—

kumoamaan Euroopan parlamentin puhemiehen 13.1.2020 tekemän suullisen päätöksen, jolla kiellettiin pitämästä valtiolippua parlamentin jäsenen pöydällä,

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin työjärjestyksen 10 artiklan rikkomiseen ja vääristämiseen oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen osalta sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan rikkomiseen muun muassa siksi, että parlamentin jäsenen pöydälleen asettama pieni lippu ei ole nauha tai kyltti. Lisäksi tällainen lippu ei aseta kyseenalaiseksi parlamentaarisen työskentelyn moitteetonta etenemistä, parlamentin laitteiden moitteetonta toimintaa tai järjestystä istuntosalissa eikä se ole sopimatonta käytöstä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin aikaisemman käytännön vastaiseen toimintaan ja sen oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen, jonka Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut olevan oikeuskäytännön mukainen ”perustavanlaatuinen vaatimus”.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön, koska puhemiehellä ei ole yksin, Euroopan parlamentin työjärjestyksen 22 artiklan sanamuodon mukaan toimivaltaa evätä parlamentin jäseneltä puheenvuoroa sillä perusteella, johon puhemies oli vedonnut. Kantajat väittävät, että Euroopan parlamentin puhemiehistö hoitaa istuntojen järjestämistä koskevat asiat.