31995Q0722

MUUTOKSET YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TYÖJÄRJESTYKSEEN 6 päivänä heinäkuuta 1995

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 168 a artiklan,

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 32 d artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 140 a artiklan,

ottaa huomioon Brysselissä 17 päivänä huhtikuuta 1957 allekirjoitetun pöytäkirjan Euroopan yhteisön tuomioistuimen perussäännöstä ja erityisesti sen 46 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1995 (EYVL N:o L 131, 15.6.1995, s. 33) tehdyllä neuvoston päätöksellä,

ottaa huomioon 24 päivänä lokakuuta 1988 tehdyn neuvoston päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta (EYVL N:o L 319, 25.11.1988, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä kesäkuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/350/Euratom, EHTY, ETY (EYVL N:o L 144, 16.6.1993, s. 21) sekä 7 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/149/EHTY, EY (EYVL N:o L 66, 10.3.1994, s. 29), ja Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan,

ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen puoltavan kannan,

ottaa huomioon 6 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston yksimielisen hyväksynnän,

sekä katsoo, että

on aiheellista ottaa huomioon erityisin menettelysäännöin henkistä omaisuutta koskeviin oikeuksiin liittyvien niiden riita-asioiden erityispiirteet, jotka saatetaan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäviksi erityisesti yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL N:o L 11, 14.1.1994, s. 1) 63 artiklan sekä yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27 päivänä heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) 2100/94 (EYVL N:o L 227, 1.9.1994, s. 1) 73 artiklan nojalla, ja

erityispiirteenä henkisen omaisuuden alalla on, että riita-asioiden osapuolina ovat yksityishenkilöt ja sen vuoksi olisi erityisesti annettava erityiset säännöt väliintulijoiden oikeuksista asian käsittelyssä sekä yksityishenkilöiden asian käsittelyn aikana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käyttämistä kielistä, noudattaen yhteisön kieliä koskevia yleisiä järjestelyjä,

VAHVISTAA SEURAAVAT MUUTOKSET TYÖJÄRJESTYKSEENSÄ:

1 artikla

Muutetaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestystä, joka on hyväksytty 2 päivänä toukokuuta 1991 (EYVL N:o L 136, 30.5.1991, s. 1), ja jota on muutettu 15 päivänä syyskuuta 1994 (EYVL N:o L 249, 24.9.1994, s. 17) ja 17. päivänä helmikuuta 1995 (EYVL N:o L 44, 28.2.1995, s. 64), seuraavasti:

1. Lisätään seuraava uusi osasto työjärjestyksen 129 artiklan jälkeen ja loppumääräysten edelle:

"IV OSASTO

HENKISTÄ OMAISUUTTA KOSKEVIIN OIKEUKSIIN LIITTYVÄT RIIDAT

130 artikla

1 kohta

Jollei tämän osaston erityismääräyksistä muuta johdu, sovelletaan tämän työjärjestyksen määräyksiä sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit, piirustukset ja mallit) ja yhteisön kasvilajikeviraston (jäljempänä `virasto`) päätöksistä tehtyihin valituksiin, jotka koskevat henkisen omaisuuden sääntelyyn liittyvien sääntöjen soveltamista.

2 kohta

Tämän osaston määräyksiä ei sovelleta viraston päätöksistä tehtyihin sellaisiin valituksiin, joita ei ole edeltänyt käsittely valituslautakunnassa.

131 artikla

1 kohta

Valitus on laadittava jollakin 35 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä, jonka valittaja on valinnut.

2 kohta

Kieli, jolla valitus on laadittu, on asian oikeudenkäyntikieli, jos valittaja on ollut ainoa asianosainen, kun asiaa on käsitelty valituslautakunnassa, tai jos kukaan tämän käsittelyn muista asianosaisista ei sitä vastusta kirjaajan tätä tarkoitusta varten valituksen tekemisen jälkeen asettamassa määräajassa.

Jos asian valituslautakuntakäsittelyn asianosaiset ilmoittavat tässä määräajassa kirjaajalle olevansa yksimielisiä jonkin 35 artiklan 1 kohdassa mainitun kielen valitsemisesta oikeudenkäyntikieleksi, tämä kieli on oikeudenkäyntikieli yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Jos valittajan suorittamasta oikeudenkäyntikielen valinnasta esitetään vastalause edellä tarkoitetussa määräajassa ja jos valituslautakuntakäsittelyn asianosaiset eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, oikeudenkäyntikielenä on kieli, jolla riidan kohteena oleva rekisteröintihakemus on annettu virastolle. Kuitenkin jos presidentti toteaa jonkin asianosaisen perustellusta pyynnöstä ja muita asianosaisia kuultuaan, että kaikilla valituslautakuntakäsittelyn asianosaisilla ei ole mahdollisuutta seurata asian käsittelyä ja huolehtia puolustuksestaan tätä kieltä käytettäessä ja että tilanne voidaan korjata ainoastaan käyttämällä jotakin muuta 35 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä, hän voi määrätä tämän kielen oikeudenkäyntikieleksi; presidentti voi siirtää tämän kysymyksen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

3 kohta

Kirjelmissä ja muissa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle osoitetuissa asiakirjoissa sekä suullisessa käsittelyssä valittaja voi käyttää edellä olevan 1 kohdan mukaisesti valitsemaansa kieltä, ja jokainen muista asianosaisista voi käyttää jotakin 35 artiklan 1 kohdassa mainittua kieltä.

4 kohta

Jos oikeudenkäyntikielenä on 2 kohdan määräysten mukaisesti jokin muu kieli kuin se, jolla valitus on laadittu, kirjaaja huolehtii siitä, että valitus käännetään oikeudenkäyntikielelle.

Jokaisen asianosaisen on kirjaajan tätä varten määräämässä kohtuullisessa ajassa toimitettava käännös oikeudenkäyntikielelle jollakin muulla kuin oikeudenkäyntikielellä 3 kohdan määräysten mukaisesti toimittamistaan kirjelmistä ja asiakirjoista, valitusta lukuun ottamatta. Käännöksen toimittavan asianosaisen on todistettava se oikeaksi, ja käännös on todistusvoimainen 37 artiklan mukaisesti. Jollei käännöstä toimiteta määrätyssä ajassa, kyseinen kirjelmä tai asiakirja poistetaan asiaa koskevista asiakirjoista.

Kirjaajan on huolehdittava siitä, että kaikki suullisessa käsittelyssä lausuttu käännetään oikeudenkäyntikielelle ja asianosaisen pyynnöstä jollekin muulle asianosaisen 3 kohdan mukaisesti käyttämälle kielelle.

132 artikla

1 kohta

Valituksessa on mainittava kaikkien valituslautakuntakäsittelyn asianosaisten nimet ja ne osoitteet, jotka asianosaiset ovat antaneet valituslautakuntakäsittelyn aikana toimitettavia tiedoksiantoja varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 44 artiklan soveltamista.

Valituslautakunnan päätös, joka on valituksen kohteena, on liitettävä valitukseen. Valituksessa on mainittava päivämäärä, jona tämä päätös annettiin valittajalle tiedoksi.

2 kohta

Jos valitus ei ole edellä olevan 1 kohdan mukainen, sovelletaan 44 artiklan 6 kohtaa.

133 artikla

1 kohta

Kirjaajan on ilmoitettava virastolle ja kaikille valituslautakuntakäsittelyn asianosaisille valituksen jättämisestä. Hän toimittaa valituksen tiedoksiannon sen jälkeen kun oikeudenkäyntikieli on määritetty 131 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

2 kohta

Valitus annetaan tiedoksi virastolle, joka on vastaajana, ja muille valituslautakuntakäsittelyn asianosaisille, valittajaa lukuun ottamatta. Tiedoksianto toimitetaan oikeudenkäyntikielellä.

Valitus annetaan tiedoksi valituslautakuntakäsittelyn asianosaisille kirjattuna kirjeenä vastaanottotodistusta vastaan osoitteeseen, jonka asianosainen on antanut valituslautakuntakäsittelyn aikana toimitettavia tiedoksiantoja varten.

3 kohta

Valituksen tiedoksiannon jälkeen virasto toimittaa valituslautakuntakäsittelyn asiakirjat yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle.

134 artikla

1 kohta

Valituslautakuntakäsittelyn asianosaiset, valittajaa lukuun ottamatta, voivat osallistua väliintulijoina asian käsittelyyn yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

2 kohta

Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla väliintulijoilla on samat menettelylliset oikeudet kuin varsinaisilla asianosaisilla.

Väliintulijat voivat tukea asianosaisten vaatimuksia ja esittää asianosaisten vaatimuksiin ja perusteisiin nähden itsenäisiä vaatimuksia ja perusteita.

3 kohta

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu väliintulija voi 135 artiklan 1 kohdan mukaisesti jättämässään vastineessa esittää vaatimuksia valituslautakunnan päätöksen mitättömäksi julistamiseksi tai muuttamiseksi sellaisen kohdan osalta, jota valituksessa ei ole esitetty, sekä esittää perusteita, joita valituksessa ei ole esitetty.

Tällaiset väliintulijan vastineessa esitetyt vaatimukset ja perusteet raukeavat, jos valituksen tehnyt peruuttaa valituksensa.

4 kohta

Poiketen siitä, mitä 122 artiklassa määrätään, yksipuolista tuomiota koskevia määräyksiä ei sovelleta, jos 1 kohdassa tarkoitettu väliintulija on antanut vastineen valitukseen määrättyjen menettelytapojen mukaisesti ja määrätyssä ajassa.

135 artikla

1 kohta

Virasto ja edellä 134 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut väliintulijat voivat esittää vastineen valitukseen kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksiannosta.

Vastineisiin sovelletaan 46 artiklan määräyksiä.

2 kohta

Valitusta ja vastinetta voidaan täydentää asianosaisten, mukaan lukien 134 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut väliintulijat, vastauskirjelmillä, jos presidentti saatuaan perustellun pyynnön, joka on esitetty kahden viikon kuluessa vastineiden tai vastauskirjelmien tiedoksiannosta, pitää sitä tarpeellisena ja antaa siihen luvan salliakseen asianosaisten puolustaa näkökantaansa.

Presidentti asettaa määräajan näiden kirjelmien esittämiselle.

3 kohta

Muut asianosaiset voivat 134 artiklan 3 kohdassa mainituissa tapauksissa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vastine on annettu heille tiedoksi, esittää kirjelmän, jossa ainoastaan vastataan väliintulijan ensimmäisen kerran vastineessa esittämiin vaatimuksiin ja perusteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä olevien määräysten soveltamista. Presidentti voi pidentää tätä määräaikaa asianosaisen perustellusta pyynnöstä.

4 kohta

Asianosaisten kirjelmät eivät voi muuttaa riidan kohdetta siitä, mikä se on ollut valituslautakunnassa.

136 artikla

1 kohta

Jos valituslautakunnan päätöksestä tehty valitus hyväksytään, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi päättää, että virasto vastaa vain omista oikeudenkäyntikuluistaan.

2 kohta

Asianosaisille valituslautakuntakäsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset sekä 131 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa määrätystä kirjelmien ja asiakirjojen kääntämisestä aiheutuneet kustannukset katsotaan korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi.

Jos toimitetut käännökset ovat epätarkkoja, sovelletaan 87 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa."

2. Muutetaan 130 artikla 137 artiklaksi.

2 artikla

Nämä 35 artiklan 1 kohdassa mainituilla kielillä todistusvoimaiset muutokset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan julkaisua seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Tehty Luxemburgissa 6 päivänä heinäkuuta 1995.

Kirjaaja

H. JUNG

Presidentti

J. L. DA CRUZ VILAÇA