Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 110/01)

Esittelijä:	Pavel TRANTINA
Toinen esittelijä:	José Antonio MORENO DÍAZ

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	7.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	149/09/13

1.   Tiivistelmä päätelmistä ja suosituksista

1.1

ETSK katsoo, että maahanmuutolla on myönteinen vaikutus väestön- ja työvoiman kasvuun. Siinä tapauksessa, että luonnollinen väestönkasvu kääntyy negatiiviseksi, maahanmuutto voi auttaa säilyttämään kokonaisväestön ja -työvoiman muuttumattomalla tasolla. Maahanmuutto ei tosin ole ihanteellinen ratkaisu Euroopan väestön ikääntymisen seurauksiin vastaamiseksi. Tästä huolimatta se voisi myös olla keino korjata työvoimapulaa ja osaamisvajetta, jotka eivät ole yhteydessä väestörakenteen kehitykseen.

1.2

Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen skenaario EU:ssa merkitsisi seuraavaa: — Jäsenvaltioiden taloudet kärsisivät huomattavasti; työmarkkinoihin kohdistuisi vaatimuksia, joita olisi mahdoton sovittaa yhteen, kokonaiset teollisuudenalat romahtaisivat, maataloustuotanto supistuisi, rakennusala ei kykenisi vastaamaan kysyntään. — Väestörakenteen kehitykseen liittyvät haasteet kärjistyisivät; eläkejärjestelmien ylläpitäminen voisi tulla mahdottomaksi, terveydenhuolto- ja hoiva-ala voisivat romahtaa, väestökato tietyillä alueilla voisi edetä nopeasti; sosiaalinen yhteenkuuluvuus vaarantuisi. — Laillisen muuttoliikkeen täydellinen kieltäminen johtaisi luonnostaan siihen, että laiton muuttoliike lisääntyisi jyrkästi. Tämä puolestaan johtaisi liiallisiin turvallisuus-, rajoittamis- ja poliisitoimiin, jotka aiheuttaisivat valtavia kustannuksia. Se toimisi yllykkeenä pimeisiin työmarkkinoihin, hyväksikäyttöön ja moderniin orjuuteen sekä toivottomiin perheenyhdistämisyrityksiin. — Rasismi ja muukalaisviha rehottaisivat nykyistäkin enemmän; EU:hun jo aiemmin asettuneet muuttajataustaiset ihmiset, toinen tai kolmas sukupolvi mukaan luettuina, joutuisivat kansalaisten epäluulon ja vihamielisyyden kohteeksi.

1.3

Vastaanottavissa maissa voidaan sitä vastoin havaita seuraavia muuttoliikkeeseen liittyviä mahdollisuuksia: Avoimet työpaikat ja osaamisvajeet voidaan täyttää, talouskasvua voidaan pitää yllä ja ikääntyvälle väestölle suunnatut palvelut voidaan säilyttää siellä, missä nuoria on paikallisesti liian vähän. Eläkekuilu voidaan kuroa umpeen uusien nuorten muuttajataustaisten työntekijöiden maksuosuuksien ansiosta. Maahanmuuttajat tuovat elinvoimaisuutta ja edistävät innovatiivisuutta, ja kulttuurinen ja etninen monimuotoisuus rikastuttaa vastaanottavia maita. Väestökadosta kärsiviä alueita voidaan elvyttää, ja esimerkiksi kouluja voidaan uudistaa. Lähtömaat hyötyvät rahalähetyksistä (muuttajien kotimaahansa lähettämistä varoista), joiden määrä ylittää ulkomaisen avun. Kotimaahansa palaavat muuttajat tuovat mukanaan säästöjä, osaamista ja kansainvälisiä yhteyksiä.

1.4

Muuttoliikkeen koko potentiaalin toteuttaminen edellyttää lähestymistapaa, jossa muun muassa hyödynnetään nykyistä paremmin muuttajaväestön osaaminen. ETSK on vakuuttunut siitä, että tätä on tuettava asianmukaisilla osaamisen validointia koskevilla toimintapolitiikoilla ja mekanismeilla, ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan niiden nopeaa kehittämistä. Osaamiskumppanuuksien asianmukainen täytäntöönpano EU:n ulkopuolisten maiden kanssa hyödyttäisi lisäksi sekä EU:ta että muuttajien lähtömaita.

1.5

EU:n olisi otettava käyttöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä, joilla tuetaan turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä ja joilla myös vahvistetaan osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.6

Kotoutumattomuuteen liittyy taloudellisia, sosiokulttuurisia ja poliittisia riskejä ja kustannuksia. Investoiminen muuttajien kotoutumiseen on näin ollen paras vakuutus mahdollisten tulevien kustannusten, ongelmien ja jännitteiden varalle. EU:n yhteiskuntien eri väestöryhmien pelkoihin, toiveisiin ja huoliin olisi vastattava julkisin toimin EU:n vastaisen ja muukalaisvihamielisen retoriikan torjumiseksi. Tätä varten asianomaisiin toimintapolitiikkoihin tulisi sisältyä selkeä, johdonmukainen ja perusteltu joukko muuttajia itseään koskevia velvollisuuksia, mutta yhtä lailla niiden yhteydessä olisi tuomittava johdonmukaisesti muuttajien vastainen retoriikka ja käyttäytyminen.

1.7

ETSK painottaa, että kotoutumisen edistäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vahvistaa EU:n perusarvoja ja -periaatteita, joista monimuotoisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat keskeisellä sijalla. Kotoutuminen on asia, joka koskee koko yhteiskuntaa, vastaanottavaan maahan asettuvat muuttajat mukaan luettuna heidän asemastaan tai alkuperästään riippumatta. Pakolaisten kaltaisia erityisen haavoittuvia henkilöitä varten tarvitaan kuitenkin erityisiä toimintapolitiikkoja, ja parhaita tuloksia voi tuottaa yhteisöpohjainen ja räätälöity, kohdennettu tuki ennemminkin kuin yleispätevä lähestymistapa. Onkin välttämätöntä, että EU:n jäsenvaltiot ottavat oppia toinen toisiltaan ja pyrkivät vilpittömästi luomaan ympäristön, jossa muuttajien kotouttaminen on toteutettavissa ja jossa riskit vältetään.

2.   Lausunnon tausta ja tavoitteet

2.1

Suurimmat muuttovirrat Euroopassa sitten toisen maailmansodan ovat herättäneet kansalaisten huolen uusista hallitsemattomista muuttovirroista ja tuoneet esille sen, että on tärkeää omaksua yhteinen toimintatapa laittoman muuttoliikkeen torjunnassa ja turvata EU:n toimintakyky. EU:n jäsenvaltiot ovat joutuneet vastaamaan haasteisiin, jotka ovat koskeneet muuttoliikkeen hallintaa, rahoittamista ja siitä tiedottamista, sekä kansalaisten tähän liittyviin pelkoihin. Eräät poliitikot ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen. ETSK on kuitenkin vakuuttunut siitä, että on kiireellisesti muutettava muuttoliikkeestä välittyvää sanomaa ja palattava tosiasioiden pohjalta käytävään rationaaliseen keskusteluun. Pakolaiset ja muuttajat olisi nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle mallille.

2.2

Nykyinen politiikka, jossa muuttoliikkeen valvonta asetetaan ulkopoliittisella asialistalla etusijalle, heikentää EU:n asemaa ulkosuhteissa, minkä johdosta unioni joutuu alttiiksi kiristykselle ja menettää uskottavuuttaan ihmisoikeuskysymyksissä. ETSK on vakuuttunut, että EU:n ja jäsenvaltioiden on edettävä nykyistä mallia pidemmälle ja varmistettava, että edistetään laillisen maahantulon muotoja, joilla helpotetaan hallittua muuttoliikettä ja onnistunutta osallistamista. Turvalliset ja lailliset reitit voivat lieventää EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuvaa painetta.

2.3

Samanaikaisesti voidaan todeta, että laillinen tai muun tyyppinen muuttoliike jatkuu niin kauan kuin EU:n markkinat ruokkivat työvoiman kysyntää. Ainakin tietyillä ammattialoilla kysyntä kasvaa (hoitoala, kotitaloustyö, sosiaalipalvelut, rakentaminen jne.) (1).

2.4

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini käytti vuoden 2017 kansalaisyhteiskuntapäivillä kesäkuussa pääpuheenvuoron aiheesta ”Globaali Eurooppa ja sen rooli rauhan ja vakauden kannalta” (2). Puheessaan hän totesi, että Eurooppa tarvitsee muuttoliikettä taloudellisista ja kulttuurisista syistä. Mogherini ehdotti, että ETSK laatisi tutkimuksen tai tiedonannon toteutumatta jäävän muuttoliikkeen kustannuksista, sillä hänen vaikutelmansa oli, että EU:n tietyt taloudenalat romahtaisivat, jos kaikki muuttajat katoaisivat yhtäkkiä. Tiedonannossa esitettäisiin talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden näkemykset siitä, millainen Euroopan unioni olisi ilman muuttajia. Käsillä oleva oma-aloitteinen lausunto on jatkoa Mogherinin idealle.

2.5

Muuttoliikkeellä on monet kasvot: se voi olla laillista, laitonta tai, kuten on voitu todeta viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, luonteeltaan humanitaarista Syyriassa ja muualla maailmassa käytävän sodan seurauksena. Muuttoliikevirrat ovat niin ikään heterogeenisiä, ja työvoiman muuttoliike voi olla kausiluonteista ja käsittää manuaalisen työn tekijöitä tai korkean osaamistason työntekijöitä. Käsillä olevassa asiakirjassa keskitytään pääasiassa turvalliseen, hallittuun ja EU:n tukemaan työvoiman muuttoliikkeeseen (ja siihen liittyvään perheenyhdistämiseen). Siinä tarkastellaan kuitenkin myös EU:hun suuntautuvan maahanmuuton muita muotoja sekä (väliaikaisen) humanitaarisen muuttoliikkeen (turvapaikanhakijat) ja laittoman muuttoliikkeen puitteissa saapuvien muuttajien mahdollista panosta.

3.   Yleistä

3.1   Väestönkehitys – EU:n ikääntyvä ja vähenevä väestö

3.1.1

2000-luvun alussa EU:lla on vastassaan ikääntyvä väestö, ennallaan pysyvä tai jopa vähenevä kantaväestö, korkea työttömyys ja lisäksi – eräissä unionin keskeisistä jäsenvaltioista – hidas talouskasvu. Samalla Eurooppa on edelleen yksi muuttoliikkeen pääasiallisista määränpäistä (3).

3.1.2

Muutokset työvoiman määrässä ovat yksi suurimmista Euroopan unionin haasteista. Työvoiman tarjonta (määrä) ei kehity työvoiman kysyntään nähden itsenäisesti. Sen tulevia kehityskulkuja on mahdollista arvioida yhdistelemällä työvoiman työmarkkinoille osallistumisen erilaisia skenaarioita väestöennusteisiin, kuten tilastojulkaisun European Demographic Data Sheet 2018 (4) tekijät esittävät. Euroopan unionin nykyinen työvoima käsittää noin 245 miljoonaa työntekijää. Arvioidakseen työvoiman tarjontaa tulevaisuudessa vuoteen 2060 saakka tekijät määrittelivät kolme työvoimaan osallistumisen skenaariota, joissa työntekijöiden määrä vaihtelee 214, 227 tai 245 miljoonan työntekijän välillä.

3.1.3

Muiden ennusteiden, kuten Euroopan komission Göteborgissa vuonna 2017 järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa esittelemän taustatiedotteen, mukaan vuonna 2060 jokaista ikääntynyttä henkilöä kohti on kaksi työikäistä henkilöä. Nykyisin työikäisiä on neljä. Tämä merkitsee huomattavaa vaaraa, kun ajatellaan Euroopan sosiaalisen mallin säilyttämistä sen nykyisessä muodossaan.

3.1.4

Toisaalta maahanmuutolla on myönteinen vaikutus väestön- ja työvoiman kasvuun. Siinä tapauksessa, että luonnollinen väestönkasvu kääntyy negatiiviseksi, maahanmuutto voi auttaa säilyttämään kokonaisväestön ja -työvoiman muuttumattomalla tasolla. Maahanmuutto voisi myös olla keino korjata työvoimapulaa ja osaamisvajetta, jotka eivät ole yhteydessä väestörakenteen kehitykseen. Kuten Hampurin kansainvälisen talouden instituutti (HWWI) toteaa selvityksessään The Costs and Benefits of European Immigration (5), maahanmuutto ei kuitenkaan ole ihanteellinen ratkaisu Euroopan väestön ikääntymisen seurauksiin vastaamiseksi (koska myös muuttajat ikääntyvät).

3.2   Kolmansista maista peräisin olevan työvoiman muuttoliikkeen tarjoamat mahdollisuudet

Voidaan mainita seuraavat vaikutukset (6):

3.2.1

Vastaanottavissa maissa: — Avoimia työpaikkoja ja osaamisvajetta voidaan täyttää. — Voidaan pitää yllä talouskasvua. — Ikääntyvälle väestölle suunnatut palvelut voidaan säilyttää siellä, missä nuoria on paikallisesti liian vähän. — Eläkekuilu voidaan kuroa umpeen sellaisten uusien nuorten muuttajataustaisten työntekijöiden maksuosuuksien avulla, jotka myös maksavat veroja. — Maahanmuuttajat tuovat elinvoimaisuutta ja edistävät innovatiivisuutta. — Kulttuurinen ja etninen monimuotoisuus rikastuttaa vastaanottavia maita. — Väestökadosta kärsiviä alueita voidaan elvyttää, mukaan lukien koulut, joiden oppilasmäärät ovat laskussa.

3.2.2

Lähtömaissa: — Kehitysmaat hyötyvät rahalähetyksistä (muuttajien kotimaahansa lähettämistä varoista), joiden määrä nykyisin ylittää usein ulkomaisen avun (7), mutta myös kulttuurivaihdosta. — Työttömyys vähenee, ja nuoret muuttajat parantavat elämässään onnistumisen mahdollisuuksia. — Kotimaahansa palaavat muuttajat tuovat mukanaan säästöjä, osaamista ja kansainvälisiä yhteyksiä.

4.   Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen kustannukset

4.1   Talouskasvun tukeminen ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaaminen

4.1.1

EU:n ulkopuolelta peräisin olevalla maahanmuutolla on sekä välittömiä että epäsuoria vaikutuksia talouskasvuun: maahanmuuttoon perustuvan työvoiman kasvun ja BKT:n kokonaiskasvun välillä näyttää vallitsevan selkeä vastaavuussuhde. Esimerkiksi Ruotsi on myöntänyt viime vuosina tuhansia työlupia tietotekniikan kehittäjille, marjanpoimijoille ja kokeille. Työperusteinen maahanmuutto edistää osaltaan merkittävästi Ruotsin taloutta: työvoimamuuttajia rekrytoivat yritykset kasvavat nopeammin kuin muut niihin verrattavissa olevat yritykset. EU:n ja ETA:n ulkopuolisten työvoimamuuttajien vuotuinen panos Ruotsin BKT:hen on yli miljardi euroa ja verotuloihin yli 400 miljoonaa euroa (8).

4.1.2

Muuttajaväestön ansiosta EU:n työvoima on kasvanut 70 prosenttia vuosina 2004–2014 (9). On vaikea määrittää täsmällisesti, millainen vaikutus näin suurella työvoimavajeella olisi EU:n talouteen ja yksittäisiin jäsenvaltioihin. Lisäksi ulkomailla syntynyt väestö integroituu yleensä markkinasegmentteihin (segmentoituminen), jotka joko kasvavat nopeasti tai taantuvat, mikä tuo lisää joustavuutta EU:n työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi.

4.1.3

Niin ikään muuttajaväestö osallistuu kunkin maan työllisyystilanteeseen edistämällä osaltaan kulutusta ja uusien työpaikkojen luomista. Maahanmuuttajayrittäjät edistävät talouskasvua ja työllisyyttä ja elvyttävät myös usein unohtuneita käsityöläisammatteja ja elinkeinoja sekä osallistuvat yhä aktiivisemmin lisäarvoa tuottavien hyödykkeiden ja palvelujen tuottamiseen (10). ETSK suosittaakin, että ryhdytään erityistoimenpiteisiin maahanmuuttajayrittäjien luovuuden ja innovointivalmiuksien vahvistamiseksi sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tasolla että paikallisesti. On tarpeen kitkeä syrjintää ja luoda kaikille yhtäläiset edellytykset, jotta maahanmuuttajayrittäjät voivat osaltaan edistää osallistavaa kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista (11).

4.1.4

ETSK katsoo myös, että koska yhteisötalouden yritykset toimivat usein hoiva-alalla sekä jakamistalouden ja kiertotalouden alalla, ne voivat edistää ja tukea uusien työpaikkojen luomisen lisäksi myös yrittäjyyttä ja muuttajien taloudellisen toiminnan harjoittamista EU:n ulkopuolella (12).

4.1.5

Julkiseen talouteen kohdistuvan maahanmuuton vaikutuksen mittaaminen on monimutkainen kysymys. OECD kuitenkin katsoo (13), että kaiken kaikkiaan muuttajilla on ollut neutraali vaikutus julkiseen talouteen viiden viime vuosikymmenen aikana – toisin sanoen heidän mahdollisesti aiheuttamansa kustannukset on katettu perittyinä veroina ja maksuina saatujen tulojen avulla.

4.1.6

Oxford Economicsin laatiman tutkimuksen (14) päätelmien mukaan muuttajataustaiset työntekijät ovat osaltaan auttaneet säilyttämään työvoiman riittävän tarjonnan vuosien 2004–2008 taloudellisen nousukauden vauhdittamiseksi. Muuttajataustaisen työvoiman saatavuus näyttää olleen ratkaisevaa siltä osin, että eräät yritykset kykenivät jatkamaan toimintaansa tai että niiden ei tarvinnut siirtää tuotantoaan ulkomaille (tekijät viittaavat 600 yritystä käsittäneeseen kyselytutkimukseen, jossa 31 prosenttia vastaajista katsoi, että muuttajat olivat tärkeitä heidän organisaationsa selviytymisen kannalta – luku, joka nousi 50 prosenttiin terveyden- ja sosiaalihuollon sekä maatalouden aloilla).

4.1.7

On selvää, että maahanmuutosta voi olla taloudellista hyötyä sekä lähtömaille että vastaanottaville maille. Kun otetaan huomioon nykyiset talouden ja kaupankäynnin rakenteet, eniten hyötyvät kuitenkin nimenomaan rikkaat ja voimakkaat maat. Muuttoliike merkitsee myös mahdollisuutta tuoda kansat yhteen kulttuurisesti ja edistää keskinäistä ymmärrystä. Eripuraisuutta voi kuitenkin ilmetä, jos ei ryhdytä toimiin paikallisväestön mutta myös muuttajayhteisöjen keskuudessa vallitsevien väärinkäsitysten, ennakkoluulojen tai myyttien hälventämiseksi.

4.2   Osaamisvajeen kurominen umpeen

4.2.1

EU:n talouden tuottavuudesta menetetään yleisellä tasolla vuosittain yli viisi prosenttia työntekijöiden osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden välisen epäsuhdan johdosta. Tämä käy ilmi ETSK:n tilaamasta, Institute for Market Economics -laitoksen laatimasta tutkimuksesta (15), joka julkaistiin 24. heinäkuuta 2018. Tutkimuksen mukaan tämä vastaa 80 sentin rahamäärän menetystä kultakin tehdyltä työtunnilta. Ammattialat, jotka kärsivät tästä eniten, ovat tietotekniikan ja viestinnän ala, lääketiede sekä yleisemmin tieteen, teknologian ja insinööritieteiden alat. Ilmiö vaikuttaa myös opettajiin, sairaanhoitajiin ja kätilöihin. Suuntaus on tutkimuksen tekijöiden mukaan pahenemassa väkiluvun supistumisen ja teknologian kehityksen seurauksena. Tähän osaamisvajeeseen voitaisiin vastata osittain työvoiman muuttoliikkeen avulla.

4.2.2

Muuttoliikkeen koko potentiaalin toteuttaminen tällä alalla edellyttää kuitenkin lähestymistapaa, jossa muun muassa hyödynnetään nykyistä paremmin muuttajaväestön osaamista ja pätevyyttä. Maahanmuuttajat ovat yleensä ylikoulutettuja heille tarjolla oleviin työtehtäviin (16).

4.2.3

Osaamisvaje voidaan kuroa osittain umpeen vain, mikäli maahanmuuttajat saavat osaamisensa ja pätevyytensä validoitua. EU:n validointimekanismit ovat kuitenkin edelleen kehitteillä ja jäsenvaltiokohtaisia. Jäsenvaltiot ja ruohonjuuritason toimijat eivät hyödynnä riittävästi EU:n taitoprofiilityökalua. On olemassa kuitenkin valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden aloitteita, joista esimerkkeinä mainittakoon Bertelsmann Stiftung -säätiön tuottamat osaamista kartoittavat kortit ja verkossa tehtävä ammatillinen itsearviointi (17).

4.2.4

Osaamiskumppanuuksien asianmukainen täytäntöönpano EU:n ulkopuolisten maiden kanssa hyödyttäisi sekä EU:ta että muuttajien lähtömaita.

4.3   Hoiva-alan tukeminen

4.3.1

Terveydenhuoltoalan työvoimapula on tikittävä aikapommi. Kyseessä on jatkuva kriisi (18), ja ilman asianmukaisia poliittisia vastatoimia työvoimapula pahenee. Euroopan komissio määritteli hoiva-alan strategisesti tärkeäksi alaksi jo vuonna 1994. Vuonna 2010 se varoitti, että jollei pitkäaikaishoidon lähes miljoonan työntekijän vajeen korjaamiseksi ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin, terveydenhuollossa voi vuoteen 2020 mennessä syntyä kahden miljoonan työntekijän vaje (19).

4.3.2

Monissa jäsenvaltioissa on pulaa hoiva-alan työntekijöistä. Niin laillisten kuin paperittomien hoivatyöntekijöiden palkkaaminen helpottaa työvoimapulaa hoiva-alalla. Erityisesti eteläeurooppalaiset hoivajärjestelmät ovat vahvasti riippuvaisia kotitalouksissa asuvista hoivatyöntekijöistä. Esimerkiksi Italiassa maahanmuuttajataustaisten kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden osuus kotihoidon työvoimasta noin kolme neljäsosaa (20).

4.3.3

Hoiva-alan työvoimapula sekä hoivan kasvava tarve Länsi-Euroopassa vaikuttavat myös Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Esimerkiksi lukuisat puolalaiset työskentelevät hoivatyöntekijöinä ulkomailla huolimatta hoiva-alan työvoimapulasta Puolassa. Tätä työvoimapulaa on paikattu Puolaan Ukrainasta ja muista EU:n ulkopuolisista maista saapuneilla työntekijöillä (21).

4.3.4

On myös tärkeää huomata naispuolisten muuttajien palkallisen työn kautta antama merkittävä taloudellinen panos kotitalouksille ja yhteisöille sekä tarve puuttua naisten ja miesten epätasa-arvoon työmarkkinoilla (22). Tutkimusten mukaan valtaosa naispuolisista muuttajataustaisista työntekijöistä on työllistynyt palvelualan ammatteihin (esimerkiksi catering-palvelujen, kotitaloustyön ja terveydenhuoltoalan ammatit). Pimeä työ, vajaatyöllisyys ja määräaikaisiin työsopimuksiin perustuvat työsuhteet voisivat johtaa naispuolisten muuttajien syrjintään EU:n työmarkkinoilla, ja näin ollen toimenpiteitä, joilla taataan yhdenvertainen kohtelu ja suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, olisi kehitettävä edelleen.

4.4   Maaseudun ja syrjäisten alueiden väestökatoon vastaaminen

4.4.1

Maaseutu-, vuoristo- ja saarialueet ovat autioitumassa, mikä synnyttää taloudellisen ja sosiaalisen syöksykierteen, joka kiihtyy entisestään, kun yhä useammat ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Väestön menettäminen vähentää yhteisössä kiertävän rahan määrää, mikä vaikuttaa paikallisyritysten, kauppojen ja liikenneyhteyksien elinkelpoisuuteen sekä keskeisten infrastruktuurien ja palvelujen saatavuuteen.

4.4.2

Eräillä EU:n alueilla, esimerkiksi Irlannissa ja Brandenburgissa, väestökatoa torjutaan ottamalla vastaan muuttajia. Esimerkiksi maatalouden tapauksessa muuttajataustaisen työvoiman panos Pohjois-Irlannissa on ollut ratkaisevan tärkeä työvoiman tarjontaan ja aktiiviväestön ikääntymiseen liittyvistä vakavista ongelmista kärsivän alan eloonjäämisen kannalta. Muuttajaväestö on valmis ottamaan vastaan työpaikkoja palkoin ja ehdoin, joita paikallinen väestö ei ole hyväksynyt, sekä elämään kylissä, missä autioitumisen riski on suuri. Näin on myös siitä huolimatta, että kyseessä saattaa olla hyvin sääntelemätön ala, johon liittyy työvoiman hyväksikäytön riski (23).

4.4.3

Euroopan unionin maaseudun kehittämispolitiikka tarjoaa mahdollisuuksia avustaa paikallisia maaseutuyhteisöjä muuttajien vastaanotossa. Useat maaseudun kehittämisorganisaatiot ovat tuoneet esiin maaseutualueiden mahdollisuuden tarjota apua muuttajille, joiden saapuminen voisi osaltaan edistää väestökadosta tai talouden taantumisesta kärsivien alueiden elpymistä. Euroopan parlamentti korostaa vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessaan, että on tärkeää tukea muuttajien sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista (24).

4.5   Kysymys kulttuurisesta monimuotoisuudesta

4.5.1

Muuttajaväestön puuttuminen heikentäisi EU-maiden monimuotoisuutta ja ruokkisi muukalaisvihamielistä ja itsetyytyväistä retoriikkaa, joka on ristiriidassa EU:n johtavien periaatteiden kanssa. Niin ikään tällä olisi kielteinen vaikutus yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden kaltaisten arvojen levittämiseen, jossa muuttajataustaisen väestön läsnäolo on auttanut aikaansaamaan edistymistä viime vuosina.

4.6

Kaikista edellä mainituista syistä EU:hun suuntautuvan muuttoliikkeen toteutumatta jääminen on hylättävä epärealistisena, mahdottomana ja äärimmäisen haitallisena skenaariona.

5.   Kotoutumattomuuden kustannukset (ja miten ne vältetään)

5.1

Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi, kuten edellä todetaan, ja samalla asiaan liittyvien pitkäkestoisten riskien ja vältettävissä olevien sosioekonomisten kustannusten minimoimiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että on olemassa edellytykset muuttajien onnistuneeseen kotouttamiseen.

5.2

Oleelliset pääkohdat sen ymmärtämiseksi, miten EU näkee tämän käsitteen, on lueteltu maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa koskevissa EU:n yhteisissä perusperiaatteissa (25), jotka neuvosto hyväksyi vuonna 2004. Perusperiaatteissa kotouttaminen ymmärretään dynaamiseksi kaksisuuntaiseksi prosessiksi, jossa sekä maahanmuuttajat että jäsenvaltioiden asukkaat joutuvat joustamaan. Tämä on vastoin laajalle levinnyttä virheellistä käsitystä, jonka mukaan kotouttaminen tarkoittaa sulauttamista – yksisuuntaista prosessia, jossa ihmiset luopuvat kansallisista ja kulttuurisista ominaispiirteistään omaksuakseen uuden asuinmaansa ominaispiirteet (26). Kuten kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa EU:n vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa kuitenkin painotetaan, olennainen osa EU:ssa elämistä ja osallistumista on unionin perusarvojen ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen (27).

5.3

On korostettava sitä, että kotouttaminen koskee kaikkia muuttajia, jotka asettuvat asumaan vastaanottavaan maahan, heidän asemastaan tai alkuperästään riippumatta. Tarvitaan kuitenkin erityisiä toimia, kun kyse on pakolaisten kaltaisista erityisen haavoittuvista ihmisistä, ja parhaita tuloksia voi tuottaa yleispätevän lähestymistavan sijaan yhteisöpohjainen lähestymistapa.

5.4

Työnteko on keskeinen osa kotouttamisprosessia. Jäsenvaltioiden talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet pitävätkin muuttajien integroimista työmarkkinoille ensisijaisena tavoitteena. Muuttajataustaisten työntekijöiden kysyntä ylipäätään onkin edelleen yksi maahanmuuton keskeisistä vauhdittajista.

5.5

Muita muuttajien vastaanottavaan valtioon kotoutumista määrittäviä olennaisia tekijöitä ovat varmuus muuttajastatuksesta ja sen ennakoitavuus, mahdollisuudet ja esteet kansalaisuuden saamiseen, mahdollisuudet perheenyhdistämiseen, kielikurssien saatavuus, kielellistä ja kulttuurista osaamista koskevat vaatimukset, poliittiset oikeudet sekä yhteiskunnan yleinen avoimuus ja halukkuus ottaa vastaan ja auttaa tulokkaita ja toimia heidän kanssaan vuorovaikutuksessa puolin ja toisin.

5.6

Muuttajien kotouttaminen on lisäksi tiiviisti yhteydessä lukuisiin toimintapolitiikkoihin, jotka liittyvät muun muassa työsuojeluun, asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, naisten oikeuksiin, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen.

5.7

Nykyisten toimenpiteiden kvantifioimiseksi on otettu käyttöön muuttajien kotouttamispolitiikan indeksi (Migrant Integration Policy Index, MIPEX), joka tarjoaa vertailukelpoisia tietoja EU:n jäsenvaltioista ja useista muista maista (28). Sen tuloksissa korostuvat jäsenvaltioiden väliset nykyiset erot, idän ja lännen välinen itsepintainen jakolinja mukaan luettuna.

5.8

Muuttajien kotoutumattomuutta koskevan skenaarion logiikan pohjalta voidaan tuoda esiin seuraavanlaisia riskejä ja kustannuksia:

5.8.1   Taloudellisia näkökohtia

—	muuttajien sulkeminen virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelle (ja pimeän työn lisääntyminen)

—	puuttuminen sosiaalisiin ongelmiin niiden ilmaannuttua ja tästä aiheutuva kustannusten nousu sen sijaan, että ongelmat estettäisiin ennalta

—	muuttajien kyvyttömyys hyödyntää täysin omia mahdollisuuksiaan (siirtyy usein seuraaville sukupolville)

5.8.2   Sosiokulttuurisia näkökohtia

—	puutteellinen samaistuminen vastaanottavan maan arvoihin ja normeihin ja niiden torjuminen

—	sosiokulttuuristen erojen jyrkkeneminen muuttaja- ja vastaanottajamaan yhteisöjen välillä

—	muuttajien rakenteellinen syrjintä, palvelujen riittämätön saatavuus mukaan luettuna

—	lisääntynyt muukalaisviha ja keskinäinen epäluottamus

—	erilaisten kielimuurien syntyminen

—	alueellinen eriytyminen aina gettoutumiseen asti

—	sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hajoaminen yleisellä tasolla

5.8.3   Turvallisuusnäkökohtia

—	vihapuheen ja viharikosten lisääntyminen

—	lain noudattamisen valvonnan heikkeneminen ja rikollisuuden mahdollinen lisääntyminen erityisesti sosiaalisesti syrjäytyneillä alueilla

—	mahdollinen radikalisoituminen ja lisääntyvä tuki ääri-ideologioille (koskee sekä muuttajien että vastaanottavan yhteiskunnan yhteisöjä).

5.9

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen investoiminen muuttajien kotoutumiseen on paras vakuutus mahdollisten tulevien kustannusten, ongelmien ja jännitteiden varalle.

5.10

Asianomaisiin toimintapolitiikkoihin tulisi sisältyä selkeä, johdonmukainen ja perusteltu joukko muuttajia itseään koskevia velvollisuuksia, mutta yhtä lailla niiden yhteydessä olisi tuomittava johdonmukaisesti muuttajien vastainen retoriikka ja käyttäytyminen.

5.11

Onkin välttämätöntä, että EU:n jäsenvaltiot ottavat oppia toinen toisiltaan ja pyrkivät vilpittömästi luomaan ympäristön, jossa muuttajien kotouttaminen on toteutettavissa ja jossa edellä mainitut riskit vältetään.

5.12

On todettava hyvin avoimesti, että keskushallinnon johdolla toteutetut toimet muuttajien kriminalisoimiseksi tai heidän marginalisoimisekseen muulla tavoin, etnisen nationalismin ruokkiminen ja kotouttamistoimenpiteiden rahoitukseen tehdyt leikkaukset (sekä EU:n myöntämien määrärahojen jakamatta jättäminen), kuten viime aikoina on voitu havaita eräiden jäsenvaltioiden osalta, ovat täysin vastoin edellä mainittuja tavoitteita ja voivat saada aikaan korvaamatonta vahinkoa pitkällä aikavälillä.

5.13

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä seikkana todettakoon, että kotoutumisen edistäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vahvistaa EU:n perusarvoja ja -periaatteita, joista monimuotoisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat keskeisellä sijalla.

---

(1)  Esimerkkinä mainittakoon, että 4,3 miljoonasta maahanmuuttajasta EU:ssa vuonna 2016 arviolta 2,0 miljoonaa oli unionin ulkopuolisten maiden kansalaisia, 1,3 miljoonalla oli eri EU-jäsenvaltion kansalaisuus kuin sen valtion, johon he olivat muuttaneet, noin 929 000 oli muuttanut EU:n jäsenvaltioon, jonka kansalaisia he olivat (esimerkiksi paluumuuttajat tai ulkomailla syntyneet kansalaiset), ja noin 16 000 oli kansalaisuudettomia.

(2)  Federica Mogherini's keynote speech at the Civil Society Days 2017.

(3)  Migration data portal.

(4)  European Demographic Data Sheet 2018.

(5)  The costs and benefits of European immigration, Econstor.

(6)  Julkaisuun ”The pros and cons of Migration” (Embrace) perustuen ja sen päätelmiä hyödyntäen.

(7)  https://www.oecd-ilibrary.org/development/perspectives-on-global-development-2017/remittances-to-developing-countries-far-exceed-official-development-assistance-oda_persp_glob_dev-2017-graph60-en.

(8)  Labour immigration contributes to Swedish economic development, DAMVAD Analytics (2016).

(9)  OECD (2014): ”Is migration good for the economy?”, Migration Policy Debates.

(10)  Rath, J., Eurofound (2011), Promoting ethnic entrepreneurship in European cities, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(11)  EUVL C 351, 15.11.2012, s. 16.

(12)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 1.

(13)  International Migration Outlook 2013, OECD.

(14)  Yhdistyneen kuningaskunnan työllisyys- ja opetusministeriö: The Economic, Labour Market and Skills Impacts of Migrant Workers in Northern Ireland.

(15)  ETSK (2018): Skills Mismatches – An Impediment to the Competitiveness of EU Businesses (ISBN: 978-92-830-4159-7).

(16)  LABOUR-INT: Integration of migrants and refugees in the labour market through a multi-stakeholder approach.

(17)  Meine Berufserfahrung zählt.

(18)  UNI Europa UNICARE (2016).

(19)  Euroopan komissio, 2013.

(20)  Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (2016).

(21)  EUVL C 487, 28.12.2016, s. 7.

(22)  Selvitys Migrant women in the EU labour force –Summary of findings, Euroopan komissio.

(23)  Nori, M. (2017), The shades of green: migrants' contribution to EU agriculture: context, trends, opportunities, challenges.

(24)  EU rural development policy and the integration of migrants, Euroopan parlamentti.

(25)  Common Basic Principles for Immigrant Integration Policy in the EU.

(26)  Lisätietoja käsitteellisestä erosta, ks. esim. Assimilation vs integration, Centre for the Study of Islam in the UK, RE Teachers Resource Area.

(27)  Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma.

(28)  Migrant Integration Policy Index 2015: How countries are promoting integration of immigrants.