30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/56

(1)

Komissiolle ilmoitettiin 11 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä S(2002)4231, joka kirjattiin viitenumerolla NN/110/02, Espanjan kuningaskunnan toteuttamasta tuesta Intermediación Aérea SL -lentoyhtiön, jäljempänä ’Intermed’, hyväksi. Tuki koskee lentoliikennepalvelua reitillä Gerona–Madrid–Gerona. Komissio pyysi 23 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Espanjan viranomaisia toimittamaan kaikki asiaa koskevat tiedot. Espanjan viranomaiset vastasivat 1 päivänä heinäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 5 päivänä heinäkuuta 2002.

(2)

Komissio ilmoitti Espanjan kuningaskunnalle 13 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(4)

Espanjan viranomaiset pyysivät Euroopan unionissa olevan Espanjan pysyvän edustuston 9 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä lisää aikaa vastatakseen 13 päivänä joulukuuta 2003 päivättyyn kirjeeseen. Komissio myönsi 15 työpäivän lisäajan 20 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä TREN/A4(2003)838.

(5)

Espanjan viranomaiset toimittivat huomautuksensa 18 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, jonka viitenumero on A24-3996 ja komission pääsihteeristö kirjasi sen vastaanotetuksi 19 päivänä maaliskuuta 2003.

(6)

Komissio sai tukeen liittyviä huomautuksia niiltä, joita asia koskee. Se toimitti nämä huomautukset Espanjan kuningaskunnalle 13 päivänä maaliskuuta 2003 ja 2 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyillä kirjeillä ja antoi Espanjan kuningaskunnalle mahdollisuuden esittää niistä huomautuksia. Komissio sai Espanjan kuningaskunnan huomautukset 7 päivänä toukokuuta 2003.

(7)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan Espanjan viranomaisten suunnittelemat toimenpiteet sisältyvät Katalonian autonomisen aluehallituksen (Generalitat de Cataluña), Geronan maakuntaneuvoston (Diputación de Girona), Geronan kauppakamarin ja Intermedin edustajan 26 päivänä maaliskuuta 2002 tekemään sopimukseen, joka koskee Geronan ja Madridin kaupunkeja palvelevia lentoyhteyksiä (jäljempänä ’sopimus’).

(8)

Tuen tarkoituksena on edistää kilpailukykyisen ja tasokkaan lentoliikenteen kehittämistä reitillä Gerona–Madrid–Gerona käyttämällä tiettyjä mukavuus- ja varmuusvaatimukset täyttäviä lentokoneita sekä päästä asianmukaisiin kannattavuuslukuihin kyseisellä reitillä.

(9)

Geronan ja Madridin välillä ei ole säännöllistä lentoliikennettä, koska yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei ole tarjoutunut harjoittamaan sitä. Tämän vuoksi Katalonian autonominen aluehallitus otti heinä–marraskuussa 2001 kirjeitse yhteyttä paitsi useaan kansalliseen lentoyhtiöön myös Euroopan yhteisön muiden jäsenvaltioiden lentoyhtiöihin. Lentoyhtiöt, joille aluehallitus ilmoitti kannustavansa lentoliikenteen aloittamiseen kyseisellä reitillä ja joilta se pyysi tarjouksia tai kiinnostuksenilmaisuja kyseisen liikenteen hoitamiseen, olivat Aerolíneas de Baleares (AeBal), Spanair S.A. (Spanair), Air Europa Líneas Aéreas (Air Europa), KLM UK Limited, Intermed, Air Catalunya S.A. (Air Catalunya), Ibertrans Aérea S.A. (Ibertrans) ja Navegación y Servicios Canarios S.A. (Naysa).

(10)

Katalonian autonomisen aluehallituksen viranomaiset totesivat, että ainoastaan yksi lentoliikenteen harjoittaja osoitti valmiutta ja kykyä turvata säännöllinen liikenne kyseisellä reitillä ja ottaa hoitaakseen siihen liittyvät julkisen palvelun velvoitteet. Kyseinen lentoliikenteen harjoittaja oli Intermed, jonka kanssa sopimus näin ollen tehtiin.

(11)

Intermed harjoitti Gerona–Madrid–Gerona-reitillä 15 päivästä huhtikuuta 2002 alkaen säännöllistä lentoliikennettä 48-paikkaisella ATR 42-300 -lentokoneella. Espanjan viranomaisten saamien tietojen mukaan reittiä käytti lisäksi asiassa esiintynyt kantelija, joka harjoitti tilauslentoliikennettä SA-227-lentokoneella 3 päivästä huhtikuuta 2002 alkaen.

(12)

Geronan lentoasema on pieni lentoasema, jonka matkustajamäärät ovat kehittyneet seuraavasti (3):

Matkustajaliikenteen kehitys

(13)

Sopimuksen mukaan Intermed käyttää sovitun palvelun tarjoamiseen ATR 42-300 -potkuriturbiinikonetta, jonka keskeiset ominaisuudet ovat seuraavat:

(14)

Liikennöinti aloitetaan kahdella päivittäisellä vuorolla, jotka lennetään maanantaista perjantaihin seuraavan aikataulun mukaisesti:

(15)

Aikataulut on laadittu niin, että niiden mukaan Geronasta tulevalla matkustajalla on yleensä mahdollisuus oleskella Madridissa vähintään viisi tuntia perille saapumisestaan.

(16)

Tuen kokonaismäärä sopimuksen kattamalla ajanjaksolla on enintään 4 337 086,18 euroa. Katalonian autonominen aluehallitus ja Geronan maakuntaneuvosto sitoutuvat vastaamaan Geronan ja Madridin välisen lentoliikenteen rahoituksesta seuraaviin vuotuisiin enimmäismääriin asti:

(17)

Intermedille maksettava tuki lasketaan Gerona–Madrid–Gerona-reitin lentokoneiden keskimääräisen vuotuisen käyttöasteen perusteella käyttäen sopimuksen liitteessä V määriteltyä kaavaa.

(18)

Espanjan viranomaisten antamien tietojen mukaan yhden lennon kustannus on 3 980,55 euroa laskettuna keskimääräisen käyttöasteen mukaan, joka on 32 matkustajaa. Tämä kustannus muodostuu seuraavasti:

(19)

Geronan maakuntaneuvosto sitoutuu lisäksi kyseisen lentoyhteyden myynninedistämiseen ja markkinointiin liittyvän mainonnan toteuttamiseen ja rahoittamiseen sopimuksen voimassaoloaikana enintään 120 202 eurolla.

(20)

Myös Geronan kauppa-, teollisuus- ja merenkulkukamari sitoutuu toteuttamaan asianmukaisesti omaan alaansa kuuluvat toimet, jotka ovat tarpeen sopimuksen kohteena olevan lentoyhteyden toimivuuden tukemiseksi.

(21)

Sopimus puretaan ilman korvausvelvollisuutta, jos esimerkiksi toinen lentoliikenteen harjoittaja aloittaa ilman julkista tukea tai muuta valtion rahoitusta Geronan ja Madridin välillä liikennöinnin, joka vastaa erityisesti käytetyn lentokonetyypin, vuorovälin, hinnoittelun ja liikennöintikauden osalta sopimuksen kohteena olevaa lentoyhteyttä.

(22)

Sopimus on tehty kaudeksi, joka alkoi 26 päivänä maaliskuuta 2002 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2005. Liikennöinti kuitenkin keskeytettiin joulukuussa 2002 komission aloitettua virallisen tutkintamenettelyn.

(23)

Sopimukseen sisältyy määräyksiä myös käyttöasteesta, säännöllisyydestä, täsmällisyydestä, maahuolintapalveluista ja hinnoittelusta.

(24)

Virallisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio epäili tuen yhteensopivuutta EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan kanssa erityisesti, koska ei ole noudatettu yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 (5) 4 artiklassa säädettyä menettelyä.

(25)

Komissio on erityisesti pyytänyt Espanjaa toimittamaan sille sekä tiedot, joista käyvät ilmi korvauksen tarpeellisuus ja asianomaisen julkisen palvelun nettokustannukset, että tiedot, joiden perusteella korvauksen määrä on laskettu. Lisäksi se on pyytänyt Espanjaa ilmoittamaan asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädetyn menettelyn noudattamatta jättämisen perustelut.

(26)

Air Catalunya -lentoyhtiö on ilmoittanut, että Geronan ja Madridin välisellä yhteydellä liikennöi tuensaajan lisäksi myös ilmoittaja itse 3 päivästä huhtikuuta 2002 ilman julkista rahoitusta. Air Catalunya huomauttaa tilanteesta aiheutuneen sille vahinkoa ja kyseessä olevan ilmeinen kilpailun vääristymä. Se huomauttaa lisäksi, että Gerona–Madrid–Gerona-reitille ei ole asetettu julkisen palvelun velvoitetta asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Tarkasteltavaa tukea ei voida pitää perustamissopimuksen kanssa yhteensopivana, koska se ei täytä julkisen palvelun tehtävälle ominaisia tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden edellytyksiä. Myös Air Catalunya keskeytti liikennöintinsä joulukuussa 2002.

(27)

Lisäksi Austrian Airlines A.G. (Austrian Airlines) on ilmoittanut, että tapauksessa ei ole noudatettu suuntaviivoja, jotka koskevat EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamista ilmailualan valtiontukiin.

(28)

Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tuen maksaminen Intermedille keskeytettiin sen jälkeen, kun virallinen tutkintamenettely oli aloitettu joulukuussa 2002 ja että yhtiö joutui tämän vuoksi keskeyttämään joulukuussa 2002 Geronan ja Madridin väliset lennot, koska se ei enää pystynyt vastaamaan niistä aiheutuvista kustannuksista. Espanjan viranomaisten mielestä tämä osoittaa, että kyseinen yhteys ei ole kannattava.

(29)

Geronan ja Madridin välisen yhteyden osarahoituksen kesto on rajoitettu siihen asti, kun reitin käyttö vakiintuu ja siitä tulee kannattava.

(30)

Espanjan viranomaisten mielestä Intermed-lentoyhtiön valinnassa käytettyä menettelyä ei voi rinnastaa asetuksen (EY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädettyyn menettelyyn, joka koskee julkisen palvelun velvoitteiden asettamista tietylle reitille.

(31)

Katalonian autonominen aluehallitus on toimittanut Espanjan aluekehitysministeriölle hakemuksen, jossa se pyytää julkisen palvelun velvoitteen asettamista asetuksen (ETY) N:o 2408/92 säännösten mukaisesti Geronan ja Madridin väliselle reitille. Ministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen, sillä se katsoi, että kyseisen asetuksen 4 artiklan soveltamiselle ei ole riittäviä perusteita.

(32)

Espanjan viranomaiset katsovat, että palvelu täyttää ne asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti vaaditut materiaaliset edellytykset, joiden perusteella se voitaisiin määritellä julkiseksi tai yleisen edun mukaiseksi palveluksi.

(33)

Se, että yksikään lentoyhtiö ei katso voivansa liikennöidä kyseisellä reitillä, osoittaa, ettei se ole taloudellisesti kiinnostava. Ainoastaan julkisten viranomaisten toimin voidaan näin ollen turvata Geronan ja Madridin välisen lentoliikenteen vakaus ja säännöllisyys. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että Air Catalunya aloitti liikennöinnin Gerona–Madrid-reitillä samaan aikaan kuin Intermed eli huhtikuussa 2002. Edellinen yhtiö lopetti Gerona–Madrid-reitin liikennöinnin 28 päivänä lokakuuta 2001. Siitä huhtikuuhun 2002 reittiä ei käyttänyt yksikään lentoyhtiö. Kansalaisille keskeisen tärkeä lentoyhteys siis oli käyttämättä viisi kuukautta, minkä vuoksi julkiset viranomaiset katsoivat tarpeelliseksi puuttua asiaan.

(34)

Espanjan viranomaiset ovat todenneet Geronan ja Madridin välisen lentoyhteyden olevan tärkeä alueen taloudelliselle kehitykselle.

(35)

Koska ei ole noudatettu julkisen palvelun velvoitteen asettamista koskevia muodollisia edellytyksiä eli kaikille lentoyhtiöille avointa tarjouskilpailua, josta on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, tukea ei voida pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti muuna kuin valtiontukena, joten siihen on sovellettava perustamissopimuksen yleisiä valtiontukisääntöjä. Tämä tulkinta sisältyy myös lentoliikenteen valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin komission tiedonannossa perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta lentoliikenteen alan valtiontukiin (6). Näiden suuntaviivojen 23 kohdan mukaan tappioiden korvaamista liikenteenharjoittajalle, jota ei ole valittu asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukaisesti, on arvioitava edelleen yleisten valtiontukisääntöjen mukaisesti. Tämä koskee myös korvauksia, joita ei lasketa kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

(36)

Espanjan viranomaisten mukaan se, että julkisen palvelun velvoitetta ei ole virallisesti määritelty, ei muuta kyseisen reitin julkisen palvelun luonnetta.

(37)

Espanjan viranomaisten mukaan Intermedin saamaa korvausta voidaan pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuna sääntöjenvastaisena valtiontukena, koska siitä ei ole ilmoitettu ennakolta komissiolle eikä sen osalta ole noudatettu asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan säännöksiä, mutta tuki on tästä huolimatta perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuvaa. Vaikka tämä ei olekaan riittävä yleinen peruste lentoliikenteen alan julkisen palvelun rahoittamiselle, asianomaisen määräyksen poikkeuksellinen soveltaminen voisi olla perusteltavissa tapaukseen liittyvillä erityisolosuhteilla ja erityisesti yhteisön sisäiseen kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien vaikutusten vähäisyydellä, tuen keskeyttämisellä heti virallisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen samoin kuin Intermedin kyseisten lentojen keskeyttämisellä, tuen intensiteetin vähäisyydellä ja vain kahdeksaan kuukauteen rajoitetun sopimuksen lyhyellä kestolla.

(38)

Jotta 86 artiklan 2 kohtaa voitaisiin soveltaa, korvauksen on oltava tarpeellinen ja oikeasuhteinen.

(39)

Intermedille on sopimuksessa asetettu palvelun säännöllisyyttä, jatkuvuutta, kapasiteettia ja hinnoittelua koskevia ehtoja, jotka tekevät siitä kannattamattoman mille tahansa yritykselle. Viranomaisten määräämistä maksuista aiheutuu lisäkustannuksia, joista kaupallisin perustein toimiva yritys ei voi vastata itse.

(40)

Todiste tästä on se, että Geronan ja Madridin välillä ei ole vakavasti otettavia kilpailijoita niillä vuorovälejä, kapasiteettia ja jatkuvuutta koskevilla ehdoilla, jotka Intermedille on asetettu. Yritys, joka liikennöi reitillä aikaisemmin, joutui lopettamaan palvelun kannattamattomana. Lisäksi ne monet lentoyhtiöt, joita autonominen aluehallitus on kehottanut tarjoamaan kyseistä palvelua, eivät ole kiinnostuneet siitä ja ovat ilmoittaneet selvästi epäilevänsä palvelun taloudellista elinkelpoisuutta.

(41)

Air Catalunyaa ei voida pitää merkittävänä kilpailijana. Air Catalunyaa pyydettiin nimittäin osallistumaan valintamenettelyyn, mutta sen tarjousta ei voitu hyväksyä, koska sillä ei ole ansiolentolupaa eikä toimilupaa Espanjassa (7). Vaikka asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädettyä julkisen palvelun asettamista koskevaa menettelyä olisi sovellettu, Air Catalunya ei olisi voinut osallistua tarjouspyyntöön, sillä se koski vain yrityksiä, joilla on toimilupa säännöllisen liikenteen harjoittamiseen. Joka tapauksessa Air Catalunya ei edes tarjonnut säännöllisiä lentoja, ja sen esittämät edellytykset poikkesivat huomattavasti Intermedille asetetuista vuoroväli- ja kapasiteettivaatimuksista. Jos esimerkiksi Air Catalunyan rahtaaman ilma-aluksen täyttöaste oli hyvin pieni, lento peruutettiin ja matkustajille ei jäänyt mitään muuta nopeaa ja tehokasta keinoa päästä Madridiin.

(42)

Kyseisen reitin kannattamattomuutta korostaa myös se, että sen jälkeen, kun Intermed lopetti yhteyden, mikään muu yhtiö ei ole tarjonnut kyseistä palvelua, ei myöskään Air Catalunya.

(43)

Intermedille myönnetty tuki on vähimmäiskorvaus lisäkustannuksista, joita sille aiheutuu viranomaisten asettamien vaatimusten täyttämisestä. Korvauksen määrä on 919 879,98 euroa. Kuten sopimuksen liitteestä III käy ilmi, yhden lennon kustannus euroina laskettuna 32 matkustajan keskimääräisen käyttöasteen mukaan on 3 980,55 euroa. Intermed suoritti sopimuksen voimassaoloaikana 640 lentoa, joista saadut tulot olivat 876 943,30 euroa. Tästä seuraa, että palvelun tarjoamisesta aiheutui tappiota noin 1 670 608,70 euroa. Tämä luku on saatu niin, että lennon kustannus 3 980,55 euroa on kerrottu lentojen lukumäärällä, jolloin tulokseksi saadaan 2 547 552,00 euroa, ja tästä luvusta on vähennetty tulojen määrä 876 943,30 euroa. Näin ollen julkisten viranomaisten myöntämä tuki (919 879,98 euroa) oli määrältään pienempi kuin Geronan ja Madridin välisen yhteyden lentämisestä yritykselle aiheutuneet tappiot huhtikuusta joulukuuhun 2002.

(44)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”valtiontuen myöntämiseen ei perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan perusteella voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklassa olevaa kieltoa edellyttäen, että kyseisellä tuella pyritään vain sellaisten lisäkustannusten korvaamiseen, joita yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavalle yritykselle aiheutuu tämän erityistehtävän hoitamisesta, ja että tuen myöntäminen yritykselle on tarpeen, jotta se voi huolehtia julkisten palvelujen velvoitteistaan taloudellisesti tasapainoisissa olosuhteissa” (8).

(45)

Intermedille annetun tuen intensiteetti on vähäinen, koska tuen määrä on alle miljoona euroa. Lisäksi sopimus oli lyhytkestoinen (vain 8 kuukautta: huhtikuusta joulukuuhun 2002).

(46)

Air Catalunyalle tai muille mahdollisille kilpailijoille kyseisellä reitillä ei aiheudu haittaa tulevaisuudessa, koska tuen maksaminen keskeytettiin heti, kun menettely aloitettiin, ja sekä autonominen aluehallitus että Geronan maakuntaneuvosto sitoutuivat sanomaan irti Intermedin kanssa aikanaan tehdyn sopimuksen.

(47)

Näiden tekijöiden vuoksi tuen myöntämisestä Intermedille seuraa mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun.

(48)

Espanjan viranomaiset katsovat, että asiassa Altmark (vireillä yhteisöjen tuomioistuimessa silloin, kun Espanjan viranomaiset lähettivät huomautuksensa) muodostunutta oikeuskäytäntöä ei voi soveltaa tähän tapaukseen, koska Altmark-tapaus koskee perustamissopimuksen 73 artiklan soveltamista julkisen palvelun velvoitteen asettamiseen muutoin kuin maaliikennettä koskevien asetusten puitteissa.

(49)

Espanjan viranomaisten mielestä Intermedille myönnettyjen tukien vuoksi aloitettu menettely voisi johtaa komission päätökseen, jossa tuki todetaan laittomaksi ja määrätään keskeyttämään se, mutta ei määrätä perimään maksettua tukea takaisin vaan todetaan se yhteismarkkinoille soveltuvaksi perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla.

(50)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(51)

EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta ilmailualan valtiontukiin annetun komission tiedonannon 18 kohdan mukaan on oletettavissa, että kysymys ei ole valtiontuesta, jos julkisen palvelun velvoite on asetettu ja siitä suoritettava korvaus laskettu lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Lisäksi perusteita, joilla voidaan arvioida, onko kysymys valtiontuesta, selvennettiin asiassa Altmark (9)24 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa tuomiossa.

(52)

Kuten tämän päätöksen 9–23 johdantokappaleessa selitetään, toimijaa valittaessa Katalonian autonomisen aluehallituksen viranomaiset valitsivat yhtiön noudattamatta asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä tasavertaisen kohtelun periaatteen noudattamisen ja menettelyn asianmukaisuuden takaamiseksi.

(53)

Erityisesti:

(54)

Espanjan viranomaiset väittävät, että toimenpide on kuitenkin korvaus Intermed-lentoyhtiölle asetetusta julkisen palvelun velvoitteesta.

(55)

Komissio katsoo, että lentoliikenteen julkisen palvelun velvoitteita voi asettaa ainoastaan asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukaisesti. Kyseisessä asetuksessa neuvosto vahvistaa yhtenäiset ja syrjimättömät säännöt liikennöintioikeuksien myöntämisestä lentoreiteillä, joille on asetettu julkisen palvelun velvoitteita. Myös korvauksen laskentaperusteet on selvästi määritelty. Jos korvaus olisi laskettu mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti, sen perusteella olisi voitu päinvastaisten oletusten puuttuessa päätellä, että lentoliikenteen harjoittajalle ei aiheudu taloudellista etua (10).

(56)

Asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan ”jäsenvaltio voi maksaa f alakohdan nojalla valitulle lentoliikenteen harjoittajalle korvausta, jotta tässä kohdassa asetetusta julkisen palvelun velvoitteesta johtuvat vaatimukset täyttyisivät; korvauksen suuruus riippuu järjestetyn palvelun kustannuksista ja tuotosta”. Komissio katsoo, että Espanjan viranomaisten Intermedin hyväksi suunnittelema toimenpide ei noudata mainitun asetuksen 4 artiklan säännöksiä.

(57)

Tämän vuoksi ei voida olettaa, ettei kysymyksessä olisi tuki.

(58)

Ilmailualan valtiontukia koskevien suuntaviivojen 23 kohdan mukaan sellaisen liikenteenharjoittajan tappioiden korvaamista, jota ei ole valittu asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukaisesti, on edelleenkin arvioitava yleisten valtiontukisääntöjen mukaisesti. Tämä koskee myös korvauksia, joiden laskemiseen ei ole sovellettu kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa säädettyjä perusteita. Lisäksi suuntaviivojen 17 kohdassa todetaan, että korvauksen lainmukaisuutta on arvioitava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen valtiontukea koskevien periaatteiden mukaisesti.

(59)

Komissio on sitä mieltä, että jos jollakin tietyllä alalla on yhteisön sääntelyn mukaisesti asetettava julkisen palvelun velvoitteita kilpailuttamalla, sääntelyn noudattamatta jättäminen tarkoittaa, että myönnetty korvaus on tavallisesti perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. Komissio tutkii kuitenkin, aiheutuuko toimenpiteestä taloudellista etua Intermedille ja erityisesti, täyttääkö korvaus yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja erityisesti asiassa Altmark annetussa tuomiossa vahvistetut vaatimukset.

(60)

Edellä mainitun tuomion mukaan julkisen palvelun velvoitteesta myönnettävät korvaukset eivät ole valtiontukea, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Tuomioistuimen mukaan sen oikeuskäytännöstä (11) seuraa, että ”siltä osin kuin valtion toimenpidettä on pidettävä korvauksena, joka on vastike edunsaajayritysten suorittamista sellaisista palveluista, jotka johtuvat julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä, siten, että kyseiset yritykset eivät todellisuudessa saa taloudellista etua ja että kyseinen toimenpide ei näin ollen aseta kyseisiä yrityksiä edullisempaan kilpailutilanteeseen suhteessa niiden kilpailijayrityksiin, tällaiseen toimenpiteeseen ei sovelleta perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohtaa. Jotta tällaista korvausta ei tietyssä konkreettisessa tapauksessa luokiteltaisi valtiontueksi, tiettyjen edellytysten on kuitenkin täytyttävä.” (12)

(61)

Tuomioistuin vahvisti neljä edellytystä. Ensimmäistä kolmea niistä sovelletaan kaikissa tapauksissa. Neljänteen edellytykseen sisältyy kaksi vaihtoehtoa, joiden tarkoituksena on varmistaa, että korvauksesta ei voi seurata taloudellista etua.

(62)

Tuomioistuimen vahvistaman ensimmäisen edellytyksen mukaan edunsaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi. Toisen edellytyksen mukaan parametrit, joiden perusteella korvaus lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi.

(63)

Kyseessä olevassa tapauksessa edunsaajayrityksen tehtäväksi on annettu tiettyjen velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määritelty sopimuksessa. Kyseiset velvoitteet sekä korvauksen laskemisessa käytettävät parametrit, jotka vahvistetaan sopimuksen liitteissä III, IV ja V, ovat tulosta toimivaltaisten alueellisten viranomaisten neuvotteluista yrityksen kanssa, joka oli jo valittu toimittamaan lentoliikennepalvelua. Katalonian autonominen aluehallitus nimittäin otti heinä-marraskuussa kirjeitse yhteyttä useisiin liikenteenharjoittajiin, joille se ilmoitti aikomuksestaan kannustaa kyseisen lentoyhteyden aloittamiseen, ja pyysi liikenteenharjoittajia esittämään tarjouksen tai ilmoittamaan halukkuutensa lentoyhteyden tarjoamiseen. Alueelliset viranomaiset pyysivät tässä yhteydenotossaan lentoyhtiöitä ainoastaan tekemään tarjouksen, mutta kirjeisiin ei sisältynyt tarkempia tietoja yhtiöille asetettavista velvoitteista eikä korvauksen laskentaan sovellettavista parametreistä. Ei ole mahdotonta, jokin niistä lentoyhtiöistä, jotka jättivät vastaamatta pyyntöön, olisi voinut olla kiinnostunut sopimuksen tekemisestä, jos velvoitteista ja korvauksen laskennan parametreistä olisi ollut saatavilla konkreettisia tietoja silloin, kun alueviranomaiset esittivät pyyntönsä.

Komissio katsoo, että julkisen palvelun velvoitteita ei ole tässä tapauksessa määritelty selvästi ja läpinäkyvästi, joten ensimmäinen Altmark-tuomiossa vahvistetuista edellytyksistä ei täyty.

(64)

Katalonian autonomisen aluehallituksen, Geronan maakuntaneuvoston, Geronan kauppakamarin ja Intermediación Aérea SL (INTERMED) -lentoyhtiön edustajan 26 päivänä maaliskuuta 2002 tekemästä sopimuksesta annettiin vain lehdistötiedote, mutta sitä ei julkaistu virallisesti ja komission saamien tietojen mukaan se ei ole asiasta mahdollisesti kiinnostuneiden ulkopuolisten tahojen saatavilla. Lisäksi parametrit, joilla korvaus lasketaan ennakolta objektiivisesti ja läpinäkyvästi, annetaan lentoliikenteen alalla yhteisön lainsäätäjän vahvistamalla tavalla asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa, jota tapauksessa ei ole noudatettu.

(65)

Komissio myös katsoo, että parametrejä, joilla korvaus tässä tapauksessa laskettiin, ei ollut ennakolta vahvistettu objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Altmark-tuomion toinen edellytys ei siis täyttynyt.

(66)

Tuomioistuimen vahvistaman kolmannen edellytyksen mukaan korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto. Tällaisen edellytyksen noudattaminen on välttämätöntä sen takaamiseksi, ettei edunsaajayritykselle myönnetä sellaista etua, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua vahvistamalla kyseisen yrityksen kilpailuasemaa. Tämän edellytyksen tarkoituksena on estää tarpeettoman suurten korvausten myöntäminen yrityksille sekä korvausten myöntäminen sellaisessa muodossa tai sellaisina määrinä, joista seuraisi yritykselle ylimääräisiä käteisvaroja käytettäväksi mahdollisesti kilpailua vääristävään toimintaan. Ilmailun alalla lainsäätäjä on pyrkinyt estämään tällaiset tarpeettoman suuret korvaukset sekä ehkäisemään mahdollisuuksien mukaan markkinoille pääsyn rajoittamisen haitallisia vaikutuksia edellyttämällä ehdottomasti asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädetyn tarjouspyyntömenettelyn noudattamista.

(67)

Komission mielestä tällaisen tarjouspyyntömenettelyn soveltamista ennen jäsenvaltion tekemää hankintaa voidaan tavallisesti pitää riittävänä estämään se, että kyseinen jäsenvaltio pyrkisi antamaan etua tietylle yritykselle. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vahvistanut tämän lähestymistavan (13). Tarjouspyynnön puuttuessa komissio katsoo, että on vaikea määritellä tarkasti, vastaako Intermedin saama korvaus julkisen palvelun velvoitteesta aiheutuneita kustannuksia vai onko kyseessä tarpeettoman suuri korvaus, josta seuraa yritykselle etua.

(68)

Espanjan viranomaiset ovat sitä mieltä, että tuen määrä on pienempi kuin palvelun tarjoamiskuukausina syntyneet tappiot ja näin ollen kyseessä ei ole tarpeettoman suuri korvaus. Komissio katsoo, että koska ei ole käytetty objektiivisia keinoja korvauksen määrän vahvistamiseksi neuvoston antamien sääntöjen mukaisesti, ei ole mahdotonta, että muut yhtiöt olisivat voineet tarjota kyseistä palvelua pienemmällä korvauksella.

(69)

Komission mielestä tapaus ei täytä Altmark-tuomion kolmatta edellytystä.

(70)

Neljänteen edellytykseen sisältyy kaksi vaihtoehtoa:

(71)

Neljännen edellytyksen ensimmäinen vaihtoehto ei täyty tässä tapauksessa. Espanjan viranomaisten noudattama valintamenettely ei täytä julkisia hankintoja koskeville menettelyille välttämättömiä läpinäkyvyyden ja objektiivisuuden vaatimuksia, joita käsitellään esimerkiksi tämän päätöksen 51 ja 52 kohdassa. Ilman näiden vaatimusten täyttymistä valintaa ei voida pitää todelliseen kilpailuttamiseen perustuvana eikä näin ollen riittävän läpinäkyvänä, jotta sillä voitaisiin varmistaa palvelujen tuottaminen ”julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin”.

(72)

Edellä 70 kappaleen b alakohdassa esitettyä neljännen edellytyksen toista vaihtoehtoa olisi ilmeisesti sovellettava periaatteessa vain silloin, kun tarjouspyyntöä ei ole velvollisuutta käyttää, eikä silloin, kun tarjouspyyntöä olisi käytettävä, mutta tätä velvollisuutta ei ole noudatettu. Jos kyseisessä tapauksessa kuitenkin voitaisiin soveltaa neljännen edellytyksen toista yksityiskohtaista sääntöä, komission olisi todettava, että sitä ei ole noudatettu, sillä korvauksen tasoa ei laskettu ”tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä kuljetusvälineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto.” Kuten toisen edellytyksen täyttymistä koskevan tarkastelun yhteydessä esitettiin, viranomaiset eivät analysoineet etukäteen kustannuksia eivätkä sitä, vastaavatko ne kyseistä vaatimusta. Sen sijaan Espanjan viranomaiset tyytyivät vain korvaamaan toimijalle aiheutuneet todelliset kustannukset, mutta eivät myöskään toimittaneet komissiolle tietoja, joiden perusteella se olisi voinut tarkistaa ne. Näin ollen on selvää, että Altmark-tuomion neljäskään edellytys ei täyty.

(73)

Komissio toteaa siis, että yksikään Altmark-tuomion edellytyksistä ei täyty tässä tapauksessa. Edellä esitetyn perusteella toimenpiteestä aiheutuu tuensaajalle etua.

(74)

Perustamissopimuksen mukaisen valtiontuen käsitteen, sellaisena kuin yhteisöjen tuomioistuin sen tulkitsee, alaan kuuluvat kaikki sellaiset edut, jotka on myönnetty suoraan tai välillisesti valtion varoista tai joista aiheutuu lisäkustannuksia valtiolle tai valtion tätä tarkoitusta varten nimeämille tai perustamille elimille.

(75)

Katalonian autonomisen aluehallituksen ja Geronan maakuntaneuvoston rahoittaman sopimuksen mukaan tuensaajayhtiölle maksetaan enintään 4 337 086,18 euroa sopimuksen kestoaikana. Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tosiasiallisesti tukea maksettiin 919 879,98 euroa. Koska tämä määrä oli Espanjan viranomaisten suoraan myöntämää rahoitusta, kyse oli selvästikin valtion varojen käytöstä.

(76)

Toimenpiteet liittyvät yhteen ainoaan liikenteen alaan eli lentoliikenteeseen ja rahoituksen kohteena on ainoastaan Gerona–Madrid–Gerona-lentoyhteys.

(77)

Sopimus on tehty vain yhden lentoyhtiön kanssa. Espanjan viranomaisilta saaduista tiedoista ei voi päätellä, että samoja toimenpiteitä sovellettaisiin muihin lentoyhtiöihin, jotka päättäisivät mahdollisesti tarjota säännöllistä lentoliikennepalvelua Madridin ja Geronan välillä.

(78)

Kyseessä olevaa toimenpidettä on sen vuoksi pidettävä valikoivana.

(79)

Kilpailua voi vääristää jo pelkästään se, että valtion toimilla muutetaan keinotekoisesti yrityksen tuotantokustannuksiin vaikuttavia tiettyjä osatekijöitä, jolloin vahvistetaan kyseisen yrityksen asemaa suhteessa muihin yrityksiin, jotka kilpailevat sen kanssa yhteisön sisäisessä kaupassa (14). Tuomioistuin katsoo (15), ettei ole mitenkään poissuljettua, että sellaiselle yritykselle myönnetty julkinen tuki, joka tuottaa ainoastaan paikallisia tai alueellisia liikennepalveluja eikä tuota liikennepalveluja kotivaltionsa ulkopuolella, voi kuitenkin vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Toisaalta tuomioistuin on myös korostanut, että tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua, vaikka muiden jäsenvaltioiden yritysten kanssa kilpaileva tuensaajayritys ei itse harjoittaisi rajanylittävää toimintaa. Kun jäsenvaltio myöntää tukea yritykselle, tarjonta tässä jäsenvaltiossa voi pysyä ennallaan tai kasvaa, minkä seurauksena muissa jäsenvaltioissa toimivien yritysten mahdollisuudet tarjota palvelujaan tämän jäsenvaltion markkinoille huononevat (16).

(80)

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (17) 1 artiklan a alakohdassa säädetään, että asetusta ei sovelleta liikenteen alalla. Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ei ole olemassa kynnystä tai prosenttimäärää, jonka alittuessa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei kohdistuisi vaikutuksia. Se, että tuki on melko vähäistä tai että tuensaajayritys on melko pieni, ei sulje ennalta pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (18).

(81)

Geronan ja Madridin välisen lentoyhteyden tapauksessa reitillä liikennöi kaksi toimijaa, joista toinen saa julkista rahoitusta ja toinen ei.

(82)

On totta, että sopimuksessa mahdollistetaan sen purkaminen, jos toinen lentoliikenteen harjoittaja aloittaisi ilman julkista tukea tai muuta valtion rahoitusta Geronan ja Madridin välillä liikennöinnin, joka vastaa erityisesti käytetyn lentokoneen, vuorovälin, hinnoittelun ja liikennöintikauden osalta sopimuksen kohteena olevaa lentoyhteyttä.

(83)

Jos mahdollinen kilpaileva toimija kuitenkin tarjoaisi palveluja, jotka eivät vastaa aiemmin ilmoitettuja ominaisuuksia (esimerkiksi pienemmän lentokoneen käyttö), toimenpiteen valikoiva luonne vain korostuu, sillä silloin reitillä liikennöisi kaksi toimijaa, joista toinen saa tukea ja toinen ei. Tarkasteltavana onkin tapaus, jossa kantelija harjoittaa lentoliikennettä Gerona–Madrid–Gerona-reitillä saamatta julkista tukea. Espanjan viranomaisilta saatujen tietojen mukaan kantelija liikennöi Gerona–Madrid–Gerona-tilausliikennettä alle 20-paikkaisilla lentokoneilla, jotka eivät täytä sopimuksen vaatimuksia.

(84)

Toteutetut toimenpiteet vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä niiden kohteena olevan yrityksen liikennetoiminta, joka on luonteeltaan suoraan kauppaan liittyvää, tapahtuu osittain yhteismarkkinoilla. Lisäksi toimenpiteet vääristävät kilpailua yhteismarkkinoiden sisällä erityisesti 1 päivänä tammikuuta 1993 voimaan tulleen lentoliikenteen vapauttamisen kolmannen vaiheen (”kolmannen paketin”) jälkeen, koska toimenpiteiden kohteena on vain yksi yritys, joka kilpailee toisen yhteisöön sijoittautuneen lentoyhtiön kanssa. Näin ollen Espanjan viranomaisten Intermedille myöntämät edut ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan määräyksissä tarkoitettua valtiontukea.

(85)

Valtiontukena on pidettävä myös toimenpiteitä, jotka Geronan maakuntaneuvosto on toteuttanut kaikkien kyseisen lentoyhteyden myynninedistämis- ja markkinointitoimien rahoittamiseksi sopimuksen voimassaoloaikana enintään 120 202 eurolla. Näiden julkisista varoista rahoitettujen toimenpiteiden tarkoituksena on tiedottaa yleisölle uuden lentoliikennepalvelun perustamisesta.

(86)

Koska perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät, komission on pääteltävä, että kyseessä on valtiontukitoimenpide, jonka yhteensopivuus perustamissopimuksen määräysten kanssa on tutkittava.

(87)

Komissio pahoittelee sitä, että Espanja on toteuttanut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan vastaisen tuen.

(88)

Kun komissio on määritellyt tutkimuksen kohteena olevat toimenpiteet valtion tueksi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja Espanjan viranomaiset ovat vahvistaneet arvion, komission on tutkittava, voidaanko kyseisiä toimenpiteitä pitää yhteismarkkinoille soveltuvina perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 86 artiklan 2 kohdan nojalla.

(89)

Komission on arvioitava tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan. Kyseisessä alakohdassa määrätään, että yhteismarkkinoille soveltuu yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, joka myönnetään harjoittamatta syrjintää tuotteiden alkuperän perusteella. Lentoliikenteen valtiontukia koskevista suuntaviivoista annetun komission tiedonannon mukaan tuen on oltava sosiaalista eli sitä on periaatteessa sovellettava tiettyihin reittiä käyttäviin matkustajaryhmiin (lapset, vammaiset, vähävaraiset). Jos on kyseessä yhteys epäsuotuisalle alueelle, erityisesti saarille, tuki voi kuitenkin kattaa alueen koko väestön. Saman tiedonannon mukaan tuen myöntämisessä ei saa harjoittaa syrjintää palvelujen alkuperän eli sen perusteella, mitkä Euroopan talousalueen lentoliikenteen harjoittajista yhteyttä liikennöivät. Tämä tarkoittaa myös, että kaikilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on oltava esteetön pääsy kyseiselle reitille.

(90)

Tapauksessa on kyse tuesta, jota maksetaan ainoastaan yhdelle reitillä liikennöivälle lentoyhtiölle, ja kilpaileva toimija ei saa tukea. Tuen oikeusperusta ei näyttäisi mahdollistavan tukijärjestelyn soveltamista muihin lentoyhtiöihin. Näin ollen tuki ei täytä ensimmäistä vaadituista edellytyksistä, joka koskee toimijoiden välistä syrjimättömyyttä.

(91)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta ei voi soveltaa, koska tässä tapauksessa tukea ei ole tarkoitettu luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.

(92)

Kyseisen 87 artiklan 3 kohdassa määritellään tuet, joita voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina.

(93)

Kun pyritään varmistamaan yhteismarkkinoiden moitteeton toiminta ottaen huomioon perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määrätyt periaatteet, 87 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä poikkeuksia 87 artiklan 1 kohdan määräyksistä on tulkittava ahtaasti tarkasteltaessa mahdollista valtiontukijärjestelmää tai mitä tahansa yksittäistä tukitoimenpidettä. Ottaen lisäksi huomioon lentoliikenteen vapauttamiseen liittyvän kilpailun lisääntymisen komission on noudatettava valtion tukien valvonnassa tiukkaa politiikkaa yhteisen edun kanssa ristiriitaisten vaikutusten välttämiseksi.

(94)

Nämä tuet voisi kuitenkin rinnastaa käynnistystukiin, joita tarkastellaan kohdassa 101.

(95)

Ainoa perustelu, jonka Espanjan viranomaiset ovat esittäneet, koskee perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan soveltamista. Tämän osalta komissio katsoo, että kahden edellytyksen on täytyttävä, jotta tukea voitaisiin pitää perustamissopimuksen kyseisen määräyksen mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvana. Nämä kaksi edellytystä ovat tuen tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus.

(96)

Komissio muistuttaa, että Espanjan viranomaiset eivät kiistä asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan säännösten noudattamatta jättämistä. Tämä seikka on omiaan osoittamaan, että Espanjan viranomaiset eivät katsoneet tarpeelliseksi asettaa julkisen palvelun velvoitteita kyseiselle lentoreitille. Tällainen tulkinta sai tukea komission jo aloitettua hallinnollisen menettelyn, sillä Espanjan toimivaltaiset viranomaiset vastasivat Katalonian alueellisten viranomaisten 13 päivänä kesäkuuta 2002 esittämään pyyntöön kieltäytymällä aloittamasta menettelyä julkisen palvelun velvoitteiden asettamiseksi vedoten siihen, että kyseisen asetuksen 4 artiklan soveltamiselle ei ollut riittäviä perusteita (20). Näissä oloissa olisi ristiriitaista väittää yhtäältä palvelun olevan tarpeellinen perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja katsoa toisaalta, että palvelu ei ole riittävän tarpeellinen lentoliikenteen alan julkisen palvelun velvoitteiden tavanomaisten oikeudellisten edellytysten soveltamiseksi.

(97)

Koska asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa vahvistettua menettelyä ei ole noudatettu, ei voida myöskään varmistaa tuen oikeasuhteisuutta. Espanjan viranomaiset ovat sitä mieltä, että tuen määrä on pienempi kuin palvelun tarjoamiskuukausina syntyneet tappiot ja näin ollen kyseessä ei ole tarpeettoman suuri korvaus. Komissio ei kiistä sitä, että määrä on pienempi kuin palvelusta aiheutuneet tappiot, mutta se katsoo, että koska ei ole käytetty objektiivisia keinoja korvauksen määrän vahvistamiseksi neuvoston antamien sääntöjen mukaisesti, ei ole mahdotonta, että muut yhtiöt olisivat voineet tarjota kyseistä palvelua pienemmällä korvauksella.

(98)

Tuomioistuimen oikeuskäytännön (21) mukaan yhteismarkkinoille soveltuvuudesta on tehtävä yhteinen arvio silloin, kun jotkin tukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat vastoin perustamissopimuksen muita erityisiä määräyksiä kuin 87 ja 88 artiklaa, voivat olla niin kiinteästi sidoksissa tuen kohteeseen, ettei niitä voida arvioida erikseen. Tällaisessa tapauksessa EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohtaan perustuviin soveltuvuuden edellytyksiin olisi lisättävä asianomaisten muiden määräysten edellytykset. On lisäksi selvää, että valtiontukimenettely ei saa koskaan johtaa tulokseen, joka olisi perustamissopimuksen erityisten määräysten (22) tai näiden määräysten perusteella annetun yhteisön sääntelyn vastainen.

(99)

Tarkasteltavassa tapauksessa asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan soveltaminen on kiinteästi sidoksissa tukeen. Edellä mainitun oikeuskäytännön mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvana ei voi pitää tukea, jonka myöntämisessä ei ole noudatettu asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklaa. Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä on myös lisävaatimus: ”kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön etujen kanssa”. Komissio katsoo, että tällaisessa tapauksessa olisi yhteisön edun vastaista hyväksyä tukia, jotka on myönnetty asetuksen (ETY) N:o 2408/92 vastaisesti.

(100)

Sen vuoksi kyseessä olevaa tukea ei voida pitää yhteensopivana perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan kanssa.

(101)

Vallonian alueen ja Brussels South Charleroi Airport -lentoaseman Ryanair-lentoyhtiölle myöntämistä eduista lentoyhtiön aloittaessa toimintansa Charleroissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/393/EY (23) 278 kohdassa komissio katsoo, että tuet, joiden avulla kehitetään ja hyödynnetään paremmin alueellisia lentoasemainfrastruktuureja, jotka ovat tällä hetkellä vajaakäytössä ja aiheuttavat kustannuksia paikallisyhteisöille, voivat muodostaa yhteisölle selkeän edun ja sisältyä yhteisen liikennepolitiikan tavoitteisiin.

(102)

Kyseisessä päätöksessä komissio toteaa myös, että tietyt toimintatuet, joiden tarkoituksena on auttaa avaamaan uusia lentoreittejä tai lisätä vuoroja tietyillä yhteyksillä, voivat olla tarpeellisia välineitä pienten alueellisten lentoasemien kehittämisessä. Ne voivatkin saada asianomaiset yritykset vakuuttuneiksi siitä, että niiden kannattaa ottaa riski ja investoida uusiin reitteihin. Jotta tällaisia tukia kuitenkin voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvina perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, olisi määritettävä, ovatko ne tarpeellisia ja oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja vaikuttavatko ne kauppaan yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(103)

Toimintatukia voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina vain harvoin, sillä ne vääristävät yleensä kilpailuedellytyksiä aloilla, joilla niitä myönnetään, mutta niillä ei kuitenkaan tuen luonteen vuoksi kyetä saavuttamaan joitakin perustamissopimuksen poikkeusmääräyksissä asetetuista tavoitteista. Koska ne eivät edellytä yritykseltä mitään teknistä tai rakenteellista muutosta ja edistävät ainoastaan yrityksen liiketoiminnallista kehitystä, ne auttavat yritystä pelkästään tarjoamaan asiakkailleen keinotekoisesti suotuisia edellytyksiä ja lisäämään perusteettomasti yrityksen voittomarginaalia.

(104)

Tästä periaatteesta voi kuitenkin tehdä poikkeuksia, ja komissio on joskus katsonut tämäntyyppiset tuet yhteismarkkinoille soveltuviksi, jos niissä noudatetaan tiettyjä edellytyksiä (24).

(105)

Jotta tällaisia tukia voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvina perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, olisi siis määritettävä, ovatko ne tarpeellisia ja oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja vaikuttavatko ne kauppaan yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(106)

Käynnistystuen myöntämisen ensimmäinen edellytys on, että se sisältyy lentoaseman johdonmukaiseen kehittämishankkeeseen ja on seurausta halusta kehittää sellaisen infrastruktuurin kannattavuutta, jolla on ollut kannattavuusongelmia.

(107)

Aluekehityksen, matkailun, paikallistalouden tai alueen julkisuuskuvan edistäminen onkin vain seurausta johdonmukaisesta politiikasta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on kehittää lentoasematoimintaa kestävällä tavalla.

(108)

Alueelliset lentoasemat saattaisivat myös tuoda ratkaisun yhteen liikennepoliittiseen ongelmaan: suurimpien lentoasemien kapasiteetin ylittymiseen (25).

(109)

Tässä tapauksessa mikään ei osoita, että myös muilla lentoyhtiöillä, jotka haluaisivat aloittaa liikennöinnin Geronan ja muiden kohteiden välillä, olisi ollut mahdollisuus saada samanlaista tukea. Komissiolle ei ole ilmoitettu edellä kuvatun kaltaisesta lentoasematoiminnan kehittämishankkeesta. Espanjan viranomaiset ovat vain ilmoittaneet, että Geronan lentoasemalla ei ollut säännöllistä liikennettä ennen Geronan ja Madridin välisen liikenteen aloittamista.

(110)

Komissio määritteli tuen tarpeellisuuskriteerin ”Ryanair”-päätöksessä (26). Tämän määrittelyn mukaan käynnistystuen on oltava välttämätön lentoaseman kehittämiselle ja tiettyjen edellytysten on täytyttävä.

(111)

Ensimmäinen edellytys on se, että lentoyhtiöille maksetaan tukia ainoastaan uusien reittien avaamiseksi tai vuorojen lisäämiseksi siten, että alueelliselta lentoasemalta lähtevien matkustajien nettomäärä lisääntyy, ja tuen myöntäjä ottaa samalla kantaakseen osan yhtiön riskiä.

(112)

Toiseksi tukia ei pidä maksaa silloin, kun reitti on jo käytössä: yhtiön riski on tällöin vähäinen tai häviää kokonaan, eikä tuen tarve ole perusteltu. Niinpä kun yhtiö jo liikennöi tiettyä reittiä tietyltä lentoasemalta, se ei voi käyttää hyödykseen julkista tukea.

(113)

Kolmanneksi tukia ei yhtäältä pidä myöskään maksaa lentoyhtiölle, joka on juuri alkanut hyödyntää uutta reittiä silloin, kun tämä reitti korvaa vanhan ja lopetetun reitin, jonka liikennöinnin aloittamiseen on jo myönnetty tukea. Jos mikään muu ei muutu, lentoaseman kokonaismatkustajamäärä ei tällaisesta lisäänny. Tukia ei vastaisuudessa voida toisaalta myöskään myöntää reitille, jolla lentoyhtiö korvaa samalla asiakashankinta- tai väestöalueella sijaitsevalta lentoasemalta aiemmin liikennöimänsä reitin. Komissio pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että käynnistystuet eivät aiheuta tukikilpaa esimerkiksi niin, että reittejä aletaan siirtää suurimman mahdollisen tukimäärän saamisen jälkeen. Tällainen käytäntö olisi itse asiassa vastoin käynnistystuen tavoitetta, joka on asianomaisen lentoaseman kehittäminen yhteisen edun mukaisesti.

(114)

Neljänneksi tuilla ei myöskään pidä kannustaa uutta tulokasta aloittamaan liikennöintiä jo avatuilla reiteillä ja ryhtymään suoraan kilpailuun sellaisen toimijan kanssa, joka jo liikennöi kyseistä reittiä asianomaiselta lentoasemalta. Uuden tulokkaan on ryhdyttävä kilpailemaan reittiä jo liikennöivän toimijan kanssa omin voimin, ei julkisen tuen turvin.

(115)

Ensimmäisen, toisen ja neljännen edellytyksen osalta on syytä muistuttaa, että Gerona–Madrid–Gerona-reitillä liikennöi 28 päivään lokakuuta 2001 asti toinen yhtiö, joka lopetti kyseisen reitin käytön sen kannattamattomuuden takia. Kun julkisten viranomaisten ja Intermedin välinen sopimus tehtiin 26 päivänä maaliskuuta 2002, reitti ei ollut toisen liikenteenharjoittajan käytössä. Air Catalunya kuitenkin aloitti sen liikennöimisen vain joitakin päiviä myöhemmin 3 päivänä huhtikuuta 2002. Intermed puolestaan aloitti liikenteen 15 päivänä huhtikuuta 2002. Koska nämä kaksi yhtiötä aloittivat Gerona–Madrid–Gerona-reitin liikennöinnin vain 12 päivän erolla, ei ole mahdollista määrittää selvästi ja lopullisesti, voiko Intermedin harjoittamaa liikennettä pitää uutena yhteytenä.

(116)

Kolmas edellytys tapauksessa sen sijaan täyttyy, koska Madrid–Gerona–Madrid oli ensimmäinen Intermedin liikennöimä reitti.

(117)

Uuden yhteyden tunnetuksi tekemisestä aiheutuvia alkuvaiheen markkinointi- ja mainontakuluja voidaan pitää tarpeellisina ottaen huomioon, että niiden tarkoituksena on tiedottaa yleisölle kyseisen lentoyhteyden olemassaolosta.

(118)

Tuella on oltava kannustinvaikutus: sen on autettava yritystä kehittämään toimintaa, jonka kehittämiseen se ei olisi ryhtynyt ilman julkista tukea. Toiminnan on kuitenkin osoittauduttava ajan mittaan kannattavaksi ilman tukea. Siksi uusien lentoyhteyksien avaamiseen tai lentovuorojen lisäämiseen myönnetyt tuet on rajattava ajallisesti. Tukea voidaan toki käyttää uuden reitin avaamiseen, mutta sillä ei voida pitää reittiä keinotekoisesti yllä: ennen pitkää reittien on oltava taloudellisesti kannattavia.

(119)

Lentoliikenteen käynnistystukien (27) osalta komissio on katsonut, että tuen kesto olisi järkevää rajoittaa enintään viiteen vuoteen reitin avaamisesta varsinkin Euroopan sisäisillä suorilla lentoyhteyksillä.

(120)

Tässä Gerona–Madrid-reitin tapauksessa osarahoitus ja mainontatoimenpiteet ovat ajallisesti rajoitettuja (sopimuksen voimassaoloaika oli kolme vuotta): niiden oli tarkoitus jatkua vain siihen asti, kun yhteys vakiintuu ja muuttuu kannattavaksi tai kun toinen lentoliikenteen harjoittaja aloittaa ilman julkista tukea tai muuta valtion rahoitusta Geronan ja Madridin välillä lennot, jotka vastaavat sopimuksen kohteena olevaa liikennettä erityisesti lentokonetyypin, vuorovälien, hinnoittelun ja liikennöintikauden osalta.

(121)

Tuen suhdetta sen ympäristöön on tarkasteltava kahdelta kannalta. Lentoasematoiminnan kehittämistavoitteella, joka saavutetaan matkustajaliikenteen selkeällä lisäämisellä, on ensinnäkin oltava ehdottomasti yhteys lentoyhtiölle maksettavan tuen määrään. Tuen määrä olisi siis laskettava kutakin matkustajaa kohti. Näin ei asetettaisi perusteettomaan etuasemaan lentoyhtiötä, joka ei pysty tuomaan lentoasemalle sen kehittämiseksi tarvittavaa matkustajamäärää. Lentoaseman kehittämistavoitteet täyttävä lentoyhtiö pääsisi sen sijaan hyötymään tuista.

(122)

Toinen tuen oikeasuhteisuuden arvioinnissa huomioon otettava seikka on tuen suhde sen saajalle aiheutuviin kustannuksiin. Komissio muistuttaa, että tuen intensiteettiä, jonka komissio on rajoittanut käynnistystukien osalta 50 prosenttiin, ei sovelleta asianomaisten lentoyhtiöiden kaikkiin toimintakustannuksiin, joista tulot on vähennetty.

(123)

Lentoyhtiölle myönnettävän lentoliikennepalvelujen kehittämistuen määrän on oltava selkeästi määritettävissä. Jotta se voitaisiin helposti yksilöidä ja määrittää, se olisi laskettava jokaista koneeseen nousevaa matkustajaa kohti.

(124)

Jos lentoasema on valmis myöntämään tukia vastineeksi taloudellisista suorituksista, kuten uusien reittien avaamisesta, asia on julkistettava, jotta siitä kiinnostuneet lentoyhtiöt voivat ilmoittaa kiinnostuksensa ja saada tällaisia tukia. Tukien osalta olisi siis noudatettava mahdollisuuksien mukaan julkisiin hankintoihin ja toimilupiin sovellettavia sääntöjä ja periaatteita.

(125)

Halutessaan myöntää tukea lentoliikenteen kehittämiseen lentoaseman on lentoyhtiöiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi laadittava objektiivisia perusteita tukien enimmäismääristä ja kestosta.

(126)

Jäsenvaltion on tarjottava muutoksenhakukeinoja sen varmistamiseksi, ettei tukien myöntämisessä esiinny syrjintää ja ettei yksikään lentoyhtiö saa miltään tietyltä lentoasemalta aiheettomia etuja.

(127)

Lentoliikenteen harjoittajalle, joka ei noudata lentoasemalle tuen myöntämishetkellä antamiaan sitoumuksia, on määrättävä seuraamuksia. Tuen takaisin perimisen mahdollistavilla järjestelyillä lentoasema voi varmistua siitä, että lentoyhtiö noudattaa sitoumuksiaan. Kyseessä olevaan sopimukseen sisältyykin järjestelyjä tuen takaisin perimiseksi, jos lentoliikenteen harjoittaja ei noudata sitoumuksiaan.

(128)

Myönnetyt tuet eivät saa periaatteessa olla päällekkäisiä muiden lentoliikenteen harjoittajan saamien avustusten kanssa silloin, kun kyseessä ovat sosiaaliset tuet tai julkisten viranomaisten maksamat korvaukset, joiden voidaan katsoa olevan tukia. Ne eivät edellä esitettyjen oikeasuhteisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti voi myöskään olla päällekkäisiä muiden, samoja kustannuksia koskevien tukien kanssa, vaikka ne maksettaisiinkin toisessa valtiossa. Uutta yhteyttä varten myönnettyjen tukien yhteismäärä ei saa koskaan olla yli 50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat liikennöinnin aloittamisesta kyseiseen kohteeseen.

(129)

Varmistaakseen, että lentoyhteyksien aloittamiseen myönnetyillä tuilla kannustetaan jatkossakin vain alueellisten lentoasemien kehittämistoimintaa, komissio katsoo tarpeelliseksi huolehtia siitä, etteivät ne hyödytä välillisesti suuria lentoasemia, joilla on jo paljon kansainvälistä lentoliikennettä ja kilpailua. On siis syytä kiinnittää erityistä huomiota tukikelpoisten kustannusten rajoituksiin tässä tapauksessa, kun Geronasta on yhteys Madridin kaltaiselle suurelle lentoasemalle.

(130)

Tällaisia tukia ei myöskään voida myöntää silloin, kun tietyn reitin liikennöinti on varattu tietylle lentoliikenteen harjoittajalle asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan ja erityisesti sen 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(131)

Intermedin tapauksessa ei ole Geronasta lähtevien yhteyksien osalta kyse sosiaalisista tuista tai julkisen palvelun korvauksesta siten kuin edellä tarkoitetaan. Intermedin käyttämää Geronasta lähtevää reittiä ei ole myöskään varattu yksinomaan kyseiselle lentoliikenteen harjoittajalle asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklassa säädetyn kilpailumenettelyn mukaisesti.

(132)

Komissio toteaa, että tuet, joita Katalonian autonominen aluehallitus, Geronan maakuntaneuvosto ja Geronan kauppakamari ovat maksaneet Intermedille, täyttävät joitakin alueellisilta lentoasemilta harjoitettavan lentoliikenteen edistämiseen tarkoitettujen käynnistystukien edellytyksistä, mutta muut edellytykset eivät täyty. Joissakin tapauksissa tuki soveltuu siis yhteismarkkinoille, jos sille asetetaan tiettyjä edellytyksiä.

(133)

Katalonian autonomisen aluehallituksen, Geronan maakuntaneuvoston ja Geronan kauppakamarin Geronan ja Madridin väliseen lentoliikenteeseen antaman rahoituksen katsotaan olevan yhteismarkkinoille soveltuvaa käynnistystukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(134)

Jos nämä edellytykset eivät täyty, Espanjan on perittävä takaisin kaikki edeltävässä johdantokappaleessa tarkoitetut vastaavat tuet.

a)

sillä on katettava toiminnan aloituksen lisäkustannukset, joista lentoliikenteen harjoittaja vapautuu toiminnan päästyä täyteen vauhtiin ja joihin tarvitaan julkista rahoitusta toiminnan aloitusvaiheeseen liittyvän kannattamattomuusriskin jakamiseksi;

b)

toisaalta sillä ei saa kattaa säännöllisiä toimintakustannuksia kuten lentokoneiden vuokraus tai poistot, polttoaine, miehistön palkat ja ateriapalvelujen (catering) kustannukset.