(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot.

(2)

Kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet hyväksyy neuvosto, mukaan lukien tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet on määritettävä mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen suurimmat sallitut saaliit (total allowable catches, jäljempänä ’TACit’) olisi vahvistettava kyseisissä suunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta.

(3)

TACit olisi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella, ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös ne näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa, erityisesti neuvoa-antavien toimikuntien kokouksissa. Lisäksi TACit olisi vahvistettava asiaankuuluvien monivuotisten suunnitelmien mukaisesti.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti kaikkiin saalisrajoitusten alaisiin kantoihin on sovellettu purkamisvelvoitetta 1 päivästä tammikuuta 2019, mutta velvoitteeseen sovelletaan joitakin poikkeuksia. Komissio on antanut jäsenvaltioiden yhteisten suositusten perusteella ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti delegoituja asetuksia, joissa vahvistetaan yksityiskohdat purkamisvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi poisheittämissuunnitelmien muodossa tietyissä kalastuksissa.

(5)

Purkamisvelvoitteen soveltamisalaan kuuluvien kantojen kalastusmahdollisuuksissa olisi otettava huomioon, että saaliiden poisheittäminen ei periaatteessa enää ole sallittua. Sen vuoksi kalastusmahdollisuuksien olisi perustuttava kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamaan kokonaissaaliiden (eikä purettujen saaliiden eli tarkoituksellisesti pyydettyjen saaliiden) suositeltuun määrään. Kyseisestä kokonaissaaliiden suositellusta määrästä olisi vähennettävä ne määrät, jotka purkamisvelvoitteesta poiketen saa edelleen heittää pois.

(6)

ICES suosittaa joidenkin kantojen pyynnin rajoittamista nollatasolle. Jos kyseisten kantojen TACit kuitenkin vahvistetaan suositellulle tasolle, velvoite purkaa aluksesta kaikki saaliit, kyseisten kantojen sekakalastuksen sivusaaliit mukaan luettuina, johtaisi ns. pullonkaulatilanteisiin eli kiintiön tyrehtymiseen. Jotta voitaisiin löytää sopiva tasapaino tilanteessa, jossa kalastusta ylläpidetään sen keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvien vakavien sosioekonomisten vaikutusten välttämiseksi, mutta jossa on samalla tarpeen varmistaa kyseisten kantojen hyvän biologisen tilan saavuttaminen, ottaen huomioon, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa (maximum sustainable yield, MSY) noudattaen, on aiheellista vahvistaa erityiset TACit kyseisten kantojen sivusaaliille. Kyseiset TACit olisi vahvistettava tasoille, joilla varmistetaan kyseisten kantojen kuolevuuden aleneminen ja joilla kannustetaan parantamaan valikoivuutta ja välttämään kyseisten kantojen sivusaaliita. Jotta voitaisiin vähentää niiden kantojen saaliita, joille on asetettu sivusaalis-TACeja, kyseisiä kantoja hyödyntävissä kalastuksissa käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava sellaisille tasoille, joilla edistetään haavoittuvien kantojen biomassan palauttamista kestävälle tasolle. Olisi myös otettava käyttöön kalastusmahdollisuuksiin olennaisesti liittyviä teknisiä toimenpiteitä ja valvontatoimenpiteitä, jotta voitaisiin estää saaliiden laitonta poisheittämistä.

(7)

Jotta voidaan turvata niin pitkälle kuin mahdollista kalastusmahdollisuuksien käyttö sekakalastuksessa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on aiheellista ottaa käyttöön kiintiöidenvaihtoryhmä niitä jäsenvaltioita varten, joilla ei ole kiintiötä tahattomien sivusaaliidensa kattamiseksi.

(8)

Pohjanmeren monivuotinen suunnitelma vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/973 (2), ja se tuli voimaan vuonna 2018. Läntisten vesien monivuotinen suunnitelma vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/472 (3), ja se tuli voimaan vuonna 2019. Kyseisten asetusten 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava kyseisissä asetuksissa asetettujen kestävään enimmäistuottoon johtavien kalastuskuolevuutta koskevien arvojen vaihteluvälille (FMSY-arvon vaihteluväli) ja kyseisissä asetuksissa esitettyjen suojatoimien mukaisesti. FMSY-arvon vaihteluvälit on määritetty asiaankuuluvissa ICESin lausunnoissa. Jos riittäviä tieteellisiä tietoja ei ole käytettävissä, sivusaaliskantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti, siten kuin kyseisissä asetuksissa esitetään.

(9)

Asetuksen (EU) 2018/973 7 artiklan ja asetuksen (EU) 2019/472 8 artiklan mukaisesti silloin, kun tieteelliset lausunnot osoittavat, että kyseisten asetusten 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jonkin kannan kutukannan biomassa on biomassan rajaviitearvoa (Blim-arvo) (4) pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kanta palautetaan nopeasti sellaisen tason yläpuolelle, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Kyseisiin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua erityisesti asianomaisen kannan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kyseisten tai muiden kyseisessä kalastuksessa pyydettyjen kantojen kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.

(10)

Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalan (Thunnus thynnus) kantojen TACit olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1627 (5) vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

(11)

Jos kannoista ei ole riittäviä tai luotettavia tietoja kokoarvioiden tekemiseksi, kantojen hoitotoimenpiteissä ja TAC-tasoissa olisi noudatettava kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa, samalla kun otetaan huomioon kantakohtaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat tiedot kantojen kehittymissuuntauksista ja sekakalastukseen liittyvät näkökohdat.

(12)

Asetuksella (EU) 2019/472 vahvistetun läntisten vesialueiden monivuotisen suunnitelman mukaisesti kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen kantojen tavoitteena oleva kalastuskuolevuus on pidettävä kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyillä FMSY-arvon vaihteluväleillä kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti. Meribassin (Dicentrarchus labrax) yleinen kalastuskuolevuus ICES-alueilla 8a ja 8b olisi sen vuoksi vahvistettava kestävää enimmäistuottoa koskevien ICESin lausuntojen ja FMSY-pistearvon mukaisesti ottaen huomioon kaupalliset saaliit, mukaan lukien puretut saaliit ja poisheitetyt määrät, sekä virkistyskalastuksessa saatavat saaliit. FMSY-pistearvolla tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, joka tuottaa pitkän aikavälin kestävän enimmäistuoton. Asiaankuuluvien jäsenvaltioiden (Ranska ja Espanja) olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden laivastoista ja virkistyskalastajista johtuva kalastuskuolevuus ei ylitä FMSY-pistearvoa, kuten asetuksen (EU) 2019/472 4 artiklan 3 kohdassa edellytetään.

(13)

Meribassin virkistyskalastusta ICES-alueilla 8a ja 8b koskevat toimenpiteet olisi pidettävä voimassa, koska virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus kyseiseen kantaan. Saalisrajoitus olisi pidettävä ennallaan tieteellisen lausunnon mukaisesti. Ankkuroidut verkot olisi kiellettävä, koska ne eivät ole riittävän valikoivia ja saaliiksi todennäköisesti saadaan vahvistettuja rajoituksia suurempi määrä yksilöitä. Kun otetaan huomioon ympäristöä koskevat, yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet ja erityisesti rannikkoyhteisöjen kaupallisten kalastajien riippuvuus kyseisistä kannoista, meribassia koskevilla toimenpiteillä saadaan aikaan asianmukainen tasapaino kaupallisten ja virkistyskalastajien etujen välillä. Kyseisillä toimenpiteillä annetaan erityisesti virkistyskalastajille mahdollisuus harjoittaa kalastustoimintaansa ottaen huomioon sen vaikutus kyseisiin kantoihin.

(14)

ICES suositti 4 päivänä marraskuuta 2021, että vuonna 2022, kun sovelletaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ankeriaan (Anguilla anguilla) saaliiden olisi oltava nolla kaikissa elinympäristöissä ja ankeriaan kaikissa elinkierron vaiheissa ankeriaan luontaisella levinneisyysalueella. Tätä sovelletaan sekä virkistyskalastuksessa saataviin että kaupallisiin saaliisiin ja se sisältää istutukseen ja viljelyyn tarkoitettujen lasiankeriaiden saaliit. ICES katsoi myös, että saaliit, jotka on tarkoitettu yksinomaan myöhempään vapauttamiseen, voivat olla osa säilyttämistoimenpiteitä, jos tällaisilla toimenpiteillä parannetaan eloonjäämisen kokonaistodennäköisyyttä. Komissio kuuli neuvoa-antavia toimikuntia ja jäsenvaltioiden alueellisia ryhmiä siitä, miten tämä ICESin lausunto voitaisiin parhaiten panna täytäntöön. Lisäksi ICES totesi 30 päivänä toukokuuta 2022, että jäsenvaltioiden ponnisteluista huolimatta hopea-ankeriaan biomassan kutuvaellukselle päästämistä koskevan 40 prosentin tavoitteen saavuttamisessa koko unionissa ei ole yleisesti ottaen edistytty, siten kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 (6) 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään, eikä kuolevuuden osalta havaittu selkeitä malleja. ICES suositti myös, että toimissa olisi keskityttävä niihin säilyttämistoimenpiteisiin, joilla on lähtökohtaisesti suuri todennäköisyys vähentää kuolevuutta ja lisätä kutuvaellukselle pääsemistä.

(15)

Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) hyväksyi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/1 ankeriaan hoitotoimenpiteiden vahvistamisesta Välimerellä (GFCM:n maantieteelliset osa-alueet 1–27). Hoitotoimenpiteet hyväksyttiin aiemmin suosituksella GFCM/42/2018/1. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat vuotuinen kuuden kuukauden kalastuskielto, jonka kukin sopimuspuoli määrittelee ankeriaan hoitosuunnitelman tai hoitosuunnitelmien sekä sopimuspuolissa havaitun ankeriaan ajallisen vaelluskäyttäytymisen mukaisesti, sekä virkistyskalastuksen kieltäminen. Sopimuspuolet voivat päättää vahvistaa kalastuskiellon kuudeksi peräkkäiseksi kuukaudeksi tai vahvistaa kalastuskiellon 1 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta ja kolmeksi muuksi kuukaudeksi, jotka valitaan 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän marraskuuta väliseltä ajalta. Kaupallista toimintaa koskevaa kalastuskieltoa ja virkistyskalastuksen kieltämistä olisi suosituksen GFCM/45/2022/1 mukaisesti sovellettava kaikkiin Välimerellä sijaitseviin merivesiin sekä murtovesiin, kuten jokisuistoihin, rannikkolaguuneihin ja jokisuiden vaihettumisalueisiin. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. Koska suositusta GFCM/45/2022/1 ei sovelleta Mustallamerellä ja koska Mustameri ja siihen yhdistyvät vesistöalueet eivät ole eurooppalaisen ankeriaan luonnollisia elinympäristöjä asetuksen (EY) N:o 1100/2007 (7) soveltamiseksi, ankeriasta koskevia toimenpiteitä ei olisi sovellettava Mustallamerellä (GFCM-alueen maantieteellinen osa-alue 29).

(16)

ICES toisti 3 päivänä marraskuuta 2022 vuodelle 2023 pyynnin rajoittamista nollaan koskevan lausuntonsa ankeriaan osalta kaikissa elinympäristöissä. Kyseisen lausunnon pohjalta ja ottaen huomioon sidosryhmien kuulemisen aikana saatu palaute on aiheellista pidentää ankeriaan kalastuskielto kuuteen kuukauteen Koillis-Atlantilla sijaitsevilla unionin vesillä. Kuuden kuukauden kalastuskielto todennäköisesti suojelisi kantaa paremmin kuin nykyiset unionin ja kansalliset toimenpiteet. Kalastuskieltokauden pidentämisellä ja istutustoimenpiteiden jatkamisella edistetään ankeriaskannan elpymistä ja edistetään siten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1100/2007 asetetun, kutuvaellukselle pääsemistä koskevan tavoitteen saavuttamista (vähintään 40 prosenttia täysikasvuisista ankeriaista).

(17)

Kaikilla asiaankuuluvilla vesillä ankeriaan vaelluskauteen vaikuttavat monet erilaiset ympäristöön liittyvät ja biologiset tekijät, joten se voi vaihdella ankeriaan elinkierron vaiheen sekä elinympäristön ja maantieteellisen alueen, erityisesti salmien, mukaan. Näin ollen saattaa olla aiheellista vahvistaa erilaisia kalastuskieltokausia erityisesti jäsenvaltion eri kalastusalueiden osalta ja noiden kalastusalueiden eri kalastusten osalta, jotta voidaan ottaa huomioon kyseiset tekijät sekä ankeriaan ajallinen ja maantieteellinen vaelluskäyttäytyminen lasiankeriaan ja hopea-ankeriaan elinkierrossa. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi määritettävä asiaankuuluva kalastuskieltokausi tai asiaankuuluvat kalastuskieltokaudet kyseisten tekijöiden pohjalta.

(18)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 nojalla lasiankeriaan istutus on säilyttämistoimenpide, jonka tietyt jäsenvaltiot valitsevat ankeriaanhoitosuunnitelmissaan. Jotta kyseiset jäsenvaltiot voisivat jatkaa tämän säilyttämistoimenpiteen täytäntöönpanoa, lasiankeriasta on pyydettävä asianmukaisena aikana vuodesta. Lasiankeriaskalastuksen taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi on tarpeen sallia, että tietty määrä lasiankeriasta pyydetään myös muihin tarkoituksiin. Ottaen huomioon ankeriaskannan tila on lopuksi aiheellista kieltää ankeriaan virkistyskalastus.

(19)

Leveäsuisten rustokalojen (Elasmobranchii), kuten haiden ja rauskujen kantoja koskevassa tieteellisessä lausunnossa saaliin osalta suositetaan nollatasoa, koska kantojen suojelun taso on heikko. Lisäksi korkea eloonjäämisaste tarkoittaa, että saaliiden poisheittäminen aluksesta purkamisen sijaan tukisi kyseisten kantojen säilyttämistä, koska poisheittämisen ei katsota lisäävän merkittävästi kantojen kalastuskuolevuutta. Sen vuoksi tällaisten lajien kalastus olisi kiellettävä. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan purkamisvelvoitetta ei sovelleta lajeihin, joiden kalastus on kielletty.

(20)

Tiettyjen lajien, kuten tiettyjen hailajien, osalta jopa rajoitettu kalastustoiminta voi vakavasti vaarantaa niiden säilymisen. Tällaisten lajien kalastusmahdollisuuksia olisi sen vuoksi rajoitettava kattavasti asettamalla kyseisten lajien yleinen pyyntikielto.

(21)

Manilassa 23–28 päivänä lokakuuta 2017 pidetyssä muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen osapuolten kahdennessatoista kokouksessa lisättiin useita lajeja kyseisen yleissopimuksen liitteiden I ja II suojeltujen lajien luetteloihin. Sen vuoksi on aiheellista säätää kyseisten lajien suojelusta kaikilla vesillä toimivien unionin kalastusalusten ja unionin vesillä toimivien kolmansien maiden alusten osalta.

(22)

Kalastusmahdollisuuksien käytön maksimoimiseksi on aiheellista sallia joustavan järjestelyn soveltaminen joidenkin TAC-alueiden välillä, kun kyse on samasta biologisesta kannasta.

(23)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 (8) otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvät lisäedellytykset, mukaan lukien varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset (3 ja 4 artikla). TACeja vahvistaessaan neuvosto päättää kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaisesti, mihin kantoihin kyseisen asetuksen 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti niiden biologista tilannetta. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla on otettu käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta näin ollen vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilaa, asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa olisi sovellettava analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.

(24)

Kun TAC myönnetään ainoastaan yhdelle jäsenvaltiolle, on aiheellista valtuuttaa kyseinen jäsenvaltio Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään kyseinen TAC. Olisi varmistettava, että jäsenvaltio toimii kyseistä TACin tasoa määrittäessään tavalla, joka on täysin yhdenmukainen yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja sääntöjen kanssa.

(25)

On tarpeen vahvistaa pyyntiponnistuksen enimmäismäärät vuodeksi 2023 asetuksen (EU) 2016/1627 5, 6, 7 ja 9 artiklan ja liitteen I mukaisesti.

(26)

Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin kalastusalusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (9) ja erityisesti kyseisen asetuksen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(27)

Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) vahvisti vuoden 2022 vuosikokouksessaan Irmingerinmeren ja sen lähivesialueiden kahta punasimpun (Sebastes mentella) kantaa (matalien vesien pelaginen laji ja syvien vesien pelaginen laji) koskevat säilyttämistoimenpiteet, joilla kielletään kyseisten kantojen kohdennettu kalastus, ja kielsi kaikki tukitoimet. Lisäksi NEAFC kielsi kalastustoiminnan punasimpun kokoontumisalueella sivusaaliiden minimoimiseksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. NEAFC ei antanut suosituksia punasimpun ja grönlanninpallaksen osalta ICES-suuralueilla 1 ja 2. Unionin kiintiöt olisi näin ollen vahvistettava NEAFC:ssä ilmaistun unionin kannan mukaisesti. Koska kalastusta ICES-suuralueilla 1 ja 2 koskevan unionin ja Norjan poliittisen yhteisymmärryksen täytäntöönpanoa koskevat keskustelut ovat kuitenkin käynnissä, on aiheellista, että unioni vahvistaa 31 päivän maaliskuuta 2023 jälkeen TACin punasimpulle ICES-suuralueiden 1 ja 2 kansainvälisillä vesillä, koska kyseessä oleva kalastus on rajoitettu 1 päivästä heinäkuuta31 päivään joulukuuta 2023 ulottuvalle kaudelle, ja että unioni vahvistaa väliaikaisen unionin kiintiön grönlanninpallakselle ICES-suuralueiden 1 ja 2 kansainvälisillä vesillä vuoden 2023 ensimmäiselle neljännekselle 25 prosentiksi unionin 1 711 tonnin kokonaiskiintiöstä, mikä vastaa 9,25:tä prosenttia EU:n NEAFC:n vuosikokouksessa ehdottamasta TACista (18 494 tonnia).

(28)

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) päätti vuoden 2022 vuosikokouksessaan pitää vuonna 2023 voimassa vuonna 2022 vahvistetut TACit Välimeren ja Pohjois-Atlantin miekkakalalle (Xiphias gladius), Välimeren valkotonnikalalle (Thunnus alalunga), sinimarliinille (Makaira nigricans), valkomarliinille (Tetrapturus albidus), keltaevätonnikalalle (Thunnus albacares), isosilmätonnikalalle (Thunnus obesus) ja sinihaille (Prionace glauca). ICCAT vahvisti myös vuodelle 2023 TACin tonnikalalle (Thunnus thynnus) (40 570 tonnia) ja Etelä-Atlantin miekkakalalle (10 000 tonnia). ICCAT hyväksyi myös myönnetyt kiintiöt Välimeren valkotonnikalalle vuosille 2023 ja 2024. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(29)

ICCAT hyväksyi ensimmäisen kerran myös hoitomenettelyn tonnikalalle. Tällä toimenpiteellä pyritään varmistamaan pitkän aikavälin, kestävä ja kannattava kalastus sekä läntisen kannan että Itä-Atlantin ja Välimeren kannan osalta. Hoitomenettelyllä pannaan täytäntöön itäisen ja läntisen tonnikalan hoitotavoitteet, mukaan lukien kolmen vuoden hoitojaksojen ja vuoteen 2028 ulottuvan täytäntöönpanoaikataulun hyväksyminen. Hoitomenettelyn mukainen TAC kaudelle 2023–2025 on 40 570 tonnia vuodessa Itä-Atlantin ja Välimeren kannan osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi sen vuoksi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(30)

ICCAT hyväksyi vuonna 2023 alkavan hoitosuunnitelman ICCAT:n muun kalastuksen yhteydessä saaliiksi saadulle Etelä-Atlantin makrillihaille (Isurus oxyrinchus) liikakalastuksen torjumiseksi välittömästi sekä kestävän enimmäistuoton tukemisen kannalta riittävien biomassatasojen saavuttamiseksi asteittain. Suunnitelma mahdollistaa Etelä-Atlantin makrillihain sivusaaliiden aluksella pitämisen yhteensä 1 295 tonnin verran, josta unionin osuus on 503 tonnia. ICCAT:n suosituksen mukaan rajoitettu mahdollisuus aluksella pitämiseen ei muodosta pitkän aikavälin oikeutta eikä rajoita mahdollisia tulevia myöntämismenettelyjä. Tämä toimenpide olisi sen vuoksi saatettava osaksi unionin oikeutta vahvistamalla sivusaalis-TAC ja vastaava unionin kiintiö.

(31)

Nuorten isosilmätonnikalojen ja keltaevätonnikalojen kalastuskuolevuuden vähentämiseksi ICCAT piti voimassa myös 300 kalojen yhteenkokoamiseen käytettävän välineen enimmäisrajan kalastusalusta kohti vuonna 2023 ja 72 päivän kalastuskieltokauden kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden käytön osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(32)

ICCAT hyväksyi vuoden 2021 vuosikokouksessaan Välimeren valkotonnikalan 15-vuotisen elvytyssuunnitelman vuosiksi 2022–2036. ICCAT vahvisti Välimeren valkotonnikalalle 2 500 tonnin TACin vuodeksi 2023. Lisäksi ICCAT vahvisti vuosiksi 2022–2023 Pohjois-Atlantin valkotonnikalalle 37 801 tonnin TACin pyyntisäännön perusteella, jotta tätä kantaa koskeva pitkän aikavälin hoitomenettely voidaan hyväksyä. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(33)

Useiden ICCAT:n suositusten mukaisesti unioni voi pyynnöstä siirtää tietyn prosenttiosuuden ICCAT:n kantojen käyttämättä jääneestä kiintiöstään kahden vuoden ajanjaksolla. Kyseiset suositukset olisi saatettava osaksi unionin oikeutta 21 päivänä huhtikuuta 2022 annetun komission ehdotuksen (10) pohjalta mahdollisimman pian, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää ICCAT:n kantoja koskevia unionin kiintiöitä kokonaisuudessaan siten kuin ICCAT on esittänyt vuodelle 2023. Ennen kuin kyseiset suositukset saatetaan osaksi unionin oikeutta, olisi vahvistettava kiintiöitä yksittäisille jäsenvaltioille tiettyjen kantojen osalta perustuen vuoden 2023 unionin kokonaiskiintiöön sellaisena kuin ICCAT hyväksyi sen ennen jäsenvaltioiden liikakalastusta tai alikalastusta koskevia mukautuksia. Yksittäisten jäsenvaltioiden vuoden 2023 kiintiöihin tehtävät mukautukset, joissa otetaan huomioon mahdolliset ICCAT:n soveltamat vähennykset, olisi tehtävä myöhemmin vähennyksiä koskevien unionin sääntöjen pohjalta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan nojalla ja ottaen huomioon komission tiedonanto (11) kyseisen asetuksen 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaista kiintiöiden alentamista koskevista suuntaviivoista.

(34)

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiskomissio (CCAMLR) hyväksyi vuoden 2022 vuosikokouksessaan saalisrajoitukset sekä kohde- että sivusaalislajeille 1 päivän joulukuuta 2022 ja 30 päivän marraskuuta 2023 väliseksi kaudeksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(35)

Vuoden 2022 vuosikokouksessaan Intian valtameren tonnikalatoimikunta (IOTC) piti voimassa aiemmin hyväksytyt IOTC:n toimivaltaan kuuluvalla alueella sovellettavat hoitotoimenpiteet. Kyseisten toimenpiteiden saattamista osaksi unionin oikeutta olisi jatkettava.

(36)

Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) vuosikokous pidetään 6 ja 15 päivän helmikuuta 2023 välisenä aikana. SPRFMO-yleissopimusalueella nykyisin sovellettavat toimenpiteet, jotka liittyvät toiminnallisesti TACeihin, olisi sen vuoksi pidettävä voimassa väliaikaisesti, kunnes vuosikokous on pidetty ja vuoden 2023 TACit on määritetty.

(37)

Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC) päätti vuoden 2022 vuosikokouksessaan pitää voimassa yleissopimusalueella nykyisin sovellettavat toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(38)

Sinievätonnikalan suojelukomissio (CCSBT) vahvisti vuoden 2022 vuosikokouksessaan sinievätonnikalan (Thunnus maccoyii) TACin vuodelle 2023 sellaisena kuin se hyväksyttiin vuoden 2020 vuosikokouksessa kolmivuotiskaudeksi (2021–2023). Kyseinen toimenpide olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

(39)

Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestö (SEAFO) päätti vuoden 2022 vuosikokouksessaan pitää voimassa vuonna 2023 suurimman osan vastuualueeseensa kuuluvien lajien vuodeksi 2022 vahvistetuista TACeista vuoden 2023 vuosikokoukseensa asti.

(40)

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC) päätti vuoden 2022 vuosikokouksessaan pitää voimassa WCPFC-yleissopimusalueella nykyisin sovellettavat toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(41)

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO) hyväksyi vuonna 2022 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan tiettyjen kantojen vuoden 2023 kalastusmahdollisuuksia NAFO-yleissopimusalueen suuralueilla 1–4. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(42)

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolet pitivät vuonna 2022 pidetyssä yhdeksännessä vuosikokouksessaan voimassa kyseisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen aiemmin hyväksytyt kalastusmahdollisuudet. Kyseisten toimenpiteiden saattamista osaksi unionin oikeutta olisi jatkettava.

(43)

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen (12), jäljempänä ’kauppa- ja yhteistyösopimus’, 498 artiklan 2 kohdan mukaisesti unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta neuvottelevat vuosittain sopiakseen viimeistään kunkin vuoden 10 päivänä joulukuuta seuraavan vuoden TACeista kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteessä 35 luetelluille kannoille. Jos tällaisia TACeja ei saada päätökseen viimeistään 10 päivänä joulukuuta, osapuolten on välittömästi aloitettava neuvottelut uudelleen TACeista sopimiseksi, kuten kauppa- ja yhteistyösopimuksen 499 artiklan 1 kohdassa edellytetään.

(44)

Unioni kävi vuonna 2022 kolmenvälisiä neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kanssa kuudesta kaikkien kolmen osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla esiintyvästä yhteisestä ja yhdessä hoidetusta kannasta. Neuvottelujen tavoitteena oli sopia kyseisten kantojen hoidosta, mukaan lukien vuoden 2023 kalastusmahdollisuudet. Kyseiset neuvottelut käytiin 3 päivän marraskuuta ja 9 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana neuvoston 20 päivänä lokakuuta 2022 hyväksymän unionin kannan pohjalta. Neuvottelujen tulokset kirjattiin yhteisesti sovittuun pöytäkirjaan, jonka unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan valtuuskuntien johtajat allekirjoittivat 9 päivänä joulukuuta 2022. Asiaankuuluvat kalastusmahdollisuudet olisi näin ollen vahvistettava Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kanssa sovitulle tasolle yhdessä muiden yhteisesti sovitun pöytäkirjan määräysten kanssa.

(45)

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan kanssa vuonna 2022 yhteisesti sovitut Pohjanmeren turskaa koskevat korjaavat toimenpiteet pidetään voimassa, jotta kannan elpyminen ja pitkän aikavälin kestävä hoito olisi mahdollista asetuksen (EU) 2018/973 13 artiklan mukaisesti.

(46)

Unioni käy vuosittain Norjan kanssa kahdenvälisiä neuvotteluja kahdesta yhteisestä ja yhdessä hoidetusta kannasta Skagerrakin alueella, ja niiden tavoitteena on sopia kyseisten kantojen hoidosta, mukaan lukien seuraavan vuoden kalastusmahdollisuudet, sekä kiintiöiden vaihdosta ja pääsyä koskevista järjestelyistä.

(47)

Unioni käy rannikkovaltioiden kanssa monenvälisiä neuvotteluja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta suurille pelagisille kannoille, mukaan lukien makrilli, mustakitaturska ja Atlantin-Skandinavian silli, ja makrillia koskevasta jakamisjärjestelystä.

(48)

Koska kahdenvälisiä neuvotteluja Norjan kanssa ei ole vielä saatu päätökseen, neuvoston olisi Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS) täysimääräisesti noudattaen vahvistettava väliaikaiset TACit, jotka kalastetaan unionin ja kansainvälisillä vesillä sekä vesillä, joille unionin kalastusalukset saavat pääsyn kolmansilta mailta, ja ilmoitettava tästä Norjalle. Kyseiset väliaikaiset TACit perustuvat neuvoston vuonna 2022 hyväksymien TACien pitämiseen ennallaan soveltamalla kyseisiin vuoden 2022 TAC-tasoihin 25 prosentin suhdelukua, jotta vuoden 2023 ensimmäinen neljännes voitaisiin kattaa.

(49)

Väliaikaisilla TACeilla pyritään varmistamaan oikeusvarmuus unionin toimijoille sekä varmistamaan kestävän kalastustoiminnan jatkuminen, kunnes neuvottelut saadaan päätökseen unionin oikeudellisen kehyksen ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tai, jos niitä ei saada onnistuneesti päätökseen, kunnes neuvosto vahvistaa lopulliset yksipuoliset unionin TACit.

(50)

Unioni sopi 16 päivänä joulukuuta 2022 Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa suuren TACien määrän vahvistamisesta vuodeksi 2023 kauppa- ja yhteistyösopimuksen liitteessä 35 lueteltujen kantojen osalta. Neuvottelujen tulos kirjattiin kirjalliseen pöytäkirjaan, jonka neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2022 ja jonka allekirjoittivat unionin puolesta komission edustaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunnan johtaja kauppa- ja yhteistyösopimuksen 498 artiklan 6 kohdan ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/1875 (13) mukaisesti. Kirjallinen pöytäkirja on niiden neuvottelujen tulos, joita unioni on käynyt Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kauppa- ja yhteistyösopimuksen 498 artiklan 2 kohdan, 498 artiklan 4 kohdan ja 498 artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2, 3, 28 ja 33 artiklassa, läntisten vesialueiden ja Pohjanmeren monivuotisten suunnitelmien 4 ja 5 artiklassa ja neuvoston päätöksessä (EU) 2021/1875 vahvistettujen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Unioni perusti kantansa neuvottelujen aikana kyseisiin tavoitteisiin ja periaatteisiin sekä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, pääasiassa ICESin antamiin tieteellisiin lausuntoihin, kauppa- ja yhteistyösopimuksen 494 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Asiaankuuluvat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava kyseisessä kirjallisessa pöytäkirjassa vahvistetulle tasolle, ja muut kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät toimenpiteet, jotka on niin ikään vahvistettu kyseisessä kirjallisessa pöytäkirjassa, olisi saatettava osaksi unionin oikeutta.

(51)

Arvioituaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa yhdessä hallinnoituja yhteisiä kantoja suhteessa kestävään enimmäistuottoon ICES on antanut tietyistä kannoista tieteellisen lausunnon, jonka mukaan niiden pyynti on rajoitettava nollatasolle. Jos kyseisten kantojen TACit vahvistettaisiin tällaisessa lausunnossa suositellulle tasolle, velvoite purkaa aluksesta kaikki sekakalastuksen saaliit sekä unionin että Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä, kyseisten kantojen sivusaaliit mukaan luettuina, johtaisi kuitenkin ns. pullonkaulatilanteisiin eli kiintiön tyrehtymiseen. Jotta voitaisiin löytää tasapaino tilanteessa, jossa kyseistä sekakalastusta on tarpeen jatkaa sen täydellisestä keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvien vakavien sosioekonomisten vaikutusten välttämiseksi mutta on tarpeen myös varmistaa kyseisten kantojen hyvän biologisen tilan saavuttaminen, ja ottaen huomioon, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa noudattaen, unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat, että kyseisten kantojen sivusaaliille on aiheellista vahvistaa erityiset TACit. Kyseiset TACit olisi vahvistettava tasoille, joilla varmistetaan kyseisten kantojen kuolevuuden aleneminen ja jotka kannustavat parantamaan valikoivuutta ja välttämään kyseisten kantojen sivusaaliita. Kyseisten kantojen kalastusmahdollisuuksien tasot olisi vahvistettava kirjallisen pöytäkirjan mukaisesti, jotta varmistetaan unionin toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset ja kyseisten kantojen biomassan merkittävä elpyminen.

(52)

Ottaen huomioon, että ICES-alueiden 1 ja 2 kansainvälisten vesien tylppäpyrstömolvan (BLI/12INT-), Pohjanmeren tylppäpyrstömolvan (BLI/24-), Skagerrakin tylppäpyrstömolvan (BLI/03/A-), Irlanninmeren turskan (COD/07A), Skotlannin länsipuolisen turskan (COD/5BE6A), Kelttienmeren turskan (COD/7XAD34), Kelttienmeren sillin (HER/7G-K), piikkimakrillin (läntinen kanta) (JAX/2A-14) (14), pilkkupagellin 6, 7 ja 8 (SBR/678-) ja Irlanninmeren valkoturskan (WHG/07A) kantojen biomassa alittaa biomassan viitearvot (Blim), unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat yhtä mieltä siitä, että korjaavana lisätoimenpiteenä on tarpeen, että kyseisten kantojen osalta ei olisi käytettävä vuotuista joustomekanismia siirtoihin vuodesta 2022 vuoteen 2023, jotta vuoden 2023 saaliit eivät ylitä kyseisille kannoille vahvistettuja TACeja. Näin ollen asianomaiset jäsenvaltiot ovat tehneet lausuman, jossa ne sitoutuvat olemaan käyttämättä kyseistä joustomekanismia kyseisiin kantoihin. Kyseinen lausuma kattaa myös Kattegatin turskan (COD/03AS.), Skagerrakin lestikalan, Kattegatin ja Itämeren (RNG/03-), Pohjanmeren Pohjankatkaravun (PRA/2AC4-C), Skotlannin länsipuolisen alueen merianturan (SOL/56-14) ja piikkimakrillin (eteläinen) (JAX/08C.) sekä autonomiset kannat, joiden biomassa on alle Blim-arvon.

(53)

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat, että ottaen huomioon piikkihain (Squalus acanthias) kannan tilan arvioidun parantumisen, tämän kannan ei olisi enää oltava kielletty laji vaan sen tietyn osan, joka on erityisen herkkä kalastuskuolevuudelle, suojelemiseksi on aiheellista estää kohdennettu kalastus, joka kohdistuu sukukypsien naaraiden parviin. Tätä varten unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat, että piikkihain kohdennetussa kalastuksessa olisi noudatettava 100 senttimetrin enimmäiskokoa. Tällainen toimenpide liittyy toiminnallisesti kannan TACiin, koska ilman tällaista toimenpidettä TAC-taso ei yksin varmistaisi riittävää suojelua poikiville naaraille, jotka ovat erityisen haavoittuva osa kantaa. Kyseisen enimmäiskoon soveltamisen olisi päätyttävä sinä päivänä, jona aletaan soveltaa delegoitua säädöstä, jolla otetaan käyttöön vastaavanlaiset toimenpiteet ja säännellään kyseisten kantojen yli 100 senttimetrin mittaisten saaliskalojen käsittelyä.

(54)

Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat vuonna 2023 vastavuoroisesta talousvyöhykkeille pääsystä tavoitteenaan pyytää alustavasti yhteensä 280 tonnia pohjoisen kannan valkotonnikalaa niiden talousvyöhykkeillä. Tähän ei sisälly pääsy asetuksen (EU) N:o 1380/2013 5 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluville alueille.

(55)

Luettelo kannoista, joiden osalta pidetään ennallaan enemmän kuin 25 prosenttia TACeista, perustuu analyysiin kiintiöiden käyttämisestä jäsenvaltioissa niiden viimeisten kolmen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joiden osalta on saatavilla tietoja (2018–2021). Kyseiset korotetut väliaikaiset TACit ovat ICESin lausuntojen, sovellettavan unionin oikeudellisen kehyksen ja kauppa- ja yhteistyösopimuksen mukaiset. Niiden ansiosta unionin kalastusalukset voivat hyödyntää kalastusmahdollisuuksia, joihin niillä on oikeus ja jotka ne muuten menettäisivät asianomaisten kantojen kalastuksen kausiluonteisuuden vuoksi.

(56)

Tämän tason katsotaan riittävän unionin kalastusaluksille ainakin 31 päivään maaliskuuta 2023 saakka.

(57)

Unioni ilmoittaa asiaankuuluville kolmansille maille väliaikaisista TACeista.

(58)

Rauhoitusaikoja, jotka koskevat tuulenkalojen kalastusta tietyillä vedettävillä pyydyksillä ICES-alueilla 2a ja 3a sekä ICES-suuralueella 4, jatketaan, jotta voitaisiin suojella kutualueita ja rajoittaa nuorista kaloista koostuvia saaliita.

(59)

Euroopan unionin sekä Grönlannin hallituksen ja Tanskan hallituksen välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja kyseisen sopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjassa (15) määrätyn menettelyn mukaisesti sekakomitea vahvisti unionin käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien tason Grönlannin vesillä vuodeksi 2023. Unionin käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien taso Grönlannin vesillä vuonna 2023 esitettiin Brysselissä 23 ja 24 päivänä marraskuuta 2022 pidetyn sekakomitean kokouksen pöytäkirjassa. Asiaankuuluvat kalastusmahdollisuudet olisi näin ollen vahvistettava kyseisessä pöytäkirjassa esitetylle tasolle ja ottaen huomioon odotetut siirrot Norjalle kalastusmahdollisuuksien vuotuisen vaihdon mukaisesti.

(60)

Villakuoreen (Mallotus villosus) kalastusmahdollisuudet Grönlannin vesillä alueilla 5 ja 14 kalastuskaudella, joka alkaa 15 päivänä lokakuuta 2022 ja päättyy 15 päivänä huhtikuuta 2023, on esitetty merkinnällä ”Vahvistetaan myöhemmin” neuvoston asetuksessa (EU) 2022/109. Grönlannin viranomaiset ilmoittivat unionille 5 päivänä lokakuuta 2022 villakuorekiintiön tasosta, joka tarjotaan unionille kalastuskaudella 2022–2023 kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan puitteissa ja joka vastaa 7 760:tä tonnia. unionin ja Norjan välisistä vuotta 2022 koskevista kalastusneuvotteluista 10 päivänä joulukuuta 2021 allekirjoitetun yhteisesti sovitun pöytäkirjan mukaisesti tämä määrä olisi siirrettävä Norjalle kalastuskaudeksi 2022–2023. Kalastusmahdollisuudet olisi näin ollen vahvistettava vastaavasti.

(61)

Siltä osin kuin kyse on lumitaskuravun (Chionoecetes spp.) kalastusmahdollisuuksista Huippuvuorten ympäristössä, 9 päivänä helmikuuta 1920 tehdyssä Huippuvuoria koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa, jäljempänä ’vuoden 1920 Pariisin sopimus’, myönnetään kaikille kyseisen sopimuksen osapuolille yhtäläinen ja syrjimätön pääsy Huippuvuorten ympärillä oleviin luonnonvaroihin, myös kalastuksen osalta. Unionin kanta kyseisestä pääsystä lumitaskuravun kalastukseen Huippuvuoria ympäröivällä mannerjalustalla on esitetty Norjalle osoitetuissa useissa verbaalinooteissa, joista viimeisimmät on päivätty 26 päivänä helmikuuta 2021, 28 päivänä kesäkuuta 2021 ja 1 päivänä elokuuta 2022.Sen varmistamiseksi, että lumitaskuravun hyödyntäminen Huippuvuoria ympäröivällä alueella saatetaan johdonmukaiseksi niiden syrjimättömien hoitosääntöjen kanssa, jotka Norjalla, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan alue kuuluu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja vuoden 1920 Pariisin sopimuksen asiaan liittyvien määräysten mukaisesti, on oikeus asettaa, on aiheellista vahvistaa niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa harjoittaa tällaista kalastusta. Tällaisten kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken rajoitetaan vuoteen 2023. On muistettava, että unionissa ensisijainen vastuu sovellettavan oikeuden noudattamisen varmistamisesta kuuluu lippujäsenvaltioille.

(62)

Turskan kalastusta Huippuvuorten vesillä koskevien kalastusmahdollisuuksien osalta vuoden 1920 Pariisin sopimuksessa myönnetään kaikille kyseisen sopimuksen osapuolille yhtäläinen ja syrjimätön pääsy luonnonvaroihin, mukaan lukien kalastuksen osalta. Neuvoston olisi näin ollen vahvistettava unionin turskakiintiö Huippuvuorten vesillä ja kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella 1 ja alueella 2b pohjoisen jäämeren turskan viite-TACin ja unionin aiempien kalastusoikeuksien perusteella. ICES-suuralueiden 1 ja 2 kalastuksesta 29 päivänä huhtikuuta 2022 saavutetun unionin ja Norjan poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti Norjan olisi vahvistettava turskaa Huippuvuorten vesillä pyytäville unionin aluksille turskakiintiö 2,8274 prosenttiin lainsäädäntönsä viite-TACista, joka vastaa myös vuoden 1920 Pariisin sopimuksen mukaisia unionin oikeuksia. Koska neuvottelut unionin ja Norjan poliittisen yhteisymmärryksen täytäntöönpanosta ovat käynnissä, on aiheellista, että unioni vahvistaa vuoden 2023 ensimmäiselle neljännekselle väliaikaisen unionin kiintiön turskalle Huippuvuorten vesillä ja kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella 1 ja alueella 2b. Kyseisen väliaikaisen unionin kiintiön taso olisi vahvistettava 3 907 tonniksi ottaen huomioon aikaisempi unionin osuus turskasta Huippuvuorten vesillä. Lisäksi Norja aikoo ottaa käyttöön lainsäädännössään väliaikaisen unionin kiintiön turskalle Huippuvuorten vesillä kyseisellä tasolla 1 päivästä tammikuuta31 päivään maaliskuuta 2023 ulottuvalla kaudella. Väliaikaiset kiintiöt olisi jaettava jäsenvaltioille neuvoston päätöksen 87/277/ETY (16) mukaisesti, jollei muuta johdu mukautuksista, jotka ovat tarpeen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi sekä sen suhteen vuoksi, joka unionin väliaikaisen kiintiön tasolla on kyseistä kantaa koskevaan unionin osuuteen.

(63)

Venezuelan bolivariaaniselle tasavallalle osoitetun, kalastusmahdollisuuksien myöntämistä unionin vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guayanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan unionin julkilausuman (17) mukaisesti on tarpeen vahvistaa Venezuelan käytettävissä olevat napsijoiden kalastusmahdollisuudet unionin vesillä.

(64)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta yksittäisille jäsenvaltioille annetaan lupa hallinnoida niille myönnettyä pyyntiponnistusta kilowattipäiviin perustuvalla järjestelmällä, myöntää ylimääräisiä merelläolopäiviä kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen vuoksi ja tieteellisen tarkkailijajärjestelmän kattavuuden parantamiseksi sekä vahvistaa laskentataulukkoja niiden tietojen keruuta ja toimittamista varten, jotka koskevat merelläolopäivien siirtämistä jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten välillä. Komission olisi käytettävä tätä valtaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (18) mukaisesti.

(65)

Koska tiettyjä säännöksiä olisi sovellettava jatkuvasti ja jotta vältettäisiin oikeudellinen epävarmuus edellisen vuoden lopun ja kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta seuraavaksi vuodeksi annettavan asetuksen voimaantulopäivän välisenä aikana, tämän asetuksen kieltoja ja kalastuskieltokausia koskevia säännöksiä olisi sovellettava edelleen vuoden 2024 alussa, kunnes kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 annettava asetus tulee voimaan. Lisäksi tällaisia säännöksiä, joita sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana, olisi edelleen sovellettava vuoden 2025 alusta vuoden 2025 kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta annettavan asetuksen voimaantuloon saakka.

(66)

Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi ja unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023 lukuun ottamatta pyyntiponnistusrajoituksia koskevia säännöksiä, joita olisi sovellettava 1 päivästä helmikuuta 2023, ja joitakin tiettyihin alueisiin sovellettavia säännöksiä, joilla olisi oltava erityinen soveltamispäivä. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen.

(67)

Asiaankuuluvat alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt hyväksyivät vuoden 2022 lopussa eräitä kansainvälisiä toimenpiteitä, joilla annetaan unionille kalastusmahdollisuuksia tai rajoitetaan niitä ja joita alettiin soveltaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Säännöksiä, joilla tällaiset toimenpiteet saatetaan osaksi unionin oikeutta, olisi sen vuoksi sovellettava taannehtivasti. Etenkin, koska CCAMLR-yleissopimusalueen kalastuskausi alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta, ja niin ollen tietyt kalastusmahdollisuudet tai -kiellot CCAMLR-yleissopimusalueella vahvistetaan 1 päivänä joulukuuta 2022 alkavaksi ajanjaksoksi, tämän asetuksen asiaankuuluvia säännöksiä olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen. Lisäksi hammaskalojen (Dissostichus spp.) kalastuskausi SIOFA-sopimusalueella alkaa 1 päivänä joulukuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta, ja koska kyseisen lajiryhmän TACit vahvistetaan 1 päivänä joulukuuta 2022 alkavaksi kaudeksi, TACeja olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen. Tällainen taannehtiva soveltaminen ei loukkaa luottamuksensuojan periaatetta, koska sopimuspuolen lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät saa kalastaa CCAMLR-yleissopimusalueella ja SIOFA-sopimusalueella ilman lupaa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ICCAT:n sääntöjen mukaisesti varmistettava, etteivät niiden kalastusalukset laske mereen kalojen yhteenkokoamiseen käytettyjä välineitä kalastuskieltokauden alkua edeltävien 15 päivän aikana eli 17 päivästä joulukuuta 2022 alkaen,