14.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 133/31

Esittelijä:

Ionuţ SIBIAN

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio painottaa laajentumisprosessissa erityisesti perusasioita ja korostaa, että laajentumismaiden on asetettava etusijalle uudistukset, jotka liittyvät oikeusvaltioon, perusoikeuksiin, demokraattisten instituutioiden toimintaan (mukaan luettuna vaalijärjestelmän ja julkishallinnon uudistus), talouskehitykseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Edistystä seurattaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan varoituksiin oikeusvaltioon ja demokratian perusteisiin kielteisesti vaikuttavasta poliittisesta toiminnasta ja kehityksestä.

1.2

ETSK kehottaa painokkaasti komissiota säilyttämään osallistavan demokratian laadun yhtenä keskeisistä poliittisista arviointikriteereistä. Olisi jatkettava päättäväisiä toimia, jotta varmistetaan järjestelmällinen työ tehokkaiden ja täysin toimivien instituutioiden rakentamista sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tarkoituksenmukaista osallistumista varten. Näin voidaan osaltaan torjua sitä riskiä, että valtio joutuu poliittisten intressien ohjaamaksi, lisätä tietoisuutta kaikkien asianomaisten sidosryhmien vastuuvelvollisuudesta ja varmistaa osallistaminen ja avoimuus kaikissa uudistus- ja neuvotteluprosesseissa.

1.3

Raportoinnissa käytetyt yhdenmukaistetut arviointiasteikot sekä kunkin maan tilanteelle ja edistymiselle annettu painoarvo parantavat avoimuutta, mahdollistavat kohdennetun keskittymisen painopistealoihin ja lisännevät osaltaan tietoisuutta liittymisprosessista. Ne myös luovat edellytykset laajemmalle osallistumiselle kussakin maassa, sillä tutkittavia asioita on enemmän. Olisi arvioitava tähän liittyvää riskiä, että huomio kääntyy toisaalle kyseisiä maita koskevista erityiskysymyksistä, ja torjuttava tällainen riski. EU:n toimielinten ja laajentumismaiden välisten nykyisten viestintäkanavien ja kuulemismenettelyjen johdonmukaisuus, säännöllisyys ja laajuus on tässä yhteydessä keskeistä.

1.4

ETSK on tyytyväinen komission selkeään viestiin, että vaikutusvaltainen kansalaisyhteiskunta on kaikkien demokraattisten järjestelmien olennainen osa, ja panee merkille komission antaman poliittisen tuen nykyistä paljon suotuisamman ja mahdollistavamman toimintaympäristön luomiseksi kansalaisyhteiskuntaa varten sekä kansalaisyhteiskunnan merkityksellisen kuulemisprosessin sisällyttämiseksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on keskeinen tekijä, jotta poliittiset kriteerit voidaan täyttää tyydyttävästi, ja se voisi myös olla mahdollinen arviointiperuste liittymisneuvotteluissa.

1.5

ETSK katsoo, että komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin tulisi tiivistää viestintätoimiaan, jotta laajentumispolitiikan eduista ja haasteista kerrottaisiin Euroopan kansalaisille. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi oltava läheisiä kumppaneita ja viestinviejiä tässä prosessissa.

1.6

ETSK toistaa, että koko liittymisprosessissa on lisättävä avoimuutta ja osallistamista (1). Komission olisi näytettävä esimerkkiä helpottamalla edelleen neuvotteluasiakirjojen, kuten vierailuraporttien, kansallisesta lainsäädännöstä annettujen asiantuntijalausuntojen ja TAIEX-ohjelman (teknisen avun ohjelman) raporttien, saatavuutta sekä tekemällä tunnetuksi alueella toteutettujen EU-rahoitteisten hankkeiden saavutuksia ja tuloksia. Näin voidaan lisätä tietoisuutta EU:n avun vaikutuksista ja hyödyntää alueella jo saatuja kokemuksia.

1.7

Komission olisi lisättävä huomattavasti taloudellista tukea myös kansalaisyhteiskuntaa tukevan naapuruuspolitiikan välineen piiriin kuuluvissa hankkeissa. Välineellä pyritään vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia (mukaan luettuna poliittisen asiantuntemuksen parantaminen ja tuki seurantavalmiuksien lisäämiseksi) sekä edistämään tiedotusvälineiden ammattitaitoa ja riippumattomuutta. Olisi jatkettava alueellisen yhteistyön ja verkottumisen tukemista sekä hyödynnettävä alueella jo saatuja hyviä kokemuksia, muun muassa välineitä, joilla helpotetaan kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten (myös elinkeinoelämän järjestöjen) yhteistyötä ja yhteistoimintaa kansalaiskeskustelun ja oppimisnäkökulman muodostamalta yhteiseltä pohjalta.

1.8

EU:n avustusohjelmien yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi olisi asetettava työmarkkinaosapuolten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen niin, että ne voivat osallistua aktiivisesti sosiaaliseen vuoropuheluun. Työmarkkinaosapuolet tarvitsevat apua saadakseen ulottuvilleen rahoitusmahdollisuuksia ja parantaakseen valmiuksiaan osallistua tehokkaasti kaikkiin taloutta, yhteiskuntaa ja lainsäädäntöä koskeviin keskusteluihin, mukaan luettuna EU-jäsenyysneuvottelut. Niiden organisaatiorakennetta, sisäistä tiedottamista ja kykyä palvella jäseniään tulisi parantaa.

1.9

ETSK kehottaa vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavien sekakomiteoiden roolia. Neuvoa-antavien sekakomiteoiden tulisi pyrkiä täyttämään neuvotteluprosessin ”tyhjät aukot”, joita mikään muu elin ei kata, ja keskittyä tiettyihin aloihin. ETSK kehottaa tältä osin parantamaan neuvoa-antavien sekakomiteoiden ja komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välistä tiedonvaihtoa.

1.10

ETSK kehottaa alueen hallituksia tukemaan työmarkkinaosapuolia ja muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tasapuolisesti ja ottamaan ne tiiviisti mukaan kansallisiin strategioihinsa, EU-jäsenyyteen tähtääviin toimintapolitiikkoihinsa ja neuvottelurakenteisiinsa sekä EU-rahoitteisten hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Kansallisia neuvottelukantoja valmisteltaessa olisi tehtävä säädösten vaikutusten arviointeja, ja lainsäädäntöä olisi yhdenmukaistettava mukautumisriskien havaitsemiseksi. Valtiosta riippumattomien toimijoiden, myös yritysmaailman, ammattijärjestöjen ja asianomaisten yhteiskunnallisten ryhmien edustajien, osallistuminen on tärkeää.

1.11

Alueen kaikkien maiden olisi perustettava Euroopan yhdentymistä edistäviä kansallisia neuvostoja, joissa korkean tason poliittiset päättäjät ja keskeiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kokoontuisivat säännöllisesti tavoitteena muuttaa EU:n integraatioprosessia avoimemmaksi ja tehdä sitä laajemmin tunnetuksi.

1.12

Eräissä maissa havaitut edistysaskeleet, jotka liittyvät hallitustahojen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön kehykseen ja mekanismeihin, eivät ole riittäviä. Kansallisten hallitusten olisi pidettävä lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa ja kuulemisprosessien avoimuutta ja johdonmukaisuutta painopisteinä ja seurattava edistymistä tämän mukaisesti.

1.13

ETSK kehottaa poliittisia päättäjiä tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa toteutettaessa uudistuksia ja sovellettaessa lainsäädäntöä keskeisissä kysymyksissä, kuten korkean tason korruptiotapausten käsittely, julkisten hankintamenettelyjen valvonnan tehostaminen ja poliittisten puolueiden rahoitusta koskevan lainsäädäntökehyksen parantaminen. Lisäksi komitea kehottaa alueen maita parantamaan tiedonsaannin vapautta koskevia säännöksiä ja niiden käytännön soveltamista, hyväksymään ja soveltamaan lakeja epäkohtien paljastamisesta sekä tehostamaan käytännössä ilmiantajien suojelua. Olisi parannettava yleistä tietoisuutta mahdollisuuksista ilmoittaa korruptiosta, ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat tässä yhteydessä olla luotettavia kumppaneita. Lisäksi olisi toivottavaa säännellä osapuolten suostumuksella kolmikantaista työmarkkinavuoropuhelua, jotta seurataan tehtyjä sopimuksia.

1.14

Alueen maiden poliittisten päättäjien olisi edistettävä ja tuettava vahvojen ja riippumattomien sääntelyelinten toimintaa ja erityisesti Albanian ja Serbian mallien mukaisen oikeusasiamiesinstituution sekä vapaasta tiedonsaannista ja yksityisyydensuojasta vastaavien asiamiesten, korruptiontorjuntavirastojen, valtiontarkastuslaitosten ja vaalilautakuntien toimintaa. ETSK korostaa, että oikeusasiamies voi antaa ratkaisevan panoksen ja täydentää perusoikeuksien parissa toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden työtä etenkin vähemmistöjen suojelussa.

1.15

Kun otetaan huomioon erittäin korkea nuorisotyöttömyys Länsi-Balkanilla, ETSK suosittaa EU:n nuorisotakuun ulottamista liittymisneuvotteluja käyviin maihin tällä alueella. Nuorisotakuu olisi rahoitettava asianomaisista EU:n rahastoista. Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli olisi otettava käyttöön yhteistyössä työmarkkinaosapuolten sekä kauppa- ja teollisuuskamarien ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

1.16

Vaikka EU pyrkii lisäämään hallitusvallan roolia jaettaessa EU:n varoja, kansalaisyhteiskuntaan kohdennettua rahoitusta ei tulisi kanavoida pääasiassa hallitustahojen kautta, sillä näin saattaa syntyä eturistiriitatilanteita. EU:n olisi tuettava entistä riippumattomampien rahoitusjärjestelmien perustamista. Riippumattomat säätiöt tai rahastot saattavat olla kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi asianmukaisempi mekanismi EU:n varoja jaettaessa. Tarkasti noudatettavia perusluonteisia vaatimuksia ovat muun muassa avoimuus varojen jakamisessa ja käytössä, tasapuolinen kohtelu ja eturistiriitojen ja/tai poliittisen puuttumisen välttäminen julkisen rahoituksen osoittamisessa.

1.17

Komission ja kansallisen rahoituksen painopisteinä olisi edelleen oltava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kansallisten valmiuksien kehittäminen (esimerkiksi resurssikeskukset, yhteenliittymien tukeminen ja asiantuntemuksen kehittämisohjelmat), tukitoimien laajentaminen (etenkin pääkaupunkien ulkopuolelle ja ruohonjuuritason organisaatioihin) ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisen edistäminen ETSK:ssa saatujen kokemusten mukaisesti.

2.1

ETSK toteaa, että EU:n laajentumispolitiikalla on keskeinen rooli varmistettaessa rauha, turvallisuus ja vakaus Euroopassa. Vuoden 2015 laajentumisohjelmassa esitetään ensimmäistä kertaa keskipitkän aikavälin poliittiset näkymät. Huolimatta siitä yksiselitteisestä viestistä, ettei yksikään laajentumismaista tule olemaan valmis liittymään EU:hun nykyisen komission toimikaudella, Länsi-Balkanin maiden kannalta on erittäin tärkeää säilyttää selkeät näkymät EU-jäsenyydestä. Niiden edistymistä ja ponnistuksia on myös tärkeä mitata, seurata ja tukea selkeiden vertailuarvojen pohjalta ja ottaen huomioon tulevaisuuteen suuntautuvat näkymät siitä, mitä maat haluavat saavuttaa ja mitä niiden on saavutettava.

2.2

Myönteisiä toimenpiteitä ovat kansalaisyhteiskunnan sisällyttäminen maakohtaisten raporttien poliittisten kriteerien erilliseen kohtaan ja kansalaisyhteiskunnan roolin ottaminen tietyssä määrin enemmän huomioon neuvotteluluvuissa. Seuratessaan edistystä ja arvioidessaan kansalaisyhteiskunnan kannalta suotuisan toimintaympäristön tilannetta komission olisi seurattava tiiviisti, miten sen antamat suuntaviivat kansalaisyhteiskunnalle kohdennettavasta EU:n tuesta otetaan huomioon laajentumismaissa. Suuntaviivoista olisi myös tultava viitekehys ja ohje laajentumismaille itselleen.

2.3

ETSK vahvistaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on Länsi-Balkanin ja EU:n talouskehityksen avain. Työmarkkinaosapuolten kohtaamia erityishaasteita olisi tarkasteltava järjestelmällisemmin ja yksityiskohtaisemmin maakohtaisissa arvioinneissa ja raporteissa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ihmisten työoikeudellisen turvan ja sosiaaliturvan säilymiseen.

2.4

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen keskittyä voimakkaammin työllisyyteen ja sosiaalisiin haasteisiin laajentumismaiden laatimia talouden uudistusohjelmia koskevassa tulevassa työssään. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi myös oltava osa tätä prosessia, ja niiden lausunnot ja asiantuntemus olisi otettava huomioon niin kansallisella kuin unionin tasolla, jotta vältettäisiin tilanteet, joissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioille vain tiedotetaan strategioista tai toimintasuunnitelmista, joita koskevat päätökset on jo tehty. Kansallisia viranomaisia olisi vaadittava varmistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tosiasiallinen osallistuminen.

2.5

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisella liittymisprosessiin tarkoitetaan 1) suoraa osallistumista varsinaisiin neuvotteluihin (seuranta, kansallisten kantojen valmistelu, edistyksen valvonta), 2) työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kansalaiskeskustelua politiikan muotoilusta ja lainsäädännön sovittamisesta yhteen EU:n säännöstön kanssa, 3) osallistumista liittymistä valmistelevan tuen suunnitteluun ja 4) edistyksen ja uudistusprosessien sosiaalisten vaikutusten riippumatonta seurantaa. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää riittävän taloudellisen tuen saamista kansalliselta hallitukselta ja liittymistä valmistelevaan tukeen tarkoitetuista EU:n varoista.

2.6

Kansalaisyhteiskunnan roolista tiedottaminen ja työmarkkinaosapuolten ottaminen mukaan liittymisprosessiin on ollut sekä tavoite että haaste ETSK:lle. Eräissä maissa hallitukset suhtautuvat edelleen kielteisesti kansalaisyhteiskuntaan, ja tällöin neuvoa-antavan sekakomitean suositukset eivät ole juurikaan saaneet vastakaikua. Neuvoa-antavat sekakomiteat ovat kuitenkin luoneet tilaisuuksia suoraan näkemystenvaihtoon kansalaisyhteiskunnan sekä EU:n ja kansallisten poliitikkojen ja virkamiesten välillä, vaikka vaikutukset hallituksen politiikkaan olisivatkin olleet vähäisiä. Neuvoa-antavat sekakomiteat hyötyisivätkin suuresti vahvemmasta tuesta ja läheisemmästä yhteistyöstä komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa, sillä näin voitaisiin varmistaa, että kansalaiskeskustelussa ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa esiin tulevat tärkeimmät EU:hun liittymisen kansallisia näkökohtia koskevat huolenaiheet kuullaan kaikissa asianomaisissa poliittisissa päätöksentekoelimissä.

2.7

Kuten komissio on todennut, ETSK korostaa alueellisen yhteistyön sekä alueen talouskehityksen ja yhteenliitettävyyden parantamista vakautus- ja assosiaatiosopimusten ja laajentumisprosessin keskeisenä tekijänä. Kauppakamarien investointifoorumia (Chambers’ Investment Forum, CIF) (2) koskevan sopimuksen allekirjoittamisen myötä alueellinen yhteistyö elinkeinoelämässä toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä on kehittynyt myönteisesti. CIF:n tausta-ajatuksena on ottaa alueen yritykset kauppakamarien kautta mukaan Länsi-Balkanin taloudellisen hyvinvoinnin kannalta tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen Berliinin prosessin painopisteiden mukaisesti.

2.8

ETSK on vakavasti huolissaan kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden (3) huomattavasta taantumisesta muutamissa maissa (erityisesti Montenegrossa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Turkissa mutta myös Serbiassa, kun tarkastellaan kokoontumisvapauteen sovellettavaa lainsäädäntökehystä). Nämä vapaudet ovat edellytyksiä vakaiden demokratioiden perustamiselle ja vireän kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle. Näin ollen komitea kannattaa vahvasti sitä, että noudatetaan kaikilta osin laajentumisasioiden pääosaston ohjeita kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä laajentumismaissa vuosina 2014–2020 sekä EU:n tuesta tiedotusvälineiden vapaudelle ja riippumattomuudelle vuosina 2014–2020. Haasteena on kuitenkin vielä varmistaa se, että tiedotusvälineet tavoittavat eurooppalaisen yleisön, jonka tulee myös saada asianmukaista tietoa laajentumispolitiikan merkityksestä ja kehityksestä.

2.9

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli politiikan suunnittelussa ja seurannassa ja yleensäkin toimivan demokratian turvaamisessa on erittäin tärkeä. Eräissä laajentumismaissa vuonna 2015 havaitut hyökkäykset kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (etenkin valvontaa harjoittavien järjestöjen sekä keskeisiä poliittisia prosesseja tarkasti seuraavien ja vaalivilppiä ja poliittista korruptiota paljastavien riippumattomien toimittajajärjestöjen) legitimiteettiä ja vastuunalaisuutta kohtaan antavat aihetta vakavaan huoleen. ETSK toteaakin, että on parannettava viestintää ja vuoropuhelua kaikissa prosesseissa ja että on etenkin tavoitettava kansalaiset sekä EU:ssa että laajentumismaissa.

2.10

Oikeusvaltion ja perusoikeuksien osalta on kiinnitettävä enemmän huomiota haavoittuvassa ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin ja vähemmistöihin, etenkin romaneihin. Näissä kysymyksissä on saatava aikaan selkeitä tuloksia sekä edistettävä edelleen etnisten ryhmien välisiä suhteita, vähemmistöjen suojelua ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamista (koulutus, vähemmistökielillä saatavilla olevat tiedotusvälineet, vähemmistökielten käyttö muun muassa julkishallinnossa jne.).

2.11

ETSK otti 10. joulukuuta 2015 antamassaan lausunnossa (4) kantaa komission ehdotukseen turvallisten alkuperämaiden luettelosta ja pitää kiinni lausunnossa esitetyistä periaatteista. Turvallisten alkuperämaiden luetteloon sisällyttämisen on pohjauduttava perusteelliseen arviointiin. Pakolaisten ihmisoikeuksien vastuuntuntoinen huomioon ottaminen on tärkeää myös turvallisia kolmansia maita koskevan kysymyksen yhteydessä, kun ajatellaan ajankohtaisia uutisia pakolaisten kyseenalaisista palautuksista kriisialueille.

2.12

Euroopan kansalaisille on tiedotettava kattavasti laajentumispolitiikan välttämättömyydestä koko maanosan turvallisuuden ja vaurauden kannalta. Tämän haasteen ratkaiseminen saattaisi auttaa lieventämään tulevan laajentumisen pelkoa, joka voi nousta pinnalle muiden muukalaisvihan muotojen muassa erityisesti talouskriisin ja nykyisen pakolaiskriisin aikoina.

2.13

EU:n toimielimet tarjoavat useita kanavia kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen ja siten näytön keräämiseen liittymisen edellyttämien uudistusten edistymisestä: niitä ovat verkkopohjainen kirjeenvaihto, vuosittaiset kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudet Brysselissä, kokoukset asianomaisissa maissa sekä tilannekatsaukset ja yleisötilaisuudet EU:n virkamiesten vierailujen yhteydessä. Komissio on myös suhtautunut avoimesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laatimiin riippumattomiin seurantaraportteihin. Komissio on kuitenkin kieltämättä ollut paljon aktiivisemmin yhteydessä kansalaisjärjestöihin kuin ammatti- ja yrittäjäjärjestöihin. ETSK kehottaakin komissiota parantamaan lähestymistapaansa ja ryhtymään uusiin toimiin avoimuuden ja osallistavuuden edistämisestä Euroopan unionin jäsenyyteen tähtäävässä liittymisprosessissa annetussa ETSK:n lausunnossa (REX/401) esitettyjen suositusten mukaisesti.

2.14

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on jatkuvia vaikeuksia varmistaa rahoituksensa jatkuvuus Länsi-Balkanilla. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat edelleen riippuvaisia pääasiassa ulkomaisista avustuksista ja valtion budjetista saatavista tuloista, muun muassa rahapeleistä saaduista tuotoista, ja vaihtoehtoisia rahoituslähteitä käytetään harvoin. Sekä taloudellinen että muu valtion tuki jaetaan aivan liian usein läpinäkymättömien rakenteiden kautta, ja se on riittämätöntä. Tämän vuoksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on jatkuvasti monipuolistettava rahoituslähteitään varmistaakseen taloudellisen riippumattomuutensa ja rahoituksensa jatkuvuuden. Jos kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tukeutuvat vain yhteen tai kahteen rahoituslähteeseen, ne ovat liian riippuvaisia näiden rahavarojen saatavuudesta eikä niillä ole riittävää taloudellista turvaa ja itsenäisyyttä.

2.15

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden taloudellisen arvon tunnustaminen laajentumismaissa edellyttää tarkoituksenmukaista tietojen keruuta ja etenkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin edistämiseen ja roolista tiedottamiseen liittyviä toimia. Viralliset tiedot ja tilastot kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden työntekijöistä ja niissä toimivista vapaaehtoisista Länsi-Balkanin maissa ovat edelleen rajallisia. Työlainsäädännössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kohdellaan edelleen samoin kuin muitakin työnantajia. Niitä ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon sellaisissa kansallisissa työllisyyspolitiikoissa, joilla luodaan kannustimia potentiaalisia työnantajia varten. Tällainen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden syrjivä kohtelu johtuu siitä, ettei valtio tunnusta kansalaisyhteiskuntaa työllisyyttä luovaksi sektoriksi. Kansallisten viranomaisten ja komission olisi tilastollisia painopisteitä määriteltäessä tarkasteltava huolellisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden äskettäisiä pyrkimyksiä kerätä tietoja ja arvioida erityisiä esteitä kussakin maassa (5).