(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1193/2008 (2) käyttöön polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan sitruunahapon tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. Toimenpiteet toteutettiin 6,6–42,7 prosentin arvotullin muodossa.

(2)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, hyväksyi päätöksellä 2008/899/EY (3) kuuden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan (mukaan luettuna yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä) yhdessä Kiinan asianomaisen alan kauppakamarin (China Chamber of Commerce of Metals, Minerals & Chemicals Importers & Exporters), jäljempänä ’CCCMC’, kanssa tarjoamat hintasitoumukset. Nämä tuottajat olivat Anhui BBCA Biochemical Co., Ltd (nyt COFCO Bio-Chemical Energy (Yushu) Co., Ltd.); Laiwu Taihe Biochemistry Co., Ltd.; RZBC Co., Ltd and RZBC (Juxian) Co., Ltd.; TTCA Co., Ltd.; Weifang Ensign Industry Co., Ltd ja Yixing Union Biochemical Co., Ltd (nyt Jiangsu Guoxin Union Energy Co., Ltd.).

(3)

Komissio peruutti päätöksellä 2012/501/EU (4) yhden vientiä harjoittavan tuottajan, Laiwu Taihe Biochemistry Co. Ltd:n, jäljempänä ’Laiwu Taihe’, tarjoaman sitoumuksen.

(4)

Komissio otti asetuksella (EU) 2015/82 (5) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella, jäljempänä ’aiempi tarkastelu’.

(5)

Komissio laajensi asetuksella (EU) 2016/32 (6) Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuontia koskevat toimenpiteet koskemaan Malesiasta lähetetyn sitruunahapon tuontia riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

(6)

Komissio peruutti asetuksella (EU) 2016/704 (7) kahden muun yrityksen sitoumuksen sillä perusteella, että sitoumusta oli rikottu ja että sitoumuksen toteuttaminen oli mahdotonta, mikä oikeutti sitoumuksen hyväksymisen peruuttamisen.

(7)

Komissio päätti asetuksella (EU) 2018/1236 (8) tutkimuksen, joka koski Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuontia koskevien toimenpiteiden mahdollista kiertämistä Kambodžasta lähetetyn sitruunahapon tuonnilla riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Kambodža.

(8)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuontiin sovelletaan tällä hetkellä 15,3–42,7 prosentin polkumyyntitullia ja kaikkien muiden yritysten tuontiin 42,7 prosentin tullia.

(9)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (9) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(10)

Tarkastelupyynnön esittivät 21 päivänä lokakuuta 2019 NV Citrique Belge SA ja Jungbunzlauer Austria AG, jäljempänä ’pyynnön esittäjät, sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia unionin sitruunahapon kokonaistuotannosta. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(11)

Kun komissio oli todennut, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoon oli riittävästi näyttöä, se pani vireille perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdassa perustetun komitean kuulemisen jälkeen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuontia. Komissio julkaisi 20 päivänä tammikuuta 2020Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkastelun vireillepanoa koskevan ilmoituksen (10), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(12)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Tarkastelu, jossa tutkittiin vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia, käsitti ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2016 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti pyynnön esittäjille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(14)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(16)

Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa, että kahden tiedossa olevan unionin tuottajan, NV Citrique Belge SA:n ja Jungbunzlauer Austria AG:n, on toimitettava täytetty kyselylomake 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Komissio kehotti myös muita unionin tuottajia ja niitä mahdollisesti edustavia järjestöjä ilmoittautumaan ja pyytämään kyselylomakkeen. Yksikään muu unionin tuottaja tai niitä edustava järjestö ei ilmoittautunut.

(17)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(18)

Pyydetyt tiedot toimitti yksi etuyhteydetön tuoja, joka myös suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(19)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(20)

Neljä asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(21)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyö oli kaiken kaikkiaan riittämätöntä. Suurin vientiä harjoittava tuottaja (Laiwu Taihe), jonka osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta viennistä oli yli 53 prosenttia, ei toiminut yhteistyössä tässä tarkastelussa. Komissio käytti sen sijaan neljän yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tietoja.

(22)

Komissio asetti vireillepanovaiheessa unionin tuottajille, tuojille, käyttäjille ja Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille suunnatut kyselylomakkeet saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolle (11). Lisäksi komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(23)

Komissio sai kyselyvastaukset pyynnön esittäjiltä, yhdeltä tuojalta, neljältä käyttäjältä ja neljältä vientiä harjoittavalta tuottajalta. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, jossa käsiteltiin merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(24)

Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, joita kuvataan tarkemmin asiakirja-aineistoon liitetyssä ilmoituksessa, jäljempänä ’koronavirusta koskeva ilmoitus’ (12), komissio ei kyennyt tekemään perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä kyselyvastauksen toimittaneiden yritysten toimitiloihin.

(25)

Sen sijaan komissio tarkasti etätarkastuksena kaikki päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio suoritti seuraavia yrityksiä/osapuolia koskevan etätarkastuksen:

(26)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa oli saatavilla riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena tutkimuksen vireillepanoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(27)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot sitruunahapon valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(28)

Saadakseen tiedot, joita se piti tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan vastanneet kyselylomakkeeseen. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(29)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Vastauksena vireillepanoilmoitukseen CCCMC esitti huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä. Näitä huomautuksia käsitellään tarkemmin 3.2 kohdassa.

(30)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaisi olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voitaisiin määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(31)

Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2020 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä, jäljempänä ’5 päivänä maaliskuuta 2020 päivätty muistio’, jossa pyydetään asianomaisten osapuolten näkemyksiä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti (13). Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi tässä vaiheessa Brasilian, Kolumbian ja Thaimaan mahdollisiksi edustaviksi maiksi. Komissio julkisti 13 päivänä maaliskuuta 2020 CCCMC:n pyynnöstä 5 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyn muistion liitteen IV, joka sisältää Global Trade Atlas -tietokannan (14), jäljempänä ’GTA-tietokanta’, julkisesti saatavilla olevat tiedot, joita komission yksiköt ehdottivat käytettäväksi 5 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyssä muistiossa mainituista tuotantopanoksista ja sivutuotteista.

(32)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia neljältä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, CCCMC:ltä ja pyynnön esittäjiltä. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia.

(33)

Komissio vastasi 5 päivänä maaliskuuta 2020 päivättyyn muistioon saatuihin huomautuksiin toisessa, 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätyssä muistiossa, jossa käsitellään normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä tietolähteitä, jäljempänä ’30 päivänä marraskuuta 2020 päivätty muistio’ (15). Komissio laati myös alustavan tuotannontekijöiden luettelon ja ilmoitti aikovansa tässä vaiheessa valita Kolumbian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia, ja se sai huomautuksia pyynnön esittäjiltä ja CCCMC:ltä. Näitä huomautuksia käsitellään tarkemmin 3.3 ja 3.4 kohdassa.

(34)

Tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa tarkastelussa eli sitruunahappo ja trinatriumsitraattidihydraatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 2918 14 00 ja ex 2918 15 00 (Taric-koodit 2918150011 ja 2918150019), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(35)

Sitruunahappoa käytetään happamuuden- ja pH:n säätöaineena monissa tuotteissa, esimerkiksi pesuaineissa, juomissa, elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Sen pääraaka-aineita ovat sokeri/melassi, tapioka, maissi tai glukoosi (viljoista saatu) sekä eri aineet hiilihydraattien vedenalaista bakteerikäymistä varten.

(36)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(37)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsottiin olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(38)

Komissiolle ei toimitettu tuotteen määritelmää koskevia väitteitä. CCCMC huomautti vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan, että vireillepanoilmoituksessa määritelty tarkastelun kohteena oleva tuote kattaa tuotelajit, joihin sovellettiin alkuperäisiä toimenpiteitä, sekä tuotelajit, jotka kuuluivat aiemman tarkastelun piiriin.

(39)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(40)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoitettu kokonaistuotantokapasiteetti oli noin 72 prosenttia Kiinan arvioidusta kokonaistuotantokapasiteetista. Alhaisen yhteistyöasteen vuoksi komissio sovelsi 18 artiklaa ja teki Kiinan sitruunahappomarkkinoita, mukaan luettuna tuotantoa, kapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, koskevat päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(41)

Jäljempänä esitetyt päätelmät polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä tehtiin erityisesti tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen, jäsenvaltioiden perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissiolle toimittamiin tietoihin perustuvien tilastojen, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, vireillepanon yhteydessä toimitettujen otantavastausten sekä kyselyvastausten pohjalta. Lisäksi komissio käytti muita julkisesti saatavilla olevia lähteitä, kuten GTA-tietokantaa ja Orbis Bureau van Dijk -tietokantaa (16), jäljempänä ’Orbis’.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin säädetään, että jos päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella ja muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(44)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(45)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(46)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti merkittäviä vääristymiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla tällaisista tekijöistä mahdollisesti on tarkastelun kohteena olevan tuotteen hintoihin ja kustannuksiin viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(48)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (17), jäljempänä ’raportti’ tai ’Kiina-raportti’, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa.

(49)

Pyynnöt esittäjien toimittamassa tarkastelupyynnössä toistettiin raportissa esitetyt päätelmät, etenkin kemikaalisektorin osalta, ja sen lisäksi siihen sisältyi tietoja aiemmista sitruunahappoa koskevista polkumyynnin vastaisista menettelyistä Yhdysvalloissa ja erityisesti päätelmät tuoreimmasta menettelystä (julkaisussa ”Issues and Decision Memorandum for the Final Results of Countervailing Duty Administrative Review: Citric Acid and Certain Citrate Salts, 7.12.2015”). Pyynnön esittäjät viittasivat erityisesti seuraavia seikkoja koskeviin päätelmiin: politiikkaperusteinen lainananto (sitruunahapon tuotannonalalle valtion omistamien pankkien myöntämät lainat kaupallisia korkoja alemmilla koroilla); alennetut tuloverot (sitruunahapon tuotannonala saa etua alennetuista tuloveroista ja saa verohyvityksiä kotimaisten laitteiden ostoista); apuaineiden, etenkin kemikaalien (esim. rikkihappo, kaustinen sooda, kattilahiili, kalsiumkarbonaatti ja kalkki) edullisemmat saantimahdollisuudet; maa (maankäyttöoikeudet riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan); sähkö (Yhdysvaltojen kauppaministeriön mukaan tutkitulle yritykselle toimitettiin sähköä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan) sekä tuet varojen suorien siirtojen muodossa ja ympäristöveron vähennykset.

(50)

Kuten 23 ja 28 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, mukaan lukien raportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjien toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(51)

Asiaa koskevia huomautuksia saatiin vireillepanon jälkeen CCCMC:ltä sen jäseninä olevien yhteistyössä toimineiden tuottajien puolesta.

(52)

Ensimmäisessä huomautuksessaan CCCMC väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n lainsäädännön kanssa. Ensinnäkin CCCMC:n mukaan WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, 2.2 artiklassa ei tunnusteta merkittävien vääristymien käsitettä, vaan artiklassa mahdollistetaan normaaliarvon laskennallinen muodostaminen vain, jos tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunutta myyntiä ei ole. CCCMC huomautti, että kyseisessä artiklassa ei mainita merkittäviä vääristymiä, jotka mahdollistaisivat normaaliarvon laskennallisen muodostamisen. Toiseksi CCCMC väitti, että vaikka merkittävien vääristymien käsite olisi WTO:n lainsäädännön mukainen, laskennallinen arvo olisi muodostettava WTO-sopimuksen 2.2.1.1 artiklan ja valituselimen asiassa EU – Biodiesel (DS478) siitä antaman tulkinnan mukaisesti. Kolmanneksi CCCMC väitti, että vaikka tavanomaisen kaupankäynnin käsitettä ei ole nimenomaisesti määritelty WTO-sopimuksessa, sen 2 artiklan 2.2.1 kohdan mukaan voidaan katsoa, että tuotteen myynti ei ole tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä ja se voidaan jättää huomiotta vain, jos ”tällaista myyntiä on tapahtunut pitkän ajanjakson kuluessa huomattavassa määrin ja hinnoilla, joilla ei voida kattaa kaikkia kustannuksia […]”. Neljänneksi, WTO-sopimuksessa edellytetään, että normaaliarvon määrittämisen perustana on käytettävä myyntihintoja tai kustannuksia, jotka kuvastavat alkuperämaan hinta- tai kustannustasoa. Sen vuoksi edustavaan maahan perustuva laskennallisesti muodostettu hinta ei voi kuvastaa viejämaan hinta- ja kustannustasoa. CCCMC:n mukaan WTO:n lainsäädännössä ei ole määräyksiä, jotka mahdollistaisivat kolmannen maan tietojen käytön.

(53)

Komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohdan säännös on täysin Euroopan unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukainen, joihin CCCMC viittasi. Komissio on sitä mieltä, että – WTO:n paneelin ja valituselimen asiassa EU – Biodiesel (DS473) antaman lausunnon mukaisesti – perusasetuksen säännökset, joita sovelletaan yleisesti kaikkiin WTO:n jäseniin, etenkin 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi viejämaan kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa säännöksen mukaan tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(54)

Toisessa huomautuksessaan CCCMC totesi, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole näyttöä merkittävistä vääristymistä. Ensinnäkin CCCMC totesi, että pyynnön esittäjät eivät toimittaneet merkittävien vääristymien esiintymisestä riittävää näyttöä, joka oikeuttaisi vireillepanoon perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti, etenkään siksi, että näyttö oli hyvin yleisluonteista eikä koskenut erityisesti sitruunahapon tuotannonalaa. Toiseksi, raportti julkaistiin joulukuussa 2017, ja tämän tutkimuksen tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso kattoi vuoden 2019. Sen vuoksi raporttiin kerätty näyttö oli vanhentunutta eikä kuvastanut sitruunahapon tuotannonalan tilannetta tarkasteltavana olevassa tapauksessa. Kolmanneksi, valituselin totesi asiassa US – Countervailing Measures (China) (Article 21.5) (DS437), että valtion väliintulosta johtuvan hintavääristymän esiintyminen on vahvistettava ja selitettävä asianmukaisesti ja että määrittäminen on tehtävä tapauskohtaisesti. Sen vuoksi CCCMC katsoi, että raportti ei ollut riittävä lähde käytettäväksi sitruunahapon tuotannonalaa koskevana näyttönä, koska siinä kuvataan vääristymiä laajemmin kemianteollisuuden alalla. Neljänneksi CCCMC väitti, että pyynnön esittäjien mainitsema Yhdysvaltojen polkumyynnin vastainen menettely ei ole merkityksellinen tässä tapauksessa, koska siinä käsitellään tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa edeltävää aikaa.

(55)

Vastauksena komissio muistuttaa, että vireillepanoilmoituksen 4.1 kohdassa viitattiin useisiin tekijöihin Kiinan sitruunahappomarkkinoilla sen osoittamiseksi, että niihin vaikuttavat vääristymät Kiinan raaka-ainemarkkinoilla sekä petrokemian ja kemianteollisuudessa. Komissio katsoo, että vireillepanoilmoituksessa esitetty näyttö oli riittävä, jotta tutkimuksen vireillepano perusasetuksen 2 artiklan 6a kohdan mukaisesti oli perusteltua. Muiden maiden viranomaisten polkumyyntitutkimusten päätelmät eivät automaattisesti muodosta näyttöä vääristymistä EU:n polkumyyntitutkimuksissa, mutta niihin voi sisältyä todistusvoimaisia tekijöitä, jotka osoittavat, että viejämaan markkinoilla on tiettyjä poikkeavuuksia, kuten tässä tapauksessa Kiinan sitruunahapon tuotannonalalla.

(56)

Väitteestä, jonka mukaan raportti on vanhentunut, komissio muistuttaa, että tähän mennessä ei ole esitetty näyttöä siitä, että se olisi vanhentunut. Päinvastoin, komissio toteaa erityisesti, että raporttiin sisältyvät tärkeimmät toimintapoliittiset asiakirjat ja näyttö, mukaan lukien asiaan liittyvät viisivuotissuunnitelmat ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettava lainsäädäntö, olivat edelleen merkityksellisiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että CCCMC tai muut osapuolet eivät ole osoittaneet, että näin ei enää olisi.

(57)

Komissio muistuttaa vielä, että kiista asiassa US – Countervailing Measures (China) (DS437) ei koskenut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista; kyseinen kohta on asianmukainen oikeusperusta normaaliarvon määrittämiselle tässä tutkimuksessa. Kiista koski muuta tosiasiallista tilannetta, ja siinä oli kyse tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen tulkinnasta, ei polkumyyntisopimuksesta. Kuten 49 ja 55 kappaleessa selitetään, esitetty näyttö liittyi selvästi Kiinan sitruunahappomarkkinoihin ja näin ollen tässä tapauksessa tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(58)

CCCMC:n viimeisestä väitteestä, jonka mukaan Yhdysvaltojen polkumyyntimenettelyn päätelmät olivat merkityksettömiä tässä tapauksessa, komissio toteaa, että pyynnön esittäjien vireillepanoilmoituksessa luettelemaan näyttöön sisältyi Yhdysvaltojen tutkimustulosten lisäksi myös muita päätelmiä, etenkin raporttiin perustuvaa näyttöä. Tätä näyttöä pidettiin riittävänä, jotta tutkimuksen vireillepano perusasetuksen 2 artiklan 6a kohdan mukaisesti oli perusteltua. Yhdysvaltojen tutkimus tehtiin ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, mutta pyynnön esittäjien vireillepanon yhteydessä toimittamat huomautukset toimivat lisänäyttönä, joka tuki sitä, että Kiinan markkinoilla esiintyy sääntöjenvastaisuuksia.

(59)

CCCMC esitti huomautuksia myös normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä tietolähteitä koskevasta ensimmäisestä muistiosta. Ensin CCCMC toisti vireillepanosta esittämänsä huomautukset. Toiseksi se väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ainoastaan ne tuotanto- ja myyntikustannukset, joiden todettiin olevan vääristyneitä, olisi korvattava vääristymättömillä hinnoilla tai vertailuarvoilla. CCCMC huomautti erityisesti, että pyynnön esittäjät eivät pystyneet osoittamaan, että työvoimakustannukset Kiinassa olivat vääristyneet, joten komission olisi pitänyt käyttää vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia tosiasiallisia työvoimakustannuksia. CCCMC totesi, että on kohtuutonta korvata työvoimakustannukset kolmannen maan kustannuksilla, koska niihin vaikuttivat useat tekijät, kuten kysynnän ja tarjonnan suhde kyseisillä markkinoilla, tuotannon automatisointiaste sekä hyödykkeiden hintataso tuottajien sijaintialueella. CCCMC lisäsi, että työvoimakustannukset vaihtelivat eri maiden välillä mutta myös Kiinan eri tuottajien välillä. Lisäksi CCCMC huomautti, että energiakustannukset vaihtelivat useiden tekijöiden perusteella, joita ovat esimerkiksi energian tyyppi ja saatavuus alueella, energian tuotantoteknologia, kysynnän ja tarjonnan suhde. Sen vuoksi energian hinnat yhdessä maassa eivät voi kuvastaa energian hintoja toisessa maassa tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(60)

Komissio toteaa, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, komissio voi muodostaa normaaliarvon käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa sallitaan kotimaisten kustannusten käyttö vain, jos on varmuudella todettu, että ne eivät ole vääristyneitä. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyvien yksilöllisten työvoima- ja energiakustannusten ja/tai muiden tuotantopanoskustannusten ei kuitenkaan voitu vahvistaa olevan vääristymättömiä käytettävissä olevan näytön perusteella. Kuten 3.2.1.1–3.2.1.9 jaksossa esitetään, komissio vahvisti, että sitruunahapon tuotannonalalla esiintyy merkittäviä vääristymiä, eikä ollut mitään selkeää näyttöä siitä, että yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijät olisivat vääristymättömiä.

(61)

Työvoima- ja energiakustannusten laskelmat perustuvat joka tapauksessa valmistusprosessissa käytettävään työvoiman ja energian määrään, jonka vientiä harjoittavat tuottajat ovat ilmoittaneet. Näin ollen työvoiman ja energian määrä vastaa tosiasiallista määrää, jonka kiinalaiset tuottajat käyttivät, ja vain työvoima- ja energiakustannukset korvataan edustavan maan vääristymättömällä arvolla. Saattaa olla totta, että työvoima- ja energiakustannukset vaihtelevat jonkin verran eri maantieteellisillä alueilla, mutta komissio käyttää ainoastaan kustannuksia, joihin ei kohdistu vääristymiä asianmukaisessa edustavassa maassa 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio julkaisi asiakirja-aineistossa kaksi tuotannontekijöitä koskevaa muistiota, joihin osapuolilla oli runsaasti mahdollisuuksia esittää huomautuksia, esimerkiksi tuomalla esiin mahdollisia poikkeavuuksia tai muita seikkoja, jotka voivat vaikuttaa niihin edustavassa maassa tai maissa. Asianomaiset osapuolet eivät ole tähän liittyen kyseenalaistaneet edustavan maan työvoima- ja/tai energiakustannusten tasoa, joka esitettiin 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätyssä muistiossa. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(62)

Kolmanneksi CCCMC huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan merkittävien vääristymien esiintymistä koskeva arviointi olisi tehtävä kustakin vientiä harjoittavasta tuottajasta erikseen. Sen vuoksi komissiolla oli velvollisuus analysoida kunkin otokseen valitun kiinalaisen tuottajan tilanne ja päättää, oliko jokin tuotanto- ja myyntikustannuksiin liittyvä tekijä vääristynyt kunkin osalta.

(63)

Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen johtavien merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan koko maan tasolla eli sitä sovelletaan kyseisen maan kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, kuten tässä tapauksessa. Samassa perusasetuksen säännöksessä kuitenkin säädetään, että kotimarkkinakustannuksia voidaan käyttää, jos on vahvistettu, että merkittävät vääristymät eivät vaikuta niihin, jolloin näitä kustannuksia käytetään normaaliarvon laskemiseen (ks. 60 kappale). Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(64)

Erillisissä huomautuksissa vientiä harjoittavat tuottajat Weifang Ensign Industry, RZBC ja Jiangsu Guoxin Union Energy toistivat CCCMC:n ensimmäisestä muistiosta esittämät väitteet. Eräs vientiä harjoittava tuottaja, COFCO Bio-Chemical Energy (Yushu), huomautti lisäksi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on vastoin WTO-sopimuksen 2.2 artiklaa.

(65)

Komissio toteaa, että 2 artiklan 6 a kohdan yhteensopivuutta WTO:n lainsäädäntöön nähden käsiteltiin jo 53 kappaleessa.

(66)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC sekä Weifang Ensign Industry, RZBC ja Jiangsu Guoxin Union Energy, jäljempänä ’kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa’, esittivät joukon huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä.

(67)

Ensin CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toistivat väitteensä, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO-sopimuksen 2.2.1.1 ja 2.2 artiklan kanssa sekä seuraavissa WTO-tapauksissa tehtyjen päätelmien kanssa: EU – Biodiesel (Argentina) (paneelin ja valituselimen päätelmät), EU-Biodiesel (Indonesia) (paneelin päätelmät), Ukraine – Ammonium Nitrate (paneelin ja valituselimen päätelmät), Australia – Copy Paper (paneelin päätelmät) ja EU – Cost Adjustment Methodologies (paneelin päätelmät). Osapuolet viittasivat nimenomaisesti viimeksi mainitun paneelin raportin päätelmiin, joiden mukaan väitetty Venäjän valtion puuttuminen toimintaan/markkinavääristymä ei ollut riittävä perusta päätellä, että vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpito ei kuvastanut kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia.

(68)

Komissio muistuttaa, että yksikään edellä mainituista WTO-tapauksista ei koske perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista eikä sen soveltamisedellytyksiä. Lisäksi kyseisten tapausten taustalla olevat tosiasialliset tilanteet eroavat kaikki tilanteesta ja kriteereistä, joiden perusteella perusasetuksen kyseisen säännöksen mukaista menetelmää sovelletaan. Mitä tulee WTO-riitaan asiassa ”EU – Cost Adjustment Methodologies”, komissio muistuttaa, että sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, jotka eivät näin ollen ole lopullisia eikä niillä WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa GATT- tai WTO-järjestelmässä, koska niitä ei ole vahvistettu GATT-sopimuksen sopimuspuolten tai WTO:n jäsenten päätöksillä. Paneelin raportissa katsottiin nimenomaisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät kuulu riidan soveltamisalaan. Paneeli totesi, että kyseiset säännökset eroavat sisällöltään ja oikeudellisilta vaikutuksiltaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan säännöksistä, jotka olivat kyseisen riidan kohteena, ja että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät korvanneet 2 artiklan 5 kohdan säännöksiä, kun ne otettiin käyttöön (18). Sen vuoksi edellä mainituissa tapauksissa tehdyillä päätelmillä ei ole mitään merkitystä 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen kannalta. Se on uusi säännös, joka ei ole koskaan ollut WTO-menettelyn kohteena ja joka ei korvaa 2 artiklan 5 kohtaa eikä/tai 2 artiklan 3 kohtaa. Kyseisillä päätelmillä ei näin ollen ole merkitystä arvioitaessa 2 artiklan 6 a kohdan yhteensopivuutta asiaa koskevien WTO-sääntöjen kanssa. Näistä syistä väite hylättiin.

(69)

Toiseksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa totesivat, että lukuun ottamatta WTO:n päätelmiä, joihin viitataan 67 kappaleessa ja jotka muodostavat keskeisen osan perusasetuksen 2 artiklan 6 a artiklan mukaista normaaliarvoa koskevia EU:n päätelmiä, päätelmistä ilmoittamisen yhteydessä ei tuotu esiin mitään perusteluja sille, miten säännös on WTO-sopimuksen 2.2.1.1 artiklan säännösten ja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan vastaavien säännösten mukainen. Siinä ei myöskään tuotu esiin yhteyttä 2 artiklan 6 a kohdan ja mahdollisen ”erityisen markkinatilanteen” välillä, johon viitataan WTO-sopimuksen 2.2 artiklassa ja perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan vastaavissa säännöksissä. Lisäksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio ei ollut selittänyt, miten perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta voisi oikeuttaa sen, että komissio käyttää kolmannen maan tietoja. Sen vuoksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio ei selittänyt 2 artiklan 6 a kohdan oikeudellista johdonmukaisuutta siteerattuun WTO:n oikeuskäytäntöön nähden.

(70)

Ensimmäiseksi komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaa ja 2 artiklan 3 kohtaa sovelletaan polkumyynnin vastaisiin tutkimuksiin, jos näiden säännösten edellytykset täyttyvät. Sitä vastoin 2 artiklan 6 a kohdan säännökset koskevat erityisesti tutkimuksia, joissa tuotteet ovat peräisin maista, joissa merkittävien vääristymien esiintyminen on vahvistettu ja tällaisten merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi kotimaiset kustannukset ja hinnat eivät ole asianmukaisia normaaliarvon laskemista varten. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla sovellettu menetelmä ja arvioinnin asiasisältö eroavat näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla sovelletusta menetelmästä ja asiasisällöstä. Väitteessään CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa olettavat, että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset liittyvät välttämättä perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ja 2 artiklan 3 kohdan säännöksiin, minkä vuoksi ne väittävät, että komission olisi oikeudellisesti perusteltava perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisen menetelmän soveltaminen perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ja/tai 2 artiklan 3 kohdan nojalla. Tämä CCCMC:n ja kolmen vientiä harjoittavan tuottajan olettamus on täysin spekulatiivinen, koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädetään, että kun sen soveltamista koskevat edellytykset täyttyvät, on sovellettava artiklan mukaista menetelmää. Säännökseen ei sisälly mitään vaatimuksia tehdä täydentäviä oikeudellisia analyysejä perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja/tai 2 artiklan 5 kohdan saati sitten niiden pohjana olevan oikeuskäytännön nojalla, kuten CCCME ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa virheellisesti katsovat. Nämä säännökset ovat toisistaan erillisiä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(71)

Kolmanneksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että paneelin päätelmät asiassa ”EU – Cost Adjustment Methodologies”, joka koskee perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan soveltamista, pätevät myös 2 artiklan 6 a kohtaan. Lisäksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että päätelmien ilmoittamisen yhteydessä ei viitattu Kolumbian tietoihin tehtyihin oikaisuihin, jotta ne kuvastaisivat tuotantokustannuksia Kiinassa. Tätä vaihetta vaaditaan WTO-sopimuksen 2.2 artiklassa, jonka mukaan tutkivan viranomaisen käyttämien kolmannen maan tietoja on oikaistava tarvittaessa, jotta ne kuvastavat alkuperämaan tuotantokustannuksia.

(72)

Komissio toteaa vastauksena, että kuten jo 68 ja 70 kappaleessa selitetään, tähän mennessä WTO:n tutkimuksissa, mukaan lukien asiassa ”EU – Cost Adjustment Methodologies”, tehdyt päätelmät eivät koske perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa vaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaa. Mikä tärkeintä, kyseisessä riita-asiassa tehdyt päätelmät eivät ole lopullisia, koska sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, minkä vuoksi niillä ei WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa GATT- tai WTO-järjestelmässä, koska niitä ei ole vahvistettu GATT-sopimuksen sopimuspuolten tai WTO:n jäsenten päätöksillä. Lisäksi kyseisessä paneelin raportissa tuotiin nimenomaisesti esiin, että kyseiset säännökset eroavat sisällöltään ja oikeudellisilta vaikutuksiltaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännöksistä. Yhtä tärkeää on, että asiaankuuluvassa WTO:n oikeuskäytännössä sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö, kun se on perusteltua, kuten 53 kappaleessa selitetään ja 74 kappaleessa kuvataan tarkemmin. Kolumbian tietoja koskeva CCCMC:n ja kolmen vientiä harjoittavan tuottajan väite perustuu jälleen siihen, että ne sekoittavat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ja perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan säännökset. Kuten tämän asetuksen 3.3–3.8 jaksossa ja yrityskohtaisissa päätelmissä selitetään yksityiskohtaisesti, komissio on käyttänyt Kolumbian asiaankuuluvia tietoja (tai muusta lähteestä saatuja tietoja joidenkin tuotannontekijöiden osalta) täysin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten mukaisesti. Arvoihin on tehty joitakin oikaisuja, jotta saatiin vääristymättömät hinnat tai vertailuarvot normaaliarvon laskennallista muodostamista varten. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(73)

Neljänneksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat komission päätelmät, jotka se ilmoitti päätelmistä ilmoittavan asiakirjan 170–186 kappaleessa, ja sen aikomus pitää nykyiset toimenpiteet voimassa, eivät olleet oikeutettuja, kun otetaan huomioon paneelin päätelmät asiassa ”EU – Cost Adjustment Methodologies” WTO-sopimuksen 11.3 artiklan soveltamisen osalta. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa kehottivat komissiota selittämään ja perustelemaan yksityiskohtaisesti päätelmistä ilmoittavan asiakirjan 53 kappaleessa oleva oikeudellinen väitteensä, joka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaan perustuva menetelmä on johdonmukainen sovellettavien WTO-sopimuksen määräysten ja oikeuskäytännön kanssa.

(74)

Jälleen kerran komissio tuo esiin, että kyseisen WTO-paneelin raportin päätelmät eivät ole lopullisia, koska sekä EU että Venäjä ovat valittaneet niistä, minkä vuoksi niillä ei WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa GATT- tai WTO-järjestelmässä, koska niitä ei ole vahvistettu GATT-sopimuksen sopimuspuolten tai WTO:n jäsenten päätöksillä. Lisäksi paneeli totesi nimenomaisesti, että 2 artiklan 6 a kohta ei kuulunut sen toimeksiannon piiriin, koska säännöksen sisältö ja oikeudelliset vaikutukset ovat erilaiset kuin 2 artiklan 5 kohdan. Lisäksi komissio katsoi, kuten 53 kappaleessa selitetään, että WTO-asiassa EU – Biodiesel (DS473) tehtyjen päätelmien mukaisesti perusasetuksen säännökset, joita sovelletaan yleisesti kaikkiin WTO:n jäseniin, etenkin 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Koska WTO:n riitojenratkaisuelin ei ole tehnyt erityisiä päätelmiä 2 artiklan 6 a kohdan säännöksistä, komissio katsoo, että jos asiassa EU-Biodiesel (DS473) tehtyjä päätelmiä pidetään merkityksellisinä eri yhteydessä ja tilanteessa, joka kuuluu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisalaan, ne olisivat täysin johdonmukaiset sen mahdollisuuden kanssa, että käytetään maan ulkopuolisia tietoja asianmukaisen edustavan maan vääristymättömien arvojen määrittämiseksi. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(75)

Viidenneksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa totesivat, että sen jälkeen kun Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan voimassaolo päättyi joulukuussa 2016, WTO:lla ei ole oikeusperustaa soveltaa normaaliarvon laskemiseen muuta kuin WTO-sopimukseen sisältyvää menetelmää. Sen vuoksi EU:n on kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti noudatettava tiukasti WTO-sopimuksen 2 artiklan määräyksiä normaaliarvon määrittämisessä.

(76)

Komissio muistuttaa, että Kiinasta peräisin olevia tuotteita koskevissa polkumyynnin vastaisissa menettelyissä Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan jakson 15 niitä osia, joiden voimassaolo ei ole päättynyt, sovelletaan edelleen normaaliarvon määrittämiseen sekä markkinataloutta koskevien vaatimusten osalta että sellaisen menetelmän käytön osalta, joka ei perustu tiukkaan vertailuun Kiinan hintojen ja kustannusten kanssa. Lisäksi komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 kohta otettiin käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2321 (19), jonka oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 2 kohta. Kuten myös 53 kappaleessa selitetään, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin EU:n kansainvälisten velvoitteiden, myös asiaankuuluvien WTO-sääntöjen, mukaisia. Koska komissio päätteli 3.2.1 jaksossa, että tässä tutkimuksessa on asianmukaista soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, ja koska säännös on täysin WTO-sääntöjen mukainen, väite hylättiin.

(77)

Kuudenneksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että tutkimuksen päätelmät perustuvat yleisesti vuoden 2017 komission raporttiin, joka ei liity nimenomaisesti sitruunahapon tuotannonalaan vaan yleisemmin kemian sektoriin, tuotantoketjun alkupään raaka-ainemarkkinoihin ja/tai Kiinan talouden osatekijöihin ja Kiinan valtion politiikkaan, jotka selvästikään eivät koske pelkästään sitruunahapon tuotannonalaa. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat tähän liittyen, että WTO:n valituselimen asiassa ”US – Countervailing Measures” antamien päätelmien mukaan komission on määritettävä mahdolliset vääristymät tapauskohtaisesti. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa lisäsivät, että ne eivät ole komission kanssa samaa mieltä siitä, että päätelmät ovat merkityksettömiä tässä asiassa, koska ne liittyvät tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskevaan WTO:n sopimukseen. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa korostivat, että päätelmät ovat merkityksellisiä myös tässä tapauksessa.

(78)

Komissio muistutti, että tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen mukaan vääristymiä käsitellään erityisesti niiden tukien kannalta, joista vääristymiä syntyy ja joista vientiä harjoittavat tuottajat hyötyvät. Näiden menettelyjen seurauksena sovelletaan tasoitustullia, joka on laskettu nimenomaisesti sen vahinkoa aiheuttavan tuen määrän perusteella, jonka tutkiva viranomainen on todennut. Sitä vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisessa polkumyynnin vastaisessa tilanteessa analyysissä ei keskitytä siihen, onko näissä vääristymissä kyse tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavasta tuesta ja täyttävätkö ne asianmukaiset edellytykset, vaan siihen, ovatko ne merkittäviä 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja oikeuttavatko ne siten säännöksen mukaisen normaaliarvon laskentamenetelmän. Taustalla olevat oikeusjärjestys, tilanteet ja asiayhteys ovat erilaiset ja niillä on eri tarkoitus ja erilaiset oikeudelliset seuraamukset. Näin ollen komissio pysyy kannassaan, jonka mukaan edellä mainitun tapauksen päätelmät eivät ole merkityksellisiä tämän tutkimuksen kannalta, ja näin ollen hylkää väitteen.

(79)

Väitteestä, jonka mukaan komission vuoden 2017 raporttiin ei sisälly sitruunahappoa käsittelevää erillistä lukua, komissio toteaa, että merkittävien vääristymien esiintyminen, jonka vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa sovelletaan, ei liity siihen, että raportissa olisi erillinen alakohtainen luku, jossa käsitellään tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Raportissa kuvataan Kiinassa esiintyviä erityyppisiä vääristymiä, jotka ovat laaja-alaisia ja pätevät koko Kiinan talouteen ja vaikuttavat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hintoihin ja/tai raaka-aineisiin ja tuotantokustannuksiin. Raportti ei myöskään ole ainoa näytön lähde, jota komissio käyttää määrityksessään, sillä tätä varten käytetään muutakin todisteluun liittyviä tekijöitä. Kuten jäljempänä 3.2.1.2–3.2.1.9 jaksossa selitetään, sitruunahapon tuotannonalaan kohdistuu monenlaista raportissa kuvattua valtion puuttumista toimintaan (esim. kuuluminen viisivuotissuunnitelmien ja muiden asiakirjojen piiriin, raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, rahoitukseen liittyvät vääristymät), joka on nimenomaisesti lueteltu ja johon viitataan tässä asetuksessa. Tämän asetuksen 94, 97, 100 ja 101 kappaleessa esitetään myös yksityiskohtaisesti useita vääristymiä, jotka koskevat sitruunahapposektoria ja/tai sen raaka-aineita ja tuotantopanoksia raporttiin jo sisältyvien merkittävien vääristymien lisäksi. Merkittävien vääristymien taustalla olevat markkinaolosuhteet sekä politiikka ja suunnitelmat pätevät edelleen sitruunahapposektoriin sekä sen tuotantokustannuksiin siitä huolimatta, että raportti julkaistiin joulukuussa 2017. Mikään osapuoli ei toimittanut vastakkaista näyttöä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(80)

Seitsemänneksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että vaikka komissio mainitsee useita ohjeistavia valtion asiakirjoja ja täytäntöönpanosäännöksiä, jotka mahdollistavat ja saattavat jopa nimenomaisesti valtuuttaa valtion puuttumisen talouden toimintaan, komissio ei osoittanut tästä seuraavien tosiasiallisten vääristymien esiintymistä. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa lisäsivät, että valituselin päätteli asiassa ”US – Countervailing Measures”, että valtion väliintulosta johtuvan hintavääristymän esiintyminen on vahvistettava ja selitettävä asianmukaisesti ja että määrittäminen on tehtävä tapauskohtaisesti. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät vielä, että hintojen vääristymistä koskeva komission analyysi on tehtävä erikseen tuottaja- ja kustannuskohtaisesti, koska mahdollinen valtion puuttuminen toimintaan saattaa tapahtua esimerkiksi eri hallinnon tasoilla ja maan eri alueilla, jolloin se ei vaikuta kaikkiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajiin samalla tavalla maan kaikissa osissa.

(81)

Komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan arvioidessaan merkittävien vääristymien esiintymistä komission on tarkasteltava artiklassa lueteltujen tekijöiden ”mahdollista vaikutusta”. Tämän asetuksen 3.2.1.2–3.2.1.9 jaksossa esitetyt havainnot osoittavat, että Kiinan sitruunahapon tuottajilla on etuuskohteluun perustuva mahdollisuus saada valtion rahoitusta ja että kaikkien kuuden 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa luetellun vääristymiin liittyvän tekijän osalta esiintyy koko maata koskevia vääristymiä. Sen vuoksi tällaisten vääristymien esiintyminen sektorilla on merkityksellistä 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaisten vääristymien esiintymisen arvioinnin kannalta. Komissio muistutti lisäksi, että siitä riippumatta, vaikuttaako valtion suora puuttuminen toimintaan, kuten tukien saaminen, tosiasiallisesti vientiä harjoittaviin tuottajiin, niiden tavarantoimittajat tai muut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon alku- tai loppupään markkinoihin liittyvät toimijat ovat todennäköisesti olleet valtion toimien kohteena, esimerkiksi saaneet etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta, mikä on lisäosoitus siitä, että hinnat tai kustannukset eivät ole seurausta vapaista markkinavoimista. Mitä tulee viittaukseen WTO:n päätelmiin asiassa ”US – Countervailing measures”, komissio toistaa, kuten 57 ja 78 kappaleessa selitetään, että ne eivät ole merkityksellisiä tässä tutkimuksessa, koska ne koskevat tukien vastaista välinettä eivätkä ne missään tapauksessa muuta päätelmiä, jotka koskevat perusasetuksen 2 artiklan 6a kohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymistä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(82)

Lopuksi CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa totesivat, että päätelmistä ilmoittavassa asiakirjassa epäonnistuttiin johdonmukaisesti – niin viittauksissa yleiseen valtion politiikkaan ja suunnitelmiin kuin väitettyyn valtion puuttumiseen toimintaan sitruunahapposektorilla – tuomaan esiin sellaista tosiasiallista valtion puuttumista Kiinan sitruunahapon tuottajien toimintaan, mikä olisi vääristänyt näiden tuottajien hintoja. Esimerkkinä CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa siteerasivat päätelmistä ilmoittavan asiakirjan 76 kappaleessa mainittua valtion suunnitelmaa, jolla kannustetaan sitruunahapon tuottajia perustamaan suurempia yrityksiä sulautumien ja uudelleenjärjestelyjen kautta. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että mainittu suunnitelma liittyy vain joihin provinsseihin, alueisiin tai tuotantoalueisiin, mikä tarkoittaa sitä, että kannustaminen ei koske kattavasti kaikkia tuottajia Kiinassa, ja tämä on jälleen peruste tehdä tuottajakohtainen analyysi ja päätelmät. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa lisäsivät, että pelkästään ”kannustaminen” ei tarkoita sellaista tosiasiallista puuttumista toimintaan, joka edellyttäisi sulautumista/uudelleenjärjestelyjä, ja että komissio ei antanut esimerkkejä tosiasiallisesta puuttumisesta toimintaan. CCCMC ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa totesivat vielä, että samaan asiakirjaan sisältyi muita toimenpiteitä, kuten ympäristönsuojelunormien soveltaminen, puhtaan tuotannon todentamistoimet, kattavat energian säästämiseen ja päästöjen vähentämiseen ja energian ja veden kulutuksen vähentämiseen tähtäävät parannukset sekä puhtaan tuotannon ja kierrätyksen edistäminen. Kaikkien näiden toimenpiteiden soveltaminen olisi tehokkaampaa, jos tuotantoyksiköt ovat suurempia, mihin siis kannustetaan.

(83)

Komissio muistuttaa, että valtion tiettyjen toimien, kuten suurempiin konglomeraatteihin johtavien sulautumien ja uudelleenjärjestelyjen, ”kannustamisessa” ei ole kyse pelkistä ilmoituksista ja suosituksista, vaan valtion virallisissa suunnitelmissa annettuihin suosituksiin liittyy tosiasiallisia taloudellisia kannustimia (ks. erityisesti 3.2.1.8 jakso ja 110 kappale). Vaikka Kiinan valtio ei suunnitelmien perusteella pakottaisi tai velvoittaisi yrityksiä muodostamaan suurempia yksikköjä, mikä ei ole asian laita, suunnitelman suosituksia noudattaville yrityksille on joka tapauksessa tarjolla tiettyjä taloudellisia etuja tai suotuisia lainaehtoja, joten vapaat markkinavoimat, jotka ohjaisivat yrityksiä ilman tällaisia suunnitelmia, vääristyvät. Tämän asetuksen 3.2.1.2–3.2.1.9 jaksossa esitetty analyysi ja päätelmät osoittavat joka tapauksessa selvästi, että sitruunahapposektorilla esiintyy merkittäviä vääristymiä ja että ne vaikuttavat todennäköisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien raaka-ainetoimittajiin.

(84)

Seuraavaksi komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Tällä perusteella väitteet hylättiin.

(85)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (20). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistusmuotoja siedetään, ja lainsäädäntö sallii niiden kehittymisen valtion omistuksen rinnalla (21).

(86)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (22). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(87)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (23). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(88)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.1.5 jakso) (24).

(89)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.1.8 jakso) (25). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (26).

(90)

Kolmanneksi, sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (27). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (28).

(91)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (29).

(92)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(93)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (30). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaisen tuotantopanosten ja rahoituksen saannin (31). Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan sitruunahapposektorilla toimivissa yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.2.1.4 jaksossa.

(94)

On ilmeistä, että etenkin sitruunahapon tuotannonalalla Kiinan valtiolla on tietty omistusosuus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ainakin kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa – COFCO, Jiangsu Guoxin Union Energy ja Laiwu Taihe – on valtion omistuksessa olevia yrityksiä. Lisäksi viljan ja öljyn jalostusta koskevan 13. viisivuotissuunnitelman mukaan sitruunahapon tuotannonalaa kannustetaan perustamaan suurempia yrityksiä sulautumien ja uudelleenjärjestelyjen avulla (32). Tämä kannustaminen todistaa valtion puuttumisen tuotannonalan toimintaan.

(95)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan sitruunahapon tuotannonalalla ja sektorilla toimii paljon valtion omistamia yrityksiä, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin sitruunahapposektorin yrityksiin kohdistuu 3.2.1.5 jaksossa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(96)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (33), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaan jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (vähintään kolme puolueen jäsentä puolueen peruskirjan (34) mukaan) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (35). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (36). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös sitruunahapon tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(97)

Sitruunahapon tuotannonalalla jotkin tuottajat ovat valtion omistuksessa, kuten jo todettiin. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että viidellä sitruunahapon tuottajalla (Cofco, Weifang Ensign, RZBC, Jiangsu Guoxin ja Laiwu Taihe Biochemistry) oli yhteyksiä Kiinan kommunistiseen puolueeseen ylemmässä johdossa ja ne toteuttivat puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia.

(98)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.1.8 kohta) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (37). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, sitruunahapposektorilla ja muilla sektoreilla (kuten finanssimarkkinoilla ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(99)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (38).

(100)

Sitruunahapon tuotannonala ei itsessään ole keskeinen tuotannonala Kiinassa, mutta sitruunahapon tuotannossa käytettävät raaka-aineet ovat voimakkaasti säänneltyjä. Pääraaka-aineeseen, maissiin, kohdistuu tiivistä sääntelyä.

(101)

Kiinalla on suuret maissivarastot, joiden avulla valtio voi keinotekoisesti alentaa tai kohottaa tämän hyödykkeen hintoja ostamalla tai myymällä suuria määriä maissia markkinoilla. Vaikka Kiina ryhtyi vuonna 2016 torjumaan liiallisten maissivarantojen ongelmaa, sillä on edelleen erittäin suuret varastot, joilla on hintoja vääristävä vaikutus (39). Lisäksi valtio valvoo useita seikkoja koko maissin arvoketjussa, mukaan lukien maissin tuotantotuet (40) ja jalostuksen valvonta: ”kaikkien paikallisviranomaisten on laajennettava maissin kysynnän ja tarjonnan seurantaa ja analysointia asiaankuuluvilla alueilla, tiivistettävä maissinjalostushankkeiden rakennusvaiheen ja rakentamisen jälkeisen vaiheen valvontaa, edistettävä maissin kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja varmistettava kansallinen elintarviketurva” (41). Kiinassa on käytössä myös investointien valvontatoimenpiteitä: ”Maissinjalostushankkeiden rakennushakemuksiin on sovellettava yhdenmukaistettua hallinnointia valtioneuvoston määräyksen nro 673 mukaisesti” (42). Tällä valtion puuttumisella koko arvoketjun toimintaan on ainakin potentiaalisesti hintoja vääristävä vaikutus.

(102)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien tuotannonalojen tukemiseksi, mukaan lukien maissin tuotanto; maissi on sitruunahapon valmistuksessa käytettävä pääraaka-aine. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(103)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (43).

(104)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maan omistajuuteen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (44). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (45). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (46).

(105)

Komissio päätteli alustavasti, että Kiinan konkurssi-, yritys- ja omaisuuslainsäädäntö eivät toimi asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Kiinan talouden muiden alojen tavoin myös sitruunahapon tuottajiin sovelletaan näitä lakeja ja niihin vaikuttavat syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi.

(106)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista sitruunahapposektorilla, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(107)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (47). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (48). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (49). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(108)

Siitä, että sitruunahapon tuotannonalaan ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten sitruunahapposektoriin sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta tuotettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(109)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(110)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (50), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (51), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (52). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (53).

(111)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(112)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (54).

(113)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (55). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(114)

Toiseksi lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(115)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(116)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, mitä voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(117)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(118)

Siitä, että edellä kuvattuja rahoitusjärjestelmään liittyviä valtion toimia ei sovellettaisi alumiinisektoriin ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, ei toimitettu mitään näyttöä. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(119)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.2.1.1–3.2.1.5 jaksossa ja raportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden sektoreita. Sama pätee 3.2.1.6–3.2.1.8 jaksossa ja raportin B osassa kuvattuihin tuotannontekijöihin.

(120)

Komissio muistuttaa, että sitruunahapon tuottamiseen tarvitaan monenlaisia tuotantopanoksia, esimerkiksi maissia, kuivattuja bataatteja, rikkihappoa, suolahappoa ja hiiltä. Asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön mukaan useimmat otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat hankkivat kaikki tuotantopanoksensa Kiinasta ja niiden vientiä harjoittavien tuottajien raaka-aineista, jotka hankkivat joitakin tuotantopanoksia ulkomailta, tuotujen tuotantopanosten osuus on mitätön. Kun sitruunahapon tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata varoja, joihin kohdistuu rahoitussektorista johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(121)

Näin ollen sen lisäksi, että sitruunahapon kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(122)

Edellä 3.2.1.2–3.2.1.9 jaksossa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja sitruunahapposektorilla erityisesti (mukaan lukien tarkastelun kohteena oleva tuote), osoitettiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(123)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään.

(124)

Komissio valitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan tarkastelun kohteena olevan tuotteen vääristymättömien hintojen tai tuotanto- ja myyntikustannusten vertailuarvojen määrittämiseksi seuraavien kriteerien perusteella:

(125)

Komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon tarkoitettua muistiota normaaliarvon määrittämisessä käyttävistä tietolähteistä ja edustavasta maasta.

(126)

Komissio antoi 5 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyssä muistiossa yksityiskohtaisia tietoja edellä mainituista kriteereistä ja yksilöi Brasilian, Kolumbian ja Thaimaan mahdollisiksi edustaviksi maiksi. Lisäksi komissio yksilöi mahdollisissa edustavissa maissa tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia, joista se löysi julkisesti saatavilla olevia taloudellisia tietoja.

(127)

Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiaan liittyviä huomautuksia. Komissio sai huomautuksia edustavan maan valintaan liittyvistä eri näkökohdista CCCMC:ltä, neljältä yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja unionin tuotannonalalta.

(128)

CCCMC ja neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa totesivat 23 päivänä maaliskuuta 2020 toimittamissaan huomautuksissa, että Brasilia olisi paras edustava maa. Maailmanpankin tietokannan perusteella Brasilian bruttokansantulo (BKTL) on lähimpänä Kiinaa, kun taas Kolumbian ja Thaimaan BKTL on paljon alempi. Sitruunahapon tuottajiksi Brasiliassa yksilöidyt kaksi yritystä olivat myös kannattavia viime vuosina. Lisäksi Brasilian sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso on riittävä. Samalla CCCMC ja yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat ilmaisivat vastustavansa Kolumbian valintaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Ne väittivät, että joitakin tuotannontekijöitä koskevat Kolumbian tuontitiedot eivät olleet saatavilla tai ne eivät olleet edustavia. Ne myös väittivät, että joidenkin keskeisten raaka-aineiden (rikkihapon, suolahapon ja raakahiilen) tuontihinnat Kolumbiassa olivat merkittävästi ja kohtuuttomasti korkeammat kuin muissa mahdollisissa edustavissa maissa, minkä vuoksi niitä ei pitäisi pitää vääristymättöminä hintoina, joita voitaisiin käyttää sitruunahapon normaaliarvon muodostamiseen.

(129)

CCCMC ja yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat huomauttivat myös, että Thaimaa ei ollut asianmukainen edustava maa, koska kolmesta yksilöidystä sitruunahapon tuottajasta kahden toiminta oli kannattamatonta vuonna 2018 ja kolmas keskittyi pääasiassa vientimarkkinoihin.

(130)

Unionin tuotannonala katsoi huomautuksissaan, että Kolumbia oli asianmukaisin valinta vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Tuotannonala korosti, että thaimaalaisten yritysten taloudellisia tietoja ei ole auditoitu, mikä heikentää suuresti niiden luotettavuutta. Lisäksi se väitti, että kolmesta yksilöidystä tuottajasta Thaimaassa kaksi oli kiinalaisten yritysten tai Kiinan valtion enemmistöomistuksessa ja että ne olivat vientiin suuntautuneita. Brasiliasta unionin tuotannonala väitti, että kyseiset kaksi brasilialaista yritystä kuuluivat yritysryhmiin, joiden vaikutusta taloudellisiin tietoihin oli vaikea arvioida, ja että yritykset myivät monenlaisia tuotteita.

(131)

Analysoituaan tarkoin edellä esitetyt väitteet komissio julkaisi 30 päivänä marraskuuta 2020 toisen muistion, jossa käsitellään näitä huomautuksia edellä lueteltujen kriteerien perusteella, ja ilmoitti asianomaisille osapuolille alustavista päätelmistään. Komissio totesi muistiossa, että se aikoi käyttää Kolumbiaa asianmukaisena edustavana maana, jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan. Lisäksi komissio totesi, että normaaliarvoa koskevissa laskelmissa se saattaa käyttää myös asiamukaisia vääristymättömiä kansainvälisiä hintoja, kustannuksia tai vertailuarvoja, ja että vääristymättömien myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton osalta se voi harkita kaikkia käytettävissä olevia soveltuvia vaihtoehtoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska ainoan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottavan kolumbialaisen yrityksen kannattavuus oli heikko vuonna 2018 ja sen toiminta oli tappiollista vuonna 2017, samoin kuin thaimaalaisten ja brasilialaisten tuottajien, komissio tarkastelee tuoreempia tietoja, jos niitä on saatavilla ja jos ne osoittavat kohtuullisen myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton tason. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia.

(132)

Komissio sai 30 päivänä marraskuuta 2020 päivättyä muistiota koskevia huomautuksia CCCMC:ltä ja unionin tuottajilta.

(133)

CCCMC katsoi 9 päivänä joulukuuta 2020 päivätyissä huomautuksissaan, että Kolumbia ei ollut asianmukainen edustava maa ja että sen sijaan olisi valittava Brasilia asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Se väitti, että maissin matalat tuontihinnat Brasiliassa johtuivat kuljetusmatkoihin ja määriin liittyvistä eduista eivätkä vääristymistä. Se väitti vielä, että jos Brasilian tuontihintoja ei voitaisi käyttää, olisi käytettävä kansainvälisiä hintoja sen sijaan, että Brasilia jätetään kokonaan edustavan maan valinnan ulkopuolelle. CCCMC katsoi myös, että Kolumbia ei ollut asianmukainen edustava maa, koska yksilöidyn tuottajan toimintakustannukset olivat kohtuuttomat.

(134)

Unionin tuotannonala piti edelleen Kolumbiaa asianmukaisimpana edustavana maana. Koska tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottavan kolumbialaisen yrityksen toiminta oli tappiollista tai sen kannattavuus oli heikko vuonna 2018 ja myös vuonna 2019, jolta tietoja saatiin käyttöön tällä välin, yksi unionin tuottaja yksilöi useita yrityksiä, jotka tuottavat samanlaista tuotetta kuin tarkastelun kohteena oleva tuote. Unionin tuottaja keskittyi yrityksiin, jotka valmistavat ainesosia juoma-, siivous-, elintarvike- terveys- ja lääketeollisuudelle Kolumbiassa ja joiden taloudelliset tiedot osoittivat myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton olevan kohtuullisella tasolla perusasetuksen säännösten mukaisesti.

(135)

Komissio tarkasteli huolellisesti kaikkien osapuolten esittämiä väitteitä. Komissio oli CCCMC:n ja unionin tuottajan kanssa samaa mieltä siitä, että Thaimaa ei ole asianmukainen edustava maa, koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien toiminta on tappiollista ja/tai ne ovat kiinalaisten yritysten tytäryhtiöitä ja koska tiettyihin tuotannontekijöihin sovelletaan vientirajoituksia. Lisäksi tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistavien yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitot eivät ole kohtuullisen tasoisia. Tämän vuoksi Thaimaa hylättiin.

(136)

Näin ollen komissio keskittyi analyysissaan Brasiliaan ja Kolumbiaan. Ensin komissio analysoi, kohdistuiko tärkeimpiin tuotannontekijöihin vientirajoituksia tai muita vääristymiä. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tärkein tuotannontekijä on maissi, jonka osuus vientiä harjoittavien tuottajien tuotantopanosten kokonaiskustannuksista on yli 70 prosenttia. Komissio totesi, että maissia tuotiin Brasiliaan vain 1,5 miljoonaa tonnia, kun taas Brasilian kotimainen maissintuotanto on yli 100 miljoonaa tonnia (56). CCCMC ei ollut samaa mieltä siitä, että maissin tuontimäärä Brasiliaan oli vähäinen. Brasilian tuotannon kokoon verrattuna tuontimäärän osuus tuotannosta on kuitenkin vain 1,5 prosenttia. Ottaen huomioon tämän hyvin vähäisen tuontimäärän suhteessa mittavaan kotimaiseen tuotantoon komissio tarkasti myös Brasiliaan tulevan tuonnin hinnat ja totesi, että ne erosivat merkittävästi kansainvälisistä maissin hinnoista. Huomautuksissaan 30 päivänä marraskuuta 2020 päivättyyn muistioon CCCMC kiisti sen, että hinnat olisivat olleet merkittävästi erilaiset ja pyysi lisätietoja hintavertailusta. Vuonna 2019 maissin keskimääräinen kansainvälinen hinta, johon komissio viittasi 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätyssä muistiossa, oli IndexMundin (57) mukaan 151 euroa/tonni FOB-tasolla ja Brasiliaan tuodun maissin keskimääräinen GTA-hinta oli vain 116 euroa/tonni FOB-tasolla. Tämä osoittaa selvästi, että Brasiliaan suuntautuvan tuonnin hinnat olivat merkittävästi kansainvälistä hintaindeksiä alemmat.

(137)

Lisäksi CCCMC väitti, että maissin tuontihinnat olivat Brasiliassa alemmat kuin Kolumbiassa alempien kuljetuskustannusten vuoksi, koska tuonti Brasiliaan tuli pääasiassa naapurimaista, kuten Argentiinasta ja Paraguaysta, kun taas Kolumbiaan tuodaan maissia pääasiassa Yhdysvalloista ja Argentiinasta. Tämän väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä, sillä CCCMC ei osoittanut tosiasiallista lähtöpaikkaa ja saapumissatamaa asianomaisissa maissa eikä maissin kuljetuskustannuksia asianomaisiin maihin. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(138)

CCCMC huomautti myös, että kiinalaiset tuottajat ostavat suuria määriä maissistaan kotimarkkinoilta. Se väitti, että sen vuoksi Brasilian tuontihinta kuvastaisi paremmin kiinalaisten tuottajien maissin ostoja. Komissio huomauttaa, että tällä väitteellä ei ole mitään vaikutusta siihen keskeiseen seikkaan, että Brasiliaan suuntautuvan tuonnin määrät ovat objektiivisesti katsoen alhaiset verrattuna kotimaisen tuotannon kokoon, mikä heikentää maissin tuontihinnan edustavuutta Brasiliassa. Tämä väite ei myöskään vaikuta päätelmään, jonka mukaan Brasiliaan suuntautuvan tuonnin hinnat eroavat merkittävästi kansainvälisistä maissin hinnoista, mikä johtuu todennäköisesti tuonnin alhaisesta tasosta ja kotimaisen tuotannon merkittävästä koosta. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(139)

CCCMC väitti vielä, että vaikka maissin tuontihintoja Brasiliaan ei voitaisikaan käyttää, koska ne eivät ole edustavia (mikä ei pidä paikkaansa), Brasilia olisi silti valittava edustavaksi maaksi ja Brasilian tuontihintojen sijaan olisi käytettävä asianmukaisia vääristymättömiä kansainvälisiä maissin hintoja.

(140)

Vastauksenaan komissio toteaa, että kuten myöhemmin tässä jaksossa selitetään, se pitää Kolumbiaa asianmukaisena edustavana maana tässä tutkimuksessa perusasetuksessa lueteltujen aisaa koskevien tekijöiden perusteella, mukaan lukien sitruunahapon kaltaisten tuotteiden tuottajien taloudellisten tietojen parempi saatavuus Brasiliaan verrattuna. Mitä tulee maissin tuontimääriin ja -hintoihin Kolumbiassa, IndexMundin mukaan Kolumbian kotimainen maissintuotanto on yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia ja GTA-tietojen mukaan maissin tuonti on noin 5,5 miljoonaa tonnia eli 365 prosenttia tuotannosta. Tämä vertailu osoittaa, että tuontimäärät Kolumbiaan näyttävät olevan edustavia, kun otetaan huomioon kotimaisen tuotannon koko, toisin kuin Brasiliassa. Maissin keskimääräinen GTA-tuontihinta Kolumbiaan vuonna 2019 oli 174 euroa/tonni CIF-tasolla eli paljon lähempänä keskimääräistä kansainvälistä maissin hintaa (151 euroa/tonni FOB-tasolla), etenkin kun otetaan huomioon, että kansainvälinen tuontihinta olisi CIF-tasolla korkeampi. Koska Kolumbiaa pidetään muilta osin asianmukaisena edustavana maana, kuten jäljempänä esitetään tarkemmin, maissin tuontihinnat Kolumbiaan ovat suunnilleen kansainvälisten maissinhintojen mukaiset eikä maissin hintoihin vaikuttavista vääristymistä Kolumbiassa ole näyttöä, ei ole mitään syytä valita Brasiliaa edustavaksi maaksi ja käyttää kansainvälistä vertailuarvoa sen sijaan, että käytettäisiin asianmukaiseen edustavaan maahan suuntautuvan tuonnin hintoja, kuten 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan toisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään.

(141)

Mitä tulee muihin tuotannontekijöihin, Brasiliassa sovelletaan vientirajoituksia tiettyihin tuotannontekijöihin (kalkkia koskevat vientilupavaatimus) samoin kuin Thaimaassa (kipsiä koskeva vientilupavaatimus), mutta Kolumbiassa ei ole vientirajoituksia, kuten vahvistetaan asiaa koskevassa OECD:n luettelossa (58). Näillä tekijöillä on vähäinen painoarvo tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokustannuksissa eivätkä ne koske kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, mutta tämä on yksi merkityksellinen tekijä asianmukaisen edustavan maan valinnassa.

(142)

Asianmukaisen edustavan maan valinnassa komissio tarkasteli perusasetuksen mukaisesti myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien julkisten taloudellisten tietojen saatavuutta Thaimaassa, Brasiliassa ja Kolumbiassa.

(143)

Koska Thaimaata ei pidetty sopivana edustavana maana (ks. 117 kappale), komissio keskittyi vertailuanalyysissaan Brasiliaan ja Kolumbiaan.

(144)

Komissio ilmoitti 5 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyssä muistiossa Brasiliassa ja Kolumbiassa sitruunahappoa tuottavat yritykset. Brasiliassa tai Kolumbiassa ei ollut tuottajia, joiden voitot olisivat olleet kohtuulliset vuonna 2018.

(145)

Komissio totesi 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätyssä muistiossa, että kolumbialainen yritys Sucroal SA, jonka myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa koskevat tiedot olivat julkisesti saatavilla, oli asianmukainen edustava yritys, koska se tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja tuotevalikoimaa, joka on lähellä sitruunahappoa. Sucroal SA:n kannattavuus oli kuitenkin heikko vuonna 2018 ja sen toiminta oli tappiollista vuonna 2017.

(146)

Tilanne oli samanlainen Brasiliassa, jossa yrityksen, jonka taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla (suuri monialayritys, jonka laajaan tuotevalikoimaan sisältyy myös sitruunahappo), kannattavuus oli alhainen vuonna 2018. Komissio toi esiin 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätyssä muistiossa, että jos tuoreempia tietoja vuodelta 2019 saadaan käyttöön, komissio voi käyttää näitä tietoja, jos ne osoittavat kohtuullista myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton tasoa, tai jos näin ei ole, komissio harkitsee kaikkia saatavilla olevia soveltuvia vaihtoehtoja.

(147)

Sen jälkeen kun 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätty muistio oli julkaistu, Orbis-tietokantaan tulivat saataville Sucroal SA:ta koskevat vuoden 2019 tiedot. Koska Sucroal SA:n toiminta oli tappiollista vuonna 2019, yrityksen taloudellisia tietoja ei voitu pitää asianmukaisina vääristymättömän myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton tason määrittämiseksi.

(148)

Tästä syystä komissio harkitsi soveltuvia vaihtoehtoja. Tilanteessa, jossa minkään mahdollisessa edustavassa maassa toimivan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton taso ei ole kohtuullinen, komissio voi harkita käyttävänsä tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille kuuluvan tuotteen tuottajia, joiden taloudelliset tiedot ovat julkisesti saatavilla ja joiden myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton taso on kohtuullinen.

(149)

CCCMC totesi, että koska Sucroal SA:n toiminta oli tappiollista vuonna 2019, Kolumbiaa ei pitäisi pitää asianmukaisena edustavana maana ja sen sijaan olisi käytettävä Brasiliaa. CCCMC huomautti, että yksilöidyn tuottajan Cargill Agricolan toiminta oli jälleen kannattavaa vuonna 2019, minkä vuoksi sen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto olivat asianmukaiset tutkimuksen tarpeisiin. Komissio kuitenkin toteaa, että Cargill Agricolan voitto oli alle prosentin sen liikevaihdosta vuonna 2019 eli vieläkin alempi kuin sen voitto vuonna 2018. Näin alhainen voitto oli samalla tasolla kuin Sucroal SA:n samana vuonna, eikä sitä pidetty kohtuullisena. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(150)

Unionin tuotannonala ehdotti kahdessa erässä toimittamissaan huomautuksissa, että käytettäisiin samassa maassa toimivien ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan tuoteluokkaan tai samalla valmistussektorilla toimivien yritysten tietoja. Tuotannonala ehdotti juoma-, siivous-, elintarvike- terveys- ja lääketeollisuuden ainesosien valmistajia Kolumbiassa ja toimitti luettelon yhdestätoista samalla sektorilla toimivasta yrityksestä.

(151)

Ottaen huomioon kaikki tutkimukseen liittyvät tosiseikat ja saadut huomautukset komissio teki Orbis-tietokantaan haun NAICS-koodilla 325998 (kaikki muu kemiallisten tuotteiden ja valmisteiden valmistus). Kyseessä on sama koodi, jota käytetiin sekä Cargill Agricola SA:n että Sucroal SA:n osalta. Haun tuloksena sellaisia yrityksiä, joiden voittotaso oli kohtuullinen, löytyi paljon enemmän Kolumbiasta kuin Brasiliasta, mikä osoittaa, että taloudellisten tietojen julkinen saatavuus oli edustavaa ja luotettavaa Kolumbiassa. Rajatakseen hakutuloksen niihin yrityksiin, jotka tuottavat sitruunahapon kaltaista tuotetta, komissio analysoi tarkemmin kaikkien kannattavien kolumbialaisten yritysten toimintaa ja tuotantoa. Käyttämällä Orbis-tietokannassa saatavilla olevaa liiketoiminnan kuvausta komissio yksilöi Kolumbiassa seitsemän yritystä, jotka tuottavat sitruunahappoa läheisesti muistuttavan tuoteluokan tuotteita. Näiden yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa pidettiin luotettavina. Komissio totesi, että Brasiliassa ei ollut saman toimialan yrityksiä, joiden taloudelliset tiedot vuodelta 2019 olisivat olleet julkisesti saatavilla Orbis-tietokannassa.

(152)

Komission tällä tavoin yksilöimät kolumbialaiset yritykset vastasivat niitä unionin tuotannonalan yksilöimiä yrityksiä, jotka tuottivat tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan tuoteluokkaan kuuluvaa tuotetta ja/tai toimivat samalla sektorilla. Unionin tuotannonala ehdotti näiden seitsemän yrityksen lisäksi neljää muuta kolumbialaista yritystä, joiden taloudellisia tietoja tai toiminnan kuvausta ei kuitenkaan ollut saatavilla Orbis-tietokannassa. Sen vuoksi näitä yrityksiä ei otettu huomioon myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämisessä.

(153)

Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen ja erityisesti saatavilla olevien taloudellisten tietojen ja tärkeintä tuotannontekijää, maissia, koskevan tuontihinnan edustavuuden perusteella komissio näin ollen päättelee, että Kolumbia on asianmukainen edustava maa normaaliarvon laskemista varten tässä tutkimuksessa.

(154)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa kyseenalaistivat Kolumbian valinnan asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Ne toistivat edellä mainitun väitteen, jonka mukaan Kolumbian valinta ei ollut järkevää, kun otetaan huomioon, että ainoan kolumbialaisen sitruunahapon tuottajan toiminta ei ollut kannattavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun taas brasilialaisen tuottajan oli. Ne myös toistivat edellä mainitun väitteen, jonka mukaan maissin hinnat Brasiliassa eivät olleet vääristyneet. Koska näitä väitteitä on jo käsitelty tämän asetuksen johdanto-osan 136 ja 149 kappaleessa eikä mitään uutta näyttöä toimitettu, väitteet hylättiin.

(155)

Edellä mainitut osapuolet väittivät vielä, että komissio käytti muilla tuotesektoreilla toimivien kolumbialaisten yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä kannattavuutta koskevia tietoja todistamatta, että näiden yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton taso on sama kuin sitruunahapon tuottajilla.

(156)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti normaaliarvo muodostetaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella, kun merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan. Muodostettuun normaaliarvoon on sisällyttävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä myynti- hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Koska kolumbialaisen yrityksen Sucroal SA:n myynti- hallinto- ja yleiskustannuksia eikä voittoa ei voitu käyttää 145 ja 147 kappaleessa selitetyistä syistä, komissio käytti tietoja, jotka saatiin lähimpänä olevalta sektorilta, joka sisältää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ja jolla edellä mainittujen kustannustekijöiden katsottiin olevan vääristymättömiä ja kohtuullisia. Tämän päätelmän kiistämiseksi ei ole esitetty näyttöä, etenkään siitä, että sitruunahapposektoria lähimmällä sektorilla toimivien kolumbialaisten yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton taso ei olisi kohtuullinen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(157)

Komissio huomauttaa vielä, että toisin kuin unionin tuotannonala CCCMC ja yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet tai ehdottaneet samassa mahdollisessa edustavassa maassa toimivien sellaisten valmistajien luetteloa, jotka valmistavat tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan tai samanlaiseen luokkaan kuuluvaa tuotetta tai jotka toimivat samalla tai samanlaisella valmistussektorilla ja joiden rahoitustietoja komissio voisi käyttää.

(158)

Sen vuoksi ja 151 kappaleessa esitetyistä syistä komissio katsoi, että rahoitustiedot, jotka saatiin niiltä seitsemältä yritykseltä, joiden todettiin tuottavan Kolumbiassa sitruunahapon tuoteluokkaa lähellä olevia tuotteita, ovat vääristymättömien myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton kohtuullinen vastine, jota voitiin käyttää normaaliarvon muodostamiseen tutkimuksessa. Sen vuoksi CCCMC:n ja kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan väite hylättiin.

(159)

Komissio laati asianomaisten osapuolten toimittamien ja muiden asiakirja-aineisoon sisältyvien tietojen perusteella luettelon tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(160)

Komissio yksilöi myös lähteet, joita käytetään normaaliarvon muodostamisessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti (esim. GTA ja kansalliset tilastot). Samassa muistiossa komissio yksilöi tuotannontekijöiden harmonoidun järjestelmän (HS) koodit, joita asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella aiottiin alustavasti käyttää GTA-analyysissä.

(161)

Komissio vahvisti 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätyssä muistiossa aikovansa käyttää GTA-tietoja tuotannontekijöiden, myös raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen.

(162)

Sähkön osalta komissio käytti Kolumbian suurimman sähköntoimittajan, Enelin, hintoja, jotka olivat helposti saatavilla. Se tarjoaa keskimääräisen sähkön hinnan kuukausittain.

(163)

Vesi- ja jätehuollosta sekä veden käsittelystä Bogotassa vastaavan yrityksen Acueducto veloittama vesitariffi oli helposti saatavilla. Tietojen avulla oli mahdollista yksilöidä teollisiin käyttäjiin sovellettavat tariffit tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(164)

Komissio käytti ILO:n tilastoja Kolumbian palkkojen määrittämiseen (59). Tilastoista saatiin tiedot valmistussektorin työntekijöiden kuukausipalkoista ja keskimääräisistä viikkotyötunneista Kolumbiassa vuonna 2019.

(165)

Komissiolle ei toimitettu huomautuksia vääristymättömien sähkö, vesi- ja työvoimakustannusten määrittämiseen käytetyistä lähteistä, minkä vuoksi se käytti näitä lähteitä normaaliarvon määrittämiseen.

(166)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon olisi sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly tuotannontekijöihin.

(167)

Voidakseen määrittää myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton vääristymättömän arvion komissio käytti valmistuskustannusten osuutta, jota myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto edustavat Kolumbian edustavissa yrityksissä (ks. 3.3 jakso).

(168)

Tulokseksi saadut arvot (ilmaistuna prosentteina tuloista) olivat 14,2 prosenttia voiton ja 17 prosenttia myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osalta.

(169)

Komissio käytti kaikkien raaka-aineiden ja apuaineiden osalta edustavan maan hintoja. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan suuntautuneen tuonnin huomioimatta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat näihin hintoihin. Huomioon ei otettu myöskään edustavaan maahan tulevaa tuontia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (60) liitteeseen 1 sisältyvistä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä.

(170)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi edustavan maan tuontitullia. Myöhemmässä vaiheessa tehdessään yksilöllistä polkumyyntimarginaalia koskevia laskelmia komissio lisäsi tuontihintaan yrityskohtaiset kotimaiset kuljetuskustannukset. Kotimaiset kuljetuskustannukset vahvistettiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien todennettujen tietojen perusteella.

(171)

Vähämerkityksiset raaka-ainekustannukset, joita yritykset eivät ilmoittaneet vireillepanoilmoituksen liitteessä III, sisällytettiin tuotannollisiin yleiskuluihin, kuten 3.8 jaksossa selitetään. Yleiskuluina ilmoitetut tuotannontekijät lueteltiin kullekin yritykselle erikseen ilmoitetuissa päätelmissä.

(172)

Unionin tuotannonala totesi 16 päivänä maaliskuuta 2020 esittämissään huomautuksissa, että joidenkin raaka-aineiden osalta ei ollut keskimäärisiä tuontiarvoja tai keskimääräiset arvot koskivat pieniä määriä ja olivat sen vuoksi epäluotettavia tai niiden luotettavuudesta oli epäilyksiä muista syistä. Tuotannonala ehdotti, että näissä tapauksissa olisi käytettävä aluetta koskevista tilastoista saatuja arvoja tai esimerkiksi ArgusMedian, AgroChartin tai IntraTecin markkinatutkimuksissa julkaistuja arvoja.

(173)

Unionin tuotannonala toisti 11 päivänä joulukuuta 2020 esittämissään huomautuksissa, että Kolumbian tapauksessa tuotantolukuihin liittyvät kustannukset voidaan määrittää tuontitiedoista sekä julkisesti saatavilla olevista sähkön ja veden hintatiedoista ja työvoimakustannuksia koskevista tiedoista. Tuotannonala korosti, että jotkin vähemmän tärkeiden kustannustekijöiden keskimääräiset tuontiarvot vaikuttavat olevan korkeita, ja ehdotti, että nämä korvattaisiin erikoistuneilta tietopalvelujen tarjoajilta saaduilla tiedoilla.

(174)

CCCMC totesi 23 päivänä maaliskuuta 2020 esittämissään huomautuksissa, että jotkin keskeisten raaka-aineiden, kuten hiilen, rikkihapon ja suolahapon, tuontihinnat Kolumbiassa olivat epätavallisen korkeat eivätkä ne sen vuoksi olleet edustavia. Se väitti myös, että Kolumbian, Thaimaan ja Brasilian ilmoitettujen tuontihintojen välillä oli merkittäviä eroja ja että jopa saman maan tuomien samojen raaka-aineiden tuontihinnoissa oli merkittävää vaihtelua, joka saattaa johtua samaan HS-koodiin kuuluvien tuotteiden laatueroista. CCCMC kehotti komissiota löytämään syyn näihin eroihin ja puuttumaan niihin. Komissio tarkasteli tätä väitettä ja korvasi perustelluissa tapauksissa epäedustavat tuontihinnat luotettavista lähteistä saaduilla hinnoilla (ks. tarkemmin taulukossa A).

(175)

CCCMC väitti myös, että koska tietyt tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyt raaka-aineet ostetaan Kiinan kotimarkkinoilta, on kohtuutonta käyttää tietyn kolmannen maan tuontihintoja, koska näihin hintoihin todennäköisesti sisältyy korkeampia kuljetus-/toimituskustannuksia kuin kotimarkkinoilta ostettujen raaka-aineiden hintoihin. Tämä koskee erityisesti vaarallisia kemikaaleja, kuten rikkihappoa ja suolahappoa, joiden toimituksiin käytetään erityisajoneuvoja. Sen vuoksi CCCMC katsoi, että oikeudenmukaisen vertailun varmistamiseksi on tehtävä asianmukaiset oikaisut.

(176)

Tämän väitteen osalta komissio toteaa, että 3.2.1 jaksossa esitetyistä syistä se soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Sen vuoksi komissio etsii vääristymättömiä kustannuksia asianmukaisessa edustavassa maassa varmistaakseen, että sovellettuihin kustannuksiin eivät vaikuta vääristymät ja että ne perustuvat helposti saatavilla oleviin tietoihin. Koska edustavan maan markkinoilla esiintyvistä mahdollisista vääristymistä ei ollut tietoa kyseisten vaarallisten kemikaalien osalta ja koska CCCMC ei toimittanut mitään tietoja korkeita kuljetuskustannuksia koskevan väitteensä tueksi, edustavan maan tuontiarvojen katsotaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan kriteerit ja tarjoavan kohtuullisen arvion edustavan maan hinnoista, myös kuljetuskustannuksista. Koska tuodut tuotantopanokset kilpailevat edustavan maan kotimarkkinoilla hintojen suhteen, komissio pitää niitä luotettavana vertailukohtana.

(177)

Tämän vuoksi komissio käytti GTA:n mukaisia tuontihintoja Kolumbiaan. Jos hinnat eivät olleet edustavia tai ne olivat muutoin epäluotettavia, niiden sijaan etsittiin kansainvälisiä vertailuarvoja. Jos sellaisia ei ollut saatavilla, käytettiin luotettavia hintoja muista lähteistä, kuten taulukossa A esitetään.

(178)

Asianomaisten osapuolten toimittamien ja etätarkastusten aikana kerättyjen tietojen perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja tullinimikkeet, joita käytetään tapauksen mukaan Brasiliassa, Kolumbiassa tai Thaimaassa:

Taulukko A

(179)

Komissio toteutti jäljempänä esitetyt vaiheet normaaliarvon määrittämiseksi.

(180)

Ensiksi komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset (jotka kattavat raaka-aineet, työvoiman ja energian). Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia, jotka saatiin edellä luetelluista lähteistä, otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen.

(181)

Toiseksi komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut määrittääkseen vääristymättömät tuotantokustannukset. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat 171 kappaleessa tarkoitettujen raaka-aineiden ja apumateriaalien kustannukset, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(182)

Lopuksi komissio sovelsi juoma-, siivous-, elintarvike- terveys- ja lääketeollisuuden ainesosia valmistavien seitsemän edustavan kolumbialaisen tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä painotettua keskimääräistä voittoa edellä esitettyihin laskelmiin.

(183)

Tulokseksi saadut arvot prosentteina valmistuskustannuksista olivat 24,82 prosenttia myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osalta ja 20,72 prosenttia voittojen osalta. Ilmaistuna prosentteina tuloista ne olivat 17 prosenttia myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osalta ja 14,2 prosenttia voittojen osalta

(184)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon kullekin neljälle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle tuotelajikohtaisesti.

(185)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vienti suuntautui unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille. Sen vuoksi vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettavaksi tuleva hinta.

(186)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(187)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tällä perusteella tehtiin oikaisut kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten, pankkimaksujen sekä palkkioiden huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(188)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(189)

Tällä perusteella painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana olivat 42 prosenttia yrityksen Weifang Ensign Industry Co., Ltd osalta ja 144 prosenttia yrityksen COFCO Bio-Chemical Energy (Yushu) Co. Ltd osalta. Polkumyyntilaskelmia ei tehty RZBC-ryhmän (RZBC (Juxian) Co., Ltd ja siihen etuyhteydessä oleva kauppias RZBC Imp. & Exp. Co., Ltd.) eikä yrityksen Jiangsu Guoxin Union Energy Co. Ltd osalta, joihin sovelletaan hintasitoumusta, kuten 191 kappaleessa selitetään.

(190)

Komissio määritti keskimääräisen polkumyyntimarginaalin myös yhteistyöstä kieltäytyneille vientiä harjoittaville tuottajille. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella käytettiin yhteistyössä toimineiden tuottajien korkeinta polkumyyntimarginaalia, etenkin kun otetaan huomioon yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten vientihintojen huomattavan alhainen taso.

(191)

Suurin osa (70–90 prosenttia) Kiinan viennistä EU:hun tapahtui merkittävillä polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Lopusta Kiinan viennistä vastasi kaksi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden osalta ei todettu polkumyyntiä. Näihin kahteen vientiä harjoittavaan tuottajaan sovelletaan hintasitoumuksia, ja niiden vienti unioniin tapahtui vähimmäistuontihinnalla. Sitoumusten katsottiin näin ollen vaikuttaneen niiden vientihintoihin, minkä vuoksi ne eivät ole riittävän luotettavia, jotta tässä tarkastelussa voitaisiin määrittää, jatkuuko polkumyynti.

(192)

Yhteenvetona voidaan todeta, että polkumyynti jatkui suurimmassa osassa Kiinasta unioniin suuntautuvaa vientiä. Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(193)

Todettuaan polkumyynnin esiintymisen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin vielä seuraavia seikkoja: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti asianomaisessa maassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason suhde ja kiertämiskäytännöt.

(194)

Kuten edellä mainittiin, tutkimuksessa ilmoittautui vain neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa. Näin ollen komission käytettävissä olevat tiedot kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista olivat rajoitetut.

(195)

Sen vuoksi useimmat jäljempänä esitetyt polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskevat päätelmät oli tehtävä käyttämällä muita lähteitä, kuten Eurostatin ja GTA-tietokannan tietoja ja unionin tuotannonalan tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja. Jäljempänä esitetään näiden tietojen analyysin tulokset.

(196)

Pelkästään yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastausten perusteella käyttämätön kapasiteetti on noin 129 000 tonnia, joka on 20–40 prosenttia EU:n kysynnästä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan yhteensä kolmin-tai nelinkertainen EU:n kulutukseen nähden.

(197)

Kiinan kotimaisen kysynnän arvioitiin olevan noin 465 000 tonnia, mikä on alle 24 prosenttia maan tuotantokapasiteetista. Lisäksi kapasiteetin suunniteltu kasvattaminen edelleen viittaa siihen, että kapasiteetti saavuttaa maailmanlaajuisen kokonaiskulutuksen tason vuonna 2021 (62), mikä pahentaa entisestään Kiinan nykyistä ylikapasiteettia. Uusi kapasiteetti johtaa mitä todennäköisimmin entistä suurempaan vientipaineeseen, varsinkin kun otetaan huomioon kapasiteetin ja kotimaisen kysynnän välinen ero. On erittäin epätodennäköistä, että Kiinan kotimainen kysyntä kasvaisi siinä määrin, että se pystyisi kattamaan olemassa olevan kapasiteetin, saati sitten suurempaa kapasiteettia. Lisäksi useilla muilla markkinoilla jo käytössä olevien toimenpiteiden vuoksi on erittäin todennäköistä, että polkumyyntituonti lisääntyisi merkittävästi, jos toimenpiteet kumotaan unionissa.

(198)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinan viennin kannalta on ilmeistä, kun otetaan huomioon jatkuva ja massiivinen vienti, jonka markkinaosuus unionissa on 30–50 prosenttia, vaikka toimenpiteet ovat voimassa.

(199)

Unionin markkinoiden houkuttelevuutta korostaa vielä se, että eräs kiinalainen sijoittaja rakentaa unioniin uutta laitosta, jonka kapasiteetti on 60 000 tonnia (63).

(200)

Lisäksi kaupan suojatoimenpiteet rajoittavat Kiinan vientiä muille merkittäville markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin, Brasiliaan, Kolumbiaan, Intiaan tai Thaimaahan.

(201)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden vahvistavat vielä jäljempänä esitetyt hintatekijät.

(202)

Neljän yhteistyössä toimineen yrityksen kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat ovat 20–40 prosenttia alemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat, mikä korostaa unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(203)

Malesian kautta harjoitetut kiertämiskäytännöt, jotka johtivat toimenpiteiden kiertämisen vastaisten tullien käyttöönottoon tammikuussa 2016 (ks. 5 kappale), korostavat entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta kiinalaisen viennin kannalta.

(204)

Kuten edellä selitetään, polkumyynti on jatkunut valtaosassa Kiinan viennistä.

(205)

Lisäksi kaikki merkit viittaavat siihen, että myynti tapahtuisi polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

(206)

Ensinnäkin se seikka, että kaikki hintasitoumuksen piiriin kuuluvat yritykset myyvät täsmälleen yrityksen vähimmäistuontihinnalla, viittaa siihen, että sitoumus toimii pohjahintana. Ellei tällaista pohjahintaa olisi ja kun Kiinan muu vienti tulee 30–40 prosenttia sitoumushintaa alemmilla hinnoilla, yritysten olisi myytävä kyseisillä alemmilla hinnoilla pysyäkseen markkinoilla. Tämä johtaisi mitä todennäköisimmin kaikkien sitoumuksen piiriin kuuluvien yritysten korkeampiin polkumyyntimarginaaleihin.

(207)

Toiseksi, kiertämistä voidaan pitää lisäosoituksena viejien kiinnostuksesta päästä unionin markkinoille ja kyvyttömyydestä kilpailla unionin markkinoilla ilman polkumyyntiä. Kiinalaisten yritysten muille markkinoille suuntautuvassa viennissä on myös epätervettä hinnoittelukäytäntöä, mikä näkyy siinä, että 200 kappaleessa mainituissa kolmansissa maissa sovelletaan sitruunahappoa koskevia kaupan suojatoimenpiteitä.

(208)

Kolmanneksi, neljän yhteistyössä toimineen yrityksen kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat ovat paljon alemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat, mikä viittaa siihen, että vientihinnat todennäköisesti laskevat edelleen ja polkumyyntimarginaalit kasvavat, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

(209)

Jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, edellä esitetty analyysi osoittaa polkumyynnin jatkumisen ja polkumyyntimarginaalien kasvamisen vankan todennäköisyyden sekä tuonnin yhä suuremman osuuden unionin houkuttelevilla markkinoilla.

(210)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa kyseenalaistivat käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmät. Ne väittivät, että komission omien laskelmien mukaan käyttämätön kapasiteetti väheni 192 000 tonnista vuonna 2015 (aiempi tarkastelu) 129 000 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä on ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että käyttämätön kapasiteetti on entistä suurempi ja johtaa suurempaan vientipaineeseen. Komissio huomauttaa, että se arvioi käyttämätöntä kapasiteettia yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella. Nämä yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole samoja kuin aiemmassa tarkastelussa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat. Tästä syystä CCCMC:n ja kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tekemä vertailu on virheellinen. Joka tapauksessa 129 000 tonnin ylikapasiteetti on edelleen valtava. Tästä syystä väite hylättiin.

(211)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio ei ollut todentanut unionin tuotannonalan toimittaman suunniteltua kapasiteetin lisäämistä koskevan näytön luotettavuutta ja paikkansapitävyyttä. Komissio huomauttaa, että se on tarkastellut huolellisesti sekä unionin tuotannonalan että CCCMC:n tältä osin esittämiä huomautuksia, eikä sen tarkastelussa ole tullut esiin mitään tekijöitä, jotka muuttaisivat sen 197 kappaleessa esitettyjä päätelmiä.

(212)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komission päätelmä, jonka mukaan vientihinnat unioniin putoaisivat kolmansien maiden tasolle ilman uusia toimenpiteitä, on pelkkää spekulaatiota. Ne väittivät myös, että komissio ei ollut toimittanut mitään määrällistä tai muuta analyysiä tukeakseen päätelmiään, joiden mukaan vienti Kiinasta todennäköisesti lisääntyisi ja tapahtuisi suuremmilla polkumyyntimarginaaleilla ilman toimenpiteitä. Lopuksi ne väittivät, että komissio ei esittänyt vankkoja taloudellisia perusteita sille, miksi kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pudottaisivat merkittävästi hintojaan unionissa, jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(213)

Komissio toteaa, että tutkimuksessa vahvistettiin selvästi polkumyynnin jatkuminen niidenkin vientihintojen perusteella, jotka perustuvat sitoumusten vähimmäistuontihintaan. Muiden kuin sitoumuksen piiriin kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien hinnat olivat merkittävästi alemmat, mikä viittaa selvästi siihen, että hinnat todennäköisesti putoaisivat ilman sitoumuksia. Lisäksi komissio totesi kaikkien sitoumuksen piiriin kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin hintojen olevan merkittävästi korkeammat kuin muille markkinoille suuntautuvan viennin hinnat, mikä viittaa siihen, että unionin markkinat houkuttelisivat enemmän tuontia. Nämä tekijät yhdessä Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin kanssa tukevat selvästi päätelmää, jonka mukaan vienti unioniin jatkuisi todennäköisesti polkumyyntihinnoilla ja sen määrä lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(214)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa kaksi tuottajaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nämä kaksi tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(215)

Koska unionin tuotannonala muodostuu vain kahdesta tuottajasta, komissio esitti tässä asetuksessa jotkin luvut vaihteluväleinä ja/tai indekseinä perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi.

(216)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritettiin 300 000–350 000 tonnia. Komissio määritti luvun näiden kahden unionin tuottajan kyselyvastausten perusteella.

(217)

Komissio määritti unionin kulutuksen vapailla markkinoilla käyttäen perustana tietoja, jotka koskevat unionin tuotannonalan myyntiä unionin vapailla markkinoilla ja tuontia Kiinasta ja muista kolmansista maista ja jotka saatiin kyselyvastauksista ja 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaa perustuvista tuontitilastoista.

(218)

Kulutus unionin vapailla markkinoilla kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(219)

Unionin kulutus kasvoi aluksi 7 prosenttia, ja kulutus oli huipussaan vuosina 2017 ja 2018. Vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä kulutus väheni hieman mutta pysyi 3 prosenttia korkeampana kuin tarkastelujakson alussa.

(220)

Sitruunahapon kulutuksen kasvu johtui siitä, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käyttävien tuotteiden kulutus kasvoi eri tuotannonaloilla, kuten elintarvike-, pesuaine-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Lisäksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutusta lisäsi lainsäädäntö, jolla edellytettiin fosfaattien korvaamista pesuaineissa, koska sitruunahappo on yksi aineista, joilla fosfaatit voidaan korvata näissä käyttötarkoituksissa.

(221)

Komissio määritti tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan ja unionin tuotannonalan kyselyvastausten perusteella.

(222)

Asianomaisesta maasta tuleva tuonti kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(223)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli merkittävä koko tarkastelujakson ajan ja pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes samalla tasolla kuin vuonna 2016. Pienempi tuontimäärä vuonna 2017 ja suurempi tuontimäärä vuonna 2018 liittyvät siihen, että sitruunahappo on tuote, jota kuljetetaan suurina määrinä, ja tällainen suuri määrä tuli unionin markkinoille tammikuussa 2018 ja sen katsottiin kuuluvan näin ollen vuoden 2018 tuontiin (tuontia tuli tammikuussa 2018 noin 50 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2017). Kaiken kaikkiaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli vakaa.

(224)

Kiinasta tuodun sitruunahapon markkinaosuus oli merkittävä ja pysytteli noin 40 prosentissa; tarkastelujaksolla tapahtui vain pieni 1,4 prosenttiyksikön notkahdus. Koska muista maista tuleva tuonti väheni (ks. 234 ja 235 kappale), komissio totesi, että tarkastelujaksolla kasvaneen kysynnän tyydytti unionin tuotannonalan tuotannon kasvu.

(225)

Komissio määritti tuonnin hinnat 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(226)

Kiinasta tuodun sitruunahapon hinta pysyi vakaana tarkastelujaksolla. Kiinalaisen sitruunahapon hinta aleni kaiken kaikkiaan 5 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät huomattavasti alempina kuin unionin hinnat, kuten taulukosta 8 käy ilmi.

(227)

Tuontihintojen kohoaminen vuonna 2017 voidaan yhdistää kulutuksen kasvuun (ks. 219 kappale), joka oli erityisen suurta vuonna 2017 fosfaatteja koskevan lainsäädännön muutoksen takia (ks. 220 kappale). Kysynnän kasvu sai aikaan tuontihintojen kohoamisen. Tämän jälkeen hinnat laskivat vuosina 2018 ja 2019 kysynnän mukautuessa.

(228)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(229)

Jäljempänä esitetään kaksi hinnan alittavuuden marginaalia, joista ensimmäinen kattaa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joihin ei sovelleta 189 kappaleessa mainittua sitoumusta. Toinen kattaa myös ne kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa, joihin sitoumusta sovelletaan. Nämä on erotettu toisistaan, koska sitoumuksen ehdot vaikuttivat sen piiriin kuuluvien yritysten hintoihin.

(230)

Yhteistyöstä kieltäytyneille vientiä harjoittaville tuottajille ei voitu määrittää hinnan alittavuutta käyttämällä tuotelajikohtaisia hintoja, koska näitä tietoja ei ollut saatavilla. Sen vuoksi hinnan alittavuus määritettiin vertaamalla unionin tuottajien ja yhteistyöstä kieltäytyneiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja.

(231)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailujen tulokset ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tulosten mukaan sitoumuksen piiriin kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli yli 19 prosenttia ja sitoumuksen piiriin kuuluvien yli 10 prosenttia.

(232)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevaa sitruunahappoa tuotiin pääasiassa Kambodžasta, Kolumbiasta ja Thaimaasta.

(233)

Muista kolmansista maista tulevan sitruunahapon tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(234)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevaa sitruunahappoa tuotiin eniten Thaimaasta. Tarkastelujakson aikana tuonti Thaimaasta väheni 31 prosenttia. Tarkastelujakson jokaisena vuotena hinnat noudattivat Kiinasta tulevan tuonnin hintakehitystä mutta olivat 11–15 prosenttia korkeammat.

(235)

Sitruunahapon tuonti kaikista kolmansista maista väheni 30 prosenttia tarkastelujaksolla. Sen hinta oli myös korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinta.

(236)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(237)

Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 5

Unionin tuotantomäärä, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(238)

Tuotantomäärä kasvoi 9 prosenttia tarkastelujaksolla ja tuotantohuippu saavutettiin vuonna 2017 (jolloin tuotanto oli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016). Unionin tuotannonalan tuotantomäärän suuntaus seurailee suurelta osin unionin kulutuksen suuntausta.

(239)

Tuotantokapasiteetti kasvoi tasaisesti tarkastelujaksolla ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016.

(240)

Kapasiteetin käyttöaste vaihteli tarkastelujaksolla ja oli alimmillaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 3 prosenttia alle vuoden 2016 tason.

(241)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Unionin myyntimäärä ja markkinaosuus

(242)

Kytkösmarkkinamyynti, joka liittyi pääasiassa sitruunahappoa tuotantopanoksena käyttävien erikoistuotteiden ja -suolojen tuotantoon, oli vähäistä eli alle 5 000 tonnia kunakin tarkastelujakson vuonna, minkä vuoksi sillä ei ollut havaittavaa vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, myöskään sen markkinaosuuteen.

(243)

Myynnin kehitys seuraili tuotannon kehitystä: se kasvoi 10 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli korkeimmillaan vuonna 2017.

(244)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus oli 50–64 prosenttia kunakin tarkastelujakson vuonna. Se kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 4 prosenttiyksikköä.

(245)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät unionissa tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus unionissa

(246)

Työntekijöiden lukumäärä (kokoaikaiseksi muutettuna) lisääntyi noin 7 prosenttia tarkastelujaksolla, ja työntekijöitä oli yli 640 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(247)

Tuottavuus kohosi tarkastelujaksolla vain hieman, noin 2 prosenttia. Tuottavuus ilmoitetaan tonneina työntekijää kohti (kokoaikavastaavina) vuoden aikana.

(248)

Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan lievensi sitoumus, jota sovellettiin suurten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintatasoon ja joka toimi kiinalaisten vientihintojen vähimmäistasona.

(249)

Näin ollen voidaan päätellä, että unionin tuotannonala on toipunut kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien aiemman polkumyynnin aiheuttamasta vahingosta. Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan elpyminen jatkui, kuten keskeisten vahinkoindikaattoreiden suotuisa kehitys osoittaa.

(250)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(251)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa pysyivät erittäin vakaina ja kohosivat vain 1 prosentin tarkastelujaksolla.

(252)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset vaihtelivat tarkastelujaksolla ja olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2016. Kustannusten nousu yhdistettynä myyntihintojen vain vähäiseen kohoamiseen johti kannattavuuden laskuun (ks. 257 kappale).

(253)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(254)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kohosivat 4 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä on vähemmän kuin unionin inflaatio kyseisellä kaudella.

(255)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(256)

Unionin tuottajien loppuvarastot kasvoivat tarkastelujaksolla. Varastot ovat vakaalla tasolla myynnin ja tuotannon lisääntymisen jälkeen. Varastojen paljon alhaisempi taso vuoden 2017 lopulla oli poikkeus. Poikkeus liittyy sitruunahapon kysynnän kasvuun, mikä johtui fosfaattien korvaamisesta tiettyjen tuotteiden kemiallisessa koostumuksessa (ks. 220 kappale).

(257)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(258)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(259)

Kannattavuus tarkastelujakson aikana oli korkeimmillaan vuonna 2017. Poikkeukselliset olosuhteet liittyivät fosfaattien korvaamiseen (ks. 220 kappale), ja kyseisen vuoden korkeampi kannattavuus olisi yhdistettävä kysynnän kasvuun kyseisenä vuotena. Tuotannonalan kannattavuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 10 prosenttia.

(260)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Se pysytteli samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan vuotta 2017 lukuun ottamatta.

(261)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Sen kehitys oli samankaltaista kuin kannattavuuden kehitys, ja sen taso pysyi tyydyttävänä koko tarkastelujakson ajan.

(262)

Yksikään unionin tuottajista ei ilmoittanut vaikeuksista pääoman hankkimisessa tarkastelujaksolla.

(263)

Useimmat vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto, myyntimäärä, työllisyys, kapasiteetti, tuottavuus ja kassavirta, kehittyivät myönteisesti. Rahoitukseen liittyvien indikaattoreiden, kuten kannattavuuden ja investointien tuoton, suuntaus on kielteinen, mutta absoluuttiset tasot ovat tyydyttäviä eivätkä osoita merkkejä merkittävästä vahingosta.

(264)

Sen vuoksi komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(265)

Komissio päätteli 262 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla, ja arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, jos Kiinasta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta (64).

(266)

Edellä esitetyt Kiinasta tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontihintoja ja -määriä koskevat suuntaukset osoittavat, että vaikka kiinalaiset viejät olivat edelleen merkittävästi läsnä unionin markkinoilla, voimassa olevat toimenpiteet (tulli ja sitoumus) paransivat markkinaolosuhteita. Eniten tästä kehityksestä hyötyi unionin tuotannonala, koska muiden kolmansien maiden läsnäolo markkinoilla oli vähäistä. Tämä vaikuttaisi osoittavan, että vahingon poistuminen johtuu pääasiassa voimassa olevista toimenpiteistä.

(267)

Kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on massiivinen ja yhä lisääntyvä käyttämätön kapasiteetti, jonka ansiosta ne voivat lisätä vientiään erittäin nopeasti, kuten 196 ja 197 kappaleessa todetaan. Koska unionin markkinoiden hinnat ovat useimpien kolmansien maiden markkinoita kannattavammat, on lisäksi todennäköistä, että merkittäviä määriä, jotka nykyisellään viedään kyseisiin maihin, voitaisiin ohjata unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(268)

Lisäksi suurilla kansainvälisillä markkinoilla on voimassa polkumyyntitoimenpiteitä Kiinasta tulevaa sitruunahappoa kohtaan. Sen vuoksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on vaikeampi myydä kyseisillä markkinoilla kuin suojaamattomilla unionin markkinoilla, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(269)

Kiinalaisten viejien hinnat myös alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, vaikka toimenpiteet olivat voimassa. Ilman tulleja sitoumuksen piiriin kuulumattomien vientiä harjoittavien tuottajien hintojen alittavuus olisi yli 29 prosenttia. Tämä osoittaa hintatason, jolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti tulisivat unionin markkinoille, jos toimenpiteet eivät olisi voimassa. Ilman toimenpiteitä unionin tuotannonala ei kykenisi pitämään yllä hintatasoaan ja sille aiheutuisi todennäköisesti tappioita, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa.

(270)

Kiinalaisen halvan viennin todennäköisyys ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä saa vahvistusta myös lukuisista polkumyyntitutkimuksista, joita on käynnissä muissa maissa Kiinasta tulevaa sitruunahappoa kohtaan (ks. 200 kappale).

(271)

Kiinalaisten tuottajien suuren vientikapasiteetin ja vahingollisten hintojen yhdistelmä johtaisi suoraan unionin tuotannonalan myynnin nopeaan vähenemiseen ja/tai hintojen putoamiseen, mikä puolestaan johtaisi taloudellisen tilanteen jyrkkään heikkenemiseen ja vaarantaisi unionin tuotannonalan selviytymisen, kuten 276 kappaleessa mainittu muiden unionin tuottajien tuotantolaitosten sulkeminen osoittaa.

(272)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCMC ja kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa kommentoivat vahingon toistumisen todennäköisyydestä, että tuonnin lisääminen alemmilla hinnoilla ei ole järkevää kaupallisesti eikä markkinoiden kannalta, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. CCCMC väitti myös, että muissa maissa sovellettavilla kaupan suojatoimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien päätöksiin. Näiden väitteiden tueksi ei esitetty mitään näyttöä eivätkä ne osoittaneet millään tavoin, että edellä mainitut tosiseikat ja päätelmät olisivat virheellisiä. Lisäksi komissio huomautti, että tuontihinnat ilman tulleja (ks. taulukko 3) alittavat jo nyt selvästi unionin tuotannonalan tuotantokustannukset (ks. taulukko 11). Näin ollen tämänkin tasoisten tuontihintojen säilyttäminen kohdistaisi unionin tuotannonalaan painetta, joka todennäköisesti realisoituisi jälleen vahinkona. Tämän vuoksi näitä väitteitä ei voida hyväksyä.

(273)

Sen vuoksi päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyisi todennäköisesti huomattavasti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

(274)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(275)

Molemmat unionin tuottajat, joiden osuus unionin tuotannosta yhteensä on 100 prosenttia, toimivat yhteistyössä tutkimuksessa. Kuten 263 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonala on toipunut aiemman polkumyynnin aiheuttamasta vahingosta ja sen toiminta on elinkelpoista, kun siihen ei kohdistu polkumyyntituonnin aiheuttamaa epätervettä kilpailua.

(276)

Unionin tuotannonalan toiminta noudatteli sitruunahapon kysynnän kasvua, mukaan lukien tarvittavat investoinnit tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi ja suunnitelmat sen laajentamiseksi edelleen.

(277)

Toimenpiteiden poistaminen johtaisi erittäin todennäköisesti kiinalaisen polkumyyntituonnin aiheuttamaan epäterveen kilpailun lisääntymiseen, mikä uhkaisi jäljellä olevien tuottajien toiminnan jatkumista muutoin elinkelpoisella tuotannonalalla. On muistettava, että kolme unionin tuottajaa lopetti toimintansa ennen kuin Kiinasta tulevaa tuontia koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön.

(278)

Sen vuoksi komissio päätteli, että on unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

(279)

Kuten edellä 18 kappaleessa todetaan, kyselyyn vastasi vain yksi etuyhteydetön tuoja. Näin ollen tuojilla ei ollut juurikaan kiinnostusta tätä tutkimusta kohtaan.

(280)

Sitruunahapon tuojat ovat usein kauppiaita, jotka käyvät kauppaa useilla kemiallisilla tuotteilla eivätkä pelkästään sitruunahapolla. Lisäksi kauppiaat tuovat kemiallisia tuotteita Kiinan lisäksi muista kolmansista maista ja käyvät kauppaa myös unionin tuotannonalan tuottamilla tuotteilla. Näin ollen tullien voimassa pitämisen mahdollisen vaikutuksen tuojiin odotetaan olevan hyvin vähäinen.

(281)

Kuten 23 kappaleessa todetaan, komissio sai kyselyvastauksen neljältä käyttäjältä terveys-, kauneudenhoito- ja puhdistustuotteiden alalta. Vaikka elintarvike- ja juomateollisuus on sitruunahapon suurin käyttäjä, yksikään käyttäjä tältä tuotannonalalta ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(282)

Useimmille käyttäjille sitruunahapon osuus niiden kustannusrakenteesta on pieni tai jopa mitätön. Joissakin tietyntyyppisissä tuotteissa, etenkin kotitalouksien puhdistustuotteiden kuten astianpesukonetablettien alalla, sitruunahapon osuus on paljon suurempi.

(283)

Yhteistyössä toimineet käyttäjät väittivät huomautuksissaan, että unionin tuotannonala on täysin elpynyt ja ettei se pysty täysin tyydyttämään kysyntää unionissa. Huomautuksissa mainittiin myös, että etenkin tuotteiden, joiden sitruunahappopitoisuus on poikkeuksellisen suuri, valmistus unionissa on vähemmän kilpailukykyistä verrattuna maihin, joissa sitruunahappoon ei sovelleta tulleja. Käyttäjät toivat myös esiin unionin tuottajien hyvän taloudellisen tilanteen.

(284)

Voimassa olevat toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet sitruunahapon saatavuuteen unionin ulkopuolisista lähteistä, kuten kiinalaisen viennin jatkuva huomattava läsnäolo markkinoilla vahvistaa. Tuotantokapasiteetin kasvattamista unionissa suunnittelevat sekä unionin tuottajat että kiinalaiset tuottajat unioniin tehtävällä investoinnilla (ks. 199 kappale).

(285)

Yhteistyössä toimineiden käyttäjien kannattavuus on korkealla tasolla, ja valtaosalle käyttäjistä sitruunahapon kustannusten taloudellinen vaikutus on mitättömän vähäinen. Niiden käyttäjien osalta, jotka tuottavat sitruunahappopitoisuudeltaan suurempia tuotelajeja, nämä tuotteet ovat osa paljon laajempaa tuotevalikoimaa. Aiemmassa tarkastelussa, jossa yhteistyössä toimi useampia käyttäjiä, komissio vahvisti, että sitruunahapon osuus on enintään 5 prosenttia kemiallisia tuotteita tuottavien käyttäjien raaka-ainekustannuksista. Tämän vuoksi toimenpiteiden vaikutusta näihin käyttäjiin pidetään vähäisenä.

(286)

Voimassa olevien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset unionin tuotannonalaan ovat selvästi suuremmat kuin niiden vähäiset negatiiviset vaikutukset käyttäjiin.

(287)

Toimitusvarmuus on tärkeä tekijä sitruunahappomarkkinoilla. Sitruunahapon useimmissa käyttötarkoituksissa hintatekijä on vähäinen, mutta tarkastelun kohteena olevan tuotteen saatavuus raaka-aineena on ratkaisevan tärkeää. Ilman toimenpiteitä unionin tuotannonalan selviytyminen vaarantuisi, millä olisi tuotannonalaa laajemmalle ulottuvia vaikutuksia, esimerkiksi saatavilla olevien toimituslähteiden väheneminen tai kilpailun väheneminen markkinoilla.

(288)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta tulevan sitruunahapon tuonnissa.

(289)

Polkumyynnin toistumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Kiinasta peräisin olevan sitruunahapon tuonnissa olisi pidettävä voimassa.

(290)

Ottaen huomioon Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, eroamisen Euroopan unionista 1 päivästä tammikuuta 2021 komissio analysoi myös tämän eron vaikutusta tämän tarkastelun päätelmiin.

(291)

Komissio totesi, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuneen sitruunahapon tuonnin osuus EU28-maan kokonaistuonnista oli alle 10 prosenttia koko tarkastelujakson ajan (lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta). Sisämarkkinoiden supistuminen EU27-maahan ei vaikuttaisi unionin markkinoiden houkuttelevuuteen eikä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hintatasoon

(292)

Unionin kahden tuottajan myynti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan oli samaa suuruusluokkaa.

(293)

Niiden kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, joiden polkumyyntimarginaali laskettiin 189 kappaleessa selityllä tavalla, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvan vientimyynnin poistamisella polkumyyntimarginaalia koskevista laskelmista olisi ollut enintään yhden prosenttiyksikön vaikutus. Tämän seurauksena myöskään yhteistyöstä kieltäytyneiden tuottajien polkumyyntimarginaalit eivät muuttuisi.

(294)

Sen vuoksi komissio päätteli, että tämän tutkimuksen tulokset, jotka johtavat polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämiseen, eivät muuttuisi siitä huolimatta, otetaanko Yhdistynyt kuningaskunta analyysissä huomioon vai ei. Mikään asianomainen osapuoli ei esittänyt asiasta huomautuksia.

(295)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(296)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (65) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(297)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,