32002D0050

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 50/2002/EY,

tehty 7 päivänä joulukuuta 2001,

yhteisön toimintaohjelman perustamisesta sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklan menettelyä(4), ja ottavat huomioon sovittelukomitean 18 päivänä syyskuuta 2001 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen 2 artiklan mukaan työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkean tason sekä elintason ja elämänlaadun nousun sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen koko yhteisössä on osa yhteisön yhtä päämäärää.

(2) Perustamissopimuksen 136 artiklan mukaan yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoitteena on syrjäytymisen torjuminen, ottaen huomioon poliittiset perusperiaatteet sellaisina kuin ne ovat Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa; vuonna 1996 uudistetussa Euroopan neuvoston sosiaalisessa peruskirjassa ja erityisesti sen 30 artiklassa, joka koskee oikeutta suojeluun köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä ja työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön vuoden 1989 peruskirjassa, sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 7 päivänä joulukuuta 2000 yhdessä julistamassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa(5) tunnustetut oikeudet ja periaatteet.

(3) Suosituksessaan 92/441/ETY(6) neuvosto suosittelee jäsenvaltioille, että ne tunnustaisivat ihmisten perusoikeuden ihmisarvoisen elämän edellyttämiin riittäviin resursseihin ja etuuksiin. Suosituksessaan 92/442/ETY(7) neuvosto suosittelee jäsenvaltioille, että ne takaisivat ihmisille ihmisarvon mukaisen toimeentulon. Neuvosto sitoutuu 17 päivänä joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä(8) edistämään sosiaalista osallisuutta yhtenä sosiaalisen suojelun uudistamista ja parantamista koskevana tavoitteena.

(4) Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat kehottaneet yhteisöä lisäämään osallistumistaan jäsenvaltioiden toimiin sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

(5) Komission 1 päivänä maaliskuuta 2000 antamassa tiedonannossa "Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa" selvitettiin sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden asettamaa haastetta sekä tähän vastaamiseksi jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla toteutettuja politiikkoja, ja tämän perusteella ehdotettiin, että Euroopan unionin yhteistyötä tällä alalla vauhditettaisiin.

(6) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa otettiin sosiaalisen osallisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi unionin kokonaisstrategiaa, jotta saavutettaisiin ensi vuosikymmenen strateginen tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietämykseen perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

(7) Kyseinen Eurooppa-neuvosto oli sitä mieltä, että liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä ja että on toteutettava toimenpiteitä, jotka merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista, asettamalla riittäviä tavoitteita. Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi näistä tavoitteista.

(8) Lisäksi kyseinen Lissabonin Eurooppa-neuvosto painotti, että uusi tietämykseen perustuva yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia vähentää sosiaalista syrjäytymistä, sillä se luo lisääntyvän kasvun ja työllisyyden kautta taloudelliset edellytykset laajempaan hyvinvointiin ja tarjoaa uusia tapoja osallistua yhteiskuntaan. Samalla kuitenkin on vaara, että kuilu niiden, joilla on mahdollisuus saada uutta tietoa ja niiden, joilla tätä mahdollisuutta ei ole, välillä kasvaa. Se painotti, että politiikan tavoitteena on oltava tämän vaaran välttäminen ja uusien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja että työ on paras keino torjua sosiaalista syrjäytymistä.

(9) Lisäksi mainittu Eurooppa-neuvosto sopi, että sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään, jossa yhdistetään toisiinsa kansalliset toimintasuunnitelmat ja komission yhteistyöaloite.

(10) Tämä komission aloite käsittää ehdotuksen monivuotiseksi toimintaohjelmaksi jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi, ja sillä tulisi pyrkiä tietämyksen lisäämiseen, tietojenvaihdon ja parhaiden käytäntöjen kehittämiseen sekä kokemusten arviointiin sosiaalisen syrjäytymisen torjuntapolitiikkojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

(11) Yhdenmukaistettujen tutkimusten ja analyysien laatiminen sekä yhteisesti vahvistettuja laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita koskeva tutkimus antavat perustan avoimen koordinointimenetelmän kehittämiselle.

(12) Sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta edellyttää, että helpotetaan pääsyä korkealaatuisiin työpaikkoihin sekä toimeentulon, oikeuksien, hyödykkeiden ja palvelujen saatavuutta kaikille.

(13) Toimilla sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi olisi pyrittävä siihen, että jokainen pystyy elättämään itsensä palkkatyöllä tai muulla tavoin ja integroitumaan yhteiskuntaan.

(14) Sosiaalisen suojelun komitea, joka perustettiin neuvoston päätöksellä 2000/436/EY(9) parantamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sosiaalisen suojelun alalla, tukee sosiaalisen suojelun nykyaikaistamista ja sosiaalista osallisuutta edistävien toimien kehittämistä ja systemaattista seurantaa Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 ja Feirassa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2000 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmien mukaisesti.

(15) Monilla eri tasoisilla (paikallisilla, alueellisilla, kansallisilla ja eurooppalaisilla) valtioista riippumattomilla järjestöillä on kokemusta ja asiantuntemusta sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta sekä toiminnasta Euroopan tasolla syrjäytymiselle alttiina olevien ihmisten puolestapuhujina. Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on myös kokemusta ja tietämystä tältä alalta. Valtioista riippumattomat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat sen vuoksi Euroopan tasolla edistää merkittävästi sosiaalisen syrjäytymisen eri muotojen ja vaikutusten ymmärtämistä sekä varmistaa, että ohjelman suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa otetaan huomioon syrjäytymiselle alttiina olevien ihmisten kokemukset.

(16) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(10) mukaisesti.

(17) Yhteisön toimien lisäarvon vahvistamiseksi on tarpeen, että komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kaikilla tasoilla tämän päätöksen ja kaikkien muiden asiaan liittyvien yhteisön välineiden, politiikkojen ja toimien, erityisesti rakennerahastojen mukaisten toimien, toteuttamisen yhdenmukaisuuden ja keskinäisen täydentävyyden.

(18) Sosiaaliseen syrjäytymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota unionin tulevan laajentumisen yhteydessä.

(19) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (ETA-sopimus) määrätään laajemmasta sosiaalialan yhteistyöstä toisaalta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä toisaalta Euroopan yhteisön ja Euroopan talousalueeseen osallistuvien Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maiden kesken (EFTA/ETA-maat). Olisi säädettävä siitä, että osallistuminen tähän ohjelmaan tehdään mahdolliseksi Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaille Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa asianomaisten assosiointineuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti sekä Kyprokselle, Maltalle ja Turkille siten, että näiden osallistuminen rahoitetaan lisämäärärahoilla kyseisten maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

(20) Muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston, tekemä työ on erityisen hyödyllistä tämän ohjelman toteuttamisen kannalta.

(21) Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 33 kohdan mukaisesti muodostavat ensisijaisen ohjeen budjettivallan käyttäjälle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä(11). Nämä rahoituspuitteet ovat nykyisten rahoitusnäkymien mukaiset.

(22) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on keskeinen ja laajavaikutteinen asia, jolla on suuri vaikutus syrjäytymisen vaikutuksiin ja syihin. Lisäksi, perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti eriarvoisuuden poistaminen miesten ja naisten välillä sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on osa yhteisön tehtävää ja sen on oltava tavoitteena kaikessa yhteisön toiminnassa.

(23) On tärkeää seurata ja arvioida ohjelman toteuttamista sen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

(24) Suunnitellun toiminnan tavoitteita eli yhteisön osallistumista sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska ne vaativat muun muassa monenvälisiä kumppanuuksia, kansainvälistä tietojen vaihtoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä yhteisön tasolla, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Yhteisön toimintaohjelma sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisestä, jäljempänä "ohjelma", hyväksytään 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseksi ajanjaksoksi.

2 artikla

Periaatteet

1. Ohjelma on osa jäsenvaltioiden välistä avointa koordinointimenetelmää, jonka tarkoituksena on merkittävästi edistää sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden poistamista asettamalla asianmukaisia tavoitteita yhteisön tasolla sekä toteuttamalla kansallisia toimintasuunnitelmia.

2. Ohjelma ja kansalliset toimintasuunnitelmat edistävät sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä entistä paremmin, sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan valtavirtaistamista jäsenvaltioiden ja yhteisön politiikkoihin ja toimenpiteisiin sekä jäsenvaltioiden ensisijaisten toimien edistämistä kunkin maan tilanteen mukaisesti.

3. Ohjelman mukaisten toimien suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa otetaan huomioon kaikilla asianmukaisilla tasoilla jäsenvaltioiden kokemukset sekä sosiaalisesti syrjäytyneiden ja köyhien ihmisten, työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen, sosiaalipalveluja tarjoavien organisaatioiden ja muiden sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan osallistuvien toimijoiden kokemukset.

3 artikla

Tavoitteet

Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun avoimen koordinointimenetelmän osana ohjelmassa tuetaan yhteistyötä, jonka avulla yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat parantaa sosiaalisen syrjäytymisen torjuntapolitiikan tehokkuutta ja vaikuttavuutta seuraavilla keinoilla:

a) parantaa sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden ymmärtämistä erityisesti vertailukelpoisten indikaattorien avulla;

b) järjestää alalla noudatettavaa politiikkaa koskevien tietojen vaihto ja edistää vastavuoroista oppimista muun muassa kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä erityisesti vertailukelpoisten indikaattorien avulla;

c) lisätä toimijoiden mahdollisuuksia puuttua sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen entistä tehokkaammin ja edistää innovatiivisia toimintamalleja erityisesti verkottumalla Euroopan tasolla ja edistämällä vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kanssa, mukaan lukien kansallisen ja alueellisen tason toimijat.

4 artikla

Yhteisön toimet

1. Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan seuraavat yhteisön toimet toteuttaa valtioiden rajat ylittävänä toimintana:

a) sosiaalisen syrjäytymisen piirteiden, syiden, kehityksen ja suuntausten analyysi, mukaan lukien sosiaalisen syrjäytymisen eri muotoja koskevien tilastotietojen keruu tietojen vertailemista varten, määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita koskeva tutkimus, yhteisten menettelytapojen kehittäminen ja aihekohtaiset tutkimukset;

b) tietojen sekä parhaiden käytäntöjen vaihto näihin Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimiin tavoitteisiin perustuvien määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden, arviointiperusteiden ja parametrien kehittämisen sekä seurannan, arvioinnin ja vertaisarvioinnin edistämiseksi;

c) eri toimijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien järjestöjen, etenkin valtioista riippumattomien järjestöjen, välisen asianmukaisen verkottumisen edistäminen Euroopan tasolla.

2. Edellä 1 kohdassa esitetyt yhteisön toimien toteuttamista koskevat järjestelyt esitetään liitteessä.

5 artikla

Toteuttaminen ja yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

1. Komissio

a) varmistaa ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien toteuttamisen;

b) vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä valtioista riippumattomien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa Euroopan tasolla ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä politiikkaan liittyvistä suuntaviivoista. Tätä varten komissio antaa valtioista riippumattomien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten käyttöön asiaa koskevia tietoja. Komissio antaa 8 artiklassa tarkoitetulle komitealle tiedon näistä näkemyksistä;

c) edistää aktiivista kumppanuutta ja vuoropuhelua kaikkien ohjelmaan osallistuvien kumppanien välillä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan integroidun ja koordinoidun lähestymistavan edistämiseksi.

2. Komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavat toimenpiteet:

a) edistääkseen kaikkien osapuolten osallistumista ohjelmaan;

b) varmistaakseen ohjelman mukaisesti toteutettujen toimien tulosten levittämisen;

c) varmistaakseen ohjelmasta tuettuja toimia koskevan asianmukaisen tiedottamisen, julkistamisen ja seurannan.

6 artikla

Rahoitus

1. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi ajanjaksoksi on 75 miljoonaa euroa tekniset ja hallinnolliset menot mukaan luettuina.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa, henkilöstömäärärahat mukaan luettuina.

7 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, jäljempänä mainittuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen:

a) ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien vuosittainen toteuttaminen ja vuosittainen toimintasuunnitelma;

b) varojen jakautuminen ohjelman eri toimintalohkojen kesken;

c) yhteisön tukea saavien toimien ja organisaatioiden valintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

d) ohjelman arviointiperusteet kustannusvaikuttavuus mukaan lukien, sekä tulosten levittämistä ja siirtämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Muita tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavia seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

8 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

9 artikla

Yhteistyö muiden komiteoiden kanssa ja yhteys sosiaalisen suojelun komiteaan

1. Varmistaakseen ohjelman yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden muihin 10 artiklassa mainittuihin toimenpiteisiin nähden komissio tiedottaa komitealle säännöllisesti muista yhteisön toimista, joilla edistetään sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Komissio järjestää tarvittaessa säännöllisen ja organisoidun yhteistyön tämän komitean ja muita asiaan liittyviä politiikkoja, välineitä ja toimia varten perustettujen seurantakomiteoiden kesken.

2. Komissio luo tarvittavat yhteydet sosiaalisen suojelun komiteaan tässä päätöksessä tarkoitettujen yhteisön toimien puitteissa.

10 artikla

Yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yleisen yhdenmukaisuuden yhteisön muuhun asianomaiseen politiikkaan sekä asianomaisiin välineisiin ja toimiin nähden erityisesti ottamalla käyttöön asianmukaiset mekanismit ohjelman mukaisten toimien koordinoimiseksi tutkimukseen, työllisyyteen, talous-, teollisuus- ja yrityspolitiikkoihin, syrjimättömyyteen, maahanmuuttoon, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, sosiaaliseen suojeluun, koulutukseen, nuorisopolitiikkaan ja terveydenhuoltoon sekä yhteisön laajentumiseen ja ulkosuhteisiin liittyvien asianomaisten toimien kanssa.

2. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimet johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi tämän ohjelman mukaisten toimien sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavien toimien välillä.

3. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat johdonmukaisuuden ja täydentävyyden tämän ohjelman ja työllisyyden alalla toteutettavien toimien sekä rakennerahastojen puitteissa toteutettujen yhteisön toimien, erityisesti Equal-yhteisöaloitteen, välillä.

11 artikla

EFTA/ETA-maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden sekä Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen

Ohjelmaan voivat osallistua

- EFTA/ETA-maat ETA-sopimuksen edellytysten mukaisesti;

- assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja näiden assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

- Kypros, Malta ja Turkki lisämäärärahoilla kunkin maan kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

12 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa ohjelmaa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

2. Komissio selvittää keväällä pidettävälle Eurooppa-neuvostolle vuotuisessa yhteenvetokertomuksessaan, josta Euroopan parlamentti antaa lausunnon riittävän ajoissa, politiikkojen johdonmukaisuutta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa sekä tämän ohjelman puitteissa aikaansaatua kehitystä.

3. Komissio arvioi ohjelmaa kolmannen vuoden loppuun mennessä sekä ohjelman lopussa riippumattomien asiantuntijoiden avulla. Arviointi koskee toteutettujen toimien asianmukaisuutta, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta 3 artiklassa esitettyihin tavoitteisiin nähden. Lisäksi siinä tutkitaan ohjelman kokonaisvaikutukset. Arvioinnissa tarkastellaan myös tämän ohjelman mukaisen toiminnan sekä asianomaisten yhteisön politiikan, välineiden ja toimenpiteiden mukaisten toimien keskinäistä täydentävyyttä.

4. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle loppukertomuksen ohjelman toteuttamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2001.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

N. Fontaine

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. Durant

(1) EYVL C 337 E, 28.11.2000, s. 130 ja

EYVL C 96 E, 27.3.2001, s. 229.

(2) EYVL C 14, 16.1.2001, s. 69.

(3) EYVL C 144, 16.5.2001, s. 52.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 16. marraskuuta 2000 (EYVL C 223, 8.8.2001, s. 284), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 12. helmikuuta 2001 (EYVL C 93, 23.3.2001, s. 11), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 17. toukokuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin päätös, tehty 15. marraskuuta 2001 ja neuvoston päätös, tehty 21. marraskuuta 2001.

(5) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(6) EYVL L 245, 26.8.1992, s. 46.

(7) EYVL L 245, 26.8.1992, s. 49.

(8) EYVL C 8, 12.1.2000, s. 7.

(9) EYVL L 172, 12.7.2000, s. 26.

(10) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

LIITE

OHJELMAN TOTEUTTAMINEN

1. Toimintalohkot

Päätöksen 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja 4 artiklassa esitettyjen yhteisön toimien toteuttamiseksi voidaan valtioiden rajat ylittävässä toimintakehyksessä toteuttaa seuraavat toimet:

Toimintalohko 1:

Sosiaalisen syrjäytymisen piirteiden, prosessien, syiden ja suuntausten analyysi

Tukea voidaan myöntää seuraaville toimenpiteille, joilla pyritään parantamaan sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä ilmiönä:

1.1 tutkimukset ja kokoukset, jotka koskevat yhteisten menetelmien kehittämistä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden, niiden laajuuden, piirteiden, prosessien, syiden ja suuntausten mittaamiseksi ja ymmärtämiseksi, ja jotka koskevat indikaattoreihin liittyvää teknistä työtä;

1.2 sosiaalisen syrjäytymisen eri ulottuvuuksia koskevien tilastotietojen keruu ja levittäminen jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla näiden tietojen vertailemiseksi tehokkaalla tavalla. Toimenpiteen olisi tuettava yhteistyötä kansallisten tilastolaitosten ja komission välillä sekä parantaa tilastotietojen lähteitä yhteisön tasolla ja niiden vaikutusta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tarkasteluun;

1.3 innovatiivisten lähestymistapojen edistäminen ja aihekohtaisten tutkimusten kehittäminen sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämiseksi ja jäsenvaltioiden politiikan kehittämiseen liittyvien yhteistä etua koskevien aiheiden osoittamiseksi mukaan lukien aiheet, joita alkaa nousta esiin tietämykseen perustuvaan yhteiskuntaan liittyen.

On tärkeää tuoda esiin sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden kanssa tekemisiin joutuneiden henkilöiden kentällä hankkima kokemus ja käyttää kaikkia kyseeseen tulevia sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä koskevia tietolähteitä, mukaan lukien valtioista riippumattomilta järjestöiltä saadut tiedot.

Sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden analysoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota niiden moniulotteisuuteen sekä asianomaisten sosiaaliryhmien erilaisiin tilanteisiin, mukaan lukien lasten köyhyys sekä sosiaalisen syrjäytymisen uhalle alttiina olevat alueet.

Toimintalohko 2:

Politiikkayhteistyö sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto

Kansallisiin toimintasuunnitelmiin liittyvän politiikkayhteistyön ja vastavuoroisen oppimisen edistämiseksi voidaan tukea seuraavia valtioiden rajat ylittäviä toimia:

2.1 kansainväliset vaihdot, joiden tarkoituksena on siirtää tietoja ja hyviä käytäntöjä sekä edistää vertaisarviointia kokouksissa, työkokouksissa ("workshops") ja seminaareissa, joissa käsitellään laatuviitteitä ("benchmarks") tai politiikkaa ja käytäntöjä, tai muunlaiset vaihdot, kuten strategioiden yhdessä kehittäminen ja tietojen yhdessä levittäminen, vierailut paikan päällä ja henkilöstön vaihdot, jne. joko jäsenvaltioiden ja/tai muiden keskeisten toimijoiden aloitteesta jäsenvaltioiden osallistuessa niihin aktiivisesti tai eurooppalaisten organisaatioiden aloitteesta. Kansallisten tarkkailijoiden tai vastaavanlaisten tunnustettujen laitosten välisiä valtioiden rajat ylittäviä vaihtoja voidaan myös tukea tässä toimintalohkossa;

2.2 indikaattoreiden ja laatuviitteiden ("benchmarks") kehittämiseen liittyvät asiatuntijatoiminta ja tekniset selitykset, mukaan lukien aiheet, jotka liittyvät tietämykseen perustuvaan yhteiskuntaan;

2.3 sosiaalista syrjäytymistä käsittelevä vuosikertomus, jossa esitetään, missä vaiheessa ovat keskeisillä politiikan aloilla toteutetut köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tähtäävät toimet, mukaan lukien kansalliset toimintasuunnitelmat.

Koska sosiaalinen syrjäytyminen on monitahoinen ilmiö, erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalista suojelua, työllisyyttä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja asumista koskevan politiikan kehittämiseen.

Toimintalohko 3:

Eri toimijoiden osallistuminen ja tuki verkottumiseen Euroopan tasolla

Seuraavia toimenpiteitä voidaan tukea vuoropuhelun edistämiseksi kaikkien toimijoiden kanssa:

3.1 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien keskeisten eurooppalaisten verkkojen perusrahoitus; perusrahoitus on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista menoista. Tämän enimmäismäärän mukainen rahoitus voidaan myöntää ainoastaan poikkeustapauksissa;

3.2 sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa käsittelevä vuosittain järjestettävä Euroopan unionin pyöreän pöydän kokous. Kokous järjestetään tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa ja valmistellaan kuulemalla kaikkia asianomaisia toimijoita: muun muassa työmarkkinaosapuolia, alan asiantuntemusta omaavien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia sekä Euroopan parlamentin, neuvoston, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean edustajia.

2. Osallistuminen ohjelmaan

Tähän ohjelmaan voivat osallistua kaikki sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvat julkiset ja/tai yksityiset organisaatiot, toimijat ja laitokset liitteessä täsmennettyjä edellytyksiä ja täytäntöönpanosääntöjä noudattaen. Tällaisia tahoja ovat mm. seuraavat:

a) jäsenvaltiot;

b) paikalliset ja alueelliset viranomaiset;

c) sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta vastaavat organisaatiot;

d) työmarkkinaosapuolet;

e) sosiaalipalveluja tarjoavat organisaatiot;

f) valtioista riippumattomat järjestöt;

g) yliopistot ja tutkimuslaitokset;

h) kansalliset tilastolaitokset;

i) tiedotusvälineet.

3. Yleisiä huomioita

Ohjelmassa otetaan huomioon yhteisön muihin politiikkoihin, välineisiin ja toimiin kuuluvien valmistelevien toimien ja toiminnan tulokset.

Ohjelman mukaisen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa otetaan huomioon köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten, työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan osallistuvien yhteiskunnan muiden toimijoiden kokemukset. Ohjelman kaikissa toimissa noudatetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatetta.

4. Tukihakemusten jättäminen

>TAULUKON PAIKKA>

5. Toimien toteuttaminen

Toteutettavat toimet voidaan rahoittaa tarjouspyyntöjen perusteella tehdyillä palvelusopimuksilla tai yhteisrahoitukseen muiden rahoituslähteiden kanssa myönnettävillä tuilla. Jälkimmäisessä tapauksessa komission rahoitustuen enimmäismäärä on yleensä 80 prosenttia tuensaajalle aiheutuvista kustannuksista.

Komissio voi tarvita ohjelman toteuttamiseen lisäresursseja, esimerkiksi asiantuntijapalveluja. Näistä lisävaatimuksista päätetään komission varojen jakamista koskevan jatkuvan arvioinnin yhteydessä.

Ohjelman toteuttamisessa komissio voi käyttää komission ja tuensaajien hyödyksi teknistä tai hallinnollista apua (määrittely, valmistelu, hallinnointi, seuranta, tarkastus ja valvonta).

Lisäksi komissio voi toteuttaa tiedotus-, julkaisu- ja levittämistoimia. Se voi myös toteuttaa arviointitutkimuksia ja järjestää seminaareja, työkokouksia ("workshops") tai muita asiantuntijatapaamisia.

Toimien toteuttamisessa noudatetaan tietosuojaan liittyviä periaatteita täysin.