32003Q1231(01)

Toimielinten välinen sopimus

paremmasta lainsäädännöstä

(2003/C 321/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan sekä mainittuun sopimukseen liitetyn pöytäkirjan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta,

ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Maastrichtin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn julistuksen N:o 18 komission ehdotuksista aiheutuvista kustannuksista ja julistuksen N:o 19 yhteisön oikeuden soveltamisesta,

ottavat huomioon toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanosta 25 päivänä lokakuuta 1993(1), nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994(2), yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista 22 päivänä joulukuuta 1998(3) ja säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001(4) tehdyt toimielinten väliset sopimukset,

ottavat huomioon Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ja Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, ja

korostavat, että tämän sopimuksen tekemisellä ei rajoiteta Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan jälkeen järjestettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa saavutettavia tuloksia,

SOPIVAT SEURAAVAA:

Yhteinen sitoutuminen ja yhteiset tavoitteet

1. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan yhteisöjen komissio sopivat parantavansa lainsäädännön laatua tietyin, tässä toimielinten välisessä sopimuksessa määritellyin aloittein ja menettelyin.

2. Nämä kolme toimielintä sopivat, että perussopimuksissa määrättyä toimivaltaansa käyttäessään ja niissä määrättyjä menettelyjä noudattaessaan ja ottaen huomioon yhteisömenetelmälle antamansa merkityksen ne noudattavat yleisiä periaatteita, kuten demokraattinen legitimiteetti, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä oikeusvarmuus. Nämä toimielimet sopivat myös edistävänsä yksinkertaisuutta, selkeyttä ja yhdenmukaisuutta lainsäädäntötekstien laadinnassa ja laajempaa avoimuutta lainsäädäntömenettelyssä.

Nämä toimielimet kehottavat jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että yhteisön lainsäädäntö saatetaan oikein ja nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä yhteisön lainsäädännössä säädetyissä määräajoissa Tukholman, Barcelonan ja Sevillan Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmien mukaisesti.

Lainsäädäntömenettelyn parempi yhteensovittaminen

3. Kyseiset kolme toimielintä sopivat sovittavansa yleisesti paremmin yhteen lainsäädäntötoimintansa, mikä on Euroopan unionin lainsäädännön parantamisen keskeinen perusta.

4. Kyseiset kolme toimielintä sopivat sovittavansa paremmin yhteen valmistelu- ja lainsäädäntötyönsä yhteisöpäätösmenettelyn puitteissa ja varmistavansa asianmukaisen julkisuuden.

Neuvosto ilmoittaa hyvissä ajoin Euroopan parlamentille monivuotisesta strategisesta ohjelmaluonnoksesta, jota se suosittaa Eurooppa-neuvostolle hyväksyttäväksi. Kyseiset kolme toimielintä ilmoittavat toisilleen vuosittaisista lainsäädäntöaikatauluistaan, jotta voidaan sopia yhteisestä vuosittaisesta suunnitelmasta.

Erityisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät laatimaan kullekin lainsäädäntöehdotukselle alustavan aikataulun kyseisen ehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavista eri vaiheista.

Siinä tapauksessa, että monivuotisella suunnitelmalla on toimielinten välisiä vaikutuksia, kyseiset kolme toimielintä aloittavat yhteistyön asianmukaisin tavoin.

Komission vuosittainen lainsäädäntö- ja työohjelma sisältää mahdollisuuksien mukaan tietoja säädösvälinettä koskevista vaihtoehdoista ja kunkin ehdotuksen aiotusta oikeusperustasta.

5. Kyseiset kolme toimielintä varmistavat tehokkuuden vuoksi mahdollisuuksien mukaan yhteisten asiakokonaisuuksien käsittelyn parhaalla tavalla kunkin lainsäädäntövallan käyttäjän(5) valmistelevissa elimissä(6).

6. Kyseiset kolme toimielintä antavat työstään toisilleen koko lainsäädäntömenettelyn ajan jatkuvasti tietoja. Tiedottamisessa käytetään asianmukaisia menettelyjä ja erityisesti vuoropuhelua Euroopan parlamentin valiokuntien ja täysistunnon sekä neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission välillä.

7. Komissio antaa vuosittain selostuksen lainsäädäntöehdotusten tilasta.

8. Komissio huolehtii siitä, että sen jäsenet osallistuvat pääsääntöisesti parlamentin valiokuntien keskusteluihin ja täysistuntokeskusteluihin, kun keskustellaan heidän vastuualueeseensa kuuluvista lainsäädäntöehdotuksista.

Neuvosto jatkaa käytäntöä, jonka mukaan se pitää kiinteästi yhteyttä Euroopan parlamenttiin siten, että asianomaiset ministerit osallistuvat mahdollisuuksien mukaan säännöllisesti täysistuntokeskusteluihin. Neuvosto pyrkii osallistumaan myös säännöllisellä tavalla parlamentin valiokuntien työskentelyyn ja muihin kokouksiin mieluiten ministeritasolla tai muulla asianmukaisella tasolla.

9. Komissio ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 192 tai 208 artiklan nojalla tehdyt Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöt lainsäädäntöehdotusten esittämisestä. Komissio antaa nopeasti ja asianmukaisesti vastauksen parlamentin toimivaltaisille valiokunnille ja neuvoston valmisteleville elimille.

Laajempi avoimuus ja saatavuus

10. Kyseiset kolme toimielintä vahvistavat pitävänsä erittäin tärkeänä avoimuuden vahvistamista ja kansalaisille suunnatun tiedon lisäämistä lainsäädäntötyönsä koko keston aikana ottaen huomioon niiden kunkin työjärjestykset. Nämä toimielimet varmistavat erityisesti julkisten poliittisten keskustelujen mahdollisimman laajan levityksen käyttämällä järjestelmällisesti uutta viestintäteknologiaa, kuten satelliittilähetyksiä ja ns. virtausvideota Internetissä. Kyseiset kolme toimielintä varmistavat myös, että yleisöllä on laajempi mahdollisuus tutustua EUR-LEXiin.

11. Kyseiset kolme toimielintä järjestävät yhteisen lehdistötilaisuuden ilmoittaakseen yhteispäätösmenettelyn mukaisen lainsäädäntömenettelyn myönteisestä loppuunsaattamisesta, kun ehdotuksesta on päästy sovintoon, oli kyse sitten ensimmäisestä tai toisesta käsittelystä taikka sovittelun tuloksesta.

Säädösvälineen ja oikeusperustan valinta

12. Komissio selostaa ja perustelee Euroopan parlamentille ja neuvostolle miksi tietty säädösväline on valittu, mahdollisuuksien mukaan vuosittaisen työohjelmansa tai tavanomaisten vuoropuhelumenettelyjensä yhteydessä, ja joka tapauksessa aloitteidensa perusteluissa. Komissio käsittelee myös kaikki lainsäädäntövallan käyttäjän pyynnöt tältä osin ja ottaa huomioon ennen ehdotustensa esittämistä mahdollisesti järjestämiensä kuulemisten tulokset.

Komissio huolehtii siitä, että sen ehdottama toiminta on niin yksinkertaista kuin on mahdollista tavoitteen asianmukaisen toteutumisen ja sen tehokkuuden kannalta.

13. Kyseiset kolme toimielintä palauttavat mieliin direktiivin määritelmän (EY:n perustamissopimuksen 249 artikla) sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan asiaa koskevat määräykset. Komissio huolehtii direktiiviehdotuksissaan siitä, että noudatetaan asianmukaista tasapainoa yleisten periaatteiden ja yksittäisten säännösten välillä yhteisön täytäntöönpanotoimien liiallisen käytön välttämiseksi.

14. Komissio perustelee selkeästi ja kattavasti kullekin ehdotukselle aiotun oikeusperustan. Siinä tapauksessa, että oikeusperustaa muutetaan sen jälkeen, kun komissio on esittänyt ehdotuksen, asianomainen toimielin kuulee Euroopan parlamenttia asianmukaisesti uudelleen noudattaen täysin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

15. Komissio ilmoittaa kaikissa tapauksissa ehdotustensa perusteluissa yhteisön tason nykyiset oikeudelliset säännökset kyseisellä alalla. Komissio esittää perusteluissa myös perusteet ehdotetuille toimille ottaen huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen. Komissio ottaa huomioon myös toteuttamiensa ennakolta kuulemisten ja vaikutusanalyysien merkityksen ja tulokset.

Vaihtoehtoisten sääntelymuotojen käyttö

16. Kyseiset kolme toimielintä palauttavat mieliin, että yhteisö antaa säädöksiä ainoastaan sikäli kuin on tarpeen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Nämä kolme toimielintä tunnustavat tarpeen turvautua aiheellisissa tapauksissa vaihtoehtoisiin sääntelymekanismeihin, kun EY:n perustamissopimuksessa ei nimenomaisesti määrätä oikeudellisen välineen käyttämisestä.

17. Komissio varmistaa, että yhteissääntely- ja itsesääntelymekanismien käyttö on aina yhteisön lainsäädännön mukaista ja että siinä noudatetaan avoimuuden vaatimuksia (etenkin sopimusten julkisuutta) ja osapuolten edustuksellisuuden vaatimuksia. Menetelmän käytöllä on lisäksi oltava lisäarvoa yleisen edun kannalta. Nämä mekanismit eivät ole sovellettavissa, jos perusoikeudet tai merkittävät poliittiset valinnat ovat kyseessä tai jos sääntöjä on sovellettava yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Niillä on varmistettava nopea ja joustava sääntely, joka ei vaikuta kilpailun periaatteisiin tai sisämarkkinoiden yhtenäisyyteen.

- Yhteissääntely

18. Yhteissääntelyllä tarkoitetaan mekanismia, jonka mukaisesti yhteisön säädöksellä annetaan lainsäädäntövallan käyttäjän määrittelemien tavoitteiden toteutus kyseisen alan tunnustettujen osapuolten (erityisesti taloudelliset toimijat, työmarkkinaosapuolet, valtioista riippumattomat järjestöt tai yhdistykset) tehtäväksi.

Tällaista mekanismia voidaan käyttää säädöksessä määritellyin perustein sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö mukautetaan asianomaisiin ongelmiin ja aloihin ja että lainsäädäntötyötä kevennetään keskittymällä keskeisiin näkökohtiin sekä että asianomaisten osapuolten kokemusta hyödynnetään.

19. Säädöksessä on noudatettava EY:n perustamissopimuksessa määriteltyä suhteellisuusperiaatetta. Työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa on kunnioitettava EY:n perustamissopimuksen 138 ja 139 artiklassa esitettyjä määräyksiä. Komissio selvittää ehdotustensa perusteluissa toimivaltaiselle lainsäädäntövallan käyttäjälle syyt tällaisen mekanismin käytön ehdottamiselle.

20. Asianomaiset osapuolet voivat säädöksessä määritellyissä puitteissa tehdä vapaaehtoisia sopimuksia yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi.

Komissio toimittaa sopimusluonnokset lainsäädäntövallan käyttäjälle. Komissio tarkastelee tehtäviensä mukaisesti, ovatko sopimusluonnokset yhteensopivia yhteisön lainsäädännön (ja etenkin perussäädöksen) kanssa.

Perussäädöksessä voidaan, erityisesti Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä tapauskohtaisesti ja asiasta riippuen säätää kahden kuukauden määräajasta, joka alkaa sopimusluonnosta koskevasta ilmoittamisesta. Määräajan kuluessa kukin toimielin voi joko ehdottaa muutoksia, jos katsotaan, ettei sopimusluonnos ole lainsäädäntövallan käyttäjän määrittelemien tavoitteiden mukainen, tai ilmoittaa vastustavansa sopimuksen voimaantuloa ja mahdollisesti pyytää komissiota esittämään säädösehdotuksen.

21. Yhteissääntelymekanismin perustana olevassa säädöksessä ilmoitetaan yhteissääntelyn mahdollinen laajuus kyseisellä alalla. Toimivaltainen lainsäädäntövallan käyttäjä määrittelee kyseisessä säädöksessä sen soveltamisen seurantaa koskevat keskeiset toimenpiteet siltä varalta, että yksi tai useampi osapuoli ei noudata sitä taikka jos sopimus raukeaa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla komission lainsäädäntövallan käyttäjälle säännöllisesti antamat tiedot soveltamisen seurannasta tai tarkistuslauseke, jonka mukaan komissio antaa kertomuksen tietyssä määräajassa ja ehdottaa tarvittaessa säädöksen muuttamista tai muuta aiheellista lainsäädäntötoimenpidettä.

- Itsesääntely

22. Itsesääntelyllä tarkoitetaan taloudellisten toimijoiden, työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen tai yhdistysten mahdollisuutta hyväksyä keskenään itseään varten yhteisiä Euroopan tason toimintalinjoja (erityisesti käytännesääntöjä tai alakohtaisia sopimuksia).

Nämä vapaaehtoiset aloitteet eivät pääsääntöisesti edellytä toimielinten kannanottoa etenkään silloin, kun ne koskevat aloja, joita perussopimukset eivät kata tai joilla Euroopan unioni ei ole vielä antanut säädöksiä. Komissio tarkastelee tehtäviensä puitteissa itsesääntelykäytäntöjä varmistaakseen, että ne ovat yhteensopivia EY:n perustamissopimuksen määräysten kanssa.

23. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle itsesääntelykäytännöistä, joiden se katsoo ensinnäkin myötävaikuttavan EY:n perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen ja olevan yhteensopivia sen määräysten kanssa ja toiseksi olevan tyydyttäviä osapuolten edustuksellisuuden, alaa ja maantieteellistä aluetta koskevan kattavuuden sekä tehtyjen sitoumusten lisäarvon kannalta. Komissio tarkastelee kuitenkin mahdollisuutta laatia säädösehdotus etenkin, jos toimivaltainen lainsäädäntövallan käyttäjä sitä pyytää tai jos kyseisiä käytäntöjä ei noudateta.

Soveltamistoimenpiteet (komiteamenettely)

24. Kyseiset kolme toimielintä korostavat soveltamistoimenpiteiden merkittävää osuutta lainsäädännössä. Ne panevat merkille Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työn tulokset siltä osin kun on kyse sääntöjen vahvistamisesta sille, miten komissio käyttää sille siirrettyä täytäntöönpanovaltaa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat alkaneensa oman toimivaltansa puitteissa tarkastella 11 päivänä joulukuuta 2002 hyväksyttyä komission antamaa ehdotusta, jolla on tarkoitus muuttaa 28 päivänä kesäkuuta 1999 annettua neuvoston päätöstä 1999/468/EY(7).

Lainsäädännön laadun parantaminen

25. Kyseiset kolme toimielintä huolehtivat kukin oman toimivaltansa puitteissa lainsäädännön laadusta eli sen selkeydestä, yksinkertaisuudesta ja tehokkuudesta. Toimielimet arvioivat, että lainsäädäntöä edeltävän kuulemismenettelyn parantaminen ja vaikutusanalyysien käyttö aiempaa useammin sekä ennalta että jälkikäteen myötävaikuttavat tämän tavoitteen toteutumiseen. Toimielimet ovat päättäneet soveltaa täysimääräisesti 22 päivänä joulukuuta 1998 tehtyä toimielinten välistä sopimusta yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista.

a) Lainsäädäntöä edeltävä kuuleminen

26. Komissio toteuttaa ennen lainsäädäntöehdotuksen esittämistä mahdollisimman kattavia kuulemisia ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kuulemisten tulokset julkaistaan. Tietyissä tapauksissa komissio voi, jos se pitää sitä tarpeellisena, laatia lainsäädäntöä edeltävän kuulemisasiakirjan, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat halutessaan antaa lausunnon.

b) Vaikutusanalyysit

27. Komissio ottaa lainsäädäntöehdotuksissaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti aiheellisella tavalla huomioon ehdotusten taloudelliset tai hallinnolliset vaikutukset, etenkin unionin ja jäsenvaltioiden osalta. Lisäksi kyseiset kolme toimielintä ottavat kukin aiheellisella tavalla huomioon asianmukaista ja tehokasta soveltamista jäsenvaltioissa koskevan tavoitteen.

28. Kyseiset kolme toimielintä ovat yhtä mieltä siitä, että vaikutusanalyyseillä on myönteinen osuus yhteisön lainsäädännön laadun parantamisessa sekä sen soveltamisalan että sisällön osalta.

29. Komissio jatkaa yhtenäisen vaikutusten ennalta -analyysimenettelyn toteuttamista merkittävistä lainsäädäntöehdotuksista ja yhdistää yhteen arviointiin vaikutusanalyysit, jotka koskevat erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia. Näiden analyysien tulokset annetaan kokonaisuudessaan ja vapaasti Euroopan parlamentin, neuvoston ja yleisön käyttöön. Komissio ilmoittaa ehdotustensa perusteluissa, miten vaikutusanalyysit ovat vaikuttaneet ehdotukseen.

30. Yhteispäätösmenettelyä sovellettaessa Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat yhteisesti määriteltyjen arviointiperusteiden ja menettelyjen pohjalta myös teettää vaikutusanalyysin ennen merkittävän tarkistuksen hyväksymistä, oli kyse sitten ensimmäisestä käsittelystä tai sovitteluvaiheesta. Kyseiset kolme toimielintä laativat mahdollisimman pikaisesti tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen katsauksen saamistaan kokemuksista ja tarkastelevat mahdollisuutta määritellä yhteinen menetelmä.

c) Tekstien yhdenmukaisuus

31. Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat aiheelliset toimet niiden yksiköissä toteutettavan yhteispäätöksenä hyväksyttävien tekstien muotoilun perusteellisen tarkastelun tehostamiseksi mahdollisten epätäsmällisyyksien ja epäyhdenmukaisuuksien välttämiseksi. Toimielimet voivat tätä tarkoitusta varten sopia lyhyestä määräajasta tällaisen oikeudellisen tarkastuksen mahdollistamiseksi ennen säädöksen lopullista hyväksymistä.

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen ja soveltamisen parantaminen

32. Kyseiset kolme toimielintä korostavat, että jäsenvaltioiden on tärkeää noudattaa EY:n perustamissopimuksen 10 artiklaa, ja kehottavat jäsenvaltioita varmistamaan, että yhteisön lainsäädäntö saatetaan oikein ja nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä yhteisön lainsäädännössä säädettyjen määräaikojen puitteissa, ja ne arvioivat, että tällainen kansallisen lainsäädännön osaksi saattaminen on välttämätöntä, jotta tuomioistuimet, hallinnot, kansalaiset, taloudelliset toimijat ja työmarkkinaosapuolet voivat soveltaa lainsäädäntöä yhdenmukaisesti ja tehokkaasti.

33. Kyseiset kolme toimielintä huolehtivat toiminnassaan siitä, että kaikissa direktiiveissä on sitova määräaika niiden säännösten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Nämä kolme toimielintä säätävät direktiiveissä mahdollisimman lyhyen määräajan niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Määräaika on yleisesti ottaen enintään kaksi vuotta. Kyseiset kolme toimielintä toivovat, että jäsenvaltiot lisäävät pyrkimyksiään direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä toimielinten asettamissa määräajoissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat tältä osin merkille, että komissio aikoo vahvistaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa.

Kyseiset kolme toimielintä palauttavat mieliin, että EY:n perustamissopimuksessa annetaan komissiolle mahdollisuus aloittaa rikkomismenettely siinä tapauksessa, että jäsenvaltio ei noudata kyseistä määräaikaa; Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission tässä asiassa antamat sitoumukset(8).

34. Komissio laatii vuosikertomuksia direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä eri jäsenvaltioissa sekä taulukkoja, joista ilmenee osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen aste. Nämä kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja ne julkaistaan.

Neuvosto kannustaa jäsenvaltioita laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne. Neuvosto kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä sitä tehneet, nimeämään mahdollisimman pian koordinaattorin näitä toimenpiteitä varten.

Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja sen määrän vähentäminen

35. Kyseiset kolme toimielintä sopivat yhteisön lainsäädännön soveltamisen helpottamiseksi ja luettavuuden parantamiseksi sitoutuvansa lainsäädännön ajantasaistamiseen ja sen määrän vähentämiseen sekä nykyisen lainsäädännön merkittävään yksinkertaistamiseen. Ne käyttävät tätä varten perustana komission monivuotista ohjelmaa.

Lainsäädännön ajantasaistaminen ja sen määrän vähentäminen toteutetaan erityisesti kumoamalla säädöksiä, joita ei enää sovelleta, ja kodifioimalla tai uudelleenlaatimalla muita säädöksiä.

Lainsäädännön yksinkertaistamisella pyritään parantamaan ja mukauttamaan lainsäädäntöä muuttamalla tai korvaamalla niiden soveltamiseen nähden liian raskaita tai monimutkaisia säädöksiä tai säännöksiä. Tämä toiminta toteutetaan nykyisten säädösten uudelleenlaatimisella tai laatimalla uusia lainsäädäntöehdotuksia säilyttäen kuitenkin yhteisön politiikkojen sisältö. Tältä osin komissio valitsee ne nykyisen lainsäädännön alat, joita voidaan yksinkertaistaa, ja käyttää valinnassa lainsäädäntövallan käyttäjän kuulemisen perusteella määriteltyjä perusteita.

36. Kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta Euroopan parlamentin ja neuvoston, joiden lainsäädäntövallan käyttäjänä kuuluu hyväksyä yksinkertaistetut säädösehdotukset, pitäisi osaltaan muuttaa työmenetelmiään ottamalla käyttöön esimerkiksi ad hoc -rakenteita, joiden tehtävänä on nimenomaisesti lainsäädännön yksinkertaistaminen.

Toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpano ja seuranta

37. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa seuraa toimielinten välisen yhteistyön korkean tason tekninen työryhmä.

38. Kyseiset kolme toimielintä toteuttavat tarvittavat toimenpiteet antaakseen toimivaltaisten yksiköidensä käyttöön aiheelliset välineet ja voimavarat sopimuksen asiamukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Hecho en Estrasburgo, el dieciséis de diciembre de dos mil tres.

Udfærdiget i Strasbourg den sekstende december to tusind og tre.

Geschehen zu Straßburg am sechzehnten Dezember zweitausendunddrei.

Έγινε στις Στρασβούργο, στις δέκα έξι Δεκεμβρίου δύο χιλιάδες τρία.

Done at Strasbourg on the sixteenth day of December in the year two thousand and three.

Fait à Strasbourg, le seize décembre deux mille trois.

Fatto a Strasburgo, addi' sedici dicembre duemilatre.

Gedaan te Straatsburg, de zestiende december tweeduizenddrie.

Feito em Estrasburgo, em dezasseis de Dezembro de dois mil e três.

Tehty Strasbourgissa kuudentenatoista päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakolme.

Som skedde i Strasbourg den sextonde december tjugohundratre.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

>PIC FILE= "C_2003321FI.000501.TIF">

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

>PIC FILE= "C_2003321FI.000502.TIF">

p.o.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

>PIC FILE= "C_2003321FI.000503.TIF">

(1) EYVL C 329, 6.12.1993, s. 135.

(2) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

(3) EYVL C 73, 17.3.1999, s. 1.

(4) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

(5) Tässä sopimuksessa ilmaisulla "lainsäädäntövallan käyttäjä" tarkoitetaan ainoastaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa.

(6) Euroopan parlamentin valiokuntia, neuvoston työryhmiä ja pysyvien edustajien komitea.

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8) Komission tiedonanto yhteisön lainsäädännön soveltamisen tehokkaammasta valvonnasta KOM(2002) 725, lopullinen, 12.12.2002, s. 20 ja 21.