32000D0018

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä syyskuuta 1999,

valtiontuesta, jonka Italia aikoo myöntää Fiat Auto SpA:n Termolin (Campobasso) tuotantolaitoksille

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3274)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/18/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia(1) esittämään huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

1) Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle vuoden 1997 loka-joulukuussa perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteensä kuudesta Fiat Auto SpA:n (jäljempänä "Fiat")(2) hyväksi tarkoitetusta valtiontukijärjestelmästä, joihin kuului mm. Termolissa, Campobasson maakunnassa Molisen alueella sijaitsevalle Fiatin tehtaalle (jäljempänä "Fiat Termoli") tarkoitettu valtiontukijärjestelmä, joka on kirjattu komissiossa 28 päivänä lokakuuta 1997 numerolla N 730/97. Komissio on pyytänyt Italian viranomaisilta useaan otteeseen lisätietoja voidakseen tehdä asiassa päätöksen. Italian viranomaiset ja Fiat neuvottelivat 23 päivänä huhtikuuta 1998 pidetyssä kokouksessa tapauksen tutkimiseen liittyvistä yksityiskohdista. Italian viranomaiset vastasivat lopulta 20 päivänä marraskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä osaan komission esittämistä kysymyksistä.

2) Komissio on ilmoittanut Italian viranomaisille 9 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa edellä mainittujen suunniteltujen tukitoimenpiteiden osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely ja on määrännyt Italian viranomaiset toimittamaan sille kuukauden kuluessa kaikki asiakirjat ja tiedot, joita se tarvitsee voidakseen arvioida tuen soveltuvuuden yhteismarkkinoille. Jos komissio ei olisi saanut vastausta, se olisi tehnyt päätöksen käytössään olevien tietojen perusteella.

3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(3). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

4) Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

5) Komission edustajat ovat käyneet Mirafiorissa 24 päivänä helmikuuta 1999 keskustelemassa mm. Fiat Termolin asiasta. Termolin tuotantolaitoksiin komission edustajat kävivät tutustumassa 6 päivänä heinäkuuta 1999.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

6) Italian viranomaisten suunnittelema tuki on tarkoitettu Fiatille, jolla on tuotantolaitoksia mm. Italiassa, Puolassa, Turkissa ja Etelä-Amerikassa. Vuonna 1998 Fiat valmisti 2,7 miljoonaa autoa, jotka edustavat seuraavia merkkejä: Alfa Romeo, Ferrari, Fiat, Lancia ja Maserati. Vuonna 1997 yhtiön palveluksessa oli Italiassa noin 62000 työntekijää, joista 3300 Termolissa, missä valmistetaan autojen moottoreita ja vaihdelaatikoita. Fiatin myynnistä huomattava osa, noin kolmannes, suuntautuu muihin EU:n jäsenvaltioihin.

7) Komissiolle ilmoitettu investointi toteutetaan Fiat Termolin tuotantolaitoksilla, perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisella tukialueella, jossa aluetuen enimmäismäärä oli (ilmoitushetkellä) suuryritysten osalta 30 prosenttia nettoavustusekvivalentti (NAE). Investointi aloitettiin vuonna 1995, ja se päättyy vuonna 1999. Investoinnin arvo on 20 päivänä marraskuuta 1998 suoritetun kustannus-hyötyanalyysin perusteella 487 miljardia Italian liiraa(4) (nykyarvo: 412 miljardia liiraa eli 212 miljoonaa euroa). Investoinnin ansiosta tuotantolaitoksilla voidaan ryhtyä valmistamaan uusia Fire 16V(5) -moottoreita, joiden sylinteritilavuus on 1242 cm3. Uuden moottorin pohjana on Fire 1242 cm3 8V MPI; näillä kahdella moottorilla ei kuitenkaan ole yhteisiä osia. Tuotantokapasiteetti on noin 230000 Fire 16V -moottoria vuodessa.

8) Tuki, jonka nimellisarvo on 55,2 miljardia Italian liiraa (28 milj. euroa), on Italian viranomaisten mukaan tarkoitus myöntää 19 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa nro 488(6) (jäljempänä "laki nro 488/92") säädetyn tukijärjestelmän perusteella, jonka komissio on hyväksynyt 24 päivänä maaliskuuta 1995 tekemällään päätöksellä. Kyseinen laki koskee lain nro 64/86 uudelleenrahoitusta. Tuen intensiteetti on 20 päivänä marraskuuta 1998 suoritetun kustannus-hyötyanalyysin mukaan 13,03 prosenttia bruttoavustusekvivalentti (BAE). Alkuperäisen ilmoituksen mukaan tuen intensiteetti oli 15,27 prosenttia BAE eli 12,44 prosenttia NAE.

9) Komissio on ilmoittanut Italian viranomaisille päätöksestään aloittaa suunnitellun ja ilmoitetun tukijärjestelmän osalta virallinen tutkimusmenettely, koska se suhtautuu epäillen lähinnä seuraaviin seikkoihin:

a) tuen välttämättömyys ja erityisesti siihen liittyvien investointien liikuteltavuus;

b) hyväksyttävän tuen määrä; Italian viranomaisten tekemän kustannus-hyötyanalyysin mukaan Termolin kustannukset olivat 21,15 prosenttia korkeammat kuin vertailukohteena olleen Desion.

10) Lisäksi komissio on määrännyt Italian viranomaiset toimittamaan kuukauden kuluessa kaikki tiedot, joiden avulla voidaan arvioida kyseisten tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille. Jos komissio ei saisi vastausta, se tekisi päätöksen käytössään olevien tietojen perusteella.

III ITALIAN HUOMAUTUKSET

11) Italian viranomaiset ovat pyytäneet 9 päivänä huhtikuuta 1999 lisäaikaa vastaamiseen ja ovat toimittaneet 16 päivänä huhtikuuta 1999 päivätyllä kirjeellä komissiolle tietoja, joiden perusteella ne arvelivat komission voivan saattaa päätökseen niiden kuuden tapauksen tutkimuksen, joista oli ilmoitettu komissiolle loka-joulukuussa 1997 ja joiden osalta komissio on 3 päivänä helmikuuta 1999 päättänyt aloittaa virallisen tutkimusmenettelyn.

12) Italian viranomaiset korostavat ensinnäkin, että Termolissa toteutettujen investointien tarkoituksena on kehittää ja laajentaa tuotantolaitoksia ottamalla käyttöön uusia tuotantolinjoja, jotka sijaitsevat erillään 8V-moottorin tuotantopaikoista. Lisäksi investointien seurauksena syntyy uusia työpaikkoja.

13) Toiseksi Italian viranomaiset pitävät valitettavana sitä, että komission suorittama tutkimus ei etenkään investoinnin liikuteltavuuden ja kustannus-hyötyanalyysin arvioinnin osalta vastaa niitä taloudellisia tosiseikkoja, joihin tuotantolaitoksen sijoittamispäätös perustuu. Tähän liittyvät huomautukset eivät koske ainoastaan Fiat Termolin tapausta vaan kaikkia kuutta edellä mainittua Fiatin tapausta.

14) Fiat Termolin osalta Italian viranomaiset toteavat, että komissio suhtautuu edelleen epäillen investointien liikuteltavuuteen. Fiat on kuitenkin tutkinut erilaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, joissa hanke olisi voitu toteuttaa, erityisesti Brasiliassa ja Turkissa, missä oli vuonna 1994 saatavilla vastaava teknologian ja tuottavuuden taso ja yhtä hyvin koulutettua työvoimaa, mutta missä toimintakustannukset olivat alemmat. Investointien liikuteltavuudesta on esimerkkinä se, että vuonna 2000 on tarkoitus aloittaa Fire 16V -moottorien valmistus Brasiliassa. Keskittämällä kyseisten Fire-moottorien tuotanto Brasiliaan olisi voitu saavuttaa suurtuotannon etuja.

Suunniteltu aluetuki ei riitä korvaamaan niitä ylimääräisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat päätöksestä toteuttaa investoinnit Italiassa, mutta se on varmasti ollut kannustimena lopullista päätöstä tehtäessä.

Italian viranomaiset katsovatkin, että Fiat Termoli -hanke täyttää liikuteltavuudelle asetetut edellytykset.

15) Kolmanneksi lain nro 488/92 perusteella ei ole mahdollista myöntää tukea laaja-alaiselle tukijärjestelmälle, vaan se edellyttää erillisten tukihakemusten esittämistä. Koska kahdessa ensimmäisessä tarjouskilpailussa, joiden perusteella tukea saavat hankkeet määritellään, on kohteena kuusi sijaintipaikkaa, Fiat on esittänyt kuusi erillistä hakemusta. Kyseiset kuusi tapausta on näin ollen ilmoitettu komissiolle uudelleen, tällä kertaa erillisinä. Toinen asioiden käsittelyyn liittyvä hankaluus johtuu siitä, että hankkeet on ilmoitettu kahtena eri ajankohtana: ensimmäiset lokakuussa 1997 ja toiset joulukuussa 1997. Ilmoitusajankohtien perusteella komissio soveltaa tutkimuksissaan moottoriajoneuvoalan valtion tukia koskevan yhteisön puitesäännön (jäljempänä "asiaa koskevat yhteisön säännöt") kahta eri versiota(7). Vanhemman version mukaan kustannus-hyötyanalyysissa käytettävän vaihtoehtoisen sijaintipaikan on oltava yhteisössä tukialueiden ulkopuolella, kun taas uudemman version mukaan vertailukohtana voidaan käyttää Euroopassa tai KIE-maissa sijaitsevaa paikkaa. Tämä keinotekoinen kahtiajako ei Italian viranomaisten mukaan noudata investointien taustalla olevia taloudellisia realiteetteja.

16) Koska asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaan vertailukohdaksi valittavan vaihtoehtoisen sijaintipaikan on oltava yhteisössä tukialueiden ulkopuolella, Italian viranomaiset laativat kustannus-hyötyanalyysin, jossa vertaillaan Fire 16V -moottorien valmistusta Termolissa ja Desiossa. Huhtikuun 16 päivänä 1999 päivätyssä kirjeessä todetaan, että Desio voisi käytettävissä olevien tilojen puolesta soveltua mekaanisen tuotannon sijaintipaikaksi. Lisäksi kirjeessä pyritään selventämään investointien keskinäisiä eroja, kuljetuskustannusten muodostumista, Mirafiorin ja Verronen tehtaisiin liittyviä viittauksia, alihankkijoita ja muita kustannuksia.

17) Italian viranomaisten suorittaman kustannus-hyötyanalyysin perusteella hankkeelle aiheutuu Termolissa toteutettuna 21,15 prosentin haitta, mikä riittää ilmoitetun tuen hyväksymiseen.

IV ARVIOINTI TUESTA

18) Italian viranomaisten ilmoittama, Fiat Termolin hyväksi suunniteltu toimenpide on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toimenpiteestä on tarkoitus tulla valtion rahoittama, tai rahoitukseen on suunniteltu käytettävän valtion varoja; lisäksi valtiolta saatava rahoitus muodostaa huomattavan osan hankkeen kokonaisrahoituksesta, minkä vuoksi toimenpide uhkaa vääristää kilpailua yhteisössä, koska se suosii Fiatia muihin yrityksiin nähden, jotka eivät saa tukea. Lisäksi moottoriajoneuvojen moottorien markkinoilla, kuten moottoriajoneuvomarkkinoillakin, käydään yhteisön jäsenvaltioiden välillä laajaa kauppaa.

19) Kyseinen valtiontuki, joka on tarkoitus myöntää lakiin nro 488/92 perustuvan tukijärjestelmän mukaisesti, on tarkoitettu yritykselle, joka harjoittaa moottoriajoneuvojen valmistusta ja kokoamista. Näin ollen tukisuunnitelma on tutkittava asiaa koskevien yhteisön sääntöjen perusteella. Koska Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet tukisuunnitelmasta 28 päivänä lokakuuta 1997 (ilmoitus kirjattiin saapuneeksi komissioon samana päivänä), asiaa koskevat yhteisön säännöt ovat vuonna 1989 annetut muutetut säännöt, joiden voimassaoloaikaa on jatkettu. Tämä vahvistetaan seuraavissa yhteisön säännöissä(8), joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998.

Asianomaisten sääntöjen 2.6 kohdassa todetaan, että "aikaisempaa puitesääntöä, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 kahden vuoden ajaksi, käytetään perustana arvioitaessa ennen 1 päivää marraskuuta 1997 ilmoitettuja tukihankkeita sekä niitä tukihankkeita, joiden soveltuvuudesta komissio ei ole esittänyt mielipidettään tai joiden osalta komissio on aloittanut perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisen menettelyn ennen tätä päivämäärää".

Italia ei ole vastustanut tätä näkemystä menettelyn kuluessa.

20) Komissio toteaa lisäksi, että tuki on tarkoitus myöntää osana hyväksyttyä tukijärjestelmää ja että hankkeen kustannukset ovat yli 17 miljoonaa euroa. Italian viranomaiset ovat siis noudattaneet velvollisuuttaan ilmoittaa hankkeesta.

21) Komissio pitää kuitenkin valitettavana sitä, että tuesta ilmoitettiin virallisesti vasta lokakuun 1997 lopulla, vaikka ministeriön asetus, jolla kyseisen tuen myöntäminen hyväksyttiin, allekirjoitettiin jo 20 päivänä marraskuuta 1996.

22) Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määritellään tukimuodot, jotka ovat sopimuksen määräysten mukaisia. Tuen luonne ja tarkoitus sekä investointien maantieteellinen sijainti huomioon ottaen kyseisen artiklan a, b ja c alakohtaa ei voida soveltaa kyseiseen tukihankkeeseen. Kyseisen artiklan 3 kohdassa määritellään tuet, joita voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. Yhteensoveltuvuutta on arvioitava koko yhteisön kannalta eikä vain kansalliset näkökohdat huomioon ottaen. Jotta voidaan varmistaa yhteismarkkinoiden moitteeton toiminta ja perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdassa mainitun periaatteen huomioon ottaminen, on 87 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia tulkittava suppeasti. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdassa mainittujen poikkeuksien osalta voidaan todeta, että kyseinen tuki ei selvästikään ole tarkoitettu Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai Italian taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen eikä liioin kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Sen sijaan 87 artiklan a ja c alakohdissa mainituista poikkeuksista ainoastaan c alakohta liittyy asiaan, koska Termoli sijaitsee alueella, jolle voidaan myöntää tukea kyseisen määräyksen perusteella.

23) Voidakseen päättää, soveltuuko suunniteltu aluetuki yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa mainitun poikkeuksen perusteella, komission on tarkastettava, onko asiaa koskevissa yhteisön säännöissä annettuja ehtoja noudatettu.

24) Komissio myöntää, että uudet investoinnit voivat edistää kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehitystä. Tästä syystä komissio suhtautuukin yleensä myönteisesti investointitukiin, jotka myönnetään yhteisön alikehittyneille alueille rakenteellisten heikkouksien korjaamiseksi. Arvioidessaan aluetuen myöntämistä koskevia ehdotuksia komission on verrattava alueellisen kehityksen tasolla saatavaa hyötyä (kuten alueen kestävän kehityksen edistämistä luomalla uusia pysyviä työpaikkoja sekä vahvistamalla siteitä paikalliseen ja yhteisön talouteen) mahdollisiin koko alalle aiheutuviin haittavaikutuksiin (esimerkiksi huomattavan ylikapasiteetin syntymiseen tai ylläpitämiseen). Kyseisen arvioinnin tarkoituksena ei ole kieltää aluetukien huomattavaa merkitystä alueiden väliselle koheesiolle yhteisön tasolla, vaan varmistaa, että huomioon otetaan myös muut yhteisön edun kannalta merkittävät tekijät, kuten alan kehitys yhteisön tasolla. Vakiintuneen käytännön mukaisesti komissio näin ollen tutkii moottoriajoneuvoalan aluetuen asiaa koskevien yhteisön sääntöjen perusteella.

1. Komission tehtävänä on ensinnäkin tarkistaa, voidaanko aluetukea myöntää. Tätä varten komissio tutkii erityisesti, voidaanko kyseiselle alueelle myöntää tukea yhteisön oikeuden nojalla ja onko investoinnin suorittajalla mahdollisuus toteuttaa hankkeensa jossakin toisessa paikassa; näin selvitetään tuen välttämättömyys erityisesti hankkeen liikuteltavuuden perusteella.

2. Komissio tarkistaa hankkeen liikuteltavuuteen liittyvien kustannusten tukikelpoisuuden.

3. Tämän jälkeen komissio tarkistaa, että suunnitellun tuen myöntäminen on suhteessa niihin alueellisiin ongelmiin, jotka tuen avulla on tarkoitus ratkaista. Tätä varten se tarkistaa, että hanke edistää kyseisen alueen kehitystä pitkällä aikavälillä, ja tekee yleensä kustannus-hyötyanalyysin.

4. Lopuksi komissio tutkii täydentävän tuen (ns. top-up), joka muodostuu intensiteetin korotuksesta ja jonka tarkoituksena on toimia lisäkannustimena siksi, että investointi toteutetaan nimenomaan kyseisellä alueella. Tällainen täydentävä tuki voidaan hyväksyä edellyttäen, että investointi ei lisää moottoriajoneuvoteollisuuden kapasiteettiongelmia.

Kahdessa viimeisessä kohdassa määriteltyjen lukujen yhteissumma on se tuen enimmäismäärä, jonka komissio voi hyväksyä aluetukien enimmäismäärien rajoissa.

25) Menettely on tuttu sekä Italian viranomaisille että Fiatille moottoriajoneuvoteollisuuden alalla esiintyneiden lukuisten aiempien tukitapausten vuoksi. Lisäksi Italian viranomaisten kanssa pidetyissä kokouksissa, joihin myös Fiatin edustajat ovat osallistuneet, on esitetty menettelytapaa koskevia kysymyksiä, joihin on annettu asianmukaiset vastaukset.

26) Kyseessä oleva tuotantolaitos sijaitsee alueella, jolle voidaan myöntää tukea perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella; aluetuen enimmäismäärä oli suuryritysten osalta tuen ilmoittamishetkellä(9) 30 prosenttia nettoavustusekvivalentti (NAE).

27) Osoittaakseen aluetuen välttämättömyyden Italian viranomaisten on osoitettava mm. hakkeen liikuteltavuus eli todistettava, että hanke tai sen osa olisi taloudellisesti mahdollista toteuttaa myös jossakin muualla. Jos sen sijaan suunniteltua investointia ei olisi mahdollista toteuttaa kyseisen yrityksen muissa, jo olemassa olevissa tai uusissa toimipaikoissa, yrityksen olisi joka tapauksessa toteutettava se ainoaksi mahdolliseksi todetussa paikassa, vaikka hankkeen toteuttamiseen ei myönnettäisikään tukea.

28) Komissio on kuullut näissä kysymyksissä ulkopuolisia asiantuntijoita (IMO-Leuven) ja käynyt yhdessä näiden kanssa Fiat Termolin tehtailla saadakseen tapauksen tutkimuksessa tarvittavia lisätietoja. Käynnin yhteydessä havaittiin, että Fire 16V -moottorien tuotanto-, kokooma- ja testauslinjat sijaitsevat erillään Termolin muista tuotantolinjoista ja että uusilla moottoreilla ei ole yhteisiä osia vanhojen Fire 8V -moottorien kanssa. On kuitenkin todettu, että Fiat on todella harkinnut Fire 16V -moottorien tuotannon vaihtoehtoista sijoittamista joko Brasiliaan tai Turkkiin tai muihin Italiassa sijaitseviin tuotantolaitoksiin, erityisesti Pomiglianoon.

Perusteellisesti asiaa tutkittuaan komissio on sitä mieltä, että hanke täyttää liikuteltavuutta koskevat edellytykset.

29) Sitä, että investoinnin toteuttaminen aloitettiin Fiat Termolissa yli vuosi ennen tukihakemuksen tekemistä, pidetään yleensä merkkinä siitä, että tuki ei ole välttämätön hankkeen toteuttamiseksi, ja näin menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettiinkin. Niiden päätösten mukaisesti, jotka komissio on tehnyt 18 päivänä marraskuuta 1997(10), 30 päivänä syyskuuta 1998(11) ja 7 päivänä huhtikuuta 1998(12), voidaan hankkeen aloittamisen ja tukihakemuksen välistä aikaeroa kuitenkin pitää perusteltuna lain nro 488/92 soveltamiseen liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisäksi on käynyt ilmi, että kun investoinnin toteuttaminen helmikuussa 1993 alkoi, Fatissa suhtauduttiin toiveikkaasti aluetuen myöntämiseen. Mahdollisen aluetuen määrä ei tietenkään ollut tiedossa.

Komissio katsoo näin ollen, että aluetuki on välttämätön Fiat Termolin investointihankkeen toteuttamiseksi.

30) Komissio on tutkinut, ovatko hankkeen kustannukset tukikelpoisia käytettyyn tukijärjestelmään nähden. Komissio katsoo, että ilmoitetussa hankkeessa on kyse alkuinvestoinnista siten kuin se määritellään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa(13) erityisesti siksi, että se lisää kyseisen tuotantolaitoksen tuotantokapasiteettia. Komissio myös huomauttaa, että Italian asetuksen nro 527/95 mukaan kustannusten tukikelpoisuus voidaan hyväksyä takautuvasti enintään kahden vuoden ajalta ennen ensimmäisen aluetukihakemuksen päiväystä. Kyseessä on poikkeusmenettely, jonka tarkoituksena on täyttää siirtymäkauden ajan oikeudellinen tyhjiö, joka syntyy, kun edellisen lain (nro 64/86) voimassaolo lakkaa ennen kuin seuraava laki (nro 488/92) tulee voimaan viivästymisen jälkeen. Tutkittavaan hankkeeseen liittyvät investoinnit aloitettiin tammikuussa 1995, ja Fiat esitti Italian viranomaisille aluetukihakemuksen toukokuussa 1996.

Komissio katsoo näin ollen, että aluetukea voidaan lain nro 488/92 perusteella myöntää 487 miljardin Italian liiran investointeihin.

31) Komissio voi kuitenkin hyväksyä ainoastaan investoinnin liikuteltavat osat, joista annetaan arvio ohessa. Vaikka hankkeen liikuteltavuus onkin osoitettu, kaikki siihen liittyvät osat eivät välttämättä ole liikuteltavia.

32) Hankkeen suorat vaikutukset (nimellisarvoltaan 487 miljardin liiran investointi ja lukuisten uusien työpaikkojen luominen Fiatin tuotantolaitoksilla) samoin kuin sen epäsuorat vaikutukset merkitsevät paikalliselle talouselämälle huomattavaa etua. Komissio onkin sitä mieltä, että suunniteltu tuki edistää pitkällä aikavälillä Termolin alueen kehitystä.

33) Asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaan ilmoitettua hanketta on verrattava vastaavaan hankkeeseen, joka on toteutettu yhteisön tukialueiden ulkopuolella; näin voidaan selvittää lisäkustannukset, jotka aiheutuvat investointia varten valitun tukialueen rakenteellisista puutteista. Italian viranomaiset eivät kiistä tätä periaatetta, mutta katsovat, ettei sen soveltaminen ilmennä sitä taloudellista tilannetta, jossa Fiatin oli tehtävä investointipäätöksensä. Italian viranomaisten mielestä komission olisi otettava tutkimuksissaan huomioon hankkeiden yhteisvaikutus: toisin sanoen komission pitäisi käyttää vertailussa sijoittajan todellisuudessa analysoimia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja eli tässä tapauksessa Brasiliaa ja Turkkia.

34) Komissio ei voi hyväksyä Fiat Termolin tapauksessa sellaisia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, jotka eivät sijaitse yhteisössä tukialueiden ulkopuolella, koska se olisi tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaista. Arvioperusteet olisivat tällöin hyvin erilaiset kuin muissa oikeudellisesti saman käytännön alaisissa tapauksissa eli kaikissa ennen vuotta 1998 voimassa olleiden yhteisön sääntöjen mukaan tutkituissa tapauksissa, joiden osalta vaihtoehtoinen sijaintipaikka sijaitsi yhteisössä tukialueiden ulkopuolella.

35) Fiatin suorittaessa sijaintipaikkatutkimuksensa vuosina 1993-1994, jolloin tuli esiin myös mahdollisuus valtiontuen myöntämisestä, vaihtoehtoisen sijaintipaikan oli komission käytännön mukaan sijaittava yhteisössä aluetukikelpoisten alueiden ulkopuolella. Italian viranomaiset ja Fiat tunsivat jo tuolloin kyseisen menettelyn mm. Fiat Mezzogiornon(14), tapauksen perusteella, joka oli edustava kustannus-hyötyanalyysin soveltamisen kannalta. Ainoa tukimäärä, jonka Fiat on voinut ottaa huomioon sijoituspäätöstä koskevassa taloudellisessa analyysissaan, muodostuu mahdollisesti aluetukea saavan sijaintipaikan ja yhteisön tukialueiden ulkopuolella sijaitsevan vaihtoehtoisen sijaintipaikan välisestä erosta. Se, että vaihtoehtoinen sijaintipaikka osoitetaan yhteisön ulkopuolelta tai yhteisön tukialueelta, kuten Italian viranomaiset toivovat, on ollut mahdollista vasta tammikuussa 1998 voimaan tulleiden yhteisön sääntöjen perusteella eli noin viisi vuotta investointipäätöksen tekemisen jälkeen.

36) Lopuksi komissio toteaa, ettei se voi hyväksyä Italian viranomaisten väitettä, jonka mukaan Fiatin integroitua investointiohjelmaa pitäisi tutkia vertaamalla Italiassa sijaitsevia vaihtoehtoja Euroopan ulkopuolisiin vaihtoehtoihin.

37) Italian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella voidaan todeta, että yhteisössä tukialueen ulkopuolella sijaitsevaa Desion tuotantolaitosta, jota Fiat jonkin aikaa suunnitteli Fire 16V -hankkeen sijaintipaikaksi, voidaan käyttää vaihtoehtoisena sijaintipaikkana kustannus-hyötyanalyysissa, joka on tehtävä komission hyväksyttävissä olevan tuen intensiteetin määrittämistä varten.

38) Komission asiantuntijat ovat tutkineet Italian viranomaisten toimittamia tietoja ja laskeneet niiden perusteella ylimääräiset nettokustannukset, jotka aiheutuisivat, jos hanke toteutettaisiin Fiat Termolissa eikä Desiossa. Koska hankkeessa on kyse toiminnan laajentamisesta, siitä aiheutuvat edut ja haitat on arvioitu kolmen vuoden ajalta kaupallisen tuotannon aloittamisesta. Fire 16V -moottorien kaupallinen tuotanto alkoi vuonna 1997, joten myös kustannus-hyötyanalyysissa käytettävä kolmen vuoden ajanjakso alkaa vuodesta 1997. Italian viranomaiset eivät ole asettaneet näitä periaatteita kyseenalaisiksi.

39) Kuten Italian viranomaisten laatimasta kustannus-hyötyanalyysista käy ilmi, Termolin sijoituspaikkaan liittyvät haittatekijät aiheutuvat enimmäkseen suuremmista kuljetuskustannuksista sekä komponenttien ja investointien lisähankintakustannuksista. Komissio on kuitenkin havainnut useita poikkeamia Italian viranomaisten toteuttamaan kustannus-hyötyanalyysiin nähden.

1. Ensinnäkin komission käyttämä viitekorko, jota on sovellettu etenkin nykyarvon määrittämistä koskevissa laskelmissa, on 11,90 prosenttia eli viitekorko, joka Italiassa oli voimassa hanketta koskevien selvitysten laatimisajankohtana (noin vuonna 1994). Italian viranomaiset puolestaan ovat käyttäneet investointien aloittamisajankohtana eli vuonna 1995 voimassa ollutta viitekorkoa (11,35 %).

2. Toiseksi Fiatin on täytynyt luovuttaa eräiden 8V- ja 16V-moottoreissa tarvittavien komponenttien valmistus ulkopuoliselle alihankkijalle vapauttaakseen tiloja Fire 16V-moottorin tuotantolinjoille ja voidakseen sijoittaa ne Termolin tuotantolaitoksille parhaalla mahdollisella tavalla. Kyseisten komponenttien hankintahinta on yleensä korkeampi kuin Fiatin omat valmistuskustannukset, minkä vuoksi yritys laskee tämän Termolin sijainnin haittapuoleksi, jota ei tarvitsisi ottaa huomioon Desiossa, missä tilaa on riittävästi. Komissio on tarkistanut kyseiset ylimääräiset kustannukset ja voi hyväksyä edellä esitetyt, investointikohteena olevien 16V-moottorien tuotantoa koskevat perustelut. Se ei kuitenkaan voi ottaa kustannus-hyötyanalyysissa huomioon haittoja, jotka aiheutuvat ylimääräisestä kustannuksista 8V-moottorien valmistuksessa.

3. Kolmanneksi komissio on tutkinut huolellisesti Termoliin ja Desioon suunnitellut investoinnit. Kustannukset, jotka aiheutuvat toiminnan siirtämisestä Pohjois-Italian tuotantolaitoksille, eivät ole tukikelpoisia eikä niitä sen vuoksi voida ottaa huomioon kustannus-hyötyanalyysissa. Lisäksi voidaan todeta, että ilmoitetun hankkeen yhteydessä toteutetut, nykyarvoltaan 47,3 miljardin Italian liiran investoinnit kohdistuvat kiinteään kalustoon, koska ne olisi toteutettu Termolissa myös siinä tapauksessa, että Fire 16V-moottorien tuotanto olisi päätetty sijoittaa Desioon; kyseessä ovat erityisesti moottorin ja (Termolissa valmistettavan) vaihdelaatikon väliin tulevat liiteosat.

40) Komission tekemät oikaisut muuttavat Italian viranomaisten toteuttaman kustannushyötyanalyysin tuloksia. Kun tukikelpoiset investoinnit ovat komission mukaan 362,3 miljardia Italian liiraa, Termolin hanan lopullinen intensiteetti eli Termolin haitta on 18,7 prosenttia suurempi kuin Desion.

41) Tuen nimellisarvo, 91,7 miljardia liiraa, on nykyarvoltaan (vuoden 1995 viitekoron mukaan) 54 miljardia liiraa. Suunnitellun tuen intensiteetti on näin ollen 14,9 prosenttia BAE, kun aluetuen enimmäismääräksi on vahvistettu 30 prosenttia BAE.

42) Koska moottoriajoneuvoala on altis suhdannevaihteluille, komissio tutkii yleensä kaikkien investointihankkeiden vaikutukset kilpailuun, erityisesti kyseisen konsernin tuotantokapasiteetin muutokset asianomaisilla markkinoilla. Asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaan analyysin perusteella on sovellettava 0-3 prosenttiyksikön mukautustekijää (top-up).

Kustannus-hyötyanalyysin tulosten perusteella tämä tutkimus ei ole tarpeen tässä kyseessä olevassa tapauksessa.

V PÄÄTELMÄT

43) Italian ilmoittaman tuen intensiteetti on alempi kuin kustannus-hyötyanalyysin tulosten perusteella määritelty haitta ja aluetuen enimmäismäärä. Aluetuki, jonka Italian viranomaiset aikovat myöntää Fiat Termolille, soveltuu näin ollen yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Italia aikoo myöntää Fiat Auto SpA:n Termolissa (Campobasso) sijaitseville tuotantolaitoksille ja jonka enimmäismäärä on nykyarvoltaan 54 miljardia Italian liiraa 11,90 prosentin koron mukaan laskettuna (vuoden 1995 määrästä), soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

Näin ollen hyväksytään kyseinen tuki.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 1999.

Komission puolesta

Mario MONTI

Komission jäsen

(1) EYVL C 113, 24.4.1999, s. 16.

(2) Kyseisistä valtiontukijärjestelmistä neljä koskee autojen valmistusta: Cassino-Piedimonte San Germano (C 6/99, ex N 729/97), Mirafiori Carrozzeria (C 5/99, ex N 728/97), Pomigliano (C 4/99, ex N 727/97) ja Rivalta (C 8/99, ex N 834/97), ja kaksi moottorien valmistusta: Termoli (C 7/99, ex N 730/97) ja Mirafiori Meccanica (C 9/99, ex N 838/97).

(3) Ks. alaviite 1.

(4) Tukea koskevassa ilmoituksessa mainittu summa oli 487 miljardia liiraa.

(5) "Fire" tulee sanoista "Fully Integrated Robotised Engine" ja "16 V" tarkoittaa "16-sylinterinen".

(6) Italian virallinen lehti nro 299, 21.12.1992.

(7) EYVL C 123, 18.5.1989, s. 3, ja EYVL C 279, 15.9.1997, s. 1.

(8) EYVL C 284, 28.10.1995, s. 3.

(9) Aluetukien enimmäismäärä kyseisellä alueella on kehittynyt suuryritysten osalta seuraavasti: ennen heinäkuuta 1995 40 % NAE, sitten joulukuuhun 1996 35 % NAE, joulukuuhun 1998 30 % NAE ja lopulta joulukuuhun 1999 25 % NAE.

(10) EYVL C 70, 6.3.1998, s. 7.

(11) EYVL C 409, 30.12.1998, s. 7, ja EYVL C 384, 12.12.1998, s. 20.

(12) EYVL C 240, 31.7.1998, s. 3.

(13) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(14) EYVL C 37, 11.2.1993, s. 15.