Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62018CA0417

    asia C-417/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vilniaus apygardos administracinis teismas – Liettua) – AW, BV, CU ja DT v. Liettuan valtio, jota edustavat Lietuvos Respublikos ryšių reguliavimo tarnyba, Bendrasis pagalbos centras ja Lietuvos Respublikos vidaus reikalų ministerija (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2002/22/EY – Yleispalvelut ja käyttäjien oikeudet sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla – 26 artiklan 5 kohta – Eurooppalainen hätänumero – Soittajan sijaintitietojen käyttöön antaminen)

    EUVL C 383, 11.11.2019, p. 30–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    11.11.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 383/30


    Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vilniaus apygardos administracinis teismas – Liettua) – AW, BV, CU ja DT v. Liettuan valtio, jota edustavat Lietuvos Respublikos ryšių reguliavimo tarnyba, Bendrasis pagalbos centras ja Lietuvos Respublikos vidaus reikalų ministerija

    (asia C-417/18) (1)

    (Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2002/22/EY - Yleispalvelut ja käyttäjien oikeudet sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla - 26 artiklan 5 kohta - Eurooppalainen hätänumero - Soittajan sijaintitietojen käyttöön antaminen)

    (2019/C 383/32)

    Oikeudenkäyntikieli: liettua

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Vilniaus apygardos administracinis teismas

    Pääasian asianosaiset

    Kantajat: AW, BV, CU ja DT

    Vastaaja: Liettuan valtio, jota edustavat Lietuvos Respublikos ryšių reguliavimo tarnyba, Bendrasis pagalbos centras ja Lietuvos Respublikos vidaus reikalų ministerija

    Tuomiolauselma

    1)

    Yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 26 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että siinä asetetaan jäsenvaltioille teknisten mahdollisuuksien rajoissa velvollisuus valvoa, että kyseessä olevat yritykset antavat veloituksetta eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitettuja hätäpuheluita käsittelevän viranomaisen käyttöön soittajan sijaintitiedot heti, kun puhelu saapuu mainitulle viranomaiselle, myös silloin, kun puhelu on soitettu matkapuhelimesta, jossa ei ole SIM-korttia.

    2)

    Direktiivin 2002/22 26 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että siinä annetaan jäsenvaltioille harkintavalta eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soittaneen henkilön sijaintitietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevien perusteiden määrittelemisessä, mutta on kuitenkin täsmennettävä, että niiden määrittelemien perusteiden avulla on varmistettava teknisten mahdollisuuksien rajoissa soittajan sijainti sillä luotettavuudella ja täsmällisyydellä kuin on tarpeen, jotta hätäpalvelut voivat tulla hänen avukseen hyödyllisellä tavalla, mitä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava.

    3)

    Unionin oikeutta on tulkittava siten, että jos jäsenvaltion kansallisen oikeuden perusteella kansallisten viranomaisten lainvastaisen toiminnan ja yksityiselle oikeussubjektille aiheutuneen vahingon välillä oleva välillinen syy-yhteys katsotaan riittäväksi valtion vastuun toteamiseksi, kyseessä olevan jäsenvaltion syyksi luettavan unionin oikeuden rikkomisen ja yksityiselle oikeussubjektille aiheutuneen vahingon välinen välillinen syy-yhteys on myös katsottava riittäväksi kyseisen jäsenvaltion vastuun toteamiseksi tästä unionin oikeuden rikkomisesta.


    (1)  EUVL C 352, 1.10.2018.


    Top