9.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 32/158

(1)

Komission päätöksessä 2010/221/EU (2) säädetään, että ehkäistäkseen tiettyjen tautien kulkeutumisen alueelleen tietyt jäsenvaltiot voivat rajoittaa vesieläinten lähetysten markkinoille saattamista ja tuontia edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot ovat osoittaneet, että niiden alue tai sen tietyt rajatut osa-alueet ovat vapaita kyseisistä taudeista tai että ne ovat perustaneet hävittämis- tai seurantaohjelman tällaisen tautivapauden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot, joilla on hyväksytty hävittämisohjelma yhtä tai useampaa edellä tarkoitettua tautia varten, voivat mainitun päätöksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti soveltaa markkinoille saattamista ja tuontia koskevia rajoituksia kyseisten tautien osalta vain 31 päivään joulukuuta 2015.

(2)

Päätöksessä 2010/221/EU säädetään, että sen liitteessä I lueteltuja jäsenvaltioita ja niiden osia on pidettävä kyseisessä liitteessä luetelluista taudeista vapaina. Sen lisäksi kyseisellä päätöksellä hyväksyttiin tiettyjen jäsenvaltioiden hävittämisohjelmat kyseisen päätöksen liitteessä II lueteltujen alueiden ja tautien osalta. Kyseisellä päätöksellä hyväksytään myös ostereiden herpesvirusta 1 μvar (OsHV-1μVar) koskevat tiettyjen jäsenvaltioiden seurantaohjelmat päätöksen liitteessä III lueteltujen alueiden osalta.

(3)

Suomi on direktiivin 2006/88/EY 43 artiklan mukaisesti jättänyt komissiolle hakemuksen vesieläinten lähetysten markkinoille saattamista ja maahantuontia koskevien rajoitusten hyväksymistä varten lohikalojen alfaviruksen (SAV) kulkeutumisen estämiseksi maan manneralueille. Suomen hakemuksen pääperusteluna on, että SAV voi aiheuttaa taudeille alttiissa lajeissa vakavia kalatauteja, kuten PD-tautia (pancreas disease) ja SD-tautia (sleeping disease). Nämä taudit ovat helposti tarttuvia, ja niiden on osoitettu aiheuttavan merkittäviä vahinkoja erityisesti laitoksissa, joissa kasvatetaan merilohta (Salmo salar), ja vaikutukset voivat olla vakavia myös kirjolohen (Oncorynchus mykiss) ja taimenen (Salmo trutta) populaatioissa. Näiden lajien vuosituotanto on Suomessa merkittävä sekä elintarviketuotantoon että istutustarkoituksiin. Kyseisiä lajeja on tarpeen suojella lohikalojen alfavirukselta (SAV).

(4)

Maailman eläintautijärjestön (OIE:n) vesieläinten terveyttä koskevan säännöstön (Aquatic Code) mukaan SAV-tartunnalla tarkoitetaan minkä tahansa Togaviridae-heimon Alphavirus-sukuun kuuluvan SAV-alatyypin aiheuttamaa tartuntaa. Tällaisista tartunnoista on pitänyt ilmoittaa OIE:lle vuodesta 2014 alkaen, ja diagnostiset menetelmät patogeenin havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi on vahvistettu vesieläinten diagnostisia testejä käsittelevässä OIE:n käsikirjassa (OIE Aquatic Manual). Vesieläinten terveyttä koskeva säännöstö sisältää lisäksi erityisiä suosituksia, jotka koskevat taudista vapaan aseman saavuttamista ja ylläpitämistä SAV:n osalta sekä sellaisten vesieläinten ja niistä saatujen tuotteiden tuontia ja kauttakuljetusta, jotka ovat peräisin maasta, jota ei ole julistettu SAV-tartunnoista vapaaksi.

(5)

Suomi on toimittanut tiedot maassa sovellettavasta vesieläintautien valvontajärjestelmästä ja pakollisesta ilmoittamisesta sekä seurantaohjelmista sen dokumentoimiseksi, mitkä Suomen manneralueen osat ovat SAV-vapaita. Näissä tiedoissa vahvistetaan, että SAV:n passiivista seurantaa on harjoitettu siitä alkaen, kun tauti vuonna 2010 tuli Suomen lain mukaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin, ja että kohdennettua seurantaa harjoitettiin kahden vuoden ajan vuosina 2013–2014. Molemmissa seurannoissa on noudatettu OIE:n diagnostisia testejä käsittelevän käsikirjan mukaisia menetelmiä. Nämä tiedot tukevat arviota, että Suomen manneralueella ei esiinny SAV:tä.

(6)

Suomi on lisäksi toimittanut tietoja epidemiologisesta tilanteesta Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa yhteisillä valuma-alueilla sekä sovellettavista bioturvallisuustoimenpiteistä, joilla estetään SAV:n mahdollinen kulkeutuminen rannikkoalueilta manneralueille Suomessa. Nämä tiedot osoittavat, että sovellettavat toimenpiteet ovat OIE:n suositusten mukaisia ja siten tukevat näkemystä, että Suomen manneraluetta voidaan pitää SAV-vapaana.

(7)

Koska OIE pitää SAV:tä tiettyihin lohilajeihin vaikuttavana vakavana tartuntatautina, ja kun otetaan huomioon Suomen toimittamat tiedot maan terveystilanteesta SAV:n osalta ja mahdollisista taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista, mikäli SAV kulkeutuisi maan manneralueelle, on perusteltua hyväksyä tiettyjen direktiivin 2006/88/EY 43 artiklassa tarkoitettujen markkinoille saattamista ja tuontia koskevien rajoitusten soveltaminen viruksen kulkeutumisen estämiseksi. Näin ollen lohikalojen alfavirus (SAV) olisi mainittava päätöksen 2010/221/EU liitteessä I Suomen manneralueen osalta.

(8)

Yhdistynyt kuningaskunta mainitaan päätöksen 2010/221/EU liitteessä I siten, että Ison-Britannian aluetta, lukuun ottamatta alueita Whitstable Bay, Kent, Blackwater Estuary ja Crouchjoki, Essex, ja Poole Harbour, Dorset, pidetään viruksesta OsHV-1μVar vapaana alueena.

(9)

Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut komissiolle, että virusta OsHV-1μVar on hiljattain havaittu Roachjoessa Essexissä ja Whitstable Bayn ulkopuolella Kentin pohjoisrannikolla. Lisäksi Roachjokea koskevan havainnon jälkeen tehdyn epidemiologisen arvioinnin seurauksena Essexissä sijaitsevaa osastoa, joka ei ole taudista vapaa, on laajennettu niin, että siihen sisältyy Blackwaterin ja Colnejoen osasto, joka ei ole taudista vapaa. Yhdistynyt kuningaskunta on myös ilmoittanut virusta OsHV-1μVar koskevasta havainnosta Teignjoessa Devonissa. Tämän vuoksi mainittuja alueita ei olisi enää pidettävä kyseisestä taudista vapaina. Yhdistyneen kuningaskunnan taudista vapaana pidettävän alueen maantieteellistä rajausta olisi muutettava vastaavasti.

(10)

Ruotsin alueen mannerosat on mainittu päätöksen 2010/221/EU liitteessä II olevassa luettelossa alueena, jolla on hyväksytty hävittämisohjelma bakteeriperäisen munuaistaudin (BKD) osalta. Ruotsin alueen rannikko-osat on mainittu päätöksen 2010/221/EU liitteessä II olevassa luettelossa alueina, joilla on hyväksytty hävittämisohjelma tarttuvan haimakuoliotaudin (IPN) osalta.

(11)

Ruotsi on ilmoittanut komissiolle, että viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana suoritetussa seurannassa niillä alueilla, joihin sovelletaan hyväksyttyä hävittämisohjelmaa, BKD:n testitulos on ollut positiivinen viidessä laitoksessa. Kyseisissä laitoksissa suoritetaan parhaillaan torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä taudista vapaan aseman vahvistamiseksi. Ruotsi on pyytänyt sen ajan pidentämistä, jonka kuluessa se voi soveltaa päätöksessä 2010/221/EU tarkoitettuja rajoituksia markkinoille saattamiseen ja tuontiin kyseisen taudin osalta, jotta voidaan selvittää kyseisten laitosten tilanne ja tehdä kokonaisarvio BKD-ohjelmasta. Ohjelman tulosten kannalta tällainen pidennys on aiheellinen.

(12)

IPN-taudin osalta sekä Suomi että Ruotsi ovat aiemmin pyytäneet komissiolta arvioita tulevasta lähestymistavasta sekä valvonta- ja hävittämisohjelmien soveltamisalasta. Nykyisin IPN-taudin määritelmän tulkitaan kattavan kaikki IPN-genoryhmät. Ainoastaan IPN-viruksen genoryhmän 5 kantojen tiedetään aiheuttavan kuolleisuutta ja kliinisiä tautitapauksia viljellyissä lohikaloissa Euroopassa. Muita genoryhmiä ei sen vuoksi pitäisi sisällyttää kyseisiin hävittämisohjelmiin Tätä asiaa koskeva päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta kattavan tieteellisen arvioinnin perusteella. Sellaista arviointia ei ole toistaiseksi tehty. Kunnes sellainen arviointi tehdään, on asianmukaista pidentää Ruotsin meneillään olevaa IPN-viruksen hävittämisohjelmaa sekä jatkaa mahdollisuutta soveltaa päätöksessä 2010/221/EU tarkoitettuja markkinoille saattamista ja tuontia koskevia rajoituksia.

(13)

Komissio suorittaa arviointeja, jotka koskevat sellaisia tarttuvia eläintauteja, joihin voidaan soveltaa kansallisia toimenpiteitä, tulossa olevan uuden eläinten terveyttä koskevan unionin lainsäädännön puitteissa. Tämä huomioon ottaen on asianmukaista pidentää päätöksen 2010/221/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettua, tiettyjen kansallisten toimenpiteiden soveltamista koskevaa määräaikaa siihen saakka, että mainitut arvioinnit on tehty ja uusi eläinten terveyttä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan, minkä odotetaan tapahtuvan vuonna 2021.

(14)

Päätöksen 2010/221/EU liitteessä III mainitaan Irlannin alueella seitsemän osastoa, joilla on viruksen OsHV-1μVar osalta hyväksytty seurantaohjelma. Irlanti on äskettäin ilmoittanut komissiolle, että virusta OsHV-1μVar on havaittu alueilla Gweebara Bay (osasto 2) ja Kenmare Bay (osasto 7). Sen vuoksi kyseiset osastot olisi poistettava liitteessä III olevasta alueiden luettelosta.

(15)

Irlanti on lisäksi jättänyt viruksen OsHV-1μVar osalta tautivapautta koskevan julistuksen muiden viiden päätöksen 2010/221/EU liitteessä III mainitun osaston sekä uuden osaston A, Tralee Bay Hatchery, osalta. Julistus on direktiivissä 2006/88/EY säädettyjen taudista vapaaksi julistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen seuraavia Irlannin alueen osastoja olisi pidettävä viruksesta OsHV-1μVar vapaina ja ne olisi siksi lueteltava päätöksen 2010/221/EU liitteessä I: osasto 1, Sheephaven Bay; osasto 3, Killala Bay, Boadhaven Bay ja Blacksod Bay; osasto 4, Streamstown Bay; osasto 5, Bertraghboy Bay ja Galway Bay; osasto 6, Poulnashaary Bay sekä osasto A, Tralee Bay Hatchery.

(16)

Koska Irlannin julistus osoittaa, että päätöksen 2010/221/EU liitteessä III luetellut viisi jäljelle jäävää osastoa ovat taudista vapaita, virusta OsHV-1μVar koskevaa seurantaohjelmaa tautivapauden osoittamiseksi ei enää sovelleta liitteen mukaisesti mainittuihin Irlannin osastoihin. Irlantia koskeva kohta olisi siksi poistettava liitteestä III.

(17)

Direktiivin 2006/88/EY 43 artiklassa tarkoitettujen tiettyjen kansallisten toimenpiteiden soveltamista koskevan luvan voimassaoloaika rajataan päätöksen 2010/221/EU 3 artiklan 2 kohdassa 31 päivään joulukuuta 2015. Jottei kyseisten toimenpiteiden soveltaminen keskeytyisi, ehdotettuja muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2016.

(18)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,