—

kumoamaan kokonaisuudessaan valituksenalaisen tuomion asiassa T-281/21

—

hylkäämään kokonaisuudessaan ensimmäisessä oikeusasteessa kantajana olleen kanteen, joka koskee toisen valituslautakunnan päätöstä asiassa R 2474/2017-2

—

velvoittamaan ensimmäisessä oikeusasteessa kantajana olleen korvaamaan EUIPO:lle käsiteltävänä olevasta valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

i.

yhdistettyään yhtäältä käsiteltävänä olevassa asiassa ajallisesti sovellettavaa lakia koskevan kysymyksen ja toisaalta aineellisen kysymyksen, joka koskee aikaisemman oikeuden voimassaolon tarpeellisuutta sinä päivänä, jolloin EUIPO tekee lopullisen väitettä koskevan ratkaisunsa,

ii.

nojauduttuaan omaan, virheelliseen oikeuskäytäntöönsä, jota ei joka tapauksessa sovelleta käsiteltävässä asiassa,

iii.

tehtyään virheellisen oikeudellisen päätelmän siitä, että erosopimuksessa ei ole säännöksiä, jotka koskevat EU-tavaramerkkejä vastaan ennen siirtymäkauden päättymistä tehtyjä väitteitä,

iv.

sivuutettuaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, joka koskee eroavaisuuksia loukkaamismenettelyn ja hallinnollisen tai rekisteröintimenettelyn välillä ja katsottuaan virheellisesti, että

v.

sivuutettuaan lainsäätäjän tahdon ja immateriaalioikeuksien alueellisuuden periaatteen katsoessaan, että riidanalaisen EU-tavaramerkkihakemuksen mahdollisella muuntamisella kansallisiksi tavaramerkeiksi, joiden suoja-alat olisivat samat kuin riidanalaisessa EU-tavaramerkkihakemuksessa, jos se olisi rekisteröity, ei ollut vaikutusta

vi.

jätettyään painottamatta tarpeellisella tavalla asetuksen 207/2009 8 artiklan 4 kohdassa olevan säännöksen sanamuotoa eli kielioppia ja lauseyhteyttä, näyttöä aikaisempien oikeuksien antamasta suojasta koskevien asetuksen 2868/95 (3) 19 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa olevien säännösten asiayhteyttä, puolustautumisoikeuksien käyttöä koskevaa näyttöä koskevien asetuksen 207/2009 42 artiklassa olevien säännösten asiayhteyttä ja erityisesti asetuksen 207/2009 8 artiklan 4 kohdan tavoitteita ja väitemenettelyn olennaista tarkoitusta, joka on suojata aikaisempien oikeuksien haltijoiden intressejä säilyttämällä näiden oikeuksien keskeinen tehtävä myöhempien EU-tavaramerkkien kanssa olevien ristiriitatilanteiden varalta, jos viimeksi mainitut tavaramerkit rekisteröitäisiin.