Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52015XC0304(03)

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

EUVL C 76, 4.3.2015, p. 1–388 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

4.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 76/1


SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET EUROOPAN UNIONIN YHDISTETTYYN NIMIKKEISTÖÖN

(2015/C 076/01)

Julkaistu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23. heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti

SISÄLTÖ

Johdanto 9

A.

Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt 11

C.

Nimikkeistöön ja tulleihin sovellettavat yleissäännöt 11

I jakso

Elävät eläimet ja eläintuotteet

1

Elävät eläimet 13

2

Liha ja muut syötävät eläimenosat 16

3

Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat 30

4

Maito ja meijerituotteet; linnunmunat; luonnonhunaja; muualle kuulumattomat eläinperäiset syötävät tuotteet 37

5

Muualle kuulumattomat eläinperäiset tuotteet 41

II jakso

Kasvituotteet

6

Elävät puut ja muut elävät kasvit; sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet; leikkokukat ja leikkovihreä 43

7

Kasvikset sekä tietyt syötävät kasvit, juuret ja mukulat 45

8

Syötävät hedelmät ja pähkinät; sitrushedelmien ja melonin kuoret 53

9

Kahvi, tee, mate ja mausteet 59

10

Vilja 63

11

Myllyteollisuustuotteet; maltaat; tärkkelys; inuliini; vehnägluteeni 64

12

Öljysiemenet ja -hedelmät; erinäiset siemenet ja hedelmät; teollisuus- ja lääkekasvit; oljet ja kasvirehu 67

13

Kumilakat; kumit, hartsit ja muut kasvimehut ja -uutteet 71

14

Kasviperäiset punonta- ja palmikointiaineet; muualle kuulumattomat kasvituotteet 72

III jakso

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat

15

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat 73

IV jakso

Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka; tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet

16

Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut tuotteet 78

17

Sokeri ja sokerivalmisteet 82

18

Kaakao ja kaakaovalmisteet 85

19

Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet; leipomatuotteet 87

20

Kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä tai muista kasvinosista valmistetut tuotteet 90

21

Erinäiset elintarvikevalmisteet 94

22

Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka 97

23

Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu 103

24

Tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet 107

V jakso

Kivennäistuotteet

25

Suola; rikki; maa- ja kivilajit; kipsi, kalkki ja sementti 110

26

Malmit, kuona ja tuhka 114

27

Kivennäispolttoaineet, kivennäisöljyt ja niiden tislaustuotteet; bitumiset aineet; kivennäisvahat 116

VI jakso

Kemianteollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet

28

Kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet; jalometallien, harvinaisten maametallien, radioaktiivisten alkuaineiden ja isotooppien orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet 141

29

Orgaaniset kemialliset yhdisteet 146

30

Farmaseuttiset tuotteet 154

31

Lannoitteet 158

32

Parkitus- ja väriuutteet; tanniinit ja niiden johdannaiset; värit, pigmentit ja muut väriaineet; maalit ja lakat; kitti sekä muut täyte- ja tiivistystahnat; painovärit, muste ja tussi 160

33

Haihtuvat öljyt ja resinoidit; hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet 165

34

Saippua ja suopa, orgaaniset pinta-aktiiviset aineet, pesuvalmisteet, voiteluvalmisteet, tekovahat, valmistetut vahat, kiillotus-, hankaus- ja puhdistusvalmisteet, kynttilät ja niiden kaltaiset tuotteet, muovailumassat, ”hammasvahat” ja kipsiin perustuvat hammaslääkinnässä käytettävät valmisteet 167

35

Valkuaisaineet; modifioidut tärkkelykset; liimat ja liisterit; entsyymit 169

36

Räjähdysaineet; pyrotekniset tuotteet; tulitikut; pyroforiset seokset; helposti syttyvät aineet 171

37

Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet 172

38

Erinäiset kemialliset tuotteet 175

VII jakso

Muovit ja muovitavarat; kumi ja kumitavarat

39

Muovit ja muovitavarat 183

40

Kumi ja kumitavarat 190

VIII jakso

Raakavuodat ja -nahat, muokattu nahka, turkisnahat ja niistä valmistetut tavarat; satula- ja valjasteokset; matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet; suolesta valmistetut tavarat

41

Raakavuodat ja -nahat (muut kuin turkisnahat) sekä muokattu nahka 193

42

Nahkatavarat; satula- ja valjasteokset; matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet; suolesta valmistetut tavarat 198

43

Turkisnahat ja tekoturkikset; niistä valmistetut tavarat 200

IX jakso

Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; korkki ja korkkitavarat; oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset

44

Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili 202

45

Korkki ja korkkitavarat 209

46

Oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset 211

X jakso

Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte); paperi, kartonki ja pahvi sekä niistä valmistetut tavarat

47

Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte) 212

48

Paperi, kartonki ja pahvi; paperimassa-, paperi-, kartonki- ja pahvitavarat 214

49

Kirjat, sanomalehdet, kuvat ja muut painotuotteet; käsikirjoitukset, konekirjoitukset ja työpiirustukset 219

XI jakso

Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat

50

Silkki 220

51

Villa sekä hieno ja karkea eläimenkarva; jouhilanka ja jouhesta kudotut kankaat 223

52

Puuvilla 225

53

Muut kasvitekstiilikuidut; paperilanka ja kudotut paperilankakankaat 226

54

Tekokuitufilamentit; kaistaleet ja niiden kaltaiset tavarat tekstiilitekokuituaineesta 227

55

Katkotut tekokuidut 230

56

Vanu, huopa ja kuitukangas; erikoislangat; side- ja purjelanka, nuora ja köysi sekä niistä valmistetut tavarat 231

57

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta 232

58

Kudotut erikoiskankaat; tuftatut tekstiilikankaat; pitsit; kuvakudokset; koristepunokset; koruompelukset 233

59

Kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat; tekstiilitavarat, jollaiset soveltuvat teknisiin tarkoituksiin 235

60

Neulokset 237

61

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta 238

62

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 248

63

Muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat, jalkineet ja päähineet; lumput 256

XII jakso

Jalkineet, päähineet, sateenvarjot ja päivänvarjot, kävelykepit, istuinkepit, ruoskat, ratsupiiskat ja niiden osat; valmistetut höyhenet ja niistä valmistetut tavarat; tekokukat; hiuksista valmistetut tavarat

64

Jalkineet, nilkkaimet ja niiden kaltaiset tavarat; niiden osat 257

65

Päähineet ja niiden osat 263

66

Sateenvarjot, päivänvarjot, kävelykepit, istuinkepit, ruoskat, ratsupiiskat sekä niiden osat 264

67

Valmistetut höyhenet ja untuvat sekä höyhenistä tai untuvista valmistetut tavarat; tekokukat; hiuksista valmistetut tavarat 265

XIII jakso

Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat

68

Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat 266

69

Keraamiset tuotteet 270

70

Lasi ja lasitavarat 275

XIV jakso

Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit, jalometallilla pleteroidut metallit ja näistä valmistetut tavarat; epäaidot korut; metallirahat

71

Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit, jalometallilla pleteroidut metallit ja näistä valmistetut tavarat; epäaidot korut; metallirahat 280

XV jakso

Epäjalot metallit ja epäjalosta metallista valmistetut tavarat

72

Rauta ja teräs 284

73

Rauta- ja terästavarat 293

74

Kupari ja kuparitavarat 302

75

Nikkeli ja nikkelitavarat 303

76

Alumiini ja alumiinitavarat 304

78

Lyijy ja lyijytavarat 305

81

Muut epäjalot metallit; kermetit; niistä valmistetut tavarat 306

82

Työkalut ja -välineet sekä veitset, lusikat ja haarukat, epäjaloa metallia; niiden epäjaloa metallia olevat osat 307

83

Erinäiset epäjalosta metallista valmistetut tavarat 309

XVI jakso

Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet

84

Ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat 311

85

Sähkökoneet ja -laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet 331

XVII jakso

Kulkuneuvot, ilma-alukset ja alukset sekä niihin rinnastettavat kuljetusvarusteet

86

Rautatieveturit, raitiomoottorivaunut ja muu liikkuva kalusto sekä niiden osat; rautatie- ja raitiotieradan varusteet ja kiinteät laitteet sekä niiden osat; kaikenlaiset mekaaniset (myös sähkömekaaniset) liikennemerkinantolaitteet 357

87

Kuljetusvälineet ja kulkuneuvot, muut kuin rautatien tai raitiotien liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat ja tarvikkeet 359

88

Ilma-alukset, avaruusalukset sekä niiden osat 368

89

Alukset ja uivat rakenteet 369

XVIII jakso

Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; kellot; soittimet; niiden osat ja tarvikkeet

90

Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet 370

91

Kellot ja niiden osat 376

92

Soittimet; niiden osat ja tarvikkeet 377

XIX jakso

Aseet ja ampumatarvikkeet; niiden osat ja tarvikkeet

93

Aseet ja ampumatarvikkeet; niiden osat ja tarvikkeet 378

XX jakso

Erinäiset tavarat

94

Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset 379

95

Lelut, pelit ja urheiluvälineet; niiden osat ja tarvikkeet 381

96

Erinäiset tavarat 387

JOHDANTO

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23. heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (2) perustettiin tavaranimikkeistö, josta käytetään nimeä ”yhdistetty nimikkeistö” tai lyhennettä ”CN”. Nimikkeistö perustuu harmonoitua tavaroiden kuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (3), josta käytetään nimeä ”harmonoitu järjestelmä” tai lyhennettä ”HS”.

Harmonoitua järjestelmää on täydennetty sitä koskevilla selityksillä (HSEN). Englannin- ja ranskankieliset selitykset julkaisee ja päivittää:

WORLD CUSTOMS ORGANIZATION

Tulliyhteistyöneuvosto (CCC)

30, rue du Marché

B-1210 Brussels

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan komissio hyväksyy yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset (CNEN) tullikoodeksikomitean tariffi- ja tilastonimikkeistöjaoston käsittelyn jälkeen. Vaikka yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa voidaan viitata harmonoidun järjestelmän selityksiin, ne eivät niitä korvaa vaan yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia olisi pidettävä harmonoidun järjestelmän selityksiä täydentävinä ja niiden yhteydessä käytettävinä.

Tämä yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten toisinto sisältää ja soveltuvin osin korvaa Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa 16. syyskuuta 2014 (4) mennessä julkaistut selittävät huomautukset. Yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka on julkaistu virallisen lehden C-sarjassa tämän päivämäärän jälkeen, jäävät voimaan ja ne lisätään selittäviin huomautuksiin tarkistuksen yhteydessä.

Nimikkeiden ja alanimikkeiden CN-koodit, joihin viitataan, ovat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1101/2014 mukaisen vuoden 2015 yhdistetyn nimikkeistön koodien mukaiset (5).

Lisäksi ”Ohjeet vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen tavaroiden luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön” julkaistiin Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa (6).

A. Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt

Yleissääntö 5 b

Pakkauspäällykset, joissa myydään mm. juomia, hilloja, sinappia ja mausteita, luokitellaan kuten niiden sisältö, vaikka ne selvästi soveltuisivat toistuvaan käyttöön.

 

C. Nimikkeistöön ja tulleihin sovellettavat yleissäännöt

Yleissääntö 3

1.

”Työpäiviä”, joihin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (7) 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa viitataan, ovat kaikki muut päivät paitsi lauantait, sunnuntait ja Euroopan komission yksiköiden yleiset vapaapäivät Brysselissä.

2.

Jos edellä mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kurssia, jota käytetään euron muuntamisessa kansallisiksi valuutoiksi, ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä jonkin kuukauden viimeistä edellisenä työpäivänä tai 15:ttä päivää edeltävänä viimeistä edellisenä työpäivänä, muuntokurssina on käytettävä kurssia, joka on viimeksi julkaistu ennen kyseisen kuukauden viimeistä edellistä työpäivää tai 15:ttä päivää edeltävänä viimeistä edellisenä työpäivänä.

I JAKSO

ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET

1 RYHMÄ

ELÄVÄT ELÄIMET

0101

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

0101 29 10 ja 0101 29 90

hevoset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat villihevoset, kuten przewalskinhevonen tai tarpaani (mongolianhevonen). Seeprat (Equus zebra, Equus grevyi, Equus burchelli, Equus quagga jne.) luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 0106 19 00, vaikka ne kuuluvat Equidae-heimoon.

Hevostamman ja seepraoriin risteytymä (zebroidi) luokitellaan alanimikkeeseen 0106 19 00.

0101 30 00

aasit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekä kesyt että luonnonvaraiset aasit. Jälkimmäisiin kuuluvat mm. Aasian villiaasi, kiangi, onageri ja kulaani eli puoliaasi (Equus hemionus).

Aasioriin ja seepratamman risteytymä (”zebrass”) luokitellaan alanimikkeeseen 0106 19 00.

0101 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan HS-selityksissä nimikkeen 0101 viimeisessä kappaleessa kuvaillut eläimet.

0102

Elävät nautaeläimet

0102 21 10 0102 29 99

nautakarja

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 0102, ensimmäisen kappaleen kohdassa 1 kuvaillut eläimet.

Jakeilla on 14 paria kylkiluita, kun taas kaikilla muilla nautaeläimillä (visenttejä ja biisoneita lukuun ottamatta) on vain 13 paria kylkiluita.

0102 31 00 0102 39 90

puhvelit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 0102, ensimmäisen kappaleen kohdassa 2 kuvaillut eläimet.

Visenteillä (Bison bonasus) ja biisoneilla (Bison bison) on 14 paria kylkiluita, kun taas kaikilla muilla nautaeläimillä (jakkeja lukuun ottamatta) on vain 13 paria kylkiluita.

0102 39 10

kotieläinlajit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki kesyt Bubalus-sukuun nautaeläimet riippumatta niiden käyttötarkoituksesta (kanta, kasvatus, lihotus, siitos, teurastus tms.). Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu puhdasrotuiset siitoseläimet (alanimike 0102 31 00).

0102 39 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki kesyt Syncerus-, ja Bison -suvun nautaeläimet. Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu puhdasrotuiset siitoseläimet (alanimike 0102 31 00).

0102 90 20 0102 90 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 0102, ensimmäisen kappaleen kohdassa 3 kuvaillut eläimet.

0102 90 91

kotieläinlajit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki edellä oleviin alanimikkeisiin kuulumattomat, kotieläiminä pidettävät nautaeläimet, riippumatta niiden käyttötarkoituksesta (kanta, kasvatus, lihotus, siitos, teurastus tms.). Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu puhdasrotuiset siitoseläimet (alanimike 0102 90 20).

0103

Elävät siat

0103 91 90

muut

Luonnonvaraisia sikaeläimiä ovat mm.:

1.

villisika (Sus scrofa);

2.

pahkasika (Phacochoerus aethiopicus), pensselisika (Potamochoerus porcus) ja jättiläismetsäkarju;

3.

hirvisika (Babyrousa babyrussa);

4.

pekari (Dicotyles tajacu).

0103 92 90

muut

Ks. alanimikkeen 0103 91 90 selittävät huomautukset.

0104

Elävät lampaat ja vuohet

0104 10 10 0104 10 80

lampaat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kesy lammas (Ovis aries), luonnonvaraiset lammaslajit kuten mufloni (Ovis musimon), paksusarvilammas (Ovis canadensis), uriaali (Ovis orientalis), argaali (Ovis ammon) sekä harjalammas (Ammotragus lervia), vaikka se on enemmän sukua vuohelle kuin lampaalle.

0104 20 10 ja 0104 20 90

vuohet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kesyt vuohet, vuorikauris (Capra ibex) ja besoaarivuohi eli villivuohi (Capra aegagrus eli Capra hircus).

Seuraavat eläimet eivät kuitenkaan kuulu näihin alanimikkeisiin vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0106 19 00: myskihirvi (Moschus moschiferus), kääpiövesikauris (Hyemoschus) ja kääpiökauriit (Tragulus-suvun lajit), jotka eivät kuulu vuohiin. Näihin alanimikkeisiin eivät myöskään kuulu eläimet, jotka tunnetaan nimellä ”vuohiantiloopit” (tarit, gemssi jne.).

0105

Elävä siipikarja eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat

Tähän nimikkeeseen kuuluvat vain nimiketekstissä mainitut elävät kesyt linnut (kanoihin luetaan myös kananpojat ja salvukukot eli kapuunit), joita kasvatetaan munien, lihan, höyhenten tai muun käyttötarkoituksen vuoksi, esim. järvi- tai puistoalueita varten tai häkkilinnuiksi.

Villit linnut, esim. villit kalkkunat (Meleagris gallopavo), luokitellaan alanimikkeeseen 0106 39 80, vaikka niitä kasvatettaisiin ja teurastettaisiin kesyjen lintujen tavoin.

Kesyt kyyhkyt kuuluvat alanimikkeeseen 0106 39 10.

0106

Muut elävät eläimet

0106 13 00

kamelit ja muut kamelieläimet ( Camelidae )

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kamelit, dromedaarit ja muut kamelien heimoon kuuluvat eläimet (laama, alpakka, guanako, vikunja).

0106 14 10

kesyt kanit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain kesyt kanilajit riippumatta niiden käyttötarkoituksesta, esim. kasvatus teuras- tai turkiseläimeksi (esim. angorakani).

0106 14 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat villit kaniinit (Oryctolagus cuniculus) ja jänikset.

0106 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki elävät nisäkkäät, paitsi kesyt ja luonnonvaraiset hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit (nimike 0101), nautaeläimet (nimike 0102), sikaeläimet (nimike 0103), lampaat ja vuohet (nimike 0104), kädelliset (alanimike 0106 11 00), valaat, delfiinit, pyöriäiset, manaatit ja merilehmät eli dugongit, hylkeet, merileijonat ja mursut (alanimike 0106 12 00) ja kanit ja jänikset (alanimikkeet 0106 14 10 ja 0106 14 90).

Tämän alanimikkeen nisäkkäitä ovat mm.:

1.

saksanhirvi, kuusipeura, metsäkauris, gemssi (Rupicapra rupicapra), hirvi ja amerikanhirvi (Alces alces), tarit, goraali, hanka-antilooppi ja varsinaiset antiloopit;

2.

leijonat, tiikerit, karhut, sarvikuonot, virtahevot, norsut, kirahvit, okapit, kengurut, seeprat jne.;

3.

oravat, ketut, minkit, murmelit, majavat, piisamit, saukot, marsut;

4.

porot;

5.

koirat ja kissat.

0106 20 00

matelijat (myös käärmeet ja kilpikonnat)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki matelijat ja liskot, maa- ja vesikilpikonnat (sekä merivedessä että makeassa vedessä elävät).

0106 39 10

kyyhkyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki kyyhkyjen heimon linnut, sekä luonnonvaraiset että kesyt kyyhkyt; viimeksi mainitut luokitellaan tähän alanimikkeeseen niiden käyttötarkoituksesta riippumatta (esim. kyyhkysfarmien kyyhkyt, lemmikkikyyhkyt, kirjekyyhkyt).

Luonnonvaraisia kyyhkylajeja ovat mm. sepelkyyhky (Columba palumbus), uuttukyyhky (Columba oenas), kalliokyyhky (Columba livia), pensaskyyhkyt ja turturikyyhkyt (Streptopelia turtur, Streptopelia risoria).

Tietyt läheistä sukua olevat kanalintulajit kuten hartiahuivikyyhky (Caloenas nicobarica), ”columbar”, kruunukyyhkyt, ”gauga” ja arokyyhkyt, eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0106 39 80.

0106 39 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki elävät linnut lukuun ottamatta kanoja (Gallus domesticus), ankkoja, hanhia, kalkkunoita ja helmikanoja (nimike 0105), petolintuja (alanimike 0106 31 00), papukaijalintuja (psittaciformes) (alanimike 0106 32 00), strutseja ja emuja (alanimike 0106 33 00) sekä kesyjä ja luonnonvaraisia kyyhkyjä (alanimike 0106 39 10).

Tämän alanimikkeen lintuja ovat mm.:

1.

merihanhi (Anser anser), sepelhanhi (Branta bernicla), ristisorsa (Tadorna tadorna), sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos), harmaasorsa (Anas strepera), haapana (Anas penelope), jouhisorsa (Anas acuta), lapasorsa (Anas clypeata), heinätavi ja tavi (Anas querquedula, Anas crecca), mustalinnut ja pilkkasiivet sekä haahka;

2.

joutsenet ja riikinkukot;

3.

peltopyyt, fasaanit, viiriäiset, lehtokurppa, taivaanvuohi, villit kanalinnut, peltosirkku, mustarastaat ja muut rastaat, kiurut;

4.

peipot, tiaiset, kanarialinnut, kolibrit jne.

0106 49 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat silkkiäistoukat, perhoset, kovakuoriaiset ja muut hyönteiset.

0106 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

kaikki muut elävät eläinlajit paitsi kalat, äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat (3 ryhmä) sekä mikro-organismiviljelmät (nimike 3002);

2.

sammakot.

2 RYHMÄ

LIHA JA MUUT SYÖTÄVÄT ELÄIMENOSAT

Yleisohjeita

1.

Liha ja muut eläimenosat, jotka ovat ihmisravinnoksi soveltuvia, luokitellaan tähän ryhmään, vaikka niitä käytettäisiinkin lemmikkieläinten ruoan valmistukseen.

2.

Tämän ryhmän nimikkeissä tarkoitetaan ilmaisuilla ”liha” ja ”muut eläimenosat” samaa kuin tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeissa.

3.

Tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeissa on ohjeita siitä, missä eri muodoissa tämän ryhmän liha ja muut eläimenosat (tuoreina, jäähdytettyinä, jäädytettyinä, suolattuina, suolavedessä, kuivattuina tai savustettuina) voivat olla. On huomattava, että syväjäädytetty liha ja osittain tai kokonaan sulatettu liha luokitellaan samalla tavoin kuin jäädytetty liha. Ilmaisulla ”jäädytetty” ei tarkoiteta vain tuoreena jäädytettyä lihaa, vaan myös lihaa, jota on ensin hiukan kuivattu ja sen jälkeen jäädytetty, jos jäädyttäminen on välttämätöntä lihan varsinaisen säilymisen vuoksi.

4.

Tämän ryhmän HS-selitysten yleisohjeissa annetaan ohjeita siitä, miten tämän ryhmän liha ja muut eläimenosat voidaan erottaa 16 ryhmään kuuluvista vastaavista tuotteista. Tähän ryhmään kuuluvat kuitenkin jauhetut tai hienoksi paloitellut mutta ei enempää valmistetut raa'at lihat ja muut eläimenosat, jotka on pakattu muoviin (myös makkaran muodossa) yksinomaan käsittelyn tai kuljetuksen helpottamiseksi.

5.

Luullisia ja luuttomia paloja luokiteltaessa, luuksi ei katsota rustoja eikä jänteitä.

Lisähuomautus 1 A d ja lisähuomautus 1 A e

Määritettäessä tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan d ja e alakohtaa (joita on luettava yhdessä tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen C kohdan kanssa) varten, täyttyvätkö kylkiluiden vähimmäis- ja enimmäislukumäärälle asetetut ehdot, ainoastaan selkärangassa suoraan kiinni olevat kylkiluut, kokonaiset tai poikki leikatut, otetaan huomioon.

Edellä olevan selityksen havainnollistamiseksi annetaan jäljempänä esimerkki nautaeläimen etuneljänneksestä, joka täyttää 1 lisähuomautuksen A kohdan d ja e alakohdassa, joita luetaan yhdessä tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen C kohdan kanssa, asetetut ehdot.

 

ETUNELJÄNNES TAKANELJÄNNES

Image

Lisähuomautus 2 C

Seuraavissa kuvissa havainnollistetaan tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohdan tarkoittamat kaksi eri leikkaustapaa sekä ilmaisut ”kaulapalat”, ”leukalihat” ja ”leukalihat yhdessä kaulapalojen kanssa”:

 

Image

 

Image

Lisähuomautus 6 a)

Suola ei ole mauste tämän alahuomatuksen tarkoittamassa merkityksessä.

Ks. myös tämän ryhmän 7 lisähuomatus.

 

0201

Naudanliha, tuore tai jäähdytetty

Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0102 eläinten tuore tai jäähdytetty liha.

Etuneljännesten ja takaneljännesten määrittelemiseksi sovelletaan seuraavaa:

a)

niska on halkaistu niskapala, jossa on lihakset ja seitsemän kaulanikaman puolikasta;

b)

lapa on etuneljänneksen pala, johon kuuluvat lapaluu, olkaluu, värttinäluu ja kyynärvarsi (cubitus) ympäröivine lihaksineen;

c)

fileeselkä käsittää sisäfileen (”tenderloin”) ja ulkofileen (”striploin”); paahtopaistissa (”rump”) voi olla mukana kuveliha (”gooseskirt”).

0201 10 00

ruhot ja puoliruhot

Ilmaisut ”ruhot” ja puoliruhot määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

0201 20 20

saman ruhon neljännekset

Ilmaisu ”saman ruhon neljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

0201 20 30

erottamattomat tai erotetut etuneljännekset

Ilmaisut ”erottamattomat etuneljännekset” ja ”erotetut etuneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan d ja e alakohdissa.

0201 20 50

erottamattomat tai erotetut takaneljännekset

Ilmaisut ”erottamattomat takaneljännekset” ja ”erotetut takaneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan f ja g alakohdissa.

0201 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim. lapa, paistit ja fileeselkä (luulliset). Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös puoliruhojen etu- ja takaosat (luulliset), jotka eivät vastaa saman ruhon neljännesten, etuneljännesten tai takaneljännesten määritelmiä.

0201 30 00

luuton liha

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kaikki nautaeläimistä peräisin olevat tuoreet tai jäähdytetyt lihapalat, joista on poistettu kaikki luut, esim. luuton filee ja luuton kylki.

0202

Naudanliha, jäädytetty

Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0102 eläinten jäädytetty liha.

0202 10 00

ruhot ja puoliruhot

Ilmaisut ”ruhot” ja puoliruhot määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

0202 20 10

saman ruhon neljännekset

Ilmaisu ”saman ruhon neljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

0202 20 30

erottamattomat tai erotetut etuneljännekset

Ilmaisut ”erottamattomat etuneljännekset” ja ”erotetut etuneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan d ja e alakohdissa.

0202 20 50

erottamattomat tai erotetut takaneljännekset

Ilmaisut ”erottamattomat takaneljännekset” ja ”erotetut takaneljännekset” määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan f ja g alakohdissa.

0202 20 90

muut

Alanimikkeen 0201 20 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0202 30 50

leikatut palat, joita kutsutaan nimillä ”etuneljänneksen selkäosa” (crop), ”niska ja etuselkä sekä lapa” (chuck and blade) ja ”rinta” (brisket)

Nämä ilmaisut määritellään tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen A kohdan h alakohdassa.

0202 30 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki nautaeläimistä peräisin olevat jäädytetyt lihanpalat, jotka ovat täysin luuttomia, lukuun ottamatta alanimikkeessä 0202 30 10 mainittuja jäädytettyjä kokonaisuuksia ja alanimikkeeseen 0202 30 50 kuuluvia jäädytettyjä paloja.

0203

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0103 eläinten liha.

Sianliha, jonka Australian toimivaltaiset viranomaiset ovat todistaneet olevan peräisin Australiassa villinä elävistä sioista, luokitellaan muuksi kuin kesystä siasta peräisin olevaksi lihaksi.

0203 11 10 0203 19 90

tuore tai jäähdytetty

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0103 eläinten tuore tai jäähdytetty liha.

0203 11 10

kesyä sikaa

Ilmaisu ”ruhot tai puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan a alakohdassa.

0203 12 11

kinkku ja sen palat

Ilmaisu ”kinkku” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan b alakohdassa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. luullinen takapotka.

0203 12 19

lapa ja sen palat

Ilmaisu ”lapa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan d alakohdassa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. etuneljänneksen kylkiluut (”mini spare ribs” eli ”riblets”) ja luullinen etupotka.

0203 19 11

etuosa ja sen palat

Ilmaisu ”etuosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu luullinen etupotka eikä etuneljänneksen kylkiluut (”mini spare ribs” eli ”riblets”) (alanimike 0203 12 19).

0203 19 13

selkä ja sen palat, luulliset

Ilmaisu ”selkä” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan e alakohdassa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. fileeselän kylkiluut (”loin ribs”).

0203 19 15

kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat

Ilmaisut ”kylki ja kuve” ja ”palat” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan f alakohdassa ja tämän ryhmän 2 isähuomautuksen B kohdassa.

Kyljen ja kupeen palat kuuluvat tähän alanimikkeeseen vain jos niissä on jäljellä kamara ja nahanalainen rasva.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu levynä irrotetut kylki- ja rintaluut eli grilliluut (”spare ribs”) ilman kamaraa tai nahanalaista rasvaa (alanimike 0203 19 59).

0203 19 59

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös levynä irrotetut kylki- ja rintaluut eli grilliluut (”spare ribs”) ilman kamaraa tai nahanalaista rasvaa.

0203 19 90

muuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain alanimikkeen 0103 91 90 tai 0103 92 90 eläinten liha (erityisesti villisian liha), muut osat kuin ruhot, puoliruhot, kinkut ja niiden palat ja lavat sekä niiden palat.

0203 21 10 0203 29 90

jäädytetty

Alanimikkeiden 0203 11 10–0203 19 90 ja niiden alajaotteluiden selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0204

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0104 kesyjen ja villien eläinten tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha, erityisesti lampaanliha (kesyt lampaiden ja villilampaiden liha) sekä kauriinliha.

0204 10 00

karitsanruhot ja puoliruhot, tuoreet tai jäähdytetyt

Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

Karitsanliha määritellään alanimikkeiden 0204 10 ja 0204 30 HS-alanimikeselityksissä.

0204 21 00

ruhot ja puoliruhot

Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan a ja b alakohdissa.

0204 22 10

lyhyet etuneljännekset

Ilmaisu ”lyhyet etuneljännekset” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan c ja d alakohdissa.

0204 22 30

kyljysrivi ja/tai satula

Ilmaisu ”kyljysrivi ja/tai satula” määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan e ja f alakohdissa.

0204 22 50

paistit

Ilmaisu ”paistit” määritelty tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan g ja h alakohdissa.

0204 30 00

karitsanruhot ja puoliruhot, jäädytetyt

Alanimikkeen 0204 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0204 41 00 0204 43 90

muu lampaanliha, jäädytetty

Alanimikkeiden 0204 21 00, 0204 22 10, 0204 22 30 ja 0204 22 50 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin alanimikkeitä 0204 41 00, 0204 42 10, 0204 42 30 ja 0204 42 50, tässä järjestyksessä.

0204 50 11 0204 50 79

vuohenliha

Ilmaisut ”ruhot” ja ”puoliruhot” (alanimikkeet 0204 50 11 ja 0204 50 51), ”lyhyet etuneljännekset” (alanimikkeet 0204 50 13 ja 0204 50 53), ”kyljysrivi ja/tai satula” (alanimikkeet 0204 50 15 ja 0204 50 55) ja ”paistit” (alanimikkeet 0204 50 19 ja 0204 50 59) määritellään tämän ryhmän 3 lisähuomautuksen A kohdan a ja b, c ja d, e ja f, g ja h alakohdissa, tässä järjestyksessä.

0206

Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

Tähän nimikkeeseen kuuluvat nimikkeiden 0101–0104 eläinten muut syötävät osat. Farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut muut eläimenosat luokitellaan tämän nimikkeen alanimikkeisiin vain, jos ne täyttävät toimivaltaisten viranomaisten asettamat vaatimukset.

Ks. HS-selitykset, nimike 0206.

0206 10 10 0206 10 98

nautaa, tuoreet tai jäähdytetyt

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0102 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

0206 10 95

pallealiha ja kuveliha

Pallealiha ja kuveliha ovat pallean lihasosia.

0206 21 00 0206 29 99

nautaa, jäädytetyt

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0102 eläinten muut syötävät osat, jäädytetyt.

0206 30 00

sikaa, tuoreet tai jäähdytetyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0103 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

Alanimikkeen 0206 49 00 selittävät huomautukset ensimmäinen kappale koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös raajat, saparot, maksa, munuaiset, sydämet, kielet, keuhkot, syötävä kamara, aivot ja vatsapaidat.

0206 41 00 ja 0206 49 00

sikaa, jäädytetyt

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain nimikkeen 0103 eläinten muut jäädytetyt syötävät osat.

0206 49 00

muuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. päät ja pään puolikkaat, myös ilman aivoja, posket tai kielet sekä pään osat (tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohta). Ilmaisu ”pään osat” määritellään edellä mainitun 2 lisähuomautuksen C kohdan kolmannessa kappaleessa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös raajat, saparot, munuaiset, sydämet, kielet, keuhkot, syötävä kamara, aivot ja vatsapaidat.

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan mm. villisian muut syötävät osat.

0206 80 91

hevosta, aasia, muulia tai muuliaasia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0101 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

0206 80 99

lammasta tai vuohta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0104 eläinten muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt.

0206 90 91

hevosta, aasia, muulia tai muuliaasia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0101 eläinten muut syötävät osat, jäädytetyt.

0206 90 99

lammasta tai vuohta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nimikkeen 0104 eläinten muut syötävät osat, jäädytetyt.

0207

Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207 11 10

kynittynä ja suolistettuna, päineen ja koipineen (ns. 83-prosenttista kanaa)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt kanat, joilla on pää ja koivet ja joista on poistettu suolet, mutta joissa on jäljellä muut sisälmykset (erityisesti keuhkot, maksa, kivipiira, sydän ja munasarjat).

0207 11 30

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 70-prosenttista kanaa)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paistovalmiit kanat, jotka ovat kynittyjä kanoja ilman päätä ja koipia mutta kaulan kanssa ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän, maksa ja kivipiira.

0207 11 90

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 65-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paistovalmiit kanat, jotka ovat ovat kynittyjä ja täysin puhdistettuja kanoja ilman päätä ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kanat, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 11 10 ja 0207 11 30 mainitut, esim. kynimättömät ja suolistamattomat kanat päineen ja koipineen.

0207 12 10 ja 0207 12 90

paloittelematon, jäädytetty

Alanimikkeiden 0207 11 30 ja 0207 11 90 selitykset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0207 13 10

luuttomat

Tähän alanimikkeeseen kuuluu luuton kananliha, riippumatta siitä mistä osasta eläintä liha on peräisin.

0207 13 20

puolikkaat ja neljännekset

Ilmaisu ”puolikkaat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja b alakohdissa.

Ilmaisu ”neljännekset” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja c alakohdissa. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat takaneljännekset, jotka muodostuvat koivesta (koipiluut ja pohjeluut), koipi-reisipaloista (reidet), selän ja pyrstön takaosasta sekä etuneljännekset, jotka muodostuvat pääasiallisesti rinnan puolikkaasta ja siihen kuuluvasta siivestä.

0207 13 30

kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

0207 13 40

selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

Ilmaisu ”selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a alakohdassa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. palat, joissa selkä ja kaula ovat yhdessä, ja jotka muodostuvat kaulaosasta, selkäosasta ja mahdollisesti pyrstöosasta; selkä; kaula; pyrstö; siivenkärjet.

0207 13 50

rinta ja sen palat

Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

0207 13 60

koipi-reisipalat ja niiden palat

Ilmaisu ”koipi-reisipalat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja f alakohdissa.

Koipi-reisipalat on erotettava selästä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä seuraavan kuvan mukaisesti:

 

Image

0207 13 91

maksa

Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

0207 13 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muut syötävät eläimenosat, erityisesti sydämet ja heltat, mutta ei maksa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kanan varpaat.

0207 14 10 0207 14 99

paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt

Alanimikkeiden 0207 13 10–0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat sovetuvin osin näitä alanimikkeitä.

0207 24 10

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 80-prosenttista kalkkunaa)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt kalkkunat, jotka ovat ilman päätä ja jalkoja, mutta kaulan kanssa ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän, maksa ja kivipiira.

0207 24 90

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 73-prosenttista kalkkunaa), tai muussa muodossa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt ja täysin puhdistetut, paistovalmiit kalkkunat, jotka ovat ilman päätä, kaulaa ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kalkkunat, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 24 10 ja 0207 24 90 mainitut.

0207 25 10 ja 0207 25 90

paloittelematon, jäädytetty

Alanimikkeiden 0207 24 10 ja 0207 24 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0207 26 10

luuttomat

Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 26 20

puolikkaat ja neljännekset

Alanimikkeen 0207 13 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 26 30

kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

0207 26 40

selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

Alanimikkeen 0207 13 40 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 26 50

rinta ja sen palat

Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

0207 26 60

koivet ja niiden palat

Ilmaisu ”koivet” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja g alakohdissa.

Koipi (josta käytetään usein kauppanimitystä ”drumstick”) on erotettava reidestä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä seuraavan kuvan mukaisesti:

 

Image

0207 26 70

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja h alakohdissa kuvaillut palat.

Reidet (joista käytetään usein kauppanimitystä ”thigh”) tai koipi-reisipalat (joista käytetään usein kauppanimitystä ”whole leg”) on erotettava selästä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä alanimikkeen 0207 13 60 selittävissä huomautuksissa olevan kuvan mukaisesti.

Reidet on erotettava koivesta niveliä rajoittavien kahden viivan välistä alanimikkeen 0207 26 60 selityksessä olevan kuvan mukaisesti.

0207 26 91

maksa

Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

0207 26 99

muut

Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 27 10 0207 27 99

paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt

Alanimikkeiden 0207 26 10–0207 26 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0207 41 30

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 70-prosenttista ankkaa)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt ankat, jotka ovat ilman päätä ja koipia mutta kaulan kanssa ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän, maksa ja kivipiira.

0207 41 80

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 63-prosenttista ankkaa), tai muussa muodossa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt ja täysin puhdistetut, paistovalmiit ankat ilman päätä, kaulaa ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ankat, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 41 20, 0207 41 30 ja 0207 41 80 mainitut.

0207 42 30

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 70-prosenttista ankkaa)

Alanimikkeen 0207 41 30 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 42 80

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 63-prosenttista ankkaa), tai muussa muodossa

Alanimikkeen 0207 41 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 43 00

rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0207 viimeinen kappale.

0207 44 10

luuttomat

Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 44 21

puolikkaat ja neljännekset

Alanimikkeen 0207 13 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 44 31

kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

0207 44 41

selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

Alanimikkeen 0207 13 40 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

0207 44 51

rinta ja sen palat

Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

0207 44 61

koipi-reisipalat ja niiden palat

Ilmaisu ”koipi-reisipalat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja f alakohdissa.

0207 44 71

puhdistettua ankkaa

Ilmaisu ”puhdistetut ankat tai hanhet” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen ij alakohdassa.

0207 44 91

maksa, muu kuin rasvainen maksa (”foie gras”)

Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

0207 44 99

muut

Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 45 10

luuttomat

Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 45 21 0207 45 81

luulliset

Alanimikkeiden 0207 13 20–0207 13 60 ja 0207 44 71 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0207 45 93 ja 0207 45 95

maksa

Ks. HS-selitykset, nimike 0207, viimeinen kappale.

0207 45 99

muut

Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 51 90

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, sydämen ja kivipiiran kanssa tai ilman (ns. 75-prosenttista hanhea), tai muussa muodossa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kynityt hanhet, jotka ovat ilman päätä ja koipia ja jotka ovat täysin puhdistettuja, mutta joiden sisälle on asetettu takaisin sydän ja kivipiira sekä kynityt ja täysin puhdistetut, paistovalmiit hanhet ilman päätä ja koipia. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös hanhet, jotka ovat jossain muussa muodossa kuin alanimikkeissä 0207 51 10 ja 0207 51 90 mainitut, esim. teurastetut hanhet, jotka ovat kynittyjä ja joista on veret laskettu, mutta jotka ovat puhdistamattomia ja ilman päätä tai koipia.

0207 52 90

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, sydämen ja kivipiiran kanssa tai ilman (ns. 75-prosenttista hanhea), tai muussa muodossa

Alanimikkeen 0207 51 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 53 00

rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0207 viimeinen kappale.

0207 54 10

luuttomat

Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 54 21

puolikkaat ja neljännekset

Alanimikkeen 0207 13 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 54 31

kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

0207 54 41

selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

Alanimikkeen 0207 13 40 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

0207 54 51

rinta ja sen palat

Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

0207 54 61

koipi-reisipalat ja niiden palat

Ilmaisu ”koipi-reisipalat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja f alakohdissa.

0207 54 71

puhdistettua hanhea

Ilmaisu ”puhdistetut ankat tai hanhet” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen ij alakohdassa.

0207 54 91

maksa, muu kuin rasvainen maksa (”foie gras”)

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0207 viimeinen kappale.

0207 54 99

muut

Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 55 10

luuttomat

Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 55 21 0207 55 81

luulliset

Alanimikkeiden 0207 13 20–0207 13 60 ja 0207 44 71 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0207 55 93 ja 0207 55 95

maksa

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0207 viimeinen kappale.

0207 55 99

muut

Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 60 10

luuttomat

Alanimikkeen 0207 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 60 21

puolikkaat ja neljännekset

Alanimikkeen 0207 13 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0207 60 31

kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

Ilmaisu ”kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja d alakohdissa.

0207 60 41

selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet

Alanimikkeen 0207 13 40 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

0207 60 51

rinta ja sen palat

Ilmaisu ”rinta” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja e alakohdissa.

0207 60 61

koipi-reisipalat ja niiden palat

Ilmaisu ”koipi-reisipalat” määritellään tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen a ja f alakohdissa.

0207 60 99

muut

Alanimikkeen 0207 13 99 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0208

Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

Tähän nimikkeeseen kuuluu vain nimikkeen 0106 eläinten liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt.

0208 10 10

kesyä kania

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat alanimikkeen 0106 14 10 eläinten liha ja muut syötävät osat.

0208 90 10

kesyä kyyhkyä

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kesyjen kyyhkyjen liha ja muut syötävät osat (kyyhkysfarmin linnut, lemmikkikyyhkyt, kirjekyyhkyt). Alanimikkeen 0106 39 10 selittävissä huomautuksissa kuvailtujen villien kyyhkyjen liha ja muut syötävät osat eivät siis kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0208 90 30.

0208 90 30

riistaa, muuta kuin kania tai jänistä

Tähän alanimikeeseen kuuluvat mm. seuraavien eläinten liha ja muut syötävät osat:

1.

riistanisäkkäät: kuusipeura, metsäkauris, gemssi (Rupicapra rupicapra), hirvet, tarit, antiloopit, gasellit, karhut ja kengurut;

2.

riistalinnut: villit kyyhkyset, villihanhet, villit ankkalinnut, peltopyyt, fasaanit, lehtokurpat, taivaanvuohi, villit kanalinnut, peltosirkku ja strutsit.

Yleisesti riistaeläiminä metsästettyjen eläinten (fasaanit, kuusipeura, strutsit jne.) liha ja muut syötävät osat luokitellaan tähän alanimikkeeseen myös siinä tapauksessa, että ne on kasvatettu vankeudessa.

Poron liha ja muut syötävät osat eivät kuulu tähän alanimikkeeseen (alanim. 0208 90 60). Eräiden poroeläinten (esim. karibu) liha ja muut syötävät osat luokitellaan kuitenkin tähän alanimikkeeseen, jos voidaan esittää todisteet siitä, että ko. liha ja muut syötävät osat ovat peräisin luonnonvaraisina eläneistä eläimistä, jotka on pyydystetty metsästämällä.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu villien kanien (Oryctolagus cuniculus) ja jänisten liha ja muut syötävät osat, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 0208 10 90.

0208 90 60

poroa

Ks. alanimikkeen 0208 90 30 selittävät huomautukset, kolmas kappale.

0209

Siansilava vailla lihaskudosta, sianrasva sekä siipikarjanrasva, sulattamattomat tai muutoin erottamattomat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut

0209 10 11 ja 0209 10 19

siansilava

Ilmaisu ”siansilava” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen D kohdassa.

0209 10 90

sianrasva

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0209 toinen kappale.

0209 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0209 kolmas kappale.

0210

Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

Tähän nimikkeeseen kuuluvat nimikkeiden 0101–0106 kaikkien eläinten liha ja muut syötävät osat (suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut), lukuun ottamatta nimikkeen 0209 siansilavaa ja muuta rasvaa.

Ilmaisujen ”kuivatut tai savustetut” ja ”suolatut, suolavedessä” kohdalla katso tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen E kohta ja 7 lisähuomautus.

0210 11 11 0210 11 90

kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset

Ilmaisu ”luullinen” määritellään Harmonoidun järjestelmän alanimikettä 0210 11 koskevissa selityksissä.

0210 11 11 0210 11 39

kesyä sikaa

Ilmaisut ”kinkku” ja ”lapa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan b ja d alakohdissa.

0210 11 11 ja 0210 11 19

suolattu tai suolavedessä

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain kesyn sian kinkku, lapa ja niiden palat (luulliset), joiden säilyvyyttä on parannettu joko kuivasuolauksella tai suolaliuoksella. Niitä on kuitenkin voitu edelleen hiukan kuivata tai savustaa, mutta ei siinä määrin että ne luokiteltaisiin alanimikkeisiin 0210 11 31 ja 0210 11 39 kuivattuina tai savustettuina (kuten määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen E kohdassa).

0210 11 31 ja 0210 11 39

kuivattu tai savustettu

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kesyn sian kinkku, lapa ja niiden palat (luulliset), jotka on säilötty kuivaus- tai savustusmenetelmällä, myös silloin kun ko. säilöntämenetelmiä edeltää suolaus tai upottaminen suolaliuokseen. Tämä koskee erityisesti kinkkuja, jotka on suolattu ennen osittaista kuivausta, joko ulkoilmassa (Parmankinkku ja Bayonne-tyyppiset kinkut) tai savustamalla (Ardennes-tyyppiset kinkut).

Kinkku, lapa ja niiden palat, jotka on osittain kuivattu, mutta jotka edelleen säilyvyyden takaamiseksi jäädytetään tai syväjäädytetään, kuuluvat alanimikkeeseen 0203 22 11 tai 0203 22 19.

0210 12 11 ja 0210 12 19

kesyä sikaa

Ilmaisut ”kylki ja vatsa” ja ”palat” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan f alakohdassa ja tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdassa.

0210 12 11

suolattu tai suolavedessä

Alanimikkeiden 0210 11 11 ja 0210 11 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0210 12 19

kuivattu tai savustettu

Alanimikkeiden 0210 11 31 ja 0210 11 39 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0210 19 10

pekonipuolikas ja kinkuton pekonipuolikas

Ilmaisut ”pekonipuolikas” ja ”kinkuton pekonipuolikas” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan g ja h alakohdissa.

0210 19 20

etuosaton pekonipuolikas ja keskiosa

Ilmaisut ”etuosaton pekonipuolikas” ja ”keskiosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan ij ja k alakohdissa.

0210 19 30

etuosa ja sen palat

Ilmaisu ”etuosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

0210 19 40

selkä ja sen palat

Ilmaisu ”selkä” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan e alakohdassa.

0210 19 60

etuosa ja sen palat

Ilmaisu ”etuosa” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen A kohdan c alakohdassa.

0210 20 10 ja 0210 20 90

naudanliha

Näihin alanimikkeisiin kuuluu vain nimikkeen 0102 eläinten suolattu, suolavedessä oleva, kuivattu tai savustettu liha; nautaeläinten muut syötävät osat luokitellaan alanimikkeeseen 0210 99 51 tai 0210 99 59.

0210 99 10

hevosenliha, suolattu, suolavedessä tai kuivattu

Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain alanimikkeiden 0101 21 00–0101 29 90 eläinten suolattu, suolavedessä oleva tai kuivattu liha. Savustettu hevosenliha luokitellaan alanimikkeeseen 0210 99 39. Hevosen muut syötävät osat kuuluvat alanimikkeeseen 0210 99 85.

0210 99 21 ja 0210 99 29

lampaan- ja vuohenliha

Näihin alanimikkeisiin kuuluu nimikkeen 0104 eläinten suolattu, suolavedessä oleva, kuivattu tai savustettu liha. Näiden eläinten muut syötävät osat luokitellaan alanimikkeeseen 0210 99 85.

0210 99 31

poronliha

Ks. alanimikkeen 0208 90 30 selittävät huomautukset, kolmas kappale.

0210 99 49

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kesyn sian päät tai päänpuolikkaat, myös aivoineen, poskineen tai kielineen sekä niiden osien kanssa tai ilman (ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohta). Pään osat määritellään edellä mainitun lisähuomautuksen kolmannessa kappaleessa.

Muiden syötävien osien määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 0206.

0210 99 90

lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös näistä jauhoista ja jauheista valmistetut pelletit.

3 RYHMÄ

KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT

Yleisohjeita

1.

Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat, jotka on syväjäädytetty, luokitellaan samalla tavoin kuin jäädytetyt kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut selkärangattomat.

2.

Tavaran luokitteluun ei vaikuta pelkkä kiehauttaminen (esikeittäminen), joka on vain kevyt lämpökäsittely, johon ei sisälly varsinaista keittämistä. Tätä menetelmää käytetään usein ennen jäädyttämistä erityisesti tonnikalaa sekä äyriäisten ja nilviäisten lihaa käsiteltäessä.

3.

Seuraavat tavarat eivät kuulu 3 ryhmään:

a)

kalojen uimarakot, raa'at, kuivatut tai suolatut, ihmisravinnoksi soveltumattomat (nimike 0511);

b)

kevyesti suolattu kala, joka on kuivattu, savustettu tai kasvisöljyssä väliaikaisen säilyvyyden takaamiseksi eli ns. puolisäilykkeet (nimike 1604);

c)

pelkästään öljyyn tai etikkaliemeen säilötty kala, myös enemmän valmistetut (nimike 1604);

d)

nilviäiset, joita on lämpökäsitelty riittävästi niin, että niiden valkuaisaineet ovat koaguloituneet (nimike 1605).

0301

Elävät kalat

0301 11 00 ja 0301 19 00

akvaariokalat

Ks. alanimikkeiden 0301 11 ja 0301 19 HS-alanimikeselitykset.

0301 11 00

makean veden kalat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

lyhtytetra (Hemigrammus ocellifer);

2.

kultakala (Carassius auratus) ja ”golden carp” (kultakalan ”kullanväriset” muunnokset;

3.

mollit, joita ovat mm. leveäevämolli (Mollienisia latipinna) ja purjemolli (Mollienisia velifera), vihreä miekkapyrstö sekä sen punaiset ja albiinot muunnokset (Xiphophorus helleri), punaiset, keltaiset, mustat ja valkoiset platyt (Platypoecilus maculatus) sekä platyn ja miekkapyrstön risteytykset (Xiphophorus ja Okattoiecukys) eli musta miekkapyrstö ja berliiniläisristeytys;

4.

taistelukala (Betta splendens), isoparatiisikala (Macropodus opercularis tai viridi-auratus), sinirihmakala (Trichogaster trichopterus), kääpiörihmakala (Colisa lalia) ja juovarihmakala (Colisa fasciata);

5.

lehtikalat (Pterophyllum scalare ja eimckei).

0301 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Chaetodontidae-heimon perhokalat;

2.

Labridae-heimon huulikalat;

3.

Scaridae-heimon papukaijakalat (esim. papukaijakala, ”false parrot fish” ja Scarichthys-suvun lajit).

0302

Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha

0302 11 10 0302 11 80

taimenet ( Salmo trutta , Oncorhynchus gilae ), kirjolohi ( Oncorhynchus mykiss ), punakurkkulohi ( Oncorhynchus clarki ), kultalohi (Oncorhynchus aguabonita), Oncorhynchus apache ja Oncorhynchus chrysogaster

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

meritaimen (Salmo trutta m. trutta);

2.

purotaimen eli tammukka (Salmo trutta m. fario);

3.

järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris);

4.

kirjolohi (Oncorhynchus mykiss);

5.

punakurkkulohi (Oncorhynchus clarki);

6.

kultalohi (Oncorhynchus aguabonita);

7.

Oncorhynchus gilae;

8.

Oncorhynchus apache;

9.

Oncorhynchus chrysogaster.

0302 13 00

tyynenmerenlohet ( Oncorhynchus nerka , Oncorhynchus gorbuscha , Oncorhynchus keta , Oncorhynchus tschawytscha , Oncorhynchus kisutch , Oncorhynchus masou ja Oncorhynchus rhodurus )

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

punalohi (Oncorhynchus nerka);

2.

kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha);

3.

koiralohi (Oncorhynchus keta);

4.

kuningaslohi (Oncorhynchus tschawytscha);

5.

hopealohi (Oncorhynchus kisutch);

6.

kirsikkalohi (Oncorhynchus masou);

7.

Oncorhynchus rhodurus.

0302 19 00

muut

Muita tähän kuuluvia lohikalojen heimon makean veden lajeja ovat:

1.

sillisiika (Coregonus clupeaformis ja Coregonus fera), muikku (Coregonus albula) ja siika (Coregonus lavaretus);

2.

”järvisiika” (Coregonus oxyrhynchus);

3.

nieriä (Salvelinus alpinus), puronieriä (Salvelinus fontinalis) ja harmaanieriä (Salvelinus namaycush eli Christivomer namaycush).

0302 21 10 0302 29 80

kampelakalat ( Pleuronectidae , Bothidae , Cynoglossidae , Soleidae , Scophthalmidae ja Citharidae ), ei kuitenkaan maksa, mäti tai maiti

Kampela ei ole selkävatsaisesti litteä kuten rausku, vaan kyljittäin ja sen silmät ovat toisella kyljellä, joka toimii kalan ”selkäpuolena”.

0302 29 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. silokampela (Scophthalmus rhombus), hietakampela (Pleuronectes limanda eli Limanda limanda), pikkupääkampela (Pleuronectes microcephalus eli Microstomus kitt) ja kampela (Platichthys flesus eli Flesus flesus).

0302 31 10 ja 0302 31 90

valkotonnikala ( Thunnus alalunga )

Valkotonnikalan tunnistaa pitkistä rintaevistä, jotka ulottuvat peräaukon taakse, sekä kalan tummansinisestä selästä sekä siniharmaista kyljistä ja vatsasta.

0302 32 10 ja 0302 32 90

keltaevätonnikala ( Thunnus albacares )

Keltaevätonnikalan tunnistaa helposti siitä, että sen peräevä ja toinen selkäevä ovat pitkiä ja sirppimäisiä.

0302 33 10 ja 0302 33 90

boniitti

Boniitti [Euthynnus (Katsuwonus) pelamis] on tunnistettavissa vatsan pitkittäisistä tummista juovista, joita on neljästä seitsemään kappaletta. Kalan tummansinistä selkää korostaa rintaevän yläpuolella oleva vihreä alue, joka loppuu ruumiin keskikohdan tienoille. Kalalla on hopeiset kyljet ja vatsa sekä lyhyet evät.

Näihin alanimikkeisiin ei luokitella sardaa (Sarda sarda), jolla on viistot raidat selässään. Tuore tai jäähdytetty sarda luokitellaan alanimikkeeseen 0302 89 90.

0302 41 00

silli ja silakka ( Clupea harengus , Clupea pallasii )

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”silli ja silakka” vain Clupeidae-heimon lajeja Clupea harengus (silli ja silakka) ja Clupea pallasii (tyynenmerensilli). Tuoreena tai jäähdytettynä tuotu susisilli (Chirocentrus dorab) luokitellaan alanimikkeeseen 0302 89 90.

0302 43 10

Sardina pilchardus -lajin sardiinit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös isot aikuiset sardiinit (enintään 25 cm pitkät), jotka tunnetaan nimellä ”pilchard”.

0302 43 90

kilohaili ( Sprattus sprattus )

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”kilohaili” vain Clupeidae-heimon lajia Sprattus sprattus; tätä sillin läheistä sukulaista, mutta paljon pienikokoisempaa kalaa on usein väärin kutsuttu ”norjalaiseksi anjovikseksi”.

0302 51 10 ja 0302 51 90

turskat ( Gadus morhua , Gadus ogac , Gadus macrocephalus )

Turskat voivat kasvaa jopa 1,5 metrin pituisiksi. Niillä on oliivinvihreä selkä, jossa on tummia täpliä, vaaleahko vatsa ja valkoinen kylkiviiva. Niillä on kolme selkäevää, lyhyt vatsaevä sekä viiksisäie leuassa.

0302 53 00

seiti ( Pollachius virens )

Seitistä käytetään englanniksi paitsi nimeä ”coalfish”, myös nimiä ”saithe” ja ”coley”.

0302 74 00

ankeriat ( Anguilla spp.)

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”ankeriaat” vain varsinaisia ankeriaita (ts. Anguilla-suvun lajeja), joita ovat ankeriaan (Anguilla anguilla) molemmat muodot (suippo- ja leveäkuonoinen), amerikanankerias (Anguilla rostrata), japaninankerias (Anguilla japonica) ja australianankerias (Anguilla australis).

Näin ollen sellaiset kalat kuten meriankerias (Conger conger), mureena (Muraena helena) ja tuulenkalat (Ammodytes-suvun lajit) eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaaan alanimikkeeseen 0302 89 90.

0302 81 10

Squalus acanthias -lajin piikkihai

Piikkihailla, joka kuuluu piikkihaiden heimoon, on lateraaliset kidusaukot rintaevien yläpuolella. Ruumis on sukkulamainen ja iho sileä; sen selkä on harmaa ja vatsa valkoinen ja se voi kasvaa 1 m pituiseksi.

0302 81 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. harmaahait tai harmaakoirahait (Galeorhinus galeus tai Galeus canis).

0302 89 10

makean veden kalat

Tämän alanimikkeen makean veden kaloja ovat mm.:

1.

suutari (Tinca tinca);

2.

barbit (Barbus-suvun lajit);

3.

ahvenkalat: ahven (Perca fluviatilis), bassit (Micropterus-suvun lajit), aurinkoahven (Lepomis gibbosus) ja kiiski (Gymnocephalus cernuus eli Acerina cernua);

4.

lahna (Abramis brama) ja pasuri (Blicca bjoerkna);

5.

hauet (Esox-suvun lajit) ja luuhauet (Lepisosteus-suvun lajit);

6.

salakka (Alburnus alburnus), törö (Gobio gobio), kivitörö (Gobio uranoscopus), kivisimppu (Cottus gobio) ja made (Lota lota);

7.

nahkiainen (Lampetra fluviatilis) ja pikkunahkiainen (Lampetra planeri);

8.

Leuciscus-, Rutilus- ja Idus-suvun lajit, esim. särki, säyne, turpa ja seipi;

9.

harjukset (Thymallus-suvun lajit);

10.

kuha (Stizostedion lucioperca).

0302 89 90

muut

Tämän alanimikkeen suolaisen veden kaloja ovat mm.:

1.

partaturska (Trisopterus luscus) ja harmaaturska (Trisopterus esmarki);

2.

meriahvenet (Serranus- ja Epinephelus-suvun lajit);

3.

pikkumullo (Mullus barbatus) ja keltajuovamullo (Mullus surmuletus);

4.

kurnusimput (Trigla-, Eutrigla-, Aspitrigla-, Lepidotrigla- ja Trigloporus-suvun lajit);

5.

skorpionikalat (Scorpaena-suvun lajit);

6.

merinahkiainen (Petromyzon marinus);

7.

nokkakala (Belone belone) ja louhikalat eli traakkikalat (Trachinus-suvun lajit);

8.

kuoreet (Osmerus-suvun lajit);

9.

villakuore (Mallotus villosus);

10.

iso taivaantähystäjä (Kathetostoma giganteum).

0302 90 00

maksa, mäti ja maiti

Tuore tai jäähdytetty kalan maksa, mäti ja maiti, jotka lajin ja laadun puolesta soveltuvat ihmisravinnoksi, luokitellaan tähän alanimikkeeseen, vaikka ne olisi tarkoitettu teolliseen käyttöön.

0303

Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha

Nimikkeen 0302 selittävien huomautusten määräykset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

0304

Kalafileet ja muu kalanliha (myös murskeena tai jauhettuna), tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0304 31 00 0304 49 90

tuoreet tai jäähdytetyt fileet

Ks. HS-selitykset, nimike 0304, ensimmäinen kappale, kohta 1.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös paloitellut fileet, jos voidaan todeta, että palat ovat peräsin kalafileistä. Paloitellut fileet ovat tavallisimmin taimenta, lohta, turskaa, koljaa, seitiä, punasimppua eli puna-ahventa (josta käytetään myös nimeä ”Norway haddock”), valkoturskaa, kummeliturskaa, kultaotsa-ahventa, kielikampelaa eli merianturaa, punakampelaa, piikkikampelaa, molvaa, tonnikalaa, makrillia, silliä, silakkaa ja sardellia.

0304 49 90

muuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat silli- ja silakkafileet.

0304 61 00 0304 89 90

jäädytetyt fileet

Ks. alanimikkeiden 0304 31 00–0304 49 90 selittävät huomautukset.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. syväjäädytetyt kimpaleet tai laattamaiset palat, jotka koostuvat fileistä tai fileepaloista (tavallisesti turskaa), joihin on voitu sekoittaa pieniä määriä saman lajin erillisiä lihapaloja (enintään 20 painoprosenttia), jota käytetään pelkästään ao. kimpaleiden ja laattamaisten palojen täyteaineena. Kimpaleet ja laattamaiset palat on tarkoitettu leikattavaksi edelleen pienemmiksi paloiksi (annoksiksi, kalapuikoiksi jne.), jotka pakataan vähittäismyyntiä varten.

0304 93 10

surimi

Surimi on välituote, jota myydään pakasteena. Se koostuu valkeahkosta, lähes hajuttomasta ja mauttomasta tahnasta, joka on valmistettu hienoksi jauhetusta, pestystä ja siivilöidystä kalanlihasta. Useat perättäiset pesukerrat poistavat lähes kaiken rasvan ja vesiliukoisen valkuaisaineen. Koostumuksen parantamiseksi ja jäädytetyn tuotteen stabiloimiseksi, tuotteeseen on lisätty pieniä määriä lisäaineita (esim. sokeria, suolaa, D-glusitolia (sorbitolia) ja di- tai trifosfaattia).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu surimivalmisteet (alanimike 1604 20 05).

0304 94 10

surimi

Ks. alanimikkeen 0304 93 10 selittävät huomautukset.

0304 95 10

surimi

Ks. alanimikkeen 0304 93 10 selittävät huomautukset.

0304 99 10

surimi

Ks. alanimikkeen 0304 93 10 selittävät huomautukset.

0305

Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitelty; ihmisravinnoksi soveltuvat kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

0305 10 00

ihmisravinnoksi soveltuvat kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain syötävät, kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit, joista yleensä saadaan ihmisravinnoksi soveltuvia poistamalla niistä rasva ja haju; niitä nimitetään joskus ”kalatiivisteiksi”.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös tuotteet, jotka tunnetaan nimellä ”instant fish” ja jotka saadaan tuoreesta kalanlihasta, joka jäädytetään, leikataan pieniksi paloiksi ja edelleen suikaleiksi ja lopuksi kuivataan.

0305 31 00 0305 39 90

kalafileet, kuivatut, suolatut tai suolavedessä, ei kuitenkaan savustetut

Alanimikkeiden 0304 31 00–0304 49 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä. Savustetut kalafileet luokitellaan alanimikkeisiin 0305 41 00–0305 49 80.

0305 41 00 0305 49 80

savustettu kala, myös fileet, ei kuitenkaan muut syötävät kalanosat

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 0305, neljäs kappale.

0305 63 00

sardelli ( Engraulis spp.)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain suolavedessä olevat sardellit, joita ei ole valmistettu millään muulla tavalla. Ne säilötään pieniin tynnyreihin tai purkkeihin tai usein myös ilmatiiviisiin tölkkeihin, joita ei sulkemisen jälkeen lainkaan kuumenneta.

0306

Äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; savustetut äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitellyt; äyriäiset kuorineen, höyryssä tai vedessä keitetyt, myös jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat äyriäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

Kuoritut ja keitetyt äyriäiset (esim. keitetyt ja kuoritut katkarapujen pyrstöt, jotka on yleensä jäädytetty) luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 1605.

Osittain kuoritut taskurapujen osat (esim. sakset), jotka on keitetty höyryssä tai vedessä ja joita ei tarvitse kuoria lisää ennen syömistä, luokitellaan myös nimikkeeseen 1605.

0306 11 05 0306 11 90

langustit ( Palinurus spp., Panulirus spp. ja Jasus spp.)

Toisin kuin hummerit langustit ovat punaisia. Niillä on vain hyvin pienet sakset mutta hyvin kehittyneet tuntosarvet. Lisäksi niillä on piikikäs ja kyhmyinen selkäkilpi.

0306 11 10

langustin pyrstöt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat langustin pyrstöt kuorineen, kokonaiset tai kahteen osaan halkaistut, sekä kuoritut pyrstöt.

0306 11 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat langustit kuorineen, kokonaiset tai pituussuunnassa halkaistut, sekä langustin liha.

0306 12 05 0306 12 90

hummerit ( Homarus spp.)

Hummerit ovat äyriäisiä, joilla on suuret sakset. Kypsentämättömät hummerit ovat väriltään tummansinisiä ja niissä on valkoinen tai kellahtava marmorikuviointi; ne muuttuvat punaisiksi vasta keitettyinä.

Hummereita säilötään käytännöllisesti katsoen samalla tavalla kuin langusteja.

0306 14 05 0306 14 90

taskuravut

Ilmaisulla ”taskurapu” tarkoitetaan suurta valikoimaa hyvin erikokoisia saksekkaita äyriäisiä, jotka eroavat langusteista, hummereista ja katkaravuista sekä makean veden ravuista siinä, että taskuravuilla ei ole lihaisaa, jaokkaista pyrstöä.

0306 14 90

muut

Eurooppalaisten suolaisen veden taskurapujen kuten uimataskuravun (Portunus puber) ja hämähäkkitaskuravun (Maia squinado) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu suuri määrä muita lajeja (erityisesti Cancer-, Carcinus-, Portunus-, Neptunus-, Charybdis-, Scylla-, Erimacrus-, Limulus-, Maia- ja Menippi-suvun lajit) sekä myös villasaksirapu (Eriocheir sinensis), joka on makean veden taskurapu.

0306 15 10 ja 0306 15 90

keisarihummerit ( Nephrops norvegicus )

Keisarihummerit tunnistaa niiden pitkistä, notkeista ja särmikkäistä saksista.

0306 16 10 0306 17 99

kylmän veden katkaravut ( Pandalus spp., Crangon crangon ); muut katkaravut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

Pandalidae-heimon lajit, joista useilla on englanninkielisenä nimenä ”pink shrimps”, (vaikka jotkut lajit muuttuvat väriltään vaaleanpunaisiksi vasta keitettyinä);

2.

Crangon-sukuun kuuluvat ruskeat tai harmaat hietakatkaravut;

3.

Palaemonidae- ja Penaeidae-heimoon kuuluvat katkaravut, joita ovat mm. Palaemon serratus ja Penaeus caramota tai Penaeus kerathurus.

0306 19 10

makean veden ravut

Makean veden ravut ovat äyriäisiä, joista tärkeimmät ovat Astacus-, Cambarus-, Orconectes- ja Pacifastacus-suvun lajit.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pyrstöt.

0306 21 10 ja 0306 21 90

langustit ( Palinurus spp., Panulirus spp. ja Jasus spp.)

Ks. alanimikkeiden 0306 11 05–0306 11 90 selittävät huomautukset.

0306 22 10 0306 22 99

hummerit ( Homarus spp.)

Ks. alanimikkeiden 0306 12 05–0306 12 90 selittävät huomautukset.

0306 24 10 0306 24 80

taskuravut

Ks. alanimikkeiden 0306 14 05–0306 14 90 selittävät huomautukset.

0306 24 80

muut

Eurooppalaisten suolaisen veden taskurapujen kuten uimataskuravun (Portunus puber) ja hämähäkkitaskuravun (Maia squinado) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu suuri määrä muita lajeja (erityisesti Paralithodes camchaticus, Callinectes sapidus, Chionoecetes-, Cancer-, Carcinus-, Portunus-, Neptunus-, Charybdis-, Scylla-, Erimacrus-, Limulus-, Maia- ja Menippi-suvun lajit) sekä myös villasaksirapu (Eriocheir sinensis), joka on makean veden taskurapu.

0306 25 10 ja 0306 25 90

keisarihummerit ( Nephrops norvegicus )

Ks. alanimikkeiden 0306 15 10 ja 0306 15 90 selittävät huomautukset.

0306 26 10 0306 27 99

kylmän veden katkaravut ( Pandalus spp., Crangon crangon ); muut katkaravut

Ks. alanimikkeiden 0306 16 10–0306 17 99 selittävät huomautukset.

0306 29 10

makean veden ravut

Ks. alanimikkeen 0306 19 10 selittävät huomautukset.

0307

Nilviäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; savustetut nilviäiset, kuorineen tai ilman kuorta, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitellyt; ihmisravinnoksi soveltuvat nilviäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

0307 11 10 0307 19 90

osterit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain Ostrea-, Crassostrea- (eli Gryphaea-) ja Pycnodonta-suvun simpukat.

Litteät ja pyöreähköt (Ostrea-suvun) osterit erotetaan tavallisesti pitkulaisen ja epäsäännöllisen muotoisista ostereista, joita ovat esim. portugalinosteri (Crassostrea angulata) ja amerikanosteri (Crassostrea virginica).

0307 11 10

litteät osterit ( Ostrea -suvun lajit), elävät, kappalepaino kuorineen enintään 40 g

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Ostrea-suvun osterit, joiden kappalepaino kuorineen on enintään 40 g. Euroopassa pyydetyt osterit ovat yleensä Ostrea edulis -lajia. Lisäksi pyydetään muita lajeja, erityisesti Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannoilta Ostrea lurida -lajia ja Chilessä Ostrea chilensis -lajia.

0307 11 90 0307 19 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Ostrea-suvun osterit, joiden kappalepaino kuorineen on suurempi kuin 40 g sekä myös Crassostrea- (eli Gryphaea-) ja Pycnodonta-suvun kaikki osterit (sekä nuoret että täysikasvuiset).

Crassostrea-sukuun kuuluvia lajeja ovat mm. portugalinosteri (Crassostrea angulata), tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas) ja amerikanosteri (Crassostrea virginica).

0307 71 00 0307 79 90

Arcidae -, Arcticidae -, Cardiidae -, Donacidae -, Hiatellidae -, Mactridae -, Mesodesmatidae -, Myidae -, Semelidae -, Solecurtidae -, Solenidae -, Tridacnidae - ja Veneridae -heimoon kuuluvat simpukat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

suistoliejusimpukka (Scrobicularia plana), hammassimpukat (Mactra-suvun lajit) ja sydänsimpukat (Cardium-suvun lajit);

2.

veitsisimpukat (Solen-suvun lajit kuten Solen marginatus, Solen siliqua ja Solen ensis) ja venussimpukat (Venus mercenaria ja Venus verrucosa).

0307 91 10 0307 99 80

muut, myös ihmisravinnoksi soveltuvat jauhot, jauheet ja pelletit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

merikotilot kuten torvikotilo (Buccinum undatum);

2.

rantakotilot (Littorina- ja Lunatia-suvun lajit);

3.

Sepia pharaonis -lajiin seepiat;

4.

jättiläiskalmarit (Dosidicus gigas) ja japaninliitokalmarit (Todarodes pacificus).

4 RYHMÄ

MAITO JA MEIJERITUOTTEET; LINNUNMUNAT; LUONNONHUNAJA; MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET SYÖTÄVÄT TUOTTEET

Yleisohjeita

Maitokaseiinista saatuja kaseinaatteja käytetään esimerkiksi emulgointiaineina (natriumkaseinaatti) tai valkuaisainelähteenä (kalsiumkaseinaatti). Tuotteet, jotka sisältävät enemmän kuin 3 prosenttia kaseinaatteja kuiva-aineen painosta, eivät kuulu nimikkeisiin 0401–0404, koska maito ei luonnostaan sisällä mainittua määrää kaseinaatteja (ks. erityisesti nimike 1901).

0401

Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

Tähän nimkkeeseen kuuluvat seuraavat tuotteet edellyttäen, että ne eivät sisällä muita kuin HS-selityksissä 4 ryhmän yleisohjeissa lueteltuja lisäaineita:

1.

tuore täysmaito sekä osittain tai kokonaan kuorittu tuore maito;

2.

pastöroitu maito, ts. maito, jonka säilyvyyttä on parannettu kuumennusmenetelmällä, joka tuhoaa pieneliöt osittain;

3.

steriloitu maito, esim. iskukuumennettu maito, joka säilyy pitempään ja josta pieneliöt on tuhottu lähes kokonaan tehokkaamman kuumennusmenetelmän avulla;

4.

homogenoitu maito, jossa luontaisen emulsion rasvapalloset on hajotettu pienemmiksi pallosiksi. Maito homogenoidaan hyvin korkeassa paineessa mekaanisin keinoin, joihin on yhdistetty kuumennuskäsittely, tämä osittain estää maidon kermoittumisen;

5.

peptonoitu maito, ts. maito, josta on tehty helpommin sulavaa ruoka-ainetta lisäämällä siihen pepsiinejä, jotka pilkkovat proteiinit pienemmiksi;

6.

kerma, jota maidon seistessä muodostuu luontaisesti sen pinnalle rasvaemulgointipallosten hitaan agglomeraation tuloksena. Kerma sisältää muiden maidon aineosasten lisäksi melko suuren määrän rasvaa (yleensä yli 10 painoprosenttia) riippumatta siitä, onko kerma kuorittu käsin vai erotettu maidosta separaattorissa. Tiettyjen separointimenetelmien avulla voidaan valmistaa kermaa, jonka rasvapitoisuus on yli 50 painoprosenttia.

Tässä nimikkeessä kermaa pidetään ”tiivistämättömänä” rasvaprosentista riippumatta, jos se on kokonaan saatu

a)

maidon pinnasta kuorimalla tai

b)

separoimalla.

”Tiivistetty” kerma, joka valmistetaan eri tavalla, esim. haihduttamalla vettä kuumennuskäsittelyn aikana, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 0402.

0402

Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä

Tähän nimikkeeseen kuuluvat maitojauheet, joihin on palautettu baktofugoinnin sentrifugaatti sillä edellytyksellä, että maidon luonnollisten aineosien suhteet eivät muutu (muussa tapauksessa nimike 0404).

Tuotteet, jotka sisältävät enemmän kuin 3 prosenttia soijalesitiiniä (emulgointiaine) kuiva-aineen painosta, eivät kuulu tähän nimikkeeseen.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 0404, poikkeus d.

0403

Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

Tahnan muodossa olevia tuotteita, joita syödään tavallisesti lusikalla, ei luokitella samalla tavalla kuin jauheen, rakeiden tai muussa kiinteässä muodossa olevia tuotteita.

Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”kirnumaito ja kirnupiimä” tarkoitetaan sekä makeaa (ts. hapattamatonta) että hapatettua kirnumaito ja kirnupiimää.

0403 10 11 0403 10 99

jogurtti

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan tuotteet, jotka on valmistettu maitohappokäymisen avulla käyttäen yksinomaan bakteeriviljelmiä Streptococcus thermophilus ja Lactobacillus delbrueckii subsp. bulgaricus.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tuotteet, jotka on käymisen jälkeen kuumakäsitelty niin, että hapakkeet ovat lähes täysin tuhoutuneet (alanimike 0403 90).

0403 90 11 0403 90 99

muu

Ks. alanimikkeiden 0403 10 11–0403 10 99 selittävät huomautukset.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, joista on annettu kuvaus alanimikkeitä 0406 10 30–0406 10 80 koskevien selittävien huomautusten kolmannessa kappaleessa.

0404

Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista aineosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

Ks. nimikkeen 0402 selittävät huomautukset, ensimmäinen kohta.

0404 90 21 0404 90 89

muu

Nimikkeen 0402 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tiivistetyt maitoproteiinit, jotka on saatu poistamalla kuoritusta maidosta osa sen sisältämästä laktoosista ja kivennäissuoloista ja joiden proteiinipitoisuus on enintään 85 prosenttia kuiva-aineen painosta. Proteiinipitoisuus lasketaan kertomalla typpipitoisuus muuntokertoimella 6,38.

Kun tiivistetyn maitoproteiinin proteiinipitoisuus on suurempi kuin 85 prosenttia kuiva-aineen painosta, tuote luokitellaan nimikkeeseen 3504 (ks. 35 ryhmän 1 lisähuomautus).

0405

Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet

0405 10 11 0405 10 90

voi

Ilmaisu ”voi” määritellään tämän ryhmän 2 huomautuksen a kohdassa ja 2 alanimikehuomautuksessa.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 0405, A kohta.

Voi on vesipitoinen emulsio maitorasvassa, vesi on dispergoitu faasi ja rasva dispergoiva väliaine.

Kerma (nimikkeet 0401 ja 0402), jonka rasvapitoisuus saattaa joskus olla yhtä suuri kuin voin rasvapitoisuus, on rasvapallosten emulsio vedessä, jossa vesi on dispergoiva väliaine ja rasva dispergoitu faasi.

Tästä rakenne-erosta johtuu se, että kermasta voidaan muodostaa uudelleen lähes alkuperäisen kaltaista maitoa lisäämällä kermaan sopiva määrä vettä, mutta voita ei ole mahdollista muuttaa takaisin maidoksi.

0405 20 10 0405 20 90

maidosta valmistetut levitteet

Ilmaisu ”maidosta valmistetut levitteet” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen b kohdassa.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 0405, B kohta.

0405 90 10 ja 0405 90 90

muut

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 0405, C kohta.

0406

Juusto ja juustoaine

Tuotteet, joissa maitorasva on kokonaan tai osittain korvattu muun tyyppisellä rasvalla (esim. kasvirasvalla), ei katsota tähän nimikkeeseen kuuluviksi juustoiksi (yleensä nimike 2106).

0406 10 30 0406 10 80

tuorejuusto (kypsyttämätön), myös herajuusto ja juustoaine

Herajuuston määrityksestä, ks. HS-selitykset, nimikkeen 0406 toinen kappale.

Juustoaine on valmistettu juoksutetusta maidosta, josta hera on suurimmaksi osaksi erotettu valuttamalla tai puristamalla. Juustoaineen (muu kuin jauheen muodossa oleva), jossa on enintään 30 painoprosenttia lisättyä sokeria ja hedelmiä, katsotaan säilyttäneen juustoaineen olennaisen luonteen, joten se luokitellaan näihin alanimikkeisiin.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, jotka on saatu koaguloimalla juoksetteella, muilla entsyymeillä tai happokäsittelyllä täysmaitoa, osittain tai täysin rasvatonta maitoa, ja joista hera on lähes kokonaan poistettu. Nämä ovat pehmeän massan muodossa, jota ei vielä ole venytetty, joka on helppo erotella rakeiksi ja jolle on tyypillistä voimakas tuoksu. Tuotteiden natriumkloridipitoisuus on enintään 0,3 painoprosenttia. Ne ovat välituotteita, joita on edelleen jalostettava pääasiassa juuston valmistamiseksi.

0406 20 00

juustoraaste ja juustojauhe, juustolaadusta riippumatta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

juustoraasteet, joita yleensä käytetään elintarviketeollisuudessa mausteena tai muuhun tarkoitukseen. Juustoraasteet valmistetaan useimmiten kovista juustoista (esim. Grana, Parmigiano Reggiano, Emmental, Reggianito, Sbrinz, Asiago, Pecorino jne.). Pisimmän mahdollisen säilymisajan takaamiseksi nämä juustot saattavat olla osittain dehydrattuja.

Tähän luokitellaan myös juustot, jotka on raastamisen jälkeen agglomeroitu;

2.

juustojauheet, joita käytetään tavallisesti elintarviketeollisuudessa. Niitä valmistetaan kaikenlaisista juustoista, jotka on joko sulatettu ja kuivattu jauheeksi tai puristettu tahnaksi ja kuivattu ja jauhettu.

0406 30 10 0406 30 90

sulatejuusto, ei kuitenkaan raaste eikä jauhe

Ks. HS-selitykset, nimike 0406, 3 kohta.

0406 40 10 0406 40 90

sinihomejuusto ja muut juustot, joissa on Penicillium roqueforti -homeitiöillä tuotettuja juovia

Ks. alanimikkeen 0406 40 HS-alanimikeselitykset.

Näille juustoille on ominaista homesienikasvuston aiheuttama epätasainen värjäytyminen.

0406 40 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös juustot, joissa on juuston sisällä selvästi havaittavissa valkoinen/harmahtava epätasainen värjäytyminen, joka on saatu käyttämällä värittömiä Penicillium roqueforti -kantoja.

0407

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös mädäntyneet kuorelliset munat sekä munat, joissa alkionkehitys on jo alkanut.

Säilöminen voi tapahtua käsittelemällä munakuoret rasvalla, vahalla tai parafiinilla tai upottamalla munat kalkkiliuokseen tai natrium- tai kaliumsilikaattiliuokseen tai jollain muulla tavoin.

Ilmaisulla ”siipikarja” tarkoitetaan nimikkeen 0105 lintuja.

0407 11 00 0407 19 90

Hedelmöittyneet munat haudottamista varten

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain ne siipikarjan munat, jotka täyttävät toimivaltaisten viranomaisten asettamat vaatimukset.

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0408 11 80

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ihmisravinnoksi soveltuvat kuivatut munankeltuaiset sekä muut ihmisravinnoksi soveltumattomat munankeltuaiset kuin alanimikkeeseen 0408 11 20 luokitellut.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös kuivattu munankeltuainen, joka on säilötty lisäämällä pieniä määriä kemikaaleja ja joka on tarkoitettu käytettäviksi kakkujen ja leivonnaisten, makaronityyppisten tuotteiden ja muiden samankaltaisten tuotteiden valmistukseen.

0408 19 81 ja 0408 19 89

muu

Alanimikkeen 0408 11 80 selittävien huomautusten ensimmäinen lause koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0408 91 80

muut

Alanimikkeen 0408 11 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0408 99 80

muut

Alanimikkeen 0408 11 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

Paitsi kokonaiset munat, joista on poistettu kuori ja jotka voidaan esittää tullattavaksi tuoreina, tähän alanimikkeeseen kuuluu myös kokonaisista munista koostuva munamassa, joka on säilötty esim. lisäämällä suolaa tai kemiallisia säilöntäaineita sekä jäädytetyt kokonaiset munat. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös höyryssä tai vedessä keitetyt munat ja muotoillu munat (esim. lieriömäiset ”pitkät munat”, jotka on valmistettu useiden munien keltuaisista ja valkuaisista).

5 RYHMÄ

MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET TUOTTEET

0505

Höyhen- tai untuvapeitteiset linnunnahat ja muut osat, höyhenet ja höyhenen osat (myös leikatuin reunoin) sekä untuvat, joita ei ole enempää valmistettu kuin puhdistettu, desinfioitu tai käsitelty säilytystä varten; höyhenistä tai höyhenen osista saatu jauhe ja jätteet

0505 10 10 ja 0505 10 90

pehmustehöyhenet; untuvat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tuotteet määritellään alanimikken 0505 10 HS-alanimikeselityksissä.

0505 10 10

valmistamattomat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pehmustehöyhenet ja untuvat, sellaisina, kuin ne ovat suoraan linnusta kynittyinä, myös märkinä kynityt. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös höyhenet ja untuvat, joista kynimisen jälkeen on poistettu pöly, jotka on desinfioitu tai joita on käsitelty ainoastaan säilymisen vuoksi.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kerätyt (tai käytetyt) höyhenet ja untuvat, joita ei voida käyttää sellaisenaan pehmusteeksi. Tämän alanimikkeen tuotteet puristetaan yleensä kokoon paaleiksi.

0505 10 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pehmustehöyhenet ja untuvat, jotka on puhdistettu huolellisemmin, kuin mitä määritellään alanimikkeen 0505 10 10 selittävissä huomautuksissa, esim. vesi- tai höyrypesussa ja kuumailmakuivauksella.

0505 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

höyhen- tai untuvapeitteiset linnunnahat ja muut osat (pää, siivet, kaula jne., jotka on tarkoitettu esim. päähineiden ja pääkoristeiden valmistukseen;

2.

linnunnahat ilman peitinhöyheniä, erityisesti nimellä ”swan skin” tunnettu hanhennahan osa, josta valmistetaan pääasiallisesti tupsuja;

3.

siivistä, pyrstöstä tai muusta höyhenpeitteestä saadut isot höyhenet, joita ei niiden koon ja höyhenruodon jäykkyyden vuoksi voida käyttää pehmusteena;

4.

koristeelliset osat, joita valmistuksen jälkeen käytetään päähineiden ja pääkoristeiden somisteina, tekokukissa jne. Näitä osia valmistetaan esim. seuraavien lintujen höyhenistä: strutsi, egrettihaikara, harmaahaikara, fasaani, marabu, iibis, riikinkukko, paratiisilintu, flamingo, närhi, kolibri, harakka, korppikotka, lokki ja kattohaikara;

5.

höyhenet (yleensä samanpituisia), joista valmistetaan erilaisia pölyhuiskuja;

6.

tietyt tarkoin määritellyt höyhenen osat, kuten sulkakynät ja ruodot, myös halkaistut (esim. hammastikkujen ja kalastustarvikkeiden valmistukseen käytetyt), höyhenhöydyt eli riivityt höyhenet (myös leikatuin reunoin), jotka on leikattu ruodosta tai jotka ovat kiinni ruodosta vuollussa ohuessa ”nahassa”. Jos nämä osat ovat käsittelytavasta riippumatta kuitenkin säilyttäneet pehmustehöyhenen ominaisuudet, ne luokitellaan alanimikkeeseen 0505 10 10 tai 0505 10 90.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nimellä ”gerissene Hahnenhälse” tunnetut tuotteet. Ne ovat höyhenten ruotoja, joista on leikattu pois kaikki höyhenet lukuun ottamatta ruodon ohuinta yläosaa, johon on leikkauksen jälkeenkin jäänyt pieniä sulkia ja höyhenhöytyjä;

7.

höyhenistä ja höyhenten osista saadut jauheet ja jätteet.

0506

Luut ja sarvitohlot, valmistamattomat, rasvattomiksi tehdyt, yksinkertaisesti valmistetut (mutta ei määrämuotoisiksi leikatut), hapolla käsitellyt tai degelatinoidut; näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet

0506 10 00

osseiini ja hapolla käsitellyt luut

Ks. HS-selitykset, nimike 0506, 3 kohta.

0506 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 0506, toisen kappaleen 1, 2, 4 ja 5 kohdat.

0510 00 00

Harmaa ambra, majavanhausta, sivetti ja myski; espanjankärpänen; sappi, myös kuivattu; tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai muuten väliaikaisesti säilötyt rauhaset ja muut eläintuotteet, joita käytetään farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen

HS-selityksissä nimikkeessä 0510 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat jäähdytetyt tai jäädytetyt istukkakudokset, myös steriileihin pakkauksiin pakatut.

0511

Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet

0511 91 10

kalanjätteet

Ks. HS-selitykset, nimike 0511, 6 kohdan a, b, c ja d alakohdat.

0511 91 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

mäti tai maiti, syötäväksi kelpaamattomat (ks. HS-selitykset, nimike 0511, 5 kohdan a ja b alakohdat;

2.

äyriäis- ja nilviäisjätteet sekä muiden vedessä elävien selkärangattomien jätteet, esim.katkarapujen kuoret, myös jauhettuina;

3.

kuolleet 3 ryhmän eläimet, syötäväksi kelpaamattomat tai ihmisravinnoksi soveltumattomat, esim. vesikirput ja muut raakkuäyriäiset tai kidusjalkaiset, kuivatut, joista valmistetaan akvaariokalojen ravintoa.

0511 99 31 ja 0511 99 39

pesusienet, eläinperäiset

Ks. HS-selitykset, nimike 0511, 14 kohta.

0511 99 31

valmistamattomat

Niiden sienten lisäksi, jotka on tuotu siinä muodossa kuin ne on pyydetty merestä, tähän alanimikkeeseen kuuluvat pesusienet, joista on pehmentämällä tai murskaamalla sekä merivedessä pesemällä poistettu uloin kerros, pehmeät spongiinikuidut sekä epäpuhtauksia (esim. kalkkipitoisia aineksia, hiekkaa).

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pesusienet, joista on esim. leikkaamalla poistettu osat, joita ei voida käyttää (esim. mädäntyneet osat). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yleensä kaikki pesusienet, joita ei ole käsitelty kemiallisesti.

0511 99 39

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pesusienet, joita on edelleen valmistettu poistamalla kokonaan kalkkipitoiset ainekset, kirkastamalla väriä (bromi- tai natriumtiosulfaattikäsittelyllä), poistamalla rasvat (ammoniakkiliuoksessa liottamalla), valkaisemalla (2-prosenttisessa oksaalihapossa liottamalla) tai muulla kemiallisella käsittelyllä, jotta sienistä tulisi käyttökelpoisia.

0511 99 85

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä, nimikkeen 0511 kohdissa 2, 3, 4, 7, 8 ja 13 kuvaillut tuotteet. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kuolleet 1 ryhmän eläimet, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia tai ihmisravinnoksi soveltumattomia.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu eläinten veriplasma (esim. nimike 3002).

II JAKSO

KASVITUOTTEET

6 RYHMÄ

ELÄVÄT PUUT JA MUUT ELÄVÄT KASVIT; SIPULIT, JUURET JA NIIDEN KALTAISET TUOTTEET; LEIKKOKUKAT JA LEIKKOVIHREÄ

0601

Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, lepotilassa olevat, kasvavat tai kukkivat; sikurit elävinä kasveina tai juurina, ei kuitenkaan nimikkeen 1212 juuret

0601 20 30

orkideat, hyasintit, narsissit ja tulppaanit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat epifyyttiset orkideat (esim. Cattleya- ja Dendrobium-suvun orkideat).

0602

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto

0602 10 10 ja 0602 10 90

juurruttamattomat pistokkaat ja varttamisoksat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

kasvien elävät osat (lukuun ottamatta juuria), jotka on irrotettu emoyksilöstä ja joista kasvatetaan uusia yksilöitä (pistokkaat);

2.

kasvien elävät osat, joissa on silmuja ja jotka on tarkoitettu liitettäviksi toisiin kasveihin varttamalla (varttamisoksat).

0602 40 00

ruusut, myös vartetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekä viljellyt ruusut että koiranruusut ja villiruusut.

0602 90 10

sienirihmasto

Ilmaisulla ”sienirihmasto” tarkoitetaan usein maanalaisten ohuiden rihmojen verkostoa [thallus (= sekovarsi) tai mycelium (= sienirihmasto)], joka elää ja kasvaa hajoavien eläin- tai kasviainesten pinnalla, kehittyy itse kudoksessa ja tuottaa sieniä.

Kaupalliseen tarkoitukseen viljellyt sienirihmastot myydään nelikulmaisina paloina, jotka koostuvat puolilahonneesta olkimassasta ja siihen kerroksittain istutetusta sienirihmastosta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös tuote, jota valmistetaan siten, että nuorta sienirihmastoa ympätään mikroskooppisen pieninä määrinä viljanjyviin, jotka kylvetään steriloituun, olkisekoitteiseen hevosenlantakompostiin.

0602 90 41

metsäpuut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. nuoret siemenistä kasvatetut havu- ja lehtipuuntaimet, joita tavallisesti käytetään metsänistutukseen. Ne toimitetaan yleensä juuret paljaina.

0602 90 45

juurrutetut pistokkaat ja nuoret taimet

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan muualle kuulumattomat nuoret taimet, ts. taimet, joita on vielä kasvatettava taimitarhoissa ennen varsinaista istutusta. Näitä ovat 1–2 -vuotiaat siementaimet, myös juurrutetut pistokkaat, vartetut tai silmutetut perusrungot tai kasvit, taivukkaat sekä taimet, jotka eivät yleensä ole 2–3 vuotta vanhempia.

0602 90 49

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eurooppalaiset ja eksoottiset puu- ja pensaslajit, jotka eivät kuulu muualle ja joita ei tavallisesti käytetä metsänistutukseen. Ne toimitetaan yleensä multapaakkuineen.

0602 90 50

muut avomaankasvit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pysyväksi kasvillisuudeksi tarkoitetut, talvehtivat ruohovartiset kasvit, joiden maanpäälliset osat kuolevat syksyllä ja jotka kasvattavat uudet varret keväällä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös saniaiset, suo- ja vesikasvit (muut kuin nimikkeen 0601 ja alanimikkeen 0602 90 99 kasvit).

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nurmikon laittoon tarkoitetut turverullat ja -laatat.

0603

Leikkokukat ja kukannuput, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut

0603 11 00 0603 19 80

tuoreet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kukat ja kukannuput, joiden luonnollista väriä on muunneltu tai tehostettu erityisesti imeyttämällä värillisiä liuoksia ennen tai jälkeen leikkausta tai pelkästään liottamalla, edellyttäen että nämä tuotteet tuodaan tuoreina.

0603 19 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. auringonkukat ja resedat. Näiden kahden kasvilajin varret ja lehdet (ilman kukintoja) luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 1404 90 00.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pajunvarret nuppuineen tai kukintoineen. Ilman nuppuja tai kukintoja olevat pajunvarret luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 1401 90 00.

0604

Leikkovihreä, kasvien oksat ja muut osat, joissa ei ole kukkia tai kukannuppuja, sekä ruoho, sammal ja jäkälä, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut

0604 20 11

poronjäkälä

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Cladoniaceae-heimon poronjäkälät, esim. harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina), vaaleaporonjäkälä (Cladonia silvatica) ja palleroporonjäkälä (Cladonia alpestris).

0604 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) (7 ryhmä) ja viljakasvien (10 ryhmä) tuoreet tähkät.

0604 90 11

poronjäkälä

Ks. alanimikkeen 0604 20 11 selittävät huomautukset.

0604 90 91

ei enempää valmistetut kuin kuivatut

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kuivatut oksat, jotka on punottu tai taivutettu kierteelle riippumatta siitä, onko ne punottu tai taivutettu kierteelle ennen kuivaamista (alanimike 0604 90 99).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) (7 ryhmä) ja viljakasvien (10 ryhmä) ainoastaan kuivatut tähkät.

0604 90 99

muut

Tähän alanimikkeeseen mm. viljakasvien (esim. maissin) kuivatut tähkät, jotka on valkaistu, värjätty, kyllästetty tai muulla tavalla valmistettu koristetarkoituksiin. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kuivatut oksat, jotka on punottu tai taivutettu kierteelle.

7 RYHMÄ

KASVIKSET SEKÄ TIETYT SYÖTÄVÄT KASVIT, JUURET JA MUKULAT

Yleisohjeita

Idut (kasvisten idut ja muut idut) ovat ihmisravinnoksi tarkoitettuja idätettyjä siemeniä, jotka syödään raakoina tai keitettyinä. Idättämisessä siemenet saadaan itämään kostuttamalla ne (tämä lisää siementen vesipitoisuutta ja herättää ne lepotilasta), kunnes uusi kasvi alkaa versoa ja lehdet alkavat kehittyä.

Ihmisravinnoksi soveltuvat idut voidaan yleensä esittää tullille seuraavissa kolmessa muodossa:

a)

itänyt taimi, jossa on sirkkalehtiä (alkeislehtiä, alkion ensimmäisiä lehtiä), siementen jäämiä ja juuria;

b)

idätetystä viljanjyvästä versonnut kasvi, kuten idätetty ohra eli vihermallas (ks. myös alanimikkeiden 1107 10 11–1107 10 99 selittävät huomautukset), jota voidaan käyttää joko raakana salaateissa tai lisäkäsittelyn jälkeen pääasiassa oluen tai viskin tuotannossa;

c)

pieni taimi, jossa on pelkästään sirkkalehtiä, ilman siementen jäämiä ja juuria ja jossa ei ole kasvulehtiä (alkiokehityksen jälkeisiä varsinaisia lehtiä). Tällaiset idut esitetään tullille tavallisesti pienissä laatikoissa yhdessä kasvatusaineiden kanssa.

Ituja luokiteltaessa on noudatettava seuraavia periaatteita:

7 ryhmässä mainittujen kasvisten idut luokitellaan tuoreiksi kasviksiksi 7 ryhmän asianomaisiin nimikkeisiin, koska tuoreet kasvikset kuuluvat tähän ryhmään riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu käytettäväksi ruokana, kylvämiseen tai istutukseen. Ryhmään eivät kuitenkaan kuulu nimikkeen 0602 istutettaviksi soveltuvat kasvisten taimet (ks. HS-selitykset, 7 ryhmän yleisohjeiden kymmenes kappale),

pavunitujen tuotannossa käytettävät pavut luokitellaan nimikkeeseen 0713 kuivatuksi palkoviljaksi (ks. HS-selitykset, alanimikkeen 0713 31 alanimikeselitys). Pavuista itäneet pavunidut ja muusta kuivatusta palkoviljasta itäneet idut luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 0708 tuoreiksi palkokasveiksi,

vaikka eräät pelkästään siemeninä olevat kasvit voitaisiin luokitella muihin yhdistetyn nimikkeistön ryhmiin, kuten 9 ja 12 ryhmään, ne soveltuvat itämisen jälkeen kulutukseen kasviksina, ja sen vuoksi ne olisi luokiteltava 7 ryhmään, koska ne ovat menettäneet 9 ja 12 ryhmän olennaiset ominaisuudet (ks. HS-selitykset, nimike 0709, bambuversoja ja soijapapuja koskeva ensimmäisen kappaleen 14 kohta),

10 ryhmään kuuluvan viljan (nimike 1001, 1002, 1003, 1004, 1006 tai 1008) jyvistä idätetyt idut, kuten idätetty ohra, on luokiteltava alanimikkeeseen 1107 10 (idätettyä ohraa ei luokitella 10 ryhmään, ks. HS-selitykset, nimikettä 1003 koskeva poikkeus a alakohdassa), joka on yksityiskohtaisin idätettyä viljaa koskeva nimike, sillä siihen eivät kuulu pelkästään kuivatut idätetyt viljat (mallas). Vihermallas luokitellaan alanimikkeisiin 1107 10 11–1107 10 99 (ks. alanimikkeiden 1107 10 11–1107 10 99 selittävät huomautukset, ensimmäinen kohta). Vihermaltaat ovat jyviä, jotka ovat alkaneet itää, mutta joita ei vielä ole kuivattu,

7 ryhmän 2 huomautuksen ja 10 ryhmän 2 huomautuksen nojalla l7 ryhmään luokiteltavat Zea mays var. saccharata -lajikkeesta (sokerimaissi) idätetyt idut luokitellaan nimikkeeseen 0709 (alanimike 0709 99 60).

Ei-kattava luettelo iduista ja niiden CN-koodeista:

CN-koodi

Tavaran kuvaus (latinalainen nimi)

0703 10 19

sipulin (Allium cepa) idut

0703 20 00

valkosipulin (Allium sativum) idut

0703 90 00

purjon (Allium porrum) idut

0704 90 90

parsakaalin (Brassica oleracea var. italica) idut

0704 90 90

sinappikaalin (Eruca sativa; syn. Eruca vesicaria ssp. sativa (Miller) Thell., Brassica eruca L.) idut

0706 90 90

punajuuren (Beta vulgaris ssp. vulgaris) idut

0706 90 90

retiisin (Raphanus sativus) idut

0708 10 00

herneiden (Pisum sativum) idut

0708 20 00

adsukipavun (Phaseolus angularis) idut

0708 20 00

mungpavun (Vigna radiata) idut

0708 20 00

lehmänpavun (Phaseolus pubescens) idut

0708 90 00

kahviherneen (Cicer arietinum) idut

0708 90 00

meriparsaherneen (Lotus maritimus) idut

0708 90 00

linssien (Lens culinaris) idut

0708 90 00

kyyhkynherneen (Cajanus cajan) idut

0709 99 50

fenkolin (Foeniculum vulgare var. azoricum) idut

0709 99 60

sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) idut

0709 99 90

basilikan (Ocimum spp.) idut

0709 99 90

mustasinapin (Brassica nigra, syn.: Sinapis nigra L., Sisymbrium nigrum (L.) Prantl.) idut

0709 99 90

yrtti-iison (Agastache foeniculum) idut

0709 99 90

purasruohon (Borago officinalis) idut

0709 99 90

kiinantoonapuun (Toona sinensis) idut

0709 99 90

tavallisen suolayrtin (Salicornia europaea) idut

0709 99 90

korianterin (Coriandrum sativum) idut

0709 99 90

vihanneskrassin (Lepidium sativum) idut

0709 99 90

sarviapilan (Trigonella foenum-graecum) idut

0709 99 90

veripeipin (Perilla frutescens) idut

0709 99 90

auringonkukan (Helianthus annuus) idut

0709 99 90

keltasinapin (Sinapis alba) idut

1107 10 19

vehnästä (Triticum aestivum) saadun vihermaltaan idut

1107 10 99

ohrasta (Hordeum vulgare) saadun vihermaltaan idut

1107 10 99

hirssistä (Panicum miliaceum) saadun vihermaltaan idut

1107 10 99

kaurasta (Avena sativa) saadun vihermaltaan idut

1107 10 99

riisistä (Oryza sativa) saadun vihermaltaan idut

1107 10 99

rukiista (Secale cereale) saadun vihermaltaan idut

1214 90 90

sinimailasen (Medicago sativa) idut

 

0701

Tuoreet tai jäähdytetyt perunat

0701 90 50

uudet perunat, tullattaessa 1.1.–30.6.

Uusille perunoille on tunnusomaista vaalea väritys (yleensä valkoinen tai punertava) sekä ohut, helposti irroitettava kuori. Uusissa perunoissa ei ole itujen alkuja.

0703

Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium -sukuiset kasvikset

0703 10 11 0703 10 90

kepasipuli ja salottisipuli

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki kepasipulin (Allium cepa) ja salottisipulin (Allium ascalonicum) lajikkeet.

0703 10 11

istukassipulit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yksivuotiset, viljelyyn tarkoitetut siemensipulit. Niiden läpimitta on yleensä 1–2 cm.

0703 20 00

valkosipuli

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki valkosipulin (Allium sativum) lajikkeet, jotka ovat ihmisravinnoksi soveltuvia.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksikyntiset valkosipulit, joiden läpimitta on noin 25–50 mm ja joista käytetään kauppanimitystä ”solo-valkosipuli”, ”helmivalkosipuli” tai ”yksikyntinen valkosipuli” (tai muuta vastaavaa kauppanimitystä). Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu ”jättivalkosipulit” tai ”elefanttivalkosipulit” (Allium ampeloprasum, joka kuuluu alanimikkeeseen 0703 90 00), joissa on yksi läpimitaltaan vähintään 60 mm:n suuruinen sipuli (eli huomattavasti suurempi ja painavampi kuin monikyntinen valkosipuli). Allium sativum- ja Allium ampeloprasum -lajit poikkeavat toisistaan myös geenipooliensa suhteen.

0703 90 00

purjosipuli ja muut Allium -sukuiset kasvikset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. purjosipuli (Allium porrum), pillisipuli (Allium fistulosum) ja ruohosipuli (Allium schoenoprasum).

0704

Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica -sukuinen syötävä kaali

0704 10 00

kukkakaali

Ks. HS-selitykset, nimike 0704, 1 kohta.

0704 90 10

valko- ja punakaali

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valkokaali (Brassica oleracea L. var. capitata L. f. alba D. C.), jonka lajikkeita ovat mm. suippokaali (Brassica oleracea L. var. capitata L. f. var. alba D.C. subvar. conica ja subvar. piramidalis) sekä punakaali (Brassica oleracea L. var. capitata L. f. rubra (L.) Thell).

0704 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. savoijin- eli kurttukaali (Brassica oleracea L. var. bullata D. C. ja var. sabauda L.), kiinankaali (esim. Brassica sinensis ja Brassica pekinensis), kyssäkaali eli kaalirapi (Brassica oleracea var. gongylodes) ja parsakaali (Brassica oleracea L. convar. botrytis (L.) Alef var. italica Plenck).

Tähän alanimikkeeseen ei kuitenkaan kuulu:

a)

Brassica-sukuiset syötävät juuret [nauriit luokitellaan nimikkeeseen 0706 ja lantut (Brassica napus var. napobrassica) nimikkeseen 1214];

b)

rehukaalit kuten punainen tai valkoinen rehuydinkaali (Brassica oleracea var. medullosa) ja rehukaali (Brassica oleracea var. viridis), jotka luokitellaan nimikkeeseen 1214.

0706

Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret

0706 10 00

porkkanat ja nauriit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain nauriin ja porkkanan (punaiset ja oranssinpunaiset) ihmisravinnoksi soveltuvat lajikkeet. Rehuporkkanat, jotka ovat yleensä valkoisia tai vaaleankeltaisia, rehunauriit (Brassica campestris var. rapa) ja lantut (Brassica napus var. napobrassica) luokitellaan alanimikkeeseen 1214 90 10.

0706 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

punajuuri (Beta vulgaris var. conditiva);

2.

kaurajuuri (Tragopogon porrifolius) ja mustajuuri (Scorzonera hispanica);

3.

kaikki retiisit ja retikat: valkoiset, mustat, vaaleanpunaiset jne. (erityisesti Raphanus sativus var. sativus ja niger);

4.

juuripersilja (Petroselinum crispum var. tuberosum) ja mukulakirveli (Chaerophyllum bulbosum);

5.

palsternakka;

6.

mukulapähkämö (Stachys affinis eli Stachys sieboldii), joka on kellanvaalea, pitkänomainen ja tavallisesti pikkusormen kokoinen juurakko, jossa on nivelikkäitä mukuloita.

Erittäin tärkkelys- tai inuliinipitoiset syötävät juuret ja mukulat, kuten maa-artisokka, bataatti, taaro ja jamssit luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 0714.

0707 00

Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut

0707 00 90

pikkukurkut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu kurkun pienikokoinen lajike, pikkukurkku (yhteen kiloon mahtuu vähintään 85 kappaletta).

0708

Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt

0708 10 00

herneet ( Pisum sativum )

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki Pisum sativum -lajin herneet, myös peltoherne eli rehuherne (Pisum sativum var. arvense).

Pitkäpapulajikkeet luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 0708 20 00 ja Cicer-sukuun kuuluva kahviherne alanimikkeeseen 0708 90 00.

0708 90 00

muut palkokasvit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 0708 kohdissa 3, 4, 5 ja 6 mainitut tuotteet.

0709

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset

0709 20 00

parsa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain parsan (Asparagus officinalis) nuoret versot (”kärjet”).

0709 40 00

ruoti- eli lehtiselleri

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sellerilajikkeet Apium graveolens L. var. dulce (Mill.) Pers. (ruotiselleri eli lehtiselleri) ja Apium graveolens var. secalinum Alef. (yrttiselleri eli leikkoselleri).

0709 59 10

kantarellit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Cantharellus cibarius Fries- ja Cantharellus friesii Quélet-lajin kantarellit tai vahverot, jotka ovat yleensä keltuaisen värisiä. Samankaltaiset syötävät lajit kuten valevahvero (Clitocybe aurantiaca) ja mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides), jota joskus käytetään herkkukaupoissa multasienien (tryffeleiden) korvikkeena, luokitellaan alanimikkeeseen 0709 59 90.

0709 59 30

tatit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Boletus-sukuiset tatit, erityisesti herkkutatti (Boletus edulis).

0709 60 10 0709 60 99

Capsicum - tai Pimenta -sukuiset hedelmät

Ks. HS-selitykset, nimike 0709, ensimmäisen kappaleen 5 kohta.

0709 92 10 ja 0709 92 90

oliivit

Oliivit, joista on puristettu öljy, mutta joiden rasva-ainepitoisuus on yli 8 % luokitellaan näihin alanimikkeisiin.

0709 99 10

salaattikasvit, muut kuin salaatit ( Lactuca sativa ) sekä sikurit ja endiivit ( Cichorium spp.)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki muut salaattikasvit paitsi salaatit (Lactuca sativa) ja sikurit ja endiivit (Cichorium-suvun lajit). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

vuonankaali;

2.

voikukat (Taraxacum officinale).

0709 99 20

lehtijuurikkaat (mangoldit) ja kardonit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat lehtijuurikkaat eli mangoldit eli lehtimangoldit (Beta vulgaris subvar. cicla) ja kardonit (Cynara cardunculus).

0709 99 40

kaprikset

Kaprikset ovat monivuotisen okaisen pensaan (Capparis spinosa) nuoria, avautumattomia kukannuppuja.

0709 99 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

okra (Hibiscus esculentus);

2.

raparperi;

3.

niittysuolaheinä (Rumex acetosa);

4.

Oxalis crenata -lajin kasvit;

5.

sokerijuuri (Sium sisarum);

6.

eri krassilajit: vihanneskrassi (Lepidium sativum), vesikrassi (Nasturtium officinale), maakrassi (Barbarea verna), köynnöskrassi (Tropaeolum majus) jne.;

7.

vihannesportulakka (Portulaca oleracea);

8.

persiljat ja kirvelit, muut kuin juuripersilja ja mukulakirveli, jotka kuuluvat alanimikkeeseen 0706 90 90;

9.

rakuuna (Artemisia dracunculus) ja kyntelit (Satureja hortensis eli kesäkynteli ja Satureja montana eli talvikynteli);

10.

maustemeirami (Origanum majorana);

11.

Liliaceae-heimoon kuuluvan Muscari comosum -lajin (eli töyhtöhelmililjan) sipulit.

On huomattava, että

a)

runsaasti tärkkelystä ja inuliinia sisältävät juuret ja mukulat luokitellaan nimikkeeseen 0714;

b)

tietyt kasvit eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaikka ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia; näitä ovat erityisesti seuraavat kasvit:

1.

timjami (alanimikkeet 0910 99 31–0910 99 39);

2.

laakerinlehdet (alanimike 0910 99 50);

3.

mäkimeirami eli oregano (Origanum vulgare), ryytisalvia (Salvia officinalis), basilika (Ocimum basilicum), minttu (kaikki lajikkeet), verbenat eli rautayrtit (Verbena-suvun lajit), tuoksuruuta (Ruta graveolens), iisoppi (Hyssopus officinalis) ja purasruoho eli kurkkuyrtti (Borago officinalis), jotka kaikki luokitellaan nimikkeeseen 1211.

0710

Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt)

HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kolmannessa kappaleessa määritellyn ilmaisun ”jäädytetty” on oltava myös Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa 120/75 antamassa tuomiossa mainittujen edellytysten mukainen. Vastaavasti tuomioistuimen asiassa C-423/09 antamassa tuomiossa näistä edellytyksistä esittämän tulkinnan mukaan jäädytyksen on aiheutettava sellaisia merkittäviä ja peruuttamattomia muutoksia, että tuote ei enää ole luonnollisessa tilassaan.

Sen vuoksi tuotteet ovat ”jäädytettyjä”, kun jäädytetyille tuotteille on aiheutunut jäädytyksen vuoksi sellaisia peruuttamattomia muutoksia, erityisesti solukon rakenteeseen, että ne eivät enää ole luonnollisessa tilassaan myöskään sen jälkeen, kun ne on osittain tai kokonaan sulatettu.

0711

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

0711 20 10 ja 0711 20 90

oliivit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tavallisesti suolaveteen säilötyt oliivit, joista ei ole vielä poistettu kitkerää makua. Syötäväksi valmistetut oliivit – vaikka vain säilömällä niitä pidempään suolavedessä – eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 2005 70 00

0711 40 00

kurkut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kurkut, jotka ovat suurissa astioissa pelkästään suolaveteen tai mahdollisesti etikkaa tai etikkahappoa sisältävään suolaveteen säilöttyinä, mikä takaa kurkkujen väliaikaisen säilymisen kuljetuksen ja varastoinnin ajan. Kurkut eivät tässä tilassa sovellu kulutukseen. Nämä tuotteet sisältävät tavallisesti vähintään 10 painoprosenttia suolaa.

Ennen varsinaista käyttöä näitä tuotteita käsitellään tavallisesti seuraavalla tavalla, jolloin niiden luokitus muuttuu ja ne luokitellaan 20 ryhmään:

tuotteista poistetaan osittain suola ja niihin lisätään mauste (tavallisesti etikkapohjainen mausteliemi);

tuotteet siirretään pienempiin säilytysastioihin (säilyke- tai lasipurkkeihin, pulloihin jne.) ja ne pastöroidaan suolan ja etikan avulla tapahtuvan stabiloinnin parantamiseksi.

Kurkut, myös suolaveteen säilötyt, jotka ovat kokonaan maitohappokäyneet, kuuluvat kuitenkin 20 ryhmään. Kurkut, jotka ovat kokonaan maitohappokäyneet, ovat tunnistettavissa siitä, että poikkileikatun kurkun koko sisus näyttää lasimaiselta, ts. jossain määrin läpikuultavalta.

0711 51 00

Agaricus -sukuiset sienet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sienet voivat olla säilöttyjä väkevään suolaliemeen, johon on lisätty etikkaa tai etikkahappoa.

0711 90 70

kaprikset

Tämän alanimikkeen kaprikset on tavallisesti suolaveteen säilöttyinä tynnyreissä.

0712

Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut

Tähä nimikkeeseen eivät kuulu kuivatut kasvikset, joita ei käytetä kasviksina vaan pääasiassa hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin tai hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai muihin vastaaviin tarkoituksiin (nimike 1211).

0712 90 30

tomaatit

Tomaattijauheen luokituksesta, ks. alanimikkeiden 2002 90 11–2002 90 99 selittävät huomautukset.

0712 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu voikukan (Taraxacum officinale) kuivatut lehdet ja juuret, kuivattu niittysuolaheinä (Rumex acetosa) ja kuivattu köynnöskrassi (Tropaeolum majus), joita käytetään farmaseuttisiin tuotteisiin (alanimike 1211 90 86).

0713

Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu

Tämän nimikkeen tuotteet, jotka on tarkoitettu viljelyyn, ovat kasvinjalostustyön tuloksia ja ne ovat yleensä tunnistettavissa pakkauksistaan (esim. säkit, joissa on käyttötarkoituksen ilmaiseva etiketti) ja tavallista korkeammasta hinnasta.

0713 10 10 ja 0713 10 90

herneet ( Pisum sativum )

Alanimikkeen 0708 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

0713 20 00

kahviherneet (garbanzot)

Tämän alanimikkeen kahviherneet ovat Cicer-sukuisia kasveja (lähinnä Cicer arietinum -lajia) riippumatta siitä, käytetäänkö niitä viljelyyn, ihmisravinnoksi tai eläinten ruokintaan.

0713 31 00

Vigna mungo (L.) Hepper- tai Vigna radiata (L.) Wilczek -lajin pavut

Ks. alanimikkeen 0713 31 HS-alanimikeselitykset.

0713 32 00

adsukipavut ( Phaseolus tai Vigna angularis )

Adsukipavut myydään aina kuivina. Ennen kuin adsukikasvi on täysi-ikäinen, sen pavut ovat vihreitä ja niiden vesipitoisuus on suuri. Kun kasvi on kasvanut täysi-ikäiseksi, pavut muuttuvat punaisiksi ja kuiviksi.

0713 35 00

lehmänpapu ( Vigna unguiculata )

Tähän alanimikkeeseen kuuluu lehmänpapu (aiemmin Dolichos sinensis ssp. sesquipedalis), jota on pidettävä Vigna-lajin papuna. Nimet ”Dolichos unguiculata” ja ”Dolichos sinensis” ovat synonyymisiä käsitteitä, joita ei enää käytetä Vigna-lajin pavuista. Lehmänpavun oikea nimi on siis ”Vigna unguiculata (L.) Walp. ssp. sesquipedalis”.

0713 40 00

linssit eli kylvövirvilät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Ervum- eli Lens-sukujen linssikasvit, esim. linssi (Ervum lens eli Lens esculenta) ja Ervum ervilia -laji.

0713 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu alanimikkeeseen 0713 35 00 luokiteltavan lehmänpavun ja alanimikkeeseen 0713 60 00 luokiteltavaa kyyhkyhernettä (Cajanus cajan) lukuunottamatta Dolichos-suvun hernekasveja, kuten hyasinttipapu (Dolichos lablab), ”jack bean” (Canavalia ensiformis), Mucuna utilis -laji sekä guar-siemenet (Cyamopsis tetragonoloba).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu virnansiemenet (muut kuin Vicia faba -lajin) (alanimike 1209 29 45) ja lupiininsiemenet (Lupinus) (alanimike 1209 29 50).

0714

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin

Ilmaisu ”pelleteiksi valmistetut” määritellään tämän jakson 1 huomautuksessa.

0714 10 00

maniokkijuuret (kassava)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

Maniokin juurimukulat, joita on kahta päälajiketta (Manihot utilissima ja Manihot aipi); kasvin juuret ovat järjestäytyneet pyörän pinnojen tavoin. Korjuukypsien juurimukuloiden paino on 500 g–3 kg tai enemmän;

2.

Puristetuista maniokkijuurista tai puristetusta maniokkijuurijauhosta tai jauheesta valmistetut pelletit (ks. HS-selitykset, nimikkeen 0714 toinen kappale).

0714 20 10 ja 0714 20 90

bataatit

Bataatit ovat ruohomaisen köynnöskasvin (Ipomea batatas) juurimukuloita, joiden sisus on valkoinen, keltainen tai punainen riippuen lajikkeesta.

0714 90 20

arrow- ja salepjuuret sekä niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

arrowjuuret, jotka ovat peräisin eri kasvilajeista: arrowjuuri eli nuolijuuri (Maranta arundinacea), Maranta indica, Tacca pinnatifida (Taccaceae- heimon laji), kannakasveihin kuuluva Queenslandin arrowjuuri (Canna edulis);

2.

salepjuuret, jotka ovat peräsin Orchis-suvun kasvin eri lajikkeista;

3.

kuolleet daalianmukulat ja muiden kukkien kuolleet juurimukulat;

4.

maakastanjan (Cyperus esculentus), joka tunnetaan myös nimellä ”maamanteli”, mukulat.

0714 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat maa-artisokan eri lajikkeet (esim. Helianthus tuberosus, Helianthus strumosus ja Helianthus decapetalus) ja tärkkelyspitoinen saagoydin, jota saadaan tiettyjen palmukasvilajien rungoista (Metroxylon, Rumphii, Raphia ruffia, Arenga jne.).

8 RYHMÄ

SYÖTÄVÄT HEDELMÄT JA PÄHKINÄT; SITRUSHEDELMIEN JA MELONIN KUORET

Yleisohjeita

Tähän ryhmään kuuluvat mm. tislaukseen käytettävät survotut hedelmät, myös ne, joissa luonnollinen käyminen on jo alkanut.

0801

Tuoreet tai kuivatut kookos-, para- ja cashewpähkinät, myös kuorettomat

0801 21 00 ja 0801 22 00

parapähkinät

Näillä pähkinöillä on mandariinilohkoa kooltaan ja muodoltaan muistuttava kova kuori; kuoren sisällä on suuri kolmisärmäinen sydän ja sen ympärillä ruskeahko kuitumainen siemenkuori.

0802

Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat

0802 21 00 ja 0802 22 00

hasselpähkinät, myös filbertspähkinät ( Corylus spp.)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. hasselpähkinät (Corylus avellana -pensaan hedelmät), turkinpähkinät (Corylus colurna -pensaan hedelmät) ja filbertspähkinät (Corylus maxima -pensaan hedelmät).

0802 41 00 ja 0802 42 00

kastanjat ( Castanea spp.)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain Castanea-sukuiset makeat syötävät kastanjat; näihin alanimikkeisiin eivät sen vuoksi kuulu vesipähkinät (Trapa natans -lajin hedelmät), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0802 90 85, eivätkä myöskään hevoskastanjat (Aesculus hippocastanum), jotka luokitellaan nimikkeeseen 2308.

0802 51 00 ja 0802 52 00

pistaasimantelit (pistaasipähkinät)

Pistaasimantelit ovat pistaasipuun (Pistacia vera) hedelmiä, joita viljellään pääasiallisesti Sisiliassa, Kreikassa ja Lähi-idässä.

Pienen oliivin kokoinen pistaasimanteli koostuu pehmeästä, ohuesta ja yleensä kosteasta ulkokuoresta (joka on hyvin karkeapintainen, hiukan aromaattinen ja väriltään punaruskea) ja vaaleasta puumaisesta kaksikalvoisesta kuoresta sekä pitkänomaisesta siemenestä, jossa on punaruskea siemenkuori ja vaaleanvihreä sisus sekä miellyttävä, mieto tuoksu.

0802 90 50

männynsiemenet

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. pinjan siemenet (Pinus pinea -lajin hedelmä), myös jos ne ovat kävyissä.

0802 90 85

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. sembramännyn siemenet (Pinus cembra -lajin hedelmät), myös jos ne ovat kävyissä.

0803

Tuoreet tai kuivatut banaanit, myös jauhobanaanit

0803 10 10

tuoreet

Jauhobanaanit voivat kasvaa jopa 50 cm pituisiksi. Ne ovat kooltaan isompia ja niiden poikkileikkaus näyttää kulmikkaammalta kuin alanimikkeen 0803 90 10 banaanien. Jauhobanaanien sisältämä tärkkelys poikkeaa tavallisten banaanien sisältämästä tärkkelyksestä siten, että kypsyessään jauhobanaanit eivät muutu makeaksi maultaan. Jauhobanaaneissa ei ole huomattavaa tuoksua eikä niitä voida syödä sellaisenaan. Ne korjataan tavallisesti vihreinä ja syödään keitettyinä.

0804

Tuoreet tai kuivatut taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot ja mangostanit

0804 40 00

avokadot

Avokadot ovat avokadopuun (Persea americana Mill.) hedelmiä. Ne ovat usein melko isoja ja lajikkeesta riippuen pyöreitä, päärynänmuotoisia tai pitkäkaulaisen pullon muotoisia luumarjoja, joiden sisällä on joskus hyvin iso kivi. Kuori on väriltään tummanvihreä, mutta se voi olla myös karmiininpunainen, purppuranpunainen tai keltainen. Kuoren alla oleva tiivis malto on kypsänä vihertävänvalkoinen (kiven ympärillä vaaleampi).

0804 50 00

guavat, mangot ja mangostanit

Guavat ovat guavapuun (Psidium guayava L.). hedelmiä. Hedelmälihan väri on vaihteleva (vaalea, vaaleanpunainen, kermanvärinen, punertava tai vihreä) ja siinä on paljon pieniä siemeniä.

Mangot ovat mangopuun (Mangifera indica) hedelmiä. Mangot ovat luumarjoja, joissa on litteä kuitupintainen kivi. Mangolajikkeita on useita ja ne eroavat toisistaan painon (150 g–1 kg), makeuden ja maun (joissakin lajikkeissa on hienoinen tärpätin maku) suhteen.

Mangostanit ovat mangostanipuun (Garcinia mangostana) hedelmiä, jotka ovat kypsinä rusehtavan purppuranpunaisia väriltään. Paksun kuoren sisällä on valkoisia, makeita ja maultaan hyvin herkullisia siemenvaippoja, joissa on kussakin useita siemeniä.

0805

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0805 10 20

makeat appelsiinit, tuoreet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain Citrus sinensis -lajin appelsiinit.

Niihin kuuluvat mm. mm. veri- ja puoliveriappelsiinit.

Veriappelsiinit ovat appelsiineja, joiden kuori (usein yli puolet kuoren pinta-alasta), hedelmäliha ja mehu ovat punertavanvärisiä karotiinipitoisuutensa vuoksi. Puoliveriappelsiinit ovat yleensä vähemmän punertavia; väritys näkyy vain hedelmälihassa ja mehussa.

Veriappelsiineja ovat: ”Blood ovals”, ”sanguinas redondas”, ”Navels sanguinas”, ”Sanguinelli”, ”Doubles fines”, ”Washington sanguines” eli ”improved doubles fines” eli ”large sanguines” ja ”Portuguese”.

0805 10 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pomeranssit eli hapanappelsiinit eli sevillanappelsiinit, jotka ovat Citrus aurantium -lajin hedelmiä. Niitä käytetään pääasiallisesti säilykkeiden valmistukseen.

0805 20 30

monrealit (monreales) ja satsumat

Satsumat [Citrus reticulata Blanco var. unshiu (Swing)] ovat mandariinin varhainen lajike. Iso, kellanoranssi hedelmä on mehukas, makeahko ja siemenetön.

0805 20 50

mandariinit ja wilkingit

Mandariinit (Citrus nobilis Lour. tai Citrus reticulata Blanco) eroavat appelsiineista siten, että mandariinit ovat pienempiä, litteämpiä ja löyhäkuorisia. Mandariinien hedelmälohkot ovat selvemmin erotettavissa ja niiden maku on makeampi ja aromaattisempi.

Wilkingit ovat Willow leaf mandarin- ja Temple mandarin- eli King mandarin- (jalostus)lajikkeiden risteytyksiä (Temple mandarin -lajike on puolestaan mandariinin ja pomeranssin risteytys). Wilkingit muistuttavat mandariineja, mutta ovat isompia ja suippokärkisiä.

0805 20 70

tangeriinit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tangeriinit (Citrus reticulata Blanco var. tangerina).

0805 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

tangelot eli tangeriinin ja greipin risteytykset;

2.

ortaniikit eli appelsiinin ja tangeriinin risteytykset;

3.

”malaquinas” eli appelsiinin ja mandariinin risteytykset;

4.

tangorit.

0805 40 00

greipit ja pomelot

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pomelot (Citrus grandis) ja greipit (Citrus paradisi). Näillä hedelmillä on on vaaleankeltainen kuori ja ne ovat yleensä kooltaan suurempia kuin appelsiinit ja muodoltaan hiukan litteitä. Niiden hedelmäliha on väriltään keltainen tai vaaleanpunertava ja maultaan hapan.

0805 50 90

limetit ( Citrus aurantifolia , Citrus latifolia )

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki Citrus aurantifolia ja Citrus latifolia -lajin lajikkeet.

Limetit ovat pieniä, lähes pyöreitä tai munan muotoisia hedelmiä, joiden ohut vihreä tai vihreänkeltainen kuori on tiukasti kiinni hedelmälihassa. Mehukas sisus on vihreä ja hyvin hapan.

0805 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

sukaattisitruunat (Citrus medica), jotka ovat kuin suuria sitruunoita, joiden kuori on hyvin paksu ja kyhmyinen. Hedelmäliha on hapahko ja voimakkaasti tuoksuva. Kandeerattuja sukaattisitruunan kuoria käytetään paljon kakkujen ja makeisten valmistuksessa;

2.

kumkvatit (Fortunella japonica, F. hindsii ja F. margarita), jotka ovat suuren oliivin kokoisia pyöreitä tai pitkulaisia (myös päistään pyöreitä) hedelmiä, joilla on sileä kuori. Sisus on vähälihainen ja hiukan hapan. Kuori on makea ja sitä syödään raakana tai soseena. Myös kumkvatteja käytetään joskus makeisten valmistuksessa;

3.

”chinotto” (Citrus aurantium var. myrtifolia);

4.

bergamotit (Citrus aurantium var. bergamia), joka on vaaleankeltainen ja päärynänmuotoinen, hiukan happamen makuinen appelsiinilaji. Bergamotista valmistetaan pääasiallisesti eteeristä öljyä;

5.

pomeliinit (Citrus grandis Osbeck × Citrus paradisi Macf.), jotka ovat hapottoman pomelon ja valkean greipin risteymiä ja joiden paksu kuori on joko kirkkaanvihreä tai kullanvärinen; ne ovat hieman suurempia kuin greipit, mutta niissä on vähemmän siemeniä ja niiden maku on makeampi.

0806

Tuoreet tai kuivatut viinirypäleet

0806 10 10

syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet eroavat viinin valmistukseen tarkoitetuista rypäleistä sekä ulkonäöltään että pakkaustavaltaan. Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet pakataan yleensä laatikoihin, pahvirasioihin, sälelaatikoihin tai pieniin suljettuihin kantokoreihin; viinin valmistukseen tarkoitetut rypäleet taas isoihin koreihin, avoimiin pakkauslaatikoihin tai saaveihin, joissa rypäleet ovat usein tiivisti pakattuina, murskattuina tai puolittain mehuksi puristettuina.

0806 20 10

korintit

Korintit ovat Korinthiaki N.- eli Black Corinth -(jalostus)lajikkeiden (Vitis vinifera L.) viinirypäleistä saatavia kuivattuja tuotteita. Ne ovat pieniä, pyöreitä, kannattomia, lähes siemenettömiä ja hyvin makeita, ja niiden tummanpurppura väri häivähtää mustaan.

0806 20 30

sultanarusinat

Sultanarusinat ovat Soultanina B.- eli Thompson seedless -(jalostus)lajikkeiden (Vitis vinifera L.) viinirypäleistä saatavia kuivattuja tuotteita. Ne ovat siemenettömiä, keskikokoisia ja makeita, ja niiden kullankeltainen väri häivähtää ruskeaan.

0806 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki muut kuivatut viinirypäleet kuin korintit ja sultanarusinat.

Kuivatut muskattirypäleet ovat Moschato Alexandreias B.- eli Muscatel- tai Malaga -(jalostus)lajikkeiden (Vitis vinifera L.) viinirypäleistä saatavia kuivattuja tuotteita. Ne sisältävät siemeniä.

0807

Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaijat

0807 11 00

vesimelonit

Vesimelonit ovat Citrullus vulgaris Schrad -lajin hedelmiä. Ne voivat kasvaa jopa 20 kg painoisiksi. Hyvin mehukas hedelmäliha, joka ei ole kovin makea, on väriltään yleensä kirkkaanpunainen ja sisältää mustia siemeniä.

0807 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. Cucumis melo -lajin hedelmät, joita on useita lajikkeita, erityisesti verkkomeloni (var. reticulatus Naud.), jonka kuoressa on verkkomainen kuvio, hunajameloni (var. saccharus Naud.), jolla on myös verkkokuvioinen kuori, cantaluponmeloni (var. cantalupensis Naud.), jolla on rosoinen ja nystermäinen kuori, Casaba-meloni (var. inordorus Naud.) ja ”sileäkuorinen meloni” (smooth-skinned melon). Hedelmä on tavallisesti pullea, pyöreä tai ovaalinmuotoinen ja sileä- tai rosokuorinen. Kellanoranssi tai valkoinen hedelmäliha on kiinteä, mehukas ja makea. Hedelmän säikeisessä, ontossa ytimessä on runsaasti ovaalinmuotoisia litteitä siemeniä, jotka ovat kellanvaaleita ja kiiltäviä.

0807 20 00

papaijat

Papaijat (Carica papaya) ovat pitkulaisia tai pyöreitä, sileitä tai hiukan uurteisia hedelmiä. Kypsän hedelmän väri vaihtelee kellanvihreästä oranssiin ja paino muutamasta sadasta grammasta useaan kiloon. Melonin kaltaisen, keltaisesta oranssiin vivahtavan hedelmälihan makeus ja tuoksu vaihtelee ja sen sisällä olevassa ontelossa on runsaasti pyöreitä mustia siemeniä kiinnittyneinä hedelmälihaan.

0808

Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

0808 10 10

omenasiiderin tai omenamehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 16.9.–15.12.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat omenat, jotka ulkomuotonsa ja ominaisuuksiensa vuoksi voidaan käyttää vain juomien, myös käyneiden, valmistukseen (luokittelemattomat ja lajittelemattomat, yleensä luokiteltuja hedelmiä pienemmät omenat, jotka ovat happamen tai karvaan makuisia, huonolaatuisia jne.). Ne on kuljetettava irtotavarana, ilman erottelijoita (esim. junavaunussa, isoissa säilytysastioissa, kuorma-autoissa tai proomuissa).

0808 30 10

päärynäsiiderin tai päärynämehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 1.8.–31.12.

Alanimikkeen 0808 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0809

Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarjat

0809 21 00 ja 0809 29 00

kirsikat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki kirsikkalajikkeet (myös villikirsikat), erityisesti hapankirsikka (Prunus cerasus), morellit (Prunus cerasus var. austera), sydänkirsikat (Prunus avium var. juliana) ja kiinteämaltoiset sydänkirsikat (Prunus avium var. duracina) ja imeläkirsikka (Prunus avium eli Cerasus avium).

0809 30 10 ja 0809 30 90

persikat, myös nektariinit

Toisin kuin persikat, nektariinit ovat sileäpintaisia.

0809 40 90

oratuomenmarjat

Oratuomenmarjat ovat oratuomen (Prunus spinosa) hedelmiä.

0810

Muut tuoreet hedelmät

0810 20 10

vadelmat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. Rubus idaeus, Rubus illecebrosus, Rubus occidentalis ja Rubus strigosus -lajin hedelmät. Toiset lajikkeet ovat punaisia, toiset valkoisia.

0810 30 10

mustaherukat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Ribes nigrum L. -lajin pyöreät hedelmät.

0810 30 30

punaherukat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Ribes rubrum L. -lajin hedelmät.

0810 40 10

puolukat ( Vaccinium vitis-idaea -lajin hedelmät)

Puolukat ovat väriltään punaisia tai vaaleanpunaisia.

0810 40 30

mustikat ( Vaccinium myrtillus -lajin hedelmät)

Mustikat ovat väriltään sinimustia.

0810 50 00

kiivit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat lajien Actinidia chinensis Planch. ja Actinidia deliciosa kiivit.

Nämä munankokoiset hedelmät ovat mehukkaita, makeankarvaita ja niillä on karvainen vihertävänruskea kuori.

0810 90 20

tamarindit, cashew-omenat, jakkipuun hedelmät, litsit ja sapotillat, passiohedelmät, karambolat ja pitahaijat ( pitahaya )

Tamarindit (Tamarindus indica ja Tamarindus officinalis -lajin hedelmät) luokitellaan alanimikkeeseen 0813 40 65, mikäli ne ovat siinä muodossa kuin ne tavallisesti esitetään tullattavaksi kansainvälisessä kaupankäynnissä (palot tai pelkkä sisus, jossa ei ole lisättyä sokeria tai muita aineita ja jota ei ole muuten käsitelty).

Jakkipuun hedelmä on Artocarpus heterophylla tai Artocarpus integrifolia -lajin hedelmä. Litsi on Litchi chinensis -lajin hedelmä. Sapotilla on Achras sapota -lajin hedelmä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. passiohedelmät eli granadillat eli passionit (esim. ”maracuja”), esim. seuraavat lajit: punapassioni (Passiflora edulis), jättipassioni (Passiflora quadrangularis) ja makea granadilla (Passiflora ligularis).

0810 90 75

muut

HS-selityksissä nimikettä 0810 koskevien selitysten toisen kappaleen 8 kohdassa mainittujen tuotteiden (litsit ja sapotillat pois luettuina) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

mansikkapuun hedelmät (Arbutus unedo -lajin hedelmät);

2.

happomarjat (Berberis vulgaris -lajin hedelmät);

3.

tyrnimarjat (Hippophaë rhamnoides -lajin hedelmät);

4.

pihlajanmarjat (esim. Sorbus domestica ja Sorbus aria -lajin hedelmät);

5.

Annona-lajien hedelmät (Annona cherimola [kirimoija] ja Annona reticulata [häränsydän eli Ramphal]);

6.

Physalis-suvun eri lajit (Physalis alkekengi -lajin [lyhtykoiso eli lyhtykukka eli juutalaiskirsikka] ja Physalis pubescens -lajin hedelmät);

7.

Flacourtia-hedelmät (Flacourtia cataphracta ja Idesia polycarpa -lajin hedelmät);

8.

mispelit (Mespilus germanica -lajin hedelmät) ja lokvatit (Eriobotrya japonica -lajin hedelmät);

9.

Sapotaceae-heimoon kuuluvien eri lajien hedelmät, esim. sapotat (Lucuma mammosa -lajin hedelmät), lukuun ottamatta sapotilloja, jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0810 90 20;

10.

Actinidia-suvun syötävät lajit, muut kuin kiivit (Actinidia chinensis Planch. tai Actinidia deliciosa), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0810 50 00.

11.

Sapindaceae-heimoon kuuluvien eri lajien hedelmät, esim. rambutanit (Nephelium lappaceum) ja pulasaanit (Nephelium mutabile), lukuun ottamatta litsejä (Litchi chinensis), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 0810 90 20.

0811

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden toisessa kappaleessa määritellyn ilmaisun ”jäädytetty” on oltava myös Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa 120/75 antamassa tuomiossa mainittujen edellytysten mukainen. Vastaavasti tuomioistuimen asiassa C-423/09 antamassa tuomiossa näistä edellytyksistä esittämän tulkinnan mukaan jäädytyksen on aiheutettava sellaisia merkittäviä ja peruuttamattomia muutoksia, että tuote ei enää ole luonnollisessa tilassaan.

Sen vuoksi tuotteet ovat ”jäädytettyjä”, kun jäädytetyille tuotteille on aiheutunut jäädytyksen vuoksi sellaisia peruuttamattomia muutoksia, erityisesti solukon rakenteeseen, että ne eivät enää ole luonnollisessa tilassaan myöskään sen jälkeen, kun ne on osittain tai kokonaan sulatettu.

Alanimikkeissä käytetystä ilmaisusta ”sokeripitoisuus”, ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

0811 20 31

vadelmat

Ks. alanimikkeen 0810 20 10 selittävät huomautukset.

0811 20 39

mustaherukat

Ks. alanimikkeen 0810 30 10 selittävät huomautukset.

0811 20 51

punaherukat

Ks. alanimikkeen 0810 30 30 selittävät huomautukset.

9 RYHMÄ

KAHVI, TEE, MATE JA MAUSTEET

Yleisohjeita

Maustesekoitusten ja mausteiden, joihin on lisätty muita aineita, luokittelut määritellään tämän ryhmän 1 huomautuksessa.

Edellä mainitun huomautuksen mukaisesti 9 ryhmään eivät kuulu maustesekoitukset, joihin on lisätty aineita, joilla ei ole mausteen olennaisia ominaisuuksia. Jos tällaiset sekoitukset ovat maustamisvalmisteita, ne luokitellaan nimikkeeseen 2103. HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kuudennessa ja seitsemännessä kappaleessa määritellään mausteista tai kokonaisista, viipaloiduista, murskatuista tai jauhetuista kasveista, kasvinosista, siemenistä, hedelmistä tai pähkinöistä tai muiden ryhmien (7, 11, 12 jne.) lajeista koostuvat sekoitukset, joita käytetään joko juomien välittömään maustamiseen tai juomien valmistuksessa käytettävien uutteiden valmistamiseen.

Kasvinosien jäänteet ja jätteet, joita väjäämättä syntyy mausteiden korjuun ja sitä seuraavan käsittelyn (esim. lajittelun tai kuivauksen) tai varastoinnin tai kuljetuksen aikana, luokitellaan alanimikkeeseen ”murskaamattomat ja jauhamattomat”, paitsi jos tuote on selvästi tarkoituksellisen hienontamisen tulos (ilmenee esim. tasakoosteisuutena).

Tämän ryhmän eri nimikkeissä käytetyllä ilmaisulla ”murskatut tai jauhetut” ei tarkoiteta paloiksi leikattua tuotetta.

0901

Kahvi, myös paahdettu tai kofeiiniton; kahvinkuoret ja -kalvot; kahvinkorvikkeet, joissa on kahvia, sen määrästä riippumatta

0901 11 00 ja 0901 12 00

paahtamaton kahvi

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki paahtamattomat kahvit, myös kofeiinittomat (sekä pavut että pavunpalat, jotka on eroteltu lajittelussa, seulonnassa jne.) ja muuhun kuin kahvin valmistukseen tarkoitetut (esim. kofeiinin uuttamiseen tarkoitetut).

0901 11 00

kofeiinipitoinen

Tähän alanimikkeeseen kuuluu paahtamaton kahvi, josta ei ole uutettu kofeiinia pois.

0901 12 00

kofeiiniton

Tähän alanimikkeeseen kuuluu paahtamaton kahvi, josta on uutettu kofeiini. Yleensä tällä tavoin käsitelty kahvi sisältää kofeiinia enintään 0,2 prosenttia kuiva-aineen painosta.

0901 21 00 ja 0901 22 00

paahdettu kahvi

Näihin alanimikkeisiin kuuluu alanimikkeiden 0901 11 00 ja 0901 12 00 selittävissä huomautuksissa määritelty kahvi, joka on paahdettu (myös märkämenetelmällä ennen paahtoa käsitelty), myös jauheena tai puristeena.

0901 21 00

kofeiinipitoinen

Alanimikkeen 0901 11 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0901 22 00

kofeiiniton

Alanimikkeen 0901 12 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

0901 90 10

kahvinkuoret ja -kalvot

Kuorilla tarkoitetaan kahvipuun marjan siemenkuorta, jonka sisällä on tavallisesti kaksi papua.

Kalvoilla tarkoitetaan papua ympäröivää pergamentti- ja hopeakalvoa. Pergamenttikalvo poistetaan ennen paahtoa ja hopeakalvo paahdon aikana.

0901 90 90

kahvia sisältävät kahvinkorvikkeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikeen 0901 kohdassa 5 mainitut tuotteet. Nämä sekoitukset voi olla jauhettuja tai jauhamattomia tai jopa puristettuja.

0904

Piper -sukuinen pippuri; kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum - tai Pimenta -sukuiset hedelmät

0904 11 00

murskaamaton ja jauhamaton

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 0904 kohdassa 1 mainitut tuotteet. On huomattava, että tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös rikkoutuneet pippurinmarjat ja pippurin palaset, jos niitä ei ole tarkoituksella jauhettu tai murskattu. Tämä koskee myös epäpuhtaasta pippurista koostuvaa maustepölyä tai -jätettä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös viinietikkaan tai suolaveteen säilötyt viherpippurit, myös ne, joihin on lisätty pieniä määriä sitruunahappoa.

0904 21 10 0904 22 00

Capsicum - tai Pimenta -sukuiset hedelmät

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 0904 kohdassa 2 mainitut kuivatut, murskatut tai jauhetut tuotteet.

0904 21 10

makeat ja miedot paprikat ( Capsicum annuum )

Tämän alanimikkeen paprikat (Capsicum annuum) ovat suhteellisen isokokoisia ja maultaan makeita (mutta eivät polttavia). Niitä on erivärisiä. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan kuivat kokonaiset tai paloitellut paprikat, mutta eivät murskatut eivätkä jauhetut.

0906

Kaneli ja kanelinnuput

0906 11 00 ja 0906 19 00

murskaamattomat ja jauhamattomat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat esim.:

1.

kanelinkuoren suikaleet, jotka ovat sisäkkäin kiertyneitä ja jopa 110 cm pitkiä tankoja;

2.

kanelitangoista leikatut tietyn mittaiset palat (yleensä 5–10 cm);

3.

eripituiset ja -levyiset kuoren palat kuten ”quillings” (standardipituisten kanelitankojen leikkaamisessa syntyneitä paloja ja jätettä), ”featherings” ja ”chips” (pieniä kanelinkuoren paloja, joita syntyy kuorinnan yhteydessä ja joita käytetään erityisesti kaneliöljyn valmistukseen).

0906 11 00

kaneli ( Cinnamomum zeylanicum Blume )

Ks. alanimikkeen 0906 11 HS-alanimikeselitykset.

0907

Mausteneilikka (hedelmät, kukannuput ja kukkavarret)

Tähän nimikkeeseen kuuluu myös murskattu ja jauhettu mausteneilikka.

0908

Muskottipähkinä, muskottikukka ja kardemumma

0908 11 00

murskaamaton ja jauhamaton

Ks. HS-selitykset, nimike 0908, a kohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muskottipuun (Myristica fragrans) hedelmien siemenet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös haihtuvien öljyjen tai resinoidien teolliseen valmistukseen tarkoitetut kokonaiset muskottipähkinät, jotka usein suojataan hyönteisiltä kalkkiliuoskäsittelyllä, sekä huonompilaatuiset muskottipähkinät, jotka ovat kuihtuneita tai sadonkorjuussa vahingottuneita ja jotka myydään nimellä ”jäte”, ”BWP” (rikkoutuneet, matoiset, punkkiset) tai ”vialliset”.

0908 21 00 ja 0908 22 00

muskottikukka

Ks. HS-selitykset, nimike 0908, b kohta.

0908 31 00 ja 0908 32 00

kardemumma

Ks. HS-selitykset, nimike 0908, c kohdan 1–4 alakohdat.

0909

Aniksen, tähtianiksen, fenkolin (saksankuminan), korianterin, roomankuminan tai kuminan hedelmät ja siemenet; katajanmarjat

0909 21 00 ja 0909 22 00

korianteri

Ks. HS-selitykset, nimike 0909, ensimmäinen ja kolmas kappale.

Korianterin hedelmät (”siemenet”) ovat vaalean kellanruskeita ja pyöreitä. Ne ovat makeita ja hieman pistävän makuisia.

0909 31 00 ja 0909 32 00

roomankumina ( Cuminum cyminum )

Ks. HS-selitykset, nimike 0909, ensimmäinen ja kolmas kappale.

Roomankuminan siemenet ovat ovaalinmuotoisia ja rosokuorisia.

0909 61 00 ja 0909 62 00

anis, tähtianis, kumina ja fenkoli (saksankumina); katajanmarjat

Ks. HS-selitykset, nimike 0909.

Kuminan siemenet ovat pitkänomaisia, munanmuotoisia ja rosokuorisia.

0910

Inkivääri, sahrami, kurkuma, timjami, laakerinlehdet, curry ja muut mausteet

0910 11 00 ja 0910 12 00

inkivääri

Ks. HS-selitykset, nimike 0910, a kohta.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tuoreet, kuivatut tai murskatut inkiväärin (Amomum zingiber L.) juurakot. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat sekä ns. musta inkivääri (kuorimaton) että ns. valkoinen inkivääri (kuorittu).

0910 20 10 ja 0910 20 90

sahrami

Ks. HS-selitykset, nimike 0910, b kohta.

0910 30 00

kurkuma

Ks. HS-selitykset, nimike 0910, c kohta.

Tavallisesti myydään ”pyöreää” kurkumaa, joka on peräisin kurkuman juurakon isosta ja pyöreästä pääjuuresta, kun taas ovaalin- tai lieriönmuotoisista sivujuurista saadaan ”pitkää” kurkumaa.

0910 91 05 0910 91 90

tämän ryhmän 1 huomautuksen b alakohdassa tarkoitetut sekoitukset

Ks. HS-selitykset, nimike 0910, e ja g kohta.

0910 91 05

curry

Curryjauheet on kuvattu HS-selityksissä nimikkeen 0910 kohdassa e. Näihin sekoituksiin lisätyt vähäiset määrät muita aineita (suolaa, sinapinsiemeniä, jauhettuja palkokasveja) eivät muuta curryjauheiden luokitusta.

0910 99 31 0910 99 39

timjami

Näihin alanimikkeisiin kuuluu monia timjamilajeja [Thymus vulgaris, Thymus zygis, Thymus serpyllum L. eli kangasajuruoho (villitimjami)], myös kuivattuina.

0910 99 31

kangasajuruoho (villitimjami) ( Thymus serpyllum L.)

Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain Thymus serpyllum L. -lajin timjami.

0910 99 33

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Thymus vulgaris ja Thymus zygis -lajin kerätyt ja kuivatut lehdet ja kukat.

0910 99 50

laakerinlehdet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat laakeripuun (Laurus nobilis) lehdet, myös kuivattuina.

0910 99 91 ja 0910 99 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tillinsiemenet (Anethum graveolens), ”Kani” ja Xylopia aethiopica -lajin hedelmistä valmistettu mauste, ns. ”neekeripippuri”.

Näihin alanimikkeisiin ei kuitenkaan luokitella seuraavia tuotteita, vaikka niitä yleisesti käytetäänkin mausteina:

a)

sinapinsiemenet (nimike 1207);

b)

kaikki galangajuuret (nimike 1211);

c)

saflorin (Carthamus tinctorius tai Carthamus oxyacantha tai Carthamus palaestinus) kukista tehty väriaine, joka on punaisempaa kuin aidosta sahramista tehty (nimike 1404).

Monet maustamiskasvit, jotka eivät varsinaisesti ole mausteita, luokitellaan tämän ryhmän sijasta erityisesti 7 ja 12 ryhmiin (ks. näiden ryhmien selittävät huomautukset).

10 RYHMÄ

VILJA

Yleisohjeita

Kuivatut viljantähkät (esim. maissi), jotka on valkaistu, värjätty, kyllästetty tai muulla tavalla valmistettu koristetarkoituksiin, luokitellaan alanimikkeeseen 0604 90 99.

Tähän ryhmään luokitellaan myös vilja, joka on lämpökäsitelty säilöntätarkoituksessa, vaikka käsittelyn seurauksena jyvät saattavat osittain gelatinoitua ja joskus räjähtää. Osittainen gelatinoituminen (esigelatinoituminen) tapahtuu kuivauksen yhteydessä ja vain pienelle osalle jyvistä. Tärkkelyksen muuntaminen ei ole lämpökäsittelyn tavoite vaan pelkkä sivuvaikutus. Tällä käsittelyllä ei pidä ymmärtää tarkoitettavan 10 ryhmän 1 huomautuksen B kohdassa tarkoitettua ilmaisua ”muulla tavalla valmistettu”.

1001

Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja

1001 11 00 ja 1001 19 00

makaroni- eli durumvehnä

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 1001, ensimmäinen kappale, 2 kohta.

1001 91 20

tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, siemenvilja

Siemenvilja on valikoitua viljaa ja se voidaan yleensäkin tunnistaa pakkausten (esim. säkit, joissa on käyttötarkoituksen ilmaiseva nimilappu) ja korkeamman hinnan mukaan.

Nämä siemenet voidaan käsitellä niiden suojaamiseksi tuholaisilta ja linnuilta.

1003

Ohra

1003 10 00

siemenvilja

Ks. alanimikkeen 1001 91 20 selittävät huomautukset.

1006

Riisi

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomatus.

1008

Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja

1008 60 00

ruisvehnä

Ruisvehnä on vehnän ja rukiin risteyttämisestä syntynyt hybridilaji. Ruisvehnän siemen on tavallisesti isompi ja pitkänomaisempi kuin rukiinsiemen ja usein isompi ja pitkänomaisempi kuin vehnänsiemen. Ruisvehnän siemenen uloin kerros on ryppyinen.

11 RYHMÄ

MYLLYTEOLLISUUSTUOTTEET; MALTAAT; TÄRKKELYS; INULIINI; VEHNÄGLUTEENI

Lisähuomautus 2

Tämän ryhmän 2 lisähuomautusta sovelletaan kookospähkinän osalta ainoastaan kookospähkinästä valmistettuihin hienoon jauhoon, karkeaan jauhoon ja jauheeseen. Raastetut ja kuivatut kookospähkinän sydämet luokitellaan alanimikkeeseen 0801 11 00, eivätkä ne kuulu nimikkeeseen 1106 edes silloin, kun ne täyttävät tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen b alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

Raastetut ja kuivatut kookospähkinän sydämet esitetään tullille viipaleina, pieninä palasina tai ohuina suikaleina. Kookospähkinästä valmistetut hieno jauho, karkea jauho ja jauhe koostuvat hienoista hiukkasista.

 

1101 00

Hienot vehnäjauhot sekä vehnän ja rukiin sekajauhot

Ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

Tämän nimikkeen jauhot voivat sisältää pieniä määriä suolaa (yleensä enintään 0,5 %) sekä pieniä määriä amylaasia, jauhettuja viljanalkioita ja paahdettua mallasta.

1102

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot

Ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

Tämän nimikkeen jauhot voivat sisältää pieniä määriä suolaa (yleensä enintään 0,5 %) sekä pieniä määriä amylaasia, jauhettuja viljanalkioita ja paahdettua mallasta.

1102 20 10 ja 1102 20 90

maissijauho

Rasvapitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1) liitteen III osastossa H määrättyä analyyttistä menetelmää komission asetuksen (ETY) N:o 1748/85 (EYVL L 167, 27.6.1985, s. 26) mukaisesti.

Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös ”masa-jauhoksi” kutsuttu maissijauho, joka saadaan ”seisottamalla” (”nixtamalisation”), jolloin maissinjyviä keitetään ja liotetaan kalsiumhydroksidiliuoksessa, jonka jälkeen ne kuivataan ja jauhetaan.

Mitkä tahansa lisäkäsittelyt, kuten paahtaminen, johtavat kuitenkin tällaisen tuotteen sulkemiseen pois nimikkeestä 1102 (tavallisesti 19 ryhmä).

1103

Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit

1103 11 10 1103 19 90

rouheet ja karkeat jauhot

1.

Ks. tämän ryhmän 2 ja 3 huomautukset.

2.

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1103 kuusi ensimmäistä kappaletta.

3.

Tuotteet, jotka eivät täytä tämän ryhmän 3 huomautuksessa asetettuja seulan läpäisyä koskevia vaatimuksia, luokitellaan nimikkeeseen 1104.

Tuotteet, jotka täyttävät tämän ryhmän 3 huomautuksessa asetetut seulan läpäisyä koskevan vaatimukset, mutta jotka ovat hiottuja (”pyöristettyjä”), ts. pyöreänmuotoisia jyvänpaloja, luokitellaan johonkin nimikkeen 1104 hiottuja jyviä koskeviin alanimikkeisiin.

1103 13 10 ja 1103 13 90

maissia

Rasvapitoisuuden määrityksestä, ks. alanimikkeiden 1102 20 10 ja 1102 20 90 selittävät huomautukset.

Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös ”masa-jauhoksi” kutsuttu rouhe ja karkea jauho maissista, joka saadaan ”seisottamalla” (”nixtamalisation”), jolloin maissinjyviä keitetään ja liotetaan kalsiumhydroksidiliuoksessa, jonka jälkeen ne kuivataan ja jauhetaan.

Mitkä tahansa lisäkäsittelyt, kuten paahtaminen, johtavat kuitenkin tällaisen tuotteen sulkemiseen pois nimikkeestä 1103 (tavallisesti 19 ryhmä).

1103 20 25 1103 20 90

viljapelletit

Ks. HS-selitykset nimikkeen 1103 viimeinen kappale.

1104

Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 1006 riisi; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut

Hiutaleiksi valmistetut viljanjyvät, jotka kuuluvat alanimikkeisiin 1104 12 90, 1104 19 69 ja 1104 19 91, on ensin kuorittu ja valssattu.

1104 22 40 1104 29 89

muut käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut)

Ks. HS-selitykset, nimike 1104, 2–5 kohdat.

1104 22 50

pyöristetyt

HS-selityksissä nimikkeen 1104 toisen kappaleen kohdassa 4 mainittujen ”pyöristettyjen” eli hiottujen jyvien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat hiotut jyvän palat, jotka ovat muodoltaan pyöreitä jyväsiä.

1104 22 95

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kuorimattomista viljanjyvistä hienontamalla valmistetut tuotteet, jotka eivät täytä tämän ryhmän 3 huomautuksessa asetettuja seulan läpäisyä koskevia vaatimuksia.

1104 23 40

kuoritut, myös leikatut tai karkeasti rouhitut; pyöristetyt

Ilmaisu ”pyöristetyt” määritellään ks. alanimikkeen 1104 22 50 selittävissä huomautuksissa.

1104 23 98

muut

Ks. alanimikkeen 1104 22 95 selittävät huomautukset.

Rikkoutuneet maissinjyvät, jotka on otettu talteen puhdistettujen kuorimattomien maissinjyvien seulonnan yhteydessä ja jotka täyttävät tämän ryhmän 2 huomautuksen A kohdassa asetetut vaatimukset, luokitellaan tähän alanimikkeeseen jyvinä, jotka on ”ainoastaan karkeasti rouhittu”.

1104 29 05

pyöristetyt

Ks. alanimikkeen 1104 22 50 selittävät huomautukset.

1104 29 08

muut

Ks. alanimikkeen 1104 22 95 selittävät huomautukset. .

1104 29 30

pyöristetyt

Ks. alanimikkeen 1104 22 50 selittävät huomautukset.

1104 29 51 1104 29 59

ainoastaan karkeasti rouhitut

Ks. alanimikkeen 1104 22 95 selittävät huomautukset.

1104 30 10 ja 1104 30 90

viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut

Ks. HS-selitykset, nimike 1104, 6 kohta.

1106

Nimikkeen 0713 kuivatusta palkoviljasta, nimikkeen 0714 saagosta, juurista tai mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe; 8 ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe

Ilmaisut ”hienot jauhot”, ”karkeat jauhot” ja ”jauhe” määritellään tämän ryhmän 2 lisähuomautuksessa.

Tahnan muodossa olevat tuotteet eivät kuulu tähän nimikkeeseen.

1107

Maltaat, myös paahdetut

1107 10 11 1107 10 99

paahtamattomat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki maltaat, joissa on viljatärkkelyksen pilkkomiseen tarvittavaa diastaattista aktiivisuutta. Tällaisia maltaita ovat mm. vihermaltaat, liotusvaiheessa olevat ilmastetut maltaat ja kuivatut maltaat, joista viimeksi mainitut usein luokitellaan (kaupallisessa mielessä) edelleen vaaleisiin (Pilsner-tyyppisiin) maltaisiin ja tummiin (Münchener-tyyppisiin) maltaisiin.

Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös ihmisravinnoksi tarkoitettu vihermallas, joka kulutetaan samalla tavalla kuin kasvisten idut. Vihermallas on viljanjyvä, joka on alkanut itää, mutta jota ei vielä ole kuivattu.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvissa kokonaisissa mallasjyvissä on jauhomainen ja mureneva valkoinen sisus. Tummista (Münchener-tyyppisistä) mallasjyvistä kuitenkin noin 10 prosentilla sisuksen väri vaihtelee keltaisesta ruskeaan. Jyvien sisus on kuiva ja mureneva. Niistä saadaan jauhamalla hienoa pehmeää jauhoa.

1107 20 00

paahdetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mitkä tahansa maltaat, joissa paahtamisen tuloksena diastaattinen aktiivisuus on vähentynyt tai se on kokonaan hävinnyt. Tämän vuoksi oluen valmistuksessa paahdettuja maltaita käytetään paahtamattomien maltaiden joukossa pelkkänä lisäaineena, joka antaa oluelle erityisen värin ja maun.

Tällaisissa maltaissa sisuksen väri vaihtelee mallastyypistä riippuen likaisen valkoisesta mustaan.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

paahdetut maltaat, jotka on paahdettu joko ennen kuin tärkkelys on varsinaisesti ehtinyt pilkkoutua mallassokeriksi tai osittaisen tärkkelyksen pilkkoutumisen jälkeen, riippuen käytettyjen vaaleiden maltaiden kosteusasteesta. Näillä maltailla on kiiltävä ulkopinta ja niiden endospermi on musta, mutta ei kuitenkaan lasimainen.

2.

karamelli- eli värimaltaat, joissa tärkkelyksen pilkkoutumisen tuloksena syntynyt mallassokeri on karamellisoitu. Näiden maltaiden väri vaihtelee sameankeltaisesta vaaleanruskeaan. Ainakin 90 prosentilla jyvistä on kiiltävä lasimainen endospermi, jonka väri vaihtelee likaisen valkoisesta tummanruskeaan. Hyvin vaaleissa karamellimaltaissa on vielä jonkin verran diastaattista aktiivisuutta jäljellä. Karamellimaltaiden joukossa voi olla noin 10 prosenttia karamellisoimatonta mallasta.

12 RYHMÄ

ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKEKASVIT; OLJET JA KASVIREHU

1201

Soijapavut, myös murskatut

Soijapavut ovat ruskeita, vihreitä tai mustia Glycine max -lajin siemeniä. Niissä ei käytännöllisesti katsoen ole lainkaan tärkkelystä, mutta ne sisältävät runsaasti valkuaisaineita ja öljyä.

Erityistä huolellisuutta tarvitaan luokiteltaessa siemeniä, joita markkinoidaan ”vihreinä soijapapuina” tai ”vihreinä papuina”. Nämä siemenet eivät yleensä ole soijapapuja, vaan papuja ja ne luokitellaan nimikkeeseen 0713.

1202

Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, myös kuoritut tai murskatut

Maapähkinät (Arachis hypogaea -lajin siemenet) sisältävät runsaasti syötävää öljyä.

1205

Rapsin- ja rypsinsiemenet, myös murskatut

1205 10 10 ja 1205 10 90

niukasti erukahappoa sisältävät rapsin- ja rypsinsiemenet

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 1205.

1206 00

Auringonkukansiemenet, myös murskatut

1206 00 91

kuoritut; harmaa- ja valkearaidallisissa kuorissa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat auringonkukansiemenet on yleensä tarkoitettu makeisten valmistukseen, linnunruoaksi tai välittömään kulutukseen. Siementen pituus on tavallisesti vain puolet kuoren pituudesta, joka voi olla yli 2 cm. Nämä siemenet sisältävät öljyä tavallisesti noin 30–35 painoprosenttia.

1206 00 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. auringonkukansiemenet, joista valmistetaan ihmisravinnoksi soveltuvaa öljyä. Nämä siemenet toimitetaan yleensä kuorineen, jotka ovat väriltään täysin mustia. Siemenen ja kuoren pituus on tavallisesti lähes sama. Nämä siemenet sisältävät öljyä tavallisesti noin 40–45 painoprosenttia.

1207

Muut öljysiemenet ja -hedelmät, myös murskatut

1207 40 10 ja 1207 40 90

seesaminsiemenet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat Sesamum indicum -lajin siemenet.

1207 50 10 ja 1207 50 90

sinapinsiemenet

Sinapinsiemeniä saadaan eri kasvilajeista, esim. Sinapsis alba, Brassica hirta, Brassica nigra ja Brassica juncea -lajeista.

1207 99 96

muut

HS-selitysten nimikkeen 1207 toisessa kappaleessa mainitut siemenet ja hedelmät kuuluvat tähän alanimikkeeseen, ellei niitä ole luokiteltu johonkin muuhun nimikkeen 1207 alanimikkeeseen.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pehmeäkuoriset vihreän kurpitsan siemenet, joista geneettisesti puuttuu korkkimainen siemenkuoren päällyskerros (Cucurbita pepo L. convar. citrullinia Greb. var. styriaca ja Cucurbita pepo L. var. oleifera Pietsch). Näitä kurpitsoja viljellään pääasiallisesti niistä saatavan öljyn vuoksi eikä ruokavihanneksiksi; jälkimmäisten siemenet kuuluvat alanimikkeeseen 1209 91 80.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kurpitsan paahdetut siemenet (alanimike 2008 19 tai 2008 97).

1208

Öljysiemen- ja öljyhedelmäjauhot, ei kuitenkaan sinappijauho

Ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

1209

Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen

1209 10 00

sokerijuurikkaansiemenet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain sokerijuurikkaan (Beta vulgaris var. altissima) siemenet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös monosiemenet eli yksi-itoiset siemenet, jotka on saatu aikaan geenitekniikan avulla tai siemenryppäästä lohkomalla ja jotka on sen jälkeen päällystetty yleensä savipohjaisella aineella tai ovat ilman tällaista päällystettä.

1209 29 60

rehujuurikkaansiemenet ( Beta vulgaris var. alba )

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös monosiemenet eli yksi-itoiset siemenet, jotka on saatu aikaan geenitekniikan avulla tai siemenryppäästä lohkomalla ja jotka on sen jälkeen päällystetty yleensä savipohjaisella aineella tai ovat ilman tällaista päällystettä.

1209 30 00

pääasiallisesti kukkiensa vuoksi viljeltyjen ruohomaisten kasvien siemenet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yksinomaan tai pääasiallisesti kukkiensa vuoksi (leikkokukiksi, koristekukiksi, jne.) viljeltyjen ruohomaisten kasvien siemenet. Siemenet voidaan esittää tullattavaksi tukiaineeseen, esim. selluloosavanuun tai turpeeseen, sekoitettuina. Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös tuoksuherne eli hajuherne (Lathyrus odoratus).

1209 91 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kurpitsojen siemenet, joita käytetään kylvämiseen.

Ks. myös alanimikkeen 1207 99 96 ja 1212 99 95 selittävät huomautukset.

1209 99 10

metsäpuiden siemenet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat metsäpuiden siemenet ja jyvät, myös sellaiset, jotka on tarkoitettu koristepuiden ja -pensaiden viljelyyn tuontimaassa.

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”puut” tarkoitetaan kaikkia puita, pensaita ja pensasmaisia puita, joilla on puuvartiset rungot, varret ja oksat.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki siemenet ja hedelmät, joista viljellään

1.

sekä eurooppalaisia puita että eksoottisia lajeja metsityksiin sekä puutavaran tuottamista että kasvumaan suojelemista tai eroosion ehkäisemistä varten;

2.

koristepuita tai puita puistoja, julkisia ja yksityisiä puutarhoja, julkisia aukioita, kaupunkikatuja, teitä, kanaalien varsia, jne. (maisemasuunnittelua) varten.

Jälkimmäisen ryhmään – johon kuuluu paljolti samoja lajeja kuin ensimmäiseen ryhmään – kuuluu mm. puita, joita viljellään muotonsa tai lehtiverhonsa värin vuoksi (esim. tietyt poppelityypit, vaahtera ja havupuut), kukkiensa vuoksi (esim. mimosa, tamariski, mangolia, sireeni, kultasade, japaninkirsikka, juudaksenpuu ja ruusut) tai kirkkaanväristen hedelmiensä vuoksi (esim. laakerikirsikka, tuhkapensas ja tulimarja).

Seuraavat siemenet ja hedelmät, myös viljelyyn tarkoitetut, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen:

a)

8 ryhmään kuuluvat hedelmät ja pähkinät (erityisesti pähkinät, esim. kastanjat, saksanpähkinät, hasselpähkinät, pekaanipähkinät ja mantelit);

b)

9 ryhmään kuuluvat siemenet ja hedelmät (esim. katajanmarjat);

c)

nimikkeisiin 1201–1207 kuuluvat öljysiemenet ja -pähkinät (esim. pyökinpähkinät ja palmunytimet).

Tähän alanimikkeeseen eivät myöskään kuulu:

a)

tamarindin siemenet (alanimike 1209 99 99);

b)

tammenterhot ja hevoskastanjat (alanimike 2308 00 40).

1210

Tuoreet tai kuivatut humalantähkät, myös murskatut, jauhetut tai pelleteiksi valmistetut; lupuliini

1210 20 10

murskatut, jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, runsaasti lupuliinia sisältävät; lupuliini

Lupuliinin lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat runsaasti lupuliinia sisältävät tuotteet. Tällaisia tuotteita saadaan jauhamalla humalantähkät lehtien, ruotien, suojuslehtien ja kantojen mekaanisen poiston jälkeen.

1211

Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut

1211 20 00

ginsengjuuri

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ginsengin (Panax quinquefolium ja Panax ginseng) usein haarautuneet juuret, joiden muoto vaihtelee lieriömäisestä sukkulamaiseen ja jonka yläosassa on kierteisiä uurteita. Juuren ulkopinnan väri vaihtelee kellanvalkoisesta ruskeankeltaiseen ja sen murtopinta on valkoinen ja jauhomainen (keitettynä se muuttuu kovaksi ”sarveksi”). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös murskatut tai jauhetut ginsengjuuret.

1211 90 30

tonkapavut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat Leguminosae-heimoon kuuluvan Dipteryx odorata -lajin siemenet, joita kutsutaan myös nimellä tonkapavut. Ne sisältävät kumariinia, jota käytetään parfyymiteollisuudessa sekä dieettijuomissa käytettävien esanssien valmistukseen.

1211 90 86

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1211 yhdennessätoista kappaleessa mainitut kasvit, kasvinosat, siemenet ja hedelmät, mikäli niitä ei ole luokiteltu johonkin muuhun nimikkeen 1211 alanimikkeeseen, sekä myös seuraavat:

1.

hamppukasvin osat, myös epäorgaanisiin tai orgaanisiin aineisiin (jotka usein ovat pelkästään sidosaineita) sekoitettuina;

2.

”orange peas” tai ”orangettes” eli syötäväksi kelpaamattomat appelsiininraakileet, jotka putoavat maahan pian puun kukkimisen jälkeen ja jotka kerätään vasta kuivina erityisesti niiden sisältämän tärkeän eteerisen öljyn (”petit-grain”) erottamista varten;

3.

kuivatun voikukan lehdet (Taraxacum officinale);

4.

kuivattu niittysuolaheinä (Rumex acetosa);

5.

kuivattu koristekrassi (Tropaeolum majus).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu levät (nimike 1212) eivätkä kurpitsan siemenet (nimike 1207 tai 1209).

1212

Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas ja sokeriruoko, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut; hedelmänkivet ja -sydämet sekä muut kasvituotteet (myös paahtamattomat juurisikurin Cichorium intybus sativum juuret), jollaisia käytetään pääasiallisesti ihmisravinnoksi, muualle kuulumattomat

1212 21 00 ja 1212 29 00

merilevät ja muut levät

Ks. HS-selitykset, nimike 1212, A kohta.

1212 91 20 ja 1212 91 80

sokerijuurikas

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain uuttamattomat sokerijuurikkaat, joiden sakkaroosipitoisuus on tavallisesti suurempi kuin 60 prosenttia kuiva-aineen painosta. Sokerijuurikkaat, joista sokeri on osaksi tai kokonaan uutettu, luokitellaan alanimikkeisiin 2303 20 10 tai 2303 20 90.

1212 92 00

johanneksenleipä

Ks. HS-selitykset, nimike 1212, C kohta, ensimmäinen ja toinen kappale.

1212 99 41 ja 1212 99 49

johanneksenleivän siemenet

Ks. HS-selitykset, nimike 1212, C kohta, kolmas kappale.

1212 99 95

muut

HS-selityksissä nimikkeen 1212 kohdan D kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kokonaiset, murskatut tai jauhetut ”konjak” eli ”konnyaku”-kasvin mukulat;

2.

”siitepölyjauho” – mehiläisten keräämästä siitepölystä, medestä, hunajasta ja mehiläisten syljestä muodostuneita pieniä paakkuja.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kurpitsan siemenet (nimike 1207 tai 1209), lukuun ottamatta kurpitsojen kuorittuja siemeniä, jotka luokitellaan Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-229/06 antaman tuomion mukaisesti nimikkeeseen 1212.

1214

Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös pelleteiksi valmistetut

1214 90 10

rehujuurikkaat, lantut ja muut rehujuuret

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

rehujuurikkaat (Beta vulgaris var. alba);

2.

lantut (Brassica napus var. napobrassica);

3.

muut rehujuuret, esim. rehunauriit ja rehuporkkanat.

Eri maa-artisokkalajit ja -lajikkeet (esim. Helianthus tuberosus) luokitellaan nimikkeeseen 0714, kun taas palsternakat (Pastinaca sativa) luokitellaan 7 ryhmään vihanneksena (nimike 0706, tuoreet tai jäähdytetyt).

13 RYHMÄ

KUMILAKAT; KUMIT, HARTSIT JA MUUT KASVIMEHUT JA -UUTTEET

1301

Kumilakat; luonnonkumit, -hartsit, -kumihartsit ja oleohartsit (esimerkiksi palsamit)

1301 20 00

arabikumi

Arabikumi (eli akaasiakumi tai senegalinkumi) esitetään tullattavaksi kellertävinä tai punertavina paloina, jotka ovat läpikuultavia ja jotka liukenevat veteen, mutta eivät alkoholiin.

1302

Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut

Nimikkeen 1302 kasviuutteet ovat raakoja kasviaineksia, jotka on saatu esimerkiksi liuottimilla erottamalla ja joita ei ole enempää kemiallisesti modifioitu eikä jalostettu. Reagoimattomat lisäaineet (esim. paakkuuntumisenestoaineet) ja standardointiin liittyvä jalostus sekä kuivaamisen tai suodattamisen kaltainen fyysinen käsittely ovat kuitenkin sallittuja.

1302 11 00

oopiumi

Ks. HS-selitykset, nimike 1302, A kohdan 1 alakohta.

1302 12 00

lakritsista saadut

Ks. HS-selitykset, nimike 1302, A kohdan 2 alakohta.

1302 19 70

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 1302, A kohdan 4–20 alakohdat.

1302 20 10 ja 1302 20 90

pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1302 kohdassa B mainitut tuotteet.

1302 31 00

agar-agar

Ks. HS-selitykset, nimike 1302, C kohdan 1 alakohta.

1302 32 10 ja 1302 32 90

johanneksenleipäpuun paloista tai palkojen siemenistä tai guar-siemenistä saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut

Ks. HS-selitykset, nimike 1302, C kohdan 2 alakohta.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu guar-siementen siemenvalkuainen eli ”guar splits”, joka on pienten vaalenkeltaisten, epäsäännöllisen muotoisten hiutaleiden muodossa (nimike 1404).

1302 39 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 1302 kohdan C alakohdissa 3–5 lueteltujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös:

1.

Tanskan rannikolta pyydetystä Furcellaria fastigiata -levälajista valmistettu uute, joka on uutettu samalla tavoin ja on samassa muodossa kuin agar-agar;

2.

kvitteninsiemenistä saatu kasvilima;

3.

islanninjäkälästä saatu kasvilima;

4.

karrageniini ja kalsium-, natrium- ja kaliumkarragenaatit, myös jos ne on käyttötehon säilymisen takaamiseksi vakioitu sokeria lisäämällä (esim. sakkaroosia, glukoosia). Lisätyn sokerin määrä tuotteessa on yleensä kuitenkin enintään 25 prosenttia.

14 RYHMÄ

KASVIPERÄISET PUNONTA- JA PALMIKOINTIAINEET; MUUALLE KUULUMATTOMAT KASVITUOTTEET

1401

Kasviaineet, jollaisia käytetään pääasiallisesti palmikointiin tai punontaan (esim. bambu, rottinki, ruoko, kaisla, koripaju, raffia, puhdistettu, valkaistu tai värjätty olki sekä niini)

1401 10 00

bambu

Ks. HS-selitykset, nimike 1401, 1 kohta.

1401 20 00

rottinki

Ks. HS-selitykset, nimike 1401, 2 kohta.

1401 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1401 kohdissa 3–7 mainitut tuotteet. Eri osmankäämilajien (esim. Typha latifolia eli leveäosmankäämi) lehdet luokitellaan myös tähän alanimikkeeseen.

1404

Muualle kuulumattomat kasvituotteet

1404 20 00

puuvillalintterit

Ks. HS-selitykset, nimike 1404, A kohta.

1404 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 1404 kohdissa B–F mainitut tuotteet.

HS-selityksissä nimikkeen 1404 kohdan F alakohdassa 7 mainitut karstatakiaiset ovat Dipsacus sativus -lajin mykeröitä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös guar-siementen siemenvalkuainen (”guar splits”), joka on pienten, vaalenkeltaisten ja epäsäännöllisten muotoisten hiutaleiden muodossa.

III JAKSO

ELÄIN- JA KASVIRASVAT JA -ÖLJYT SEKÄ NIIDEN PILKKOUTUMISTUOTTEET; VALMISTETUT RAVINTORASVAT; ELÄIN- JA KASVIVAHAT

15 RYHMÄ

ELÄIN- JA KASVIRASVAT JA -ÖLJYT SEKÄ NIIDEN PILKKOUTUMISTUOTTEET; VALMISTETUT RAVINTORASVAT; ELÄIN- JA KASVIVAHAT

Yleisohjeita

Tämän ryhmän alanimikkeissä ilmaisulla ”teollinen käyttö” tarkoitetaan ainoastaan sellaisia käyttötapoja, joiden yhteydessä perustuotetta muunnetaan.

Toisaalta joissakin alanimikkeissä esiintyvään ilmaisuun ”tekninen käyttö” ei liity tällaista muuntamista.

Ilmaisuilla ”teollinen käyttö” tai ”tekninen käyttö” ei tarkoiteta puhdistus- eikä hydrausmenetelmiä.

On huomattava, että jopa ihmisravinnoksi soveltuvat tuotteet voivat olla tarkoitettuja tekniseen tai teolliseen käyttöön.

Tämän ryhmän alanimikkeisiin kuuluvat tuotteet, jotka on tarkoitettu muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen, käsittävät myös eläinten ruokien valmistukseen tarkoitetut öljyt ja rasvat.

Lisähuomautus 1 a

Raakoina öljyinä ei pidetä kasviöljyjen juoksevia jakeita, jotka on saatu poistamalla öljystä jähmeä faasi, esim. jäähdytyksen, orgaanisten liuottimien tai pinta-aktiivisten aineiden avulla.

 

1502

Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, muut kuin nimikkeeseen 1503 kuuluvat

Tähän nimikkeeseen kuuluvat sulatettujen rasvojen lisäksi sulattamattomat eli solukalvoissa kiinni olevat rasvat.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat näin ollen mm. seuraavat tuotteet:

1.

Sulattamattomat raa'at tai talin muodossa olevat rasvat (teurastamorasva, lihakaupan rasva, sisälmysrasva);

2.

sulatetut rasvat, mm.:

a)

”Premier jus”, joka on syötävistä taleista arvokkain;

b)

eläinrasvan sulatusjätteet;

c)

hapan rasva, jota saadaan keittämällä huonolaatuisinta sulattamatonta rasvaa vesi-rikkihappoliuoksessa, joka hydrolysoi kudoksen valkuaismaiset aineet ja siten vapauttaa kudoksesta rasvan;

3.

nautaeläimistä, lampaista ja vuohista saatu luurasva ja jäterasva.

Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu luu-, ydin- ja sorkkaöljyt (nimike 1506 00 00).

1503 00

Laardisteariini, laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini ja taliöljy, emulgoimattomat, sekoittamattomat tai muutoin valmistamattomat

1503 00 11 ja 1503 00 19

laardisteariini ja oleosteariini

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 1503 toisessa ja viimeisestä edellisessä kappaleessa mainitut tuotteet.

1503 00 30

taliöljy, muuhun teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitettu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1503 viidennessä kappaleessa, jos ne on tarkoitettu muuhun teolliseen käyttöön kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistukseen (ks. tämän ryhmän yleisohjeita).

1503 00 90

muut

HS-selityksissä nimikkeen 1503 kolmannessa ja neljännessä kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu taliöljy, joka ei täytä alanimikkeessä 1503 00 30 asetettuja edellytyksiä, esim. tekniseen käyttöön tarkoitettu taliöljy.

1504

Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan kuudes ja seitsemäs kappale.

1504 10 10 1504 10 99

kalanmaksaöljyt ja niiden jakeet

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1504 toinen kappale.

1504 10 10

A-vitamiinipitoisuus enintään 2  500 ky/g

Turskakaloista (turskasta, koljasta, molvasta, kummeliturskasta, jne.) saatujen kalanmaksaöljyjen A-vitamiinipitoisuus on yleensä enintään 2  500 ky/g.

1504 10 91 ja 1504 10 99

muut

Esim. tonnikaloista, pallaksista ja eri haikaloista saatujen kalanmaksaöljyjen A-vitamiinipitoisuus on yleensä enemmän kuin 2  500 ky/g.

Öljyt, joiden vitamiinipitoisuutta on lisätty, luokitellaan näihin alanimikkeisiin, jos ne ovat säilyttäneet kalanmaksaöljyn ominaisuudet. Näitä ovat esim. kalanmaksaöljyt, joiden A-vitamiinipitoisuus on enintään 1 00  000 ky/g.

1504 20 10 ja 1504 20 90

kalarasvat ja -öljyt (muut kuin kalanmaksaöljyt) sekä niiden jakeet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikista kalalajeista saadut rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet, lukuun ottamatta kalojen maksasta saatua öljyä. Näitä ovat:

1.

öljyt, jotka saadaan sillistä ja silakasta sekä menhadenista (sillikala, jota kalastetaan yksinomaan siitä saatavan öljyn vuoksi);

2.

kalasäilykkeiden valmistusjätteistä saadut öljyt, jotka ovat huonompilaatuisia kuin edellä mainitut öljyt. Kaupallista merkitystä on tonnikalojen, boniitin ja lohikalojen jätteistä saaduilla öljyillä;

3.

kalateollisuuden jätteistä saadut öljyt, joiden koostumus on hyvin vaihteleva ja jotka ovat laadultaan vielä edellistä ryhmää huonompia;

4.

”kalasteariini”, joka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1504 viidennessä kappaleessa.

Näiden alanimikkeiden rasvat ja öljyt on lähinnä tarkoitettu teolliseen ja tekniseen käyttöön kuten parkitukseen, maalivalmisteisiin ja leikkuuöljyihin.

1504 30 10 ja 1504 30 90

merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

valasöljy ja raaka spermaseettiöljy, jotka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1504 kolmannessa ja neljännessä kappaleessa;

2.

merinisäkkäiden rasva;

3.

eväjalkaisista (hylkeistä, mursuista ja merileijonista) saadut öljyt.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikki merinisäkkäistä saadut öljyt ja niiden jakeet, myös merinisäkkäiden maksasta saadut öljyt kuten kaskelotin maksasta saatu öljy, joka hyvin runsaasti A-vitamiinia sisältävänä öljynä on alanimikkeisiin 1504 10 10, 1504 10 91 ja 1504 10 99 luokiteltujen kalanmaksaöljyjen kaltaista.

1505 00

Villarasva ja siitä saadut rasva-aineet (myös lanoliini)

1505 00 10

villarasva, raaka

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 1505 ensimmäinen kappale.

1505 00 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

lanoliini, joka on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 1505 toisessa, kolmannessa ja neljännessä kappaleessa;

2.

villarasvasta saadut juoksevat ja jähmeät rasva-aineet (villarasvaoleiini ja villarasvasteariini), jotka saadaan kun villarasvaa ensin tislataan ja sen jälkeen puristetaan.

1506 00 00

Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm. syötäväksi kelpaamattomat seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläinrasvoista ja -öljyistä, esim. eri eläimistä peräisin olevat teurastamorasvat tai seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- ja kasvirasvoista ja -öljyistä, esim. keitinrasvat (nimike 1518).

1507

Soijaöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1507 10 10 ja 1507 10 90

raaka öljy, myös sellainen, josta kasvilima on poistettu

Ilmaisun ”raaka” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a, b ja c alakohdat.

1507 90 10 ja 1507 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluu mm. puhdistettu soijaöljy.

1508

Maapähkinäöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1508 10 10 ja 1508 10 90

raaka öljy

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohdat.

1508 90 10 ja 1508 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluu mm. puhdistettu maapähkinäöljy.

1509

Oliiviöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

Tähän nimikkeeseen luokiteltavan oliiviöljyn on täytettävä seuraavat kolme vaatimusta:

1.

se on valmistettu yksinomaan oliivipuun (Olea europaea L.) hedelmiä käsittelemällä;

2.

se on valmistettu yksinomaan mekaanisia tai muita fysikaalisia menetelmiä käyttäen (esim. puristamalla). Näin ollen oliiveista liuottimien avulla saadut öljyt eivät kuulu tähän nimikkeeseen (ks. tämän ryhmän 2 huomautus);

3.

se ei ole uudelleen esteröityä eikä siihen ole sekoitettu muita öljyjä tai nimikkeen 1510 00 uutettua oliiviöljyä.

1509 10 10

oliiviöljylamppuöljy (lampante olive oil)

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdan 1 kohta.

1509 10 90

muu

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen B kohdan 2 kohta.

1509 90 00

muut

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen C kohta.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu ainoastaan puhdistettu oliiviöljy vaan myös puhdistettu oliiviöljy, johon on sekoitettu neitsytoliiviöljyä.

1510 00

Muut yksinomaan oliiveista saadut öljyt ja niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat, myös näiden öljyjen tai jakeiden ja nimikkeen 1509 öljyjen tai jakeiden sekoitukset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain ne öljyt, jotka täyttävät nimikkeen 1509 selittävien huomautusten 1 kohdassa asetetun vaatimuksen. Kuten nimikkeeseen 1509 kuuluvat öljyt, nimikkeen 1510 00 öljyt eivät ole uudelleen esteröityjä eikä niihin ole sekoitettu muita öljyjä (muuta kuin oliiviöljyä), mutta

ne on voitu uuttaa oliiveista liuottimilla tai saada oliiveista fysikaalisilla menetelmillä;

niihin on voitu sekoittaa nimikkeeseen 1509 kuuluvia oliiviöljyjä ja niiden jakeita. Yleisin seos on puhdistetun uutetun oliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyn seos.

1510 00 10

raa'at öljyt

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen D kohta.

1510 00 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puhdistettu uutettu oliiviöljy ja puhdistetun uutetun oliiviöljyn ja neitsytoliiviöljyn seos.

1511

Palmuöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1511 10 10 ja 1511 10 90

raaka öljy

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohta.

Raaka palmuöljy hajoaa nopeammin kuin muut öljyt ja siksi se sisältää runsaasti vapaita rasvahappoja.

1511 90 11 ja 1511 90 19

jähmeät jakeet

Näihin alanimikkeisiin kuuluu palmusteariini.

1511 90 91 ja 1511 90 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

puhdistettu palmuöljy;

2.

palmuöljyn juokseva jae, joka on saatu poistamalla öljystä jähmeä faasi jäähdyttämällä tai orgaanisten liuottimien tai pinta-aktiivisten aineiden avulla. Tämän jakeen (palmuoleiini) rasvahappokoostumus saattaa olla hyvin samankaltainen kuin fraktioimattoman palmuöljyn, mutta jakeen voi tavallisesti tunnistaa vertaamalla sen triglyseridien koostumusta tyypillisen fraktioimattoman palmuöljyn triglyseridien koostumukseen. Juoksevan jakeen triglyseridit sisältävät enemmän hiiliatomeja (C52 ja C54) kuin fraktioimattoman öljyn triglyseridit, kun taas jähmeässä jakeessa on pääasiassa suhteellisesti vähemmän hiiliatomeja sisältäviä triglyseridejä (C50 ja C48).

1512

Auringonkukka-, saflori- ja puuvillansiemenöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1512 11 91

auringonkukkaöljy

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohta sekä HS-selitykset, nimike 1512, A kohta.

1512 11 99

safloriöljy

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen a ja b alakohta sekä HS-selitykset, nimike 1512, B kohta.

1512 19 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. puhdistettu auringonkukkaöljy ja puhdistettu safloriöljy.

1512 21 10 1512 29 90

puuvillansiemenöljy ja sen jakeet

Ks. HS-selitykset, nimike 1512, C kohta.

1514

Rapsi-, rypsi- ja sinappiöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1514 11 10 - 1514 19 90

niukasti erukahappoa sisältävä rapsi- ja rypsiöljy sekä niiden jakeet

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitykset, nimike 1514, kohta A, toinen kappale, 2 lause.

1515

Muut kasvirasvat ja rasvaiset kasviöljyt (myös jojobaöljy) sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1515 30 10 ja 1515 30 90

risiiniöljy ja sen jakeet

Risiiniöljy tunnetaan englanninkielessä myös nimillä ”palma-Christi oil” ja ”kerva oil”.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon kuuluvan Jatraopha curcas -lajin siemenistä saatu öljy (”Curcas oil” eli ”purgatiivinen öljy”), jota kutsutaan usein nimillä ”American castor oil” tai ”wild castor oil” (alanimikkeet 1515 90 40–1515 90 99).

1517

Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet

Ilmaisu ”margariini” määritellään Harmonoidun järjestelmän alanimikkeitä 1517 10 ja 1517 90 koskevissa alanimikeselityksissä.

1517 10 10 ja 1517 10 90

margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini

Ks. HS-selitykset, nimike 1517, viides kappale, A kohta ”Margariini”.

Vesipitoisuus ei ole kuitenkaan ratkaiseva tekijä luokiteltaessa tuotteita näihin alanimikkeisiin.

1517 90 91

rasvaisten kasviöljyjen seokset, juoksevat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kemiallisesti muunnettujen kasviöljyjen seokset.

1521

Kasvivahat (ei kuitenkaan triglyseridit), mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat sekä spermaseetti, myös puhdistetut tai värjätyt

1521 10 00

kasvivahat

HS-selityksissä nimikkeen 1521 kohdassa I kuvailtujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu kahvivaha, jota esiintyy luonnostaan kahvipensaan kaikissa osissa (pavuissa, pergamenttikuoressa, lehdissä, jne.) ja jota syntyy kofeiinittoman kahvin valmistuksen yhteydessä sivutuotteena. Kahvivahan väri on musta ja tuoksu kahvinkaltainen. Sitä käytetään eräiden puhdistusaineiden valmistuksessa.

1521 90 91

raa'at

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat luonnollisissa kennoissa olevat vahat.

1521 90 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat puristetut tai puhdistetut vahat, myös vaalennetut tai värjätyt.

1522 00

Degras; rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä syntyneet jätteet

1522 00 31 ja 1522 00 39

joissa on oliiviöljyn ominaisuudet omaavaa öljyä

Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus, jossa eritellään näihin alanimikkeisiin kuulumattomat jätteet.

IV JAKSO

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA; TUPAKKA JA VALMISTETUT TUPAKANKORVIKKEET

16 RYHMÄ

LIHASTA, KALASTA, ÄYRIÄISISTÄ, NILVIÄISISTÄ TAI MUISTA VEDESSÄ ELÄVISTÄ SELKÄRANGATTOMISTA VALMISTETUT TUOTTEET

Yleisohjeita

Luokittelusta, joka koskee elintarvikevalmisteita (mukaan lukien ns. einesvalmisteet), jotka sisältävät esim. makkaraa, lihaa, muita eläimenosia kuin lihaa, kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä eläviä selkärangattomia tai edellä mainittujen sekoituksia sekä kasviksia, spagettia, kastiketta, jne., ks. tämän ryhmän 2 huomautus ja HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden viimeistä edellinen kappale.

Tämän ryhmän 2 huomautuksen ensimmäisen kappaleen toista lausetta (”luokitellaan siihen 16 ryhmän nimikkeeseen, joka vastaa sitä tai niitä aineosia, joita painon osalta on eniten”) sovelletaan myös alanimikkeiden määrittämisessä. Edellä mainittua lausetta ei kuitenkaan sovelleta nimikkeiden 1601 00 ja 1602 maksaa sisältäviin valmisteisiin (ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen toinen kappale).

Lisähuomautus 2

Palan alkuperä on tunnistettavissa yleensä vain silloin, kun palan mitat ovat vähintään noin 100 × 80 × 2 mm.

Ilmaisua ”palat” sovelletaan ainoastaan paloihin, joiden alkuperäispaloitttelu (esimerkiksi kinkkujen) voidaan määrittää kiistatta eikä toiset mahdollisuudet pois sulkemalla.

 

1601 00

Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet

Vaikka tuotteiden katsottaisiin kaupallisessa tarkoituksessa olevan ”makkaroita ja niiden kaltaisia tuotteita”, se ei kuitenkaan ratkaise luokittelua tässä nimikkeessä.

Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”makkara” ei tarkoiteta paloiteltuja tai hienoksi jauhettuja lihavalmisteita, jotka on tölkkeihin tai muihin jäykkiin säilytysastioihin pakkaamalla puristettu tiettyyn, myös lieriömäiseen, muotoon.

1601 00 10

maksasta valmistetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. maksaa sisältävät makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, myös ne, joihin on lisätty lihaa, muita eläimenosia kuin lihaa, rasvaa jne., jos maksa antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen. Nämä yleensä keitetyt ja joskus savustetut tuotteet tunnistaa nimenomaan maksalle ominaisesta mausta.

1601 00 91

makkarat, kuivatut tai levitteiksi valmistetut, kypsentämättömät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kypsentämättömät makkarat edellyttäen, että ne on kypsytetty muulla tavalla (esim. kuivaamalla ilmavassa tilassa) ja että ne soveltuvat välittömään kulutukseen.

Tällaiset tuotteet voivat olla myös savustettuja, jos käytetty savustusmenetelmä ei aiheuta lihaproteiinien täydellistä hyytymistä kuten muu lämpökäsittely, esim. korkeassa lämpötilassa savustaminen, aiheuttaa.

Näin ollen tähän alanimikkeeseen kuuluvat leikkelemakkarat (esim. salami, ”Arles sausages”, ”Plockwurst”) sekä myös levitteiksi valmistetut makkarat, kuten esim. leikkelemakkaratyyppinen ”Teewurst”.

1601 00 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

tuoreet makkarat ja vastaavat tuotteet, joita ei ole lainkaan kypsytetty;

2.

kypsennetyt makkarat, esim. frankfurtinmakkarat, nakkityyppiset ”Strasbourg sausages” ja ”Vienna sausages”, mortadellat, pienet sisälmysmakkarat (”andouilles” ja ”andouillettes”), kaurajauhoista ja munuaistalista valmistetut makkarat (”white puddings”), verimakkarat (”black puddings”) ja muut samankaltaiset erikoistuotteet.

1602

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä

Ks. 2 ryhmän 6 huomautuksen a alakohdassa, joka koskee 16 ryhmään kuuluvan kypsentämättömän maustetun siipikarjanlihan luokitusta. Se, onko kypsentämätön siipikarjanliha maustettua vai maustamatonta, määritetään soveltamalla komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1362/2013 (8) säädettyjä kypsentämättömän maustetun siipikarjanlihan aistinvaraisen testauksen menetelmiä.

1602 10 00

homogenoidut valmisteet

Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

1602 20 10 ja 1602 20 90

eläimenmaksasta valmistetut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat valmisteet ja säilykkeet, jotka sisältävät maksaa, myös lihaan tai muihin eläimenosiin sekoitettua, jos maksa antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen. Näiden alanimikkeiden päätuotteet on valmistettu hanhen- tai ankanmaksasta (alanimike 1602 20 10).

1602 31 11 1602 39 85

nimikkeen 0105 siipikarjasta valmistetut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat siipikarjaliha ja keittämisen jälkeen säilötyt, siipikarjasta saadut muut eläimenosat kuin liha.

Näitä tuotteita ovat mm.:

1.

”chicken in jelly”;

2.

kananpuolikkaat tai -neljännekset kastikkeessa ja kokonaiset kalkkunan-, hanhen- tai kanankoivet, myös jäädytetyt;

3.

siipikarjasta valmistettu pâté (sisältää pääasiallisesti siipikarjanlihaa, johon on lisätty vasikanlihaa, sianrasvaa, tryffeleitä ja mausteita), myös jäädytetty;

4.

einesvalmisteet, joiden perusaineosana on siipikarjanlihaa ja joissa on lisänä muita tuotteita kuten esim. kasviksia, riisiä tai makaronituotteita. Tällaisia valmisteita ovat esim. ”kanaa ja riisiä” ja ”kanaa ja sieniä” sekä myös jäädytetyt siipikarjanlihasta valmistetut einesvalmisteet, jotka on pakattu tarjottimen kaltaiseen vähittäismyyntipakkaukseen, joissa liha ja muut ainekset on aseteltu erikseen.

Mahdollisten luiden painoa ei oteta huomioon määriteltäessä siipikarjanlihan ja siipikarjasta saatujen muiden eläimenosien prosenttimääräistä osuutta.

1602 31 11

joissa on yksinomaan kypsentämätöntä kalkkunanlihaa

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

1602 32 11

kypsentämättömät

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

1602 39 21

kypsentämättömät

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

1602 41 10 ja 1602 41 90

kinkku ja sen palat

Ilmaisun ”palat” määrittelystä ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus sekä siihen liittyvät selittävät huomautukset.

Paloitellut tai hienoksi jauhetut valmisteet eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaikka ne olisi tehty kinkusta tai sen paloista.

1602 42 10 ja 1602 42 90

lapa ja sen palat

Ilmaisun ”palat” määrittelystä ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus sekä siihen liittyvät selittävät huomautukset.

Paloitellut tai hienoksi jauhetut valmisteet eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaikka ne olisi tehty lavasta ja sen paloista.

1602 49 11 1602 49 50

kesyä sikaa

Lihan ja muiden eläimenosien (mukaan lukien mitkä tahansa ja mistä tahansa peräisin olevat rasvat) prosentuaalisen osuuden määrittämiseksi tuotteesta, ks. komission asetus (ETY) N:o 226/89 (EYVL L 29, 31.1.1989, s. 11).

Gelatiineja ja kastikkeita ei lasketa mukaan määritettäessä näitä prosenttilukuja.

1602 49 15

muut sekavalmisteet, joissa on kinkkua, lapaa, selkää tai niskaa taikka niiden paloja

Ilmaisun ”palat” määrittelystä ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus sekä siihen liittyvät selittävät huomautukset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvien sekavalmisteiden on sisällettävä yhtä alanimikkeen nimiketekstissä mainittua palaa (ja/tai sen paloja). Palan ei tarvitse antaa sekavalmisteelle sen olennaista luonnetta. Nämä sekavalmisteet voivat sisältää myös muiden eläinten lihaa tai syötäviä eläimenosia.

1602 50 10

kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

1602 50 31

säilykeliha (corned beef) ilmanpitävissä pakkauksissa

Alanimikkeessä 1602 50 31 tarkoitetaan ilmaisulla ”ilmanpitävissä pakkauksissa” tuotteita sellaisissa pakkauksissa, jotka on suljettu (myös tyhjiöpakatut) siten, että pakkauksen sisälle tai sieltä ulos ei pääse ilmaa eikä muuta kaasua. Pakkausta avattaessa alkuperäinen ilmatiivis sulku rikkoutuu lopullisesti.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muun muassa muovista valmistettuihin pusseihin pakatut, myös tyhjiöpakatut, tuotteet.

1602 90 61

kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

1604

Kalavalmisteet ja -säilykkeet; kaviaari ja kalanmädistä valmistetut kaviaarinkorvikkeet

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

1604 12 91

ilmanpitävissä pakkauksissa

Ks. alanimikkeen 1602 50 31 selittävät huomautukset.

1604 14 26

fileet (ns. ”loins”)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan HS-selitysten nimikkeen 0304 kohdan 1 mukaiset kalafileet, joilla on seuraavat kolme ominaisuutta:

ne ovat keitettyjä,

ne on pakattu lientä lisäämättä elintarvikemuovista valmistettuun pussiin (tai kääreeseen), myös tyhjiö- tai kuumasaumattuun pakkaukseen, ja

ne ovat pakastettuja.

1604 14 36

fileet (ns. ”loins”)

Ks. alanimikkeen 1604 14 26 selittävät huomautukset.

1604 14 46

fileet (ns. ”loins”)

Ks. alanimikkeen 1604 14 26 selittävät huomautukset.

1604 19 31

fileet (ns. ”loins”)

Ks. alanimikkeen 1604 14 26 selittävät huomautukset.

1604 20 05

surimivalmisteet

Ks. alanimikkeen 0304 93 10 selittävät huomautukset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valmisteet on tehty surimista, johon on sekoitettu muita tuotteita (esim. jauhoa, tärkkelystä, proteiineja, äyriäisten lihaa, mausteita, makuaineita ja väriaineita). Ne ovat lämpökäsiteltyjä ja yleensä esitetään tullattavaksi jäädytettyinä.

1605

Äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat, valmistetut tai säilötyt

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

1605 29 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ilmanpitäviin pakkauksiin pakatut katkaravut (ks. alanimikkeen 1602 50 31 selittävät huomautukset).

1605 53 10

ilmanpitävissä pakkauksissa

Ks. alanimikkeen 1602 50 31 selittävät huomautukset.

17 RYHMÄ

SOKERI JA SOKERIVALMISTEET

1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät

1701 12 10 1701 14 90

lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön raakasokeri

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

eräät puhdistamattomat valkoiset sokerit;

2.

vähän polarisoituneet ruskeat sokerit, joita saadaan sokerinvalmistusprosessin toisen ja kolmannen kiteytysvaiheen yhteydessä ja joiden väri vaihtelee keltaisesta tummanruskeaan riippuen pääasiallisesti niiden melassipitoisuudesta sekä joissa on sakkaroosia tavallisesti 85–98 painoprosenttia;

3.

puhdistamisprosessin tai kandisokerin valmistuksen aikana syntyneet vähemmän puhtaat sokerit, esim. ”fourths” ja ”pieces” (fariinisokeria muistuttavia tummia, voimakasaromisia sokereita) ja ruskeat sokerit.

1701 12 10 ja 1701 12 90

juurikassokeri

Ks. alanimikkeiden 1701 12, 1701 13 ja 1701 14 HS-alanimikeselitykset.

1701 13 10 ja 1701 13 90

tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa tarkoitettu ruokosokeri

Ks. alanimikkeiden 1701 12, 1701 13 ja 1701 14 HS-alanimikeselitykset.

1701 14 10 ja 1701 14 90

muu ruokosoker

Ks. alanimikkeiden 1701 12, 1701 13 ja 1701 14 HS-alanimikeselitykset.

1701 91 00

lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä

Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerit kuuluvat tähän alanimikkeeseen myös silloin, kun niissä on sakkaroosia vähemmän kuin 99,5 painoprosenttia.

1701 99 10

valkoinen sokeri

Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valkoiset sokerit, myös puhdistetut, jotka ovat tavallisesti väriltään valkoisia sakkaroosipitoisuutensa vuoksi (vähintään 99,5 painoprosenttia).

Tämän ryhmän 3 lisähuomatuksessa mainitun valkoisen sokerin sakkaroosipitoisuuden määritykseen on sovellettava komission direktiivin 79/796/ETY liitteen II menetelmässä 10 määrättyä polarimetristä menetelmää (EYVL L 239, 22.9.1979, s. 24).

1702

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri

1702 11 00 ja 1702 19 00

laktoosi ja laktoosisiirappi

Ks. HS-selitykset, nimike 1702, A kohdan 1 alakohta ja B kohdan ensimmäinen kappale.

1702 30 10

isoglukoosi

Ks. tämän ryhmän 5 lisähuomautus.

1702 30 50 ja 1702 30 90

muut

Näissä alanimikkeissä mainitun glukoosin painoprosentin laskemiseksi katsotaan ilmaisun ”kuivapainosta” sulkevan pois vapaan veden sekä kideveden.

1702 40 10

isoglukoosi

Ks. tämän ryhmän 5 lisähuomautus.

1702 60 10

isoglukoosi

Ks. tämän ryhmän 6 a lisähuomautus.

1702 60 80

inuliinisiirappi

Ks. tämän ryhmän 6 a lisähuomautus.

1702 90 30

isoglukoosi

Ks. tämän ryhmän 5 lisähuomautus.

1702 90 80

inuliinisiirappi

Ks. tämän ryhmän 6 b lisähuomautus.

1702 90 95

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

maltoosi, muu kuin kemiallisesti puhdas maltoosi;

2.

inverttisokeri;

3.

lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön sakkaroosisiirappi (muu kuin vaahterasiirappi);

4.

tavallista korkeamman sokeripitoisuuden omaavat tuotteet, joista käytetään virheellistä nimitystä ”high-test molasses” ja joita saadaan hydrolysoimalla ja konsentroimalla raakaa ruokosokerimehua sekä joita pääasiallisesti käytetään elatusaineena antibioottien valmistuksessa ja myös etyylialkoholin valmistuksessa.

5.

laktuloosi, muu kuin kemiallisesti puhdas laktuloosi.

1703

Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi

1703 10 00

ruokosokerimelassi

Ks. alanimikkeen 1703 10 HS-alanimikeselitykset.

1704

Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa)

1704 10 10 ja 1704 10 90

purukumi, myös sokerilla kuorrutettu

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat makeutetut purukumit, joissa on tunnusomaisesti chicle-kumia tai muita samankaltaisia syötäväksi kelpaamattomia tuotteita, riippumatta siitä, missä muodossa purukumit ovat (purukumilevyt ja -tyynyt, sokerikuorrutetut pastillinmuotoiset purukumit, purukumipallot jne.). Näihin alanimikkeisiin luokitellaan myös ns. ”paukkupurukumi”.

1704 90 10

lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia, mutta ei muita lisättyjä aineita

Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain lakritsiuute, joka sisältää sakkaroosia yli 10 painoprosenttia ja johon ei ole lisätty mitään muuta sokeria, makuainetta tai muita aineita; myös kakkujen, tikkujen, pastillien, jne. muodossa.

Lakritsiuute, josta on muita aineita lisäämällä valmistettu makeisia, luokitellaan sen sakkaroosipitoisuudesta riippumatta alanimikkeeseen 1704 90 99.

1704 90 30

valkoinen suklaa

Ks. HS-selitykset, nimike 1704, 6 kohta.

1704 90 51 1704 90 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat useimmat sokerivalmisteet, jotka yleisesti tunnetaan nimellä ”makeiset” ja jotka luokitellaan näihin alanimikkeisiin myös silloin, kun ne sisältävät juotavaksi kelpaavaa alkoholia tai alkoholipohjaisia liköörejä.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös marsipaanin, fondantin (sokeritahdaksen) ja nougat'n jne. valmistukseen käytettävät pastat ja massat, jotka ovat makeisten valmistukseen käytettäviä ja kakkujen tai palojen muodossa olevia puolivalmisteita. Nämä puolivalmisteet luokitellaan näihin alanimikkeisiin myös silloin, kun niiden sokeripitoisuutta on lisätty myöhemmin jalostuksen aikana, jos ne ovat koostumuksensa myötä erityisesti tarkoitettu vain tietyntyyppisten makeisten valmistukseen.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

a)

mehujää, myös kun se esitetään tullattavaksi tikkukaramellien tavoin tikkuihin kiinnitettyinä jääpaloina (nimike 2105 00);

b)

kaakaota sisältävät makeiset, jotka on eri suhteissa sekoitettu ja pakattu kaakaota sisältämättömien makeisten kanssa vähittäismyyntiä varten (nimike 1806).

1704 90 51

pastat ja massat, myös marsipaani, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg

Ks. HS-selitykset, nimike 1704, 4 ja 9 kohdat.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös sokerikuorrutetut sekoitukset.

1704 90 55

kurkkupastillit ja yskänkaramellit

Ks. HS-selitykset, nimike 1704, 5 kohta.

1704 90 61

valmisteet, joissa on erillinen kova sokerikuorrutuskerros

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sokerivalmisteet kuten sokerikuorrutetut mantelit, joissa on kova erillinen sokerikuorrutuskerros tai -kuori. Sokerikuorrutetut makeiset valmistetaan upottamalla makeisen sisus (esim. manteli) sokerisiirappikeitosta sisältävään pannuun, jota pyöritetään niin että sisus kerää ympärilleen sokeria. Jäähtyessään sokeri muodostaa erillisen päällyskerroksen sisuksen ympärille.

1704 90 65

viini- ja hedelmäkumit, geleemakeiset sekä hedelmäpastat, jotka ovat sokerimakeisina

Viini- ja hedelmäkumit ja geleemakeiset ovat geelinmuodostusaineista (arabikumi, gelatiini, pektiini ja eräät tärkkelykset), sokerista ja makuaineista valmistettuja tuotteita, joita on erimuotoisia, esim. ihmis- tai eläinhahmoja.

1704 90 71

keitetyt makeiset, myös täytetyt

Keitetyt makeiset ovat kovia, joskus helposti lohkeilevia ja pinnaltaan kirkkaita tai himmeitä. Ne koostuvat pääasiallisesti sokereista, joita on keitetty ja joihin on lisätty pieniä määriä muita aineita (mutta ei rasvoja), joiden avulla saadaan aikaan suuri määrä erimakuisia, -värisiä ja koostumukseltaan erilaisia tuotteita. Tällaisten tuotteiden sisällä voi olla myös täytettä.

1704 90 75

toffeet ja niiden kaltaiset makeiset

Toffeet ja niiden kaltaiset makeiset on keitettyjen makeisten tavoin valmistettu sokeria keittämällä, mutta ne sisältävät myös lisättyä rasvaa.

1704 90 81

tabletit, jotka on valmistettu puristamalla

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat eri muodoissa olevat sokerimakeiset, jotka on valmistettu puristamalla, myös ilman sideainetta.

1704 90 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat edellisiin alanimikkeisiin kuulumattomat sokerivalmisteet. Näitä ovat mm.:

1.

fondanttimakeiset (sokeritahdasmakeiset);

2.

välitöntä kulutusta varten pakattu marsipaani, jonka nettopaino on alle 1 kg (muissa pakkauksissa oleva marsipaani luokitellaan alanimikkeeseen 1704 90 51);

3.

nougatmakeiset;

4.

lakritsiuutteesta valmistetut makeiset.

18 RYHMÄ

KAAKAO JA KAAKAOVALMISTEET

1801 00 00

Kaakaopavut, kokonaiset tai rouhitut, raa'at tai paahdetut

Kaakaopavut sisältävät 49–54 painoprosenttia kaakaovoiksi nimitettyä rasvaa, 8–10 painoprosenttia tärkkelystä, 8–10 painoprosenttia valkuaisaineita, 1–2 painoprosenttia teobromiinia, 5–10 painoprosenttia tanniineja (katekiinia eli kaakaopunaista), 4–6 painoprosenttia selluloosaa ja 2–3 painoprosenttia kivennäisaineita, steroleja (D-vitamiinia) ja erilaisia fermenttejä.

1803

Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu

Tähän nimikkeeseen kuuluu mm. kaakaomassa, myös paloina, joka on käsitelty alkaleilla liukoisuuden parantamiseksi. Tähän nimikkeeseen ei kuulu jauheen muodossa oleva kaakaomassa, joka on käsitelty samalla tavoin (nimike 1805 00 00).

1805 00 00

Kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

Kaakaojauhe, johon on lisätty pieniä määriä lesitiiniä (noin 5 painoprosenttia) luokitellaan kuitenkin tähän alanimikkeeseen, koska lesitiinillä tarkoitus on lisätä kaakaojauheen sekoittuvuutta nesteisiin ja siten helpottaa kaakaopohjaisten juominen (liukoisen kaakaon) valmistusta.

1806

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet

Ainoastaan kaakaopapuja, kaakaomassaa tai kaakaojauhetta sisältävien tuotteiden katsotaan sisältävän kaakaota nimikkeessä 1806 tarkoitetulla tavalla.

1806 20 10

joissa on vähintään 31 painoprosenttia kaakaovoita tai jotka sisältävät kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 31 painoprosenttia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, jotka tunnetaan yleisesti nimillä ”suklaapäällysteiset” ja ”maitosuklaapäällysteiset”.

1806 20 30

joissa on kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 25 painoprosenttia, mutta vähemmän kuin 31 painoprosenttia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, joita nimitetään yleisesti ”maitosuklaaksi”.

1806 20 50

joissa on vähintään 18 painoprosenttia kaakaovoita

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, joita nimitetään yleisesti ”tummaksi suklaaksi”.

1806 20 70

”chocolate milk crumb”

”Chocolate milk crumb” valmistetaan tyhjökuivaamalla vesiliukoista sokerin, maidon ja kaakaon homogeenista sekoitusta ja sitä käytetään tavallisesti maitosuklaan valmistukseen. ”Chocolate milk crumb” voi olla epäsäännöllisten murenevien palojen muodossa tai jauheena. Se sisältää tavallisesti 35–70 painoprosenttia sokeria, 15–50 painoprosenttia maitokuiva-ainetta ja 5–30 painoprosenttia kaakaota.

Näiden ainesosien kiteytyminen saadaan aikaan erityisellä valmistusmenetelmällä.

1806 20 95

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muut kaakaovalmisteet, erityisesti praliinitahna ja suklaalevite.

1806 31 00

täytetyt

Ks. alanimikkeen 1806 31 HS-alanimikeselitykset.

1806 32 10

lisättyä viljaa, hedelmää tai pähkinää sisältävät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kiinteät suklaalevyt, -tangot ja -patukat, jotka sisältävät viljaa, hedelmää tai pähkinää (myös paloina) tasaisesti suklaaseen sekoitettuna.

1806 90 11 ja 1806 90 19

konvehdit, myös täytetyt

Alanimikkeen 1806 31 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tämän alanimikkeen ilmaisua ”täytetyt”.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tuotteet, jotka yleensä voidaan syödä yhtenä suupalana; näitä ovat:

täytetyt konvehdit tai

suklaan ja minkä tahansa syötävän aineen kerroksittainen yhdistelmä tai

suklaan ja minkä tahansa syötävän elintarvikkeen sekoitus.

1806 90 11

alkoholia sisältävät

Konvehtilajitelmat, joissa osa konvehdeista sisältää alkoholia ja osa ei, luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti.

1806 90 19

muut

Ks. alanimikkeen 1806 90 11 selittävät huomautukset.

1806 90 31

täytetyt

Alanimikkeen 1806 31 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tämän alanimikkeen ilmaisua ”täytetyt”.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. täytetyt, suklaasta valmistetut pääsiäismunat ja jouluhahmot.

1806 90 39

täyttämättömät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. suklaaströsselin kaltainen sokeripäällysteinen valmiste (”chocolate vermicelli”), valssattu suklaamassa, joka on liuskeista hiutaletta (”chocolate flakes”) ja ontot tai kompaktit muottiin tehdyt suklaakuviot ja suklaamunat.

1806 90 50

sokerivalmisteet ja niiden korvikkeet, jotka perustuvat muihin makeutusaineisiin kuin sokeriin, kaakaota sisältävät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nimikkeen 1704 sokerivalmisteet, esim. toffeet ja sokerikuorrutteiset tuotteet, joihin on lisätty kaakaota.

1806 90 60

kaakaota sisältävät levitteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat suklaalevitteet, jotka on pakattu niin, että tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on enintään 2 kg.

1806 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eräät kreemien, syötävien jäätelöiden, jälkiruokien ja samankaltaisten valmisteiden valmistukseen käytettävät jauheet, jotka sisältävät kaakaota, lukuun ottamatta HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeissa poissuljettuja tuotteita.

19 RYHMÄ

VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET

Yleisohjeita

Tämän ryhmän tuotteiden kaakaojauhepitoisuus lasketaan tavallisesti kertomalla kertoimella 31 tuotteen yhteenlaskettu teobromiinipitoisuus ja kofeiinipitoisuus.

Teobromiini- ja kofeiinipitoisuudet määritetään nestekromatografisesti (HPLC).

Jos tuotteet sisältävät kofeiinia tai teobromiinia, joka on peräisin muusta lähteestä kuin kaakaosta, näitä kofeiini- tai teobromiinipitoisuuksia ei oteta huomioon kaakaopitoisuutta laskettaessa.

1901

Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna

Ainoastaan kaakaopapuja, kaakaomassaa tai kaakaojauhetta sisältävien tuotteiden katsotaan sisältävän kaakaota nimikkeessä 1901 tarkoitetulla tavalla.

1901 20 00

seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä, nimikkeen 1901 kohdan II alakohdissa 7 ja 8 mainitut valmiit taikinat.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu ”riisipaperit” (”rice paper”), jotka ovat kuivatusta tai paistetusta jauho- tai tärkkelystaikinasta tehtyjä ohuita lehtisiä, myös eräitten leipomatuotteiden päällystämiseen käytetyt (nimike 1905).

1901 90 11 ja 1901 90 19

mallasuute

Ks. HS-selitykset, nimike 1901, I kohta.

Mallasuute sisältää dekstriinejä, maltoosia, valkuaisaineita, vitamiineja, entsyymejä ja makuaineita.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu vähittäismyyntiä varten pakatut, pikkulapsille tarkoitetut valmisteet, jotka sisältävät mallasuutetta tai joissa mallasuute on yksi valmisteen perusainesosista (alanimike 1901 10 00).

1902

Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu

1902 20 91

kypsennetyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös esikypsennetty pasta.

1902 30 10

kuivatut

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”kuivatut” tarkoitetaan kuivia ja hauraita tuotteita, joiden kosteuspitoisuus on alhainen (enintään noin 12 prosenttia) ja jotka on joko suoraan aurinkokuivattu tai jotka on kuivattu teollisella kuivausprosessilla (esim. tunnelikuivauksella, paahtamalla tai paistamalla).

1902 40 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluu valmistettu couscous, esim. lihaa, vihanneksia ja muita ainesosia sisältävä, jos lihaa on tuotteessa enintään 20 painoprosenttia.

1904

Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat

Ks. tämän ryhmän 3 ja 4 huomautukset.

Ainoastaan kaakaopapuja, kaakaomassaa tai kaakaojauhetta sisältävien tuotteiden katsotaan sisältävän kaakaota nimikkeessä 1904 tarkoitetulla tavalla.

1904 10 10 1904 10 90

viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet

HS-selityksissä nimikkeen 1904 kohdan A neljännessä kappaleessa mainitulla menetelmällä valmistetut tuotteet sekä muista viljalajeista valmistetut tuotteet luokitellaan näihin alanimikkeisiin myös silloin, kun tuotteet paisuttamisen jälkeen valmistetaan edelleen jauhoiksi, rouheiksi tai pelleteiksi.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. epäsäännöllisen muotoiset pakkausmateriaalit, jotka on valmistettu suulakepuristamalla esim. maissijauhosta, myös jos ne on tehty ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

1904 20 10 1904 20 99

paahtamattomista viljahiutaleista tai paahtamattomien viljahiutaleiden ja paahdettujen viljahiutaleiden tai paisutetun viljan sekoituksesta saadut elintarvikevalmisteet

Ks. HS-selitykset, nimike 1904, B kohta.

1904 30 00

bulgurvehnä

Ks. HS-selitykset, nimike 1904, C kohta.

1904 90 10 ja 1904 90 80

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 1904, D kohta.

1905

Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

Tähän nimikkeeseen kuuluvat sellaisenaan kulutukseen soveltuvat cocktailpalat, jotka voivat olla esim. kuivattuja herneitä tai maapähkinöitä ja jotka on päällystetty kokonaan taikinalla, jos taikinapäällyste antaa paksuutensa ja makunsa vuoksi tuotteelle sen olennaisen luonteen.

Ainoastaan kaakaopapuja, kaakaomassaa tai kaakaojauhetta sisältävien tuotteiden katsotaan sisältävän kaakaota nimikkeessä 1905 tarkoitetulla tavalla.

Tähän nimikkeeseen ei kuulu kypsentämätön taikina – ei myöskään muotoiltuna –, joka on tarkoitettu ruokaleivän, kakkujen, leivosten, keksien, pikkuleipien tai muiden leipomatuotteiden valmistukseen, ei myöskään kaakaota sisältäviä (alanimike 1901 20 00).

1905 10 00

näkkileipä

Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 4 alakohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös samankaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu suulakepuristamalla.

1905 20 10 1905 20 90

maustekakut

Ks. HS-selitykset, nimike1905, A kohdan 6 alakohta.

Näihin alanimikkeisiin ei kuulu ”speculoos” (eräänlainen kova piparkakku) ja ”Russian bread” (”patience”).

1905 31 11 1905 31 99

makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits)

Ks. tämän ryhmän 1 ja 2 lisähuomautukset ja HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 8 b alakohta.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös samankaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu suulakepuristamalla.

1905 31 30

joissa on maitorasvaa vähintään 8 painoprosenttia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. voita sisältävät murokeksit (”butter biscuits”).

1905 31 91

täytekeksit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka koostuvat kahdesta keksistä ja erillisestä täytekerroksesta, joka voi olla mitä tahansa ruoka-ainetta, esim. suklaata, hilloa, fondanttikreemiä tai pähkinätahnaa.

1905 32 05 1905 32 99

vohvelit ja vohvelikeksit

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus ja HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 9 alakohta.

1905 32 91

suolatut, myös täytetyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. maustetut vohvelit, joissa on juustoa.

1905 40 10 ja 1905 40 90

korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet

Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 5 alakohta.

1905 90 20

ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

Ks. HS-selitykset, nimike 1905, B kohta.

1905 90 30

ruokaleipä, jossa ei ole lisättyä hunajaa, munaa, juustoa tai hedelmää ja jossa on sokeria enintään 5 prosenttia ja/tai rasvaa enintään 5 prosenttia kuivapainosta

Ilmaisulla ”ruokaleipä” tarkoitetaan erikokoisia tuotteita.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eri muodoissa oleva tavallinen leipä ja erikoisleivät kuten diabeetikoille tarkoitettu gluteenia sisältävä leipä sekä laivakorput.

1905 90 45

keksit ja pikkuleivät (biscuits)

Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 8 a ja 8 c alakohdat.

1905 90 55

puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut

Ks. HS-selitykset, nimike 1905, A kohdan 7 ja 15 alakohdat.

1905 90 60

lisättyä makeutusainetta sisältävät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kaikki konditoriatuotteet, joita ei luokitella edellisiin alanimikkeisiin, esim. kakut, leivonnaiset ja marengit.

1905 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. piirakat (”quiches”) ja pizzat sekä leivät, joita ei luokitella alanimikkeisiin 1905 90 30 ja 1905 90 60.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös tärkkelyksestä suulakepuristamalla valmistetut epäsäännöllisen muotoiset pakkausmateriaalit, myös jos ne on tehty ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

20 RYHMÄ

KASVIKSISTA, HEDELMISTÄ, PÄHKINÖISTÄ TAI MUISTA KASVINOSISTA VALMISTETUT TUOTTEET

Yleisohjeita

Tähän ryhmään kuuluvat sellaisenaan kulutukseen soveltuvat pikkupurtavat, jotka voivat olla esim. kuivattuja herneitä tai maapähkinöitä ja jotka on päällystetty taikinalla ainoastaan osittain ja sen vuoksi kasvikset, hedelmät, pähkinät tai muut kasvinosat antavat tuotteelle sen olennaisen luonteen.

Tähän ryhmään kuuluvat myös kurkut, jotka ovat kokonaan maitohappokäyneet.

Kurkut, jotka eivät ole kokonaan maitohappokäyneet ja jotka on väliaikaisesti säilötty suolaveteen, luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 0711 40 00, jos ne eivät sovellu välittömään kulutukseen. Tällaiset tuotteet sisältävät yleensä vähintään 10 painoprosenttia suolaa.

Huomautus 4

Tomaattimehun kuiva-ainepainon määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 1979/82 liitteessä määrättyä analyyttistä menetelmää (EYVL L 214, 22.7.1982, s. 12).

Lisähuomautus 1

Tuotteen happopitoisuuden määrittämiseksi näyte homogenoidaan siten, että homogenaattiin tulee näytteen sisältämää nestemäistä ja kiinteää osaa siinä suhteessa kuin sitä on tutkittavassa tavarassa.

 

2001

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat

Ks. tämän ryhmän 3 huomautus.

2001 90 10

mango-chutney

Tässä alanimikkeessä ja alanimikkeessä 2103 90 10 tarkoitetaan ilmaisulla ”mango-chutney” mangosäilykevalmistetta, johon on lisätty eri tuotteita kuten inkivääriä, kuivattuja rypäleitä, pippuria ja sokeria.

Tähän alanimikkeeseen luokiteltu mango-chutney sisältää hedelmäpaloja, kun taas alanimikkeeseen 2103 90 10 luokiteltu mango-chutney on täysin homogenoitu kastike, jonka sakeus vaihtelee.

2001 90 50

sienet

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sienet, jotka on ainoastaan säilötty väliaikaisesti nimikkeessä 0711 määritellyllä menetelmällä, esim. väkevään suolaliemeen, johon on lisätty etikkaa tai etikkahappoa.

2002

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit

2002 10 10 ja 2002 10 90

kokonaiset tai paloitellut tomaatit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kokonaiset tai paloitellut tomaatit (myös kuoritut), jotka on säilötty steriloimalla.

2002 90 11 2002 90 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tomaattipyree (myös kiinteässä muodossa oleva), tomaattitiiviste ja tomaattimehu, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 7 painoprosenttia. Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös tomaattijauhe, joka on valmistettu kuivatusta tomaattimehusta. Näihin alanimikkeisiin ei kuitenkaan kuulu viipaloiduista tomaateista kuivaamalla valmistetuista hiutaleista jauhettu jauho, vaan se luokitellaan alanimikkeeseen 0712 90 30.

2004

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

Ks. tämän ryhmän 3 huomautus.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu nimikkeen 0714 tuotteista tehdyt valmisteet, joiden ei katsota olevan vihanneksia (alanimike 2001 90 40, 2006 00 38, 2006 00 99 tai 2008 99 91)

2004 10 10

kypsennetyt, mutta muuten valmistamattomat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2004 kohdassa 1 mainitut tuotteet.

2004 10 91 ja 2004 10 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2004 kohdassa 3 mainitut tuotteet.

2004 90 50

herneet ( Pisum sativum ) ja vihreät pavut

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”vihreät pavut” vain Phaseolus- ja Vigna-suvun raakoina kerättyjä papuja, joiden koko palko on syötävää. Palko voi olla väriltään vaihteleva, kuten esim. täysin vihreä tai vihreä harmain tai sinisin pilkuin tai keltainen (”vahapavut”).

2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

Nimikkeen 2004 selittävät huomautukset koskevat tätä alanimikettä.

Tähän nimikkeeseen kuuluu ”papad”-niminen tuote, joka on tehty kuivista taikinalevyistä, jotka on valmistettu kuivatuista palkokasveista tehdystä hienosta jauhosta, suolasta, mausteista, öljystä, kohotusaineista ja joskus pienistä määristä hienoa vilja- tai riisijauhoa.

2005 10 00

homogenoidut kasvikset

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

2005 20 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. viipaloidut tai suikaloidut perunat, jotka on esikeitetty rasvassa tai öljyssä, jäähdytetty ja tyhjiöpakattu.

2005 70 00

oliivit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat oliivit, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2005 neljännen kappaleen kohdassa 1, myös vihanneksilla (esim. maustepippurilla tai miedoilla ja makeilla paprikoilla), hedelmillä tai pähkinöillä (esim. manteleilla) tai vihannesten ja hedelmien tai pähkinöiden sekoituksella täytetyt.

2006 00

Sokerilla säilötyt (valellut, lasitetut tai kandeeratut) kasvikset, hedelmät, pähkinät, hedelmänkuoret ja muut kasvinosat

2006 00 31 2006 00 38

sokeripitoisuus suurempi kuin 13 painoprosenttia

Ks. sokeripitoisuudesta tämän ryhmän 2 a lisähuomatus.

2007

Keittämällä valmistetut hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet sekä hedelmä- ja pähkinäpastat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

Ks. ilmaisun ”keittämällä valmistetut hillot” osalta tämän ryhmän 5 huomautus.

Ks. sokeripitoisuudesta tämän ryhmän 2 a lisähuomautus.

2007 10 10 2007 10 99

homogenoidut valmisteet

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

2008

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat

Ks. sokeripitoisuudesta tämän ryhmän 2 a lisähuomautus.

Ks. lisätystä sokerista tämän ryhmän 3 lisähuomautus.

Ks. alkoholipitoisuudesta tämän ryhmän 4 lisähuomautus.

2008 11 10 2008 19 99

pähkinät, maapähkinät ja muut siemenet, myös näiden sekoitukset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2008 kohdissa 1 ja 2 mainitut tuotteet sekä näiden tuotteiden sekoitukset.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös:

1.

hiutaleiksi valmistetut tai murskatut, erityisesti leivonnaisissa käytetyt tuotteet, tai

2.

jauhetut tai muuten murskatut, tahnan muodossa olevat, myös muita lisättyjä aineita sisältävät tuotteet.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu marsipaanin, nougat'n jne. valmistukseen käytettävät tahnat (nimike 1704).

2008 19 12 2008 19 99

muut, myös sekoitukset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat pähkinät ja muut siemenet (lukuun ottamatta maapähkinöitä) sekä pähkinöiden ja muiden siementen sekoitukset, myös sellaiset, jotka sisältävät enimmäkseen maapähkinää.

2008 30 51

greipit ja pomelot lohkoina

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”lohkot” hedelmien luonnollisia, kokonaisia lohkoja.

Luokitteluun ei kuitenkaan vaikuta tuotteen mahdollisesti sisältämät pienet määrät rikkoutuneita lohkoja, joita ei ole tarkoituksella tuotettu.

2008 30 71

greipit ja pomelot lohkoina

Ks. alanimikkeen 2008 30 51 selittävät huomautukset.

2009

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu ’grape must’) ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

Ks. käymättömien ja lisättyä alkoholia sisältämättömien hedelmämehujen osalta tämän ryhmän 6 huomautus.

Ks. termin ”Brix-arvo” osalta tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

Ks. lisätyn sokerin osalta tämän ryhmän 5 lisähuomautuksen a alakohta.

Tämän ryhmän 5 lisähuomautuksen b alakohdan mukaisesti katsotaan, että tuotteet ovat menettäneet nimikkeeseen 2009 kuuluvien hedelmämehujen alkuperäisen luonteen silloin, kun niihin on lisätty sokeria sellainen määrä, että ne sisältävät vähemmän kuin 50 painoprosenttia hedelmämehua.

Ainoastaan tämän ryhmän 2 ja 5 lisähuomautusta voidaan soveltaa määritettäessä sitä, ovatko tuotteet menettäneet alkuperäisen luonteensa sokerin lisäämisen vuoksi. Sakkaroosina ilmaistu eri sokereiden määrä määritetään mainitun 2 lisähuomautuksen mukaisesti. Jos lisätyn sokerin pitoisuus, joka on laskettu tämän ryhmän 5 lisähuomautuksen a alakohdan mukaisesti, ylittää 50 painoprosenttia, on laskettu hedelmämehupitoisuus pienempi kuin 50 painoprosenttia eikä tuotetta voida luokitella nimikkeeseen 2009.

Tämän ryhmän 5 lisähuomautuksen b alakohtaa ei sovelleta tiivistettyihin luonnonhedelmämehuihin.

Tiivistetyt luonnonhedelmämehut voidaan näin ollen luokitella nimikkeeseen 2009.

Muiden ainesosien lisäämisestä nimikkeen 2009 tuotteisiin, ks. nimikettä 2009 koskevat HS-selitykset.

ESIMERKKI

Appelsiinimehunäytteen analysointitulos:

refraktometrin 20 °C:ssa antama lukema: 65,3,

sakkaroosina ilmaistu eri sokereiden laskettu määrä (tämän ryhmän lisähuomautus 2): 62,0 (65,3 × 0,95),

laskettu lisätyn sokerin määrä (tämän ryhmän lisähuomautus 5): 49 painoprosenttia (62,0–13),

laskettu hedelmämehupitoisuus: 51 painoprosenttia (100–49).

Päätelmä: näytteen katsotaan säilyttäneen tämän ryhmän 5 lisähuomautuksen b alakohdassa tarkoitetun alkuperäisen luonteen, koska laskettu hedelmämehupitoisuus ei alita 50:tä painoprosenttia.

2009 11 11 2009 11 99

jäädytetty

Ks. alanimikkeen 2009 11 HS-alanimikeselitykset.

2009 50 10 ja 2009 50 90

tomaattimehu

Ks. tämän ryhmän 4 huomautus ja sitä koskevat selittävät huomautukset.

2009 69 51

tiivistetty

Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

2009 69 71

tiivistetty

Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautus.

21 RYHMÄ

ERINÄISET ELINTARVIKEVALMISTEET

Yleisohjeita

Harmonoidun järjestelmän selitysten nimikettä 2106 koskevassa 16 kohdassa tarkoitettujen ”lisäravinteiden” luokittelussa ja erityisesti annoksina, kuten kapseleina, tabletteina, pastilleina tai pillereinä, tullille esitettävien muiden lisäravinteina käytettäviksi tarkoitettujen elintarvikevalmisteiden luokittelussa on otettava huomioon myös arviointiperusteet, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut yhdistetyissä asioissa C-410/08–C-412/08 (”Swiss Caps”) antamassaan tuomiossa.

 

Lisähuomautus 1

Tämä lisähuomatus kattaa erityisesti maltodekstriinit.

 

2101

Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet

2101 11 00

uutteet, esanssit ja tiivisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jauheena, muruina, hiutaleina, kimpaleina tai missä tahansa muussa kiinteässä muodossa olevat kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. juoksevassa tai tahnan muodossa olevat (myös jäädytetyt) tuotteet. Tällaisia tuotteita käytetään erityisesti elintarvikevalmisteisiin (esim. suklaan, kakkujen ja leivonnaisten sekä jäätelön valmistukseen).

2101 30 19

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuoritut ja paahdetut idättämättömät ohranjyvät, joita voidaan käyttää väri- ja makuaineena oluen valmistuksessa tai kahvinkorvikkeena.

2102

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet

2102 10 10

valikoitu kantahiiva (hiivaviljelmät)

Ks. HS-selitykset, nimike 2102, A kohdan 4 alakohta.

Nämä hiivat on viljelty erityiselatusaineilla tiettyä käyttötarkoitusta, erityisesti tislausta ja viininvalmistusta varten. Niiden avulla on mahdollista luoda tarkoin määritellyt ominaisuudet käymistuotteisiin.

2102 20 11 ja 2102 20 19

kuollut eli inaktiivinen hiiva

Näitä HS-selityksissä nimikkeen 2102 kohdan A neljännessä ja viidennessä kappaleessa kuvailtuja hiivoja myydään yleisesti nimellä ”elintarviketeollisuushiiva”. Ne ovat yleensä jauheen, lastujen tai murujen muodossa.

2102 20 90

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 2102, B kohta.

2102 30 00

valmistetut leivinjauheet

Ks. HS-selitykset, nimike 2102, C kohta.

2103

Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi

2103 90 10

nestemäinen mango-chutney

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”mango-chutney” tarkoitetaan mangosäilyke- valmistetta, johon on lisätty erilaisia tuotteita kuten inkivääriä, kuivattuja rypäleitä, pippuria ja sokeria.

Tähän alanimikkeeseen luokiteltu mango-chutney on täysin homogenoitu, enemmän tai vähemmän juokseva kastike.

2103 90 30

aromaattiset katkerot, alkoholipitoisuus 44,2–49,2 tilavuusprosenttia, katkeroa, mausteita ja erilaisia aineksia 1,5–6 painoprosenttia sekä sokeria 4–10 painoprosenttia sisältävät, enintään 0,5 litraa vetävissä astioissa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet ovat tiivistettyjä, nestemäisiä alkoholipitoisia valmisteita, joiden erityinen, sekä karvas että vahvasti aromaattinen maku on peräisin niiden valmistuksessa käytetyistä katkeron juurista, erilaisista mausteista ja aromaattisista aineista.

Nämä aromaattiset katkerot ovat lisäaineita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi sekä juomien (cocktail-juomien, sokeriliemien, virvoitusjuomien, jne.) maustamiseen että kastikkeiden ja maustamisvalmisteiden tavoin maustamisaineena kypsennetyissä ruuissa ja leivonnaisissa (keitoissa, valmistetussa lihassa, kala- tai kasvisruuissa, kastikkeissa, herkkutuotteissa, hedelmähillokkeissa, -salaateissa ja -piiraissa, jälkiruuissa, sorbeteissa, jne.).

Näitä aromaattisia katkeroita myydään tavallisesti nimellä ”angostuurakatkero”.

2104

Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet

2104 20 00

homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet

Ilmaisu ”homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet” määritellään tämän ryhmän 3 huomautuksessa.

Lause ”Näissä valmisteissa voi olla pieniä määriä silmin havaittavia paloja.” 21 ryhmän 3 huomautuksessa ei merkitse sitä, että tällaisiin silmin havaittaviin paloihin sovelletaan jotakin kiinteää ylärajaa (prosenttiosuus painosta tai koko), jotta kyseinen tuote voitaisiin luokitella alanimikkeeseen 2104 20 00. Lause ”Näissä valmisteissa voi olla pieniä määriä silmin havaittavia paloja” on tulkittava tuotteen objektiivisten ominaisuuksien perusteella. Toisin sanoen on arvioitava, onko silmin havaittavia paloja lisätty siinä määrin, että ne muodostavat huomattavan osan tuotetta. Jos näin on, tuote olisi luokiteltava muualle (esimerkiksi nimikkeeseen 2005), koska tuote on menettänyt ”homogenoitujen sekoitettujen elintarvikevalmisteiden” luonteen.

2105 00

Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät

Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet” tarkoitetaan elintarvikevalmisteita, myös vähittäismyyntiä varten pakattuja sekä myös kaakaota tai suklaata sisältäviä (tai suklaalla päällystettyjä), jotka jäädytyksen tuloksena ovat kiinteässä tai tahnamaisessa muodossa ja jotka on tarkoitettu syötäväksi näissä muodoissa.

Näiden tuotteiden olennainen ominaisuus on se, että ne muuttuvat nestemäiseen tai puolittain nestemäiseen muotoon, kun ympäristön lämpötila on noin 0 °C.

Näiden jäädytettyjen tuotteiden kaltaiset valmisteet, joilla ei kuitenkaan ole edellä kuvattua ominaisuutta, luokitellaan valmisteesta riippuen nimikkeeseen 1806, nimikkeeseen 1901 tai nimikkeeseen 2106.

Tämän nimikkeen tuotteilla on hyvin vaihtelevia nimiä (mehujäät, jäätelö, cassata, ”Neapolitan slices”, jne.) ja muotoja; ne voivat sisältää kaakaota tai suklaata, sokeria, kasvirasvaa tai maitorasvaa, maitoa (myös rasvatonta), hedelmää, stabilointi-, maku- ja väriaineita, jne.

Näiden tuotteiden kokonaisrasvapitoisuus ei yleensä ole enempää kuin 15 prosenttia lopputuotteen painosta. Tietyt erikoisuudet, joiden valmistukseen on käytetty suuri määrä kermaa, voivat sisältää rasvaa kokonaisuudessaan noin 20 painoprosenttia.

Tiettyjen jäädytettyjen tuotteiden valmistuksessa sekoitetaan käytettäviin raaka-aineisiin ilmaa, jotta lopputuote saataisiin suuremmaksi (paisutus).

Ainoastaan kaakaopapuja, kaakaomassaa tai kaakaojauhetta sisältävien tuotteiden katsotaan sisältävän kaakaota nimikkeessä 2105 00 tarkoitetulla tavalla.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2105, erityisesti ko. nimikkeessä olevat maininnat tuotteista, jotka eivät kuulu nimikkeeseen.

2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet

2106 10 20 ja 2106 10 80

proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet

Ks. HS-selitykset, nimike 2106, 6 kohta, lukuun ottamatta ko. kohdan alkua, jossa kuvataan proteiinihydrolysaatteja.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tiivistetyt maitoproteiinit (alanimike 0404 90 tai nimike 3504 00).

Kun tuotteen sakkaroosipitoisuutta määritetään näihin alanimikkeisiin luokittelua varten, on pitoisuuteen luettava mukaan inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna.

2106 90 20

alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen, muut kuin hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat

Ks. HS-selitykset, nimike 2106, toisen kappaleen 7 kohta.

Ks. tämän ryhmän lisähuomautus 2.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu vastaavat valmisteet (seokset), joiden alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia (alanimike 2106 90 92 tai 2106 90 98).

2106 90 30

isoglukoosisiirappi

Ks. tämän ryhmän lisähuomautus 3.

2106 90 92 ja 2106 90 98

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 2106, 1–5, 8–11 ja 13–16 kohdat sekä alanimikkeiden 2106 10 20 ja 2106 10 80 kolmannen kappaleen selittävät huomautukset.

22 RYHMÄ

JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA

Yleisohjeita

Eriteltäessä tässä ryhmässä tuotteet, jotka ovat enintään kaksi litraa vetävissä astioissa ja tuotteet, jotka ovat enemmän kuin kaksi litraa vetävissä astioissa, ratkaisevaa ei ole astioiden vetoisuus vaan nesteen määrä astioissa.

Tähän ryhmään kuuluvat (mikäli ne eivät ole lääkkeitä) vahvistavat valmisteet, jotka soveltuvat välittömään kulutukseen kuten juomat, vaikka niitä nautittaisiin pieninä annoksina, esim. lusikallisen verran. Alkoholittomat vahvistavat valmisteet, jotka on laimennettava ennen käyttöä, eivät kuulu 22 ryhmään (yleensä nimike 2106).

Lisähuomautus 2 b

Mahdollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on laskettava kertomalla kertoimella 0,6 sataan litraan ko. tuotetta sisältyvä sokerimäärä laskettuna inverttisokerikiloina.

 

2201

Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton; jää ja lumi

2201 10 11 2201 10 90

kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2201 kohdissa B ja C mainitut tuotteet.

Näihin alanimikkeisiin ei kuulu aerosoliastioihin pakattu luonnon kivennäisvesi, joka on tarkoitettu ihonhoitoon (nimike 3304).

2201 10 11 ja 2201 10 19

luonnon kivennäisvesi

Ilmaisulla ”luonnon kivennäisvesi” tarkoitetaan vettä, joka on voimassaolevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY (EUVL L 164, 26.6.2009, s. 45) mukaista.

2201 90 00

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2201 kohdissa A ja D mainitut tuotteet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vesihöyry ja suodatettu, steriloitu, puhdistettu tai pehmennetty luonnonvesi.

2202

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut

Ilmaisu ”alkoholittomat juomat” määritellään tämän ryhmän 3 huomautuksessa.

2202 10 00

vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu

HS-selityksissä nimikkeen 2202 kohdassa A mainitut virvoitusjuomat kuuluvat tähän alanimikkeeseen.

Virvoitusjuomien mahdollisesti sisältämät antioksidantit, vitamiinit, stabilointiaineet tai kiniini eivät vaikuta näiden juomien luokitteluun.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vedestä, sokerista ja makuaineista koostuvat ja muovipusseihin pakatut nestemäiset tuotteet, jotka on tarkoitettu mehujään kotivalmistukseen pakastimissa.

Ks. myös tämän ryhmän 1 lisähuomatus.

2202 90 10

nimikkeiden 0401–0404 tuotteita tai niistä saatuja rasvoja sisältämättömät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tämän ryhmän selittävien huomautusten yleisohjeiden toisessa kappaleessa kuvatut vahvistavat valmisteet. Tällaiset alkoholittomat juomat, joita nimitetään myös lisäravinteiksi, voivat perustua kasviuutteisiin (yrttiuutteet mukaan luettuina) ja niihin voi olla lisätty vitamiineja ja/tai kivennäisaineita. Tällaiset valmisteet on yleensä tarkoitettu terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, minkä vuoksi ne eroavat alanimikkeen 2202 10 00 maustetuista tai makeutetuista vesistä ja muista virvoitusjuomista, jotka mainitaan HS-selitysten nimikkeen 2202 kohdassa A.

2202 90 91 2202 90 99

muut, jotka sisältävät nimikkeiden 0401–0404 tuotteista saatuja rasvoja

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nestemäinen tuote, joka tunnetaan kaupallisella nimellä ”filled milk” (maidon kaltainen rasvasekoite), jos se soveltuu juotavaksi sellaisenaan. ”Filled milk” on tuote, jonka perustana on rasvaton maito tai rasvaton maitojauhe, johon on lisätty puhdistettuja kasvirasvoja tai -öljyjä lähes sama määrä kuin mitä alkuperäisestä täysmaidosta on erotettu luonnonrasvaa. Tämä juoma luokitellaan sisältämänsä maitorasvapitoisuuden mukaan näihin alanimikkeisiin.

Ks. alanimikkeen 2202 90 10 selittävä huomautus.

2204

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

Todellisesta alkoholipitoisuudesta (tilavuusprosentteina), ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen a alakohta.

2204 10 11 2204 10 98

kuohuviini

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

2204 10 11

samppanja

Samppanja on kuohuviini, joka on tuotettu Champagnen maakunnassa, Ranskassa ja joka on valmistettu yksinomaan tässä maakunnassa viljellyistä rypäleistä.

2204 21 06 2204 21 09

viinit (muut kuin alanimikkeessä 2204 10 mainitut), jotka ovat ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla, joka on tuettu sitein tai kiinnikkein”; viini muissa astioissa, joissa hiilidioksidin aikaansaama ylipaine nesteessä on vähintään 1 baari, mutta pienempi kuin 3 baaria 20 °C:ssa mitattuna

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

viinit, jotka ovat ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla” ja jotka eivät vastaa tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen ”kuohuviinin” määritelmää;

2.

viinit muissa astioissa (muissa kuin ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla”), joissa ylipaine nesteessä on vähintään 1 baari, mutta pienempi kuin 3 baaria 20 °C:ssa mitattuna.

”Sienenmuotoisiksi korkeiksi” katsotaan korkkiaineesta tehdyt korkit, jotka ovat alla olevan piirroksen kaltaisia sekä samankaltaiset muovimateriaaleista tehdyt korkit.

 

Image

2204 21 11 2204 21 98

muut

Ks. tämän ryhmän 4 ja 5 lisähuomautukset.

Tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen A kohdassa määriteltyyn kuiva-aineen kokonaismäärään sisältyviä haihtumattomia aineosia ovat mm. sokerit, glyseroli, tanniinit, viinihappo, väriaineet ja suolat.

2204 21 11 2204 21 78

viinit, joilla suojattu alkuperänimitys (SAN)

Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautuksen a kohta.

2204 21 23

tokaj

Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen B kohdan b alakohta.

2204 21 79 ja 2204 21 80

viinit, joilla suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautuksen a kohta.

2204 29 10

viinit (muut kuin alanimikkeessä 2204 10 mainitut), jotka ovat ”pulloissa, jotka on suljettu sienenmuotoisella korkilla, joka on tuettu sitein tai kiinnikkein”; viini muissa astioissa, joissa hiilidioksidin aikaansaama ylipaine nesteessä on vähintään 1 baari, mutta pienempi kuin 3 baaria 20 °C:ssa mitattuna

Alanimikkeiden 2204 21 06–2204 21 09 selittävien huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

2204 29 11 2204 29 98

muut

Ks. tämän ryhmän 4 ja 5 lisähuomautukset

2204 29 11 2204 29 58

viinit, joilla suojattu alkuperänimitys (SAN)

Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautuksen a kohta.

2204 29 11

tokaj

Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautuksen B kohdan b alakohta.

2204 29 79 ja 2204 29 80

viinit, joilla suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

Ks. tämän ryhmän 6 lisähuomautuksen a kohta.

2204 30 10

käymistilassa tai jonka käyminen on pysäytetty muuten kuin alkoholia lisäämällä

Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus sekä siihen liittyen 2 lisähuomautuksen a, b ja c kohdat.

2204 30 92

tiivistetty

Ks. tämän ryhmän 7 lisähuomautus.

2204 30 96

tiivistetty

Ks. tämän ryhmän 7 lisähuomautus.

2205

Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla

Tähän nimikkeeseen kuuluvia ja HS-selityksissä nimikkeessä 2205 kuvailtuja viinejä ovat mm.:

1.

nimillä ”Marsala all'uovo”, ”Marsala alla mandorla” ja ”Crema di Marsala all'uovo” tunnetut juomat, joiden perustana on Marsala-viini ja jotka on maustettu munankeltuaisella, manteleilla ja muilla aromaattisilla aineilla;

2.

nimellä ”Sangria” tunnetut viinipohjaiset juomat, jotka on maustettu esim. sitruunalla tai appelsiinilla.

Ks. tämän ryhmän 8 lisähuomautus. Tuotteet, joiden todellinen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 7 tilavuusprosenttia, luokitellaan nimikkeeseen 2206 00.

2206 00

Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat

Kun kyse on sellaisten käymisen avulla saatuun alkoholiin perustuvien juomien luokittelusta, joihin on lisätty tislattua alkoholia, vettä ja muita aineita (kuten siirappia, erilaisia aromi- ja väriaineita ja joissakin tapauksissa kermapohja), katso Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-150/08. Tuomiossa todetaan, että jos juoma on kyseisten lisäysten johdosta menettänyt tietystä hedelmästä tai tietystä luonnontuotteesta valmistetun juoman maun, hajun ja/tai ulkoasun eli nimikkeen 2206 käymisen avulla valmistetun juoman ominaisuudet, se on luokiteltava nimikkeeseen 2208.

2206 00 10

piquette (puristejäännöksestä valmistettu viini)

Ks. tämän ryhmän 9 lisähuomautus.

2206 00 31 2206 00 89

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2206 kohdissa 1–10 kuvaillut tuotteet.

2206 00 31 ja 2206 00 39

kuohuvat

Kuohuvista juomista, ks. tämän ryhmän 10 lisähuomautus.

Tässä lisähuomautuksessa mainitusta sienenmuotoisesta korkista, ks. alanimikkeiden 2204 21 06–2204 21 09 selittävien huomautusten viimeinen kappale.

2206 00 51 2206 00 89

kuohumattomat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. juomat, joita ei ole valmistettu tuoreiden rypäleiden mehusta spontaanin käymisen avulla vaan jotka on valmistettu rypäletiivisteestä. Tämä tiiviste on hyvin säilyvää ja sitä voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten.

Käyminen käynnistetään yleensä hiivalla. Tiivisteeseen voidaan myös lisätä sokeria ennen käymistä tai käymisen aikana. Tällä tavoin valmistettu tuote voidaan lopuksi makeuttaa, väkevöittää tai siihen voidaan sekoittaa muita aineita.

2207

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia; denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta

2207 10 00

denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia

Ks. HS-selitykset, nimike 2207, lukuun ottamatta neljättä kappaletta.

Alkoholipitoiset juomat (esim. gini, votka) luokitellaan niiden alkoholipitoisuudesta riippumatta alanimikkeisiin 2208 20 12–2208 90 78.

2207 20 00

denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2207 neljäs kappale.

2208

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat

Nimikkeen 2208 väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat ovat alkoholipitoisia nesteitä, jotka on yleensä tarkoitettu nautittaviksi ja jotka on valmistettu:

joko suoraan tislaamalla spontaanisti käyneistä nesteistä, kuten viinistä tai siideristä, tai aikaisemmin käyneistä hedelmistä, puristusjätteistä, viljasta tai muista kasvikunnan tuotteista, myös lisättyjä makuaineita sisältävistä,

tai yksinkertaisesti lisäämällä erilaisia aromaattisia aineita, ja joskus myös sokeria, tislattuun alkoholiin.

Erilaiset alkoholipitoiset juomat on kuvailtu HS-selityksissä nimikkeen 2208 kolmannen kappaleen alakohdissa 1–18.

Denaturoimattomien väkevien alkoholijuomien luokituksesta on huomattava se, että ne luokitellaan tähän nimikkeeseen myös silloin, kun niiden alkoholipitoisuus on 80 tilavuusprosenttia tai suurempi, riippumatta siitä, soveltuvatko ne juomina välittömään kulutukseen.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu käyttämällä valmistetut alkoholijuomat (nimikkeet 2203 00–2206 00).

2208 30 11 2208 30 88

viski

Viski on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu tislaamalla viljamäskiä ja jota markkinoidaan vähintään 40 tilavuusprosentin alkoholina, pullossa tai muissa astioissa.

Skotlantilainen viski (Scotch whisky) on Skotlannissa tislattua ja kypsytettyä viskiä.

Viski, johon on lisätty hiilihapotettua vettä (viskisooda), ei kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan alanimikkeseen 2208 90 69 tai 2208 90 78.

2208 30 30

”single malt”-viski

”Single malt Scotch” -viski on alkoholijuoma, joka on tuotettu tislaamalla yhdessä tislaamossa pelkästään mallasohran käynyttä mäskiä pot still -tislauspannuissa.

2208 30 41 ja 2208 30 49

”blended malt”-viski

”Blended malt Scotch” -viski on tuotettu sekoittamalla kahta tai useampaa ”Single malt Scotch” -viskiä, jotka on tislattu tai saatu eri tislaamoissa.

2208 30 61 ja 2208 30 69

yhdestä viljalajista valmistettu jyväviski tai ”blended”-jyväviski

Yhdestä viljalajista valmistettu jyväviski (”Single grain Scotch whisky”) on sellainen muu väkevä alkoholijuoma kuin ”Single malt Scotch” -viski tai ”Blended malt Scotch” -viski, joka on tuotettu yhdessä tislaamossa tislaamalla mallasohran käynyttä mäskiä muiden viljojen (pääasiassa vehnän tai maissin) kokonaisten jyvien kanssa tai niitä ilman.

”Blended”-jyväviski (”Blended grain Scotch whisky”) on tuotettu sekoittamalla kahta tai useampaa yhdestä viljalajista valmistettua jyväviskiä (”Single grain Scotch”), jotka on tislattu tai saatu eri tislaamoissa.

2208 30 71 ja 2208 30 79

muut ”blended”-viskit

Muu ”blended scotch whisky” (”Blended Scotch Whisky”) tuotetaan sekoittamalla yhtä tai useampaa ”Single malt Scotch” -viskiä yhden tai useamman yhdestä viljalajista valmistetun jyväviskin (”Single grain Scotch”) kanssa.

2208 40 11 2208 40 99

rommi ja muut väkevät alkoholijuomat, jotka on valmistettu tislaamalla käyneitä sokeriruo’osta saatuja tuotteita

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2208 koskevien selitysten kolmannen kappaleen 3 kohdassa kuvatut rommi ja taffia, jos ne säilyttävät organoleptiset ominaisuutensa.

2208 50 11 ja 2208 50 19

gini

Gini on alkoholipitoinen juoma, joka tavallisesti valmistetaan tislaamalla puhdistettua viljaväkiviinaa tai etyylialkoholia (etanolia) yhden tai useamman perättäisen kerran. Gini on maustettu katajanmarjoilla ja muilla aromaattisilla aineilla (esim. korianterilla, angelikajuurella, aniksella tai inkiväärillä).

Näissä alanimikkeissä gininä pidetään vain niitä alkoholipitoisia juomia, joilla on ginin organoleptiset ominaisuudet.

Näin ollen esim. seuraavat tuotteet eivät kuulu näihin alanimikkeisiin:

a)

genever (alanimike 2208 50 91 tai 2208 50 99);

b)

akvaviitti (alanimike 2208 90 56 tai 2208 90 77);

c)

kranawitter (alanimike 2208 90 56 tai 2208 90 77).

2208 60 11 2208 60 99

votka

Ks. HS-selitykset, nimike 2208, kolmas kappale, kohta 5.

2208 70 10 ja 2208 70 90

liköörit

Ks. HS-selitykset, nimike 2208, kohta B.

2208 90 11 ja 2208 90 19

arrakki

Arrakki on väkevä alkoholijuoma, joka on erikoishiivaa käyttämällä valmistettu sokeriruokomelassista tai muiden kasvien makeista mehuista tai riisistä tuotetusta melassista.

Arrakkia ei pidä sekoittaa rakiin, jota saadaan rusinoista tai kuivatuista viikunoista valmistetusta väkevästä alkoholijuomasta ja aniksesta uudelleen tislaamalla ja joka luokitellaan alanimikkeeseen 2208 90 56 tai 2208 90 77.

2208 90 33 ja 2208 90 38

luumu-, päärynä- ja kirsikkaviina (ei kuitenkaan liköörit)

Luumu-, päärynä- ja kirsikkaviinat ovat yksinomaan luumu-, päärynä- tai kirsikkamehusta käyttämällä ja tislaamalla valmistettuja alkoholipitoisia juomia.

Ilmaisuista ”luumut” ja ”kirsikat”, ks. HS-selitykset, nimike 0809.

2208 90 48

muut

Tässä alanimikkeessä hedelmistä tislatuilla väkevillä alkoholijuomilla tarkoitetaan alkoholipitoisia juomia, jotka on yksinomaan valmistettu käyttämällä ja tislaamalla hedelmistä (muista kuin luumuista, päärynöistä tai kirsikoista), esim. aprikooseista, mustikoista, vadelmista, karhunvatukoista, mustista, valkoisista tai punaisista viinimarjoista, mansikoista tai omenista sekä siideristä tislatut väkevät alkoholijuomat. Calvados luokitellaan alanimikkeeseen 2208 90 45.

2208 90 56

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. anisviinat, raki, agaven (muut kuin tequila) käyneestä mehusta tislatut väkevät alkoholijuomat (esim. mezcal), aromaattisista yrteistä tislatut väkevät alkoholijuomat, mahakatkerot, akvaviitti, kranawitter, maustejuurista tislatut väkevät alkoholijuomat (esim. katkerot) ja durrasta tislatut väkevät alkoholijuomat.

2208 90 69

muut alkoholipitoiset juomat

HS-selityksissä nimikkeen 2208 kolmannen kappaleen alakohdissa 14–18 mainittujen juomien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

alkoholipitoiset juomat, joihin on lisätty hiilihapotettua vettä (esim. ”viskisooda”);

2.

tee, johon on sekoitettu alkoholia;

3.

alkoholipitoisten juomien sekoitukset tai alkoholipitoiset juomat, jotka on sekoitettu hedelmä- tai vihannesmehuihin (cocktail-juomat).

2208 90 71

hedelmistä tislatut

Ks. alanimikkeen 2208 90 48 selittävät huomautukset. Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. calvados.

2208 90 77

muut

Ks. alanimikkeen 2208 90 56 selittävät huomautukset.

2208 90 78

muut alkoholipitoiset juomat

Ks. alanimikkeen 2208 90 69 selittävät huomautukset.

2208 90 91 ja 2208 90 99

denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia

Näihin alanimikkeisiin kuuluu ”malt beer base” -niminen neste, jonka alkoholipitoisuus on 14 tilavuusprosenttia ja joka saadaan panemalla valmistetusta oluesta, joka on ensin kirkastettu ja sitten ultrasuodatettu, jolloin aineosien, kuten katkero- ja valkuaisaineiden, pitoisuus pienenee (ks. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-196/10).

2209 00

Etikka ja etikkahaposta valmistetut etikankorvikkeet

2209 00 11 ja 2209 00 19

viinietikka

Ks. tämän ryhmän 11 lisähuomautus.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2209, I kohdan 1 alakohta.

2209 00 91 ja 2209 00 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2209 kohdan I alakohdissa 2, 3 ja 4 mainitut tuotteet sekä kohdassa II mainitut tuotteet.

23 RYHMÄ

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JÄTETUOTTEET JA JÄTTEET; VALMISTETTU REHU

Lisähuomautus 3

Mahdollinen alkoholipitoisuus (% mas) on laskettava kertomalla kertoimella 0,47 sataan kiloon kyseistä tuotetta sisältyvä sokerimäärä (laskettu inverttisokerikiloina).

 

2301

Lihasta, muista eläimenosista, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut ihmisravinnoksi soveltumattomat jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet

2301 20 00

kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit

Tämän alanimikkeen kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit koostuvat kalasta tai kalajätteestä, joka on yleensä kypsennetty ja sitten puristettu tahnaksi, kuivattu ja jauhettu sekä joskus valmistettu pelleteiksi.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu kalasta valmistettu jauho, joka soveltuu ihmisravinnoksi (alanimike 0305 10 00).

2302

Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut

Tähän nimikkeeseen kuuluvien tuotteiden ja 11 ryhmään kuuluvien tuotteiden erottelusta, ks. 11 ryhmän 2 huomautuksen A kohta.

HS-selityksissä nimikkeen 2302 kohdan B alakohdassa 1 mainitut jätetuotteet sisältävät vähintään 50 prosenttia viljaa tai palkoviljaa.

Saadun tuotteen tärkkelyspitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen III osastossa L määrättyä menetelmää (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1).

2302 10 10 ja 2302 10 90

maissista peräisin olevat

Puhdistettujen kuorimattomien maissinjyvien seulonnan yhteydessä talteen otetut rikkoutuneet maissinjyvät eivät kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan alanimikkeeseen 1104 23 98, mikäli jyvät täyttävät 11 ryhmän 2 huomatuksen A kohdassa asetetut vaatimukset.

2303

Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet, myös pelleteiksi valmistetut

Tärkkelys- ja valkuaisainepitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen III osastossa L ja C määrättyä menetelmää (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1).

2303 10 11 ja 2303 10 19

maissitärkkelyksen valmistuksessa saadut jätetuotteet (ei kuitenkaan tiivistetty maissinvaleluvesi), kuiva-aineen valkuaisainepitoisuus

Näihin alanimikkeisiin luokiteltujen tuotteiden on täytettävä tämän ryhmän 1 lisähuomautuksessa esitetyt vaatimukset.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

maissigluteeni (yleensä jauhon muodossa), joka koostuu pääasiallisesti maissinjyvien gluteenista, jota saadaan maissitärkkelyksen erottamisen yhteydessä; valkuaisainepitoisuus (N × 6,25) on yli 40 painoprosenttia;

2.

gluteenijauhe, jota valmistetaan pääasiallisesti sekoittamalla maissitärkkelyksen valmistuksessa syntynyttä kuivaa jätetuotetta ja puhdasta gluteenia keskenään; tällaisten tuotteiden valkuaisainepitoisuus (N × 6,25) on yleensä noin 40 painoprosenttia;

3.

maissigluteenirehu, joka tavallisesti sisältää valkuaisaineita (N × 6,25) vähintään 20 painoprosenttia ja joka koostuu pääasiallisesti perikarpin ja siemenvalkuaisen palasista, maissigluteenista ja joskus tiivistetystä maissinvaleluvedestä, jotka kaikki ovat maissitärkkelyksen valmistuksessa syntyneitä sivutuotteita.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös edellä mainituista tuotteista valmistetut pelletit.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 28 prosenttia kuiva-aineen painosta komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen III osastossa L määrätyn menetelmän (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1) mukaisesti määritettynä sekä joiden rasvapitoisuus on enintään 4,5 prosenttia kuiva-aineen painosta komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen III osastossa H määrätyn menetelmän (1) mukaisesti määritettynä.

Tuotteet, joiden tärkkelys- tai rasvapitoisuus on suurempi, luokitellaan tuotteen luonteesta riippuen yleensä 11 ryhmään tai alanimikkeisiin 2302 10 10, 2302 10 90, 2309 90 41 tai 2309 90 51. Sama koskee tavaroita, jotka sisältävät tuotteita, jotka on erotettu maissista muulla tavalla kuin tärkkelyksen tuotannossa käytetyllä märkämenetelmällä (esim. maissinjyviä seulomalla, maissinjyviä jauhamalla, maissinalkiosta öljyä kuivamenetelmän avulla erottamalla jne.).

Kyseisiin alanimikkeisiin luokitellut tuotteet eivät myöskään saa sisältää jätettä, joka on syntynyt erotettaessa maissinalkiosta öljyä märkämenetelmällä.

Tiivistetyt maissinvaleluvedet luokitellaan alanimikkeeseen 2303 10 90 niiden valkuaisainepitoisuuden määrästä riippumatta.

2303 10 90

muut

Tässä alanimikkeessä maniokkitärkkelyksen valmistuksessa syntyneillä jätetuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 40 prosenttia kuiva-aineen painosta.

Jos näiden tuotteiden tärkkelyspitoisuus on suurempi, ne luokitellaan jauhon tai jauheen muodossa alanimikkeisiin 1106 20 10 tai 1106 20 90. Pelleteiksi valmistetut tuotteet luokitellaan alanimikkeeseen 0714 10.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös:

1.

durragluteenirehu, joka yleensä sisältää vähintään 18 painoprosenttia valkuaisaineita ja joka koostuu pääasiallisesti durrasiementen perikarpin ja siemenvalkuaisen palasista, durragluteenista sekä joskus tiivistetystä durranvaleluvedestä, jotka kaikki ovat durratärkkelyksen valmistuksessa syntyneitä sivutuotteita.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 40 prosenttia kuiva-aineen painosta.

Tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on suurempi, luokitellaan tuotteen luonteesta riippuen tavallisesti 11 ryhmään tai nimikkeisiin 2302 tai 2309;

2.

tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet, jotka tunnetaan nimellä ”kuivattu perunajätemassa”. Tällaisten jätetuotteiden tärkkelyspitoisuus on yleensä vähintään 50 painoprosenttia.

Kosteuspitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen III osastossa A määrättyä menetelmää (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1).

Tiivistetyt maissinvaleluvedet luokitellaan tähän alanimikkeeseen niiden valkuaisainepitoisuudesta riippumatta.

2303 20 10 ja 2303 20 90

sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet

Heraa, josta on poistettu osa sen sisältämästä laktoosista, ei pidetä sokerinvalmistuksen jätteenä, joten sitä ei luokitella näihin alanimikkeisiin (nimike 0404).

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. sokerijuurikkaat, joista on uutettu kaikki tai osa niiden sisältämästä sokerista.

2303 30 00

rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet

Ks. HS-selitykset, nimike 2303, E kohdan 1–5 alakohdat.

2304 00 00

Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu soijapapuhiutaleet (myös jauhetut), joista ei ole erotettu soijaöljyä (nimike 2308).

2306

Öljykakut ja muut kasvirasvojen tai -öljyjen erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, muut kuin nimikkeisiin 2304 ja 2305 kuuluvat, jotka ovat peräisin

2306 41 00

niukasti erukahappoa sisältävistä rapsin- ja rypsinsiemenistä

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja alanimikkeen 2306 41 HS-alanimikeselitykset.

2306 90 05

maissinalkioista

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jätetuotteet, jotka ovat syntyneet erotettaessa maissinalkiosta öljyä kuiva- tai märkämenetelmällä ja jotka täyttävät tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen vaatimukset.

Tuotteet, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, luokitellaan tuotteesta riippuen yleensä 11 ryhmään tai nimikkeeseen 2302 tai 2309.

2306 90 11 ja 2306 90 19

öljykakut ja muut oliiviöljyn erottamisessa syntyneet jätetuotteet

Ilmaisulla ”oliiviöljyn erottamisessa syntyneet jätetuotteet” tarkoitetaan vain tuotteita, joiden rasva-ainepitoisuus on enintään 8 painoprosenttia. Tuotteet (lukuun ottamatta rankkia), joiden rasva-ainepitoisuus on suurempi, luokitellaan samaan alanimikkeeseen kuin tuotteen perusainesosa (alanimike 0709 92 10 tai 0709 92 90).

Rasvapitoisuuden määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2568/91 liitteessä XV määrättyä menetelmää (EYVL L 248, 5.9.1991, s. 1).

2307 00

Viinisakka; raaka viinikivi

2307 00 11

kokonaisalkoholipitoisuus enintään 7,9 % mas ja kuiva-ainepitoisuus vähintään 25 painoprosenttia

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus ja vastaavat selittävät huomautukset.

2307 00 90

raaka viinikivi

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2307 toinen kappale.

2308 00

Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasviperäiset jätteet sekä kasviperäiset jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, myös pelleteiksi valmistetut

2308 00 11

kokonaisalkoholipitoisuus enintään 4,3 % mas ja kuiva-ainepitoisuus vähintään 40 painoprosenttia

Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus ja sitä koskevat selittävät huomautukset.

2308 00 40

tammenterhot ja hevoskastanjat; hedelmien (muiden kuin rypäleiden) puristejäännös

Hedelmien (muiden kuin rypäleiden) puristejäännöksiin kuuluvat mm. tuotteet, jotka tunnetaan nimellä ”orange cells”, ts. tuotteet, jotka koostuvat appelsiinin palasista, joista on aluksi puristettu mehu ja myöhemmin valutettu niin, että puristejäännöksissä on jäljellä tuskin yhtään varsinaista hedelmälihaa vaan pääasiallisesti vain solukalvoja ja vaaleaa, huokoista mesokarppia (albedo). Näitä tuotteita käytetään lisänä laimennetuissa appelsiinmehutiivisteissä ja virvoitusjuomissa.

2308 00 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 2308 kohdissa 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 eritellyt tuotteet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös soijapavun kuoret, myös jauhetut, joista ei ole erotettu soijaöljyä.

2309

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan

Ks. tämän ryhmän 1 huomautus.

Tärkkelyksen määrityksessä sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1) liitteessä III osastossa L määrättyä polarimetristä menetelmää, jota kutsutaan myös modifioiduksi Ewersin menetelmäksi.

Valmisteiden, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, tärkkelyspitoisuus painoyksikköinä määritetään tämän komission asetuksen (EY) N:o 121/2008 (EUVL L 37, 12.2.2008, s. 03) liitteessä määrätyllä entsymaattisella määritysmenetelmällä silloin, kun niissä esiintyy merkittäviä määriä seuraavia rehuaineita:

a)

(sokeri)juurikastuotteet, kuten (sokeri)juurikasleike, (sokeri)juurikasmelassi, melassoitu (sokeri)juurikasleike, (sokeri)juurikasrankki, (juurikas)sokeri;

b)

sitrushedelmämassa;

c)

pellavansiemenet, pellavansiemenkakku, pellavansiemenrouhe;

d)

rypsinsiemenet, rypsikakku, rypsirouhe, rypsinsiementen kuoret;

e)

auringonkukansiemenet, auringonkukkarouhe, auringonkukkarouhe osaksi kuorituista siemenistä;

f)

kookoskakku, kookosrouhe;

g)

perunapulppa;

h)

kuivahiiva;

ij)

runsaasti inuliinia sisältävät tuotteet (esim. maa-artisokkaleike ja -jauho);

k)

rasvan sulatuksessa muodostuva valkuaisjäänne.

Tuotteita, joiden tärkkelyspitoisuus on alle 0,5 prosenttia, ei tulisi pitää tärkkelystä sisältävinä. Glukoosin määrittämiseksi on käytettävä korkean erotuskyvyn nestekromatografiaa (HPLC) (komission asetus (EY) N:o 904/2008 (EUVL L 249, 18.9.2008, s. 9).

Maitotuotteista ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautus. Maitotuotteiden osuus ja tärkkelyspitoisuus lasketaan ao. tuotteesta.

2309 10 11 - 2309 10 90

koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. erimuotoiset koirien purulelut (esim. renkaan tai luun muotoiset), jotka koostuvat hienonnetuista härännahkapaloista, gelatiinista, glukoosisiirapista (sideaine), väriaineista, kasvinvalkuaishydrolysaatista, stabilointiaineesta; renkaat sisältävät lisäksi liha- ja luujauhoa. Kaikki ainesosat ovat täysin syötäviä.

2309 90 10

kala- tai merinisäkäsliimavesi

Ks. HS-selitykset, nimike 2309, II kohdan B 1 alakohta ”kala- tai merinisäkäsliimavesi”.

2309 90 20

tämän ryhmän 5 lisähuomautuksessa tarkoitetut tuotteet

Jos maissinvaleluvettä käytetään kasvatusalustana (elatusaineena), tuotteet saattavat sisältää jäänteitä kuolleista käyteaineista, joiden pitoisuus jää tavallisesti alle kahden prosentin. Nämä aineet voidaan havaita mikroskoopilla.

Lisäksi tuotteet, jotka sisältävät tietyissä käymisprosesseissa käytetyn valeluveden jäänteitä, sisältävät erittäin pieniä määriä seuraavia aineita: amyloglukosidaaseja, alfa-amylaasia, ksantaanikumia, maitohappoa, sitruunahappoa, lysiiniä, treoniinia ja tryptofaania.

Maissinvaleluvesi sisältää jo itsessään hyvin pieniä määriä joitakin edellä mainituista aineista (esim. aminohappoja) ja käymisen seurauksena niiden pitoisuus kasvaa erittäin vähän.

Tuotteet, joiden tärkkelys- tai rasvapitoisuus ylittää 5 lisähuomautuksessa esitetyt arvot, luokitellaan tapauksesta riippuen alanimikkeeseen 2309 90 41 tai 2309 90 51.

Amerikan yhdysvalloista tuotujen maissitärkkelyksen valmistuksen jätetuotteiden määritelmänmukaisuus on tarkastettava komission asetuksen (EY) N:o 1375/2007 (EUVL L 307, 24.11.2007, s. 5) mukaisesti.

24 RYHMÄ

TUPAKKA JA VALMISTETUT TUPAKANKORVIKKEET

2401

Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet

Raakatupakka tai valmistamaton tupakka, ks. HS-selitykset, nimike 2401, 1 kohta.

Ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

a)

”flue-cured” virginia-tupakka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa keinotekoisissa olosuhteissa menetelmällä, jossa säädellään lämpöä ja ilmanvaihtoa ja jossa tupakanlehdet eivät joudu kosketuksiin savun ja höyryn kanssa. Kuivan tupakan väri vaihtelee yleensä sitruunankeltaisesta hyvin tummaan oranssiin tai punaiseen. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

b)

”light air-cured” burleytupakka (myös burleyhybridit) on kuivattu kuumassa ilmavirrassa luonnollisissa olosuhteissa. Tupakassa ei ole savun eikä höyryn hajua, jos kuivatuksessa on käytetty lisälämpöä tai -ilmankierrätystä. Tupakanlehdet ovat väriltään vaaleanruskeasta punaruskeaan. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

c)

”light air-cured” maryland-tupakka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa luonnollisissa olosuhteissa. Tupakassa ei ole savun eikä höyryn hajua, jos kuivatuksessa on käytetty lisälämpöä tai -ilmankierrätystä. Tupakanlehdet ovat väriltään vaaleankeltaisesta tummaan kirsikanpunaiseen. Kypsyydessä taikka viljely- tai kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä;

d)

”Fire-cured” -tupakka on kuivattu kuumassa ilmavirrassa keinotekoisissa olosuhteissa polttamalla puuta avotulella, jonka savu osittain imeytyy tupakkaan. ”Fire-cured” -tupakan lehdet ovat paksummat kuin burley-, ”flue-cured-” tai maryland-tupakan vastaavista varsista saatavat lehdet. Väri vaihtelee tavallisesti kellanruskeasta hyvin tummaan ruskeaan. Kypsyydessä tai viljely- taikka kuivausmenetelmissä esiintyvien erojen vuoksi saadaan usein muita värejä ja väriyhdistelmiä.

”Sun-cured” -tupakka on kuivattu suoraan auringonlämmössä ulkoilmassa ja täydessä päivänvalossa.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu elävät tupakkakasvit (nimike 0602).

2401 30 00

tupakanjätteet

HS-selityksissä nimikkeen 2401 kohdassa 2 lueteltujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluu myös:

1.

tupakanlehtien käsittelyssä syntynyt jäte, joka tunnetaan yleisesti kauppanimellä ”offal”, mutta jolla on myös eri nimiä eri jäsenmaissa, esim. ”smalls”, ”winnowings”, ”sweepings”, ”kirinti” ja ”broquelins”. Tämä jäte sisältää tavallisesti epäpuhtauksia tai vieraita aineita kuten pölyä, kasvijätettä tai kangaskuituja. Pöly on joskus poistettu jätteestä seulomalla;

2.

tupakanlehdistä peräisin oleva jäte, joka tunnetaan kauppanimellä ”siftings” ja jota saadaan seulomalla edellä mainittua jätettä;

3.

sikareiden valmistuksessa syntynyt jäte, joka tunnetaan kauppanimellä ”cuttings” ja joka koostuu tupakanlehtien leikkuussa syntyneestä leikkuujätteestä;

4.

tupakkapöly (jätteen sivutuote, jota saadaan seulomalla edellä mainittuja jätteitä).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu tupakanjätteet, joista on valmistettu myyntiin piippu- ja savuketupakkaa, purutupakkaa, nuuskaa tai ”powderia” (hienoa jauhettua tupakkajauhetta) tai joita on käsitelty niin, että niitä voidaan ilman lisäkäsittelyä käyttää piippu- ja savuketupakkana, purutupakkana, nuuskana tai ”powderina” (nimike 2403).

2402

Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet

2402 10 00

tupakkaa sisältävät sikarit ja pikkusikarit

Sikarit ja pikkusikarit ovat tupakkakääröjä, joita voidaan polttaa ja jotka ovat niiden ominaisuuksien perusteella tarkoitettu yksinomaan poltettaviksi sellaisinaan, ja

a)

joissa on uloimpana käärelehtenä luonnontupakkaa, joka peittää koko tuotteen ja tapauksen mukaan myös suodattimen (muttei muuta, ulointa käärelehteä osittain peittävää kerrosta), ei kuitenkaan holkkia silloin kun kyseessä ovat holkilla varustetut sikarit; tai

b)

joiden täytteenä on riivitty sekoitus ja joissa on sikarin tavanomaista väriä oleva uloin käärelehti, joka on valmistettu alanimikkeen 2403 91 00 rekonstruoidusta tupakasta ja joka peittää koko tuotteen ja tapauksen mukaan myös suodattimen, ei kuitenkaan holkkia silloin kun kyseessä ovat holkilla varustetut sikarit, jos näiden tupakkakääröjen kappalepaino ilman suodatinta tai holkkia on vähintään 2,3 g ja enintään 10 g ja jos ympärysmitta vähintään kolmannekselta niiden pituutta on vähintään 34 mm.

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan tuotteet, joiden käärelehti on valmistettu rekonstruoidusta tupakasta ja jotka voivat osittain sisältää muita aineita kuin tupakkaa, edellyttäen että ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset.

2402 20 10 ja 2402 20 90

tupakkaa sisältävät savukkeet

Savukkeet ovat tupakkakääröjä, joita voidaan polttaa sellasenaan ja joita ei luokitella samaan alanimikkeeseen kuin sikarit ja pikkusikarit (ks. alanimikkeen 2402 10 00 selittävät huomautukset).

Tuotteet, jotka on osittain valmistettu muista aineista kuin tupakasta, luokitellaan näihin alanimikkeisiin, jos ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset..

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tuotteet, jotka on valmistettu kokonaan muista aineista kuin tupakasta (alanimike 2402 90 00 tai 30 ryhmän lääkesavukkeet).

2402 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sikarit, pikkusikarit ja savukkeet, jotka on valmistettu kokonaan tupakankorvikkeesta, esim. savukkeet, jotka on valmistettu erään salaattilajikkeen erikoiskäsitellyistä lehdistä ja jotka eivät sisällä tupakkaa eivätkä nikotiinia.

2403

Muu valmistettu tupakka sekä muut valmistetut tupakankorvikkeet; ”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka; tupakkauutteet ja -esanssit

2403 11 00

tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa tarkoitetut vesipiipputupakka

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja alanimikkeen 2403 11 HS-alanimikeselitykset.

2403 19 10 ja 2403 19 90

muut

Piippu- ja savuketupakka on tupakkaa, joka on leikattua tai muuten paloiteltua, riivittyä, kierrettyä tai laatoiksi puristettua ja jota voidaan polttaa ilman enempää teollista lisävalmistusta.

Tupakanlehtien käsittelyssä tai tupakkatuotteiden valmistuksessa syntynyt jäte, jota voidaan polttaa, katsotaan piippu- tai savuketupakaksi, jos se ei vastaa sikareiden, pikkusikarien tai savukkeiden kuvauksia (ks. alanimikkeiden 2402 10 00 ja 2402 20 10 ja 2402 20 90 selittävät huomautukset).

Sekoitukset, jotka koostuvat piippu- ja savuketupakasta sekä muista aineista kuin tupakasta, luokitellaan myös näihin alanimikkeisiin, jos ne vastaavat edellä annettua kuvausta, lukuun ottamatta lääkintäkäyttöön tarkoitettuja tuotteita (30 ryhmä).

Näihin alanimikkeisiin kuuluu myös valmiiksi käsitelty ja höystetty tupakkaseos, jota käytetään savukkeiden valmistukseen.

2403 91 00

”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka

Ks. HS-selitykset, nimike 2403, 6 kohta.

2403 99 10

purutupakka ja nuuska

Purutupakka on rullien, ”nuorien”, ”palmikoiden”, kuutioiden tai laattojen muodossa olevaa tupakkaa, joka on erityisesti valmistettu pureskelua mutta ei polttamista varten ja joka on pakattu vähittäismyyntiä varten.

Nuuska on jauheen tai murujen muodossa olevaa tupakkaa, joka on erikoiskäsitelty niin, että sitä voi nuuskata, mutta ei polttaa.

Tuotteet, jotka koostuvat osaksi muista aineosista kuin tupakasta, voidaan luokitella tähän alanimikkeeseen, jos ne täyttävät edellä mainitut edellytykset.

2403 99 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

HS-selityksissä nimikkeen 2403 kohdassa 7 kuvaillut tupakkauutteet ja -esanssit;

2.

tupakkajauhe (”powder”) (saadaan yleensä jostakin prosessista, esim. jauhamisesta, jonka tuloksena on erityinen hiukkaskokojakauma). Jauheessa ei pitäisi olla epäpuhtauksia ja hiukkasten koon tulisi olla alle 0,4 mm;

3.

”nuoraksi” kierretty, hajustettu ja fermentoitu brasilialainen purutupakka, joka on puristettu pallon muotoon kuoren sisään (”mangotes”);

4.

paisutettu tupakka, jota ei ole leikattu tai muuten halkaistu;

5.

poltettaviksi tarkoitetut tuotteet (esim. ”vesipiipputupakka”), jotka koostuvat kokonaan tupakankorvikkeista ja muista aineista kuin tupakasta.

V JAKSO

KIVENNÄISTUOTTEET

25 RYHMÄ

SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI

Huomautus 1

Vaahdottamisessa erotetaan malmin arvokas mineraaliaines hylkykivestä upottamalla malmi veteen, jolloin mineraaliaines kertyy veden pinnalle ja hylkykivi kerrostuu pohjalle.

 

2501 00

Suola (myös pöytäsuola ja denaturoitu suola) ja puhdas natriumkloridi, myös vesiliuoksena tai lisättyä paakkuuntumisenestoainetta tai valuvuutta parantavaa ainetta sisältävänä; merivesi

2501 00 31

kemialliseen muuntamiseen (natriumin erottamiseen kloorista) muiden tuotteiden valmistamiseksi tarkoitetut

Jos toimivaltaisten viranomaisten asettamat edellytykset täyttyvät, tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. suola, myös denaturoitu, joka on tarkoitettu kloorivetyhapon, kloorin, kalsiumkloridin, natriumnitraatin, natriumhypokloriitin, natriumsulfaattien, natriumkarbonaattien, natriumhydroksidin, natriumkloraatin, natriumperkloraatin ja natriummetallin valmistamiseen.

2501 00 51

denaturoidut tai muuhun teolliseen käyttöön (mukaan lukien puhdistus) kuin ihmis- tai eläinravinnoksi tarkoitettujen ravintovalmisteiden säilöntään tai valmistukseen tarkoitetut

Jos toimivaltaisten viranomaisten asettamat edellytykset täyttyvät, tähän alanimikkeeseen kuuluu mm.:

1.

denaturoitu suola, mihin tahansa käyttöön tarkoitettu, lukuun ottamatta alanimikkeen 2501 00 31 denaturoitua suolaa;

2.

puhdistukseen tarkoitettu suola; ”puhdistuksella” tarkoitetaan tässä ainoastaan sellaisilla menetelmillä tehtyä puhdistusta, missä suola liukenee;

3.

muuhun teolliseen käyttöön kuin kemialliseen muuntamiseen ja ihmis- tai eläinravinnoksi tarkoitettujen ravintovalmisteiden säilöntään tai valmistukseen tarkoitettu suola. ”Teolliseen käyttöön tarkoitetulla suolalla” tarkoitetaan tehdaskäyttöön raaka-aineeksi tai apuaineeksi teolliseen valmistusprosessiin tarkoitettua suolaa (esim. metallurgiassa, värjäyksessä, nahkateollisuudessa, saippuanvalmistuksessa, jäähdytysteollisuudessa ja keramiikkateollisuudessa).

Suola, muu kuin teiden suolaamiseen tarkoitettu denaturoitu suola, luokitellaan alanimikkeeseen 2501 00 99.

2501 00 91

ihmisravinnoksi soveltuva suola

Ihmisravinnoksi soveltuva suola on denaturoimatonta suolaa, joka on valmista käytettäväksi kotitaloudessa tai teollisuudessa ravintovalmisteiden maustamiseen tai säilöntään. Se on yleensä erittäin puhdasta ja väriltään tasaisen valkoista.

2501 00 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. denaturoimaton suola, jota käytetään talvella tiesuolana ja eläinten ravinnoksi käytetty suola (esim. nuolukivi).

2503 00

Kaikenlainen rikki, ei kuitenkaan sublimoitu, saostettu eikä kolloidinen rikki

2503 00 10

raaka rikki ja puhdistamaton rikki

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ne rikkityypit, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2503 kohdissa 1–4. Nämä rikit ovat yleensä kimpaleina, paloina tai hienona jauheena.

2503 00 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ne rikkityypit, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2503 kohdissa 5–7. Nämä rikit ovat yleensä tankoina tai pieninä kakkuina (puhdistettu rikki) tai jauheena (seulottu rikki eli ”sieved sulphur”, tuuliseulottu rikki eli ”winnowed sulphur”, erittäin hienoksi hienonnettu rikki eli ”atomized sulphur”).

2508

Muut savet (ei kuitenkaan nimikkeen 6806 paisutettu savi), andalusiitti, kyaniitti ja sillimaniitti, myös kalsinoidut; mulliitti; samotti ja dinasmaa

2508 10 00

bentoniitti

Ks. HS-selitykset, nimike 2508, kolmas kappale, kohta 1.

Luonnonbentoniittien pH-arvo on yleensä 6–9,5 (5-prosenttisena vesisuspensiona, tunnin seisotuksen jälkeen) ja natriumkarbonaattipitoisuus on pienempi kuin 2 painoprosenttia; yhteenlaskettu natrium- ja kalsiumpitoisuus on enintään 80 meq/100 g. Luonnonbentoniitit jakautuvat kahteen ryhmään: kalsiumpitoiset ja vähän paisuvat sekä natriumpitoiset ja runsaasti paisuvat (paisumisarvo pienempi kuin 7 ml/g tai suurempi kuin 12 ml/g).

Tietyt luonnonbentoniitit saattavat poiketa näistä arvoista; jos poikkeavia arvoja on useita, bentoniittia pidetään yleisesti aktivoituna.

Aktivoidut bentoniitit kuuluvat yleensä alanimikkeeseen 3802 90 00.

2511

Luonnon bariumsulfaatti (raskassälpä); luonnon bariumkarbonaatti (viteriitti), myös kalsinoitu, ei kuitenkaan nimikkeen 2816 bariumoksidi

2511 10 00

luonnon bariumsulfaatti (raskassälpä)

Raskassälpä sisältää vaihtelevia määriä rautaoksidia, alumiinioksidia, natriumkarbonaattia ja piidioksidia. Valkoinen raskassälpä on kysytyin raskassälvän muoto. Sen valmistamiseksi raskassälpä murskataan, seulotaan (värillisten, useimmiten kellertävien ainesosien poistamiseksi), jauhennetaan ja puhdistetaan jakoliettämällä.

2511 20 00

luonnon bariumkarbonaatti (viteriitti)

Viteriitti esiintyy vinokaiteen muotoisina kiteinä tai kellertävänä massana, jotka eivät liukene veteen.

2513

Hohkakivi; smirgeli; luonnonkorundi, luonnongranaatti ja muut luonnon hioma-aineet, myös lämpökäsitellyt

2513 20 00

smirgeli, luonnonkorundi, luonnongranaatti ja muut luonnon hioma-aineet

Tässä alanimikkeessä muihin luonnon hioma-aineisiin kuuluu myös nimillä ”rotten-stone” ja piimaana tunnettu trippeli, tuhkanharmaa tuote, jota käytetään pehmeänä hioma-aineena tai kiillottamiseen.

2516

Graniitti, porfyyri, basaltti, hiekkakivi ja muu muistomerkki- ja rakennuskivi, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi

Jos muotoillut kivet eivät ole tasaisen paksuisia, tehdään paksuuden mukainen luokitus kiven paksuimman kohdan mukaan.

2516 11 00

raaka tai karkeasti lohkottu

Alanimikkeen 2515 11 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

2516 12 00

ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi

Alanimikkeen 2515 12 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

2516 90 00

muu muistomerkki- ja rakennuskivi

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kovat kivilajit, kuten porfyyri, syeniitti, laava, basaltti, gneissi, trakyytti, diabaasi, dioriitti, fonoliitti, lipariitti, gabro, labradoriitti ja peridotiitti;

2.

nimikkeeseen 2515 kuulumattomat kalkkipitoiset muistomerkki- ja rakennuskivet, joiden näennäinen ominaispaino on pienempi kuin 2,5, raa'at, karkeasti lohkotut tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi, minkä tahansa paksuiset;

3.

serpentiini eli ofiitti, raaka, karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi, minkä tahansa paksuinen;

2518

Dolomiitti, myös kalsinoitu tai sintrattu, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi leikattu; dolomiittisullomassa

2518 10 00

kalsinoimaton ja sintraamaton (raaka) dolomiitti

Dolomiitti on kalsiumin ja magnesiumin luonnon kaksoiskarbonaattia. Se luokitellaan tähän alanimikkeesen myös silloin, kun se on käynyt läpi kevyen lämpökäsittelyn, joka ei muuta sen kemiallista koostumusta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu kalsinoimaton ja sintraamaton, raaka, karkeasti lohkottu (karkeasti muotoiltu) tai ainoastaan sahaamalla tai halkaisemalla suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi leikattu dolomiitti.

2518 20 00

kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti

Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti on dolomiittia, joka on lämpökäsitelty korkeassa lämpötilassa [perkipoltettu (sintrattu) dolomiitti noin 1  500 °C:ssa ja alkalipoltetut dolomiitit noin 800 °C:ssa]. Lämpökäsittely muuttaa dolomiitin kemiallista koostumusta poistamalla hiilidioksidin.

2519

Luonnon magnesiumkarbonaatti (magnesiitti); sulatettu magnesiumoksidi (magnesia); perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi, myös jos siinä on vähäisiä määriä muita ennen sintrausta lisättyjä oksideja; muu magnesiumoksidi, myös puhdas

2519 90 10

magnesiumoksidi, muu kuin kalsinoitu luonnon magnesiumkarbonaatti

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

magnesiumoksidi, jota saadaan kalsinoimalla joko magnesiumhydroksidia tai saostettua magnesiumkarbonaattia ja jota käytetään erityisesti lääkkeiden valmistuksessa; tämä aine on valkoista jauhetta, jonka puhtausaste on vähintään 98 %;

2.

magnesiumoksidi, jota saadaan sulattamalla magnesiittia, joka on ensin kalsinoitu 1  400–1  800 °C:ssa; saatu magnesia sulatetaan valokaaressa 2  800–3  000 °C:ssa ja jäähdytetään, jolloin se muodostaa kidemäisen tuotteen, joka koostuu lähes kokonaan magnesiasta (sulatettu magnesiumoksidi); tuote on erittäin puhdasta (puhtausaste vähintään 95 %) ja se koostuu lasimaisista kiteistä;

3.

merivedestä saatu magnesiumoksidi; tätä tuotetta saadaan kalsinoimalla merivedestä saostettua magnesiumhydroksidia: tuotteen puhtausaste on yleensä 91–98 % ja se sisältää tyypillisenä epäpuhtautena enemmän booria (noin 100 ppm) kuin perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi (noin 40 ppm).

2520

Kipsikivi; anhydriitti; kipsi (kipsikiveä tai kalsiumsulfaattia), värjäämätön tai värjätty, myös vähäisiä kiihdytin- tai hidastinmääriä sisältävä

2520 20 00

kipsi

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. rakennuskäyttöön tarkoitettua kipsiä.

Rakennuskäyttöön tarkoitettua kipsiä valmistetaan raa'asta kipsistä (kipsikivestä tai muusta kipsiä sisältävästä materiaalista, esim. kemian teollisuuden sivutuotteista) erityisellä viimeistely- tai kalsinointimenetelmällä. Erityisominaisuuksia saadaan lisäämällä valmistuksen aikana lisäaineita. Nämä lisäaineet ovat vaahdotusaineita, jotka vaikuttavat tietyllä tavalla kipsin ominaisuuksiin (kuten sen tiiviyteen tai tarttuvuuteen), sekä hidastimia tai kiihdyttimiä.

Rakennuskipsiä käytetään esimerkiksi stukkona, seinien ja sisäkattojen rappaamiseen, rakennuspaneelien ja muiden rakennuselementtien valmistukseen sekä kaakelien saumaukseen.

2523

Portlandsementti, aluminaattisementti ja kuonasementti sekä niiden kaltainen hydraulinen sementti, myös värjätty tai klinkkereinä

2523 90 00

muu hydraulinen sementti

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

masuunisementti, jossa on vähintään 20 painoprosenttia portlandsementtiklinkkeriä, 36–80 painoprosenttia rakeistettua masuunikuonaa ja enintään 5 painoprosenttia muita sementin ainesosia;

2.

potsolaanisementti, jossa on vähintään 60 painoprosenttia portlandsementtiklinkkeriä, enintään 40 painoprosenttia luonnon potsolaania tai lentotuhkaa ja enintään 5 painoprosenttia muita sementin aineosia.

Ilmaisu ”potsolaani” on määritelty HS-selityksissä nimikkeen 2530 kohdan D alakohdassa 7.

Lentotuhka on hienoa, kevyttä jauhetta, jota saadaan, kun masuuneissa poltetaan hiilipölyä ja syntyneistä polttokaasuista erotetaan jauhepartikkelit. Lentotuhkan väri vaihtelee harmaasta mustaan.

2524

Asbesti

2524 10 00

krokidoliitti

Ks. HS-selitykset, nimike 2524, toinen kappale.

2526

Luonnonsteatiitti, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi; talkki

2526 20 00

murskatut tai jauhetut

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu vähittäismyyntipakkauksissa oleva talkkijauhe, joka on tarkoitettu toalettikäyttöön (nimike 3304).

2528 00 00

Luonnonboraatit ja niiden rikasteet (myös kalsinoidut), ei kuitenkaan luonnonsuolaliuoksista erotetut; luonnonboorihappo, jossa on boorihappoa (H3BO3) enintään 85 prosenttia kuiva-aineen painosta

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kerniitti ja tinkali, jotka tunnetaan myös ”luonnonboorakseina”;

2.

pandermiitti ja priseiitti, jotka ovat kalsiumboraatteja;

3.

borasiitti, joka on magnesiumkloroboraattia;

4.

luonnon boorihappo, jota valmistetaan haihduttamalla liuosta, jota saadaan tiivistämällä eräillä alueilla maasta nousevia luonnon höyryjä (ital. soffioni), tai haihduttamalla vettä, jota on saatu näiden alueiden maanalaisista lähteistä, jos se sisältää boorihappoa (H3BO3) enintään 85 painoprosenttia kuiva-aineesta. Jos luonnon boorihappo sisältää boorihappoa enemmän kuin 85 painoprosenttia kuiva-aineesta, se luokitellaan nimikkeeseen 2810 00.

Tähän nimikkeeseen ei kuulu natriumboraatti (puhdistettu booraksi), joka on saatu käsittelemällä kemiallisesti kerniittiä tai tinkalia, eivätkä natriumboraatit, jotka on saatu haihduttamalla eräistä suolajärvistä saatua suolaliuosta (nimike 2840).

2530

Muualle kuulumattomat kivennäisaineet

2530 10 00

vermikuliitti, perliitti ja kloriitit, paisuttamattomat

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2530 kohdan D alakohta 3.

2530 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 2530 kohdat A, B, C ja D (lukuun ottamatta kohdan D alakohtaa 3).

26 RYHMÄ

MALMIT, KUONA JA TUHKA

2620

Kuonat, tuhka ja jätteet (muut kuin raudan tai teräksen valmistuksessa syntyvät), joissa on metalleja, arseenia tai niiden yhdisteitä

2620 11 00

kovasinkki

Kovasinkki on kuumasinkityksessä syntyvä jäte, jota nimitetään myös rautasinkiksi. Tällaista jätettä on kahta päätyyppiä:

1.

Kappalekuumasinkityksessä syntyvät kovasinkit, jotka ovat koostumukseltaan hyvin vaihtelevia ja epähomogeenisia metallituotteita. Kovasinkit eivät sula yhtä helposti kuin sinkki, ne ovat sitä tiheämpiä ja laskeutuvat nestemäisen sinkkikylvyn pohjalle galvanoitaessa teräslevyjä, -lankaa, -putkia yms. sulassa sinkissä.

Nämä kovasinkit otetaan sinkkikylvystä paksuna tahnana ja ne muokataan levyiksi tai laatoiksi, joilla voi olla karkea tai jopa huokoinen ulkomuoto.

Kovasinkit sisältävät 2–5 painoprosenttia rautaa ja 92–94 painoprosenttia sinkkiä. Niiden alumiinipitoisuus on yleensä alhainen, enintään 0,2–0,3 painoprosenttia.

2.

Jatkuvatoimisessa kuumasinkityksessä (Senzimir-prosessi) syntyvä kovasinkki eli pintakuona, joka on juoksutteita sisältämätön metallituote ja joka kaavitaan sinkkikylvyn pinnalta.

Tämä sinkkiä kevyempi pintakuona kelluu sulan sinkkikylvyn pinnalla, josta se kaavitaan paksuna tahnana ja valetaan kuonaharkoiksi, joiden ulkomuoto ei ole yhtä epäsäännöllinen kuin kohdassa 1 mainittujen harkkojen.

Pintakuonan rautapitoisuus on hyvin alhainen, yleensä pienempi kuin 0,5 painoprosenttia. Alumiinipitoisuus on vastaavasti korkeampi: 1–2 painoprosenttia. Sinkkiä pintakuona sisältää noin 98 painoprosenttia.

Näitä tuotteita ei pidä sekoittaa sinkkiseoksiin (nimike 7901), joiden alumiinipitoisuus on tavallisesti 3–5 painoprosenttia ja joissa voi olla jopa 3 painoprosenttia kuparia, mutta jotka ovat kuitenkin tiettyjen teknisten standardien mukaisia. Pintakuonat ovat puolestaan koostumukseltaan sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää ainoastaan metallurgisesti tai kemiallisesti.

2620 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm.:

1.

puhdistuksessa syntynyt metallikivi, joka otetaan niiden altaiden pohjalta, joissa raakasinkkiä puhdistetaan. Näissä jätteissä on 4–8 painoprosenttia lyijyä ja enintään 6 painoprosenttia rautaa;

2.

sinkkuonat ja sinkkituhka, jossa on sinkkiä (65–70 painoprosenttia) ja sinkkioksidia sekä hiiltä ja muita epäpuhtauksia;

3.

sinkkivaahto, jossa on metallista sinkkiä, sinkkikloridia, ammoniumkloridia, sinkkioksidia ja rautaoksidia. Sinkkivaahto otetaan sinkkikylpyjen pinnalta tai altaista, joissa vanhaa sinkkiä sulatetaan uudelleen;

4.

sinkkisakka, jota syntyy sinkkiä pelkistimenä käyttävillä teollisuudenaloilla;

5.

sinkkikuona, jota syntyy valmistettaessa sinkkioksidia metallikivestä. Sinkkikuonassa on noin 60 painoprosenttia sinkkiä, muita aineosia ovat rauta ja muut epäpuhtaudet;

6.

sinkkioksidijätteet, joita erotetaan kaasuista eri metallien tai metalliseoksien (esim. messingin) uudelleenkäsittelyn yhteydessä. Näitä oksidijätteitä ei pidä sekoittaa seuraaviin tuotteisiin:

sinkkiharmaa (alanimike 3206 49 70), joka on erittäin epäpuhdasta sinkkioksidia; se on tasakokoisen ja tasaisen värisen jauheen muodossa ja sitä käytetään väriaineena;

sinkkijauhe, jota saadaan hienontamalla sulaa sinkkiä erittäin hienoksi jauheeksi (alanimike 7903 90 00) ja sinkkipöly, jossa on 80–94 painoprosenttia metallista sinkkiä ja joka otetaan talteen sinkkioksidikerroksesta (alanimike 7903 10 00).

2620 21 00

lyijypitoiset bensiinilietteet ja lyijypitoiset nakutuksenestoaineseosten lietteet

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2620, toinen kappale, 10 kohta.

2620 60 00

joissa on arseenia, elohopeaa, talliumia tai niiden sekoituksia ja jollaisia käytetään arseenin tai kyseisten metallien erottamiseen tai niiden kemiallisten yhdisteiden valmistamiseen

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

2620 91 00

joissa on antimonia, berylliumia, kadmiumia, kromia tai niiden sekoituksia

Ks. HS-selitykset, nimike 2620, toinen kappale, 13 kohta.

2621

Muu kuona ja tuhka, myös merileväntuhka; yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät tuhkat ja jätteet

2621 10 00

yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät tuhkat ja jätteet

Ks. HS-selitykset, nimike 2621, toinen kappale, 5 kohta.

27 RYHMÄ

KIVENNÄISPOLTTOAINEET, KIVENNÄISÖLJYT JA NIIDEN TISLAUSTUOTTEET; BITUMISET AINEET; KIVENNÄISVAHAT

Yleisohjeita

Jos ei muuta ilmoiteta, tarkoitetaan ilmaisulla ”ASTM-menetelmä” menetelmiä, joista American Society for Testing and Materials -järjestö on määrännyt.

Huomautus 2

Aromaattisten aineosien pitoisuudet määritetään seuraavien menetelmien avulla:

tuotteet, joiden tislauksen päätepiste on enintään 315 °C: EN 15553 -menetelmä;

tuotteet, joiden tislauksen päätepiste on korkeampi kuin 315 °C: ks. tämän ryhmän selittävien huomautusten A liite.

Lisähuomautus 5

1.

Jollei 5 lisähuomautuksen n alakohdan määräyksistä muuta johdu, tullittomuutta sovelletaan koko tietyn käsittelyn saaneeseen tuotteeseen.

Tästä seuraa, että silloin kun maaöljytuote esim. alkyloidaan tai polymeroidaan, tullittomuus koskee myös tuotteen sitä osaa, jota ei itse asiassa muunneta (alkyloida tai polymeroida).

2.

Tapauksissa, joissa esikäsittelyä tarvitaan ennen ”tiettyä käsittelyä” (ks. 5 lisähuomautuksen viimeinen kappale), on seuraavien kahden edellytyksen täytyttävä, jotta tullittomuutta voidaan soveltaa:

a)

tuoduille tuotteille on todella tehtävä ”tietty käsittely”, esim. krakkaus;

b)

esikäsittelyn on oltava teknisesti tarpeellinen ”tietyn käsittelyn” tekemiselle.

Erityisesti seuraavien esikäsittelyjen katsotaan olevan tarpeellisia tuotteille, jotka on tarkoitettu ”tiettyyn käsittelyyn”:

a)

kaasunpoisto;

b)

vedenpoisto;

c)

tiettyjen, mahdollisesti käsittelyä haittaavien kevyiden tai raskaiden tuotteiden poistaminen;

d)

merkaptaanien poistaminen tai muuntaminen (pehmennys tai makeutus) tai muiden rikkiyhdisteiden tai muiden mahdollisesti käsittelyä haittaavien yhdisteiden poistaminen tai muuntaminen;

e)

neutralointi;

f)

dekantointi;

g)

suolanpoisto.

Kaikkiin niihin tuotteisiin, joita mahdollisesti saadaan esikäsittelyn aikana, mutta joille ei tehdä ”tiettyä käsittelyä”, sovelletaan samaa tullia kuin ”muihin tarkoituksiin” käytettäviin tuotteisiin. Tullia kannetaan tuotujen tavaroiden lajin ja arvon mukaan sekä saatujen tuotteiden nettopainon perusteella.

Lisähuomautus 5 a)

Tyhjötislauksella tarkoitetaan tislausta, joka tapahtuu enintään 400 millibaarin paineessa kolonnin huipulta mitattuna.

Lisähuomautus 5 b)

Toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla tarkoittaa jatkuvatoimista tai annoksittain tapahtuvaa tislausta (lukuun ottamatta kiviöljyn alkutislausta, ”topping”) teollisuuslaitoksissa, jotka käyttävät alanimikkeiden 2710 12 11–2710 19 48, 2711 11 00, 2711 12 91–2711 19 00, 2711 21 00 ja 2711 29 00 tisleitä (lukuun ottamatta propaania, jonka puhtausaste on vähintään 99 prosenttia) saadakseen:

1.

erittäin puhtaita, eroteltuja hiilivetyjä (puhtausaste vähintään 90 prosenttia, kun kyseessä ovat olefiinit ja vähintään 95 prosenttia, kun kyseessä ovat muut hiilivedyt); isomeerien seoksia, joilla on sama orgaaninen rakenne, pidetään eroteltuina hiilivetyinä.

Ainoastaan sellaiset käsittelyt hyväksytään, joiden avulla saadaan vähintään kolmea eri tuotetta; tämä rajoitus ei kuitenkaan koske isomeerien erottelua. Tässä yhteydessä etyylibentseeniä pidetään ksyleeni-isomeerinä;

2.

alanimikkeiden 2707 10 00–2707 30 00, 2707 50 00 ja 2710 12 11–2710 19 48 tuotteita:

a)

joissa jakeen tislauksen loppupiste ja sitä seuraavan jakeen tislauksen alkupiste eivät mene päällekkäin ja joissa on enintään 60 °C:n ero niiden lämpötilojen välillä, joissa toisessa saanto on 5 ja toisessa 90 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien) ASTM D 86 -menetelmää vastaavalla EN ISO 3405 -menetelmällä tislattaessa;

b)

joissa jakeen tislauksen loppupiste ja sitä seuraavan jakeen tislauksen alkupiste eivät mene päällekkäin ja joissa on enintään 30 °C:n ero niiden lämpötilojen välillä, joissa toisessa saanto on 5 ja toisessa 90 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien) ASTM D 86 -menetelmää vastaavalla EN ISO 3405 -menetelmällä tislattaessa;

Lisähuomautus 5 c)

Krakkaus on teollinen käsittely, jossa maaöljytuotteiden molekyylejä pilkotaan ja niiden kemiallista rakennetta muokataan kuumentamalla niitä paineessa tai ilman painetta, katalyytin avulla tai ilman katalyyttiä. Krakkauksen avulla tuotetaan erityisesti kevyempien hiilivetyjen seoksia, jotka ovat normaalilämpötilassa ja -paineessa nestemäisiä tai kaasumaisia.

Tärkeimmät krakkausmenetelmät ovat:

1.

terminen krakkaus;

2.

katalyyttinen krakkaus;

3.

höyrykrakkaus kaasumaisten hiilivetyjen tuottamiseen;

4.

vetykrakkaus (krakkaus yhdistettynä hydraukseen);

5.

vedynpoisto;

6.

dealkylointi;

7.

koksaus;

8.

visbreaking (viskositeetin alentaminen).

Lisähuomautus 5 d)

Reformoinnilla tarkoitetaan kevyiden tai keskiraskaiden öljyjen lämpökäsittelyä tai katalyyttistä käsittelyä, jolla pyritään lisäämään aromaattisten aineosien määrää. Katalyyttisellä reformoinnilla esim. muunnetaan suoratislauksesta saatuja kevyitä öljyjä korkeamman oktaaniluvun kevyiksi öljyiksi (joissa on enemmän aromaattisia hiilivetyjä) tai hiilivetyjen seokseksi, joka sisältää bentseeniä, tolueenia, ksyleenejä, etyylibentseeniä, jne.

Katalyyttisessä reformoinnissa käytetään katalyyttinä pääasiassa platinaa.

Lisähuomautus 5 e)

Uuttaminen valikoivien liuottimien avulla on käsittely, jossa molekyylirakenteeltaan erilaiset tuoteryhmät erotetaan toisistaan käyttäen apuna liuottimia, joiden vaikutus on valikoiva (esim. furfuraali, fenoli, dikloorietyylieetteri, rikkitrioksidi, nitrobentseeni, virtsa-aine ja sen tietyt johdannaiset, asetoni, propaani, etyylimetyyliketoni, isobutyylimetyyliketoni, glykoli ja N-metyylimorfoliini).

Lisähuomautus 5 g)

Polymerointi on teollinen käsittely, johon saattaa sisältyä kuumentaminen tai katalyytin käyttö ja jossa tyydyttymättömät hiilivedyt saadaan muodostamaan polymeereja tai kopolymeereja.

Lisähuomautus 5 h)

Alkyloinnilla tarkoitetaan lämpöreaktioita ja katalyyttisiä reaktioita, joissa tyydyttymättömiä hiilivetyjä yhdistetään muiden hiilivetyjen, erityisesti isoparafiinien tai aromaattien kanssa.

Lisähuomautus 5 ij)

Isomeroinnissa muutetaan maaöljytuotteiden aineosien rakennetta muuttamatta kuitenkaan niiden kokonaiskoostumusta.

Lisähuomautus 5 l)

Seuraavat menetelmät ovat esimerkkejä tämän lisähuomautuksen tarkoittamasta vahan poistosta:

1.

vahan poisto jäähdyttämällä (liuottimien avulla tai ilman);

2.

mikrobiologinen käsittely;

3.

vahan poisto virtsa-aineen avulla;

4.

käsittely molekyyliseulalla.

Lisähuomautus 5 n)

Ilmatislauksella tarkoitetaan tislausta, joka tehdään noin 1  013 millibaarin paineessa kolonnin huipulta mitattuna.

Lisähuomautus 6

1.

Ilmaisulla ”kemiallinen muuntaminen” tarkoitetaan niitä toimintoja, joissa käsiteltävän maaöljytuotteen yhden tai useamman aineosan molekyylejä muunnetaan.

Jos maaöljytuotetta ainoastaan sekoitetaan toisen maaöljytuotteen tai jonkin muun tuotteen kanssa, ei kyseessä ole ”kemiallinen muuntaminen”. Esimerkiksi raskasbensiinin sekoittaminen maaliin tai voiteluöljyn sekoittaminen painomusteeseen ei täytä ”kemiallisen muuntamisen” määritelmää. Tämä pätee myös silloin, kun maaöljytuotteita käytetään liuottimina tai polttoaineina.

2.

Esimerkkejä ”kemiallisesta muuntamisesta”:

a)

käsittely halogeeneilla tai halogeeniyhdisteillä:

i)

reaktio kaasumaisessa maaöljyjakeessa olevan propeenin kanssa orgaanisten johdannaisten saamiseksi (esim. propeenioksidin saamiseksi);

ii)

maaöljyjakeiden (moottoribensiini, petroli, kaasuöljy) parafiinien, maaöljyvahojen tai parafiinia sisältävien jäännösten käsittely kloorilla tai klooriyhdisteillä klooriparafiinien saamiseksi;

b)

käsittely emäksillä (esim. natriumilla, kaliumilla tai ammoniumhydrokseilla) nafteenihappojen saamiseksi;

c)

käsittely rikkihapolla tai sen anhydridillä:

i)

sulfonaattien saamiseksi;

ii)

isobuteenin uuttamiseksi tai saamiseksi;

iii)

kaasuöljyjen ja voiteluöljyjen sulfonoimiseksi.

Tullittomuus ei koske öljyä, joka on lisätty sulfonoinnin jälkeen.

d)

sulfoklooraus;

e)

hydraus, erityisesti kaasumaisissa maaöljyjakeissa olevien tyydyttymättömien hiilivetyjen muuntaminen alkoholien saamiseksi;

f)

käsittely maleiinihapon anhydridillä, erityisesti neljä hiiliatomia sisältävän, kaasumaisen maaöljyjakeen kanssa sekoitetun butadieenin käsittely tetrahydroftaalihapon saamiseksi;

g)

käsittely fenolilla, esim. maaöljyn olefiinien reaktio fenolien kanssa katalyytin avulla alkyylifenolien saamiseksi;

h)

hapetus:

i)

raskasöljyjen hapetus alanimikkeen 2713 20 00 bitumien saamiseksi;

ii)

minkä tahansa maaöljytuotteen hapetus monimutkaisempien kemiallisten tuotteiden, kuten happojen, aldehydien, ketonien ja alkoholien saamiseksi, esim. kevyiden jakeiden hapetus paineen ja korkean lämpötilan avulla etikkahapon, muurahaishapon, propionihapon tai meripihkahapon saamiseksi;

ij)

vedyn poisto, esim:

i)

nafteenihiilivedyistä aromaattisten hiilivetyjen (esim. bentseenin) saamiseksi;

ii)

parafiinihiilivedyistä nestemäisten olefiinien saamiseksi, joita käytetään esimerkiksi biologisesti hajoavien alkyylibentseenien valmistamiseen;

k)

oksosynteesi;

l)

raskasöljyjen peruuttamaton yhdistäminen suurpolymeereihin (esim. luonnonlateksiin, synteettiseen lateksiin, butyylikautsuun tai polystyreeniin);

m)

nimikkeen 2803 tuotteiden valmistaminen;

n)

nitraus nitrattujen johdannaisten saamiseksi;

o)

tiettyjen n-parafiineja sisältävien maaöljyjakeiden biologinen käsittely proteiinien tai muiden monimutkaisten orgaanisten tuotteiden saamiseksi.

 

2701

Kivihiili; briketit ja niiden kaltaiset kivihiilestä saadut kiinteät polttoaineet

Tähän nimikkeen kivihiilenä pidetään myös polttoaineita, joista Espanjan kaupassa käytetään nimitystä ”musta ligniitti” (black lignite) ja joita saadaan Teruelin, Mequinenzan, Pirenaican ja Baleaarienn hiilikentiltä.

2701 12 10

koksikivihiili

Koksikivihiilessä on 19–41 painoprosenttia haihtuvia aineosia.

2702

Ruskohiili, myös yhteenpuristettu, ei kuitenkaan gagaatti

Ruskohiili palaa pitkällä mutta haalealla liekillä ja tuottaa pistävää, mustaa savua. Yleisesti tunnettuja ruskohiilityyppejä ovat: kuitumainen ruskohiili, jonka murtopinta muistuttaa ulkonäöltään alkuperäisen puun syitä ja jonka kosteuspitoisuus on korkea (jopa 50 %); väriltään ruskea tai musta tavallinen, multamainen ruskohiili, joka sisältää vähemmän vettä kuin kuitumainen ruskohiili (noin 15 %) ja jonka murtopinta on multamainen; bituminen, rasvamainen ruskohiili, joka pehmenee lämmitettäessä ja soveltuu sen vuoksi erittäin hyvin brikettien valmistukseen; vahamaiset ruskohiilet, joiden murtopinta on vahamainen ja joiden vahapitoisuus on korkea.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu polttoaineet, joista Espanjan kaupassa käytetään nimitystä ”musta ligniitti” (black lignite) ja joita saadaan Teruelin, Mequinenzan, Pirenaican ja Baleaarien hiilikentiltä (nimike 2701).

2704 00

Kivihiilestä, ruskohiilestä tai turpeesta saatu koksi ja puolikoksi, myös yhteenpuristettu; retorttihiili

2704 00 10

kivihiilestä saatu koksi ja puolikoksi

Koksi eroaa kivihiilestä siinä, että se palaa melkein liekittä ja säilyttää huokoisuutensa ja kaasunläpäisevyytensä polttamisen jälkeen. Koksi ei sula ja se on kovempaa ja sisältää vähemmän rikkiä ja enemmän hiiltä kuin kivihiili. Koksia tuotetaan kuumakoksaamalla kivihiiltä (1  000–1  200 °C:ssa) hapettomassa tilassa, kun taas puolikoksia tuotetaan koksaamalla kivihiiltä 450–700 °C:ssa (hapen pääsy on osittain estetty).

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kivihiilestä saatu koksi ja puolikoksi, joita käytetään yleensä rautaseosten tuotantoon tarkoitettujen elektrodien valmistukseen. Tämän alanimikkeen koksi ja puolikoksi ovat erityisen puhtaita (niiden tuhkapitoisuus on hyvin alhainen) ja ne ovat yleensä pienten palasten muodossa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. retorttikoksi eli kaasukoksi (kaasuntuotannon sivutuote) ja valimokoksi sekä puolikoksi, jota valmistetaan erityisesti metallurgiateollisuuden käyttöön (masuunikoksi). Toisin kuin retorttikoksi, puolikoksi on kova ja sitkeä tuote, joka on suurten hopeanhohtoisten palojen muodossa.

2704 00 30

ruskohiilestä saatu koksi ja puolikoksi

Ruskohiilet eivät sovi kuumakoksauksella tapahtuvaan koksin valmistukseen. Alhaisessa lämpötilassa koksaamalla saadaan kuitenkin puolikoksia, joka on savuttomasti palavaa polttoainetta. Tällainen puolikoksi on huokoista, kiiltävää ja puhdasta käsitellä, se syttyy helposti ja palaa hyvin.

2704 00 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

tuotteet, jotka on saatu turvetta koksaamalla ja joista lähtee poltettaessa vahva, pistävä haju. Näitä tuotteita käytetään polttoaineena pääasiallisesti teollisuusuuneissa;

2.

retorttihiili (ks. HS-selitykset, nimike 2704, neljäs ja viides kappale).

2707

Öljyt ja muut korkean lämpötilan kivihiilitervan tislaustuotteet; niiden kaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten aineosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten aineosien paino

Aromaattisten aineosien pitoisuuden määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen selittävät huomautukset.

2707 10 00

bentsoli (bentseeni)

Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

Näihin alanimikkeisiin kuuluu ainoastaan bentsoli (bentseeni), jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia. Bentsoli (bentseeni), jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 20 00.

2707 20 00

toluoli (tolueeni)

Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

Näihin alanimikkeisiin kuuluu ainoastaan toluoli (tolueeni), jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia. Toluoli (tolueeni), jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 30 00.

2707 30 00

ksyloli (ksyleenit)

Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

Näihin alanimikkeisiin kuulu ainoastaan ksyloli (ksyleenit), jonka puhtausaste kaasukromatografialla määritettynä on pienempi kuin 95 painoprosenttia (ksylolin (ksyleenit) orto-, meta- ja paraisomeerit, erikseen tai sekoitettuina). Ksyloli (ksyleenit), jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 41 00 tai 2902 44 00.

2707 40 00

naftaleeni

Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu ainoastaan naftaleeni, jonka kiteytymispiste on alempi kuin 79,4 °C määritettynä menetelmällä, joka kuvaillaan tämän ryhmän selittävien huomautusten liitteessä B. Jos tuotteen kiteytymispiste on vähintään 79,4 °C, se luokitellaan alanimikkeeseen 2902 90 00.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu naftaleenihomologit (alanimikkeet 2707 50 00, 2707 91 00–2707 99 99, 2902 90 00 tai 3817 00 80).

2707 50 00

muut aromaattiset hiilivetyseokset, joista ASTM D 86 -menetelmän avulla 250 °C:ssa tislattaessa tislautuu vähintään 65 tilavuusprosenttia (häviöt mukaan luettuna)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat hiilivetyseokset, joissa aromaatit (muut kuin bentseeni, tolueeni, ksyleeni tai naftaleeni) ovat hallitsevia ja joista EN ISO 3405 -menetelmän, joka vastaa ASTM D 86 -menetelmää, avulla 250 °C:een asti tislattaessa tislautuu vähintään 65 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien).

2707 99 11 ja 2707 99 19

raakaöljyt

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

Tuotteet, joita saadaan korkean lämpötilan kivihiilitervan ensimmäisessä tislauksessa.

Näitä korkean lämpötilan kivihiilitervoja tuotetaan yleensä valimokoksia valmistavissa koksaamoissa yli 900 °C:n lämpötilassa. Näistä tervoista saadut tislaustuotteet sisältävät hiilivetyjä, joissa aromaattisten paino on hallitseva, ja lisäksi typpi-, happi- ja rikkiyhdisteitä sekä hyvin usein epäpuhtauksia. Nämä tuotteet vaativat yleensä jatkokäsittelyä ennen käyttöä;

2.

Samankaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten aineosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten aineosien paino.

Ilmaisulla ”samankaltaiset tuotteet” tarkoitetaan tuotteita, joiden koostumus on laadullisesti kohdassa 1 mainittujen tuotteiden kaltainen.

Näissä tuotteissa voivat kuitenkin alifaattisten ja nafteenisten hiilivetyjen pitoisuudet olla korkeampia ja moniytimisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet alhaisempia kuin kohdassa 1 mainituissa tuotteissa.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan ne tuotteet, joissa aromaattisen aineosien paino on suurempi kuin muiden kuin aromaattisten aineosien paino.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös öljyt, joita saadaan kun kivihiilen koksauksessa syntyneestä kaasusta poistetaan pesun jälkeen bentseeni.

2707 99 20

rikkipitoiset alkutisleet (sulphuretted toppings); antraseeni

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”rikkipitoiset alkutisleet” tarkoitetaan ainoastaan niitä kevyitä tuotteita, joita saadaan raakojen tervaöljyjen ensimmäisessä tislauksessa. Nämä tuotteet sisältävät rikkiyhdisteitä (esim. rikkihiiltä, merkaptaaneja tai tiofeenia) ja hiilivetyjä, joista suurin osa on muita kuin aromaattisia hiilivetyjä ja joista alle 80 °C:n lämpötilassa tislattaessa tislautuu vähintään 90 tilavuusprosenttia.

Tämän alanimikkeen antraseeni on tavallisesti lietemäisessä tai tahnamaisessa muodossa ja se sisältää fenantreeniä, karbatsolia ja muita aromaattisia aineosia. Tähän alanimikkeeseen kuulu ainoastaan antraseeni, jonka puhtausaste on pienempi kuin 90 painoprosenttia. Antraseeni, jonka puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia, luokitellaan alanimikkeeseen 2902 90 00.

2707 99 50

emäksiset tuotteet

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”emäksiset tuotteet” tarkoitetaan aromaattisia ja/tai heterosyklisiä tuotteita, joissa on emäksinen typpiryhmä.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat erityisesti pyridiinin, kinoliinin, akridiinin ja aniliinin emäkset (mukaan lukien niiden seokset). Ne on johdettu pääasiassa pyridiinistä, kinoliinista, akridiinista ja niiden homologeista.

Tämän alanimikkeen emäksisiä tuotteita ovat esimerkiksi:

1.

pyridiini, jonka puhtausaste pienempi kuin 95 painoprosenttia. Pyridiini, jonka puhtausaste on vähintään 95 prosenttia luokitellaan alanimikkeeseen 2933 31 00;

2.

metyylipyridiini (pikoliini), 5-etyyli-2-metyylipyridiini (5-etyyli-2-pikoliini) ja 2-vinyylipyridiini, joiden puhtausaste on pienempi kuin 90 painoprosenttia (kaasukromatografialla määritettynä). Jos näiden tuotteiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia, ne luokitellaan alanimikkeeseen 2933 39;

3.

kinoliini, jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografialla määritettynä). Jos tuotteen puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, se luokitellaan alanimikkeeseen 2933 49 90.

4.

akridiini, jonka puhtausaste on pienempi kuin 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografialla määritettynä). Jos tuotteen puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia, se luokitellaan alanimikkeeseen 2933 99 80.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu yllä mainittujen emäksisten tuotteiden suolat (nimike 2933 tai 3824).

2707 99 80

fenolit

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

enolit, jotka on saatu tislaamalla korkean lämpötilan kivihiilitervaa, ja myös niiden kaltaiset tuotteet, joissa aromaattisten aineosien paino ylittää muiden aineosien painon.

Fenolisuolat eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen (tavallisesti nimike 2907 tai alanimike 3824 90 93);

2.

kresolit (yksittäisiä isomeereja tai isomeerien seoksia), joissa kaikki kresoli-isomeerit mukaan lukien on vähemmän kuin 95 painoprosenttia kresolia (kaasukromatografialla määritettynä). Jos kresolipitoisuus on vähintään 95 painoprosenttia, tuotteet luokitellaan alanimikkeeseen 2907 12 00;

3.

ksylenolit (yksittäisiä isomeereja tai isomeerien seoksia), joissa kaikki isomeerit mukaan lukien on vähemmän kuin 95 painoprosenttia ksylenolia (kaasukromatografialla määritettynä). Jos ksylenolipitoisuus on vähintään 95 painoprosenttia, tuotteet luokitellaan alanimikkeeseen 2907 19 10;

4.

muut fenolit, joissa on yksi tai useampi bentseenirengas, jossa on puolestaan yksi tai useampi hydroksyyliryhmä edellyttäen, että nämä fenolit eivät ole nimikkeen 2907 kemiallisesti määriteltyjä fenoleja. Eräs tällainen tuote on fenoli (C6H5OH), jonka puhtausaste on pienempi kuin 90 painoprosenttia.

2707 99 91 ja 2707 99 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat pääasiassa tuotteet, jotka koostuvat hiilivetyseoksista.

Näihin tuotteisiin kuuluvat mm.:

1.

raskaat öljyt (muut kuin raakaöljyt), jotka saadaan tislaamalla korkean lämpötilan kivihiilitervaa, tai näiden öljyjen kaltaiset tuotteet, jos:

a)

niistä 250 °C:ssa tislautuu vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia ASTM D 86 -menetelmää vastaavalla EN ISO 3405 -menetelmällä tislattuna;

b)

niiden neulatunkeuma EN 1426 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 400 ja

c)

ne eivät ominaisuuksiltaan vastaa nimikkeen 2715 00 00 tuotteita.

 

Näiden tuotteiden tiheys 15 °C:n lämpötilassa on EN ISO 12185 -menetelmän avulla määritettynä yleensä yli 1,000 g/cm3.

Tuotteet, jotka eivät täytä kohdissa a–c määrättyjä ehtoja, luokitellaan ominaisuuksiensa mukaan esimerkiksi alanimikkeisiin 2707 10 00–2707 30 00, 2707 50 00, nimikkeeseen 2708, alanimikkeeseen 2713 20 00 tai nimikkeeseen 2715 00 00.

2.

Aromaattiset uutteet, jotka eivät vastaa alanimikkeiden 2713 90 10 ja 2713 90 90 selittävissä huomautuksissa määrättyjä vaatimuksia.

3.

Tietyt naftaleeni- ja antraseenihomologit, kuten etyylinaftaleeni ja metyyliantraseeni, jos ne eivät kuulu nimikkeeseen 2902.

2709 00

Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, raa'at

Tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan sellaiset tuotteet, joilla on kyseistä alkuperää oleville raakaöljyille tyypilliset ominaisuudet (esim. tiheys, tislauskäyrä, rikkipitoisuus, jähmepiste ja viskositeetti).

2709 00 10

luonnonkaasukondensaatit

Tähän alanimikkeseen kuuluvat mm. raakaöljyt, jotka on saatu luonnonkaasujen stabiloinnista välittömästi louhinnan jälkeen. Tässä menetelmässä ”kostean” luonnonkaasun sisältämät kondensoituvat hiilivedyt uutetaan pääasiassa jäähdytyksen ja paineen poiston avulla.

Ks. myös HS-selitykset, nimikkeen 2709 toinen kappale.

2710

Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa'at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia; jäteöljyt

Ks. tämän ryhmän 2 ja 3 huomautukset ja ao selittävät huomautukset.

2710 12 11 2710 19 99

maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt (muut kuin raa’at) ja muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia, muut kuin biodieseliä sisältävät ja muut kuin jäteöljyt

Näiden tuotteiden määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautus ja HS-selitykset, nimike 2710, kohta I.

Niiden tuotteiden luokittelusta, jotka on

tarkoitettu tiettyyn käsittelyyn,

kemiallisesti muunnettaviksi,

ks. tämän ryhmän 5 ja 6 lisähuomautus ja ao selittävät huomautukset.

I.

Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt (muut kuin raa'at)

Tähän ryhmään kuuluvat tyydyttyneiden asyklisten hiilivetyjen isomeerien seokset (muut kuin stereoisomeerit), joissa on vähemmän kuin 95 painoprosenttia tiettyä isomeeria ja tyydyttymättömien asyklisten hiilivetyjen isomeerien seokset (muut kuin stereoisomeerit), joissa on vähemmän kuin 90 painoprosenttia tiettyä isomeeria; nämä prosenttiluvut on laskettu vedettömän tuotteen painosta

Tähän ryhmään kuuluvat myös edellä mainittujen hiilivetyjen yksittäiset isomeerit, joiden vastaavat puhtausasteet ovat vähemmän kuin 95 painoprosenttia ja vähemmän kuin 90 painoprosenttia.

Tähän ryhmään kuuluvat ainoastaan maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt:

1.

joiden kiteytymispiste ISO 2207 -menetelmää vastaavalla ASTM D 938 -menetelmällä määritettynä on alhaisempi kuin 30 °C, tai

2.

joiden kiteytymispiste on vähintään 30 °C ja

a)

joiden tiheys 70 °C:ssa EN ISO 12185 -menetelmällä määritettynä on pienempi kuin 0,942 g/cm3 sekä työstetty kartiotunkeuma ISO 2137 -menetelmää vastaavalla ASTM D 217 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 350 tai

b)

joiden tiheys 70 °C:ssa EN ISO 12185 -menetelmällä määritettynä on vähintään 0,942 g/cm3 ja neulatunkeuma EN 1426 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 400.

 

Edellä mainittun I kohdan maaöljyihin ja bitumisista kivennäisistä saatuihin öljyihin kuuluvat myös öljyt, joihin on lisätty hyvin pieniä määriä erilaisia aineita, esim. lisäaineita, jotka parantavat laatua tai hajua, jäljitysaineita ja väriaineita.

Ks. myös seuraava kaaviokuva:

 

Tiettyjen alanimikkeiden 2710 12 112710 19 99 ja nimikkeiden 2712 ja 2713 maaöljytuotteiden (muiden kuin alanimikkeisiin 2710 12 112710 19 99 kuuluvien valmisteiden) erotteluperusteet

Image

 

II.

Muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia, muut kuin biodieseliä sisältävät

Jotta valmisteet voidaan luokitella näihin alanimikkeisiin, niiden on täytettävä seuraavat ehdot:

1.

maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen osuuden valmisteesta on oltava vähintään 70 painoprosenttia, kuten I kohdassa on määritelty.

Tämä osuus on määritetty analyysilla eikä käytettyjen raaka-aineiden määrän perusteella;

2.

valmisteet ovat muualle kuulumattomia;

3.

kun kyseessä ovat seokset, on maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen oltava valmisteen perusaineosa, ts. käyttötarkoituksen kannalta olennainen aineosa.

Näiden alanimikkeiden valmisteisiin eivät kuulu mm.:

a)

maalit ja lakat (nimikkeet 3208, 3209 ja 3210 00);

b)

kivennäisöljyihin perustuvat kauneudenhoitovalmisteet ja kosmeettiset valmisteet (tavallisesti nimike 3304 tai 3307);

c)

maaöljysulfonaatit (nimike 3402 tai 3824).

Maaöljysulfonaatit ovat tavallisesti maaöljy- tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen suspensioina. Puhtaan sulfonaatin määrä on tavallisesti niin korkea, että tuotetta ei voida sellaisenaan käyttää voiteluaineena;

d)

kiillotusaineet, säilymistä parantavat aineet tai muut käsittelyaineet puuta, maalipintoja, metalleja, lasia tai muita aineita varten (pääasiassa nimike 3405);

e)

desinfioimisaineet, hyönteisten torjunta-aineet jne., jotka ovat missä tahansa muodossa ja jossa aktiivi aineosa on liotettu tai dispergoitu maaöljyyn tai bitumisista kivennäisistä saatuun öljyyn (nimike 3808);

f)

tekstiiliteollisuudessa käytettävät liistausainevalmisteet (nimike 3809);

g)

kivennäisöljyjen lisäainevalmisteet (joista käytetään myös nimitystä ”dopes”) (nimike 3811);

h)

orgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset (esim. nimike 3814 00);

ij)

sitomisaineet valusydämiä varten (alanimike 3824 10 00);

k)

tietyt ruosteenestoaineet, erityisesti:

i)

ruosteenestoaineet, jotka on valmistettu esim. raskasbensiiniin liuotetusta lanoliinista (lanoliinia noin 20 painoprosenttia) (alanimike 3403 19 10);

ii)

ruosteenestoaineet, joissa on amiineja aktiivina aineosina (alanimike 3824 90 92).

2710 12 11 2710 12 90

kevyet öljyt ja valmisteet

Ks. tämän ryhmän 4 alanimikehuomautus.

2710 12 21 ja 2710 12 25

erikoisbensiinit

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen a alakohta.

2710 12 21

raskasbensiini

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen b alakohta.

2710 19 11 2710 19 29

keskiraskaat öljyt

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen c alakohta.

2710 19 21

lentopetroli

Tähän alanimikkeeseen kuuluu petrolin tyyppinen lentopetroli, joka on tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen c kohdan mukaista.

Petrolin tyyppisen lentopetrolin, esimerkiksi yleisimmin käytetyn A-1-lentopetrolin, kaasukromatografinen profiili on ominainen öljylle, jonka ainoa käsittely on ollut raakaöljyn tislaaminen. Alkaanien ketjun pituus on noin 10–18 hiiliatomia. ASTM D 86 -menetelmää vastaavan EN ISO 3405 -menetelmän avulla määritetty tislausalue on noin 130–300 °C. Aromaattipitoisuus voi olla enintään 25 tilavuusprosenttia. ISO 13736 -menetelmän mukaan sen leimahduspiste on yleensä yli 38 °C.

Lentopetroli voi sisältää seuraavia lisäaineita: hapettumisen estoaineita, korroosionestoaineita, jäänestoaineita ja tunnistevärejä.

A-1-tyyppisen lentopetrolin (petrolin) kaasukromatografinen profiili

SIMDIS ASTM D 2887 extended, joka vastaa ISO 3924 -menetelmää

2

 

Näyte

Lentopetroli

 

Otettu

22.3.2007 5:51:24 PM

 

Käsitelty

4.4.2007 12:01:26 PM

 

Tietue

D070322\011F1101.D

 

Injektiopullo:

1

 

Injektio:

1

 

Kiehumispiste (°C)

Image

Retentioaika (min.)

EN ISO 3405, joka vastaa menetelmää ASTM D 86 -korrelaatio (STP 577) – Jakauma

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Til.-%

°C

Til.-%

°C

Til.-%

°C

Til.-%

°C

Tislauksen alkupiste

139,7

20,0

167,3

70,0

210,1

Tislauksen loppupiste

260,7

5,0

153,0

30,0

174,3

80,0

221,5

 

 

10,0

159,4

50,0

190,1

90,0

234,9

 

 

2710 19 25

muu

Tähän nimikkeeseen kuuluu muu petroli kuin lentopetroli. Tämän alanimikkeen petroli on tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen c kohdan mukaista.

Joillekin näille öljyille on ominaista se, että niiden aromaatti- ja olefiinipitoisuus on erittäin alhainen karstoittumisen estämiseksi palamisen aikana.

Tietyissä tapauksissa petroliin on lisätty kemiallisia merkintäaineita.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu petrolin ja muiden kivennäisöljyjen tai orgaanisten liuottimien seokset.

Vähäaromaattisen petrolin kaasukromatografinen profiili

SIMDIS ASTM D 2887 extended, joka vastaa ISO 3924 -menetelmää

2

 

Näyte

Vähäaromaattinen petroli

 

Otettu

23.1.2007 10:23:54 PM

 

Käsitelty

4.4.2007 12:30:02 PM

 

Tietue

D070122\006F1001.D

 

Injektiopullo:

6

 

Injektio:

1

 

Kiehumispiste (°C)

Image

Retentioaika (min.)

EN ISO 3405, joka vastaa menetelmää ASTM D 86 -korrelaatio (STP 577) – Jakauma

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Til.-%

°C

Til.-%

°C

Til.-%

°C

Til.-%

°C

Tislauksen alkupiste

193,4

20,0

210,1

70,0

220,1

Tislauksen loppupiste

247,3

5,0

201,8

30,0

211,4

80,0

223,4

 

 

10,0

206,2

50,0

214,8

90,0

229,6

 

 

2710 19 29

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat muut keskiraskaat öljyt kuin alanimikkeiden 2710 19 21 ja 2710 19 25 petrolit. Tämän alanimikkeen öljyt ovat tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen c kohdan mukaisia.

Tällainen öljy on esimerkiksi n-parafiini.

n-Parafiinin kaasukromatografinen profiili

SIMDIS ASTM D 2887 extended, joka vastaa ISO 3924 -menetelmää

2

 

Näyte

n-Parafiini 10-13

 

Otettu

23.1.2007 12:59:27 PM

 

Käsitelty

4.4.2007 12:30:02 PM

 

Tietue

D070122\008F1301.D

 

Injektiopullo:

86

 

Injektio:

1

 

Kiehumispiste (°C)

Image

Retentioaika (min.)

Kiehumispiste – Jakaumataulukko – Prosenttia

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Saanto

Kiehumispiste

Paino-%

°C

Paino-%

°C

Paino-%

°C

Paino-%

°C

Tislauksen alkupiste

172,4

30,0

199,2

60,0

219,6

90,0

239,2

5,0

174,8

35,0

199,6

65,0

220,2

95,0

240,0

10,0

176,0

40,0

200,4

70,0

220,8

Tislauksen loppupiste

254,4

15,0

188,2

45,0

200,8

75,0

221,8

 

 

20,0

197,2

50,0

217,4

80,0

237,0

 

 

25,0

198,4

55,0

218,8

85,0

238,2

 

 

2710 19 31 2710 19 99

raskasöljyt

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen d alakohta.

2710 19 31 2710 19 48

kaasuöljyt

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen e alakohta.

2710 19 51 2710 19 68

polttoöljyt

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen f alakohta sekä alla oleva kaaviokuva polttoöljyjen ominaisuuksista:

 

Image

2710 19 71 2710 19 99

voiteluöljyt; muut öljyt

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen d alakohdassa määritellyt raskasöljyt, jos nämä öljyt eivät täytä 2 lisähuomautuksen e alakohdassa (kaasuöljyt) tai 2 lisähuomautuksen f alakohdassa (polttoöljyt) määrättyjä ehtoja.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat raskasöljyt, joista vähemmän kuin 85 tilavuusprosenttia (hävikki mukaan lukien) tislautuu 350 °C:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmää vastaavalla EN ISO 3405 -menetelmällä tislattaessa ja

1.

joiden vastaavaa laimennettua väriä (C) vastaa viskositeetti (V),

a)

joka ei ole suurempi kuin tämän ryhmän 2 lisähuomautusten f alakohdassa esitetyn vertailutaulukon rivillä I annettu viskositeettiluku, kun sulfaattituhkan pitoisuus on vähintään 1 % tai kun saippuoitumisluku on vähintään 4; tai

b)

joka on suurempi kuin vertailutaulukon rivillä II annettu viskositeettiluku kun jähmepiste on alhaisempi kuin 10 °C; tai

c)

joka on suurempi kuin rivillä I annettu, mutta joka ei ole suurempi kuin rivillä II annettu viskositeettiluku, kun vähemmän kuin 25 % tislautuu 300 °C:n lämpötilassa, kun jähmepiste on enintään -10 °C. Nämä määräykset koskevat ainoastaan öljyjä, joiden laimennettu väri (C) on pienempi kuin 2;

2.

joista ei ole mahdollista määrittää seuraavaa:

a)

prosenttimääräistä tislautumisastetta 250 °C:ssa tislattaessa ASTM D 86 -menetelmää vastaavalla EN ISO 3405 -menetelmällä (nollaa pidetään prosenttilukuna); tai

b)

kinemaattista viskositeettia 50 °C:n lämpötilassa EN ISO 3104 -menetelmällä määritettynä; tai

c)

laimennettua väriä (C) ISO 2049 -menetelmällä määritettynä (joka vastaa ASTM D 1500 -menetelmää);

3.

jotka ovat keinotekoisesti värjättyjä.

 

Edellä olevassa 1 kohdassa tarvittavat analyysimenetelmät ovat samat, jotka on määrätty polttoöljyille (ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautuksen f alakohta.

Katso myös seuraavaa kaaviokuvaa:

 

Image

2710 91 00 ja 2710 99 00

jäteöljyt

Ks. tämän ryhmän 3 huomautus ja HS-selitykset, nimike 2710, kohta II.

2711

Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt

Näiden tuotteiden määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 2711.

Niiden tuotteiden luokittelusta, jotka on

tarkoitettu tiettyyn käsittelyyn,

kemiallisesti muunnettaviksi,

ks. tämän ryhmän 5 ja 6 huomautukset ja ao selittävät huomautukset.

2711 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu biomassasta saatava nesteytetty kaasu.

Nesteytettyä kaasua saadaan fermentoimalla teollisuus-, kotitalous- tai yhdyskuntajätteen ja jätetuotteiden biohajoavia osia, jätevedenpuhdistamojen lietettä, maa- ja metsätalouden jätteen ja jätetuotteiden biohajoavia osia, elintarvikealan jätettä ja jätetuotteita ja muita vastaavia biomassasta saatavia kasvi- ja eläinperäisiä raaka-aineita.

Tämä kaasu koostuu pääosin metaanista ja sisältää yleensä myös hiilidioksidia ja pienempinä määrinä myös vetysulfidia, vetyä, typpeä ja happea.

2711 29 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu biomassasta saatava kaasu (kaasumaisessa muodossa).

Tätä kaasua saadaan fermentoimalla teollisuus-, kotitalous- tai yhdyskuntajätteen ja jätetuotteiden biohajoavia osia, jätevedenpuhdistamojen lietettä, maa- ja metsätalouden jätteen ja jätetuotteiden biohajoavia osia, elintarvikealan jätettä ja jätetuotteita ja muita vastaavia biomassasta saatavia kasvi- ja eläinperäisiä raaka-aineita.

Tämä kaasu koostuu pääosin metaanista ja sisältää yleensä myös hiilidioksidia ja pienempinä määrinä myös vetysulfidia, vetyä, typpeä ja happea.

2712

Vaseliini; parafiini, mikrokiteinen maaöljyvaha, puristettu parafiini (slack wax), otsokeriitti, ruskohiilivaha, turvevaha ja muut kivennäisvahat sekä niiden kaltaiset synteettisesti tai muulla menetelmällä valmistetut tuotteet, myös värjätyt

2712 10 10 ja 2712 10 90

vaseliini

Ks. HS-selitykset, nimike 2712, A kohta.

Ks. myös alanimikkeiden 2710 12 11–2710 19 99 selittävät huomautukset I kohdassa esitetty kaaviokuva.

2712 10 10

raaka

Ks. tämän ryhmän 3 lisähuomautus.

2712 20 10 ja 2712 20 90

vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia öljyä sisältävä parafiini

Näihin alanimikkeisiin kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 2712 kohdan B ensimmäisessä ja seitsemännessä kappaleessa kuvailtu parafiini.

2712 90 11 ja 2712 90 19

otsokeriitti, ruskohiilivaha tai turvevaha (luonnontuotteet)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2712 kohdan B kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kappaleessa kuvaillut tuotteet.

Otsokeriittia (luonnonvaha) on nykyään harvoin markkinoilla (lähteet ehtyneet ja taloudellinen hyöty pieni). Alanimikkeiden 2712 90 31–2712 90 99 mikrokiteisiä maaöljyvahoja nimitetään usein virheellisesti otsokeriitiksi tai seresiiniksi (puhdistettu otsokeriitti).

2712 90 31 2712 90 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2712 kohdan B toisessa, kuudennessa ja seitsemännessä kappaleessa kuvaillut tuotteet (muut kuin alanimikkeen 2712 20 10 tai 2712 20 90 synteettinen parafiini).

Näillä tuotteilla on seuraavat ominaisuudet:

1.

kiteytymispiste ISO 2207 -menetelmää vastaavalla ASTM D 938 -menetelmällä määritettynä on vähintään 30 °C;

2.

tiheys on 70 °C:ssa EN ISO 12185 -menetelmällä määritettynä pienempi kuin 0,942 g/cm3;

3.

työstetty kartiotunkeuma ISO 2137 -menetelmää vastaavalla ASTM D 937 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 350 ja

4.

kartiotunkeuma ISO 2137 -menetelmää vastaavalla ASTM D 937 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 80.

Ks. myös alanimikkeiden 2710 12 11–2710 19 99 selittävät huomautukset I kohdassa esitetty kaaviokuva.

2712 90 31 2712 90 39

raa'at

Ks. tämän ryhmän 4 lisähuomautus.

Niiden tuotteiden luokittelusta, jotka on

tarkoitettu tiettyyn käsittelyyn,

kemiallisesti muunnettaviksi,

ks. tämän ryhmän 5 ja 6 lisähuomautus ja ao selittävät huomautukset.

2713

Maaöljykoksi, maaöljybitumi ja muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet

2713 11 00 ja 2713 12 00

maaöljykoksi

Näihin alanimikkeisiin kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 2713 kohdassa A kuvailtu maaöljykoksi.

2713 20 00

maaöljybitumi

Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 2713 kohdassa B kuvailtu maaöljybitumi.

Tällä tuotteella on seuraavat ominaisuudet:

1.

kiteytymispiste ISO 2207 -menetelmää vastaavalla ASTM D 938 -menetelmällä määritettynä on vähintään 30 °C;

2.

tiheys on 70 °C:ssa EN ISO 12185 -menetelmällä määritettynä vähintään 0,942 g/cm3;

3.

neulatunkeuma EN 1426 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 400.

Ks. myös alanimikkeiden 2710 12 11–2710 19 99 selittävät huomautukset I kohdassa esitetty kaaviokuva.

2713 90 10 ja 2713 90 90

muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2713 kohdassa C kuvaillut tuotteet.

Näiden alanimikkeiden aromaattiset uutteet (ks. HS-selitykset, nimike 2713, C kohdan 1 alakohta) täyttävät tavallisesti seuraavat vaatimukset:

1.

aromaattisten aineosien pitoisuus on suurempi kuin 80 painoprosenttia määritettynä menetelmällä, joka on kuvailtu tämän ryhmän selittävien huomautusten A liitteessä;

2.

tiheys on 15 °C:ssa EN ISO 12185 -menetelmällä määritettynä suurempi kuin 0,950 g/cm3 ja

3.

enintään 20 tilavuusprosenttia tislautuu 300 °C:ssa tislattaessa ASTM D 86 -menetelmää vastaavalla EN ISO 3405 -menetelmällä.

Seostetut alkyylibentseenit ja seostetut alkyylinaftaleenit, jotka myös täyttävät edellä mainitut vaatimukset, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 3817.

2715 00 00

Luonnonasfalttiin, luonnonbitumiin, maaöljybitumiin, kivennäistervaan tai kivennäistervapikeen perustuvat bitumiset seokset (esim. bitumimastiksi ja ”cut-backs”)

Tämän nimikkeen bitumisten seosten koostumus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan.

1.

Tuotteet vedenpitäväksi käsittelemistä varten, pintojen suojaamiseen tai eristämiseen

Korroosiolta suojaavissa päällysteissä, sähköisten aineiden eristämisessä, pintojen käsittelyssä vedenpitäviksi, halkeamien täyttämisessä jne. käytettävät tuotteet koostuvat tavallisesti sideaineesta (bitumi, asfaltti tai terva), jäykistä täyteaineista kuten mineraalikuiduista (asbesti, lasi), sahajauhosta ja mistä tahansa muusta aineesta, jota tarvitaan antamaan tuotteille vaadittavat ominaisuudet tai helpottamaan niiden käyttöä. Esimerkkejä näistä tuotteista ovat:

a)

bitumiset tiivistysaineet

joissa on liuotinta vähemmän kuin 30 %. Näiden aineiden avulla voidaan valmistaa päällysteitä, jotka ovat enintään 3–4 mm paksuja;

b)

bitumimastiksit

joissa on liuotinta enintään 10 prosenttia. Bitumimastiksin avulla valmistetaan joko 4 mm–1 cm paksuja päällysteitä tai paksumpia tiivistyssaumoja (2–8 cm);

c)

muut bitumiset valmisteet

joissa ei ole liuottimia mutta jotka sisältävät täyteaineita. Nämä valmisteet on lämpökäsiteltävä ennen käyttöä. Niitä käytetään mm. maanalaisten tai vedenalaisten putkistojen suojaamiseen.

2.

Teiden päällystämiseen käytettävät tuotteet

Tämän nimikkeen bitumiset tuotteet, joita käytetään teiden päällystämiseen, luokitellaan kahteen pääryhmään:

a)

bitumiliuokset (”cut-backs”) ja bitumiöljyt

Bitumiliuokset ovat bitumeja, jotka on liuotettu melko raskaisiin liuottimiin, joiden määrää tuotteessa voidaan vaihdella halutun viskositeetin mukaan.

Näiden valmisteiden kaupalliset kuvaukset vaihtelevat sen mukaan, onko liuottimet valmistettu maaöljystä vai muista aineista; niistä valmisteista, joissa on ensiksi mainittuja liuottimia, käytetään nimitystä nestemäiset bitumit, ja jälkimmäisiä liuottimia sisältävistä pehmennetyt tai fluksatut bitumit.

Bitumiöljyt ovat bitumiin perustuvien valmisteiden kaltaisia, joissa raskaiden liuottimien määrä vaihtelee halutun viskositeetin mukaan.

Näihin valmisteisiin lisätään joskus kiinnitysaineita, jotka parantavat tuotteen tarttuvuutta.

Kaikilla näillä bitumisilla valmisteilla on seuraavat erityisominaisuudet:

neulatunkeuma EN 1426 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa vähintään 400;

alipaineessa saatu tislausjäännös on vähintään 60 painoprosenttia ASTM D 1189 -menetelmällä (joka poistettiin vuonna 1979 ja jolle ei ole vastaavaa EN/ISO-menetelmää) määritettynä ja neulatunkeuma EN 1426 -menetelmällä määritettynä on 25 °C:ssa pienempi kuin 400.

Seuraava kaaviokuva osoittaa, miten

nestemäiset ja pehmennetyt eli fluksatut bitumit eroavat alanimikkeen 2713 20 00 bitumeista,

nestemäiset ja pehmennetyt eli fluksatut bitumit eroavat alanimikkeiden 2710 12 11–2710 19 99 maaöljyistä.

Image

b)

vesiemulsiot

Näitä valmisteita saadaan emulgoimalla bitumeja veteen.

Nämä emulsiot jaetaan kahteen ryhmään:

1.

tavalliseen tai mäntyöljysaippuaan perustuvat anioniset eli alkaliset emulsiot;

2.

alifaattiseen amiiniin tai kvarternääriseen ammoniumioniin perustuvat kationiset eli happamatemulsiot.

LIITE A

MENETELMÄ, JOLLA MÄÄRITETÄÄN AROMAATTISTEN AINEOSIEN PITOISUUDET TUOTTEISSA, JOIDEN TISLAUKSEN PÄÄTEPISTE ON SUUREMPI KUIN 315 °C

Menetelmän periaate

n-pentaaniin liuotetun näytteen annetaan valua erityisen piihappogeelillä täytetyn kromatografiakolonnin läpi. Muut kuin aromaattiset hiilivedyt, jotka on eluoitu n-pentaanilla, kerätään ja liuoksen haihduttua määritetään punnitsemalla.

Laitteet ja reagenssit

Kromatografiakolonni: lasinen putki, jonka mitat ja muoto näkyvät liitteenä olevassa piirroksessa. Yläaukko on voitava sulkea lasitulpalla, jonka litteä alapuoli puristetaan kiinni kolonnin yläosaan kahden kumilla päällystetyn metallisen puristimen avulla. Liitoksen on oltava niin tiivis, että kolonniin lisättävä typpi tai ilma eivät pääse vuotamaan.

Piihappogeeli: raekoko vähintään 200 meshiä. Geeliä on aktivoitava seitsemän tuntia 170 °C:ssa uunissa ennen käyttöä ja asetettava jäähtymään eksikkaattoriin.

n-pentaani: puhtausaste vähintään 95 %, ei sisällä aromaattisia aineosia.

Menetelmä

Kromatografiakolonni täytetään aiemmin aktivoidulla piihappogeelillä noin 10 cm:n päähän lasisesta yläkuvusta; kolonnin sisältö tiivistetään täryttimellä varovaisesti, jotta sen sisälle ei jää kuplia. Sen jälkeen piihappogeelipatsaan yläpäähän asetetaan lasivillatulppa.

Piihappogeeli kostutetaan 180 millilitralla n-pentaania ja kolonnin yläpäästä lisätään painetta, ilmaa tai typpeä, niin kauan kunnes nesteen pinta saavuttaa piihappogeelipatsaan yläpään.

Paine päästetään varovaisesti pois kolonnista ja sinne kaadetaan noin 3,6 g (tarkasti punnittua) näytettä, joka on liuotettu 10 millilitraan n-pentaania. Tämän jälkeen dekantteri huuhdellaan uudella 10 millilitran annoksella n-pentaania, joka myös kaadetaan kolonniin.

Painetta lisätään asteittain, jolloin neste valuu pisaroina kolonnin pohjassa olevasta kapillaariputkesta noin 1 ml/min. Neste kerätään 500 ml vetävään pulloon.

Kun eroteltavan aineen sisältävän nesteen pinta laskeutuu piihappogeelin pinnan tasolle, paine poistetaan jälleen varovasti ja kolonniin lisätään 230 ml n-pentaania. Välittömästi tämän jälkeen painetta lisätään jälleen ja nesteen pinnan annetaan laskea piihappogeelin pinnan tasolle samanaikaisesti, kun eluaatti kerätään samaan pulloon kuin aikaisemmin.

Kerätyn fraktion tilavuutta supistetaan haihduttamalla tyhjiöuunisssa 35 °C:ssa, tyhjiökiertohaiduttimessa tai sen kaltaisessa laitteessa, jonka jälkeen se siirretään (ilman hävikkiä) punnittuun 100 ml:n dekantteriin käyttämällä lisää n-pentaania liuottimena.

Dekantterin sisältö haihdutetaan tyhjiöuunissa vakiopainoon (W).

Muiden kuin aromaattisten hiilivetyjen määrä painoprosentteina (A) lasketaan seuraavan kaavan avulla:

Formula

jossa W1 on näytteen paino.

Kun luvusta 100 vähennetään A saadaan erotuksena piihappogeelin absorboima aromaattisten hiilivetyjen määrä prosentteina.

Menetelmän tarkkuus

Toistettavuus: ± 0,2 %

Uusittavuus: ± 0,5 %

Image

LIITE B

MENETELMÄ, JOLLA MÄÄRITETÄÄN NAFTALEENIN KITEYTYMISPISTE

Noin 100 g naftaleenia sulatetaan jatkuvasti sekoittaen posliiniupokkaassa, jonka tilavuus on noin 100 cm3. Noin 40 cm3 sulanutta ainetta kaadetaan esikuumennettuun ”Shukoffin kolviin” niin, että kolme neljäsosaa kolvista täyttyy. Korkista valmistetun tulpan läpi työnnetään lämpömittari niin, että elohopeakupu asettuu nesteen keskelle (mittarin asteikko jakautuu asteen kymmenesosiin). Kun lämpötila on laskenut lähelle naftaleenin kiteytymispistettä (noin 83 °C), kiteytymistä kiihdytetään sekoittamalla ainetta koko ajan. Heti kun kiteitä alkaa muodostua, elohopeapatsas tavallisesti pysähtyy ja alkaa sen jälkeen taas laskea. Lämpötila, jonka kohdalle elohopeapatsas pysähtyy ja jossa se pysyy tietyn ajan ennen kuin alkaa jälleen laskea, rekisteröidään ja tätä lämpötilaa pidetään naftaleenin kiteytymispisteenä, kun lukemaa on ensin korjattu kolvin ulkopuolelle jäävän elohopeapatsaan osalta.

Elohopealämpömittareita käytettäessä tämä korjaus lasketaan seuraavasti:

Formula

jossa ”n” on kolvin ulkopuolella olevan elohopeapatsaan asteiden määrä, ”t” on rekisteröity lämpötila ja ”t′” on kolvin ulkopuolella olevan elohopeapatsaan osan keskilämpötila. Lämpötila ”t′” voidaan määrittää lisälämpömittarin avulla, jonka kupu on asetetaan kolvin ulkopuolella olevan elohopeapatsaan osan keskikohdalle. Kapillaariputkilämpömittari varmistaa hyvin tarkan tuloksen.

Alla esitetty ”Shukoffin kolvi” on lasisäiliö, jossa on kaksoisseinät, joiden välisessä tilassa on tyhjiö:

Image

VI JAKSO

KEMIANTEOLLISUUDEN JA SIIHEN LIITTYVÄN TEOLLISUUDEN TUOTTEET

Yleisohjeita

Jaksoa VI koskevien huomautusten 1, 2 ja 3 tulkinnasta ks. HS-selitykset, jakson VI yleisohjeet.

28 RYHMÄ

KEMIALLISET ALKUAINEET JA EPÄORGAANISET YHDISTEET; JALOMETALLIEN, HARVINAISTEN MAAMETALLIEN, RADIOAKTIIVISTEN ALKUAINEIDEN JA ISOTOOPPIEN ORGAANISET JA EPÄORGAANISET YHDISTEET

Yleisohjeita

Erilliset kemiallisesti määritellyt epäorgaaniset yhdisteet, jotka esitetään tullille esim. gelatiinista valmistetuissa kapseleissa (mikrokapseleita lukuun ottamatta) olevina ravintolisinä, eivät kuulu tähän ryhmään, koska kapselointi ei ole tämän ryhmän 1 huomautuksen mukainen käsittely.

II. EPÄORGAANISET HAPOT JA EPÄORGAANISET EPÄMETALLIEN HAPPIYHDISTEET

2811

Muut epäorgaaniset hapot ja muut epäorgaaniset epämetallien happiyhdisteet

2811 19 10 2811 19 80

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tämän ryhmän 4 huomautuksessa mainitut tuotteet.

III. EPÄMETALLIEN HALOGEENI- JA RIKKIYHDISTEET

2812

Epämetallien halogenidit ja halogenidioksidit

2812 10 11 2812 10 18

fosfori

Ks. HS-selitykset, nimike 2812, A kohdan 3 alakohta ja B kohdan 4 alakohta.

2812 10 91 2812 10 99

muut

HS-selityksissä nimikkeen 2812 kohdassa A (lukuun ottamatta alakohtaa 3) ja kohdassa B (lukuun ottamatta alakohtaa 4) lueteltujen tuotteiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. telluuritetrakloridi (TeCl4), jota käytetään pääasiallisesti hopeaesineiden patinointiin.

IV. EPÄORGAANISET EMÄKSET JA METALLIOKSIDIT, -HYDROKSIDIT JA -PEROKSIDIT

 

Peroksideilla tarkoitetaan vain niitä metallin ja hapen yhdisteitä, joiden molekyyli sisältää -O-O- -sidoksen (kuten esim. vetyperoksidi).

Metallioksidit, -hydroksidit tai -peroksidit, joita ei ole eritelty tämän alaryhmän aikaisemmissa nimikkeissä tai alanimikkeissä, luokitellaan alanimikkeeseen 2825 90 85.

2819

Kromioksidit ja -hydroksidit

2819 10 00

kromitrioksidi

Ks. HS-selitykset, nimike 2819, A kohdan 1 alakohta.

2819 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2819 kohdan A alakohdassa 2 sekä kohdassa B mainitut tuotteet.

2824

Lyijyoksidit; punainen ja oranssi lyijymönjä

2824 90 00

muut

Ilmaisut ”punainen lyijymönjä” ja ”oranssi lyijymönjä” määritellään HS-selityksissä, nimikeen 2824 kohdassa 2.

2825

Hydratsiini ja hydroksyyliamiini sekä niiden epäorgaaniset suolat; muut epäorgaaniset emäkset; muut metallioksidit, -hydroksidit ja –peroksidit

2825 70 00

molybdeenioksidit ja -hydroksidit

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu ”tekninen molybdeenioksidi”, jota valmistetaan pelkästään pasuttamalla molybdeniittirikasteita (alanimike 2613 10 00).

V. EPÄORGAANISTEN HAPPOJEN JA METALLIEN SUOLAT JA PEROKSISUOLAT

2826

Fluoridit; fluorosilikaatit, fluoroaluminaatit ja muut kompleksifluorisuolat

2826 19 10

ammonium tai natrium

Ks. HS-selitykset, nimike 2826, A kohdan 1 ja 2 alakohdat.

2826 19 90

muut

HS-selityksissä nimikkeen 2826 kohdan A alakohdissa 4–9 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

berylliumdifluoridi (BeF2), joka näyttää lasimaiselta tuotteelta ja jonka tiheys on noin 2 g/cm3 ja sulamispiste 800 °C ja joka liukenee helposti veteen. Tuotetta käytetään välituotteena berylliummetallurgiassa. Sitä saadaan kalsinoimalla ammoniumfluoroberyllaattia;

2.

emäksinen berylliumfluoridi (5BeF2·2BeO), joka myös näyttää lasimaiselta ja on veteen liukeneva tuote, mutta sen tiheys on hiukan suurempi (noin 2,3 g/cm3).

2826 30 00

natriumheksafluoroaluminaatti (synteettinen kryoliitti)

Ks. HS-selitykset, nimike 2826, C kohdan 1 alakohta.

2826 90 80

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 2826, B kohta sekä C kohdan 2–5 alakohdat, lukuun ottamatta dikaliumheksafluorozirkonaattia, joka on erityisesti luokiteltu alanimikkeeseen 2826 90 10.

2833

Sulfaatit; alunat; peroksosulfaatit (persulfaatit)

2833 29 30

koboltti; titaani

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

dititaanitris(sulfaatti) (Ti2(SO4)3), joka vedettömänä on vihreää kiteistä jauhoa. Se ei liukene veteen, vaan laimennettuihin happoihin, joiden kanssa se muodostaa purppuranvärisen liuoksen. Hydraattimuodossa se on pysyvää ja kiteistä ja liukenee veteen. Tuotetta käytetään pelkistimenä tekstiiliteollisuudessa;

2.

titaanioksidisulfaatti (titanyylisulfaatti) ((TiO)SO4), joka voi olla joko vedetöntä, jolloin se on valkoista hygroskooppista jauhetta tai jossakin monista eri hydraattimuodoista, joista dihydraattimuoto on pysyvin. Sitä käytetään peittana värjäyksessä;

3.

titaanibis(sulfaatti) (Ti(SO4)2) on melko pysymätöntä, valkoista hygroskooppista jauhetta.

2835

Fosfinaatit (hypofosfiitit), fosfonaatit (fosfiitit) ja fosfaatit; polyfosfaatit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

2835 10 00

fosfinaatit (hypofosfiitit) ja fosfonaatit (fosfiitit)

Ks. HS-selitykset, nimike 2835, A ja B kohdat.

2835 22 00 2835 29 90

fosfaatit

Ks. HS-selitykset, nimike 2835, C kohdan ensimmäisen kappaleen 1 alakohta ”Ortofosfaatit” sekä toisen kappaleen 1 a, 2 a, b ja c alakohdat ja 3–8 alakohdat.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu erilaisten fosfaattien keskinäiset seokset (tavallisesti 31 ryhmä tai alanimike 3824 90 96).

2835 31 00 ja 2835 39 00

polyfosfaatit

Ks. HS-selitykset, nimike 2835, C kohdan ensimmäisen kappaleen 2, 3 ja 4 alakohdat sekä toisen kappaleen 1 b), 2 d)–g) alakohdat.

2835 39 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

tetra-ammoniumdisfosfaatti (ammoniumpyrofosfaatti) ((NH4)4P2O7) ja penta-ammoniumtrifosfaatti ((NH4)5P3O10);

2.

natriumpyrofosfaatit (natriumdifosfaatit): tetranatriumpyrofosfaatti (neutraali difosfaatti) (Na4P2O7), dinatriumdivetypyrofosfaatti (hapan difosfaatti) (Na2H2P2O7);

3.

natriummetafosfaatit (emäksinen kaava (NaPO3)n), joita on kaksi: natriumsyklotrifosfaatti ja natriumsyklotetrafosfaatti;

4.

muut natriumpolyfosfaatit, joilla on korkeampi polymeraatioaste. Näitä ovat mm. tuote, josta käytetään virheellistä nimitystä natriumheksametafosfaatti ja josta myös käytetään nimitystä Grahamsuola. Tuote on polymeerinen seos ((NaPO3)n), jonka polymeraatioaste on välillä 30–90.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ammoniumpolyfosfaatit, joilla on korkeampi polymeraatioaste, myös silloin kun ne koostuvat samankaltaisista polymeerisarjoista (näitä kutsutaan joskus ammoniummetafosfaateiksi). Tällaisia ovat esim. Kurrolammoniumsuola (jota ei pidä sekoittaa Kurrosuolaan eli natriummetafosfaattiin), joka on korkean keskimääräisen polymeraatioasteen (useista tuhansista kymmeniin tuhansiin yksikköihin) omaava lineaarinen polymeeri. Se on valkoista kiteistä jauhetta, joka ei liukene kovin hyvin veteen ja jota pääasiallisesti käytetään palonestoaineena.

2840

Boraatit; peroksoboraatit (perboraatit)

2840 19 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kiteytynyt dinatriumtetraboraatti (sitoen 10 vesimolekyyliä).

2840 20 10

natriumboraatit, vedettömät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. natriumpentaboraatti ja natriummetaboraatti.

2841

Oksometallihappojen ja peroksometallihappojen suolat

2841 69 00

muut

Manganiitit ovat mangaanihapokkeen (H2MnO3) suoloja, jotka ovat lähes veteen liukenemattomia ja jotka hydrolysoituvat helposti.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuparimanganiitti (CuMnO3), jota käytetään kaasunaamareissa hapettamaan hiilimonoksidia hiilidioksidiksi, sekä kuparibis(vetymanganiitti) (Cu(HMnO3)2), joka on kuparimanganiittia vieläkin tehokkaampi.

HS-selityksissä nimikkeen 2841 alakohdassa 3 a) lueteltujen manganaattien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös manganaatit, joissa mangaani on 5-arvoinen, esim. Na3MnO4·10H2O.

2842

Epäorgaanisten happojen tai peroksohappojen muut suolat, (mukaan lukien aluminosilikaatit, myös kemiallisesti määrittelemättömät), muut kuin atsidit

2842 10 00

kaksois- ja kompleksisilikaatit, mukaan lukien aluminosilikaatit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

Ks. HS-selitykset, nimike 2842, II kohdan L alakohta.

2842 90 10

seleenihappojen ja telluurihappojen suolat, kaksoissuolat ja kompleksisuolat

HS-selityksissä nimikkeen 2842 kohdan I alakohdissa C ja D ja kohdan II alakohdissa D ja E lueteltujen tuotteiden sekä kohdan II alakohdassa C 3 mainittujen selenosulfidien, selenosulfaattien ja tiotelluuraattien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

indiumselenidi (InSe), jota käytetään puolijohteina;

2.

hyvin puhdistettu lyijytelluridi (PbTe), jota käytetään transistoreihin, lämpöpareihin, elohopeahöyrylamppuihin, jne.

VI. SEKALAISTA

2844

Radioaktiiviset kemialliset alkuaineet ja radioaktiiviset isotoopit (myös halkeamiskelpoiset ja hyötöaineena käytettävät kemialliset alkuaineet ja isotoopit) sekä niiden yhdisteet; näitä tuotteita sisältävät seokset ja jätteet

Ks. tämän ryhmän 6 huomautus.

2844 10 10 2844 10 90

luonnonuraani ja sen yhdisteet; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on luonnonuraania tai luonnonuraaniyhdisteitä

Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan A 1, B 1 sekä C 1–3 alakohdat.

2844 20 25 2844 20 99

U-235-rikasteinen uraani ja sen yhdisteet; plutonium ja sen yhdisteet; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on U-235-rikasteista uraania, plutoniumia tai näiden tuotteiden yhdisteitä

U-235-rikasteista uraania on saatavilla markkinoilla sekä ”lievästi rikastettuna uraanina” (U-235-pitoisuus enintään noin 20 painoprosenttia) sekä ”korkeasti rikastettuna uraanina” (U-235-pitoisuus enemmän kuin 20 painoprosenttia).

Plutonium ja sen yhdisteet, ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan A 3, B 2 sekä C 1–3 alakohdat.

2844 30 11 ja 2844 30 19

U-235:n suhteen köyhdytetty uraani; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on U-235:n suhteen köyhdytettyä uraania tai sen yhdisteitä

U-235:n suhteen köyhdytetty uraani on U-235-rikasteisen uraanin tuotannossa syntynyt sivutuote. Paljon alhaisemman hintansa ja helpon saatavuutensa vuoksi U-235:n suhteen köyhdytettyä uraania käytetään luonnonuraanin sijaan erityisesti hyötöaineena, säteilysuojuksena, raskaana metallina vauhtipyörien valmistuksessa sekä tiettyjen kaasujen puhdistamiseen käytettävien absorboivien seosten (kaasupoistimien) valmistuksessa.

2844 30 51 2844 30 69

torium; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on toriumia tai sen yhdisteitä

Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohta, erityisesti A 2 ja B 3 alakohdat.

2844 30 91 ja 2844 30 99

U-235:n suhteen köyhdytetyn uraanin yhdisteet ja toriumin yhdisteet, myös keskenään sekoitettuina

Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan B 1 ja B 3 alakohdat.

2844 40 10 2844 40 80

radioaktiiviset alkuaineet, isotoopit ja yhdisteet, muut kuin alanimikkeisiin 2844 10 , 2844 20 ja 2844 30 kuuluvat; seosmetallit, dispersiot (myös kermetit), keraamiset tuotteet ja seokset, joissa on näitä alkuaineita, isotooppeja tai yhdisteitä; radioaktiiviset jätteet

Ilmaisun ”isotoopit” määrityksestä, ks. tämän ryhmän 6 huomautuksen viimeinen lause sekä HS-selitykset, nimike 2844, I kohta.

Tässä alanimikkeessä mainituista muista tuotteista, ks. HS-selitykset, nimike 2844, III kohta.

2844 50 00

ydinreaktorien käytetyt (säteilytetyt) polttoaine-elementit (panokset) ( Euratom )

Ks. HS-selitykset, nimike 2844, IV kohdan C 4 alakohta.

2845

Muut kuin nimikkeen 2844 isotoopit; tällaisten isotooppien epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, myös kemiallisesti määrittelemättömät

Ilmaisun ”isotoopit” määrityksestä, ks. tämän ryhmän 6 huomatuksen viimeinen lause sekä HS-selitykset, nimike 2844, I kohta.

2845 10 00

raskas vesi (deuteriumoksidi) ( Euratom )

Tähän alanimikkeeseen kuuluu raskas vesi (eli deuteriumoksidi), joka on tavallisen veden kaltaista ja omaa samat kemialliset ominaisuudet. Raskaan veden fysikaaliset ominaisuudet ovat toisaalta kuitenkin hiukan erilaiset. Raskaasta vedestä saadaan deuteriumia ja sitä käytetään ydinreaktoreissa hidastamaan neutroneja, jotka halkaisevat uraaniatomeja.

2845 90 10

deuterium ja sen yhdisteet; vety ja sen yhdisteet, deuteriumrikasteiset; näitä tuotteita sisältävät seokset ja liuokset ( Euratom )

Ks. HS-selitykset, nimike 2845, 1 ja 3 kohdat.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös muut hydratut orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet, joissa vety on osaksi tai kokonaan korvattu deuteriumilla. Tärkeimpiä tällaisia yhdisteitä ovat litiumdeuteridi, deuteroitu ammoniakki, deuteroitu vetysulfidi, deuteroitu bentseeni, deuteroitu difenyyli ja deuteroitu terfenyyli. Näitä tuotteita käytetään atomiteollisuudessa hidastamaan neutroneita (hidastimet), välituotteina raskaan veden tuotannossa tai termoydinfuusioreaktion tutkimisessa. Näiden yhdisteiden sovellukset ovat tärkeitä myös orgaanisessa analyysissa ja synteesissä.

2845 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat isotoopit ja yhdisteet:

1.

hiili 13, litium 6, litium 7 sekä niiden yhdisteet;

2.

boori 10, boori 11, typpi 15, happi 18 ja niiden yhdisteet (esim. 10B2O3, 10B4C, 15NH3, H2 18O).

Näitä käytetään tieteellisessä tutkimuksessa sekä atomiteollisuudessa.

2846

Harvinaisten maametallien, yttriumin, skandiumin tai näiden metallien seosten epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet

2846 10 00

ceriumyhdisteet

Ks. HS-selitykset, nimike 2846, 1 kohta.

2846 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. harvinaisten maametallien sarjan eli lantanidien (nimi johtuu siitä, että sarjan ensimmäinen alkuaine on lantaani) yhdisteet, joita ovat mm. europium-, gadolinium-, samariumoksidi sekä terbiumoksidi (terbia), joita käytetään ydinreaktoreiden säätösauvoissa tai varmuustangoissa absorboimaan neutroneja sekä myös väritelevisioiden kuvaputkissa.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2846, 2 kohta.

29 RYHMÄ

ORGAANISET KEMIALLISET YHDISTEET

Yleisohjeita

Yhdistetyssä nimikkeistössä sekä yhdistetyn nimikkeistön selitysosassa esiintyvän nimen perässä olevat kirjaimet INN tarkoittavat sitä, että ko. nimi sisältyy Maailman terveysjärjestön julkaisemaan luetteloon tullittomista lääkeaineista, joilla on yhteisen kansainvälisen nimistön mukainen nimi (International non-proprietary name)

Nimen perässä olevat kirjaimet INNM tarkoittavat sitä, että Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt ko. nimen yhteisen kansainvälisen muutetun nimistön mukaisena nimenä (International non-proprietary name (modified)).

Nimen perässä olevat kirjaimet ISO tarkoittavat sitä, että ko. nimi on yksi Kansainvälisen standardointijärjestön suosituksessa R 1750 esiintyvistä ”yleisistä torjunta-aineiden ja kasvunsääteiden nimistä”.

Fuusioituneen renkaan järjestelmässä vähintään kaksi rengasta, joissa on ainoastaan yksi yhteinen sidos ja ainoastaan kaksi yhteistä atomia.

Erilliset kemiallisesti määritellyt orgaaniset yhdisteet, jotka esitetään tullille esim. gelatiinista valmistetuissa kapseleissa (mikrokapseleita lukuun ottamatta) olevina ravintolisinä, eivät kuulu tähän ryhmään, koska kapselointi ei ole tämän ryhmän 1 huomautuksen mukainen käsittely.

Huomautus 1 a

Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan neljä ensimmäistä kappaletta.

Tähän ryhmään kuuluvat mm.:

1.

antraseeni, jonka puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia (alanimike 2902 90 00);

2.

bentseeni, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia (alanimike 2902 20 00);

3.

naftaleeni, jonka kiteytymispiste on 79,4 °C tai enemmän (alanimike 2902 90 00);

4.

tolueeni, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia (alanimike 2902 30 00);

5.

ksyleenit, jotka sisältävät vähintään 95 painoprosenttia ksyleeniä (kaikki isomeerit yhteenlaskettuna) (alanimikkeet 2902 41 00–2902 44 00);

6.

etaani ja muut tyydyttyneet asykliset hiilivedyt (muut kuin metaani ja propaani) yksittäisinä isomeereina, joiden puhtausaste on joko vähintään 95 tilavuusprosenttia viitattaessa kaasumaiseen tuotteeseen (9) tai vähintään 95 painoprosenttia viitattaessa ei-kaasumaisiin; tuotteisiin (alanimike 2901 10 00);

7.

eteeni, jonka puhtausaste on vähintään 95 tilavuusprosenttia (alanimike 2901 21 00);

8.

propeeni, jonka puhtausaste on vähintään 90 tilavuusprosenttia (alanimike 2901 22 00);

9.

rasva-alkoholit, joiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna ja jotka sisältävät vähintää kuusi hiiliatomia (alanimike 2905 16, 2905 17 00 tai 2905 29 90);

10.

kresolit (yksittäiset isomeerit tai isomeeriseokset), jotka sisältävät kresolia vähintään 95 painoprosenttia, kaikki kresoli-isomeerit yhteenlaskettuna (alanimike 2907 12 00);

11.

fenoli, jonka puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia (alanimike 2907 11 00);

12.

ksylenolit (yksittäiset isomeerit tai isomeeriseokset), jotka sisältävät ksylenolia vähintään 95 painoprosenttia, kaikki ksylenoli-isomeerit yhteenlaskettuna (alanimike 2907 19 10);

13.

rasvahapot (muut kuin öljyhappo), joiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna ja jotka sisältävät vähintään 6 hiiliatomia (nimike 2915 ja 2916);

14.

öljyhappo, jonka puhtausaste on vähintään 85 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (alanimike 2916 15 00);

15.

pyridiini, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia (alanimike 2933 31 00);

16.

metyylipyridiini (pikoliini), 5-etyyli-2-metyylipyridiini (5-etyyli-2- pikoliini) ja 2-vinyylipyridiini, joiden puhtausaste on vähintään 90 painoprosenttia (alanimike 2933 39);

17.

kinoliini, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografisesti varmistettu) (alanimike 2933 49 90);

18.

1,2-dihydro-2,2,4-trimetyylikinoliini, jonka puhtausaste on yli 85 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (alanimike 2933 49 90);

19.

akridiini, jonka puhtausaste on vähintään 95 painoprosenttia vedettömästä tuotteesta laskettuna (kaasukromatografisesti varmistettu) (alanimike 2933 99 80);

20.

kohdissa 9, 13 ja 14 mainittujen rasvahappojen ja rasva-alkoholien johdannaiset (esim. suolat, esterit [muut kuin glyserolin esterit], amiinit, amidit, nitriilit), edellyttäen että ne täyttävät vastaaville rasvahapoille ja -alkoholeillle asetetut vaatimukset.

Huomautus 1 b

Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan viimeinen kappale.

Huomautus 1 d

Sallittuina vesiliuoksina pidetään vain todellisia liuoksia, myös sellaisia, joissa aine on liuennut vain osittain liian vähäisen vesimäärän vuoksi.

Huomautus 1 f

Stabiloimisaineiden, pölyämisenestoaineiden, väri- tai hajuaineiden lisäämisestä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan toiseksi viimeinen kappale.

Huomautus 1 g

Stabiloimisaineiden, pölyämisenestoaineiden, väri- tai hajuaineiden lisäämisestä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden A kohdan toiseksi viimeinen kappale.

Huomautus 5

Tämän huomautuksen määräykset koskevat vain ko. tuotteiden luokittelua nimikkeisiin (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden G kohta).

Luokittelussa nimikkeen eri alanimikkeisiin sovelletaan tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen määräyksiä.

 

I. HIILIVEDYT JA NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

2902

Sykliset hiilivedyt

2902 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. atsuleeni (bisyklo[5,3,0]dekapentaeeni) ja sen alkyylijohdannaiset esim. khamatsuleeni (7-etyyli-1,4-dimetyyliatsuleeni), guaja-atsuleeni (7-isopropyyli-1,4-dimetyyliatsuleeni), vetiveratsuleeni (2-isopropyyli-4,8-dimetyyliatsuleeni).

2903

Hiilivetyjen halogeenijohdannaiset

2903 39 90

fluoridit ja jodidit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. 1,1-difluorietaani, hiilitetrafluoridi (tetrafluorimetaani), tetrafluorieteeni, trifluorieteeni, trifluorimetaani.

2903 81 00

1,2,3,4,5,6-heksakloorisykloheksaani (HCH (ISO)), myös lindaani (ISO, INN)

Tähän alanimikkeeseen kuuluu lindaani (ISO, INN). Lindaani on heksakloorisykloheksaanin (HCH (ISO)) gammaisomeeri, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia. Vain tällä HCH:n gammaisomeerilla on insektisidisiä ominaisuuksia. Lindaania käytetään maataloudessa sekä puutavaran käsittelyssä.

II. ALKOHOLIT JA NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

2905

Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

2905 14 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain sec. butyyli-(butan-2-oli) ja isobutyylialkoholi (2-metyylipropan-1-oli).

2905 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat seuraaviin valmisteisiin sisältyvä pentanoli (amyylialkoholi): n-amyyli-(pentan-1-oli), sec. amyyli- (pentan-2-oli), tert. amyyli-(2-metyylibutan-2-oli, amyleenihydraatti), isoamyyli-(3-metyylibutan-1-oli) ja sec.isoamyylialkoholi (3-metyylibutan-2-oli) sekä 2-metyylibutan-1-oli, neopentyylialkoholi (neoamyyli, 2,2-dimetyylipropan-1-oli) ja pentan-3-oli.

2905 44 11 2905 44 99

D-glusitoli (sorbitoli)

Näihin alanimikkeisiin kuuluu vain tämän ryhmän 1 huomautuksen määräysten mukainen D-glusitoli (sorbitoli). D-glusitolin (sorbitolin) muodot, jotka eivät ole näiden määräysten mukaisia, luokitellaan alanimikkeisiin 3824 60 11–3824 60 99.

2906

Sykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

2906 11 00

mentoli

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain (–)-paramentoli-3 ((–)-trans-1,2-cis-1,5-isopropyyli-2-metyyli-5-sykloheksanoli), (±)-paramentoli-3 ja (+)-paramentoli-3.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu neomentoli, isomentoli tai neoisomentoli (alanimike 2906 19 00).

VI. KETONI- JA KINONIFUNKTIOISET YHDISTEET

2914

Ketonit ja kinonit, myös muita happifunktioita sisältävät, sekä niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

2914 50 00

ketonifenolit ja muita happifunktioita sisältävät ketonit

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”muita happifunktioita” tarkoitetaan mitä tahansa tämän ryhmän edellisissä nimikkeissä eriteltyjä happifunktioita, lukuun ottamatta alkoholi-, aldehydi- ja fenolifunktioita.

2914 61 00 2914 69 90

kinonit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 2914 kohdissa E ja F mainitut tuotteet. Näissä alanimikkeissä ilmaisulla ”kinonit” tarkoitetaan kinoneita laajalti, ts. ”kinonit, myös muita happifunktioita sisältävät”. Näin ollen ne kattavat kinonit, jotka eivät sisällä muita happifunktioita (muita kuin kinonifunktion), kinonialkoholit, kinonifenolit, kinonialdehydit sekä kinonit, jotka sisältävät muita happifunktioita (muita kuin edellä mainittuja).

VII. KARBOKSYYLIHAPOT JA NIIDEN ANHYDRIDIT, HALOGENIDIT, PEROKSIDIT JA PEROKSIHAPOT SEKÄ NIIDEN HALOGEENI-, SULFO-, NITRO- JA NITROSOJOHDANNAISET

2915

Tyydyttyneet asykliset monokarboksyylihapot sekä niiden anhydridit, halogenidit, peroksidit ja peroksihapot; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

Rasvahappojen ja niiden johdannaisten puhtausasteesta, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden 1 a huomautuksen 13 ja 20 kohdat.

2916

Tyydyttymättömät asykliset monokarboksyylihapot, sykliset monokarboksyylihapot, niiden anhydridit, halogenidit, peroksidit ja peroksihapot; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset

Rasvahappojen ja niiden johdannaisten puhtausasteesta, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden 1 a huomautuksen 13, 14 ja 20 kohdat.

IX. TYPPIFUNKTIOISET YHDISTEET

2921

Amiinifunktioiset yhdisteet

2921 42 00

aniliinijohdannaiset ja niiden suolat

Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

2921 43 00

toluidiinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

2921 44 00

difenyyliamiini ja sen johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

2921 45 00

1-naftyyliamiini (alfa-naftyyliamiini), 2-naftyyliamiini (beeta-naftyyliamiini) ja niiden johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

2921 49 00

muut

Ks. alanimikkeiden 2921 42–2921 49 HS-alanimikeselitykset.

2923

Kvaternaariset ammoniumsuolat ja -hydroksidit; lesitiinit ja muut fosforiaminolipidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät

2923 20 00

lesitiinit ja muut fosforiaminolipidit

Ks. HS-selitykset, nimike 2923, 2 kohta.

Tähän alanimikkeeseen luokitellut muut fosforiaminolipidit ovat lesitiinien kaltaisia estereitä (fosfatideja). Näitä ovat mm. kefaliini, jonka typpipitoisena orgaanisena perustana on kolamiini; sfingomyeliini, jonka typpipitoisena perustana ovat koliini ja sfingosiini.

2925

Karboksi-imidifunktioiset yhdisteet (myös sakkariini ja sen suolat) ja imiinifunktioiset yhdisteet

2925 11 00

sakkariini ja sen suolat

Ks. HS-selitykset, nimike 2925, A kohdan 1 alakohta.

X. ORGAANISET METALLI- JA EPÄMETALLIYHDISTEET, HETEROSYKLISET YHDISTEET, NUKLEIINIHAPOT JA NIIDEN SUOLAT SEKÄ SULFONAMIDIT

2930

Orgaaniset rikkiyhdisteet

Tämän ryhmän 6 huomautuksessa määritellyt orgaaniset rikkiyhdisteet luokitellaan tähän nimikkeeseen, riippumatta siitä, sisältävätkö ne muita suoraan hiiliatomeihin sitoutuneita epämetalleja tai metalleja vai eivät.

2932

Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan happiheteroatomin tai -atomeja

2932 20 10 2932 20 90

laktonit

Ks. alanimikkeen 2932 20 HS-alanimikeselitykset.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2932, ensimmäinen kappale, B kohta.

2933

Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan typpiheteroatomin tai -atomeja

2933 11 10 ja 2933 11 90

fenatsoni (antipyriini) ja sen johdannaiset

Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

2933 21 00

hydantoiini ja sen johdannaiset

Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

2933 49 10

kinoliinin halogeenijohdannaiset; kinoliinikarboksyylihapon johdannaiset

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2933, ensimmäinen kappale, D kohta.

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”kinoliinin halogeenijohdannaiset” ainoastaan sellaisia kinoliinin johdannaisia, joissa yksi tai useampi aromaattisen rengasrakenteen vetyatomi on korvattu vastaavalla määrällä halogeeniatomeja.

Ilmaisu ”kinoliinikarboksyylihapon johdannaiset” käsittää kinoliinikarboksyylihapon johdannaiset, joissa on korvattu yksi tai useampi aromaattiseen rengasrakenteen vetyatomi ja/tai happofunktio.

2933 52 00

malonyylikarbamidi (barbituurihappo) ja sen suolat

Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

2933 54 00

muut malonyylikarbamidin (barbituurihapon) johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeiden 2933 11, 2933 21 ja 2933 54 HS-alanimikeselitykset.

2933 79 00

muut laktaamit

Ks. alanimikkeen 2933 79 HS-alanimikeselitykset.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 2933, G kohdan 2–7 alakohdat.

XI. PROVITAMIINIT, VITAMIINIT JA HORMONIT

2936

Provitamiinit ja vitamiinit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut (myös luonnon konsentraatit), näiden pääasiallisesti vitamiineina käytettävät johdannaiset sekä näiden aineiden keskinäiset seokset, myös missä tahansa liuottimessa

Tämän nimikkeen tuotteet voidaan

stabiloida öljymäiseen muotoon;

stabiloida päällystämällä ne esim. gelatiinilla, vahalla, rasvoilla, erilaisilla kumeilla tai mikrokapselien muodossa olevilla selluloosajohdannaisilla;

imeyttämällä ne piidioksidiin.

Pehmittimien tai paakkuuntumisenestoaineiden lisääminen ei vaikuta luokitteluun.

Ioninvaihtohartsit eivät kuitenkaan kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan koostumuksensa ja käyttötarkoituksensa mukaan.

2936 90 00

muut, myös luonnon konsentraatit

Ks. alanimikkeen 2936 90 HS-alanimikeselitykset.

2937

Hormonit, prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut; niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet, mukaan lukien muunnetut polypeptidiketjut, pääasiallisesti hormoneina käytettävät

Ilmaisujen ”hormonit” ja ”pääasiallisesti hormoneina käytettävät” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 8 alakohta.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat vain ne tuotteet, jotka täyttävät HS-selityksissä nimikkeen 2937 ensimmäisen kappaleen I–VI alakohdissa sekä toisessa kappaleessa asetetut vaatimukset.

2937 11 00

somatotropiini, sen johdannaiset ja sitä rakenteellisesti vastaavat aineet

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, A kohta, 1 alakohta.

2937 12 00

insuliini ja sen suolat

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, A kohta, 2 alakohta.

2937 19 00

muut

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, A kohdan 3–20 alakohdat.

2937 21 00 2937 29 00

steroidiset hormonit, niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohta.

”Kortikosteroidisiksi” luetelluista aineista, ks. myös HS-selitykset, nimike 2937, III kohdan ”luettelo pääasiassa hormoneina käytettävistä steroideista”.

2937 21 00

kortisoni, hydrokortisoni, prednisoni (dehydrokortisoni) ja prednisoloni (dehydrohydrokortisoni)

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 1 alakohta, a, b, c ja d alakohdat.

2937 22 00

lisämunuaisen kuorihormonien halogeenijohdannaiset

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 2 alakohta.

2937 23 00

estrogeenit ja progestogeenit

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 3 alakohta.

”Estrogeenisiksi” tai ”progestogeenisiksi” luetelluista aineista, ks. myös HS-selitykset, nimike 2937, III kohdan luettelo pääasiassa hormoneina käytettävistä steroideista.

2937 29 00

muut

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, B kohdan 1 alakohta, e ja f alakohdat ja B kohdan 4 alakohta.

2937 50 00

prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit, niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, C kohta.

2937 90 00

muut

Ks. HS-selityksissä, nimike 2937, luettelo tuotteista, jotka luokitellaan nimikkeeseen 2937 kuuluvina tuotteina, D kohta.

XII. GLYKOSIDIT JA KASVIALKALOIDIT, LUONNOLLISET TAI SYNTEETTISESTI VALMISTETUT, SEKÄ NIIDEN SUOLAT, EETTERIT, ESTERIT JA MUUT JOHDANNAISET

2938

Glykosidit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut, sekä niiden suolat, eetterit, esterit ja muut johdannaiset

Tähän nimikkeeseen kuuluvat glykosidit koostuvat sokeriosasta ja ei-sokeriosasta (aglykoni). Nämä osat ovat sitoutuneet toisiinsa sokerin anomeerisen hiiliatomin avulla. Näin ollen tuotteita kuten nimikkeeseen 2940 luokiteltuja vakkiinnineja ja hamamelitanniinineja ei pidetä glykosideina.

Yleisimpiä luonnossa esiintyviä glykosideja ovat O-glykosidit. Luonnossa esiintyy kuitenkin myös N-glykosideja, S-glykosideja ja C-glykosideja, joissa sokerin anomeerinen hiiliatomi on sidottu aglykoniin typpi-, rikki- tai hiiliatomin avulla (esim. sinigriini, aloiini, skopariini).

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tähän nimikkeeseen:

a)

nimikkeen 2934 nukleosidit ja nukleotidit (ks. HS-selitykset, nimike 2934, D kohdan, 6 alakohta);

b)

nimikkeen 2939 alkaloidit (esim. tomatiini);

c)

nimikkeen 2941 antibiootit (esim. tojokamysiini).

2938 90 10

digitaliglykosidit

HS-selityksissä nimikkeen 2938 kohdassa 2 mainittujen yhdisteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

asetyylidigitoksiini, asetyylidigoksiini, asetyyligitoksiini;

desasetyylilanatosidi A, B, C ja D;

digifoleiini, diginatiini, diginiini, digipurpuriini, Digitalinum verum ja germanicum;

gitaliini, gitaloksiini, gitoniini, gitoksiini, glukoverodoksiini;

lanafoleiini, lanatosidi A, B, C ja D;

trigoniini, verodoksiini.

2938 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. yhdisteet, jotka on mainittu HS-selityksissä nimikkeen 2938 kolmannen kappaleen kohdissa 4–9 sekä kahdessa viimeisessä kappaleessa.

2939

Kasvialkaloidit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut, sekä niiden suolat, eetterit, esterit ja muut johdannaiset

2939 69 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat rukiintorajyväalkaloidit: ergotamiini, ergosiini ja ergosiniini, ergokristiini ja ergokristiniini, ergokryptiini ja ergokryptiniini, ergokorniini ja ergokorniniini, ergobasiini ja ergobasiniini, sekä näiden johdannaiset, esim. dihydroergotamiini, dihydroergotoksiini, metyyliergobasiini.

XIII. MUUT ORGAANISET YHDISTEET

2941

Antibiootit

2941 10 00

penisilliinit ja niiden penisillaanihapporakenteiset johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeen 2941 10 HS-alanimikeselitykset.

Penisilliinejä ovat esim.: bentsyylipenisilliininatrium (fenasetyylipeniininatrium), amyylipenisilliininatrium (n-karboksiheksenyylipeniininatrium), biosynteettiset penisilliinit ja hitaasti vapautuvat penisilliinit kuten prokaiinipenisilliini ja bentsatiinidipenisilliini.

2941 20 30 ja 2941 20 80

streptomysiinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeen 2941 20 HS-alanimikeselitykset.

Streptomysiinin lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mannosidostreptomysiini ja kaikkien näiden tuotteiden suolat, esim. niiden sulfaatit ja pantotenaatit.

2941 30 00

tetrasykliinit ja niiden johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeen 2941 30 HS-alanimikeselitykset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. oksitetrasykliini ja tetrasykliinihydrokloridi.

2941 40 00

klooriamfenikoli ja sen johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeen 2941 40 HS-alanimikeselitykset.

2941 50 00

erytromysiini ja sen johdannaiset; niiden suolat

Ks. alanimikkeen 2941 50 HS-alanimikeselitykset.

Erytromysiinin suoloja ovat mm. hydrokloridi, sulfaatti, sitraatti, palmitaatti, stearaatti ja glukoheptonaatti. Happokloridien kanssa se muodostaa vastaavia estereitä ja happoanhydridien kanssa monoestereitä kuten esim. glutaraattia, maleaattia ja ftalaattia.

30 RYHMÄ

FARMASEUTTISET TUOTTEET

Yleisohjeita

Tähän ryhmään luokiteltaessa ratkaisevinta ei ole tuotteen määrittäminen lääkkeeksi Euroopan unionin lainsäädännössä (muussa kuin yhdistettyyn nimikkeistöön liittyvässä), jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä tai missä tahansa farmakopeassa.

Lisähuomautus 1

1.

Yrttilääkevalmisteet ovat valmisteita, jotka perustuvat yhteen tai useampaan vaikuttavaan aineeseen, joka on valmistettu esim. kuivaamalla, murskaamalla, uuttamalla tai raffinoimalla kasvi tai sen osia.

Vaikuttavalla aineella tarkoitetaan kemiallisesti määriteltyä ainetta, kemiallisesti määriteltyä aineryhmää (esim. alkaloideja, polyfenoleja, antosyaniineja) tai kasviuutetta. Näillä vaikuttavilla aineilla on oltava lääkinnällisiä ominaisuuksia tiettyjen tautien, sairauksien tai niiden oireiden ehkäisemiseen tai hoitamiseen.

2.

Homeopaattiset lääkevalmisteet on valmistettu tuotteista, aineista tai rakenteista, joita kutsutaan homeopaattisiksi kannoiksi (kantatinktuuroiksi). Näiden laimennusaste on ilmoitettava (esim. D6).

3.

Vitamiini- ja kivennäisvalmisteet ovat valmisteita, jotka perustuvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2936 vitamiineihin, kivennäisaineisiin, hivenaineet mukaan luettuina, ja niiden sekoituksiin. Niitä käytetään tiettyjen tautien, sairauksien tai niiden oireiden hoitamiseen tai ehkäisemiseen. Tällaiset valmisteet sisältävät paljon suuremman määrän vitamiineja tai kivennäisaineita, yleensä vähintään kolme kertaa enemmän kuin suositeltu päiväannos (RDA).

Tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden suositellusta päiväannoksesta (RDA), ks. esim. elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä 24. syyskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/496/ETY liitteen taulukko (EYVL L 276, 6.10.1990, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna 28. lokakuuta 2008 annetulla komission direktiivillä 2008/100/EY (EUVL L 285, 29.10.2008, s. 09), joka on liitetty tähän:

Vitamiinit ja kivennäisaineet

RDA

A-vitamiini

800 μg

D-vitamiini

5 μg

E-vitamiini

12 mg

K-vitamiini

75 μg

C-vitamiini

80 mg

Tiamiini

1,1 mg

Riboflaviini

1,4 mg

Niasiini

16 mg

B6-vitamiini

1,4 mg

Foolihappo

200 μg

B12-vitamiini

2,5 μg

Biotiini

50 μg

Pantoteenihappo

6 mg

Kalium

2 000 mg

Kloridi

800 mg

Kalsium

800 mg

Fosfori

700 mg

Magnesium

375 mg

Rauta

14 mg

Sinkki

10 mg

Kupari

1 mg

Mangaani

2 mg

Fluoridi

3,5 mg

Seleeni

55 μg

Kromi

40 μg

Molybdeeni

50 μg

Jodidi

150 μg

Nimikkeeseen 3004 eivät kuulu muun muassa lisäravinteet eivätkä erikoisruokavaliovalmisteet (ks. myös tämän ryhmän 1 huomautuksen a alakohta).

 

3001

Organoterapeuttiseen käyttöön tarkoitetut kuivatut rauhaset ja muut elimet, myös jauhetut; organoterapeuttiseen käyttöön tarkoitetut rauhasten tai muiden elimien tai niiden eritteiden uutteet; hepariini ja sen suolat; muut terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten valmistetut ihmis- ja eläinaineet, muualle kuulumattomat

3001 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. sisäinen tekijä (sian mahaportin limakalvon rauhaseritteistä saatuja kuivattuja puhdistettuja uutteita.)

3001 90 20 3001 90 98

muut

HS-selityksissä nimikkeen 3001 kohdassa A mainittujen rauhasten ja elinten lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. aivolisäke, lisämunuaiset ja kilpirauhanen.

3001 90 91

hepariini ja sen suolat

Ks. HS-selitykset, nimike 3001, C kohta.

3002

Ihmisveri; terapeuttista, ennalta ehkäisevää tai taudinmäärityskäyttöä varten valmistettu eläimenveri; antiseerumit ja muut verifraktiot sekä immunologiset tuotteet, myös modifioidut tai bioteknisellä menetelmällä saadut; rokotteet, toksiinit, mikro-organismiviljelmät (ei kuitenkaan hiivat) ja niiden kaltaiset tuotteet

3002 10 10

antiseerumit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3002 kohdan C alakohdan 1 kolmannessa kappaleessa kuvaillut tuotteet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu seerumit, joita käytetään veriryhmien tai -tekijöiden määritysreagensseina (nimike 3006) eikä tavalliset seerumit (alanimike 3002 10 98).

3002 10 91

hemoglobiini, veriglobuliinit ja seerumiglobuliinit

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. normaali ihmisperäinen immunoglobuliini.

3002 10 98

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tavalliset seerumit, veriplasma, fibrinogeeni ja fibriini sekä terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten valmistettu verialbumiini (jota saadaan esim. fraktioimalla ihmisveren plasmaa).

Verialbumiini, jota ei ole valmistettu terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön, ei sen vuoksi kuulu tähän alanimikkeeseen (ryhmän 29 huomautus 1 h) (nimike 3502).

3002 20 00

rokotteet ihmisiä varten

Ilmaisun ”rokotteet” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 3002, D kohdan 1 alakohta.

3002 30 00

rokotteet eläimiä varten

Ks. alanimikkeen 3002 20 00 selittävät huomautukset.

3002 90 50

mikro-organismiviljelmät

Ks. HS-selitykset, nimike 3002, D kohdan 3 alakohta.

3002 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. toksiinit sekä ”symbioottiset parasiitit” — edellyttäen, että ne ovat ”samankaltaisia tuotteita” — joita käytetään tiettyjen sairauksien, kuten esim. Plasmodium (malariaparasiitti) ja Trypanosoma cruzi, hoidossa.

3003

Lääkkeet (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 , 3005 tai 3006 tuotteet), joissa on terapeuttisessa tai ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa keskenään sekoitettuina kaksi tai useampia aineosia, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat

3003 10 00

joissa on penisilliinejä tai niiden penisillaanihapporakenteisia johdannaisia tai streptomysiinejä tai niiden johdannaisia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös penisilliinin ja streptomysiinin yhdisteet.

3004

Lääkkeet (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 , 3005 tai 3006 tuotteet), joissa on sekoitettuja tai sekoittamattomia tuotteita terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten, annostettuina (myös ihon läpi annettavassa muodossa) tai vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat

Ks. tämän ryhmän 1 lisähuomatus.

Toisin kuin edellisissä nimikkeissä, tähän nimikkeeseen kuuluvat ”sekoittamattomat tuotteet”. Ilmaisun ”sekoittamattomia tuotteita” tulkinnasta, ks. tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohta sekä HS-selitykset, nimikkeen 3004 neljäs ja viides kappale.

Ilmaisut ”annostettuina (myös ihon läpi annettavassa muodossa)” ja ”terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat” määritellään HS-selityksissä nimikkeen 3004 ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa.

Lääkkeet, jotka on pakattu pitkäaikaishoitoa tai sairaaloita ja vastaavia laitoksia varten, luokitellaan tähän nimikkeeseen. Tällöin pakkaus sisältää suuremman määrän tuotetta ja pakkauksessa ilmoitetaan tavallisesti, että se on tarkoitettu pitkäaikaishoitoon tai sairaalakäyttöön.

Ampulleihin tai pulloihin pakatut lääkkeet, jotka sisältävät esim. antibiootteja, hormoneja tai lyofilisoituja tuotteita, luokitellaan tähän nimikkeeseen vaikka ko. lääkkeihin olisi lisättävä pyrogeenivapaata vettä tai muuta laimennusainetta ennen varsinaista käyttöä.

3005

Vanu, sideharso, kääreet ja niiden kaltaiset tavarat (esim. valmiit haavasiteet, kiinnelaastarit ja hauteet), kyllästetyt tai päällystetyt farmaseuttisilla aineilla tai kirurgiseen tai lääkintä-, myös eläinlääkintä- ja hammaslääkintäkäyttöön tarkoitetuissa vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa

3005 10 00

haavalaastarit ja muut tavarat, joissa on liimautuva kerros

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu valmiit nestemäiset päällysteet (alanimike 3005 90 99).

3006

Tämän ryhmän 4 huomautuksessa tarkoitetut farmaseuttiset valmisteet

3006 10 10 3006 10 90

steriili kirurginen katgutti, sen kaltaiset steriilit haavanompeluaineet (myös steriilit absorboituvat sidelangat kirurgiseen tai hammaslääkintäkäyttöön) ja steriilit kudosliimat kirurgiseen haavansulkemiseen; steriili laminaria ja steriilit laminariapuikot; steriilit absorboituvat verenvuodon tyrehdyttimet kirurgiseen tai hammaslääkintäkäyttöön; steriilit sidekudoskiinnikkeiden muodostumisen estäjät kirurgiseen tai hammaslääkintäkäyttöön, myös absorboituvat

Näiden alanimikkeiden ilmaisut on tulkittava tarkasti. Näin ollen niihin ei kuulu steriilit haavahakaset (nimike 9018).

31 RYHMÄ

LANNOITTEET

3103

Fosfaattilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset

3103 10 10 ja 3103 10 90

superfosfaatit

Ks. HS-selitykset, nimike 3103, A kohdan 1 alakohta.

3105

Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta tai kolmea seuraavista lannoittavista aineista: typpeä, fosforia tai kaliumia; muut lannoitteet; tämän ryhmän lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa

Tässä nimikkeessä käytetyn ilmaisun ”muut lannoitteet” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 6 huomautus.

3105 10 00

tähän ryhmään kuuluvat lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa

Ilmaisulla ”niiden kaltaisessa muodossa” tarkoitetaan tavaroita, jotka ovat annostelluissa määrissä. Täten tavallisessa, teollisessa muodossa (esim. rakeina) olevien lannoitteiden ei katsota olevan ”niiden kaltaisessa muodossa”.

3105 20 10 ja 3105 20 90

kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kolmea lannoittavaa ainetta: typpeä, fosforia ja kaliumia

Ilmaisulla ”joissa on kolmea lannoittavaa ainetta: typpeä, fosforia ja kaliumia” tarkoitetaan että ko. aineita on riittävä määrä, jotta ne todellla toimivat lannoittavina aineina eivätkä vaan ole pelkkiä epäpuhtauksia.

Typpi voi olla joko nitraattien, ammoniumsuolojen, virtsa-aineen (urea), kalsiumsyaaniamidin tai muiden orgaanisten yhdisteiden muodossa.

Fosfori on tavallisesti enemmän tai vähemmän liukenevien fosfaattien muodossa sekä joskus orgaanisessa muodossa.

Kalium on suolojen (karbonaatin, kloridin, sulfaatin, nitraatin, jne.) muodossa.

Kaupankäynnissä typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus ilmaistaan vastaavasti: N, P2O5 ja K2O.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3105 kohdissa B ja C mainitut lannoitteet, edellyttäen että ne sisältävät kolmea lannoittavaa ainetta typpeä, fosforia ja kaliumia. Niitä kutsutaan joskus ”NPK-lannoitteiksi”.

Ammoniumin ja kaliumin kaksoisfosfaatit, jotka ovat kemiallisesti määriteltyjä yhdisteitä, eivät kuulu näihin alanimikkeisiin (alanimike 2842 90 80).

3105 51 00 ja 3105 59 00

muut kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: typpeä ja fosforia

Alanimikkeiden 3105 20 10 ja 3105 20 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin ilmaisun ”joissa on kahta lannoittavaa ainetta” tulkintaa.

3105 51 00

joissa on nitraatteja ja fosfaatteja

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lannoitteet, jotka sisältävät sekä nitraatteja että minkä tahansa kationin fosfaatteja, mukaan lukien ammonium, mutta ei kalium.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvista lannoitteista on esimerkkinä HS-selityksissä nimikkeen 3105 kohdan B alakohdassa 2 kuvattu, mutta ilman kaliumsuoloja valmistettu tuote.

3105 59 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

minkä tahansa kationin (paitsi kaliumin) fosfaatteja sisältävien mineraalisuolojen ja muiden kuin nitraattien ammoniumsuolojen seokset;

2.

fosfotyppilannoitteet, joissa typpi on muussa kuin nitraatti- tai ammoniakkisessa muodossa, ts. kalsiumsyaaniamidin, virtsa-aineen (urea) tai muiden orgaanisten yhdisteiden muodossa;

3.

HS-selityksissä nimikkeen 3105 kohdan C alakohdissa 1 ja 3 kuvatut fosfotyppilannoitetyypit.

3105 60 00

kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: fosforia ja kaliumia

Alanimikkeiden 3105 20 10 ja 3105 20 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin ilmaisun ”joissa on kahta lannoittavaa ainetta fosforia ja kaliumia” tulkintaa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lannoitteet, jotka on valmistettu seuraavista seoksista:

kalsinoidut luonnon fosfaatit ja kaliumkloridi;

superfosfaatit ja kaliumsulfaatti

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu alanimikkeen 2835 24 00 kemiallisesti määritellyt kaliumfosfaatit, vaikka niitä voitaisiinkin käyttää lannoitteina.

3105 90 20 ja 3105 90 80

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

kaikki lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: typpeä ja kaliumia. Näihin alanimikkeisiin ei kuitenkaan kuulu kemiallisesti määritelty kaliumnitraatti, vaikka se olisikin tarkoitettu käytettäväksi lannoitteena (alanimike 2834 21 00);

2.

lannoitteet, joissa on yhtä, muuta kuin nimikkeisiin 3102–3104 luokiteltua, lannoittavaa ainetta.

32 RYHMÄ

PARKITUS- JA VÄRIUUTTEET; TANNIINIT JA NIIDEN JOHDANNAISET; VÄRIT, PIGMENTIT JA MUUT VÄRIAINEET; MAALIT JA LAKAT; KITTI SEKÄ MUUT TÄYTE- JA TIIVISTYSTAHNAT; PAINOVÄRIT, MUSTE JA TUSSI

Huomautus 4

Ilmaisulla ”liuokset”, jota käytetään sekä tässä huomautuksessa että 39 ryhmän 6 huomautuksen a alakohdassa ei tarkoiteta kolloidisia liuoksia.

 

3201

Kasviperäiset parkitusuutteet; tanniinit sekä niiden suolat, eetterit, esterit ja muut johdannaiset

3201 20 00

mimoosan- eli wattlekuoriuute

Wattlekuoriparkitusuutetta saadaan eri akaasialajien (erityisesti Acacia decurrens-, Acacia pycnantha- ja Acacia mollissima -lajien) kuoresta.

Musta katekupuu (Acacia catechu -lajista tuotettu uute) luokitellaan alanimikkeeseen 3203 00 10.

3201 90 20

sumakkiuute, valoneauute, tammiuute ja kastanjauute

Valonit, joista saadaan valoneauutetta, ovat tiettyjen tammilajien (esim. Quercus valonea) terhoja ympäröiviä kehtomaisia suojuksia (cupulat).

3201 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kasviperäisinä parkitusuutteina mm.:

1.

mäntyjen, mangrovepuun, eukalyptuksen, pajun ja koivun kuorista saadut uutteet;

2.

”tizerah” ja ”urunday” (Astronium balansae Engl.) -puista saadut uutteet;

3.

”dividivin” paloista ja kirsikkaluumun hedelmistä saadut uutteet;

4.

gambiirin lehdistä saadut uutteet.

3202

Synteettiset orgaaniset parkitusaineet; epäorgaaniset parkitusaineet; parkitusvalmisteet, myös luonnon parkitusaineita sisältävät; entsymaattiset valmisteet esiparkitusta varten

3202 10 00

synteettiset orgaaniset parkitusaineet

Ks. HS-selitykset, nimike 3202, I kohdan A alakohta.

3202 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3202 kohdan I alakohdassa B ja kohdassa II mainitut tuotteet.

3203 00

Kasvi- tai eläinperäiset väriaineet (myös väriuutteet, mutta ei ”eläinmusta”), myös kemiallisesti määritellyt; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut kasvi- tai eläinperäisiin väriaineisiin perustuvat valmisteet

3203 00 10

kasviperäiset väriaineet ja niihin perustuvat valmisteet

Tietyistä orapaatsamalajeista saatuja uutteita käytetään pääasiallisesti muussa tarkoituksessa kuin väriaineina ja siksi ne eivät kuulu tähän alanimikkeeseen. Tämä koskee erityisesti Rhamnus cathartica -lajin marjoista saatuja uutteita, joita käytetään lääkintätarkoituksiin ja jotka siksi luokitellaan alanimikkeeseen 1302 19 70.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. musta katekupuu (Acacia catechu). Musta katekupuu on väriuute, jota saadaan tietystä akaasialajista.

3204

Synteettiset orgaaniset väriaineet, myös kemiallisesti määritellyt; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut synteettisiin orgaanisiin väriaineisiin perustuvat valmisteet; synteettiset orgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään fluoresoivina kirkasteina tai luminoforeina, myös kemiallisesti määritellyt

3204 11 00 3204 19 00

synteettiset orgaaniset väriaineet ja niihin perustuvat, tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut valmisteet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

synteettiset orgaaniset väriaineet, myös keskenään seostetut ja väriainetta sisältämättömin kivennäisjatkein ”laimennetut”, jotka sisältävät vain pieniä määriä pinta-aktiivisia aineita tai muita lisäaineita, jotka edistävät värin imeytymistä ja kiinnittymistä (ks. HS-selitykset, nimike 3204, I kohta, A ja B alakohdat); sekä

2.

tämän ryhmän 3 huomautuksessa eritellyt valmisteet eli HS-selityksissä nimikkeen 3204 kohdan I alakohdissa C–E kuvaillut tuotteet.

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, yhdestoista kappale, luokiteltaessa alanimikkeiden 3204 11 00–3204 19 00 väriaineita, jotka käyttötarkoituksensa mukaan voivat kuulua kahteen tai useampaan kategoriaan eri alanimikkeissä.

3204 11 00

dispersiovärit ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, toinen kappale.

3204 12 00

happovärit, myös esimetalloidut, ja niihin perustuvat valmisteet; peittavärit ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kolmas ja neljäs kappale.

3204 13 00

emäksiset värit ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, viides kappale.

3204 14 00

suorat värit ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kuudes kappale.

3204 15 00

kyyppivärit (myös ne, joita sellaisenaan voidaan käyttää pigmenttiväreinä) ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, seitsemäs kappale.

3204 16 00

reaktiovärit ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kahdeksas kappale.

3204 17 00

pigmenttivärit ja niihin perustuvat valmisteet

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, yhdeksäs kappale.

3204 19 00

muut, myös kahden tai useamman alanimikkeiden 3204 11–3204 19 väriaineen seokset

Ks. alanimikkeiden 3204 11–3204 19 HS-alanimikeselitykset, kymmenes, yhdestoista ja kahdestoista kappale.

3204 20 00

synteettiset orgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään fluoresoivina kirkasteina

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3204 kohdan II alakohdassa 1 kuvaillut tuotteet.

3204 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat luminoforeina käytettävät synteettiset orgaaniset tuotteet, jotka on kuvattu HS-selityksissä nimikkeen 3204 kohdan II alakohdassa 2 sekä sitä seuraavissa kolmessa kappaleessa.

3206

Muut väriaineet; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut valmisteet, muut kuin nimikkeisiin 3203 , 3204 ja 3205 kuuluvat; epäorgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään luminoforeina, myös kemiallisesti määritellyt

Ks. tämän ryhmän 5 huomatus.

Komposiittipigmentit, ts. pigmentit, jotka koostuvat täyteaineesta (tavallisesti piidioksidista) tehdyistä jyvistä, joista jokainen on erityisen teknisen menetelmän avulla päällystetty epäorgaanisen väriaineen kerroksella, luokitellaan nimikkeisiin päällysteenä käytetyn väriaineen mukaan.

Näin ollen esim. edellä mainitut pigmenttityypit, joissa päällyste koostuu emäksisestä lyijypiikromaatista, luokitellaan alanimikkeeseen 3206 20 00. Ne pigmentit, joiden päällyste koostuu kupariboraatista tai kalsiumplumbaatista, luokitellaan alanimikkeeseen 3206 49 70.

3206 11 00 ja 3206 19 00

titaanidioksidiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 1 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat näiden alanimikkeiden valmisteita.

Ks. myös alanimikkeen 3206 19 HS-alanimikeselitykset.

3206 20 00

kromiyhdisteisiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 2 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

molybdeenipunainen, joka koostuu lyijymolybdaatin, lyijykromaatin ja tavallisesti myös lyijysulfaatin sekakiteistä;

2.

lyijysulfaatin, lyijykromaatin, bariumkromaatin, sinkkikromaatin tai strontiumkromaatin sekakiteet;

3.

ferrokromaattiin (sideriinikeltainen), kaliumdikromaattiin ja kalsiumdikromaattiin tai kromioksidiin perustuvat pigmentit.

3206 41 00

ultramariini ja siihen perustuvat valmisteet

Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 3 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

3206 42 00

litoponi ja muut sinkkisulfidiin perustuvat pigmentit ja valmisteet

Ks. HS-selitykset, nimike 3206, A kohdan 4 alakohta sekä 13 alakohtaa seuraavat neljä kappaletta niiltä osin kuin ne koskevat tämän alanimikkeen valmisteita.

3206 49 10

magnetiitti

Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain hienoksi jauhettu magnetiitti.

Hienoksi jauhettuna magnetiittina pidetään sellaista magnetiittia, josta vähintään 95 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka verkon aukkojen koko on 0,045 mm.

3206 49 70

muut

HS-selityksissä nimikkeen 3206 A kohdan 5–13 alakohdissa mainittujen sekä, tämän alanimikkeen valmisteita koskevin osin, 13 alakohtaa seuraavissa neljässä kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

mangaanisininen, joka on bariummanganaattiin ja bariumsulfaattiin perustuva pigmentti;

2.

keinotekoinen okra, joka on keinotekoisiin rautaoksideihin perustuva pigmentti;

3.

nikkelititanaattiin perustuva keltainen pigmentti.

Hienoksi jauhettuihin malmeihin perustuvien pigmenttien kohdalla, ilmaisu ”hienoksi jauhettu” on tulkittava samalla tavalla kuin alanimikkeen 3206 49 10 magnetiitin kohdalla.

3206 50 00

epäorgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään luminoforeina

Ks. HS-selitykset, nimike 3206, B kohta.

3207

Valmistetut pigmentit, valmistetut samennusaineet ja valmistetut värit, lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit, nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään keraamisessa, emaloimis- ja lasiteollisuudessa; lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina

3207 10 00

valmistetut pigmentit, valmistetut samennusaineet, valmistetut värit ja niiden kaltaiset valmisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3207 ensimmäisen kappaleen kohdassa 1 kuvaillut tuotteet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kobolttialuminaatin nimellä tunnettu pigmentti, joka on alumiinioksidin ja kobolttioksidin ei-stökiometrinen seos;

2.

kobolttisilikaatin nimellä tunnettu pigmentti, joka on piidioksidin ja kobolttioksidin ei-stökiometrinen seos;

3.

kromi- ja kobolttioksidien seokset;

4.

rautaoksidin, kromioksidin ja sinkkioksidin seokset;

5.

lyijy- ja rauta-antimonaattien seokset;

6.

zirkoniumoksidiin ja pieniin määriin vanadiinipentoksidia perustuva keltainen vanadiini;

7.

zirkoniumsilikaattiin ja pieniin määriin vanadiinirioksidia perustuva vanadiinisininen;

8.

zirkoniumsilikaattiin ja praseodyymioksidiin perustuva keltainen praseodyymi;

9.

zirkoniumsilikaattiin ja ferrioksidiin perustuva rautapunainen;

10.

tinaoksidiin, zirkoniumoksidiin, sirkoniumsilkaattiin, jne. perustuvat valmistetut samennusaineet.

3207 20 10

enkopit

Ks. HS-selitykset, nimike 3207, 3 kohta.

3207 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yleensä lasiintuvat seokset. Nämä ovat yleensä jauheiden, rakeiden, suomujen tai hiutaleiden muodossa olevia tuotteita, jotka kuumennettaessa lasiintuvat ja antavat keraamisille ja metallitavaroille tasaisen homogeenisen pinnan, joka voi olla kiiltävä tai matta, värillinen tai valkoinen, läpikuultava tai samennettu.

Nämä tuotteet voivat koostua:

1.

alanimikkeen 3207 40 85 lasisulatteen (fritin) ja muiden materiaalien kuten piidioksidin, maasälvän, kaoliinin, pigmenttien, jne., jauhetuista seoksista;

2.

piidioksidin, maasälvän, kaoliinin, kalsiumkarbonaatin, magnesiumkarbonaatin, jne. (ts. lasisulatteen (fritin) veteen liukenemattomien aineosien) sekä mahdollisesti myös pigmenttien jauhetuista seoksista;

(nämä kaksi edellä mainittua lasiintuvaa seostyyppiä antavat läpikuultavan, joko värillisen tai värittömän, päällysteen)

3.

edellä olevissa kohdissa 1 ja 2 mainituista tuotteista, joihin on lisätty samennusaineita; tällä tavoin saadut samennetut päällysteet ovat joko valkoisia tai värillisiä;

4.

jauheiden, rakeiden, suomujen tai hiutaleiden muodossa olevista lasisulatteista (fritit) -alanimikkeiden 3207 40 40 ja 3207 40 85 selittävissä huomautuksissa kuvatulla tavalla muodostetuista ja valmistetuista – joissa on kuitenkin lisäksi värillisiä pigmenttejä tai samennusaineita sekä joskus oksideja, jotta lasisulatteesta muodostunut päällyste kiinnittyisi helpommin metallisiin pintoihin.

Tämän alanimikkeen tuotteiden valmistukseen käytettäviä värillisiä pigmenttejä ovat mm. koboltin, nikkelin, kuparin, raudan, mangaanin, uraanin ja kromin oksidit ja suolat.

Samennusaineiksi voidaan lisätä tinaoksidia, zirkoniumoksidia ja zirkoniumsilikaattia tai titaanioksidia ja arseenianhydridiä.

Nikkeli- ja kobolttioksidia voidaan lisätä helpottamaan päällysten kiinnittymistä metallisiin pintoihin.

3207 30 00

nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset valmisteet

HS-selityksissä nimikkeen 3207 ensimmäisen kappaleen kohdassa 4 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat hopeaan perustuvat, kollodiumiin tai terpineoliin dispergoidut valmisteet, joita käytetään kiilteiden ja lasien valmistuksessa sähkö- ja keraamisessa teollisuudessa.

3207 40 40 ja 3207 40 85

lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

lasisulate (fritti), ts. tuote, jota saadaan jäähdyttämällä nopeasti vedessä lasin alkuperäisten aineosien yhteensulamisen tuloksena syntynyttä nestemäistä massaa tai tahnaa. Näitä aineosia ovat esim. piidioksidi, natriumkarbonaatti, magnesiumkarbonaatti, bariumkarbonaatti, kaliumkarbonaatti, kalsiumkarbonaatti, natriumsulfaatti, kaliumsulfaatti, natriumnitraatti, kaliumnitraatti, lyijyoksidit (lyijyhilse ja lyijymönjä), kaoliini, maasälpä, booraksi ja boorihappo.

Näihin nimikkeisiin kuuluvaa lasisulatetta käytetään pääasiallisesti lasiintuvien seosten valmistukseen. Se voidaan erottaa alanimikkeiden 3207 20 10 ja 3207 20 90 lasisulatteista siitä, että se ei sisällä pigmenttejä, samennusaineita tai oksideja, jotka helpottavat päällysteen kiinnittymistä metallisiin pintoihin sekä siitä, että se ei anna kuumuudessa lasiintuessaan tasaisesti värillistä tai samennettua pintaa, vaan enemmän tai vähemmän läpikuultavan pinnan;

2.

lasijauhe tai -rakeet, joita saadaan murskaamalla ja jauhamalla rikkonaista lasia ja jätelasia. Näitä tuotteita sekä tiettyjä kohdan 1 lasisulatetyyppejä käytetään hiomapapereiden ja -kankaiden valmistukseen ja levyjen, laattojen, putkiloiden, jne. sintraukseen sekä erilaisiin tarkoituksiin laboratorioissa;

3.

jauheen, rakeiden, jne. muodossa oleva ”emalilasi”, joka on lasitavaroiden koristeluun käytettävää erikoislasia. Tavallisesti ”emalilasi” sulaa 540–600 °C:ssa läpinäkyväksi, tavallisesti värilliseksi massaksi. Irtotavarana ”emalilasi” luokitellaan nimikkeeseen 7001 00, kun taas tankojen ja putkien muodossa oleva ”emalilasi” luokitellaan alanimikkeeseen 7002 20 90 tai 7002 39 00;

4.

suomujen tai hiutaleiden muodossa oleva, joko värjätty tai hopeoitu lasi, jota käytetään koristetarkoituksiin ja jota saadaan murskaamalla puhalletun lasin pieniä pallomaisia kuplia;

5.

jauheen tai rakeiden muodossa oleva vitriittilasi, joka tunnetaan myös nimellä vaahtolasi ja jota valmistetaan joko valkoisesta, harmaasta tai mustasta sienimäisestä massasta (väri riippuu massan sisältämistä epäpuhtauksista) sekä jota käytetään pääasiallisesti sähköneristimien (esim. sähkölamppujen kantojen) valmistukseen.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu valkokankaiden, sähköisten näyttöpöytien, jne. päällystämiseen käytettävät lasijyväset (microspheres) (alanimike 7018 20 00).

3212

Nestemäiset tai tahnamaiset, muuhun kuin vettä sisältävään väliaineeseen dispergoidut pigmentit (myös metallijauheet ja -hiutaleet), jollaisia käytetään maalien valmistuksessa; pronssi- ja värilehtiset; vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat värit ja väriaineet

3212 10 00

pronssi- ja värilehtiset

Ks. tämän ryhmän 6 huomautus ja HS-selitykset, nimike 3212, B kohta.

3212 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 3212, A ja C kohta.

HS-selityksissä nimikkeen 3212 A kohdassa tarkoitettuihin metallijauheisiin ja -hiutaleisiin kuuluvat mm.:

1.

sinkkijauhe, joka on happosideaineiden kanssa yhteensopimaton, mutta joka on erinomainen ruosteenestopigmentti;

2.

lamellirakenteinen ruostumaton teräs ja nikkelijauheet, joita käytetään tietyissä haponkestävissä korroosionestomaaleissa;

3.

lyijyjauhe, emäksinen reaktiopigmentti, jota käytetään (mahdollisesti lyijymönjän tai emäksisen lyijysulfaatin kanssa sekoitettuna) ruosteenestoaineena öljyväreissä tai öljylakoissa laajojen teräsrakennelmien (lentokonehallien rakenteiden, siltojen, maasiltojen, jne.) pohjustukseen;

4.

kupari- ja pronssijauheet, joiden lamelliosat nousevat pinnalle (”leafing”) alkoholiin ja luonnon- tai tekohartseihin perustuvissa lakoissa muodostaen koristeellisen päällysteen.

33 RYHMÄ

HAIHTUVAT ÖLJYT JA RESINOIDIT; HAJUSTE-, KOSMEETTISET JA TOALETTIVALMISTEET

3301

Haihtuvat öljyt (terpeenittömät tai terpeenipitoiset), myös jähmeät (concretes) ja vahaa poistamalla saadut nesteet (absolutes); resinoidit; uutetut oleohartsit; haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset, kylmänä uuttamalla (enfleurage) tai maseroimalla saadut; terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä; haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset

Jotkut haihtuvien öljyjen aineosista, kuten terpeenihiilivedyt (esim. pineeni, kamfeeni, limoneeni) luonnostaan pilaavat öljyjen tuoksun ja siksi ne mieluummin poistetaan öljyistä.

Terpeenit poistetaan haihtuvista öljyistä erilaisilla menetelmillä (öljyjen koostumuksesta riippuen), erityisesti jakotislaamalla tyhjiössä, jakokiteyttämällä matalaan lämpötilaan jäähdyttäen, erottamalla liuottimien avulla, jne.

Ilmauksella ”terpeeni poistamatta” viitataan haihtuviin öljyihin, joissa terpeenipitoiset aineosat on säilytetty sekä haihtuviin öljyihin, jotka eivät luonnostaan sisällä terpeenipitoisia aineosia (esim. talvikkiöljy ja sinappiöljy).

3301 12 10 3301 19 80

sitrushedelmistä saadut haihtuvat öljyt

Näitä öljyjä saadaan lähes yksinomaan sitrushedelmien kuorista. Öljyissä on miellyttävä tuoksu, joka on niiden valmistuksessa käytettävien sitrushedelmien tuoksun kaltaista. Appelsiininkukkaöljyt tai pomeranssinkukkaöljy katsotaan muiksi kuin sitrushedelmistä saaduiksi haihtuviksi öljyiksi ja luokitellaan alanimikkeeseen 3301 29 41 tai 3301 29 91.

Haihtuva öljy, josta on poistettu terpeeni, on haihtuva öljy, jonka monoterpeenihiilivedyt on poistettu joko kokonaan tai osittain.

3301 90 10

terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä

Ks. HS-selitykset, nimike 3301, C kohta.

3301 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset (ks. HS-selitykset, nimike 3301, B kohta);

2.

haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset (ks. HS-selitykset, nimike 3301, D kohdan 1–4 kappaleet).

3304

Kauneudenhoito- ja meikkivalmisteet sekä ihonhoitovalmisteet (muut kuin lääkkeet), myös aurinkosuoja- ja rusketusvalmisteet; manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet

3304 30 00

manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sormen- ja varpaankynsien, kynsinauhojen ja liikavarpaiden hoitoon tai käsittelyyn tarkoitetut valmisteet. Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu ihonhoitovalmisteet kuten käsivoiteet (yleensä alanimike 3304 99 00).

3304 99 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kosteuttajien, kasvovesien ja ihonpuhdistajien kaltaiset ihonhoitotuotteet (muut kuin lääkkeet), jotka esitetään tullille vanussa, huovassa tai kuitukankaassa. Jos kuitenkin vanu-, huopa- tai kuitukangas on kyllästetty, päällystetty tai peitetty tuotteilla, jotka antavat sille hajusteen, kosmeettisten aineiden, saippuan tai puhdistusaineen olennaisen luonteen, sitä ei luokitella tähän nimikkeeseen (vaan nimikkeeseen 3307 tai 3401).

3305

Hiuksiin käytettävät valmisteet

3305 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hiusvedet, jotka ovat hiuksissa käytettäviä, nestemäisessä muodossa olevia tuotteita, jotka vaikuttavat joko hiuksiin tai hiuspohjaan. Ne ovat tavallisesti vesi- tai alkoholiliuoksia.

34 RYHMÄ

SAIPPUA JA SUOPA, ORGAANISET PINTA-AKTIIVISET AINEET, PESUVALMISTEET, VOITELUVALMISTEET, TEKOVAHAT, VALMISTETUT VAHAT, KIILLOTUS-, HANKAUS- JA PUHDISTUSVALMISTEET, KYNTTILÄT JA NIIDEN KALTAISET TUOTTEET, MUOVAILUMASSAT, ”HAMMASVAHAT” JA KIPSIIN PERUSTUVAT HAMMASLÄÄKINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT VALMISTEET

3401

Saippua ja suopa; saippuana käytettävät orgaaniset pinta-aktiiviset tuotteet ja valmisteet tankoina, paloina tai valettuina kappaleina, myös jos niissä on saippuaa; ihon pesuun käytettävät orgaaniset pinta-aktiiviset tuotteet ja valmisteet nestemäisinä tai voiteina, vähittäismyyntimuodossa, myös jos niissä on saippuaa; saippualla tai puhdistusaineella kyllästetty, päällystetty tai peitetty paperi, vanu, huopa tai kuitukangas

3401 11 00

toalettikäyttöön tarkoitetut (myös tuotteet, joihin on lisätty lääkeainetta)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3401 kohdan I alakohdassa 1 kuvatut tuotteet ja kohdissa II ja IV mainitut, toalettikäyttöön tarkoitetut tuotteet.

3401 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. nestemäisessä tai tahnamaisessa muodossa oleva saippua.

3401 30 00

ihon pesuun käytettävät orgaaniset pinta-aktiiviset tuotteet ja valmisteet nestemäisinä tai voiteina, vähittäismyyntimuodossa, myös jos niissä on saippuaa

Ks. HS-selitykset, nimike 3401, kohta III.

3403

Voiteluvalmisteet (myös leikkuuöljyvalmisteet, pulttien ja muttereiden irrottamista helpottavat valmisteet, ruosteen- ja korroosionestoaineet sekä muotinirro- tusvalmisteet, voiteluaineisiin perustuvat) ja valmisteet, jollaisia käytetään tekstiiliaineiden, nahan, turkisnahan tai muiden aineiden öljy- tai rasvakäsittelyyn, ei kuitenkaan valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia

3403 19 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen voiteluvalmisteet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3403 kohdassa A mainitut tuotteet, joissa on vähemmän kuin 70 painoprosenttia maaöljyjä tai bitumisista aineista saatuja öljyjä.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu sellaiset valmisteet, joissa on 70 painoprosenttia tai enemmän maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä. Kun tällaiset öljyt ovat valmisteen perusaineosana, luokitellaan ne alanimikkeisiin 2710 12 11–2710 19 99 ja muissa tapauksissa alanimikkeeseen 3403 19 10.

3403 91 00 ja 3403 99 00

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat nimikkeessä 3403 mainittujen valmisteiden kaltaiset valmisteet, jotka eivät sisällä maaöljyjä tai bitumisista aineista saatuja öljyjä. Ilmaisulla ”maaöljyt tai bitumisista aineista saadut öljyt” tarkoitetaan tuotteita, jotka määritellään 27 ryhmän 2 huomautuksessa.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

voiteluvalmisteet, joissa on molybdeenidisulfidia ja polypropeeniglykolia ja muut molybdeenidisulfidiin perustuvat voiteluvalmisteet, joko kon- sentroituja tai puikkoina, tankoina, pieninä laattoina, levyinä tai niiden kaltaisissa muodoissa;

2.

polyeteenivahan ja aminoalkoholisaippuan vesidispersioon perustuvat muotinirroitusvalmisteet;

3.

natriumsaippuaan tai kalsiumsaippuaan ja booraksiin perustuvat voiteluvalmisteet, jotka on tarkoitettu teräslankojen suojaamiseen ja voiteluun vedettäessä lankoja;

4.

koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen voiteluvalmisteet.

3405

Kiillotusaineet ja voiteet jalkineita, huonekaluja, lattioita, vaununkoreja, lasia tai metallia varten, hankauspastat ja -jauheet sekä niiden kaltaiset valmisteet (myös paperi, vanu, huopa, kuitukangas, huokoinen muovi ja huokoinen kumi, jotka on kyllästetty, päällystetty tai peitetty tällaisella valmisteella), ei kuitenkaan nimikkeen 3404 vahat

3405 10 00

kiillotusaineet, voiteet ja niiden kaltaiset valmisteet jalkineita ja nahkaa varten

Jalkineille tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa ensisijaisina materiaaleina käytetään tavallisesti vahoja (eläin-, kasvi-, kivennäis- tai keinotekoiset vahat), haihtuvia liuottimia, (tärpättiöljyt, mineraalitärpätti, jne.), väriaineita ja erilaisia muita aineita (alkoholi, booraksi, keinotekoiset öljyt, emulgointiaineet, jne.),

Nahalle, erityisesti mokkajalkineille tarkoitetut väriaineet eivät ole kiillotusaineiden ja voiteiden kaltaisia tuotteita ja siksi ne luokitellaan alanimikkeeseen 3212 90 00 (jos ne ovat, kuten yleensä, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa). Jalkineille tarkoitetut valkaisuaineet eivät myöskään kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 3210 00 90. Jalkineille tarkoitetut rasvat luokitellaan tavallisesti alanimikkeeseen 3403 11 00 tai 3403 91 00.

3405 20 00

kiillotusaineet, voiteet ja niiden kaltaiset valmisteet puuhuonekalujen, -lattioiden ja muiden puupintojen hoitoa varten

Puupintojen (lattioiden, huonekalujen, muiden puupintojen) hoitoa varten tarkoitetuilla tuotteilla on puhdistavia ominaisuuksia ja ne jättävät puupinnoille ohuen suojaavan kelmun, joka kuivuttuaan ja mahdollisen kiillotuksen jälkeen kirkastaa pintojen väriä tai tekee pinnat kiiltäviksi. Tämän kaltaiset tuotteet on tavallisesti pakattu tölkkeihin, pulloihin, tyynyihin tai aerosolitölkkeihin. Näiden tuotteiden valmistuksessa käytetään samoja vahoja, liuottimia, väriaineita ja erityisiä lisäaineita kuin jalkineille tarkoitettujen kiillotusaineiden ja voiteiden valmistuksessa sekä lisäksi usein tiettyjä aineita seuraavista: rasvahappoja, kasviöljyjä (esim. palmuöljy, pellavansiemenöljy) tai kivennäisöljyjä, saippuoita tai pinta-aktiivisia aineita, hartseja (kopaali, luonnonhartsi eli kolofoni, jne.), silikoneja, hajusteita (esim. mäntyuute, rosmariini), torjunta-aineita, jne., mutta ei kuitenkaan hioma-aineita.

3405 30 00

kiillotusaineet ja niiden kaltaiset valmisteet vaununkoreja varten, muut kuin metallikiillotteet

Ajoneuvojen korirakenteiden hoitoon tarkoitetut tuotteet koostuvat tavallisesti vahamaisesta emulsiosta tai silikoneja, öljyjä, emulgointiaineita ja mahdollisesti myös pehmeitä hankausaineita sisältävästä liuoksesta.

3405 40 00

hankauspastat ja -jauheet sekä muut hankausvalmisteet

Kylpyammeille, pesualtaille, kaakeleille, jne. tarkoitetut hankausjauheet koostuvat hyvin hienojakoisista hioma-aineseoksista (esim. hohkakivi, hiekkakivi) ja jauhemaisista puhdistusaineista (esim. pinta-aktiivisten aineiden sekä aktiivisten anionien, saippuajauheen, natriumfosfaatin ja kalsinoidun soodan seos). Ne on tavallisesti pakattu purkkeihin tai paketteihin. Hankauspastat ovat hankaustuotteita, joita valmistetaan sitomalla hankausjauheita esim. vahaliuoksella.

3405 90 10

metallikiillotteet

Metallikiillotteet on tarkoitettu ruostuneiden, likaisten ja patinoituneiden metallipintojen entisöimiseen alkuperäiseen kuntoon pintakäsittelemällä. Kunnostaminen tapahtuu hiomalla (mekaaninen kiillottaminen hioma-aineella) sekä käyttämällä happoja tai alkaaleja, joilla on kemiallinen tai puhdistava vaikutus oksideihin, sulfideihin ja korroosion aiheuttamiin nuhraantumisiin.

Metallikiillotteiden valmistuksessa käytettäviä ensisijaisia aineita ovat hyvin hienojakoiset hioma-aineet (esim. hohkakivi, kalkki, piimaa, trippeli, bentoniitti, piidioksidi), hapot (esim. oksaalihappo, öljyhappo, fosforihappo, rikkihappo), haihtuvat liuottimet (esim. mineraalitärpätti, trikloorieteeni, denaturoitu alkoholi), alkaalit (esim. ammoniakki, sooda), pinta-aktiiviset tuotteet kuten rasvasulfonialkoholit, rasvat, saippuat sekä joissakin tapauksissa väriaineet ja synteettiset hajusteet.

Metallikiillotteet esitetään tullattavaksi jauheiden, tahnojen, erilaisten puristeiden, voiteiden tai emulsioiden ja nesteiden muodossa. Olomuodosta riippuen tuotteet ovat joko pulloissa, tölkeissä, metalliputkiloissa, purkeissa, paketeissa tai pienten kokkareiden, kartioiden, tikkujen, jne. muodossa.

3405 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvia ovat erityisesti:

1.

lasitavaralle tarkoitetut kiillotteet, jotka tavallisesti koostuvat vedestä, alkoholista, pienestä määrästä ammoniakkia tai happoa (esim. oksaalihappo, viinihappo) ja pehmeästä hioma-aineesta;

2.

muiden materiaalien kiillotukseen, viimeistelyyn ja hienoksi jauhamiseen tarkoitetut tuotteet.

35 RYHMÄ

VALKUAISAINEET; MODIFIOIDUT TÄRKKELYKSET; LIIMAT JA LIISTERIT; ENTSYYMIT

3501

Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat

3501 10 10 3501 10 90

kaseiini

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3501 kohdan A alakohdassa mainitut kaseiinit. Nämä kaseiinit – riippumatta siitä, mitä saostamismenetelmää niiden valmistamiseen on käytetty – luokitellaan näihin alanimikkeisiin kun ne sisältävät enintään 15 painoprosenttia vettä. Muussa tapauksessa ne luokitellaan nimikkeeseen 0406.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, joista on annettu kuvaus alanimikkeitä 0406 10 30–0406 10 80 koskevien selittävien huomautusten kolmannessa kappaleessa.

3501 10 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvia kaseiineja käytetään erityisesti dieettituotteiden (esim. dieettikeksien ja -leipien) valmistuksessa. Niitä voidaan käyttää myös eläinten ruokien valmistuksessa.

3501 90 10

kaseiiniliimat

Kaseiiniliimat, jotka tunnetaan myös nimellä kylmäliimat, ovat kaseiineihin ja kalkkiin perustuvia valmisteita, joihin on lisätty pieniä määriä muita tuotteita kuten booraksia ja luonnon ammoniumkloridia. Ne voivat sisältää myös täyteaineita kuten esim. maasälpää.

Vaikka kalsiumkaseinaattia voidaan myös käyttää liimana, luokitellaan se muita lisättyjä aineita sisältämättömänä alanimikkeeseen 3501 90 90.

3501 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3501 kohdan A alakohdissa 2 ja 3 mainitut kaseinaatit ja muut kaseiinin johdannaiset.

Kaseinaatit ovat lähes hajuttomia, valkoisen tai keltaisen värisiä jauheita.

3504 00

Peptonit ja niiden johdannaiset; muut proteiiniaineet ja niiden johdannaiset, muualle kuulumattomat; vuotajauhe, myös kromikäsitelty

3504 00 10

tämän ryhmän 1 lisähuomautuksessa tarkoitetut tiivistetyt maitoproteiinit

Tiivistettyjä maitoproteiineja saadaan tavallisesti poistamalla esim. ultrasuodatuksen avulla kuoritusta maidosta laktoosi ja kivennäissuolat osittain. Tiivistetyt maitoproteiinit koostuvat ensisijaisesti kaseiinista ja heraproteiineista (laktoglobuliineista, maitoalbumiineista, jne.) noin suhteessa 4:1. Niiden proteiinipitoisuus lasketaan kertomalla typpipitoisuus muuntokertoimella 6,38.

Kun tiivistetyn maitoproteiinin proteiinipitoisuus on 85 prosenttia tai vähemmän kuiva-aineen painosta laskettuna, ko. tuote luokitellaan alanimikkeeseen 0404 90.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu ”cagliata”-tyyppiset tuotteet, joista on annettu kuvaus alanimikkeitä 0406 10 30–0406 10 80 koskevien selittävien huomautusten kolmannessa kappaleessa.

3506

Valmistetut liimat ja liisterit, muualle kuulumattomat; liimana tai liisterinä käytettäväksi soveltuvat tuotteet, liimana tai liisterinä myytävät, nettopainoltaan enintään 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa

3506 10 00

liimana tai liisterinä käytettäväksi soveltuvat tuotteet, liimana tai liisterinä myytävissä, nettopainoltaan enintään 1 kg:n vähittäismyyntipakkauksissa

Näiden tuotteiden vähittäismyyntipakkauksista, ks. HS-selitykset, nimike 3506, A kohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hiutaleiden tai paakkujen muodossa oleva metyyliselluloosaliima, josta veteen liuottamalla voidaan valmistaa erityisesti seinätapettien kiinnitykseen sopivaa liisteriä.

3506 99 00

muut

HS- selityksissä nimikkeen 3506 kohdan B alakohdissa 1–3 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jäkälään perustuvat liimat, jauholiisterit ja agar-agariin perustuvat liimat.

3507

Entsyymit; muualle kuulumattomat entsyymivalmisteet

3507 90 90

muut

HS-selityksissä nimikkeessä 3507 mainittujen tuotteiden (lukuunottamatta juoksutinta ja juoksutintiivisteitä, lipoproteiinilipaasia sekä aspergilluksen alkaalista proteaasia) lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. penisillinaasi, asparaginaasi ja kallidinogenaasi (INN) (kallikreiini).

36 RYHMÄ

RÄJÄHDYSAINEET; PYROTEKNISET TUOTTEET; TULITIKUT; PYROFORISET SEOKSET; HELPOSTI SYTTYVÄT AINEET

3603 00

Tulilanka; räjähtävä tulilanka; sytytysnallit ja räjähdysnallit; sytyttimet; sähköräjähdysnallit

3603 00 10

tulilanka; räjähtävä tulilanka

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain HS-selityksissä nimikkeen 3603 kohdassa A kuvaillut tuotteet.

3604

Ilotulitusvälineet, merkinantoraketit, saderaketit, paukkuopasteet ja muut pyrotekniset tavarat

3604 10 00

ilotulitusvälineet

Ks. HS-selitykset, nimike 3604, 1 kohdan a alakohta.

3604 90 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 3604 kohdan 1 alakohdassa b ja kohdassa 2 sekä toisessa kappaleessa mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sytytysnallit (”amorces”), joita käytetään kaivoslamppuina tunnetuissa varmuuslampuissa ja jotka on tarkoitettu paljastamaan mahdollinen kaivoskaasu kaivoskäytävillä. Nämä sytytysnallit on asetettu kapeaan kangaskaistaleeseen, joka on noin 4 mm leveä ja noin 35 cm pitkä. Kussakin yleensä rullalle kierretyssä kaistaleessa on tavallisesti noin 30 sytytysnallia.

37 RYHMÄ

VALOKUVAUS- JA ELOKUVAUSVALMISTEET

3702

Valokuvausfilmit rullissa, säteilyherkät, valottamattomat, muuta ainetta kuin paperia, kartonkia, pahvia tai tekstiiliä; pikakuvafilmit rullissa, säteilyherkät, valottamattomat

3702 32 10

mikrofilmit; graafisen alan filmit

Tähän alanimikkeeseen kuuluva mikrofilmi ei tavallisesti eroa elokuvafilmistä, mutta sitä käytetään asiakirjojen sivu sivulta jäljentämiseen. Sitä käytetään myös tietokonelistausten jäljentämiseen, jolloin mikrofilmi on tunnistettavissa kirjaimista COM. Mikrofilmi on tavallisesti 8, 16 tai 35 millimetrin levyinen ja noin 30, 61, 122 tai 305 metriä pitkä.

Graafisen alan filmejä käytetään kirjapainoteollisuudessa kuvien ja tekstien fotomekaaniseen kopiointiin (esim. valolitografia, valosyväpaino, värikuvatypografia, valokopiointi).

3702 96 10

mikrofilmit; graafisen alan filmit

Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävät huomautukset.

3702 97 10

mikrofilmit; graafisen alan filmit

Ks. alanimikkeen 3702 32 10 selittävät huomautukset.

3705

Valokuvauslevyt ja -filmit, valotetut ja kehitetyt, muut kuin elokuvafilmit

3705 90 10

mikrofilmit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valokuvausmenetelmällä saadut asiakirjojen (esim. liikeasiakirjojen, arkistoasiakirjojen, teollisten piirustusten, jne.) pienennetyt jäljennökset.

Mikrofilmi on joko kuva-arkkeina (mikrofiche) tai rullina, jotka koostuvat mikrofilmikuvien sarjasta. Myös ikkunakortit luokitellaan tähän alanimikkeeseen.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu valokuvauspaperilla olevat valotetut ja kehitetyt mikrokopiot (mikrokorttien, -kirjojen, jne. muodossa), jotka luokitellaan alanimikkeeseen 4911 91 00.

3706

Elokuvafilmit, valotetut ja kehitetyt, myös yhdistettyinä ääniraitaan tai sisältäen ainoastaan ääniraidan

Tähän nimikkeisiin äänifilmeinä luokitellaan vain ne elokuvafilmit, jotka on yhdistetty ääniraitaan. Kahtena nauhana olevat äänifilmit, myös kun ne esitetään tullattavaksi yhdessä, luokitellaan kukin ao. alanimikkeeseen, ts. filminauhat, jotka sisältävät ainoastaan ääniraidan, luokitellaan alanimikkeeseen 3706 10 20 tai alanimikkeeseen 3706 90 52 ääniraidan leveydestä riippuen, kun taas filminauhat, joissa on ainoastaan kuvat, luokitellaan joko jompaan kumpaan näistä alanimikkeistä tai alanimikkeisiin 3706 90 91 tai 3706 90 99 (tämän ryhmän 1 lisähuomautuksen sovellus).

3706 10 20

joissa on ainoastaan ääniraita; negatiivit; välipositiivit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

alkuperäiset filminegatiivit;

2.

välipositiivifilmit, jotka on painettu alkuperäisistä negatiiveista. Mustavalkofilmin kehityksessä ne tunnetaan nimillä ”duplicating positives”, ”maroon positives”, ”lavender mauve positives”, ”master positives”, ”masterprints”, ”fine-grain masterprints” tai ”lavender positives” tai positiiviset duplikaatit kun taas värikehityksessä ne tunnetaan nimillä ”duplicating positives”, ”interpositives” tai ”välipositiivit”. Nämä ovat alustalla, joka vivahtaa hiukan malvan väriin tai kastajanruskeaan tai värittömällä alustalla. Näitä filmejä ei tavallisesti käytetä projisointiin, vaan ne on tarkoitettu duplikaattien valmistukseen alkuperäisistä negatiiveista. Tästä huolimatta niitä voidaan käyttää poikkeuksellisesti katseluun, editointityössä tai filmin jälkisynkronoinnissa.

Välipositiiveiksi luokitellaan myös kolme mustavalkoista värierottelupositiivia, jotka on tuotettu suodattimien (sini-, viher- ja punasuodattimien) avulla alkuperäisestä värinegatiivista ja joita käytetään positiivikopioiden jäljentämiseen tarkoitettujen värivälinegatiivien valmistukseen samankaltaisten suodattimien avulla;

3.

negatiivien duplikaatit, jotka on kopioitu välipositiivifilmeistä ja jotka on tarkoitettu positiivikopioiden jäljentämiseen. Nämä tunnetaan mustavalkokehityksessä nimellä ”negatiiviset duplikaatit” sekä värikehityksessä nimellä ”välinegatiivit” (10);

4.

käänteisvälinegatiivit, jotka värikehityksessä valmistetaan suoraan kääntökehityksen avulla alkuperäisestä negatiivista ja joista vedostetaan näytekopioita;

5.

”matriisifilmit” (punaiset, vihreät ja siniset), joita tuotetaan värikehityksen aikana negatiiveista ja joista vedostetaan kopioita.

Jos kaikki nämä filmit ovat vähintään 35 mm leveitä, niillä, lukuun ottamatta ”matriisifilmejä”, on negatiiveille tyypillinen (barrel-shaped) rei'itys.

Näin ollen on mahdollista erottaa välipositiivifilmit, joilla on väritön tausta, projisointiin tarkoitetuista positiivifilmeitä, joilla on positiiveille tyypillinen rei'itys.

Image

Joka tapauksessa on huomattava, että tietyistä maista (erityisesti entisestä Neuvostoliitosta) peräisin olevilla filmeillä on ainutlaatuinen rei'itys (Dubray-Howell), joka on hyvin lähellä normaalia postiivirei'itystä ja joka on löydettävissä myös alkuperäisistä negatiivifilmeistä, välipositiiveista ja -negatiiveista sekä myös esittämiseen tai projisointiin tarkoitetuista positiivikopioista.

”Matriisifilmeillä” on positiiveille tyypillinen rei'itys, mutta ne voidaan tunnistaa myös niiden paksuudesta (joka on lähes kaksinkertainen positiiveihin verrattuna), niiden hallitsevasta kastajanruskeasta väristä ja hieman kohopintaisista kuvista.

3706 10 99

muut positiivit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat heijastamiseen tarkoitetut filmit.

Positiivifilmit, joissa on kaksi tai useampi kuvakaistaa, luokitellaan ja niiden tullausarvo arvioidaan leikatun filmin leveyden ja pituuden mukaan, ts. projisoitavan filmin leveyden ja pituuden mukaan.

Esimerkiksi filmiä, jonka leveys on 35 mm (neljä 8 mm.:n pituisiksi leikattua kaistaa) ja pituus 100 m, luokitellaan samoin 8 mm levyinen filmi, jonka pituus on 400 m.

 

Image

3706 90 52

joissa on ainoastaan ääniraita; negatiivit; välipositiivit; uutisfilmit

Ks. alanimikkeen 3706 10 20 selittävät huomautukset.

Ilmaisun ”uutisfilmit” määrityksestä, ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus.

3706 90 91 ja 3706 90 99

muut, leveys

Ks. alanimikkeen 3706 10 99 selittävät huomautukset.

38 RYHMÄ

ERINÄISET KEMIALLISET TUOTTEET

3801

Keinotekoinen grafiitti; kolloidinen tai puolikolloidinen grafiitti; grafiittiin tai muuhun hiileen perustuvat valmisteet, massana, möhkäleinä, levyinä tai muina puolivalmisteina

3801 10 00

keinotekoinen grafiitti

Ks. HS-selitykset, nimike 3801, 1 kohta.

3801 20 10 ja 3801 20 90

kolloidinen tai puolikolloidinen grafiitti

Ks. HS-selitykset, nimike 3801, 2 kohta.

3801 20 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluu kolloidinen grafiitti suspensiona vedessä tai muussa öljyttömässä aineessa.

3801 30 00

hiilipitoiset elektrodimassat ja niiden kaltaiset massat uunien vuoraamiseen

Ks. HS-selitykset, nimike 3801, 3 kohdan b alakohta.

3802

Aktiivihiili; aktivoidut luonnon kivennäistuotteet; eläinhiili, myös käytetty

3802 10 00

aktiivihiili

Tähän alanimikkeeseen kuuluvan aktiivihiilen jodiluku on vähintään 300 (milligrammaa jodia imeytyneenä yhteen hiiligrammaan), kuten on määritetty ASTM D 4607-86 -menetelmällä.

3802 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvalla aktivoidulla piimaalla, joka on kalsinoitu sintrausaineiden, kuten natriumkloridin ja natriumkarbonaatin, kanssa (ks. HS-selitykset, nimike 3802, A kohdan b 1 alakohta ”aktivoitu piimaa”), on seuraavat ominaisuudet:

se on valkoista ja valkoinen väri pysyy muuttumattomana kalsinoitaessa tuotetta enemmän

sen pH-arvo 10-prosenttisessa vesiliuoksessa on 7,5 ja 10,5 välillä;

sen hehkutushäviö 900 °C:ssa on vähemmän kuin 0,5 prosenttia;

sen natriumpitoisuus ilmaistuna Na2O:na on korkeampi kuin 1,5 prosenttia.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat aktivoidut bentoniitit, jotka vastaavat aktivoitujen maalajien kuvausta (ks. HS-selitykset, nimike 3802, A kohdan b 3 alakohta). Tähän alanimikkeeseen kuuluvat aktivoidut bentoniitit eroavat alanimikkeeseen 2508 10 00 kuuluvista bentoniiteista, koska niiden pH-arvo on yleensä pienempi kuin 6 (happamat bentoniitit) tai suurempi kuin 9,5 (5-prosenttisena vesisuspensiona, tunnin seisotuksen jälkeen) ja niiden natriumkarbonaattipitoisuus on suurempi kuin 2 painoprosenttia, tai koska niiden yhteenlaskettu natrium- ja kalsiumpitoisuus on suurempi kuin 80 meq/100 g (aktivoidut natriumbentoniitit).

Bentoniitit, jotka on tehty organofiilisiksi esimerkiksi lisäämällä stearyylamiinia, kuuluvat yleensä alanimikkeeseen 3824 90 96.

Luonnonbentoniitit, joihin on ainoastaan sekoitettu pieni määrä natriumkarbonaattia kuuluvat alanimikkeeseen 3824 90 96.

3803 00

Mäntyöljy, myös puhdistettu

3803 00 10

raaka

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 3803 kaksi ensimmäistä kappaletta.

3804 00 00

Puumassan valmistuksessa syntyvät jäteliemet, myös jos ne on väkevöity tai niistä on sokerit poistettu tai niitä on käsitelty kemiallisesti, myös ligniinisulfonaatit, ei kuitenkaan nimikkeen 3803 mäntyöljy

Tähän nimikkeeseen kuuluu mm. väkevöity sulfiittijäteliemi.

Väkevöity sulfiittijäteliemi, joka on saatu väkevöimällä voimakkaasti jäteliemiä, jotka ovat syntyneet puumassan valmistuksessa sulfiittimenetelmällä. Joskus ennen väkevöintiä jäteliemen happamuus- tai alkaalisuusastetta, tuhkapitoisuutta, väri- ja kolloidisia ominaisuuksia muunnetaan sopivalla kemiallisella käsittelyllä.

3805

Pihka-, puu- ja sulfaattitärpätti sekä muut havupuun tislauksessa tai muussa käsittelyssä saadut terpeenipitoiset öljyt; raaka dipenteeni; sulfiittitärpätti ja muu raaka parasymeeni; ”pine oil”, jonka pääasiallisena aineosana on alfaterpineoli

3805 10 10

pihkatärpätti

Tähän alanimikkeeseen kuuluu vain tuote, jota saadaan yksinomaan ja suoraan (vesihöyry-) tislaamalla kasvavista havupuista laskettua pihkaa.

3805 10 30

puutärpätti

Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 3805 kohdan 2 alakohdassa a mainittu tuote.

3805 10 90

sulfaattitärpätti

Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 3805 kohdan 2 alakohdassa b mainittu tuote.

3805 90 10

”pine oil”

Tähän alanimikkeeseen kuuluu HS-selityksissä nimikkeen 3805 kohdassa 5 mainittu tuote.

3805 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. tärpätti, josta beeta-pineeni on poistettu lähes kokonaan jakotislaamalla ja sen jälkeen muita jakeita sekoittamalla. Tätä tuotetta markkinoidaan kauppanimellä ”uudelleenjärjestetyt tärpättispriit”

3806

Kolofoni ja hartsihapot sekä niiden johdannaiset; pinoliini ja hartsiöljyt; sulatuksella muunnetut luonnonhartsit (run gums)

3806 10 00

kolofoni ja hartsihapot

Ks. HS-selitykset, nimike 3806, A kohta.

3806 20 00

kolofonin ja hartsihappojen suolat tai kolofonin ja hartsihappojen johdannaisten suolat, lukuun ottamatta kolofonin additiotuotteiden suoloja

Ks. HS-selitykset, nimike 3806, B kohta.

3806 30 00

hartsiesterit

Ks. HS-selitykset, nimike 3806, C kohta.

3806 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

HS-selityksissä nimikkeen 3806 kohdan D alakohdassa I mainitut kolofonin ja hartsihappojen johdannaiset, dehydrattu (dismutatoitu) kolofoni, jossa osa hartsihaposta on dehydrattu ja osa vedytetty sekä tekniset hartsiamiinit (esim. dehydroabietyyliamiini) ja tekniset hartsinitriilit;

2.

HS-selityksissä nimikkeen 3806 kohdan D alakohdassa II mainitut pinoliinit ja hartsiöljyt;

3.

HS-selityksissä nimikkeen 3806 kohdan D alakohdassa III mainitut sulatuksella muunnetut luonnonhartsit (run gums).

3807 00

Puuterva; puutervaöljyt; puukreosootti; raaka metanoli; kasvipiki; panimopiki ja sen kaltaiset kolofoniin, hartsihappoihin tai kasvipikeen perustuvat valmisteet

3807 00 10

puuterva

Ks. HS-selitykset, nimike 3807, A kohdan 1 alakohta.

3807 00 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3807 kohdan A alakohdissa 2 ja 3 mainitut tuotteet sekä kohdissa B, C ja D mainitut tuotteet.

3808

Hyönteisten torjunta-aineet, rotanmyrkyt, sienitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet, itämistä estävät aineet, kasvien kasvua säätävät aineet, desinfioimisaineet ja niiden kaltaiset tuotteet, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa tai valmisteina tai tavaroina (esim. rikitetyt nauhat, sydämet ja kynttilät sekä kärpäspaperi)

3808 91 10 3808 91 90

hyönteisten torjunta-aineet

Ks. HS-selitykset, nimike 3808, I kohta (kolmen tähtimerkin jälkeen).

3808 92 10 3808 92 90

sienitautien torjunta-aineet

Ks. HS-selitykset, nimike 3808, II kohta, kolmen tähden jälkeen.

3808 92 10

kupariyhdisteisiin perustuvat valmisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kuparisulfaatista ja sammutetusta kalkista tehty bordooseos, jota käytetään sienitautien torjunta-aineena maataloudessa;

2.

emäksisestä kuparikloridista ja emäksisestä kuparisulfaatista, kuparioksi- kloridista, kuparisilikaatista, kupariasetoarseniitista, kuparioksid(e)ista, kuparihydroksidista tai kuparikarbonaatista tehdyt valmisteet, joita käytetään samaan tarkoitukseen kuin bordooseosta;

3.

kuparinaftenaattiin tai kuparifosfaattiin perustuvat valmisteet, joilla suojataan tekstiilejä ja puuta sienitauteja vastaan;

4.

orgaanisten kuparisuolojen kelaatit, joissa on metallisaippuoita.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valmisteet voivat olla jauheiden, liuosten tai tablettien muodossa, joko tukku- tai vähittäismyyntipakkauksissa. Ne voivat kupariyhdisteiden ohella lisäksi sisältää aktiivisia aineita kuten sinkki- tai elohopeayhdisteitä.

3808 93 90

kasvien kasvua säätävät aineet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat aineet, jotka kasveihin lisättyinä muuttavat niiden elintoimintoja toivotulla tavalla. Näitä aineita lisätään joko koko kasviin, kasvinosiin tai maaperään.

Kasvunsääteet voivat vaikuttaa esim.:

a)

kasvuun yleensä;

b)

kasvin korkeuteen (varren pidentäminen tai lyhentäminen);

c)

juurimukuloiden kokoon tai muotoon;

d)

nivelvälin pituuteen (kestävyyden parantaminen tuulta vastaan);

e)

hedelmäsatoon ja hedelmien kokoon;

f)

kasvin ravintosisältöön (hiilihydraatit, proteiinit, rasvat);

g)

kukinta-aikaan tai hedelmien kypsymisaikaan;

h)

kasvin hedelmättömyyteen;

ij)

emikukkien määrään.

Kasvunsääteet jaetaan neljään pääluokkaan:

1.

auksiinit, jotka vaikuttavat juuriston muodostukseen, varrenkasvuun ja hedelmien kehittymiseen. Tärkein on indol-3-yylietikkahappo;

2.

gibberelliinit, jotka edistävät erityisesti silmujen kasvua ja kukintaa ja jotka kaikki ovat gibberelliinihapon johdannaisia;

3.

solukiniinit, jotka edistävät erityisesti solujen jakautumista ja hidastavat kasvin vanhenemista. Tunnetuin on kinetiini (6-furfuryyliaminopuriini) ja seatiini;

4.

kasvunhidastimet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

lannoitteet;

b)

maanparannusaineet;

c)

rikkakasvihävitteet, myös selektiiviset (alanimikkeet 3808 93 11–3808 93 27);

d)

itämistä estävät aineet (alanimike 3808 93 30).

3808 94 10 3808 94 90

desinfioimisaineet

Ks. HS-selitykset, nimike 3808, IV kohdan kolme ensimmäistä kappaletta, kolmen tähden jälkeen).

3809

Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat

3809 10 10 3809 10 90

tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat

HS-selityksissä nimikkeen 3809 kohdan A alakohdissa 1 ja 11 sekä kohdan B alakohdissa 1 ja 2 kuvailtujen tärkkelyspohjaisten tuotteiden ja valmisteiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat tärkkelyksen ja booraksin tai karboksimetyyliselluloosan seokset (liinavaatteiden tärkkäykseen käytetyt) ja liukoisen tärkkelyksen ja kaoliinin seokset (paperinvalmistuksessa käytetyt).

3809 91 00 3809 93 00

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3809 kohdissa A, B ja C kuvaillut tuotteet ja valmisteet vain silloin kun ne eivät ole tärkkelyspohjaisia, erityisesti:

1.

erilaiset tekstiiliteollisuudessa käytettävät liistausaineet, joiden avulla tekstiilit muunnetaan taivutusta kestäviksi tai kutistumattomiksi. Näitä ovat mm. ureaformaldehydi, melamiiniformaldehydi ja glyoksaalidiurea (esikondensoituja), edellyttäen että niillä ei ole 39 ryhmän kuuluvien polykondensaattien ominaisuuksia tai kemiallisesti määriteltyjen yhdisteiden (ryhmä 29) ominaisuuksia. Lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat vesipitoiset yhdisteet (esim. dimetylaaliurea, trimetylolimelamiini), joihin on lisätty hajustetta peittämään tuotteen osittaisesta hajoamisesta aiheutuvaa formaldehydin hajua;

2.

liistausaineet, joiden avulla kankaista tehdään viimeistyskäsittelyssä paitsi vedenpitäviä, myös hyvin öljyä ja likaa hylkiviä; kankaan ”hengittävyys” kuitenkin säilyy;

3.

antistaattiset liistausaineet, ts. valmisteet, jotka estävät tekstiilikuitujen ja -kankaiden sähköistymisen. Tavallisesti näitä ovat esikondensoiduista vesiliukoisista polyelektrolyyteista muodostetut valmisteet, jotka kohtalaisessa lämpötilassa suoritetun lyhyen käsittelyn jälkeen pystyvät muodostamaan kuidun pinnalle verkkomaisia polykondensaatteja, jotka riittävän liukenemattomina kestävät toistuvaa pesua ja kuivapesua. Tähän alakohtaan kuuluvat mm. tuotteet, jotka on muodostettu emäksisestä vesiliukoisesta lineaarisesta polyamidista, (joka on valmistettu dikarboksyylihaposta, kuten esim. adipiini-, meripihka- tai tereftaalihaposta, yhdessä yhden tai useamman sekundäärisen amiiniryhmän, kuten esim. dietyleenitriamiini-, trietyleenitetramiiniryhmän, sisältävien polyamiinien kanssa) ja alkylantista, joka kykenee verkkouttamaan polyamidin ja siten muuntamaan sen liukenemattomaksi sopivassa lämpökäsittelyssä ja joka koostuu esim. erityisistä dihalogenideista (suhteellisen alhaisen molekyylipainon omaavan polyeteeniglykolin dijodideista, epikloorihydriinistä, jne.).

4.

palosuojaliistausaineet, jotka vähentävät erityisesti tekstiilien ja nahan syttymisaltiutta. Nämä ovat tavallisesti valmisteita, jotka perustuvat ammoniumsuoloihin, boorihappoon, kloorattuihin parafiineihin, antimonioksidiin, sinkkioksidiin ja muihin metallioksideihin sekä tiettyihin orgaanisiin typpi- ja/tai fosforiyhdisteisiin.

3811

Nakutusta, hapettumista, hartsiutumista tai syöpymistä estävät valmisteet, viskositeettia parantavat valmisteet ja muut kivennäisöljyjen (myös bensiinin) ja muiden nesteiden, joita käytetään samaan tarkoitukseen kuin kivennäisöljyjä, lisäainevalmisteet

3811 11 10

tetraetyylilyijyyn perustuvat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valmisteet, joissa ainoana nakutusta estävä aineosana on tetraetyylilyijy.

3811 11 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. valmisteet, joissa ainoana tai pääasiallisena nakutusta estävänä aineosana on tetrametyylilyijy, etyylimetyylilyijy tai tetraetyylilyijyn ja tetrametyylilyijyn seos.

3815

Reaktion käynnistäjät (initiaattorit), reaktion kiihdyttimet (akseleraattorit) ja katalyyttiset valmisteet, muualle kuulumattomat

3815 11 00 3815 19 90

kantajakatalyytit

Nämä katalyytit edustavat laajalti käytettyä katalyyttityyppiä ja ne on saostettu kantaja-aineelle tavallisesti kyllästämällä, kerasaostamalla tai sekoittamalla. Ne koostuvat tavallisesti joko yhdestä tai useammasta aktiivisesta, kantaja-aineelle saostetusta aineesta tai aktiviisiin aineosiin perustuvista seoksista. Aktiiviset aineet ovat yleensä hyvin hienoksi jaettuja metalleja, metallioksideja tai muita metalliyhdisteitä. Yleisimmin käytettyjä metalleja ovat jaksollisen järjestelmän VIII ryhmään kuuluvat metallit (erityisesti koboltti, nikkeli, palladium ja platina) sekä molybdeeni, kromi, kupari ja sinkki. Kantaja-aine koostuu tavallisesti alumiinioksidista, piihappogeelistä, vuorijauhosta (myös aktivoidusta), keraamisista aineista, jne.

Kantajakatalyyttejä käytetään teollisessa jalostuksessa orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden tuottamiseen sekä öljynjalostuksessa (esim. ammoniakkisynteesi, rasvojen hydraus ja olefiinien hydraus).

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös seuraavat tuotteet;

1.

tietyt siirtymämetalliyhdisteisiin perustuvat valmisteet, joiden tehtävänä on mahdollistaa hapettuminen ja siten hiilidioksidin muodossa eliminoida koksimaiset tislausjätteet palamisen aikana (lämmityskattiloissa ja polttimissa);

2.

”palamisen jälkeiset” katalyytit, jotka on tarkoitettu asennettaviksi moottoriajoneuvojen pakokaasujärjestelmiin ja siten vähentämään pakokaasujen saastuttavaa vaikutusta muuntamalla hiilimonoksidi hiilidioksidiksi sekä muuntamalla muut bensiinin palamisesta johtuvat myrkylliset tuotteet (esim. heterosykliset yhdisteet).

3815 90 10 ja 3815 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat seokset, jotka perustuvat sellaisiin yhdisteisiin, joiden ominaisuudet ja seossuhteet vaihtelevat katalysoitavan kemiallisen reaktion mukaan. Niitä käytetään usein muovien valmistuksessa initiaattoreina, siirtoaineiden, terminaattorien tai telomeerien ja verkkoutumisaineiden (ristisilloitusaineiden) nimellä.

Näitä ovat mm.:

1.

radikaalikatalyytit

Nämä ovat orgaanisiin aineisiin perustuvia valmisteita, jotka hajoavat hitaasti reaktio-olosuhteissa ja tuottavat palasia, jotka törmätessään yhteen alkumonomeerien kanssa muodostavat helposti sidoksia ja uusia vapaita radikaaleja, jotka kykenevät toistamaan prosessin ja kasvattamaan ketjua.

Näihin kuuluvat mm.:

a)

R-O-O-R′-tyyppisiin organisiin peroksideihin perustuvat valmisteet (peroksidien orgaaniset liuokset kuten asetyyli- ja dibensoyyliperoksidit). Reaktion aikana muodostuu RO· ja R′O· -radikaaleja ja ne toimivat aktivaattoreina;

b)

atsoyhdisteisiin (kuten atsobisisobutyronitriiliin) perustuvat valmisteet, jotka hajoavat reaktioiden aikana vapauttaen typpeä ja muodostaen vapaita radikaaleja;

c)

hapetus-pelkistysvalmisteet (esim. kaliumperoksidin ja dodesyylimerkaptaanin seos), joissa aktivoivien radikaalien muodostuminen johtuu hapetus-pelkistysreaktiosta.

2.

ionikatalyytit

Nämä ovat tavallisesti orgaanisia liuosyhdisteitä, jotka synnyttävät ioneja, jotka kykenevät kiinnittymään toisiinsa kaksoissidoksin ja tuottamaan uudelleen aktiivikohtia valmiissa tuotteessa;

Ionikatalyyttejä ovat mm.:

a)

Ziegler-tyyppiset katalyytit, joita käytetään polyolefiinien tuottamiseen (esim. titaanin ja trietyylialumiinin seos);

b)

Ziegler-Natta -tyyppiset katalyytit (stereokatalyytit, orientoitumiskatalyytit) – kuten esim. titaanitrikloridin ja trialkyylialumiinin seos – joita käytetään isotaktisen polypropeenin ja eteeniolefiinin möhkälekopolymeerien valmistukseen;

c)

polyuretaanien valmistukseen tarkoitetut katalyytit (esim. trietyleenidiamiinin ja tinayhdisteiden seos);

d)

aminomuovien valmistukseen tarkoitetut katalyytit (esim. fosforihappo orgaanisessa liuottimessa);

3.

Polykondensaatioreaktioihin tarkoitetut katalyytit

Nämä ovat erilaisiin yhdisteisiin perustuvia valmisteita (esim. kalsiumasetaatin, antimonitrioksidin, titaanialkoholaattien, jne. seos).

3821 00 00

Valmistetut elatusaineet mikro-organismien (myös virusten ja niiden kaltaisten organismien) tai kasvi-, ihmis- ja eläinsoluviljelmien kehittämistä ja ylläpitoa varten

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu hedelmöitetyt ja hedelmöittämättömät kananmunat, joita ei ole tuotettu mikro-orgnismien viljelyä varten, vaikka ne olisivatkin todistetusti peräisin taudinaiheuttajista vapaasta kanaparvesta (nimike 0407 tai 0408).

3823

Teolliset monokarboksyylirasvahapot; puhdistuksessa saadut happamat öljyt; teolliset rasva-alkoholit

3823 11 00

steariinihappo

Tässä alanimikkeessä steariinihapolla tarkoitetaan rasvahapposeoksia, jotka ovat normaalilämpötilassa jähmeitä ja joissa puhtaan steariinihapon pitoisuus on 30 prosenttia tai enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin 90 prosenttia, laskettaessa kuivan tuotteen painosta.

Vastaavat tuotteet, joiden steariinihappopitoisuus on 90 painoprosenttia tai enemmän, luokitellaan alanimikkeeseen 2915 70 50.

3823 12 00

öljyhappo

Tässä alanimikkeessä öljyhapolla tarkoitetaan rasvahapposeoksia, jotka ovat normaalilämpötilassa juoksevia ja joissa puhtaan öljyhapon pitoisuus on 70 prosenttia tai enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin 85 prosenttia, laskettaessa kuivan tuotteen painosta.

Tuotteet, joiden öljyhappopitoisuus on 85 painoprosenttia tai enemmän, luokitellaan alanimikkeeseen 2916 15 00.

3823 13 00

mäntyöljyrasvahapot

Ks. HS-selitykset, nimike 3823, A kohdan 3 alakohta.

Vastaavat tuotteet, joiden rasvahappopitoisuus on vähemmän kuin 90 painoprosenttia, luokitellaan nimikkeeseen 3803 00.

3823 70 00

teolliset rasva-alkoholit

Ks. HS-selitykset, nimike 3823, B kohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain teolliset rasva-alkoholit (asyklisten alkoholien seokset), joissa yhdenkään alkoholikomponentin osuus ei ole 90 prosenttia tai yli 90 prosenttia kuivan tuotteen painosta.

Vastaavat tuotteet, joissa rasva-alkoholin pitoisuus on 90 painoprosenttia tai enemmän, luokitellaan yleensä nimikkeeseen 2905.

3824

Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten; kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat

3824 10 00

valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten

Ks. HS-selitykset, nimike 3824, A kohta.

3824 30 00

sintraamattomat metallikarbidit sekoitettuina keskenään tai metallisten sideaineiden kanssa

Tähän alanimikkeeseeen kuuluvat jauheet, jotka ovat suoraan muunnettavissa ”koviksi metalleiksi” sintraamalla. Ne koostuvat erilaisten metallikarbidien seoksista (esim. volframi-, titaani-, tantaali- ja niobiumkarbidit), metallisten sideaineiden (koboltti- tai nikkelijauheen) kanssa tai ilman. Jauheet sisältävät usein pieniä määriä parafiinivahaa (noin 0,5 painoprosenttia). Jopa yksinkertaiset seokset, jotka koostuvat jostain edellä mainitusta karbidista sekä metallisesta sideaineesta, luokitellaan tähän alanimikkeeseen, kun taas kukin näistä karbideista yksinään luokitellaan nimikkeeseen 2849.

3824 40 00

valmistetut lisäaineet sementtiä, laastia tai betonia varten

Ks. HS-selitykset, nimike 3824, B osan 3 kohta.

3824 50 10

valuvalmis betoni

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. betoni, johon vesi on jo lisätty. Sitä kuljetetaan tavallisesti betoninsekoitinkuljetusautoissa.

3824 50 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

betoni, johon ei ole vielä sekoitettu vettä;

2.

laasti.

3824 60 11 3824 60 99

sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. sorbitolin (D-glusitolin) ”kiteytymättömät” muunnokset, joita tavallisesti saadaan hydraamalla korkeassa paineessa glukoosisiirappia, joka sisältää tietyn määrän muita oligosakkarideja. Näiden muunnosten sorbitolipitoisuus (D-glusitolipitoisuus) on 60–80 prosenttia kuiva-aineen painosta, muita aineosia ovat ennen kaikkea osittain hydratut polyalkoholit ja oligosakkaridit. Tämän vuoksi sorbitolin (D-glusitolin) kiteytymisalttius on vähentynyt suuresti (ja siksi ilmaisu: kiteytymätön sorbitoli (D-glusitoli)).

Sorbitoli, joka täyttää 29 ryhmän 1 huomautuksessa asetetut vaatimukset, luokitellaan alanimikkeisiin 2905 44 11–2905 44 99.

3824 71 00 3824 79 00

sekoitukset, joissa on metaanin, etaanin tai propaanin halogeenijohdannaisia

Ks. alanimikkeiden 3824 71–3824 79 HS-alanimikeselitykset.

3824 90 10

maaöljysulfonaatit, ei kuitenkaan alkalimetallien, ammoniumin tai etanoliamiinien maaöljysulfonaatit; bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen tiofeenisulfonihapot ja niiden suolat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kalsiumin tai bariumin maaöljysulfonaatit, joiden kivennäisöljypitoisuus on tavallisesti 55–70 painoprosenttia. Niitä käytetään laajalti kivennäisöljyjen lisäaineiden valmistuksessa;

2.

bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen tiofeenisulfonihapot, jotka on valmistettu tiettyjä bitumisia savikiviä ensin kuivatislaamalla ja sen jälkeen rikkihappokäsittelemällä. Tiofeenisulfonihapot on tarkoitettu käytettäväksi farmasiassa ja niiden kokonaisrikkipitoisuus on tavallisesti suurempi kuin 9 painoprosenttia kuten myös niiden suolojen, erityisesti kalsiumsuolojen kokonaisrikkipitoisuudet.

3824 90 15

ioninvaihtimet

Ks. HS-selitykset, nimike 3824, B kohdan 14 alakohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sulfonoituun hiileen perustuvat ioninvaihtimet sekä tietyt savityypit, jos ne on erityisesti käsitelty niin, että ne soveltuvat ioninvaihtimiksi (lähinnä kationinvaihtimiksi). Näitä ovat geelin muodossa oleva glaukoniitti, joka koostuu merestä peräisin olevasta hiekkaisesta kalkkiliejusta saaduista alumosilikaateista. Sitä käytetään pääasiallisesti vedenpehmennykseen. Muut vastaaviin tarkoituksiin käytettävät tuotteet perustuvat montmorilloniittiin ja kaoliniittiin.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös synteettiset ioninvaihtimet, kuten keinotekoiset zeoliitit sekä alumiinioksidiin tai piihappogeeliin perustuvat synteettiset ioninvaihtimet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

a)

puhdas piihappogeeli (alanimike 2811 22 00);

b)

puhdas alumiinioksidi, myös aktivoitu (alanimike 2818 20 00 tai 2818 30 00);

c)

keinotekoiset zeoliitit, sideaineita sisältämättömät (alanimike 2842 10 00), harmonoidun järjestelmän nimikettä 3824 koskevan selityksen B kohdan 14 alakohdan mukaisesti;

d)

aktivoitu savi (alanimike 3802 90 00).

3824 90 20

kaasua imevät aineet tyhjöputkia varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet jotka tunnetaan nimellä ”kaasua imevät aineet”. Ne on edelleen jaoteltu ”nopeisiin kaasunimijöihin” ja ”tavallisiin kaasunimijöihin”.

”Nopeat kaasunimijät” on tyhjöhöyrystetty putkeen valmistuksen aikana. Näitä ovat mm. tuotteet, jotka koostuvat sekä bariumista että alumiinista, magnesiumista, tantaalista, toriumista, jne. ja jotka ovat metallilangan tai pellettien muodossa sekä yhdisteet, jotka koostuvat barium- ja strontiumkarbonaattien seoksesta ja ovat tantaalilangan päällysteenä.

”Tavalliset kaasunimijät” on pelkästään kuumennettu mutta ei höyrystetty ja niillä on vain pinta-absorptiovaikutus. Ne koostuvat tavallisesti puhtaista metalleista (tantaalista, volframista, sirkoniumista, niobiumista ja toriumista) ja ovat metallilangan, levyjen, jne. muodossa ja siksi niitä ei voida luokitella tähän alanimikkeeseen.

3824 90 30

nafteenihapot, niiden veteen liukenemattomat suolat ja niiden esterit

Nafteenihapot ovat tietyiltä (pääasiallisesti entisen Neuvostoliiton) alueilla tuotetun raakaöljyn jalostuksessa sivutuotteina syntyneitä asyklisten monokarboksyylihappojen seoksia.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nafteenihappojen veteen liukenemattomat suolat (esim. alumiinin, bariumin, lyijyn, kromin, kalsiumin, mangaanin, koboltin ja sinkin suolat) sekä nafteenihappojen esterit.

3824 90 45

kattilakiven estoaineet ja sen kaltaiset yhdisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 3824 kohdan B alakohdassa 15 mainitut tuotteet sekä valmisteet, jotka liuottavat kalkkipitoisia saostumia.

3824 90 50

galvanoimisvalmisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim. erityiset valmisteet, jotka on tarkoitettu metallointi- ja kiillotuskylpyihin ja elektrografiatuotteet.

3824 90 55

glyserolin mono-, di-, tri-, ja rasvahappoestereiden seokset (rasvojen emulgaattorit)

Ks. HS-selitykset, nimike 3824, B kohdan 11 alakohta.

3824 90 65

aputuotteet valimoita varten (muut kuin alanimikkeeseen 3824 10 00 kuuluvat)

HS-selityksissä nimikkeen 3824 kohdan B alakohdissa 6 ja 43 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös:

1.

kalsiumkarbonaattiin, vahoihin ja väriaineeseen perustuvat valmisteet, jotka on tarkoitettu keernalaatikoiden ja mallilaattojen päällystämiseen;

2.

dekstriiniin ja natriumkarbonaattiin perustuvat valmisteet, jotka emulgoitumisen jälkeen on tarkoitettu käytettäviksi teräsrakennemuottien päällysteinä;

3.

ohuella synteettisellä hartsikerroksella päällystetty hiekka, joka on tarkoitettu valusydämien valmistukseen;

4.

tuotteet, jotka on tarkoitettu kaasun poistamiseen teräksestä;

5.

kaavaukseen tarkoitetut erotusaineet (muut kuin nimikkeeseen 3403 luokitellut).

3824 90 70

rakennusteollisuudessa palon- ja vesisuojauksessa käytettävät valmisteet sekä muut vastaavat suojaavat valmisteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

paloturvallisuustuotteet (esim. ammoniumyhdisteisiin perustuvat tuotteet, jotka kuumuuden vaikutuksesta turpoavat ja muodostavat siten eristävän kerroksen rakennusosien päälle);

2.

tuotteet (tavallisesti silikaattiin perustuvat), jotka on tarkoitettu rakennuksien ulko-osien kyllästämiseen ja siten niiden suojaamiseen vedeltä.

3.

betoniin lisättävät tuotteet, jotka estävät pohjavettä imeytymästä betoniin.

VII JAKSO

MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT

39 RYHMÄ

MUOVIT JA MUOVITAVARAT

Huomautus 6

Ilmaisulla ”liuokset”, jota käytetään sekä tässä huomautuksessa että 32 ryhmän 4 huomautuksessa, ei tarkoiteta kolloidisia liuoksia.

 

I. ALKUMUODOT

 

Ilmaisun ”alkumuodot” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 6 huomautus ja HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kohta ”Alkumuodot”.

3901

Eteenipolymeerit, alkumuodossa

3901 10 10 ja 3901 10 90

polyeteeni, jonka ominaispaino on pienempi kuin 0,94

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain eteenin homopolymeerit, ts. polymeerit, joissa eteenin osuus on vähintään 95 prosenttia kokonaispolymeerisisällön painosta.

Polyeteenin ominaispaino on määritettävä laskemalla lisäaineettomasta polymeeristä.

Nestemäinen polyeteeni luokitellaan näihin alanimikkeisiin vain, jos se täyttää tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdassa asetetut ehdot. Muuten se luokitellaan alanimikkeisiin 2710 12 11–2710 19 99.

Polyeteenivahat luokitellaan nimikkeeseen 3404.

3901 20 10 ja 3901 20 90

polyeteeni, jonka ominaispaino on vähintään 0,94

Ks. alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävät huomautukset.

3901 90 30 ja 3901 90 90

muut

Tämän ryhmän 4 huomatuksen ja 1 alanimikehuomautuksen mukaisesti näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

eteenin kopolymeerit sekä muut monomeerit kuin vinyyliasetaatti (esim. eteenin ja propeenin kopolymeerit) sekä samankaltaisen koostumuksen omaavien polymeerien seokset, joissa eteeni on hallitseva komonomeeri.

2.

tämän ryhmän 5 huomatuksen mukainen kemiallisesti muunnettu polyeteeni (esim. kloorattu polyeteeni ja klorosulfonoitu polyeteeni).

3902

Propeeni- ja muut olefiinipolymeerit, alkumuodossa

3902 10 00

polypropeeni

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin tätä alanimikettä.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu nestemäinen polypropeeni, joka ei ole tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdan vaatimusten mukainen (esim. tripropeeni tai tetrapropeeni) (alanimikkeet 2710 12 11–2710 19 99).

3902 20 00

polyisobuteeni

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeessä 3902 mainitut tuotteet.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu nestemäinen polyisobuteeni, joka ei ole tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdan vaatimusten mukainen (esim. tri-isobuteeni) (alanimikkeet 2710 12 11–2710 19 99).

3902 30 00

propeenikopolymeerit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kopolymeeri tai polymeeriseos, jossa on 45 painoprosenttia eteeniä, 35 painoprosenttia propeenia ja 20 painoprosenttia isobuteenia, sillä propeeni ja isobuteeni, joiden polymeerit luokitellaan nimikkeeseen 3902), vastaavat yhdessä 55 painoprosenttia kopolymeerin painosta ja kokonaisuutena hallitsevat eteeniä. Lisäksi propeeni (jonka kopolymeerit on tässä yhteydessä nimenomaan mainittu) on isobutyleenia hallitseva monomeeri (tämän ryhmän 4 huomautuksen ja 1 alahuomautuksen soveltaminen).

Jos edellä annetussa esimerkkikopolymeerissa propeenin ja isobutyleenin painoprosenttiluvut ovat päinvastaiset, ko. kopolymeeri luokitellaan alanimikkeisiin 3902 90 10–3902 90 90.

3902 90 10 3902 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tuotteet, jotka tunnetaan kauppanimellä poly(alfaolefiinit) ja joita tavallisesti saadaan polymeroimalla heikosti dek-1-eeni ja näin saatua tuotetta hydraamalla sekä siitä jakotislauksen avulla erottamalla runsaasti C20-, C30-, C40- ja C50-hiilivetyjä sisältävät jakeet. Näistä jakeista on sekoittamalla muodostettu erityyppisiä kaupallisia poly(alfaolefiineja).

Tuotteet ovat nesteitä, jotka eivät täytä tämän ryhmän 3 huomautuksen c alakohdassa asetettuja vaatimuksia, mutta jotka vastaavat tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohdan määräyksiä. Tuotteita käytetään kivennäisöljyjen korvikkeina synteettisten ja puolisynteettisen voiteluöljyjen valmistuksessa ja ne antavat ko. voiteluöljyille korkeamman viskositeetti-indeksin, alemman jähmettymispisteen, paremman lämpökestävyyden, korkeamman leimahduspisteen ja pienemmän haihtuvuuden.

3903

Styreenipolymeerit, alkumuodossa

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu styreenipolyesterit (nimike 3907).

3903 11 00 ja 3903 19 00

polystyreeni

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

3904

Vinyylikloridi- ja muut halogeeniolefiinipolymeerit, alkumuodossa

Vinyylipolymeeri on polymeeri, jonka monomeerit ovat asettuneet seuraavasti:

Image

C–X-sidos ei ole hiili-hiilisidos eikä hiili-vetysidos.

3904 10 00

poly(vinyylikloridi), jota ei ole sekoitettu muiden aineiden kanssa

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin tätä alanimikettä.

3904 21 00 ja 3904 22 00

muu poly(vinyylikloridi)

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

3904 30 00

vinyylikloridi-vinyyliasetaattikopolymeerit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain:

1.

vinyylikloridin kopolymeerit, joissa vinyylikloridi on hallitseva monomeeri;

2.

poly(vinyylikloridin) ja poly(vinyyliasetaatin) seokset, joissa vinyylikloridi on hallitseva monomeeri.

3904 40 00

muut vinyylikloridikopolymeerit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. vinyylikloridin ja eteenin kopolymeerit, joissa vinyylikloridi on hallitseva komonomeeri.

3904 61 00

polytetrafluorieteeni

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

3904 69 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. poly(klooritrifluorieteeni) ja poly(vinylideenifluoridi).

3906

Akryylipolymeerit, alkumuodossa

3906 10 00

poly(metyylimetakrylaatti)

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee soveltuvin osin tätä alanimikettä.

3906 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. poly(akryylinitriili).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

akryylipolymeerit, jotka muodostavat ioninvaihtimia (alanimike 3914 00 00);

b)

akryylinitriilin kopolymeerit, jotka ovat 40 ryhmän 4 huomatuksen mukaisia (40 ryhmä).

3907

Polyasetaalit, muut polyeetterit ja epoksihartsit, alkumuodossa; polykarbonaatit, alkydihartsit, polyallyyliesterit ja muut polyesterit, alkumuodossa

Etuliitteen ”poly-” määrittelystä tämän nimikkeen yhteydessä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus, kohta a 1.

3907 20 11 3907 20 99

muut polyeetterit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kemiallisesti muunnetut polyeetterit (muut kuin polyasetaalit) (ks. HS-selitykset, nimike 3907, kohta 2).

3907 40 00

polykarbonaatit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kopolymeerit, jotka sisältävät polykarbonaatin muodostaman aineosan ja poly(eteenitereftalaatin) muodostaman aineosan, jos polykarbonaatti on hallitseva aineosa (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitykset, kohta B 1, kuudes kappale).

3907 60 20 ja 3907 60 80

poly(eteenitereftalaatti)

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kopolymeerit, jotka sisältävät polykarbonaatin muodostaman aineosan ja poly(eteenitereftalaatin) muodostaman aineosan, jos poly(eteenitereftalaatti) on hallitseva aineosa (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitykset, kohta B 1, kuudes kappale).

3907 60 20

viskositeettiluku vähintään 78 ml/g

Poly(eteenitereftalaattia), jonka viskositeettiluku on vähintään 78 ml/g, käytetään yleensä pullojen valmistukseen.

Viskositeettiluku lasketaan standardin ISO 1628-5 mukaisesti käyttämällä liuottimena dikloorietikkahappoa.

3908

Polyamidit, alkumuodossa

3908 10 00

polyamidi-6, -11, -12, -6,6, -6,9, -6,10 tai -6,12

Alanimikkeiden 3901 10 10 ja 3901 10 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

3909

Aminohartsit, fenolihartsit ja polyuretaanit, alkumuodossa

Tässä nimikkeessä mainituista hartsimonomeereista koostuvien kopolymeerien luokittelusta sekä niiden seosten luokittelusta, ks. tämän ryhmän huomautus 4.

3911

Maaöljyhartsit, kumaroni-indeenihartsit, polyterpeenit, polysulfidit, polysulfonit ja muut tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut tuotteet, muualle kuulumattomat, alkumuodossa

3911 10 00

maaöljyhartsit, kumaroni-, indeeni- tai kumaroni-indeenihartsit ja polyterpeenit

Tähän alanimikkeeseen luokiteltavat polyterpeenit on rajoitettu niihin polymeereihin ja polymeeriseoksiin, joissa yksi tai useampi polyterpeenimonomeeri vastaa vähintään 95 prosenttia kokonaispolymeerisisällön painosta.

3911 90 11 3911 90 19

kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteet, myös kemiallisesti muunnetut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 3911 kohdissa 2–5 mainitut tuotteet.

3912

Selluloosa ja sen kemialliset johdannaiset, muualle kuulumattomat, alkumuodossa

3912 11 00 ja 3912 12 00

selluloosa-asetaatit

Ks. HS-selitykset, nimike 3912, B kohdan 1 alakohta.

3912 20 11 3912 20 90

selluloosanitraatit (myös kollodiumit)

Ks. HS-selitykset, nimike 3912, B kohdan 2 alakohta.

3912 20 11

kollodiumit ja selloidiini

Kollodium on 12-prosenttinen nitroselluloosan liuos eetterin ja alkoholin seoksessa. Haihduttuaan tämä liuos jättää elastisen nitroselluloosakerroksen, jonka joustavuutta voidaan parantaa lisäämällä siihen risiiniöljyä. Kollodium voidaan muodostaa myös liuottamalla nitroselluloosaa asetonissa. Kollodiumia käytetään valokuvausemulsioiden valmistukseen sekä lääketieteessä.

Selloidiiniä valmistetaan haihduttamalla kollodiumista liuottimet osittain. Selloidiini on kiinteätä.

3912 20 19

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pehmittämättömät selluloosanitraatit (nitro- selluloosa), lukuun ottamatta kollodiumeja ja selloidiiniä, vaikka ne olisivatkin turvallisuussyistä flegmatoitu (tavallisesti joko etyyli- tai butyylialkoholilla) tai muunnettu vaarattomiksi jollain muulla tavalla.

3912 31 00 3912 39 85

selluloosaeetterit

Ks. HS-selitykset, nimike 3912, B kohdan 4 alakohta.

3912 31 00

karboksimetyyliselluloosa ja sen suolat

Karboksimetyyliselluloosaa syntyy monokloorietikkahapon reagoidessa alkali- selluloosan kanssa ja sitä käytetään pääasiallisesti sakeutusaineena ja suojakolloidina.

3912 39 85

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. metyyliselluloosa, etyyliselluloosa, bentsyyliselluloosa ja hydroksietyyliselluloosa.

3912 90 10

selluloosaesterit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. selluloosapropionaatti ja selluloosabutyraatti.

3912 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. muualle kuulumaton selluloosa, alkumuodossa.

Regeneroitua selluloosaa ei tavallisesti luokitella tähän alanimikkeeseen, koska se on yleensä kauppatavaran muodossa. Ohuen ja läpinäkyvän kalvon muodossa se luokitellaan nimikkeeseen 3920 tai 3921 ja tekstiilikuitujen muodossa se luokitellaan 54 tai 55 ryhmään.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. selluloosaestereiden ja selluloosaeettereiden seokset (ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomatus).

3913

Luonnonpolymeerit (esim. algiinihappo) ja muunnetut luonnonpolymeerit (esim. kovetetut valkuaisaineet ja luonnonkumin kemialliset johdannaiset), muualle kuulumattomat, alkumuodossa

3913 10 00

algiinihappo, sen suolat ja esterit

Ks. HS-selitykset, nimike 3913, 1 kohta.

3913 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 3913, 2–4 kohdat.

II. JÄTTEET, LEIKKEET JA ROMU; PUOLIVALMISTEET; TAVARAT

3915

Muovijätteet, -leikkeet ja -romu

Ilmaisu ”muovit” on määritelty tämän ryhmän 1 huomautuksessa.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

jätteet, leikkeet ja romu, jotka koostuvat yhdestä ainoasta, alkumuotoon muunnetusta lämmössä kovettuvasta aineesta (jo kovetettu);

2.

jätteet, leikkeet ja romu, jotka ovat termoplastisista aineista tai lämmössä kovettuvista (jo kovetetuista) aineista tai molemmista koostuvaa muoviseosta, joka on muunnettu alkumuotoon.

3916

Monofilamenttilanka, jonka poikkileikkauksen suurin mitta on suurempi kuin 1 mm, sauvat, tangot ja profiilit, myös pintakäsitellyt, mutta ei muulla tavalla valmistetut, muovia

3916 90 10

kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteista, myös kemiallisesti muunnetuista valmistetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. polyestereistä, polyamideista tai polyuretaaneista valmistetut monofilamenttilangat, sauvat, tangot ja profiilit.

3916 90 50

additiopolymerointituotteista valmistetut

Ilmaisun ”additiopolymerointituotteet” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden kohta ”Polymeerit”, 1 kohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. propeeni-, styreeni- tai akryylipolymeereistä valmistetut monofilamenttilangat, sauvat, tangot ja profiilit.

3917

Putket ja letkut sekä niiden liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja laipat), muovia

Ilmaisun ”putket ja letkut” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 8 huomautus.

3917 29 00

muusta muovista valmistetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kondensaatio- tai vaelluspolymerointituotteista, myös kemiallisesti muunnetuista (esim. fenoli-, amino-, alkydihartseista sekä muista polyestereistä, polyamideista, polyuretaaneista ja silikoneista) valmistetut putket ja letkut.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. additiopolymerointituotteista (esim. polytetrahaloeteeneistä, polyisobuteenista, styreeni-, vinylideenikloridi-, vinyyliasetaattitai muiden vinyyliestereiden polymeereistä sekä akryylipolymeereistä) valmistetut tuotteet.

3918

Muoviset lattianpäällysteet, myös itsekiinnittyvät, rullina tai laattoina; tämän ryhmän 9 huomautuksessa määritellyt muoviset seinän- ja katonpäällysteet

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. muoviset rei'ittämättömät päällysteet, rullina tai laattoina, jollaisia käytetään peittämään esim. tenniskenttiä ja ulkotasanteita.

3919

Itsekiinnittyvät laatat, levyt, kalvot, teippi, kaistaleet ja muut litteät tuotteet, muovia, myös rullina

Ilmaisun ”itsekiinnittyvä” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimikkeen 3919 ensimmäinen kappale. Tähän nimikkeeseen eivät kuulu litteät muovituotteet, jotka kiinnittyvät ainoastaan sileisiin pintoihin kuten lasiin.

Tähän nimikkeeseen luokitelluilla tavaroilla on usein paperista tai muovista valmistettu suojaava taustakalvo tai -kaistale. Näitä suojaavia taustakalvoja tai -kaistaleita ei oteta huomioon määritettäessä tavaroiden luokittelua.

3919 10 12 3919 10 80

enintään 20 cm:n levyisinä rullina

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kiinnittyvät kaistaleet, joissa on repäisynauha ja jotka on lähinnä vähittäismyyntiä varten pakattu kertakäyttöisiin rullakeloihin, joita ei tavallisesti voida käyttää uudelleen.

3919 10 12 3919 10 19

kaistaleet, jotka on päällystetty vulkanoimattomalla luonnon tai synteettisellä kumilla

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain itsekiinnittyvät kaistaleet, esim. kaistaleet, joiden ulkonäöstä voi päätellä että ne on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu kiinnittämiseen. Tällaisia kaistaleita käytetään tavallisesti tavaroiden pakkaamiseen ja muihin vastaaviin tarkoituksiin.

3920

Muut laatat, levyt, kalvot, kaistaleet ja nauhat, muovia, ei kuitenkaan huokoista muovia eikä muihin aineisiin vahvistamalla, kerrostamalla, tukemalla tai vastaavalla tavalla yhdistetyt

Ks. tämän ryhmän 10 huomautus.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kaistaleet, joiden näennäisleveys on enintään 5 mm (54 ryhmä).

3920 20 80

paksuus suurempi kuin 0,10 mm

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koristenauhat, jollaisia käytetään pakkaustarkoituksiin ja jotka ovat värjättyjä, silkkimäisiä ja valmistettu propeenipolymeereistä suulakepuristamalla.

Valmiin tuotteen propeenipolymeerien molekyylisuuntautuminen aiheuttaa tuotteen säikiytymisen, kun kaisteletta vedetään käsin pitkittäissuuntaan, mikä antaa virheellisen vaikutelman siitä, että kyseessä on kuitupohjainen tuote.

Näiden kaistaleiden paksuus on noin 0,13 mm. Ne voivat olla painettuja ja ne soveltuvat kiharrettaviksi Ne on tavallisesti kierretty keloihin ja niitä markkinoidaan kauppanimellä muoviset kuteettomat nauhat (”bolducs”) Niitä käytetään yleensä samaan tarkoitukseen kuin nimikkeen 5806 kuteettomia nauhoja (”bolducs”). Nämä koristenauhat kiinnitetään pakkausten ympärille yleensä solmimalla.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaistaleet, joita käytetään pakkaustarkoituksiin ja jotka ovat värjäämättömiä tai kokonaisuutena värjättyjä sekä jotka on valmistettu propeenipolymeereistä suulakepuristamalla.

Nämä koristenauhat – toisin kuin edellä mainitut koristenauhat – eivät ole silkkimäisiä, vaan ne ovat paksumpia ja jäykempiä ja ne eivät sovellu kiharrettaviksi. Niiden pinta voi olla kohokuvioitu tai koverrettu ja ne voivat olla painettuja.

Koristenauha kiristetään pakattavan tavaran ympärille ja nauhan päät kuumasaumataan tai liitetään toisiinsa metalli- tai muoviliittimellä.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu polypropeenikaistaleet, joiden näennäisleveys on enintään 5 mm (alanimike 5404 90 10).

3920 43 10 ja 3920 43 90

sisältävät vähintään 6 painoprosenttia pehmitteitä

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus ja alanimikkeiden 3920 43 ja 3920 49 HS-alanimikeselitykset.

3920 49 10 ja 3920 49 90

muut

Ks. alanimikkeiden 3920 43 ja 3920 49 HS-alanimikeselitykset.

3920 73 10

kalvot rullina tai kaistaleina elokuvausta tai valokuvausta varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat levyt, jotka soveltuvat käytettäviksi elokuvatuksessa tai valokuvauksessa valoherkkien aineiden alustana.

3921

Muut laatat, levyt, kalvot ja kaistaleet, muovia

Ks. nimikkeen 3920 selittävät huomautukset.

3921 90 41

suurpainelaminaatit, joissa on koristepinta yhdellä tai molemmilla puolilla

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kalvolaminaatit, jotka koostuvat kuitulevyainekerroksista (esim. paperista), jotka on kyllästetty kertamuoveilla ja sidottu yhteen lämmön ja vähintään 5 MPa:n paineen avulla. Ulkokerroksessa tai -kerroksissa on koristevärejä tai -kuvioita (esim. puujäljitelmä).

Laminaatteja, joissa on koristekerros molemmilla puolilla, käytetään pystysuunnassa, esim. näyttelytilojen ja näyteikkunoiden väliseininä. Laminaatteja, joissa on koristekerros vain yhdellä puolella, käytetään pääsiallisesti lastulevyjen päällysteinä.

3923

Tavaroiden kuljettamiseen tai pakkaamiseen käytettävät muovitavarat; muoviset tulpat, kannet, kapselit, korkit ja muut sulkimet

3923 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluva putkeksi valmistettu verkko on tarkoitettu pakkaamiseen, ja sitä myydään määrittämättömän pituisina paloina. Sopivan pituisiksi palasiksi leikatusta verkosta valmistetaan tavallisesti säkkejä ja pusseja, joita käytetään tiettyjen hedelmien ja kasvisten, kuten omenoiden, appelsiinien, perunoiden ja sipulien, pakkaamiseen.

3924

Pöytä- ja keittiöesineet, muut talous- hygienia- ja toalettiesineet, muovia

3924 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat regeneroidusta selluloosasta valmistetut sienet, jotka on leikattu muun kuin suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi sekä suorakaiteen tai neliön muotoisiksi leikatut sienet, joissa on pyöristetyt reunat tai joita on muuten työstetty.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

a)

pesusienet (alanimikkeet 0511 99 31 ja 0511 99 39);

b)

ainoastaan suorakaiteen tai neliön muotoisiksi leikatut sienet (nimike 3921).

3925

Muoviset rakennustarvikkeet, muualle kuulumattomat

Ks. tämän ryhmän 11 huomautus.

3925 20 00

ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit sekä kynnykset

Ks. alanimikkeen 3925 20 HS-alanimikeselitykset.

3925 90 10

helat ja varusteet, jotka on tarkoitettu pysyvästi asennettaviksi oviin, ikkunoihin, portaisiin, seiniin tai muihin rakennuksen osiin

Ks. tämän ryhmän 11 huomautuksen ij alakohta.

40 RYHMÄ

KUMI JA KUMITAVARAT

Yleisohjeita

Tämän ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa tarkoitetaan ilmaisulla ”muut kuin lämpömuovautuvat aineet” aineita, joita ei voida toistuvasti pehmentää lämpökäsittelyllä niin, että niitä voitaisiin muotoilla puristamalla tai suulakepuristamalla.

4001

Luonnonkumi, balata, guttaperkka, guayulekumi, chiclekumi ja niiden kaltaiset luonnosta saadut kumit, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina

4001 21 00

savustetut levyt

Ks. HS-selitykset, nimike 4001, B kohdan 1 alakohdan ensimmäinen kappale.

4001 29 00

muu

Ks. HS-selitykset, nimike 4001, B kohdan 1 alakohdan toinen ja neljäs kappale.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. vaaleat kreppilevyt, ruskeat kreppilevyt, uritetut ja ilmakuivatut levyt, uudelleen puristetut kumirakeet ja luonnonkumista saatu raejauhe (”free-flowing powders”).

4002

Synteettinen kumi ja öljystä valmistettu faktis, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina; nimikkeen 4001 tuotteiden ja tämän nimikkeen tuotteiden seokset, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina

4002 99 10

muoveja yhdistämällä modifioidut tuotteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tämän ryhmän 4 huomautuksen c alakohdassa mainitut tuotteet, lukuun ottamatta depolymeroitua luonnonkumia (alanimike 4002 99 90).

4002 99 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. karboksyloidut akryylinitriilibutadieenikumit (XNBR), akryylinitriili-isopreenikumit (NIR) ja öljystä valmistettu faktis.

4005

Seostettu kumi, vulkanoimaton, alkumuodossa tai laattoina, levyinä tai kaistaleina

4005 20 00

liuokset; muut dispersiot kuin alanimikkeeseen 4005 10 kuuluvat

Ks. HS-selitykset, nimike 4005, B kohdan ensimmäinen kappale sekä 2 alakohta.

4005 91 00

laatat, levyt ja kaistaleet

Ks. HS-selitykset, nimike 4005, B kohdan ensimmäinen kappale sekä 3 ja 4 alakohdat.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vulkanoimattomasta kumista valmistetut laatat, levyt ja kaistaleet, leikkaamattomina tai ainoastaan leikattuina suorakaiteen tai neliön muotoisiksi. Ne on päällystetty yhdeltä puolelta liima-ainekerroksella. Tämän ryhmän 9 huomautuksen mukaisesti liima-aineen lisääminen katsotaan pelkäksi pintakäsittelyksi. Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös vastaavat tuotteet, joissa on liima-ainetta suojaava, paperista tai tekstiiliaineesta valmistettu taustapaperikerros.

4005 99 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 4005, B kohdan ensimmäinen kappale sekä 5 alakohta.

4009

Putket ja letkut, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia, myös jos niissä on liitos- ja muita osia (esim. liitoskappaleita, kulmakappaleita ja laippoja)

4009 12 00

sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvien putkien ja letkujen liitos- ja muut osat voivat olla mitä tahansa ainetta.

4009 22 00

sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

Ks. alanimikkeen 4009 12 00 selittävät huomautukset.

4009 32 00

sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

Ks. alanimikkeen 4009 12 00 selittävät huomautukset.

4009 42 00

sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia

Ks. alanimikkeen 4009 12 00 selittävät huomautukset.

4011

Uudet pneumaattiset ulkorenkaat, kumia

4011 20 10

kuormitustunnus enintään 121

Kuormitustunnus on aina merkitty ulkorenkaaseen. Se määritellään neuvoston direktiivissä 92/23/ETY (EYVL L 129, 14.5.1992, s. 95).

4011 20 90

kuormitustunnus suurempi kuin 121

Ks. alanimikkeen 4011 20 10 selittävät huomautukset.

4011 61 00 4011 69 00

muut, joissa on vinoripakuvioinen tai sen kaltainen kulutuspinta

Ks. alanimikkeiden 4011 61–4011 69 HS-alanimikeselitykset.

4011 62 00

jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on enintään 61 cm

Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

4011 63 00

jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on suurempi kuin 61 cm

Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

4011 93 00

jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on enintään 61 cm

Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

4011 94 00

jollaisia käytetään rakennustyökoneissa ja teollisuuden käsittelykoneissa ja joiden vannekoko on suurempi kuin 61 cm

Ks. alanimikkeiden 4011 62, 4011 63, 4011 93 ja 4011 94 HS-alanimikeselitykset.

4015

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet (myös kintaat ja muut käsineet), kaikkiin tarkoituksiin, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia

4015 11 00

kirurgiseen käyttöön

Ks. alanimikkeen 4015 11 HS-alanimikeselitykset.

Tämä alanimike ei koske pelkästään kirurgiseen käyttöön tarkoitettuja, steriiliin pakkaukseen pakattuja käsineitä. Siihen kuuluvat myös standardien EN 455-1 ja EN 455-2 sekä vastaavien standardien mukaiset käsineet.

4015 19 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

teolliseen käyttöön tarkoitetut suojakintaat ja -käsineet;

2.

radiologeille tarkoitetut suojakäsineet, jotka on käsitelty lyijykarbonaattipohjaisella seoksella ja jotka eivät siksi läpäise röntgensäteitä.

4015 90 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 4015 mainittujen tuotteiden lisäksi (lukuun ottamatta kintaita ja muita käsineitä) tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös suojavaatteet, jotka suojaavat säteilyltä tai ilmanpaineelta (esim. lentäjille tarkoitetut painepuvut), edellyttäen että niihin ei ole yhdistetty hengityslaitetta. Mikäli tavaraan on liitetty hengityslaite, se luokitellaan nimikkeeseen 9020 00 00.

4016

Muut tavarat, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia

4016 91 00

lattianpäällysteet ja matot

Ks. HS-selitykset, nimike 4016, 2 alakohta.

4016 99 52 4016 99 97

muut

HS-selityksissä, nimikkeen 4016 kohdissa 7–14 mainittujen tuotteiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös hiomakivet, joita (vaihdettavalla) hiomapaperilla päällystettyinä käytetään tiettyjen tavaroiden käsinkiillottamiseen.

VIII JAKSO

RAAKAVUODAT JA -NAHAT, MUOKATTU NAHKA, TURKISNAHAT JA NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; SATULA- JA VALJASTEOKSET; MATKATARVIKKEET, KÄSILAUKUT JA NIIDEN KALTAISET SÄILYTYSESINEET; SUOLESTA VALMISTETUT TAVARAT

41 RYHMÄ

RAAKAVUODAT JA -NAHAT (MUUT KUIN TURKISNAHAT) SEKÄ MUOKATTU NAHKA

4101

Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut

4101 20 10 4101 20 80

kokonaiset vuodat ja nahat, halkaisemattomat, paino nahkaa kohti enintään 8 kg, jos nahka on ainoastaan kuivattu, enintään 10 kg, jos nahka on kuivasuolattu, ja enintään 16 kg, jos nahka on tuore, märkäsuolattu tai muulla tavalla säilötty

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vuodat ja nahat katsotaan kokonaisiksi myös, jos niistä puuttuu pää ja raajat. Ne eivät saa kuitenkaan olla halkaistuja, ts. nahan on oltava alkuperäisen paksuinen, eikä halkaistuna kahteen tai useampaan kerrokseen.

4101 20 10

tuoreet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vuodat ja nahat, jotka on ainoastaan nyljetty eläimestä. Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös jäähdytetyt vuodat ja nahat.

4101 20 30

märkäsuolatut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vuodat ja nahat, jotka pilaantumisen estämiseksi on säilötty ainoastaan suolaamalla.

4101 20 50

kuivatut tai kuivasuolatut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kuivatut vuodat ja nahat (säilötty ainoastaan kuivaamalla, myös, jos niihin on lisätty antiseptisia aineita) ja kuivasuolatut vuodat ja nahat.

4101 20 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kalkitut vuodat ja nahat (liuotettu kalkkiliuoksessa tai peitetty kalkkia sisältävällä tahnalla) ja piklatut vuodat ja nahat (kyllästetty vetykloridihapon, rikkihapon tai muiden kemikaalien laimeilla liuoksilla, joihin on lisätty suolaa) sekä muulla tavoin säilötyt vuodat ja nahat.

4101 50 10 4101 50 90

kokonaiset vuodat ja nahat, paino yli 16 kg

Ks. alanimikkeiden 4101 20 10–4101 20 80 selittävät huomautukset.

4101 50 10

tuoreet

Ks. alanimikkeen 4101 20 10 selittävät huomautukset.

4101 50 30

märkäsuolatut

Ks. alanimikkeen 4101 20 30 selittävät huomautukset.

4101 50 50

kuivatut tai kuivasuolatut

Ks. alanimikkeen 4101 20 50 selittävät huomautukset.

4101 50 90

muut

Ks. alanimikkeen 4101 20 80 selittävät huomautukset.

4101 90 00

muut, myös selkämät, puoliselkämät ja vatsanahat

Selkämä koostuu selkää ja takaneljänneksiä peittävästä vuodasta. Se on tiiveintä ja lujinta nahkaa ja siksi vuodan arvokkain osa.

Puoliselkämät saadaan leikkaamalla selkämä kahtia selkärangan suuntaisesti.

4102

Lampaan ja karitsan raakanahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös villapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat

4102 10 10

karitsan

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nahat, joiden pinta-ala on enintään 0,75 m2.

4102 10 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nahat, joiden pinta-ala on yli 0,75 m2.

4102 21 00

piklatut

Piklatuista nahoista, ks. alanimikkeen 4101 20 80 selittävät huomautukset.

4103

Muut raakavuodat ja -nahat (tuoreet tai suolatut, kuivatut, kalkitut, piklatut tai muulla tavalla säilötyt, mutta eivät parkitut, pergamenttinahaksi valmistetut tai enempää valmistetut), myös karvapeitteettömät tai halkaistut, muut kuin tämän ryhmän 1 huomautuksen b tai c alakohdan mukaisesti tähän ryhmään kuulumattomat

4103 20 00

matelijoiden

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pytonkäärmeiden, boakäärmeiden, alligaattoreiden, kaimaanien, iguaanien, gaviaalien ja sisiliskojen nahat.

4104

Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) vuodat ja nahat, parkitut tai crust-käsitellyt, karvapeitteettömät, myös halkaistut, mutta eivät enempää valmistetut

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A ja B kohdat

4104 11 10 4104 19 90

märkänä (myös wet-blue)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ”ainoastaan parkitut vuodat ja nahat” ovat tunnistettavissa erityisesti niiden lihapuolelta, jossa on varsinkin reunoilla jäljellä näkyviä ihonalaisia lihassäikeitä. Tämän vuoksi lihapuolen pinta on säikeinen ja karkea. Osittain parkitut (esiparkitut) vuodat ja nahat luokitellaan samoin kuin vuodat ja nahat, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin parkitut.

Näiden nahkojen luokitteluun eivät vaikuta varsinaisen parkituksen viimeistelyyn tarkoitetut käsittelyt, joiden aikana parkitukseen käytetyt tuotteet ja mahdollisesti jäljellä oleva vesi poistetaan nahoista (esim. pesemällä, vääntämällä, puristamalla, kuivaamalla ja venyttämällä). Luokitteluun ei vaikuta myöskään vuotien ja nahkojen, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin parkitut, pelkkä halkaisu.

4104 11 10 4104 11 90

halkaisematon, ohentamaton nahka; halkaistu, martiollinen nahka

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vuodat ja nahat, joissa on orvaskeden poistamisen jälkeen näkyvä alkuperäinen martio jäljellä, eikä pinnasta ole poistettu mitään esim. hiomalla tai kiillottamalla.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat vain vuodat ja nahat, joissa on jäljellä nahan martiopinta (pintapuoli).

4104 41 11 4104 49 90

kuivana (crust-käsitelty)

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

4104 41 11 4104 41 90

halkaisematon, ohentamaton nahka; halkaistu, martiollinen nahka

Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 11 90 selittävät huomautukset.

4104 41 11

intialaisen vasikan vuodat, kokonaiset, myös jos niistä puuttuu pää tai raajat, nettopaino enintään 4,5 kg/vuota, ainoastaan kasvisparkitut, myös edelleen valmistetut, mutta selvästi soveltumattomat nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vasikan vuodat, jotka on ainoastaan parkittu kasviaineilla ja jotka voivat olla käsiteltyjä esim. kasviöljyllä säilymisen varmistamiseksi pitkien kuljetusten aikana.

Näille vuodille on tunnusomaista luja ja tiivis rakenne ja vaalea väri, joka johtuu kasvisparkituksesta. Vuodan karvapuoli on pehmeä ja tasaisesti silotettu ja vuodan lihapuoli on yleensä huolellisesti puhdistettu kaapimalla. Ennen kuin tämän tyyppisiä vuotia voidaan käyttää nahkatavaroiden valmistuksessa, ne täytyy työstää täysin uudelleen (parkinpoisto) ja siksi niitä voidaan pitää esiparkittuina vuotina.

Näitä vuotia (jotka tunnetaan nimellä ”Madras skins” eli intialaiset vasikan vuodat) tuodaan pääasiassa Intiasta tai Pakistanista. Ne ovat tavallisesti kuuden kappaleen erissä, jotka on puristettu paaleiksi ja pakattu olkimattoihin ja juuttisäkkeihin.

4104 49 11

intialaisen vasikan vuodat, kokonaiset, myös jos niistä puuttuu pää tai raajat, nettopaino enintään 4,5 kg/vuota, ainoastaan kasvisparkitut, myös edelleen valmistetut, mutta selvästi soveltumattomat nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

Ks. alanimikkeen 4104 41 11 selittävät huomautukset.

4105

Parkittu tai crust-käsitelty lampaan- ja karitsannahka, villapeitteetön, myös halkaistu, mutta ei enempää valmistettu

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A ja B kohdat

4105 10 00

märkänä (myös wet-blue)

Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

4105 30 10 ja 4105 30 90

kuivana (crust-käsitelty)

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

4105 30 10

kasvisesiparkittu intialaisen karvalampaan (métis) nahka, myös edelleen valmistettu, mutta selvästi soveltumaton nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kasvisesiparkitut nahat jotka on kevyesti parkittu ja joita on edelleen parkittava ennen viimeistelyä.

Nahat, jotka on ainoastaan parkittu kasviaineilla voivat olla käsiteltyjä esim. kasviöljyllä säilymisen varmistamiseksi pitkien kuljetusten aikana.

Näille nahoille on tunnusomaista luja jatiivis rakenne ja vaaleanruskea väri, joka johtuu kasvisparkituksesta.

Näitä nahkoja (jotka tunnetaan nimellä ”Madras skins” eli intialaiset vasikan vuodat) tuodaan pääasiassa Intiasta tai Pakistanista. Ne ovat tavallisesti kuuden kappaleen erissä, jotka on puristettu paaleiksi ja pakattu olkimattoihin ja juuttisäkkeihin.

4105 30 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. lampaan- ja karitsannahat, jotka on parkittu suolan, alunan, munankeltuaisen ja jauhon seoksella (alunaparkittu nahka). Näitä nahkoja käytetään pääasiassa käsineiden valmistukseen tai korkealuokkaisten jalkineiden valmistuksessa.

4106

Muiden eläinten parkitut tai crust-käsitellyt vuodat ja nahat, ilman villa- tai karvapeitettä, myös halkaistut, mutta ei enempää valmistetut

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A ja B kohdat

4106 21 00

märkänä (myös wet-blue)

Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

4106 22 10 ja 4106 22 90

kuivana (crust-käsitelty)

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

4106 22 10

kasvisesiparkittu intialaisen vuohen tai vohlan nahka, myös edelleen valmistettu, mutta selvästi soveltumaton nahkatavaroiden välittömään valmistamiseen

Alanimikkeen 4105 30 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikkettä.

4106 31 00

märkänä (myös wet-blue)

Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

4106 32 00

kuivana (crust-käsitelty)

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

4106 40 10

kasvisesiparkittu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kasvisesiparkitut vuodat ja nahat, joita on edelleen parkittava ennen viimeistelyä.

Näille vuodille ja nahoille on tunnusomaista luja ja tiivis rakenne ja vaaleanruskea väri, joka johtuu kasvisparkituksesta.

4106 91 00

märkänä (myös wet-blue)

Ks. alanimikkeiden 4104 11 10–4104 19 90 selittävät huomautukset.

4106 92 00

kuivana (crust-käsitelty)

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B kohta ja HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, II kohdan kolmas kappale.

4107

Nauta- ja hevoseläinten (myös puhvelien) nahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu, myös pergamenttinahaksi valmistettu, karvapeitteetön, myös halkaistu, muu kuin nimikkeen 4114 nahka

Tähän nimikkeeseen kuuluvat nahat voivat olla edelleen käsiteltyjä (muokattu, värjätty, martiopuristettu tai muulla tavoin puristettu, viimeistelty mokkanahan nukkamaisen ulkonäön aikaansaamiseksi, painettu, silotettu, jne.) tai pergamenttinahaksi valmistettuja (ks. HS-selitysten tämän ryhmän yleisohjeiden kohta III).

4107 11 11 4107 11 90

halkaisematon, ohentamaton nahka

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat halkaisemattomat nahat (ts. ne ovat alkuperäisen paksuisia eikä niitä ole halkaistu useiksi eri kerroksiksi), myös ne, jotka on ohennettu kauttaaltaan tasaisen vahvuisiksi kaapimalla ja poistamalla lihapuolelta liha- ja kudosjäänteet ja karheudet.

4107 11 11

boksinahka

Boksinahka on kromiparkittua tai joskus yhdistelmäparkittua vasikannahkaa, joka on viimeistelty värjäämällä ja kiillottamalla ja jota käytetään kenkien päällisnahkojen tai tiettyjen nahkatavaroiden (esim. käsilaukkujen, salkkujen) valmistukseen. Boksinahka on hyvin pehmeää.

4107 12 11

boksinahka

Ks. alanimikkeen 4107 11 11 selittävät huomautukset.

4107 91 10 ja 4107 91 90

halkaisematon, ohentamaton nahka

Ks. alanimikkeiden 4107 11 11—4107 11 90 selittävät huomautukset.

4107 91 10

pohjanahka

Pohjanahkaa, jolta edellytetään vahvuutta ja kestävyyttä käyttötarkoituksensa vuoksi, ei ole viimeistelty (fed). Tämän nahan muokkauksessa käytetty menetelmä on vesimuokkaus, kun taas viimeistellyt (stuffed) nahat on rasvamuokattu. Pääasialliset pohjanahan muokkauksessa käytetyt menetelmät ovat nahkapuolen (pintapuolen) puhdistus, ilmakuivaus, toistettu vasarointi ja painevalssaus.

Ks. myös HS-selitykset, nimikkeen 4107 kolmas kappale.

4112 00 00

Lampaan- ja karitsannahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu, myös pergamenttinahaksi valmistettu, villapeitteetön, myös halkaistu, muu kuin nimikkeen 4114 nahka

Nimikkeen 4107 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

4113

Muiden eläinten nahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu, myös pergamenttinahaksi valmistettu, villa- tai karvapeitteetön, myös halkaistu, muu kuin nimikkeen 4114 nahka

Nimikkeen 4107 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

4115

Nahkaan, myös nahkakuituihin, perustuva tekonahka, laattoina, levyinä tai kaistaleina, myös rullina; leikkuu- ja muut jätteet nahasta tai tekonahasta, nahkatavaroiden valmistukseen soveltumattomat; nahkapöly ja -jauhe

Tekonahan pääainekset ovat nahka ja nahkakuidut. Erityisominaisuuksien saavuttamiseksi käytetään tietyssä määrin myös vanuttuvia aineksia, kuten selluloosa-, synteetti- tai puuvillakuituja. Kyseisten kuitujen osuus saa olla kuitenkin vain huomattavasti alle 50 prosenttia, jotta tavarat voidaan luokitella laattoina, levyinä, kaistaleina, myös rullina, nimikkeeseen 4115. Nahkakuidut koostuvat kromiparkitsemisesta ja kasvisvalkaisusta saatavista nahkalastuista tai nahan leikkuujätteistä. Sidosaineena käytetään pääasiassa luonnonlateksia.

Tekonahkaa käytetään pääasiassa jalkineteollisuudessa jalkineen runkojen, jalkineen sisäpuolen kantakappaleiden, sisäpohjien ja välipohjien sekä sisäjalkineiden ulkopohjien valmistukseen. Lisäksi tekonahkaa käytetään nahkatavarateollisuudessa (esim. laukunrunkoihin koululaukkuihin, salkkujen välitaskuihin tai lompakoihin ja kukkaroihin) ja teknisessä teollisuudessa vaippoihin, muhveihin, eristysmateriaaleihin jne.

42 RYHMÄ

NAHKATAVARAT; SATULA- JA VALJASTEOKSET; MATKATARVIKKEET, KÄSILAUKUT JA NIIDEN KALTAISET SÄILYTYSESINEET; SUOLESTA VALMISTETUT TAVARAT

4202

Matka-arkut, matkalaukut, toalettilaukut (vanity-cases), attasealaukut, salkut, koululaukut, silmälasikotelot, kiikarikotelot, kameralaukut, soittimien kotelot ja laukut, asekotelot sekä niiden kaltaiset säilytysesineet; matkakassit ja -pussit, eristetyt laukut ja kassit elintarvikkeita varten, meikkilaukut ja -pussit (toilet bags), selkäreput, käsilaukut, ostoslaukut ja -kassit, lompakot, rahakukkarot, karttakotelot, savukekotelot, tupakkapussit, työkalulaukut ja -salkut, urheiluvälinelaukut, pullokotelot, korulippaat ja -rasiat, puuterirasiat, kotelot ruokailuvälineitä varten ja niiden kaltaiset säilytysesineet, jotka on valmistettu nahasta, tekonahasta, muovilevystä tai -kalvosta, tekstiiliaineesta, vulkaanikuidusta, kartongista tai pahvista tai kokonaan tai suurimmaksi osaksi päällystetty näillä aineilla tai paperilla

Ilmaisun ”ulkopinta” määrittelystä ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus ja alanimikkeiden 4202 11, 4202 21, 4202 31 ja 4202 91 HS-alanimikeselitykset.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. mailalaukut, joihin mahtuu koko maila, myös kädensijalla tai olkahihnalla varustetut.

Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu mm. tennismailojen, sulkapallomailojen, golfmailojen jne. lapasuojukset, jotka on tehty (tavallisesti muovilla päällystetystä) tekstiilikankaasta, myös palloille tarkoitetulla sivutaskulla varustetut (nimike 6307).

4202 11 10 ja 4202 11 90

joiden ulkopinta on nahkaa tai tekonahkaa

Termien ”tekonahka” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 4115, kohta I.

4202 12 11 ja 4202 12 19

muovilevyä tai -kalvoa

Jos säilytysesineen uloin materiaali on yhdistemäainetta, jonka paljain silmin nähtävissä oleva uloin kerros on muovilevyä tai -kalvoa (esim. tekstiilikuiduista kudotun kankaan ja muovilevyn tai -kalvon yhdistelmä), se voidaan luokitella näihin alanimikkeisiin siitä riippumatta, onko muovilevy tai -kalvo valmistettu ensin ennen yhdistelmäaineen valmistamista vai onko muovikerros syntynyt siten, että jokin aine (esim. tekstiilikuidusta kudottu kangas) on päällystetty tai peitetty muovilla, edellyttäen kuitenkin, että kyseinen paljain silmin nähtävissä oleva uloin kerros muistuttaa tuotteeseen kiinnitettyä muovilevyä tai -kalvoa.

4202 22 10

muovilevyä tai -kalvoa

Ks. alanimikkeiden 4202 12 11 ja 4202 12 19 selittävät huomautukset.

4202 31 00 4202 39 00

tavarat, jollaisia tavallisesti pidetään taskussa tai käsilaukussa

Ks. alanimikkeiden 4202 31, 4202 32 ja 4202 39 HS-alanimikeselitykset.

4202 32 10

muovilevyä tai -kalvoa

Ks. alanimikkeiden 4202 12 11 ja 4202 12 19 selittävät huomautukset.

4202 92 11 4202 92 19

muovilevyä tai -kalvoa

Ks. alanimikkeiden 4202 12 11 ja 4202 12 19 selittävät huomautukset.

4203

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet nahasta tai tekonahasta

4203 10 00

vaatteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vaatteet (mukaan lukien työvaatteet) kuten esim. takit, päällystakit, housut ja esiliinat, jotka on valmistettu nahasta tai keinonahasta. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nahasta ja yhdistetyistä nahanpalasista koostuvat epätäydelliset tai viimeistelemättömät tavarat, jotka ovat kuitenkin tunnistettavissa vaatteiksi.

4203 21 00 4203 29 90

kintaat ja muut käsineet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kintaat ja muut käsineet, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin muotoon leikatut.

Tiettyyn muotoon leikatut nahanpalat, jotka on tarkoitettu käsineiden valmistamiseen, mutta joihin ei ole vielä leikattu peukalon ja sormien muotoja, luokitellaan alanimikkeeseen 4205 00 90.

4203 21 00

erityisesti urheilukäyttöön suunnitellut

Ks. alanimikkeen 4203 21 HS-alanimikeselitykset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös miekkailu-, kriketti- ja pesäpallokäsineet sekä kilpapyöräilijöille tarkoitetut käsineet, joissa on avonaiset kämmenselät.

4203 29 10

kaikkien ammattialojen suojakäsineet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat suojakintaat ja muut -käsineet on tavallisesti tarkoitettu käsien suojaamiseen työskentelyn aikana. Tämän vuoksi, toisin kuin muotikäsineet, ne on usein valmistettu paksusta, vahvasta nahasta, jota ei tavallisesti ole enempää valmistettu kuin parkittu. Suojakäsineissä on usein karkea pinta ja niissä voi olla rannekkeet, jotka suojaavat ranteita ja käsivarsia.

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan myös suojakäsineet, joissa vain kämmenet ja sormien kämmenpuoliset osat ovat nahkaa.

4203 29 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kintaat ja muut käsineet, joita käytetään urheiltaessa, mutta joilla ei kuitenkaan ole alanimikkeen 4203 21 HS-alanimikeselityksissä mainittuja, erityisesti urheilukäyttöön suunniteltujen käsineiden toiminnallisia ominaisuuksia.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös käsinetyypit, joissa kämmen ja sormien kämmenpuoliset osat sekä sormien välit on tehty nahasta ja kämmenselkä muusta materiaalista.

4203 30 00

vyöt, myös olkavyöt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. rahavyöt ja niiden kaltaiset nahkavyöt, joissa on yksi tai useampi kiinnikkeellä varustettu tasku.

4203 40 00

muut vaatetustarvikkeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. housunkannattimet, rannehihnat, solmiot ja tirolilaisten polvihousujen kannattimet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kengännauhat, joita ei pidetä vaatetustarvikkeina, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 4205 00 90. Tähän alanimikkeeseen eivät myöskään kuulu kalvosimet, joissa on korujäljitelmiä tai pukukoruja (nimike 7117), eivätkä kellonrannekkeet (nimike 9113).

4205 00

Muut nahasta tai tekonahasta valmistetut tavarat

4205 00 11

käyttö- ja kuljetushihnat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nimikettä 4205 koskevien HS-selitysten toisen kappaleen 1 kohdassa kuvatut muut tuotteet kuin kuljettimien kauhat.

4205 00 19

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kuljettimien kauhat ja nimikettä 4205 koskevien HS-selitysten toisen kappaleen 2 kohdassa kuvatut tavarat.

4205 00 90

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 4205, kolmas kappale.

43 RYHMÄ

TURKISNAHAT JA TEKOTURKIKSET; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

4301

Raa'at turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön), muut kuin nimikkeen 4101 , 4102 tai 4103 raa'at vuodat ja nahat

Ilmaisun ”raa'at turkisnahat” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimikkeen 4301 viimeistä edellinen kappale.

4301 80 00

muut turkisnahat, kokonaiset, myös jos niistä puuttuvat päät, hännät tai koivet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hylkeennahat (esim. grönlanninhylkeen [”whitecoat”] kuutin tai kuplahylkeen [”blue-backs”] kuutin nahat) sekä merisaukon ja nutrian (coypu) turkisnahat.

Grönlanninhylkeen (”whitecoat”) kuutin turkki on väriltään täysin valkoinen.

Kuplahylkeen (”blue-backs”) kuutin turkki on väriltään valkoinen ja siinä on päästä pyrstöevään ulottuva leveä siniharmaa selkäjuova.

Hylkeennahat esitetään tullattaviksi usein virheellisesti merisaukonnahkoina. Hylkeillä on hieno, silkkimäinen, tiheä turkki, jossa kiiltävän musta peitinkarva peittää kullanvärisen pohjavillan, joka kaulassa ja vatsan alueella vivahtaa punaruskeaan tai oranssiin.

Merisaukon turkin väri vaihtelee ruskeasta mustaan ja siinä on siellä täällä valkoisia karvoja. Pohjavilla on erittäin hieno ja tiheä (vahva).

Koska nutrian nisät ovat selkäpuolella, sen turkin lähes ainoa käyttökelpoinen osa on vatsa. Tämän vuoksi eläintä nyljettäessä nahkomisviilto tehdään selän suuntaisesti. Turkki on vatsapuolelta mustanruskea ja vaaleampi selästä ja kyljistä. Runsas peitinkarva on karkea ja pohjavilla hieno, tiheä ja villava.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös gepardin, jaguaarin, ilveksen, pantterin (eli leopardin) ja puuman turkisnahat.

4301 90 00

päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, jotka sopivat turkkurien käyttöön

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu vain poistetut osat (päät, hännät ja koivet), vaan myös suikaleet ja somisteet. Näistä osista tehdään tauluja (”mats”), joita sitten käytetään huonompilaatuisten turkistuotteiden valmistuksessa.

4302

Parkitut tai muokatut turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet), irralliset tai (muita aineita lisäämättä) yhdistetyt, muut kuin nimikkeeseen 4303 kuuluvat

4302 11 00 4302 19 99

kokonaiset nahat, myös jos niistä puuttuu pää, häntä tai koivet, irralliset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. vuodat ja nahat (esim. lampaan), joista on poistettu ainoastaan pää, koivet ja häntä ja joita, myös reunoista tasattuja, ei ole leikattu tai muuten työstetty muotoon. Ne voivat olla värjättyjä ja soveltuvat käytettäviksi mattoina.

4302 19 41

grönlanninhylkeen kuutin tai kuplahylkeen kuutin nahat

Ks. alanimikkeen 4301 80 00 selittävät huomautukset.

4302 20 00

päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, irralliset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ”osat tai leikkeet” ovat leikkuujätteitä, joita syntyy valmistettaessa turkiksia tai yhdistettäessä turkisnahkoja tai niiden osia neliön, suorakaiteen, puolisuunnikkaan tai ristin muotoisiksi kappaleiksi.

4302 30 10

rykätyt turkisnahat

Ks. HS-selitykset, nimike 4302, ensimmäinen kappale, kohdan b toinen kappale.

Rykätyttyjä turkisnahkoja, joihin viitataan joskus nimellä ”stranded furskins”, voidaan valmistaa myös:

leikkaamalla nahat ohuiksi suikaleiksi viistoon ja yhdistämällä ne uudestaan alkuperäisessä järjestyksessä,

leikkaamalla nahat ja yhdistämällä ne uudestaan ”step-cutting”

Näin saadaan pitempiä mutta kapeampia turkisnahkoja

4302 30 25 4302 30 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. seuraavat tuotteet, edellyttäen että niihin ei ole lisätty muita materiaaleja:

1.

alanimikkeen 4302 20 00 osat ja leikkeet tai kokonahat ”pussien” (”sac”), levyjen (”plate”), ristien (”crosses”) tai muiden samankaltaisten puolivalmisteiden muotoon yhdistettyinä;

2.

pitkien ja lyhyiden turkistakkien valmistukseen tarkoitetut turkislevyt (”bodies”), joihin tavallisesti kuuluu kolme erillistä turkisnahoista valmistettua osaa, joista yksi osa on suunnikas, jonka kanta on pitkä ja kaareva (takakappaleen leikkaamiseen tarkoitettu) ja kaksi muuta osaa suorakaiteen muotoisia (etukappaleen ja hihojen leikkaamiseen tarkoitetut).

4302 30 51

grönlanninhylkeen kuutin tai kuplahylkeen kuutin nahat

Ks. alanimikkeen 4301 80 00 selittävät huomautukset.

4303

Vaatteet, vaatetustarvikkeet ja muut turkisnahasta valmistetut tavarat

4303 10 10 ja 4303 10 90

vaatteet ja vaatetustarvikkeet

Ks. tämän ryhmän 4 huomautus.

4303 10 10

grönlanninhylkeen kuutin tai kuplahylkeen kuutin nahoista valmistetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vaatteet ja vaatetustarvikkeet, jotka on valmistettu alanimikkeeseen 4302 19 41 tai 4302 30 51 luokitelluista nahoista.

4303 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 4303 kolmas ja neljäs kappale.

IX JAKSO

PUU JA PUUSTA VALMISTETUT TAVARAT; PUUHIILI; KORKKI JA KORKKITAVARAT; OLJESTA, ESPARTOSTA TAI MUISTA PUNONTA- TAI PALMIKOINTIAINEISTA VALMISTETUT TAVARAT; KORI- JA PUNONTATEOKSET

44 RYHMÄ

PUU JA PUUSTA VALMISTETUT TAVARAT; PUUHIILI

4401

Polttopuu, rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa; puu lastuina ja hakkeena; sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, pelleteiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

4401 10 00

polttopuu rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa

Rangoille ja pölkyille, joita pidetään polttopuuna, ei ole määrätty mitään kokorajoituksia. Puun kunto ja muoto, jossa se esitetään tullille, erottavat sen nimikkeeseen 4403 kuuluvasta puusta (ks. HS-selitykset, nimikkeen 4401 poikkeus b).

Tähän nimikkeeseen ei kuulu sahanpuru eikä puujäte, vaikka ne olisi selvästi tarkoitettu käytettäviksi polttoaineena (alanimike 4401 31 00, 4401 39 20, 4401 39 30 tai 4401 39 80).

4401 21 00 ja 4401 22 00

puu lastuina tai hakkeena

Ks. tämän ryhmän 1 huomautuksen a ja c kohdat sekä HS-selitykset, nimike 4401, B kohdan ensimmäinen kappale.

4401 31 00 4401 39 80

sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, pelleteiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu

Ks. tämän ryhmän 1 huomautuksen a ja c kohdat.

Näihin alanimikkeisiin ei kuulu tämän ryhmän 1 lisähuomautuksessa määritelty ”puujauho” (nimike 4405 00).

4403

Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu

4403 10 00

maalilla, petsillä, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla käsitelty

Ks. alanimikkeen 4403 10 HS-alanimikeselitykset.

Puun kyllästäminen on käsittely, jolla puu saadaan säilymään paremmin tai sille voidaan antaa tiettyjä ominaisuuksia (kuten tulenkestävyys tai suoja kutistumista vastaan). Kyllästämiskäsittelyllä saadaan mm. havupuupylväille pitkäaikainen suoja.

Kyllästäminen voidaan tehdä joko liottamalla pylväitä avonaisissa altaissa kuumassa nesteessä niin pitkään, että neste on jäähtynyt, tai käsittelemällä niitä paineen tai alipaineen avulla autoklaavissa.

Käsittelyssä käytetyt aineet ovat pääasiassa orgaanisia tuotteita, esim. kreosootti, dinitrofenolit ja dinitrokresolit.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös maalatut tai lakatut puupylväät.

4403 20 11

sahatukit

Sahatukkien fyysisiä ominaisuuksia ovat mm.:

lieriön muoto ja suorat syyt ilman merkittävää kierteisyyttä;

vähintään 15 cm suuruinen halkaisija.

Yleensä sahatukit sahataan tai veistetään pituussuunnassa sahapuutavaraksi tai ratapölkyiksi tai niitä käytetään vanerointiviilujen valmistamiseen (pääosin tasoleikkaamalla tai viiluksi sorvaamalla).

4403 20 31

sahatukit

Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

4403 20 91

sahatukit

Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

4403 41 00 4403 49 95

muut, tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia

Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän liite.

4403 49 35

okoumé ja sipo

Okouméa saadaan lähes ainoastaan Gabonin metsistä. Puu on pehmeää, lohenpunaista, sen rakenne on kuituinen ja syyt epäsäännöllisiä, ja se muistuttaa hieman mahonkia mutta on paljon vaaleampaa. Puu tuottaa hyvänmuotoisia lieriömäisiä tukkeja, jotka soveltuvat erinomaisesti tasoleikkaukseen ja viilujen sorvaukseen. Okouméa käytetään pääasiassa vaneriviilun valmistukseen.

4403 91 10

sahatukit

Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

4403 92 10

sahatukit

Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

4403 99 10

poppelia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki Populus-suvun lajit.

Poppelipuu on kevyttä, hyvin pehmeää ja väriltään vaaleaa. Sitä käytetään puusepän tuotteiden (huonekalujen sisäosat, pakkauslaatikot) ja vanerin valmistukseen. Havupuiden jälkeen se on tärkein selluloosan lähde paperimassan valmistuksessa.

4403 99 51

sahatukit

Ks. alanimikkeen 4403 20 11 selittävät huomautukset.

4404

Vannepuu; halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit; puukepit, karkeasti muotoillut, mutta ei sorvatut, taivutetut eikä muulla tavalla valmistetut, kävelykeppien, sateenvarjojen, työkalujen varsien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistukseen soveltuvat; puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat

Puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat eroavat nimikkeen 4408 vaneriviilusta pääasiassa pienemmän kokonsa ja käytetyn puulajin puolesta (yleensä tavallisista, pehmeimmistä puulajeista).

4404 20 00

lehtipuuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puulastut, jotka muistuttavat rullalle kierrettyjä puusäleitä (tavallisesti pyökkiä tai pähkinäpuuta) ja joita käytetään etikan valmistukseen tai muiden nesteiden selkeyttämiseen.

4405 00 00

Lastuvilla; puujauho

Ilmaisun ”puujauho” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 lisähuomautus.

4406

Puiset rata- ja raitiotiepölkyt

4406 10 00

kyllästämättömät

Ks. alanimikkeiden 4406 10 ja 4406 90 HS-alanimikeselitykset.

4406 90 00

muut

Ks. alanimikkeiden 4406 10 ja 4406 90 HS-alanimikeselitykset.

4407

Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

Ilmauksien ”tasoleikattu” ja ”viiluksi sorvattu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 4408, toinen ja kolmas kappale.

4407 10 31 4407 10 38

höylätty

Näihin alanimikkeisiin ei kuulu:

a)

sattumanvaraisesti höylätty puutavara, jolla tarkoitetaan sellaista puutavaraa, josta on höylätty pois kohoumat ja rosoiset sahausjäljet (alanimikkeet 4407 10 91 ja 4407 10 98);

b)

pituussuunnassa sahattu puu, jossa, ottaen huomioon kyseessä olevan puun erityispiirteet ja tämän tyyppisen puun käsittelyssä tapahtuneen teknisen kehityksen, ei ole havaittavissa sahausjälkiä, edellyttäen että sahausjälkien puuttuminen on sattumanvaraista ja tulosta sellaisesta sahauksesta, joka on teknisesti välttämätöntä, ja jälkien poistamisella ei ole tarkoitus helpottaa puun myöhempää käyttöä (alanimikkeet 4407 10 91 ja 4407 10 98).

4407 10 91 4407 10 98

muut

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu pakkauslaatikoiden ja -häkkien tekemiseen tarkoitetut täydelliset sarjat sahatuista, tasoleikatuista tai viiluksi sorvatuista laudoista, joiden paksuus on suurempi kuin 6 mm. Sellaiset sarjat kuuluvat nimikkeeseen 4415, myös jos niissä on mukana tiettyjä tarvikkeita kuten kulmakappaleita tai jalkoja. Ks. myös HS-selitykset, nimike 4415.

4407 21 10 4407 29 95

tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia

Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. lisäksi HS-selitykset, tämän ryhmän liite.

4407 99 96

trooppista puulajia

Tässä alanimikkeessä tarkoitetaan ilmaisulla ”trooppinen puulaji” vain sellaisia puulajeja, joita ei ole mainittu tämän ryhmän alanimikehuomautuksessa 2.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat trooppiset puulajit: aiele, alone, andoung, bilinga, bomanga, bubinga, eebenpuu, ebiara, faro, kapokkipuu, limbali, longhi, movingui, mutenye, naga, niove, tali, tchitola, wenge ja zingana.

4408

Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm

4408 31 11 4408 39 95

tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia

Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän liite.

4409

Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu

4409 10 11

kehyslista maalausten, valokuvien, peilien tai muita niiden kaltaisten tavaroiden kehyksiä varten

Ks. HS-selitykset, nimike 4409, viides kappale, kohta 4.

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu muotoiltu puu, joka on tehty asettamalla muotoiltu puukappale toisen muotoillun tai muotoilemattoman puukappaleen päälle (nimike 4418 tai 4421).

4409 10 18

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Puulangat ja pyöreät sauvat puutappien tai -naulojen valmistukseen, jotka on kuvailtu HS-selityksissä, nimike 4409, viidennen kappaleen kohta 5.

2.

Rimat (kapeat laudankappaleet) parkettilattioita varten, koko pituudeltaan muotoillut.

Rimat, joita ei ole enempää työstetty kuin höylätty, hiottu tai päistään jatkettu (esim. sormijatkettu), kuuluvat nimikkeeseen 4407 tai 4408. Ristiinliimattua vaneria tai vaneroitua puuta olevat rimat kuuluvat nimikkeeseen 4412.

4409 29 10

kehyslista maalausten, valokuvien, peilien tai muita niiden kaltaisten tavaroiden kehyksiä varten

Ks. alanimikkeen 4409 10 11 selittävät huomautukset.

4409 29 91 ja 4409 29 99

muut

Ks. alanimikkeen 4409 10 18 selittävät huomautukset.

4410

Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistetu lastulevy ja ”oriented strand board” -levy sekä niiden kaltaiset levyt (esimerkiksi ”waferboard”-levyt), myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristetut

4410 11 50

pinnoitettu koristeellisella muovilaminaatilla

Tähän alanimikkeeseen mm. kuuluu puusta valmistettu lastulevy, joka on peitetty alanimikkeeseen 3921 90 41 kuuluvalla korkeapainelaminaatilla.

4410 11 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuuluu puusta valmistettu lastulevy, jotka on peitetty muovilla, maalilla, paperilla, tekstiiliaineella tai metallilla, muut kuin ne, jotka mainitaan alanimikkeissä 4410 11 30 ja 4410 11 50.

4410 90 00

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvia puumaisia aineita ovat mm. sokeriruokojäte, bambu, oljesta saadut lastut ja pellavan tai hampun sälöt.

4411

Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu

4411 12 10 4411 14 90

MDF-levy

Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan A ensimmäinen alakohta.

4411 12 10

mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

Tähän alanimikkeeseen kuuluvassa luokittelussa hiomista ei pidetä mekaanisena työstönä.

4411 13 10

mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

4411 14 10

mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

4411 92 10 ja 4411 92 90

tiheys suurempi kuin 0,8 g/cm3

Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan B alakohta 1.

4411 92 10

mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

4411 93 10 ja 4411 93 90

tiheys suurempi kuin 0,5 g/cm3 mutta enintään 0,8 g/cm3

Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan B alakohta 2.

4411 93 10

mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

4411 94 10 ja 4411 94 90

tiheys enintään 0,5 g/cm3

Ks. HS-selitykset, nimike 4411, toinen kappale, kohdan B alakohdat 2 ja 3.

4411 94 10

mekaanisesti työstämätön ja pintapeitteetön

Ks. alanimikkeen 4411 12 10 selittävät huomautukset.

4412

Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu

Havupuista valmistetussa ristiinliimatussa vanerissa on usein virheitä (esimerkiksi koloja) pintaviiluissa, jotka valmistuksessa korjataan puu-upotuksilla, muovitäyteyhdisteillä, jne.

Näitä täytteitä ei pidetä lisäaineina, eivätkä ne anna ristiinliimatulle vanerille muihin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden luonnetta.

Tähän nimikkeeseen kuuluva vaneri voi olla hiomatonta tai hiomalla lisäkäsiteltyä. Ilmaisu ”hiomaton” sisältää ilmaisun ”kevyesti hiottu”; pintaviilujen kevyen hionnan tarkoituksena on pelkästään käsitellä paikkaamisesta, tulpittamisesta tai täyttämisestä aiheutuneet epätasaisuudet.

Ks. myös alanimikkeiden 4412 10, 4412 31, 4412 32 ja 4412 39 HS-alanimikeselitykset.

Lattianpäällystelevyinä käytettävä ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu (ks. erityisesti tätä nimikettä koskevien HS-selitysten neljäs kappale) tarkoittaa vain levyjä, joissa on alle 2,5 millimetrin paksuinen puinen pintakerros (ohut vaneri).

Esimerkki tyypillisestä kolmikerroksisesta tuotteesta:

Image

Jos puisen pintakerroksen paksuus on vähintään 2,5 mm, tuotteet eivät kuulu tähän nimikkeeseen (alanimike 4418 71 00 tai 4418 72 00).

4412 94 10 ja 4412 94 90

rimalevy, sälölevy ja kimpivaneri

Ilmausten ”rimalevy, sälölevy, ja kimpivaneri” määrityksistä, ks. HS-selitykset, nimike 4412, ensimmäinen kappale, 3 kohdan ensimmäinen alakohta.

4413 00 00

Tiivistetty puu, möhkäleinä, levyinä, rimoina tai profiileina

Yleisimmin tiivistämiseen käytettyjä puulajeja ovat pyökki, valkopyökki, valeakaasia ja poppeli.

4415

Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat; kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset

4415 10 10

laatikot, rasiat, häkit, pytyt ja niiden kaltaiset päällykset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pakkauslaatikoiden, -häkkien ym. kokoamiseen tarkoitetut täydelliset sarjat tarvelautoja, kokoamattomina, sahattuina, tasoleikattuina tai viiluksi sorvattuina, yhtenä lähetyksenä, myös jos pohjat, sivut, kannet ja sulkimet ovat mukana.

Epätäydelliset sarjat luokitellaan seuraavasti:

1.

päällysten osat kuten pohjat, kannet jne., jotka on naulattu yhteen tai muulla tavoin koottu ja jotka on valmistettu sahatuista, tasoleikatuista tai viiluksi sorvatuista laudoista, kuuluvat alanimikkeeseen 4421 90 97;

2.

kokoamattomat tarvelaudat luokitellaan olennaisten ominaisuuksiensa mukaiseen nimikkeeseen (nimike 4407 tai 4408).

Ks. myös HS-selitykset, nimike 4415, kohta I.

4415 10 90

kaapeli- ja johdinkelat

Ks. HS-selitykset, nimike 4415, kohta II.

4415 20 20 ja 4415 20 90

kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut lastauslavat; kauluksettomat kuormalavat; kuormauslavojen lavakaulukset

Ks. HS-selitykset, nimike 4415, kohdat III ja IV.

4416 00 00

Puiset drittelit, tynnyrit, sammiot, saavit ja muut tynnyriteokset sekä niiden puuosat, myös kimmet

Drittelit ja tynnyrit ovat astioita, jotka ovat keskeltä pulleita ja kummastakin päästä umpinaisia. Sammioissa ja saaveissa yleensä vain toinen pää on umpinainen ja niissä voi olla irrotettava kansi.

Yleisimmin käytetyt puulajit ovat kastanja ja tammi.

Ilmaisulla ”puuosat” tarkoitetaan tynnyrien kimpiä ja kansia sekä muita tynnyriteoksia.

Kimmet ovat enemmän tai vähemmän taivutettuja, höylättyjä lautoja, joihin on ainakin toiseen päähän veistetty tai uurrettu kokoamista varten uurre (”croze”).

Kannet on tehty ympyrän muotoisiksi haluttuun kokoon ja viistottu kummaltakin puolelta, jotta ne voidaan asettaa kimpien päissä olevaan uurteeseen.

4417 00 00

Puiset työkalut ja -välineet, työkalujen ja -välineiden rungot, varret ja kädensijat, luudan-, harjan- ja siveltimenrungot, -varret ja -kädensijat; puiset jalkineiden lestit ja pakotuspuut

Ks. tämän ryhmän 5 huomautus.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös maalisiveltimien ja partasutien varret.

4418

Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut

4418 20 10 4418 20 80

ovet sekä niiden kehykset ja kynnykset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. laminoidut massiivipuupaneelit, joissa on paksu ydinkerros, jos paneeleja on työstetty siinä määrin, että ne voidaan tunnistaa yksinomaan ovina käytettäviksi (esim. niihin on veistetty paikat kädensijoja, lukkoja tai saranoita varten).

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu työstämättömät paneelit, jotka tunnetaan myös nimellä ”massiivipuiset oviaihiot”, vaikka niiden reunat olisi viilutettu (nimike 4412).

4418 40 00

betonivalumuotit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvaa, koottua valumuottia käytetään kaikentyyppisissä betonivalutöissä (esim. perustuksia, seiniä, lattioita, pylväitä, pilareita, kannatinpylväitä, tunnelinosia yms. valmistettaessa).

Yleensä valumuotit valmistetaan havupuusta (lankut, parrut, palkit, jne.. Vaneripaneelit, joita käytetään valumuottina sileiden pintojen saamiseksi, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen, vaikka ne olisivat toiselta tai kummaltakin puolelta päällystettyjä ja niiden käyttö betonivalumuotteina olisi ilmeistä (nimike 4412).

4418 50 00

kattopäreet ja -paanut

Ks. HS-selitykset, nimike 4418, seitsemäs ja kahdeksas kappale.

4418 71 00 4418 79 00

yhdistetyt lattialaatat

Ks. HS-selitykset, nimike 4418, kuudes kappale.

4418 71 00

mosaiikkilattioita varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lattioihin tarkoitetut lattialaatat koostuvat ns. kulutuskerroksesta, joka on valmistettu laatoista, rimoista, yms., jotka on asennettu sopivalle puu-, lastulevy-, paperi-, muovi-, korkki-, ym. alustalle.

Ks. nimikettä 4412 koskevat selittävät huomautukset.

Ks. myös alanimikkeen 4418 71 HS-alanimikeselitykset.

4418 72 00

muut, monikerroksiset

Ks. alanimikkeen 4418 71 00 selittävät huomautukset.

4418 90 10

liimapuu

Ks. HS-selitykset, nimike 4418, kolmas kappale.

4418 90 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puiset solulevyt, jotka on kuvailtu HS-selityksissä, nimikkeen 4418 neljännessä kappaleessa.

4420

Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu; puiset koru- tai ruokailuvälinelippaat ja -kotelot sekä niiden kaltaiset tavarat; puiset pienoisveistokset ja muut koriste-esineet; puiset 94 ryhmään kuulumattomat kalusteet

4420 90 10

puumosaiikki ja upotekoristeinen puu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat puumosaiikista ja upotekoristeisesta puusta valmistetut levyt.

Upotekoristeinen puu koostuu ohuista puupalasista tai muista aineista (epäjalosta metallista, näkinkengistä, norsunluusta jne.), jotka on koristetarkoitusta varten liimattu puiselle alustalle.

4421

Muut puusta valmistetut tavarat

4421 90 97

muuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

laudoista kootut puisten pakkauslaatikoiden osat, esim. kannet;

2.

puiset telineet (hyllyt), myös koottuina, edellyttäen etteivät ne ole luonteeltaan huonekaluja;

3.

puutarha-aidat, yms. säleistä, jotka on naulattu ristikkäin ja sitten venytetty auki (harmonikkarakenne);

4.

paistinvartaat ja kaikenlaiset tikut (hammastikut) joita käytetään tiettyjen ruokien valmistuksessa (sillirullat, jne.).

45 RYHMÄ

KORKKI JA KORKKITAVARAT

4501

Luonnonkorkki, raaka tai yksinkertaisesti valmistettu; korkkijätteet; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu korkki

4501 10 00

luonnonkorkki, raaka tai yksinkertaisesti valmistettu

Ks. HS-selitykset, nimike 4501, kohta 1.

4501 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 4501, kohdat 2 ja 3.

4502 00 00

Luonnonkorkki, kuorittu tai leikattu karkeasti suorakulmaisiksi kappaleiksi tai suorakaiteen tai neliön muotoisina paloina, laattoina, levyinä tai kaistaleina (myös teräväsärmäiset teelmät pullontulppia ja muita tulppia varten)

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. rullina olevat seinänpäällysteet, jotka koostuvat paperialustalla olevasta ohuesta korkkilevystä.

4503

Luonnonkorkkitavarat

4503 10 10 ja 4503 10 90

pullontulpat ja muut tulpat

Ks. alanimikkeen 4503 10 HS-alanimikeselitykset.

4504

Puristekorkki (myös jos siinä on sideainetta) sekä puristekorkkitavarat

4504 10 11

kuohuviiniä varten, myös jos niissä on luonnonkorkista valmistetut korkkilevyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuohuviinipullojen lieriönmuotoiset pullontulpat. Näiden pullontulppien läpimitta on selvästi suurempi kuin pullon kaula, joten ne puristuvat tiukasti kokoon pullon suuhun työnnettäessä. Kerran käytettyinä (kun pullo on avattu) ne palautuvat siihen muotoon, joka on esitetty selittävien huomautusten alanimikkeessä 2204 21 06–2204 21 09.

Näiden pullontulppien yläosa on usein puristekorkkia ja alaosa (ts. osa, joka joutuu kosketukseen kuohuviinin kanssa) luonnonkorkkia.

Image

4504 10 19

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lieriönmuotoiset pullontulpat ja muut tulpat, jotka on valmistettu puristekorkista ja tarkoitettu muihin kuin kuohuviinipulloihin.

Alanimikkeeseen eivät kuulu kruunukorkeissa tiivisteinä käytettävät ohuet, pyöreät korkkilevyt (alanimikkeet 4504 10 91 ja 4504 10 99).

4504 10 91 ja 4504 10 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kruunukorkeissa käytettävät puristekorkista valmistetut pyöreät levyt.

4504 90 20

pullontulpat ja muut tulpat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puristekorkista valmistetut pullontulpat ja muut tulpat, muut kuin lieriönmuotoiset. Ne ovat esim. kartionmuotoisia ja niissä voi olla reikä keskellä.

 

Image

46 RYHMÄ

OLJESTA, ESPARTOSTA TAI MUISTA PUNONTA- TAI PALMIKOINTIAINEISTA VALMISTETUT TAVARAT; KORI- JA PUNONTATEOKSET

4601

Punonta- tai palmikointiaineista valmistetut palmikot ja niiden kaltaiset tuotteet, myös nauhoiksi yhdistetyt; punonta- tai palmikointiaineet, näistä aineista valmistetut palmikot ja niiden kaltaiset tavarat, yhdensuuntaisista säikeistä sidottuina tai kudottuina levyinä, myös jos ne ovat valmiita tavaroita (esim. mattoja tai säleikköjä)

4601 21 10 4601 29 90

kasviaineista valmistetut matot ja säleiköt

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

karkeat olkimatot, jotka on sidottu tai kudottu yhdensuuntaisista säikeistä tai kudottu levyiksi, esim. matot, joita käytetään puutarhanhoidossa suojuksina.

2.

kiinalaiset matot sekä matot, jotka on valmistettu samalla tavalla ja joita käytetään samaan tarkoitukseen.

Kiinalaisina mattoina pidetään sellaisia mattoja, jotka on tehty suoraan Cyperacae-heimoon kuuluvien kasvien (Lepironia mucronata) kaistaleista ja varsista; ne ovat luonnontilassa tai värjättyjä (yleensä punaisiksi). Nämä matot ovat kudottuja ja kasvikaistaleita tai -varsia yhdistävä loimi koostuu hyvin harvaan sijoitetuista side- ja purjelangoista tai muista langoista. Matot on yleensä tehty yksittäin ja ne on voitu reunustaa tekstiiliainekaistaleella; ne toimitetaan alkuperämaasta usein rullissa, joissa on useita, päistään yhteen ommeltuja mattoja.

3.

karkeat matot, kuten puutarhanhoidossa suojaukseen käytettävät

4.

säleiköt (esim. olkea tai kaislaa), joita käytetään samoin kuin edellä mainittuja karkeita mattoja, mutta jotka soveltuvat käytettäviksi myös aitojen ja pengerteiden rakentamiseen.

4602

Kori- ja punontatavarat, jotka on valmistettu välittömästi määrämuotoisiksi punonta- tai palmikointiaineista tai tehty nimikkeen 4601 tavaroista; luffasta valmistetut tavarat

4602 11 00

bambua

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tavarat, joihin viitataan HS-selityksissä, nimikkeen 4602 ensimmäisen kappaleen kohdissa a ja b, esim. kasviaineista valmistetut matot, jotka on tehty yhdistämällä nimikkeen 4601 21 pieniä mattoja.

4602 19 10

olkipäällykset pulloja varten

Ks. HS-selitykset, nimike 4602, toinen kappale, kohta 8.

4602 19 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

tavarat, joihin viitataan HS-selityksissä, nimikkeen 4602 ensimmäisen kappaleen b kohdassa, esim. kasviaineista valmistetut matot, jotka on tehty yhdistämällä nimikkeen 4601 29 pieniä mattoja

2.

luffasta valmistetut tavarat. Luffa, joka tunnetaan myös kasvipesusienenä, kuuluu nimikkeeseen 1404 90 00 ja on erään kurkkukasvin (Luffa cylindrica) sienimäistä kudosta.

X JAKSO

PUUSTA TAI MUUSTA KUITUISESTA SELLULOOSA-AINEESTA VALMISTETTU MASSA; KERÄYSPAPERI, -KARTONKI JA -PAHVI (-JÄTE); PAPERI, KARTONKI JA PAHVI SEKÄ NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

47 RYHMÄ

PUUSTA TAI MUUSTA KUITUISESTA SELLULOOSA-AINEESTA VALMISTETTU MASSA; KERÄYSPAPERI, -KARTONKI JA -PAHVI (-JÄTE)

Yleisohjeita

Ilmaisujen ”puolivalkaistu” ja ”valkaistu” määrityksistä, ks. 44 ryhmän HS-selitysten yleisohjeet, neljäs kappale.

Massaa pidetään puolivalkaistuna tai valkaistuna, jos sitä valmistuksen jälkeen on käsitelty jollakin vahvuudeltaan vaihtelevalla menetelmällä, jonka tarkoituksena on lisätä massan valkoisuutta (vaaleutta); sitä lisätään etenkin poistamalla tai muuttamalla vaihtelevan suuruinen määrä massan väriainetta tai yksinkertaisesti sekoittamalla massaan fluorosoivia aineita.

4701 00

Mekaaninen puumassa

4701 00 10

kuumahierre

Ks. HS-selitykset, nimike 4701, neljäs kappale, viimeinen kohta.

4701 00 90

muu

Ks. HS-selitykset, nimike 4701, neljäs kappale, kolme ensimmäistä kohtaa.

4703

Puusta kemiallisesti valmistettu sooda- tai sulfaattisellu, muu kuin liukosellu

Ks. 44 ryhmän 1 huomautus.

4703 11 00

havupuuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluu nimenomaan männystä, jalokuusesta tai kuusesta valmistettu massa.

4703 19 00

lehtipuuta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat massat on yleensä tehty poppelista, haavasta tai kovemmista puulaaduista, joita ovat pyökki, kastanja, eukalyptuspuu ja monet trooppiset puulajit. Kuidut ovat yleensä lyhyempiä kuin havupuusta valmistetuissa massoissa.

4703 21 00

havupuuta

Ks. alanimikkeen 4703 11 00 selittävät huomautukset.

4703 29 00

lehtipuuta

Ks. alanimikkeen 4703 19 00 selittävät huomautukset.

4704

Puusta kemiallisesti valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu

Nimikkeen 4703 ja sen alanimikkeiden selittävät huomatukset koskevat soveltuin osin myös tätä nimikettä.

4706

Keräyspaperista, -kartongista ja -pahvista (-jätteestä) saaduista kuiduista tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa

Ks. HS-selitykset, 44 ryhmä, kolmas kappale.

4706 10 00

puuvillalintterimassa

Puuvillalintterimassan alfaselluloosapitoisuus on yleensä korkea (98—99 painoprosenttia) ja tuhkapitoisuus hyvin alhainen (noin 0,05 painoprosenttia). Se eroaa alanimikkeeseen 1404 20 00 kuuluvista, ainoastaan arkin tai levyn muotoon puristetuista puuvillalinttereistä siinä, että sen kuidut, joita on painekeitetty useita tunteja lipeäkiviliuoksessa, ovat jossain määrin sulaneet, kun taas alanimikkeeseen 1404 20 00 kuuluvat puuvillalintterikuidut, jotka eivät ole läpikäyneet samaa käsittelyä, ovat yleensä säilyttäneet alkuperäisen rakenteensa ja pituutensa.

4707

Keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte)

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu paperirullat, joiden uloimmat kerrokset ovat osittain lionneet vedessä tai muuten vahingoittuneet (48 ryhmä).

4707 10 00

valkaisematon voimapaperi, -kartonki tai -pahvi tai aaltopaperi, -kartonki tai -pahvi

Ks. alanimikkeiden 4707 10, 4707 20 ja 4707 30 HS-alanimikeselitykset.

4707 20 00

muu, pääasiallisesti valkaistusta kemiallisesta massasta valmistettu paperi, kartonki tai pahvi, ei kuitenkaan massavärjätty

Ks. alanimikkeiden 4707 10, 4707 20 ja 4707 30 HS-alanimikeselitykset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. paperin valmistuksessa tai käsittelyssä sekä painotalossa syntynyt jäte (esim. leikkuujätteet) sekä käytetyt reikäkortit ja -nauhat. Tällaiseen keräyspaperiin kuuluu yleensä pääasiassa painamaton paperi.

4707 30 10 ja 4707 30 90

pääasiallisesti mekaanisesta massasta valmistettu paperi, kartonki tai pahvi (esim. sanomalehdet, aikakauslehdet ja niiden kaltaiset painotuotteet)

Ks. alanimikkeiden 4707 10, 4707 20 ja 4707 30 HS-alanimikeselitykset.

48 RYHMÄ

PAPERI, KARTONKI JA PAHVI; PAPERIMASSA-, PAPERI-, KARTONKI- JA PAHVITAVARAT

Yleisohjeita

Paperirullat, joiden ulommat kerrokset ovat osittain lionneet vedessä tai muuten vahingoittuneet, kuuluvat edelleen asianomaisiin nimikkeiden 4801–4811 alanimikkeisiin.

4801 00 00

Sanomalehtipaperi, rullina tai arkkeina

Ks. tämän ryhmän 4 huomautus ja HS-selitykset, nimike 4801.

4802

Päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, sekä rei'ittämätön reikäkorttipaperi ja -kartonki ja reikänauhapaperi, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muu kuin nimikkeen 4801 tai 4803 paperi; käsintehty paperi, kartonki ja pahvi

Ks. tämän ryhmän 5 huomautus.

4802 10 00

käsintehty paperi, kartonki ja pahvi

Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, B kohta ja HS-selitykset, nimike 4802, toinen ja kolmas kappale.

4802 40 10 ja 4802 40 90

tapettipaperi

Tapettipaperi on valkoista tai värjättyä, se on liimattua, konekalanteroitua, rakenteeltaan paksua mutta joustavaa ja pinnaltaan karheaa. Paperin toinen puoli on tarkoitettu päällystämiseen ja/tai painatukseen ja toinen puoli liisterille tai muille liimoille. Tämän paperin täytyy kestää tapetin valmistusprosessit ja tapetoimisen.

4803 00

Toaletti- ja kasvopyyhepehmopaperi, käsipyyhe- ja lautasliinapaperi sekä niiden kaltainen paperi, jollaista käytetään kotitalous- tai saniteettitarkoituksiin, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, myös krepattu, poimutettu, kohokuvioitu, rei'itetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai arkkeina

4803 00 10

selluloosavanu

Ks. HS-selitykset, nimike 4803, ensimmäinen kappale, kohta 2, toinen kappale.

Kuituharso on rakenteeltaan väljä, joten valoa vasten katsottaessa siinä voi nähdä pieniä aukkoja.

4803 00 31 ja 4803 00 39

krepattu paperi ja selluloosakuituharso, jonka yhden kerroksen paino on

Ilmaus ”krepattu paperi” on määritelty HS-selityksissä, nimikkeeen 4808 ensimmäisen kappaleen kohdassa 2.

Kuituharsolla tarkoitetaan tuotetta, joka on rakenteeltaan tiiviimpi ja tasalaatuisempi kuin selluloosavanu.

4804

Päällystämätön voimapaperi, -kartonki ja -pahvi, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeeseen 4802 tai 4803 kuuluva

Ilmaus ”voimapaperi, -kartonki ja -pahvi” on määritelty tämän ryhmän 6 huomautuksessa.

Voimapaperi, -kartonki ja -pahvi ovat mekaanisesti hyvin lujia tuotteita. Ne eivät yleensä sisällä täyteaineita, ne ovat melko vahvasti liimattuja, melkein aina läpinäkymättömiä, useimmiten konekiillotettuja (kiillotettu ainoastaan toiselta puolelta) ja niissä on yleensä näkyviä viiranjälkiä.

Voimapaperi, -kartonki ja -pahvi soveltuvat erittäin hyvin tavaroiden pakkaamiseen ja käärimiseen. Niitä käytetään myös sähkökaapeleiden paperikääreinä, aaltopahvin tasaisena kerroksena sekä paperinarun, terva-, bitumi- ja asfalttipaperin, -kartongin ja -pahvin valmistukseen.

4804 11 11 4804 19 90

kraftlaineri

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja näitä alanimikkeitä koskevat HS-selitykset.

4804 21 10 4804 29 90

säkkipaperi

Ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus ja näitä alanimikkeitä koskevat HS-selitykset.

4804 31 51

sähkötekninen eristyspaperi

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. kondensaattoripaperi ja kaapelipaperi.

Kondensaattoripaperi on ohutta paperia, jota käytetään sähkökondensaattorien eristeenä. Tämän paperin valmistukseen käytettävät kuidut jauhetaan huolellisesti niin, että arkin huokoisuus vähenee minimiin ja samalla kaikki epäpuhtaudet (erityisesti metallit) saadaan huolellisesti poistettua.

Kaapelipaperi on tarkoitettu muuntajakeloissa käytettävien sähkökaapeleiden eristämiseen tai käytettäväksi eristimenä muuhun sähkötekniseen käyttöön. Sillä tulee olla erittäin hyvät eristysominaisuudet, joten siinä ei saa olla metalli- eikä happohiukkasia eikä muita sähköä johtavia epäpuhtauksia.

4804 41 91

laminaattiraakapaperi

Tämäntyyppinen paperi, kartonki tai pahvi koostuu etupäässä puukuiduista, painaa enemmän kuin 185 g/m2, mutta vähemmän kuin 225 g/m2 ja se toimitetaan yleensä rullissa, joiden leveys on suurempi kuin 125 cm, mutta pienempi kuin 165 cm. Gurley-huokoisuusmittarilla ja TAPPI-standardin (Technical Association of the Pulp and Paper Industry) mukaisesti mitattuna sen huokoisuusindeksi on pienempi kuin 13 s/100 cm3 ilmaa ja 40 s/300 cm3 ilmaa.

Laminaattiraakapaperi käyttäytyy kuten imupaperi. Paperille vastapiirrettyä viivaa voi koskettaa sormella sotkematta mustetta.

Laminaattiraakapaperi on erityisesti suunniteltu käytettäväksi synteettisillä hartseilla kyllästettyjen, laminoitujen arkkien valmistamiseen suurpaineen avulla.

4805

Muu päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, rullina tai arkkeina, ei enempää valmistettu tai käsitelty kuin mitä tämän ryhmän 3 huomautuksessa määrätään

4805 11 00

puolikemiallinen aallotuspaperi (fluting)

Ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

4805 12 00

oljesta tehty aallotuspaperi

Ks. tämän ryhmän 4 alanimikehuomautus.

4805 19 10

wellenstoff (aallotuskartonki)

Ks. alanimikkeen 4805 19 HS-alanimikeselitykset.

4805 24 00 ja 4805 25 00

testlaineri (kierrätetty lainerikartonki)

Ks. tämän ryhmän 5 alanimikehuomautus.

4805 30 00

sulfiittikäärepaperi

Ks. tämän ryhmän 6 alanimikehuomautus.

4805 40 00

suodatinpaperi, -kartonki ja -pahvi

Ks. alanimikkeen 4805 40 HS-alanimikeselitykset.

4805 50 00

huopapaperi, -kartonki ja -pahvi

Ks. alanimikkeen 4805 50 HS-alanimikeselitykset.

4805 91 00

paino enintään 150 g/m2

Tähän alanimikkeeseen kuuluu paperi, kartonki ja pahvi, joka on tehty kokonaan kierrätyspaperista (jätepaperista) ilman lisäaineita ja jonka puhkaisuindeksi on vähintään 0,8 kPa mutta enintään 1,9 kPa.

4805 92 00

paino suurempi kuin 150 g/m2, mutta pienempi kuin 225 g/m2

Alanimikkeen 4805 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

4805 93 20

tehty kierrätyspaperista

Alanimikkeen 4805 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

4806

Pergamenttipaperi, rasvanpitävät paperit (voipaperit), kuultopaperit ja glassiinipaperi sekä muut kiillotetut läpinäkyvät tai läpikuultavat paperit, rullina tai arkkeina

4806 10 00

pergamenttipaperi

Ks. HS-selitykset, nimike 4806, neljä ensimmäistä kappaletta.

4806 20 00

rasvanpitävät paperit (voipaperit)

Ks. HS-selitykset, nimike 4806, kappaleet viidestä kahdeksaan.

4806 30 00

kuultopaperit

Ks. HS-selitykset, nimike 4806, yhdeksäs kappale.

4806 40 10 ja 4806 40 90

glassiinipaperi sekä muut kiillotetut läpinäkyvät tai läpikuultavat paperit

Ks. HS-selitykset, nimike 4806, kappaleet 10 ja 11.

4808

Paperi, kartonki ja pahvi, aallotettu (myös liimatuin tasaisin pintalevyin), krepattu, poimutettu, kohokuvioitu tai rei'itetty, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeessä 4803 kuvaillun kaltainen paperi

4808 10 00

aaltopaperi, -kartonki ja -pahvi, myös rei'itetty

Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohta 1.

4808 40 00

voimapaperi, krepattu tai poimutettu, myös kohokuvioitu tai rei'itetty

Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohdat 2, 3 ja 4.

4808 90 00

muu

Ks. HS-selitykset, nimike 4808, kohdat 2, 3 ja 4.

4809

Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (myös päällystetty tai kyllästetty paperi vahaksia tai offsetlevyjä varten), myös painetut, rullina tai arkkeina

4809 20 00

itsejäljentävä paperi

Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 2. Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tavaroiden tulee kuitenkin täyttää tämän ryhmän 8 huomautuksessa määrätyt, kokoa koskevat vaatimukset.

4809 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 4816 A kohdan 1 alakohdassa mainitut tuotteet ja muut jäljentävät paperit tai siirtopaperit, kuten lämpösiirtopaperit ja päällystetyt tai kyllästetyt vahaspaperit tai offsetlevypaperit. Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tavaroiden tulee kuitenkin täyttää tämän ryhmän 8 huomautuksessa määrätyt, kokoa koskevat vaatimukset.

4810

Paperi, kartonki ja pahvi, jotka on yhdeltä tai molemmilta puolilta sideainetta käyttäen tai ilman sitä päällystetty kaoliinilla tai muulla epäorgaanisella aineella, ilman mitään muuta päällystystä, myös pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina

4810 13 00 4810 19 00

paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, mekaanisella tai kemimekaanisella menetelmällä saatuja kuituja sisältämätön tai tällaisia kuituja enintään 10 painoprosenttia kokonaiskuitusisällöstä sisältävä

Ks. alanimikkeiden 4810 13, 4810 14, 4810 19, 4810 22 ja 4810 29 HS-alanimikeselitykset.

4810 22 00 4810 29 80

paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, kokonaiskuitusisällöstä enemmän kuin 10 painoprosenttia mekaanisella tai kemimekaanisella menetelmällä saatuja kuituja sisältävä

Ks. alanimikkeiden 4810 13, 4810 14, 4810 19, 4810 22 ja 4810 29 HS-alanimikeselitykset.

4810 22 00

kevyesti päällystetty paperi (LWC-paperi)

Ks. tämän ryhmän 7 alanimikehuomautus

4810 92 10 4810 92 90

monikerroksinen

Ks. HS-selitykset, nimike 4805, toinen kappale, kohta 2.

4811

Paperi, kartonki ja pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, päällystetty, kyllästetty, peitetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muut kuin nimikkeessä 4803 , 4809 tai 4810 kuvattujen kaltaiset tavarat

Tähän nimikkeeseen kuuluvat tietyt paperi-, kartonki- tai pahvipohjaiset lattianpäällysteet, jotka eivät sovellu seinänpäällysteiksi.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi sekä lattian- että seinänpäällysteinä (nimike 4823).

4811 10 00

terva-, bitumi- ja asfalttipaperi, -kartonki ja -pahvi

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kosteudeneristyslevyt, jotka koostuvat kahdesta asfaltilla kyllästetystä kreppipaperiarkista, joiden välissä on ohut alumiinifolio.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kateainelevyt, joissa pohjana toimiva paperi, kartonki tai pahvi on kokonaan päällystetty tai molemmilta puolilta peitetty kerroksella asfalttia tai sen kaltaista ainetta (nimike 6807).

4811 51 00 ja 4811 59 00

paperi, kartonki ja pahvi, päällystetty, kyllästetty tai peitetty muovilla (ei kuitenkaan liimalla)

Muovilla päällystetty tai peitetty paperi, kartonki ja pahvi kuuluvat näihin alanimikkeisiin ainoastaan, jos muovikerroksen paksuus on enintään puolet tuotteen kokonaispaksuudesta. Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen g kohta.

4811 60 00

paperi, kartonki ja pahvi, päällystetty, kyllästetty tai peitetty vahalla, parafiinilla, steariinilla, öljyllä tai glyserolilla

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. parafinoitu paperi, kartonki ja pahvi, jotka on tarkoitettu maito- tai mehutölkkien, äänilevykoteloiden jne. valmistukseen ja joissa on toisella puolella painatusta tai kuvitusta yksilöimässä niihin pakattavia tuotteita.

4811 90 00

muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso

Tähän alanimikkeeseen kuuluu ketjulomakkeet. Nämä lomakkeet koostuvat arkeista, jotka on tavallisesti laskostettu (taiteltu), tai rullista, jotka on rei'itetty poikittain säännöllisin välein siten, että peräkkäiset lomakkeet voidaan irrottaa toisistaan rei'ityksen kohdalta. Lomakkeisiin on painettu lisätiedoilla täydennettäväksi tarkoitettua tekstiä. Näiden tavaroiden reunoissa voi myös olla ohjainrei'itys, mikä tekee mahdolliseksi lomakkeiden käyttämisen nopeissa kirjoittimissa tai laskukoneissa.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu ketjulomakkeet (alanimike 4820 40 00).

4816

Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (muut kuin nimikkeeseen 4809 kuuluvat), paperiset vahakset ja offsetlevyt, myös rasioissa

4816 20 00

itsejäljentävä paperi

Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 2. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet eivät voi olla tämän ryhmän 8 huomautukssa määriteltyä kokoa (nimike 4809).

4816 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 4816, kohdan A alakohta 1 ja 3, ja kohdan B alakohta 1. Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet eivät voi olla tämän ryhmän 8 huomautukssa määriteltyä kokoa (nimike 4809).

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös offsetlevyt (ks. HS-selitykset nimike 4816, kohdan B alakohta 2). Näillä tuotteilla ei ole kokorajoituksia.

4818

Toalettipaperi ja sen kaltainen paperi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, jollaisia käytetään kotitalous- tai hygieniatarkoituksiin, rullina, joiden leveys on enintään 36 cm tai määräkokoon tai -muotoon leikatut; nenäliinat, kasvo-, käsi- ja muut pyyhkeet, pöytäliinat, lautasliinat, lakanat ja niiden kaltaiset talous-, hygienia- ja sairaalatavarat, vaatteet ja vaatetustarvikkeet, paperimassaa, paperia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa

4818 90 10 ja 4818 90 90

muut

Invalidien poikkilakanat kuuluvat näihin alanimikkeisiin.

4819

Kotelot, rasiat, laatikot, pussit ja muut pakkauspäällykset, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa; lokerolaatikot, kirjekaukalot ja niiden kaltaiset paperi-, kartonki- tai pahvitavarat, jollaisia käytetään esim. toimistoissa tai myymälöissä

4819 20 00

taitekotelot, -rasiat ja -laatikot, aallotonta paperia, kartonkia tai pahvia

Ks. HS-selitykset, nimike 4819, kohta A, toinen kappale.

4819 60 00

lokerolaatikot, kirjekaukalot, säilytyslaatikot ja niiden kaltaiset tavarat, jollaisia käytetään esim. toimistoissa tai myymälöissä

Ks. HS-selitykset, nimike 4819, kohta B.

4820

Konttorikirjat, tilikirjat, muistikirjat, tilauskirjat, kuittilomakekirjat, kirjepaperilehtiöt, muistilehtiöt, päiväkirjat ja niiden kaltaiset tavarat, harjoitusvihot, kirjoitusalustat, keräilykannet (sekä irtolehtiä varten että muut), pahvikannet, asiakirjakannet, lomake- ja niiden kaltaiset sarjat, myös hiilipaperivälilehdin, ja muut koulu-, toimisto- ym. tarvikkeet, paperia, kartonkia tai pahvia; näyte- ja keräilykansiot sekä kirjankannet ja -päällykset, paperia, kartonkia tai pahvia

4820 40 00

lomake- ja niiden kaltaiset sarjat, myös hiilipaperivälilehdin

Ks. HS-selitykset, nimike 4820, ensimmäinen kappale, kohdat 4 ja 5.

Ks. myös alanimikkeen 4811 90 00 selittävät huomautukset.

4823

Muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai -muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa

4823 20 00

suodatinpaperi, -kartonki ja -pahvi

Ks. HS-selitykset, nimike 4823, toisen kappaleen 1 kohta.

4823 90 85

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 4823, toisen kappaleen kohdat 3 ja 6–17.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi sekä lattian- että seinänpäällysteinä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluu myös kondensaattoripaperi, joka on kondensaattoreissa eristeenä käytettävää sähköeristyspaperia. Se on erittäin ohutta (yleensä 0,006–0,02 mm), tasapaksua ja kokonaan vailla huokosia. Se on yleensä tehty sooda- tai sulfaattisellumassasta ja joskus lumppumassasta. Kondensaattoripaperi on kemiallisesti neutraalia, se ei sisällä pieniäkään metallihiukkasia ja sillä on hyvä mekaaninen lujuus ja eristelujuus (ei eristetappioita).

49 RYHMÄ

KIRJAT, SANOMALEHDET, KUVAT JA MUUT PAINOTUOTTEET; KÄSIKIRJOITUKSET, KONEKIRJOITUKSET JA TYÖPIIRUSTUKSET

4901

Kirjat, esitteet ja niiden kaltaiset painotuotteet, myös irrallisina lehtinä

4901 99 00

muut

Ks. tämän ryhmän 3 huomautus

4905

Kaikenlaiset painetut kartat, merikortit ja niiden kaltaiset kortit, myös kartastot, seinäkartat, topografiset kartat ja karttapallot

4905 10 00

karttapallot

Ks. HS-selitykset, nimike 4905, viimeinen kappale ennen poikkeuksia ja poikkeus f.

4905 91 00 ja 4905 99 00

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluu mm. topografisesti tarkat kartat, jotka on julkaistu mainostarkoituksessa, myös jos ne sisältävät mainosaineistoa (esim. rengas- tai autovalmistajien tai öljy-yhtiöiden julkaisemat tiekartat jne.).

4907 00

Mitätöimättömät posti-, vero- ja niiden kaltaiset merkit, jotka ovat voimassa tai tulevat voimaan maassa, jossa niillä on tai tulee olemaan tunnustettu nimellisarvo; leimapainettu paperi; setelit; sekkilomakkeet; osake- ja osuuskirjat, obligaatiot ja niiden kaltaiset arvopaperit

4907 00 10

posti-, vero- ja niiden kaltaiset merkit

Ks. HS-selitykset, nimike 4907, kohta A.

4908

Siirtokuvat (dekalkomaniat)

4908 10 00

siirtokuvat (dekalkomaniat), joissa on lasiintuvia seoksia

Ks. HS-selitykset, nimike 4908, kolmas kappale.

4911

Muut painotuotteet, myös painetut kuvat ja valokuvat

4911 10 10 ja 4911 10 90

kaupallinen mainosaineisto, kaupalliset luettelot ja niiden kaltaiset tuotteet

Ks. HS-selitykset, nimike 4911, viides kappale, kohta 1.

4911 10 10

kaupalliset luettelot

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat julkaisut, joissa kuvaillaan tuotteita tai annetaan niistä kuva ja joissa ilmoitetaan tuotteiden hinta ja tilausnumero.

4911 91 00

kuvat, kuvapiirrokset ja valokuvat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. nimikkeen 3703 tavarat, jotka on valotettu ja kehitetty.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös silkkipainovedokset (taidesilkkipainatukset) myös taiteilijan signeeraamina ja numeroimina.

4911 99 00

muut

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu painotuotteet kuten matkaliput ja tarkastuskortit, joissa on yksi tai useampi magneettiraita (alanimike 8523 21 00).

XI JAKSO

TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT

Yleisohjeita

1.

Kuten HS-selityksissä mainitaan (ks. tämän jakson yleisohjeiden viimeinen kappale), XI jakso jakautuu kahteen osaan:

a)

Ensimmäisessä osassa (50–55 ryhmät) tekstiilituotteet ryhmitellään niiden valmistuksessa käytetyn tekstiiliaineen mukaan. Tekstiiliaineiden sekoituksista koostuvien tuotteiden luokittelusta määrätään tämän jakson 2 huomautuksessa.

b)

Toisessa osassa (56–63 ryhmät), lukuun ottamatta nimikkeitä 5809 00 00 ja 5902, tavaroita ei ryhmä- eikä nimiketasolla erotella niiden valmistuksessa käytettyjen tekstiiliaineiden mukaan. Monet 56–63 yhdistetyn nimikkeistön ryhmien nimikkeet on kuitenkin jaettu alanimikkeisiin valmistuksessa käytettyjen tekstiiliaineiden perusteella. Näissä tapauksissa tavarat on luokiteltava näihin alanimikkeisiin tämän jakson 2 alanimikehuomautuksen määräysten mukaisesti.

2.

Tämän jakson 2 alanimikehuomautuksessa on säännöt siitä, miten kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvat tekstiilituotteet luokitellaan 56–63 ryhmien nimikkeisiin. Nämä tavarat luokitellaan samaan alanimikkeeseen kuin tavarat, jotka koostuvat siitä tekstiiliaineesta, jota luokiteltavissa tavaroissa on painosta eniten. Luokittelussa otetaan soveltuvin osin huomioon tämän jakson 2 huomautuksen B kohdan määräykset.

Näitä sääntöjä sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon tämän jakson 2 alanimikehuomautuksen B kohdan a–c alakohtien määräykset.

3.

HS-selityksissä on ohjeet siitä, kuinka tämän jakson 2 huomautusta tulkitaan (ks. esimerkiksi tämän jakson yleisohjeiden I osan A kohta).

Tämän jakson 2 huomautusta sovellettaessa ei oteta huomioon:

a)

hulpiolankoja, jos hulpiot eivät ole lopputuotteen olennainen osa, kuten esimerkiksi tiettyjen sateenvarjoissa tai hartiahuiveissa käytettyjen kankaiden hulpiot;

b)

kankaaseen kudottuja merkkilankoja, jotka osoittavat leikkauskohdan;

c)

kankaiden päissä olevia lankoja(”tarkkuuslangat” tai ”mittalangat”), jos ne ovat eri tekstiiliainetta kuin itse kangas.

4.

Ks. tämän jakson 1 alanimikehuomatuksen a–h alakohdat ilmaisujen ”valkaisematon”, ”valkaistu” ja ”värillinen (värjätty tai painettu)” merkityksistä sovellettaessa niitä lankoihin sekä ilmaisujen ”valkaisematon”, ”valkaistu”, ”värjätty”, ”erivärisistä langoista kudottu” ja ”painettu” merkityksistä sovellettaessa niitä kudottuihin kankaisiin.

5.

Erilaisten sidosten kuvauksista, ks. HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

50 RYHMÄ

SILKKI

5004 00

Silkkilanka (muu kuin silkkijätteistä kehrätty), ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5004 00 10

valkaisematon, keitetty ja valkaistu

Valkaisemattomat silkkilangat koostuvat yhdestä tai useammasta kierretystä grège-silkki- eli raakasilkkisäikeestä, joita ei ole vielä puhdistettu. Valkaisemattomat silkkilangat voivat sisältää jopa 30 prosenttia serisiiniä eli silkkiliimaa ja useimmissa tapauksissa niissä on vielä jäljellä niiden luonnollinen, hieman kellertävä väri. Valkaisemattomia silkkilankoja käsitellään tavallisesti enemmän, mutta niistä voi myös sellaisenaan valmistaa kankaita.

Valkaisemattomat silkkilangat puhdistetaan keittämällä, ts. silkkilangan yksittäisiä säikeitä peittävä serisiini poistetaan. Silkkilankoja keitetään tavallisesti lämpimässä saippualiuoksessa tailaimeassa kalilipeässä.

Keittämisen jälkeenkin yhä jäljellä oleva silkin luonnollinen väri poistetaan valkaisemalla.

5005 00

Silkkijätteistä kehrätty lanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5005 00 10

valkaisematon, keitetty ja valkaistu

Alanimikkeen 5004 00 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5007

Kudotut silkki- ja silkkijätekankaat

5007 20 11 5007 20 71

muut kankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia silkkiä tai muuta silkkijätettä kuin bourettesilkkiä

Ks. alanimikkeen 5007 20 HS-alanimikeselitykset.

5007 20 11 ja 5007 20 19

kreppikankaat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kankaat ovat tavallisesti kevyitä. Valmiin kankaan epätasainen tai poimuinen ulkonäkö johtuu siinä käytetyistä kreppilangoista, ts. tiukkakierteisistä langoista (tavallisesti 2  000—3  600 kierrettä metrillä), joilla on taipumus kihartua luonnostaan.

Näitä lankoja voidaan käyttää loimessa tai kuteessa tai molemmissa, joko pelkästään tai löyhäkierteisten lankojen kanssa. Vastakkaisiin suuntiin kiertyvät kreppilangat usein vuorottelevat kankaassa, ts. lankoja, joiden kierre on S-suuntainen, seuraavat langat, joiden kierre on Z-suuntainen, jolloin vierekkäiset langat pyrkivät kihartumaan vastakkaisiin suuntiin. Täten varmistetaan, että kiertyminen on tasapainossa.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat aidot kreppikankaat, ts. kankaat, joissa vähintään joko loimi tai kude on suurimmaksi osaksi kreppilankaa. Tunnetuimpia aitoja kreppikankaita ovat kiinankreppi (crepe de chine), marokiini, sorsetti, crepe satin, crepe charmeuse ja crepe sifonki.

Kankaat, jotka on krepattu vain toiselta puolelta tai vain osittain niiden pintaa (kreppaus muodostaa nauhoja, kaistaleita tai kuvioita), luokitellaan myös näihin alanimikkeisiin.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu kankaat, jotka on krepattu jollakin toisella tavalla kuin kreppilankoja käyttämällä, esimerkiksi kankaat, joiden kreppimäinen ulkonäkö on saatu aikaan käyttämällä erityisiä sidoksia (esim. ”sablé”) ja eripaksuisia ja eri tavoin kierrettyjä lankoja.

5007 20 21 5007 20 39

pongee, habutai, honan, shantung, corah ja niiden kaltaiset Kaukoidän kankaat, kokonaan silkkiä (ei sekoitettuna bourettesilkin tai muun silkkijätteen tai muiden tekstiiliaineiden kanssa)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvilla kankailla on erilaisia ominaisuuksia mitä tulee niiden luonteeseen, sidoksiin ja ulkonäköön.

Ne on useimmiten kudottu paikallisilla käsikangaspuilla yksinkertaisin sidoksin (palttina-, toimikas- tai satiinisidoksin) (kiertämättömistä) raakasilkki-filamenteista, jotka on yhdistetty yhdeksi langaksi ilman kierrettä. Kankaiden hulpioissa on yleensä virheitä. Kankaat taitellaan ”kotelon” muotoisiksi: kankaan päät taitetaan kankaan keskelle, minkä jälkeen kangas taitetaan pituussuunnassa keskeltä vielä kerran. Jotkut kankaat (erityisesti Kiinassa valmistetut) taitellaan eri tavalla: kankaiden päät taitetaan eri puolille kangasta, minkä jälkeen kangas taitetaan pituussuunnassa vielä kerran; näin yhdelle jaardille (0,91 m) tulee neljä taitosta.

Kankaat voivat olla myös muulla tavalla pakattuja, esim. pakalle käärittyjä.

Näitä kankaita ovat mm.

1.

Habutai, japanilainen palttina- tai toimikassidoksinen silkkikangas, joka on kudottu yksinkertaisesta, kiertämättömästälangasta. Ilmaisu ”habutai” tarkoittaa tavallisesti palttinasidoksisista kangasta ja ilmaisu ”twilled habutai” toimikassidoksista kangasta.

Valkaisemattomina nämä kankaat ovat pinnaltaan epätasaisia ja sävyltään harmahtavan valkoisia. Kun nämä kankaat on keitetty (esim. valkaisun yhteydessä), ts. kun niistä on poistettu serisiini, ne ovat väriltään valkoisia tai harmahtavan valkoisia ja niitä voidaan käyttää tavaroiden valmistukseen ilman enempää käsittelyä.

Valkaisun yhteydessä nämä kankaat viimeistellään tavallisesti liistaamalla tai kuormittamalla, mikä tekee niistä tiheämpiä, kiiltävämpiä ja painavampia.

2.

Pongee; kiinalaiset silkkikankaat, jotka on nimetty sen mukaan, missä maakunnassa ne on valmistettu: shantung, honan, assan, antung, ninghai. Nämä kankaat ovat suhteellisen paksuja ja painavampia kuin edellä mainitut japanilaiset kankaat. Valkaisemattomina nämä kankaat ovat kellertävän tai punertavan sävyisiä; keitettyinä ne ovat väriltään valkaisemattoman tai ainoastaan pestyn pellavan tai batistin kaltaisia. Kankaissa voi olla myös kohoraitoja, jotka on saatu aikaan kutomalla eripaksuisilla langoilla ripsiä (palttinasta johdettu sidos).

3.

Tussah-silkki, joka on peräisin Koillis-Intian alueelta ja joka on kudottu villinä elävien perhosten toukkien kehräämästä villisilkistä. Ilmaisun ”tussah-silkki” merkitystä on laajennettu niin, että ”tussah-silkillä” tarkoitetaan lisäksi sekä kiinalaisia silkkikankaita että nykyään myös useissa Kaukoidän maissa valmistettuja vastaavan tyyppisiä silkkikankaita, joita kudotaan villinä elävien, tammenlehtiä syövien toukkien kehräämästä villisilkistä.

4.

Corah, jota tuotetaan Kalkutan alueella. Corah muistuttaa suuresti japanilaista habutai-silkkiä, mutta eroaa siinä, että se on vähemmän säännöllistä ja valmistettu paksummasta langasta. Yksi kankaan ominaisuuksista on hulpiossa kulkeva punos.

5007 20 41

läpikuultavat kankaat (rei'ikäs kudos)

Läpikuultavat kankaat (rei'ikäs kudos) ovat kankaita, joissa sekä yksittäisten loimilankojen väliset aukot että yksittäisten kudelankojen väliset aukot ovat vähintään yhtä suuria kuin käytettyjen lankojen läpimitta.

5007 20 61

leveys suurempi kuin 57 cm, mutta enintään 75 cm

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat erityisesti kankaat, joita käytetään solmioiden valmistuksessa.

51 RYHMÄ

VILLA SEKÄ HIENO JA KARKEA ELÄIMENKARVA; JOUHILANKA JA JOUHESTA KUDOTUT KANKAAT

5102

Karstaamaton ja kampaamaton hieno tai karkea eläimenkarva

5102 11 00

kashmirvuohien

Ks. alanimikkeen 5102 11 HS-alanimikeselitykset.

5103

Villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan jätteet, myös langanjätteet, ei kuitenkaan garnetoidut jätteet ja lumput

5103 10 10

karbonoimattomat

Ilmaisun ”karbonoimattomat” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 5101, B kohta.

5103 10 90

karbonoidut

Ilmaisun ”karbonoidut” tulkinnasta, ks. HS-selitykset, nimike 5101, C kohta.

5105

Villa ja hieno tai karkea eläimenkarva, karstattu tai kammattu (myös kammattu irtovilla)

5105 21 00

kammattu irtovilla

Ilmaisun ”kammattu irtovilla” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 5105, seitsemäs kappale.

5105 31 00

kashmirvuohien

Ks. alanimikkeen 5102 11 HS-alanimikeselitykset.

5106

Karstavillalanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5106 10 10

valkaisematon

Valkaisemattomat villalangat on valmistettu villasta, joka on usean käsittelyn avulla puhdistettu perusteellisesti. Lankoja ei ole valkaistu, värjätty eikä painettu; näin ollen niillä on yhä villan luonnollinen väri.

Ks. myös tämän jakson 1 alanimikehuomautuksen b kohta.

5106 20 10

jossa on vähintään 85 painoprosenttia villaa ja hienoa eläimenkarvaa

Tähän alanimikkeeseen kuuluu ainoastaan lanka, jossa on vähintään 85 painoprosenttia villan ja hienon eläimenkarvan sekoitusta, jossa villan osuus painosta on suurempi kuin hienon eläimenkarvan. Päinvastaisessa tapauksessa lanka luokitellaan nimikkeeseen 5108.

5106 20 91

valkaisematon

Alanimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5107

Kampavillalanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5107 10 10

valkaisematon

Ks. alanimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset.

5107 20 10 ja 5107 20 30

jossa on vähintään 85 painoprosenttia villaa ja hienoa eläimenkarvaa

Näihin alanimikkeisiin kuuluu ainoastaan lanka, jossa on vähintään 85 painoprosenttia villan ja hienon eläimenkarvan sekoitusta, jossa villan osuus painosta on suurempi kuin hienon eläimenkarvan. Päinvastaisessa tapauksessa lanka luokitellaan nimikkeeseen 5108.

5107 20 10

valkaisematon

Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5107 20 51

valkaisematon

Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5107 20 91

valkaisematon

Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5108

Lanka hienoa (karstattua tai kammattua) eläimenkarvaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa

5108 10 10

valkaisematon

Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5108 20 10

valkaisematon

Nimikkeen 5106 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alamikettä.

52 RYHMÄ

PUUVILLA

5201 00

Karstaamaton ja kampaamaton puuvilla

5201 00 10

imukykyinen ja valkaistu

Imukykyiseksi tehty puuvilla voi sitoa itseensä suhteellisen suuren määrän kosteutta.

Valkaistu puuvilla on puuvillaa, josta on erilaisten kemikaalien avulla hapettamalla tai pelkistämällä poistettu värilliset, vieraat aineet, joita ei voi muulla tavoin poistaa.

5208

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, paino enintään 200 g/m2

5208 11 10

kankaat siteiden, kääreiden ja lääkintäkäyttöön tarkoitettujen sideharsojen valmistukseen

Nämä kankaat ovat hienoja, harsomaisia palttinasidoksisia kankaita, joilla on taipumus liestyä. Ne on tehty yksinkertaisista langoista, joita on vähemmän kuin 28 lankaa neliösenttimetrillä.

5208 21 10

kankaat siteiden, kääreiden ja lääkintäkäyttöön tarkoitettujen sideharsojen valmistukseen

Ks. alanimikkeen 5208 11 10 selittävät huomautukset.

5209

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, paino suurempi kuin 200 g/m2

5209 42 00

denim

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

5211

Kudotut puuvillakankaat, joissa on vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa, sekoitettuna pääasiallisesti tai yksinomaan tekokuitujen kanssa, paino suurempi kuin 200 g/m2

5211 42 00

denim

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus ja HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

5211 49 10

jacquardkankaat

Jacquardkankaat ovat kankaita, joiden kudosrakenne on tehty nostamalla yksittäisiä loimilankoja. Tällä tavalla valmistetaan siroja ja hyvin monimuotoisia kuvioita. Jacquardkankaita käytetään pääasiallisesti verhoilu-, patjanpäällys- ja verhokankaina.

53 RYHMÄ

MUUT KASVITEKSTIILIKUIDUT; PAPERILANKA JA KUDOTUT PAPERILANKAKANKAAT

5308

Lanka, muista kasvitekstiilikuiduista valmistettu; paperilanka

5308 10 00

kookoskuitulanka

Tähän alanimikkeeseen kuuluu ainoastaan yksi- tai kaksisäikeinen kookoskuitulanka. Vähintään kolmisäikeinen kookoskuitulanka luokitellaan tämän jakson 3 huomautuksen A kohdan d alakohdan mukaisesti nimikkeeseen 5607.

54 RYHMÄ

TEKOKUITUFILAMENTIT; KAISTALEET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT TEKSTIILITEKOKUITUAINEESTA

Yleisohjeita

Ilmaisun ”erikoisluja lanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 6 huomautus.

Elastomeerilanka on määritelty tämän jakson 13 huomautus.

5401

Ompelulanka, tekokuitufilamenttia, myös vähittäismyyntimuodoissa

5401 10 12 ja 5401 10 14

ydinlanka

Näihin alanimikkeisiin kuuluva ydinlanka on useita lankoja yhteen kiertämällä valmistettua ompelulankaa, jossa jokainen yksittäinen lanka koostuu synteettisestä filamentista, joka on päällystetty luonnon-, synteetti- tai muuntokatkokuiduilla.

Käyttötarkoituksensa vuoksi nämä langat ovat joustamattomia ydinlankoja, ts. langan ydin ei ole elastinen.

Koska nämä langat ovat sekoitelankoja, ne voidaan luokitella näihin alanimikkeisiin kuuluva vain, jos filamentti painaa enemmän kuin muut langan aineosat (ks. tämän jakson 2 huomautus). Joustamattomat ydinlangat ovat yleensä tällaisia lankoja.

Näihin alanimikkeisiin kuuluva eivät sen sijaan kuulu joustavat ydinlangat, joissa on elastomeerilankaydin, jonka osuus langan painosta on tavallisesti enintään 20 painoprosenttia (luokittelu tämän jakson 2 huomautuksen mukaisesti).

Näihin alanimikkeisiin kuuluva eivät myöskään kuulu tuotteet, joissa on elastomeerilanka-ydin, jonka ympärille on kierretty spiraaliksi yksi tai useampia lankoja (alanimike 5606 00 91).

5401 10 16

teksturoitu lanka

Ks. alanimikkeiden 5402 31–5402 39 HS-alanimikeselitykset.

5402

Lanka, synteettikuitufilamenttia (muu kuin ompelulanka), ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa, myös pienempi kuin 67 desitexin monofilamenttilanka, synteettikuituainetta

5402 31 00 5402 39 00

teksturoitu lanka

Ks. alanimikkeiden 5402 31–5402 39 HS-alanimikeselitykset.

5402 46 00

muut, polyesteriä, osittain orientoitu

Ks. alanimikkeen 5402 46 HS-alanimikeselitykset.

5404

Vähintään 67 desitexin monofilamenttilanka, synteettikuituainetta, poikkileikkauksen suurin mitta enintään 1 mm; kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (esim. tekoniini) synteettikuituainetta, näennäisleveys enintään 5 mm

Monofilamenttilangan ja muiden tämän nimikkeen tuotteiden kuvauksista, ks. HS-selitykset, nimike 5404.

5404 11 00 5404 19 00

monofilamenttilanka

Näihin alanimikkeisiin luokitellaan myös harjojen valmistukseen tarkoitetut, synteettikuituaineesta valmistetut monofilamenttilangat, jotka on leikattu sopivan pituisiksi paloiksi ja joissa on haaraiset päät (”fleurées”).

Kerrattu tai kertokerrattu lanka, joka on muodostettu liittämällä ja kiertämällä yhteen näihin alanimikkeisiin kuuluvia, synteettikuituaineesta valmistettuja monofilamenttilankoja, ei kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan se luokitellaan tapauksesta riippuen nimikkeeseen 5401, 5402, 5406 tai 5607. Poikkileikkauksen mitasta riippumatta näiden alanimikkeiden monofilamenttilankoja ei kuitenkaan koskaan pidetä nimikkeen 5607 side-ja purjelankana, nuorana tai köytenä.

Allaolevassa taulukossa on yhteenveto synteettikuituaineesta valmistettujen monofilamenttilankojen, kaistaleiden ja niiden kaltaisten tuotteiden luokittelusta poikkileikkauksen suurimman mitan (tai leveyden) mukaan:

Monofilamenttilanka, synteettikuituaineesta, jonka poikkileikkauksen suurin mitta on:

— enintään 1 mm ja langan paksuus

— pienempi kuin 67 desitexiä

nimike 5402

 

 

— vähintään 67 desitexiä

alanimike 5404 11 00, 5404 12 00 tai 5404 19 00

 

— suurempi kuin 1 mm lukuun ottamatta alla mainittuja litistettyjä tuotteita

 

nimike 3916

Kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (myös kahtia taitetut kaistaleet ja litistetyt putket), synteettikuituaineesta, joiden näennäisleveys (taitettuna tai litistettynä) on:

 

— enintään 5 mm

alanimike 5404 90 10 tai 5404 90 90

 

 

— suurempi kuin 5 mm

tavallisesti nimike 3920

Kaistaleet, synteettikuituaineesta, joiden todellinen leveys on suurempi kuin 5 mm, mutta jotka on loivasti kierretty ja sen jälkeen yhteenpuristettu niin, että niiden näennäisleveys on enintään 5 mm

 

 

alanimike 5404 90 10 tai 5404 90 90

5404 90 10

polypropeenia

Alanimikkeen 3920 20 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä, mutta tähän alanimikkeeseen kuuluvan koristekaistaleen näennäisleveys on enintään 5 mm.

5405 00 00

Vähintään 67 desitexin monofilamenttilanka, muuntokuituainetta, poikkileikkauksen suurin mitta enintään 1 mm; kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (esim. tekoniini), muuntokuituainetta, näennäisleveys enintään 5 mm

Nimikkeen 5404 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

5408

Kudotut kankaat, muuntokuitufilamenttilankaa, myös nimikkeen 5405 tuotteista kudotut kankaat

5408 22 10

leveys suurempi kuin 135 cm, mutta enintään 155 cm, palttina-, toimikas-, ristitoimikas- tai satiinisidos

Ilmaisujen ”palttinasidos”, ”toimikassidos” ja ”ristitoimikassidos” kuvauksista, ks. HS-selitysten tämän jakson yleisohjeiden I osan C kohdan alanimikeselitykset.

Satiinisidoksessa (atlassidoksessa) sidospisteet ovat hajallaan niin, että ne eivät kosketa toisiaan. Tuloksena on sileä ja kiiltävä pinta. Satiinin on oltava vähintään 5-vartinen.

Alla on esitetty satiinisidoskaavio:

 

Image

55 RYHMÄ

KATKOTUT TEKOKUIDUT

5516

Kudotut muuntokatkokuitukankaat

5516 23 10

jacquardkankaat, leveys vähintään 140 cm (patjakangas)

Alanimikkeen 5211 49 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

56 RYHMÄ

VANU, HUOPA JA KUITUKANGAS; ERIKOISLANGAT; SIDE- JA PURJELANKA, NUORA JA KÖYSI SEKÄ NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

Yleisohjeita

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeita.

5601

Vanu, tekstiiliainetta, ja siitä valmistetut tavarat; tekstiilikuidut, joiden pituus on enintään 5 mm (flokki), tekstiilinöyhtä ja -nypyt

5601 21 10 5601 29 00

vanu, tekstiiliainetta, ja siitä valmistetut tavarat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. ”vanupuikot”, ts. puusta, muovista tai rullatusta paperista tehdyt tikut, joiden toisessa päässä tai molemmissa päissä on vanutuppo. Vanupuikkoja käytetään korvien, sierainten, kynsien jne. puhdistamisessa ja antiseptisten aineiden tai ihovoiteiden levittämisessä sekä kauneudenhoidossa.

5601 21 10

imukykyinen

Alanimikkeen 5201 00 10 selittävät huomautukset ilmaisusta ”imukykyinen” koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

5601 30 00

tekstiiliflokki, -nöyhtä ja -nypyt

Ks. HS-selitykset, nimike 5601, B ja C kohdat.

5602

Huopa, myös kyllästetty, päällystetty, peitetty tai kerrostettu

5602 10 11 ja 5602 10 19

neulahuopa

Ks. HS-selitykset, nimike 5602, neljäs kappale.

5602 10 31 ja 5602 10 38

kuitusilmukkasidottu kangas

Ks. HS-selitykset, nimike 5602, seitsemäs kappale.

5606 00

Kierrepäällystetty lanka sekä kierrepäällystetyt nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleet ja niiden kaltaiset tuotteet (muut kuin nimikkeen 5605 tuotteet ja kierrepäällystetty jouhilanka); chenillelanka (myös flokki-chenillelanka); chainettelanka

5606 00 91

kierrepäällystetty lanka

Kierrepäällystetyn langan ydin voi olla myös elastomeerilankaa (ks. tämän jakson 13 huomautus).

57 RYHMÄ

MATOT JA MUUT LATTIANPÄÄLLYSTEET TEKSTIILIAINETTA

Yleisohjeita

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

5701

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, solmitut, myös sovitetut

HS-selityksissä nimikkeessä 5701 kuvailtujen solmittujen mattojen valmistuksen sekä alku- että loppuvaiheessa muutamat kudelangat kudotaan yhteen loimilankojen kanssa, jotta mattojen reunat tai päät eivät purkautuisi. Näihin kudottuihin päihin voidaan myös kudonnan jälkeen lisätä reunukset.

Kun matonvalmistuksen viimeinen työvaihe on suoritettu, loimi leikataan niin, että maton päihin jää tietyn mittaiset loimilangat, joista tehdään maton koristehapsut. Laadukkaissa matoissa hapsut ryhmitellään ja solmitaan siten, että solmu työnnetään mahdollisimman lähelle maton kudottua osaa, jotta kudelangat eivät purkautuisi reunasta. On olemassa myös mattoja, joihin on lisätty erilliset koristehapsut, ts. hapsuja ei ole tehty maton loimilangoista.

Useimmissa matoissa kuviot onmuodostettu niin, että tausta erottuu kuvioreunuksesta. Kuvioreunus on itse asiassa taustan kehys, joka liittää taustan hulpioreunoihin ja päihin.

Suorakaiteen tai neliön muotoisten, käsinkudottujen mattojen hulpiot ovat harvoin täysin yhdensuuntaiset. Jos tavaran luokittelun perusteena käytetään koostumussuhdetta, matto on mitattava keskiviivoja pitkin, ts. pitkin suoria viivoja, jotka kulkevat maton (jokaisen) sivun keskikohdasta vastakkaisen sivun keskikohtaan.

Laskettaessa yksittäisen maton pinta-alaa neliödesimetrin murto-osia ei oteta huomioon.

5702

Matot ja muut lattianpäällysteet tekstiiliainetta, kudotut, tuftaamattomat ja flokkaamattomat, myös sovitetut, myös kelim-, sumak-, karamanie- ja niiden kaltaiset käsin kudotut matot

5702 10 00

kelim-, sumak-, karamanie- ja niiden kaltaiset käsin kudotut matot

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat painavat, käsin kudotut kankaat. Ne ovat yleensä monivärisiä ja niissä on sileä pinta, jossa ei ole silmukoita eikä nukkaa. Joissakin matoissa on loimen suuntaisia avoimia rakoja, joita muodostuu eriväristen loimi- ja kudelankojen kääntymiskohtiin.

Nämä matot soveltuvat lattianpäällysteiksi, leposohvan päällysteiksi, seinävaatteiksi tai oviverhoiksi.

Nämä matot ovat eksoottisia, pääasiassa Lähi-idästä peräisin olevia kankaita. Ne voivat olla metritavarana, mutta tavallisempaa on, että ne on valmistettu käyttötarkoitustaan vastaavaan kokoon ja päärmätty, koristettu hapsuilla tai varustettu ommelluin reunuksin tai ne ovat muuten sovitettuja.

58 RYHMÄ

KUDOTUT ERIKOISKANKAAT; TUFTATUT TEKSTIILIKANKAAT; PITSIT; KUVAKUDOKSET; KORISTEPUNOKSET; KORUOMPELUKSET

Yleisohjeita

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

5801

Kudotut nukka- ja chenillelankakankaat, muut kuin nimikkeiden 5802 ja 5806 kankaat

On huomattava, että chenillelankakankaita luokiteltaessa otetaan huomioon ainoastaan chenillelangan nukkaan käytetyt tekstiiliaineet, mikä ei kuitenkaan rajoita tässä jaksossa säädettyjä määräyksiä, jotka koskevat kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta.

Neulekoneilla tehdyt sametti- tai plyysijäljitelmät luokitellaan tapauksen mukaan nimikkeeseen 5907 00 00 tai 60 ryhmään.

5801 21 00 5801 27 00

puuvillaa

Ks. alanimikkeiden 5801 22 ja 5801 32 HS-alanimikeselitykset.

5804

Tylli, lankauudinkangas ja solmitut verkkokankaat; pitsit ja pitsikankaat, metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina, muut kuin nimikkeiden 6002–6006 neulokset

5804 10 10 ja 5804 10 90

tylli, lankauudinkangas ja solmitut verkkokankaat

Ks. HS-selitykset, nimike 5804, I osa.

Neulekoneilla (esim. raschelkoneilla) tehdyt tyllijäljitelmät luokitellaan 60 ryhmään.

5804 10 10

kuvioimattomat

Tässä alanimikkeessä tyllillä, lankauudinkankaalla ja solmituilla verkkokankailla, jotka ovat kuvioimattomia, tarkoitetaan kankaita, joiden koko pinta muodostuu sarjasta samanmuotoisia ja -kokoisia silmiä, jotka eivät muodosta kuvioita tai joita ei ole muuten täytetty. Tätä määritelmää sovellettaessa ei oteta huomioon silmien muodostamisessa syntyneitä mitä tahansa muita pienempiä aukkoja.

5804 21 10 5804 29 90

koneella tehdyt pitsit ja pitsikankaat

Ks. HS-selitykset, nimike 5804, II osa.

Käsin tehtyjen ja koneella tehtyjen pitsien ja pitsikankaiden eroista, ks. alanimikkeiden 5804 21, 5804 29 ja 5804 30 HS-alanimikeselitykset.

On oltava erityisen huolellinen siinä, ettei pitsiä ja pitsikankaita läheisesti muistuttavaa ja yleisesti pitsinä ja pitsikankaana myytyä neulosta luokitella nimikkeeseen 5804. Tällainen neulottu kangas on valmistettu raschelkoneilla ja se voidaan tunnistaa siitä, että reiällinen pohja muodostuu loimineuloksen tapaan toisiinsa sitoutuneista silmukoista eikä loimilangoista (suorat) ja kudelangoista (vinot).

Kuosin läpinäkymättömien osien täyttämismenetelmässä lanka pujotetaan silmukoihin, jotka muodostavat reiällisen pohjan pienten kuusikulmaisten aukkojen sivut. Lanka pysyy paikallaan eräänlaisen ketjusilmukan avulla. Reiällinen pohja ei näin ollen pääty siihen, mistä kuvio alkaa, vaan se päinvastoin tukee sitä (näin ei aina ole koneella tehdyissä pitseissä ja pitsikankaissa).

Alanimikkeiden 5804 21, 5804 29 ja 5804 30 HS-alanimikeselityksissä annetut ohjeet koneella tehtyjen pitsien ja pitsikankaiden tunnistamisesta pätevät myös raschelkoneella tehtyjen ”pitsien ja pitsikankaiden” tunnistamisessa: leikattujen kaistaleiden reunoihin jääneet silmukat tai silmukan osat, reliefi- ja kuosilankojen kulkusuunnat, koneen aiheuttamat säännöllisesti toistuvat virheet, jne.

Yhdistetyssä nimikkeistössä raschelkoneella valmistettua pitsiä pidetään kuitenkin neuloksena ja näin ollen se on luokiteltava 60 ryhmään.

Koneella tehtyihin pitseihin ja pitsikankaisiin ei kuulu guipurepitsiä jäljittelevä kangas, joka on valmistettu samalla tavalla kuin koruompelukset, joista pohjakangas on poistettu kemiallisesti. Guipurepitsijäljitelmä luokitellaan nimikkeeseen 5810.

5806

Kudotut nauhat, muut kuin nimikkeen 5807 tavarat; yhteenliimattujen, yhdensuuntaisten lankojen tai kuitujen muodostamat kuteettomat nauhat (bolducs)

5806 20 00

muut kudotut nauhat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa tai kumilankaa

Ilmaisun ”elastomeerilanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 13 huomautus.

5806 32 10

joissa on oikea hulpio

Kudotut nauhat, joissa on oikea hulpio, ovat loimesta ja kuteesta koostuvia nauhoja, joiden pituussuuntaiset reunat muodostuvat kudelangan kääntymisestä. Koska kudelankaa kulkee ja kääntyy keskeytyksettä, reunat eivät purkaannu.

5806 40 00

yhteenliimattujen, yhdensuuntaisten lankojen tai kuitujen muodostamat kuteettomat nauhat (bolducs)

Ks. HS-selitykset, nimike 5806, B kohta.

5810

Koruompelukset metritavarana, kaistaleina tai koristekuvioina

5810 10 10 ja 5810 10 90

koruompelukset, joissa ei ole näkyvää pohjaa

Ks. alanimikkeen 5810 10 HS-alanimikeselitykset.

59 RYHMÄ

KYLLÄSTETYT, PÄÄLLYSTETYT, PEITETYT TAI KERROSTETUT TEKSTIILIKANKAAT; TEKSTIILITAVARAT, JOLLAISET SOVELTUVAT TEKNISIIN TARKOITUKSIIN

Yleisohjeita

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

5911

Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin, tämän ryhmän 7 huomautuksessa mainitut

Tähän nimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä, nimikkeessä 5911 määritellyt tekstiilituotteet, metritavarana tai leikattuina, jotka on eritelty tämän ryhmän 7 huomautuksen a alakohdassa sekä edellä mainituista metritavarana olevista tuotteista tai muista tekstiilituotteista valmistetut tekstiilitavarat (muut kuin nimikkeiden 5908 00 00—5910 00 00 tekstiilitavarat), jollaisia käytetään teknisiin tarkoituksiin ja jotka on leikattu muun kuin suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi sekä jotka ovat yhteenliitettyjä tai muuten sovitettuja.

Ilmaisun ”tekstiilikankaat” merkityksestä, ks. tämän ryhmän 1 huomautus.

5911 10 00

tekstiilikankaat, huopa ja huovalla vuoratut kudotut kankaat, jotka on päällystetty, peitetty tai kerrostettu kumilla, nahalla tai muulla aineella ja jollaisia käytetään karstakankaan valmistukseen, sekä niiden kaltaiset kankaat, jollaisia käytetään muihin teknisiin tarkoituksiin, myös kumilla kyllästetyt samettinauhat loimitukin peittämiseen

Tähän alanimikkeeseen kuuluvien tuotteiden täytyy olla metritavarana tai ainoastaan määräpituisiksi tai suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi leikattuja. Jos ne ovat jossain muussa muodossa, ne luokitellaan alanimikkeeseen 5911 90 10 tai 5911 90 90.

Ilmaisulla ”niiden kaltaiset kankaat, jollaisia käytetään muihin teknisiin tarkoituksiin” tarkoitetaan ainoastaan tekstiilikankaita, jotka ovat huopia tai huovalla vuorattuja kudottuja kankaita, joihin on yhdistetty muita aineita (esim. kumi, nahka) kuten alanimikeotsikossa on kuvailtu. Tällaisia kankaita ovat mm. kumilla käsitellyt, rotaatiopainokoneissa käytetyt telanpäälliset, joiden paino on enintään 1  500 g/m2 (riippumatta tekstiiliaineen tai kumin määrästä) tai joiden paino on suurempi kuin 1  500 g/m2, jos niissä on enemmän kuin 50 painoprosenttia tekstiiliainetta. Päälliset, jotka painavat enemmän kuin 1  500 g/m2 ja joissa on vähintään 50 painoprosenttia kumia, luokitellaaan nimikkeeseen 4008.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös käyttö- ja kuljetushihnat, jotka koostuvat kahdesta polyamidikangaskaistaleesta ja niiden välissä olevasta yhdestä tai useammasta, palmikointiaineesta kudotusta kaistaleesta. Palmikointiainekaistaleet ovat ainoastaan vahvikkeena. Kaikki kaistaleet on yhdistetty liimalla kuumapuristusmenetelmää käyttäen. Hihnojen paksuus on pienempi kuin 3 mm ja ne ovat metritavarana tai määräpituisiksi leikattuja. Näiden hihnojen kaltaiset hihnat, joiden paksuus on 3 mm tai suurempi tai jotka on päättömiä tai varustettu kiinnikkeillä, luokitellaan nimikkeeseen 5910 00 00.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu yksinkertaisin loimin ja kutein kudotut tekstiilikankaat, jotka on päällystetty muovilla (nimike 5903) tai kumilla (nimike 4008 tai 5906).

5911 20 00

seulakangas, myös sovitettu

Ks. HS-selitykset, nimike 5911, A kohdan 2 alakohta.

Nämä kankaat voivat olla metritavarana tai käyttötarkoituksen mukaan sovitettuja (esim. määrämuotoisiksi leikattuja, nauhoilla reunustettuja tai metallirenkailla vahvistetuin rei’in varustettuja).

Metritavarana olevaan sovittamattomaan kankaaseen on painettava pysyvä merkintä, josta käy ilmi selvästi, että tavara on tarkoitettu seulomiseen tai vastaavaan teolliseen käyttöön:

merkintää varten on suorakulmiota ja sen kahta lävistäjää esittävä kuvio toistettava säännöllisin välein kankaan molemmissa reunoissa hulpion sisäpuolella siten, että kahden peräkkäisen kuvion välinen etäisyys mitattuna kuvioiden ulkoreunoista on enintään yksi metri ja että kankaan toisessa reunassa olevat kuviot sijoittuvat puoliväliin toisessa reunassa olevien kuvioiden välille (kunkin kuvion keskikohdan on oltava samalla etäisyydellä kummankin vastakkaisella puolella olevan lähimmän kuvion keskikohdasta),

kuvion muodostavien viivojen paksuus on suorakulmion sivuissa 5 mm ja lävistäjissä 7 mm. Suorakulmio on oltava viivojen ulkoreunoista mitattuna vähintään 8 cm pitkä ja 5 cm leveä,

kuviot on painettava yhdellä kankaan väristä poikkeavalla värillä. Painatuksen on oltava pysyvä.

Kukin kuvio sijoitetaan siten, että suorakulmion pitkät sivut ovat kankaan loimen suuntaiset (ks. piirros jäljempänä).

Image

Tulliviranomaiset voivat hyväksyä myös muunlaiset merkinnät, jos niistä käy selvästi ilmi, että tavara on tarkoitettu teolliseen käyttöön kuten seulomiseen, suodattamiseen tai vastaavaan, mutta ei vaatteiden valmistukseen tai vastaavaan käyttöön.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu silkkipainatuksessa käytettävät kehykset, joihin on pingotettu kangas (alanimike 5911 90 90), eivätkä käsiseulat ja -sihdit (nimike 9604 00 00).

5911 90 10 ja 5911 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 5911 kohdassa A luetellut tekstiilituotteet, lukuun ottamatta alanimikkeissä 5911 10 00, 5911 20 00 ja 5911 40 00 eriteltyjä tekstiilikankaita. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat lisäksi HS-selityksissä nimikkeen 5911 kohdassa B luetellut tavarat, lukuun ottamatta alanimikkeen 5911 20 00 sovitettua seulakangasta ja alanimikkeiden 5911 31 11—5911 32 90 tavaroita.

Ks. alanimikkeen 5911 90 HS-alanimikeselityksissä luokittelusta, joka koskee toisiinsa kytketyistä monofilamenttilankakierukoista muodostettuja tavaroita, joita käytetään samankaltaisiin tarkoituksiin kuin sellaisia tekstiilikankaita ja huopia, jollaisia käytetään paperikoneissa ja niiden kaltaisissa koneissa.

60 RYHMÄ

NEULOKSET

Yleisohjeita

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

6002

Neulokset, leveys enintään 30 cm, vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa tai kumilankaa sisältävät, muut kuin nimikkeeseen 6001 kuuluvat

Ilmaisun ”elastomeerilanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 13 huomautus.

6003

Neulokset, leveys enintään 30 cm, muut kuin nimikkeisiin 6001 tai 6002 kuuluvat

6003 30 10

raschel-pitsi

Raschel-pitsi on jacquard-raschel-laitteella valmistettu pitsimäinen kuviollinen neulesidos. Tavaran paksuus voi vaihdella kuvioiden ja pohjan mukaan. Paksuuden vaihtelulla saadaan aikaan kohokuvio ja varjovaikutelma.

6004

Neulokset, leveys suurempi kuin 30 cm, vähintään 5 painoprosenttia elastomeerilankaa tai kumilankaa sisältävät, muut kuin nimikkeeseen 6001 kuuluvat

Ilmaisun ”elastomeerilanka” määrittelystä, ks. tämän jakson 13 huomautus.

6005

Loimineulokset (myös virkkuuneulekoneella neulotut), muut kuin nimikkeisiin 6001—6004 kuuluvat

Loimineulokset ovat loimineulos-, raschel- tai virkkuuneulekoneilla valmistettuja tavaroita, jotka eroavat neuloksista ja silmukkaneuloksista siinä, että loimilangat ovat toisiinsa kiinnitettyinä silmukoilla. Loimineulokset muodostuvat yhdestä tai useammasta pituussuuntaan kulkevasta lankajärjestelmästä, jossa vierekkäiset langat menevät sivuttain ristiin ja muodostavat samalla silmukoita (monilankatekniikka) (ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeet, A kohdan II alakohta).

Virkkuuneulekone (crochet galloon machine) kuuluu loimineuloskoneiden ryhmään, joissa käytetään pituussuuntaan kulkevaa loimijärjestelmää, jossa kude kulkee vaakasuoraan. Virkkuuneulekoneita käytetään vaatteisiin tarkoitettujen neulosta olevien nauhojen valmistukseen (vyötärölle ja lahkeensuihin tarkoitetut joustavat reunusnauhat, nimikointinauhat, kannatinnauhat, reunusnauhat, hikinauhat ja vetoketjunauhat) sekä verho- ja verhoilunauhojen valmistukseen.

6005 31 50

raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

6005 32 50

raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

6005 33 50

raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

6005 34 50

raschel-pitsi, muu kuin verhoihin tarkoitettu kangas tai verkkokangas

Ks. alanimikkeen 6003 30 10 selittävät huomautukset.

61 RYHMÄ

VAATTEET JA VAATETUSTARVIKKEET, NEULOSTA

Yleisohjeita

1.

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

2.

Vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen vaatteiden luokittelusta, ks. tämän jakson 14 huomautus.

3.

Kun nimikkeen 6103 tai 6104 pukuun tai yhdistelmäasuun kuuluvassa jossain osassa on päälleommeltuja koristeita, joita ei ole muussa osassa tai muissa osissa, kaikki nämä vaatekappaleet luokitellaan puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi, jos koristeilla on vain vähäinen merkitys ja niitä on vain yhdessä tai kahdessa kohtaa vaatekappaletta (esim. kauluksessa ja hihansuissa tai kauluskäänteissä ja taskuissa).

Näitä vaatekappaleita ei kuitenkaan luokitella puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi silloin, kun koristeet on valmistettu vaatekappaleen neulomisen yhteydessä, paitsi jos koriste on logo tai muu sen kaltainen symboli.

4.

Ylävartalon peittävät vaatekappaleet erotukseksi alavartalon peittävistä vaatekappaleista ja koko vartalon peittävistä vaatekappaleista (esim. päällystakit ja leningit ) ovat vaatekappaleita, jotka:

objektiivisten ominaisuuksiensa (tyyli, leikkaus jne.) puolesta on selkeästi tarkoitettu käytettäväksi esim. anorakkeina, (puvun) takkeina ja yhdistelmäasujen yläosina, paitapuseroina ja puseroina, pyjaman yläosina, pujopaitoina, neuletakkeina ja liiveinä, hiihtopukujen yläosina jne. (Mikäli toisin ei määrätä, näiden vaatekappaleiden ei tarvitse peittää ylävartaloa kokonaan.), ja jotka

eivät ulotu reiden puolivälin alapuolelle. Näiden vaatekappaleiden jotkin osat voivat kuitenkin lähinnä muotisyistä ulottua reiden puolivälin alapuolelle (esim. koristeelliset muodikkaat hapsut, mutta myös frakkien perinteiset hännykset) ja voidaan jättää huomiotta vaatekappaleen pituuden suhteen, koska ne eivät muuta vaatekappaleiden tehtävää, joka on ylävartalon peittäminen.

6101

Miesten ja poikien päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta, muut kuin nimikkeeseen 6103 kuuluvat

Alanimikkeiden 6201 91 00–6201 99 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

6101 20 10

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat päällystakeille ja niiden kaltaisille tavaroille on ominaista muun muassa se, että ne ulottuvat päälle puettuina vähintään reiden puoliväliin.

Miesten (ei poikien) standardikokoa (normaalikokoa) olevalla vaatekappaleella voidaan yleensä katsoa olevan vaadittu vähimmäispituus, jos vaate suoraksi asetettuna ja mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta (7. kaulanikaman kohdalta) helmaan vastaa pituudeltaan jäljempänä olevassa taulukossa annettuja, senttimetreinä ilmoitettuja pituuksia (ks. jäljempänä oleva kuva).

Image

Taulukossa annetut mitat ovat miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen (normaalikokojen) keskiarvoja kokoryhmistä S (small, pienet koot), M (medium, keskikoot) ja L (large, suuret koot).

Miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

Image

Vaatekappaleet, jotka eivät täytä päällystakeilta ja niiden kaltaisilta tavaroilta vaadittua vähimmäispituutta (pituus reiden puoliväliin), luokitellaan, näihin alanimikkeisiin kuuluvia autoilutakkeja (autoilutakit ja niiden kaltaiset, ks. jäljempänä oleva määritelmä) lukuun ottamatta, alanimikkeisiin 6101 20 90, 6101 30 90 tai 6101 90 80.

Autoilutakit

Autoilutakit ovat väljiä, pitkähihaisia päällysvaatteita, joita käytetään kaiken muun vaatetuksen päällä ja jotka on tarkoitettu suojaamaan säältä. Nämä takit on yleensä valmistettu raskaista tekstiilikankaista, ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 00 mainituista kankaista. Autoilutakkien pituus vaihtelee reiden yläosasta aina reiden puoliväliin asti. Takit voivat olla yksi- tai kaksirivisiä.

Autoilutakeilla on yleensä seuraavat ominaisuudet:

edestä kokonaan avattava, napeilla tai joskus myös vetoketjulla tai painonapeilla suljettava,

vuori, myös irroitettava (myös topattu ja/tai tikattu),

takahalkio tai sivuhalkiot.

Lisäksi autoilutakeissa voi olla:

taskut,

kaulus.

Autoilutakeilla ei ole seuraavia ominaisuuksia:

huppu,

vetonauha tai jokin muu kiristysväline vyötäröllä ja/tai helmassa. Takissa voi kuitenkin olla vyö.

Autoilutakkien kyseessä ollessa, ilmaisu ”ja niiden kaltaiset” sisältää myös vaatteet, joilla on muuten samat ominaisuudet kuin autoilutakeilla mutta niissä on huppu.

6101 30 10

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Ks. alanimikkeen 6101 20 10 selittävät huomautukset.

6101 90 20

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Ks. alanimikkeen 6101 20 10 selittävät huomautukset.

6102

Naisten ja tyttöjen päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta, muut kuin nimikkeeseen 6104 kuuluvat

Alanimikkeiden 6201 91 00–6201 99 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

6102 10 10

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Alanimikkeen 6101 20 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä, joten vastaavat naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden mitat ovat:

Naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

 

Image

6102 20 10

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Ks. alanimikkeen 6102 10 10 selittävät huomautukset.

6102 30 10

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Ks. alanimikkeen 6102 10 10 selittävät huomautukset.

6102 90 10

päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Ks. alanimikkeen 6102 10 10 selittävät huomautukset.

6104

Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit, leningit, hameet, housuhameet, pitkät housut, lappuhaalarit, polvihousut ja shortsit (ei kuitenkaan uimapuvut), neulosta

6104 41 00 6104 49 00

leningit

Ilmaisulla ”leningit” tarkoitetaan vartalon peittämiseen tarkoitettuja, myös hihattomia vaatekappaleita, jotka alkavat tavallisesti olkapäistä ja voivat ulottua nilkkoihin tai niiden alapuolelle. Niitä on oltava mahdollista käyttää ilman, että samanaikaisesti tarvitaan toisia vaatekappaleita peittämään vartaloa. Tämä ilmaisu käsittää myös läpikuultavat leningit. Niitä on oltava mahdollista käyttää ilman, että samanaikaisesti tarvitaan toisia vaatekappaleita alusvaatteita lukuun ottamatta. Jos tällaisten vaatekappaleiden yläosa koostuu olkaimista ja rintalapuista edessä tai edessä ja takana, niitä pidetään leninkeinä vain, jos ko. rintalappujen mittasuhteet, leikkaus ja paikka ovat sellaiset, että näitä vaatekappaleita voidaan käyttää kuten edellä on kuvailtu. Jos näin ei ole, nämä vaatekappaleet luokitellaan hameiksi alanimikkeisiin 6104 51 00–6104 59 00.

6104 51 00 6104 59 00

hameet ja housuhameet

Ilmaisulla ”hameet” tarkoitetaan alavartalon peittämiseen tarkoitettuja vaatekappaleita, jotka alkavat tavallisesti vyötäröltä ja voivat ulottua nilkkoihin tai niiden alapuolelle. Hameiden kanssa on käytettävä vähintään yhtä muunlaista vaatekappaletta kuten T-paitaa, puseroa, paitapuseroa, pujopaitaa tai niiden kaltaista ylävartalon peittävää vaatekappaletta. Jos hameissa on olkaimet, niiden luokitus ei välttämättä muutu.

Kun vaatekappaleissa on olkaimien lisäksi rintalaput edessä ja/tai takana, ne luokitellaan hameina näihin alanimikkeisiin, jos ko. rintalappujen mittasuhteiden, leikkauksen ja paikan vuoksi näitä vaatekappaleita ei voida käyttää ilman edellä mainittujen kaltaista muuta vaatekappaletta. Housuhameet ovat edellä mainittujen hameiden kaltaisia, mutta kummankin jalan erikseen verhoavia vaatekappaleita. Housuhameiden leikkaus ja leveys erottavat ne shortseista ja housuista.

6106

Naisten ja tyttöjen puserot, myös paitapuserot, neulosta

Puserot

Naisten ja tyttöjen puserot ovat ylävartalon peittämiseen tarkoitettuja, kevyitä, muodikkaita ja tavallisesti leikkauksiltaan väljiä vaatekappaleita, jotka voivat olla myös kauluksettomia ja hihattomia ja joissa voi olla minkälainen pääntie tahansa tai vähintään olkahihnat. Puseroissa on napitus tai muita sulkemisvälineitä — vain hyvin syväänuurretut vaatekappaleet voivat olla ilman nappeja tai kiinnikkeitä — sekä mahdollisesti koristeita kuten solmio, röyhelöitä, solmiohuivi, pitsiä tai koruompeluksia.

Paitapuserot

Naisten ja tyttöjen paitapuserot ovat ylävartalon peittämiseen tarkoitettuja vaatekappaleita, joissaon pääntiestä kokonaan tai osittain avattava halkio ja joissa on hihat ja tavallisesti myös kaulus ja joissa voi olla taskut, mutta ei kuitenkaan vyötärön alapuolella. Näiden vaatekappaleiden leikkaus perustuu miesten ja poikien paitojen leikkaukseen, minkä vuoksi halkio on yleensä edessä. Vaate suljetaan niin, että oikea reuna peittää vasemman.

Tämän ryhmän 9 huomautuksen mukaisesti tämän nimikkeen paitapuseroissa voi olla halkio, jonka reunat eivät peitä toisiaan.

Tämän nimikkeen vaatekappaleet ulottuvat vyötärön alapuolelle. Puserot ovat tavallisesti lyhyempiä kuin muut edellä mainitut vaatekappaleet.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm. vaatekappaleet, joita ilmoitetun pituuden perusteella voidaan käyttää leninkeinä.

6107

Miesten ja poikien alushousut, yöpaidat, pyjamat, kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta

6107 21 00 6107 29 00

yöpaidat ja pyjamat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. neuloksesta valmistetut miesten ja poikien pyjamat, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

materiaali,

tavallisesti väljä leikkaus ja

epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6107 91 00 tai 6107 99 00.

6108

Naisten ja tyttöjen alushameet, pikkuhousut ja muut alushousut, yöpaidat, pyjamat, aamupuvut (negliges), kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta

6108 31 00 6108 39 00

yöpaidat ja pyjamat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. neuloksesta valmistetut naisten ja tyttöjen pyjamat, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

materiaali,

tavallisesti väljä leikkaus ja

epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

”Babydoll” -asukokonaisuuksia, jotka muodostuvat hyvin lyhyestä yöpaidasta ja siihen yhteensopivista pikkuhousuista, pidetään myös pyjamina.

Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6108 91 00–6108 99 00.

6109

T-paidat, aluspaidat ja muut aluspaitojen kaltaiset paidat, neulosta

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu tämän ryhmän 2 lisähuomautuksessa mainittujen vaatekappaleiden kaltaiset vaatekappaleet, joiden edessä on pääntiestä osittain avattava halkio, joka suljetaan sulkemisvälineillä tai jonka toinen reuna ainoastaan peittää toisen tai jonka reunat eivät peitä toisiaan ollenkaan. Nämä vaatekappaleet luokitellaan tapauksesta riippuen tavallisesti nimikkeeseen 6105 tai 6106, tämän ryhmän 4 ja 9 huomautusten määräysten mukaisesti. Jos kysymyksessä on miesten ja poikien hihattomat vaatekappaleet, ne luokitellaan tämän ryhmän 4 huomautuksen toisen lauseen määräysten mukaisesti nimikkeeseen 6114.

6110

Neulepuserot, pujopaidat, neuletakit, liivit ja niiden kaltaiset tavarat, neulosta

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ylävartalon peittämiseen tarkoitetut vaatekappaleet, joissa on millainen pääntie tahansa, myös hihattomat, kauluksettomat ja taskuilla varustetut.

Näissä vaatekappaleissa on tavallisesti päärme tai joustinneulos alareunassa, halkion ympärillä, hihansuissa tai hiha-aukoissa.

Nämä vaatekappaleet on voitu tehdä mistä tahansa tekstiilikuidusta tai neulostyypistä, myös kevyistä tai tiheäsilmukkaisista neuloksista.

Niissä voi olla kaikenlaisia koristeita, myös pitsiä tai koristeommelta.

Alla on esimerkkejä tähän nimikkeeseen kuuluvista vaatekappaleista:

1.

Neulepuserot ja pujopaidat, mukaan lukien collegepuserot (joissa on V-aukko, pyöreä tai veneen muotoinen pääntie tai poolo- tai pystykaulus), jotka puetaan ylle pään yli vetämällä ja joiden pääntiessä ei ole halkiota eikä sulkemisvälineitä.

2.

Edellisessä kohdassa kuvailtujen kaltaiset vaatekappaleet, myös kaulukselliset, joissa on pääntiestä osittain avattava, napeilla tai muilla välineillä suljettava halkio esim. edessä tai olkapäällä.

3.

Liivit ja neuletakit, jotka ovat edestä kokonaan avattavia, myös napeilla tai muilla sulkemisvälineillä suljettavat, myös kaulukselliset.

4.

Pujopaita-villatakkiyhdistelmänä (twin-set) tunnettu asu, joka koostuu hihallisesta tai hihattomasta pujopaidasta ja pitkä- tai lyhythihaisesta neuletakista. Näiden vaatekappaleiden on oltava toisiaan vastaavaa kokoa ja materiaaliltaan ja väreiltään samanlaiset. Myös mahdollisten kuvioiden ja koristeiden on oltava samanlaiset molemmissa vaatekappaleissa.

5.

Edellissä kohdissa kuvaillut vaatekappaleet, jotka on valmistettu T-paidoissa tai niiden kaltaisissa vaatekappaleissa käytetystä kevyestä materiaalista ja joissa on vetonauha, joustinneulos tai muita välineitä alareunan kiristämiseksi.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

naisten ja tyttöjen puserot (nimike 6106),

b)

anorakit, tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat (tapauksesta riippuen nimike 6101 tai 6102),

c)

T-paidat sekä aluspaidat ja niiden kaltaiset paidat (nimike 6109).

6110 12 10 ja 6110 12 90

kashmirvuohen karvaa

Ks. alanimikkeen 5102 11 HS-alanimikeselitykset.

6110 20 10

kevyet, tiheäsilmukkaiset puserot tai pujopaidat, joissa on poolo- tai pystykaulus

Kevyinä puseroina ja pujopaitoina, joissa on poolo- tai pystykaulus, pidetään seuraavia vaatekappaleita: ylävartalon peittävät, vartalonmyötäiset, yksi- tai moniväriset, kevyet tiheäsilmukkaiset vaatekappaleet, hihalliset tai hihattomat, joissa on poolo- tai pystykaulus ilman halkiota.

Ilmaisulla ”tiheäsilmukkainen” tarkoitetaan tiheää neulosta, jossa on sekä vaaka- että pystysuuntaan vähintään 12 silmukkaa senttimetrillä, laskettuna 10 cm x 10 cm kokoisen näytepalan yhdeltä puolelta.

Kevyet puserot ja pujopaidat, joissa on poolo- tai pystykaulus, ovat yleensä yksinkertaista neulosta (sileä neulos), joustinneulosta (1 x 1) tai interlockneulosta.

Yksinkertainen neulos (sileä neulos)on yksinkertaisin kudeneulos (piirros 1), jossa silmukat ovat oikealla puolella pienten v-kirjainten tai ylöalaisin olevien v-kirjainten muotoisia (piirros 2) ja nurjalla puolella toisiinsa sidottujen lenkkien kaltaisia (piirros 3).

Image

Image

Tiheäsilmukkainen ”1 oikein, 1 nurin” -joustinneulos (piirros 4), jossa oikeat ja nurjat silmukat vuorottelevat jokaisessa kerroksessa (piirros 5) niin, että pituussuunnassa neuloksen toisen puolen ”kohoraidat” vastaavat toisen puolen vakoja. Neuloksen molemmat puolet ovat samannäköiset (piirrokset 6 ja 7).

Image

Image

Image

Interlockneulos on kaksinkertainen joustinneulos, jonka molemmat puolet ovat samannäköiset. Tämä neulos on saatu aikaan yhdistämällä kahden 1 × 1 -joustinneuloksen silmukat (piirros 8) niin, että näiden kahden joustineuloksen silmukat vuorottelevat lomittain neuloksen kummallakin puolella (piirros 9). Neuloksen molempien puolien ”kohoraidat” ovat siis vastakkain (piirrokset 10 ja 11).

 

Image

 

Image

 

Image

6110 30 10

kevyet, tiheäsilmukkaiset puserot tai pujopaidat, joissa on poolo- tai pystykaulus

Ks. alanimikkeen 6110 20 10 selittävät huomautukset.

6111

Vauvanvaatteet ja -vaatetustarvikkeet, neulosta

Ks. tämän ryhmän 6 huomautuksen a alakohta.

Tähän nimikkeeseen kuuluu joukko vaatekappaleita, jotka on tarkoitettu kooltaan enintään 86 cm:n pituisille pikkulapsille (tavallisesti noin 18 kuukauden ikäiset pikkulapset). Näitä vaatekappaleita ovat mm. takit, kaavut, tikatut vaatteet, potkupuvut, aamutakit, kaksiosaiset puvut, leikkiasut, pitkät housut, suojahousut, polvihousut, leikkipuvut, liivit, tuulitakit, leningit, hameet, bolerot, jakut, anorakit, viitat, tunikat, puserot, paitapuserot, shortsit, jne.

Jotkut näistä vaatekappaleista ovat vauvoille tarkoitettuja vaatteita. Joidenkin kokoa ei voida määritellä, mutta ne luokitellaan tähän nimikkeeseen, jos ne ovat selvästi vauvanvaatteita.

Näin ollen tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kastemekot ja -kaavut,

2.

pienet hihattomat, hupulliset takit ja kaavut,

3.

potkupuvut: vaatekappaleet, joissa on huppu ja hihat ja jotka muodostavat sekä takin että pussin (alareunasta täysin suljetut),

4.

vauvojen makuupussit, myös topatut, joissa on hihat tai hiha-aukot. Näistä on esimerkkikuva jäljempänä.

Image

6112

Verryttelypuvut, hiihtopuvut sekä uimapuvut ja uimahousut, neulosta

6112 11 00 6112 19 00

verryttelypuvut

Ks. HS-selitykset, nimike 6112, A kohta.

6112 31 10 6112 39 90

miesten ja poikien uimapuvut

Ks. HS-selitykset, nimike 6112, C kohta, jossa mainitaan, että nimikkeeseen 6112 kuuluvat muun muassa uimahousut, myös kimmoiset.

Uimahousut ovat vaatteita, jotka on ulkonäkönsä, leikkauksensa ja kankaan laadun vuoksi tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan tai pääasiassa uima-asuina eikä nimikkeeseen 6103 tai 6104 kuuluvina ”shortseina”. Ne on yleensä valmistettu kokonaan tai pääasiassa tekokuiduista.

Uimahousuilla on oltava kaikki seuraavat ominaisuudet:

niissä on vaatteeseen ommeltu alushousuosa tai vähintään vuoritettu etuosa tai haarakappale,

ne ovat tiukkoja vyötäröltä (niissä on esim. kiristysnauha tai kuminauhavyötärö).

Uimahousuissa voi olla taskuja edellyttäen, että:

ulkotaskuissa on tiivis sulkemisväline (niissä on oltava esim. sellainen vetoketju tai tarranauhan tyyppinen sulkemisväline, jolla tasku voidaan sulkea täysin, eli taskut eivät saa olla vain osittain suljettavia),

sisätaskuissa on samanlainen tiivis sulkemisväline kuin edellä mainituissa ulkotaskuissa. Vyötärölle kiinnitetyissä sisätaskuissa voi kuitenkin olla pelkästään läppä, jos se sulkee taskun suun täydellisesti.

Uimahousuilla ei voi olla seuraavia ominaisuuksia:

niissä ei ole aukkoa etuosassa ei edes sulkemisvälineellä varustettua,

niissä ei ole aukkoa vyötäröllä ei edes sulkemisvälineellä varustettua.

6112 41 10 6112 49 90

naisten ja tyttöjen uimapuvut

Alanimikkeiden 6112 31 10–6112 39 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

6115

Sukkahousut, myös terättömät, sukat, puolisukat ja niiden kaltaiset neuletuotteet, myös tukisukat (esimerkiksi suonikohjusukat) ja jalkineet, joissa ei ole kiinnitettyä anturaa, neulosta

6115 10 10 ja 6115 10 90

tukisukat (esimerkiksi suonikohjusukat)

Ks. alanimikkeen 6115 10 HS-alanimikeselitykset.

6117

Muut sovitetut vaatetustarvikkeet, neulosta; vaatteiden tai vaatetustarvikkeiden neulotut osat

6117 80 10 ja 6117 80 80

muut tarvikkeet

Ks. HS-selitykset, nimike 6117, toisen kappaleen 12 kohta.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. urheilijoiden päässä ja ranteissa hien imeytymiseksi käyttämät, neulosta olevat hikinauhat sekä neulosta olevat korvalaput, yhdistämättömät tai yhdistetyt.

62 RYHMÄ

VAATTEET JA VAATETUSTARVIKKEET, MUUTA KUIN NEULOSTA

Yleisohjeita

1.

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

2.

Vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen vaatteiden luokittelusta, ks. tämän jakson 14 huomautus.

3.

Kun nimikkeen 6203 tai 6204 pukuun tai yhdistelmäasuun kuuluvassa jossain osassa on päälleommeltuja koristeita, joita ei ole muussa osassa tai muissa osissa, kaikki nämä vaatekappaleet luokitellaan puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi, jos koristeilla on vain vähäinen merkitys ja niitä on vain yhdessä tai kahdessa kohtaa vaatekappaletta (esim. kauluksessa ja hihansuissa tai kauluskäänteissä ja taskuissa).

Näitä vaatekappaleita ei kuitenkaan luokitella puvuiksi tai yhdistelmäasuiksi, jos koristeet on valmistettu vaatekappaleen kudonnan yhteydessä, paitsi jos koriste on logo tai muu sen kaltainen symboli.

4.

Tähän ryhmään kuuluvat mm. työssä ja ammatissa käytettävät vaatekappaleet, jotka on mainittu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeissä ja joiden ulkonäön (yksinkertainen tai erityinen leikkaus tai kuosi, joka liittyy vaatteen käyttötarkoitukseen) ja kankaan luonteen (kangas on tavallisesti jäykkää ja kutistumatonta) perusteella on selvää, että ne on suunniteltu käytettäviksi yksinomaan tai pääasiassa muun vaatetuksen ja/tai henkilöiden (kehon tai terveyden) suojana työssä, ammatin harjoittamisessa tai kotitaloustehtävissä.

Näissä vaatteissa ei yleensä ole koristeita. Näissä vaatekappaleissa olevia kirjoituksia ja symboleita, jotka viittaavat suoritettavaan toimintaan, ei pidetä koristeina.

Nämä vaatteet on valmistettu puuvillasta, synteettikuiduista, muuntokuiduista tai näiden tekstiiliaineiden sekoituksesta.

Näitä vaatekappaleita valmistettaessa käytetään kestävyyden lisäämiseksi useimmiten kahta saumatyyppiä: varmuustikkisaumaa ja katesaumaa.

Työssä ja ammatissa käytettävät vaatekappaleet suljetaan useimmiten vetoketjuilla, painonapeilla, Velcro-tarranauhoilla tai nauhoilla tai niiden kaltaisilla välineillä nyörittäen tai solmien.

Tämän kaltaisessa vaatetuksessa voi olla taskut, jotka ovat tavallisesti päälleommeltuja. Sivutaskut on yleensä valmistettu samasta kankaasta kuin itse vaatekappale eikä niitä ole vuoritettu muille vaatekappaleille tyypillisellä tavalla.

Työssä ja ammatissa käytettävistä vaatekappaleista voidaan mainita mm. mekaanikkojen, tehdastyöntekijöiden, muurareiden ja maanviljelijöiden käyttämät vaatteet, joita yleensä ovat kaksiosaiset vaatekappaleet, haalarit, lappuhaalarit ja pitkät housut. Muussa työssä (esim. lääkärit, sairaanhoitajat, kampaajat, leipurit, teurastajat jne.) saatetaan käyttää esiliinoja, suojapukuja, suojatakkeja jne.

Työssä ja ammatissa käytettäviksi vaatekappaleiksi voidaan luokitella ainoastaan kaupallista kokoa 158 (vartalon pituus 158 cm) olevat tai sitä suuremmat vaatekappaleet.

Univormuja ja niiden kaltaisia virkapukuja (esim. tuomareiden puvut ja kirkolliset vaatteet) ei pidetä työssä ja ammatissa käytettävinä vaatekappaleina.

5.

61 ryhmän selittävien huomautusten yleisohjeiden 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

6201

Miesten ja poikien päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, muut kuin nimikkeeseen 6203 kuuluvat

6201 11 00 6201 19 00

päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat päällystakeille ja niiden kaltaisille tavaroille on ominaista muun muassa se, että ne ulottuvat päälle puettuina vähintään reiden puoliväliin.

Miesten (ei poikien) standardikokoa (normaalikokoa) olevalla vaatekappaleella voidaan yleensä katsoa olevan vaadittu vähimmäispituus, jos vaate suoraksi asetettuna ja mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta (7. kaulanikaman kohdalta) helmaan vastaa pituudeltaan jäljempänä olevassa taulukossa annettuja, senttimetreinä ilmoitettuja pituuksia (ks. jäljempänä oleva kuva).

Image

Taulukossa annetut mitat ovat miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen (normaalikokojen) keskiarvoja kokoryhmistä S (small, pienet koot), M (medium, keskikoot) ja L (large, suuret koot).

Miesten (ei poikien) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

Image

Vaatekappaleet, jotka eivät täytä päällystakeilta ja niiden kaltaisilta tavaroilta vaadittua vähimmäispituutta (pituus reiden puoliväliin), luokitellaan, näihin alanimikkeisiin kuuluvia autoilutakkeja (autoilutakit ja niiden kaltaiset, ks. jäljempänä oleva määritelmä) lukuun ottamatta, alanimikkeisiin 6201 91 00–6201 99 00.

Autoilutakit

Autoilutakit ovat väljiä, pitkähihaisia päällysvaatteita, joita käytetään kaiken muun vaatetuksen päällä ja jotka on tarkoitettu suojaamaan säältä. Nämä takit ovat tyyliltään parkoja asiallisempia ja ne on yleensä valmistettu raskaista tekstiilikankaista (esim. tweed ja loden), ei kuitenkaan nimikkeessä 5602, 5603, 5903, 5906 tai 5907 00 00 mainituista kankaista. Autoilutakkien pituus vaihtelee reiden yläosasta aina reiden puoliväliin asti. Takit voivat olla yksi- tai kaksirivisiä.

Autoilutakeilla on yleensä seuraavat ominaisuudet:

edestä kokonaan avattava, napeilla tai joskus myös vetoketjulla tai painonapeilla suljettava,

vuori, myös irroitettava (myös topattu ja/tai tikattu),

takahalkio tai sivuhalkiot.

Lisäksi autoilutakeissa voi olla:

taskut,

kaulus.

Autoilutakeilla ei ole seuraavia ominaisuuksia:

huppu,

vetonauha tai jokin muu kiristysväline vyötäröllä ja/tai helmassa. Takissa voi kuitenkin olla vyö.

Autoilutakkien kyseessä ollessa, ilmaisu ”ja niiden kaltaiset” sisältää myös vaatteet, joilla on muuten samat ominaisuudet kuin autoilutakeilla mutta niissä on huppu.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. parkat, jotka on suunniteltu suojaamaan kylmältä, tuulelta ja sateelta. Ne ovat väljiä, pitkähihaisia päällysvaatteita. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat parkat on valmistettu raskaista ja tiiviistä kankaista, ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 00 mainituista kankaista. Parkojen pituus vaihtelee reiden puolivälistä aina polviin asti.

Parkoilla on oltava myös kaikki seuraavat ominaisuudet:

huppu,

edestä kokonaan avattava, vetoketjulla, painonapeilla tai Velcro-tarranauhalla suljettava, usein suojaläpällä varustettu,

vuori, joka on tavallisesti tikattua kangasta tai keinoturkista,

vetonauha tai jokin muu kiristysväline vyötäröllä, lukuun ottamatta vyötä,

päälleommellut taskut.

6201 91 00 6201 99 00

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. anorakit, tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, jotka on kuvailtu alla:

1.

Anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot) ja niiden kaltaiset tavarat

Anorakit on suunniteltu suojaamaan tuulelta, kylmältä ja sateelta. Niillä on monia samoja ominaisuuksia kuin maihinnousutakeilla, mutta ne eroavat niistä mm. pituuden suhteen. Anorakkien pituus voi vaihdella reilusti vyötärön alapuolelta aina reiden puoliväliin asti, mutta ei alemmaksi.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat anorakit on valmistettu tiheäkudoksisista kankaista (ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 00 mainituista).

Anorakeilla on seuraavat ominaisuudet:

huppu (joka on joskus piilotettu vaatekappaleen kaulukseen),

edestä kokonaan avattava, vetoketjulla, painonapeilla tai Velcro-tarranauhalla suljettava, usein suojaläpällä varustettu

vuori (joka voi olla tikattu tai topattu)

pitkät hihat

Lisäksi anorakeilla on tavallisesti vähintään yksi seuraavista ominaisuuksista:

vetonauha tai joku muu kiristysväline vyötäröllä ja/tai vaatteen alareunassa,

tiukat, joustonauhoilla tai jollain muulla välineellä kiristetyt hihansuut,

kaulus,

taskut.

Anorakkien yhteydessä ilmaisulla ”ja niiden kaltaiset tavarat” tarkoitetaan mm.:

a)

Vaatekappaleita, joilla on anorakkien ominaisuudet, mutta joissa ei ole joko

huppua tai

vuoria.

Tällä ilmaisulla tarkoitetaan myös anorakeiksi määriteltyjä vaatekappaleita, joissa on edessä vain osittain avattava halkio ja sulkemisvälineet. Ilmaisulla ei kuitenkaan tarkoiteta vaatekappaleita, joissa ei ole huppua eikä vuoria.

b)

Vuorittomat pitkähihaiset vaatekappaleet, jotka voivat ulottua reilusti lantion alapuolelle, mutta ei reiden puoltaväliä alemmas. Ne on valmistettu tiheäkudoksisesta kankaasta (ei kuitenkaan nimikkeessä 5903, 5906 tai 5907 00 00 mainituista) ja tehty vedenpitäviksi tai käsitelty niin, että ne antavat riittävän suojan erityisesti sateelta.

Vaatekappaleissa on huppu, mutta ne eivät yleensä ole edestä kokonaan avattavia. Jos niissä on vain osittain avattava halkio, niissä ei välttämättä ole sulkemisvälineitä. Tällöin halkiossa on oltava suojaava kangaskiila. Hihansuissa ja vaatteen alareunassa on yleensä joustonauhat tai muita kiristimiä.

Huputtomat ja vuorittomat vaatekappaleet, jotka voitaisiin luokitella ilmaisun ”anorakit (hiihtotakit ja -puserot) ja niiden kaltaiset tavarat” tarkoittamiksi vaatekappaleiksi, jos niissä olisi huppu tai vuori, voidaan kuitenkin luokitella ilmaisun ”niiden kaltaiset tavarat” tarkoittamiksi vaatekappaleiksi, kun kysessä on tuulipuserot.

2.

Tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat

a)

Tuulipuserot on suunniteltu suojaamaan hieman säältä. Ne ulottuvat lantiolle tai juuri lantion alapuolelle. Ne on valmistettu tiiviistä kankaista. Ne ovat yleensä vedenpitäviä, mutta toisin kuin anorakeissa, niissä ei ole huppua.

Tuulipuseroilla on seuraavat ominaisuudet:

pitkät hihat,

edestä täysin avattavaja vetoketjulla suljettava,

vuori, joka ei ole tikattu eikä topattu,

kaulus,

vaatteen alaosassa (yleensä alareunassa) oleva kiristysväline.

Lisäksi tuulipuseroissa voi olla tiukat, joustonauhoilla tai muilla välineillä kiristetyt hihansuut.

b)

Tuulitakit (joista yleisesti käytetään nimitystä ”pusakka”) ovat ylävartalon peittäviä päällysvaatteita. Tuulitakeissa on yleensä väljä leikkaus, joka antaa niille puseroimaisen ulkomuodon ja ne ulottuvat yleensä vyötärölle tai juuri sen alapuolelle. Niissä on pitkät hihat, jotka ovat pidemmät kuin vaatekappale. Tuulitakkien valmistuksessa käytettyjen tekstiilikankaiden ei tarvitse olla säältä suojaavia.

Tuulitakeilla on seuraavat ominaisuudet:

tiukka pääntie, myös kaulukseton

edestä täysin tai osittain avattava ja millä tahansa sulkemisvälineellä suljettava,

tavallisesti tiukat, joustonauhoilla tai jollain muulla välineellä kiristetyt hihansuut,

joustonauha tai muu kiristysväline vaatteen alareunassa.

Lisäksi tuulitakeissa voi olla

päälleommellut taskut ja/tai

vuori ja/tai

huppu.

Tuulitakkien yhteydessä ilmaisulla ”niiden kaltaiset tavarat” tarkoitetaan mm. vaatekappaleita, joilla on edellä (b kohdassa) mainitut ominaisuudet, mutta

joissa ei ole tiukkaa pääntietä tai

jotka eivät ole edestä avattavia ja joissa on tiukka tai muunlainen pääntie tai

jotka ovat edestä avattavia, mutta joissa ei ole sulkemisvälineitä.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

a)

päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat, jotka luokitellaan alanimikkeisiin 6201 11 00–6201 19 00,

b)

päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat, jotka luokitellaan alanimikkeisiin 6202 11 00–6202 19 00,

c)

jakut, takit ja bleiserit, jotka luokitellaan alanimikkeisiin 6203 31 00–6203 39 90 tai 6204 31 00–6204 39 90,

d)

nimikkeiden 5903, 5906 tai 5907 00 00 tekstiilikankaista tai nimikkeen 5603 kuitukankaista valmistetut anorakit, tuulitakit ja tuulipuserot sekä niiden kaltaiset tavarat, jotka luokitellaan nimikkeeseen 6210.

6202

Naisten ja tyttöjen päällystakit, autoilutakit, viitat, kaavut, anorakit (myös hiihtotakit ja -puserot), tuulipuserot, tuulitakit ja niiden kaltaiset tavarat, muut kuin nimikkeeseen 6204 kuuluvat

6202 11 00 6202 19 00

päällystakit, sadetakit, autoilutakit, viitat, kaavut ja niiden kaltaiset tavarat

Alanimikkeiden 6201 11 00–6201 19 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä, joten vastaavat naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden mitat ovat:

Naisten (ei tyttöjen) vaatekappaleiden standardikokojen pituudet senttimetreinä, mitattuna selkäpuolelta kaulussaumasta helmaan

 

Image

6202 91 00 6202 99 00

muut

Alanimikkeiden 6201 91 00–6201 99 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

6204

Naisten ja tyttöjen puvut, yhdistelmäasut, jakut, takit ja bleiserit, leningit, hameet, housuhameet, pitkät housut, lappuhaalarit, polvihousut ja shortsit (ei kuitenkaan uimapuvut)

6204 41 00 6204 49 90

leningit

Alanimikkeiden 6104 41 00–6104 49 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

6204 51 00 6204 59 90

hameet ja housuhameet

Alanimikkeiden 6104 51 00–6104 59 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

6206

Naisten ja tyttöjen puserot, myös paitapuserot

Puserot

Naisten ja tyttöjen puserot ovat ylävartalon peittämiseen tarkoitettuja, kevyitä, muodikkaita ja tavallisesti leikkauksiltaan väljiä vaatekappaleita, jotka voivat olla myös kauluksettomia ja hihattomia ja joissa voi olla minkälainen pääntie tahansa tai vähintään olkahihnat. Puseroissa voi olla myös avattava halkio sekä koristeita kuten solmio, röyhelöitä, solmiohuivi, pitsiä tai koruompeluksia.

Paitapuserot

Nimikkeen 6106 selittävien huomautusten määräykset naisten ja tyttöjen neulosta olevista paitapuseroista koskevat soveltuvin osin tämän nimikkeen paitapuseroita.

Tämän nimikkeen vaatekappaleet ulottuvat vyötärön alapuolelle. Puserot ovat tavallisesti lyhyempiä kuin muut tämän nimikkeen vaatekappaleet.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu vaatekappaleet, jotka ilmoitetun pituuden perusteella ovat tunnistettavissa leningeiksi.

6207

Miesten ja poikien aluspaidat, alushousut, yöpaidat, pyjamat, kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat

6207 21 00 6207 29 00

yöpaidat ja pyjamat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. miesten ja poikien pyjamat, muut kuin neuloksesta valmistetut, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

materiaali,

tavallisesti väljä leikkaus ja

epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6207 91 00–6207 99 90.

6208

Naisten ja tyttöjen aluspaidat, alushameet, pikkuhousut ja muut alushousut, yöpaidat, pyjamat, aamupuvut (negliges), kylpytakit, aamutakit ja niiden kaltaiset tavarat

6208 21 00 6208 29 00

yöpaidat ja pyjamat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. naisten ja tyttöjen pyjamat, muut kuin neuloksesta valmistetut, jotka ulkonäöltään ja materiaaliltaan ovat tunnistettavissa yksinomaan tai pääasiassa yöasuina käytettäviksi vaatteiksi.

Pyjamat koostuvat kahdesta vaatekappaleesta, jotka ovat

ylävartalon peittävä, tavallisesti jakkumainen vaatekappale,

housut tai shortsit muodostava, leikkaukseltaan yksinkertainen vaatekappale, myös edestä avattava.

Näiden pyjamien osien on oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa ja leikkausten, käytetyn kankaan, värien, koristeiden ja viimeistyksen on oltava yhteensopivia niin, että voidaan selvästi osoittaa, että osat on suunniteltu yhdessä käytettäviksi vaatekappaleiksi.

Pyjamien täytyy olla miellyttävän tuntuisia yöasuina käytettäviksi. Miellyttävyyteen vaikuttaa:

materiaali,

tavallisesti väljä leikkaus ja

epämukavien yksityiskohtien kuten suurien tai pullottavien nappien ja liiallisten, päälleommeltujen koristeiden puuttuminen.

”Babydoll”-asukokonaisuuksia, jotka muodostuvat hyvin lyhyestä yöpaidasta ja siihen yhteensopivista pikkuhousuista, pidetään myös pyjamina.

Yksiosainen, sekä ylä- että alavartalon peittävä, kummankin jalan erikseen verhoava, haalarimainen yöasu luokitellaan alanimikkeisiin 6208 91 00–6208 99 00.

6209

Vauvanvaatteet ja -vaatetustarvikkeet

Nimikkeen 6111 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

6210

Nimikkeiden 5602 , 5603 , 5903 , 5906 ja 5907 00 00 kankaista valmistetut vaatteetor

Alanimikkeiden 6201 11 00–6201 19 00 ja 6202 11 00–6202 19 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

6210 10 92

kertakäyttöiset takit, jollaisia potilaat tai kirurgit käyttävät kirurgisten toimenpiteiden aikana

Potilaiden ja kirurgien käyttämät leikkaustakit ovat terveydenhuoltolaitoksissa käytettäviä kertakäyttöisiä ja tavallisesti takaa suljettavia tuotteita. Niiden tarkoitus on estää mahdollisten tartunnanaiheuttajien (kuivien, kosteiden tai ilman kautta leviävien) siirtyminen suoran kosketuksen kautta leikkaussalihenkilökunnasta potilaaseen ja päinvastoin. Takit on tavallisesti valmistettu kerroksittaisesta kuitukankaasta ja ne voivat olla osittain kerrostettuja muovikalvolla, joka lisää vahvuutta ja antaa lisäsuojaa alueilla, jotka todennäköisesti joutuvat kosketuksiin kehon eritteiden kanssa (esim. kyynärvarret, vatsa). Leikkaustakit voivat olla kyllästetty hylkivyyttä lisäävällä hiilifluoridilla tai piillä.

Image

6211

Verryttelypuvut, hiihtopuvut sekä uimapuvut ja uimahousut; muut vaatteet

6211 11 00 ja 6211 12 00

uimahousut ja uimapuvut

Ks. HS-selitykset, nimike 6211, ensimmäinen kappale.

Alanimikkeiden 6112 31 10–6112 39 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

6211 32 31

joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

Tähän alanimikkeeseen luokiteltavien verryttelypuvun osien on oltava kudosrakenteeltaan, tyyliltään, väriltään ja koostumukseltaan samanlaiset; niiden on myös oltava toisiaan vastaavaa tai yhteensopivaa kokoa.

Jos tällaisen verryttelypuvun yhdessä osassa on päälleommeltuja koristeita, joita ei ole toisessa osassa, nämä vaatekappaleet luokitellaan tähän alanimikkeeseen, jos ko. koristeet eivät ole tärkeitä ja niitä on vain yhdessä tai kahdessa kohtaa vaatekappaletta (esim. kauluksessa ja hihansuissa).

Näitä vaatekappaleita ei kuitenkaan luokitella verryttelypuvuiksi, jos koristeet on valmistettu vaatekappaleen kutomisen yhteydessä, paitsi jos koriste on logo tai muu sen kaltainen symboli.

6211 32 41 ja 6211 32 42

muut

Näihin alanimikkeisiin luokiteltavan verryttelypuvun yläosan ja alaosan on oltava yhteen pakattuina.

6211 33 31

joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

Ks. alanimikkeen 6211 32 31 selittävät huomautukset.

6211 33 41 ja 6211 33 42

muut

Ks. alanimikkeiden 6211 32 41 ja 6211 32 42 selittävät huomautukset.

6211 42 31

joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

Ks. alanimikkeen 6211 32 31 selittävät huomautukset.

6211 42 41 ja 6211 42 42

muut

Ks. alanimikkeiden 6211 32 41 ja 6211 32 42 selittävät huomautukset.

6211 43 31

joiden päällyspuoli on yhtä ja samaa kangasta

Ks. alanimikkeen 6211 32 31 selittävät huomautukset.

6211 43 41 ja 6211 43 42

muut

Ks. alanimikkeiden 6211 32 41 ja 6211 32 42 selittävät huomautukset.

6212

Rintaliivit, lantioliivit, korsetit, housunkannattimet, sukanpitimet, sukkanauhat ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat, myös neulosta

6212 20 00

lantioliivit ja housuliivit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat housuliivit, myös neulosta, jotka on leikattu tavallisten tai korkeavyötäröisten, lahkeellisten tai lahkeettomien, alushousujen malliin.

Niillä on oltava seuraavat ominaisuudet:

a)

peittävät vyötärön ja lantion, sivukappaleiden pituus on yli 8 cm (alareunasta yläreunaan mitattuna);

b)

joustavat pituussuunnassa mutta vain vähän leveyssuunnassa. Vahvikkeiden tai vuoren käyttö on sallittua vatsan peittävässä osassa, samoin pitsien, nauhojen, nyörien ja vastaavien varusteiden, kunhan pituussuuntainen jousto säilyy;

c)

on tehty seuraavista tekstiiliaineista:

puuvillasta ja elastomeerilangasta, jota on vähintään 15 prosenttia, tai

synteettikuiduista ja elastomeerilangasta, jota on vähintään 10 prosenttia, tai

puuvillasta (enintään 50 prosenttia) ja synteettikuiduista (joiden osuus on suuri), sekä elastomeerilangasta, jota on vähintään 10 prosenttia.

6217

Muut sovitetut vaatetustarvikkeet; vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden osat, muut kuin nimikkeeseen 6212 kuuluvat

6217 10 00

tarvikkeet

Alanimikkeiden 6117 80 10 ja 6117 80 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

63 RYHMÄ

MUUT SOVITETUT TEKSTIILITAVARAT; SARJAT; KÄYTETYT VAATTEET JA MUUT KÄYTETYT TEKSTIILITAVARAT, JALKINEET JA PÄÄHINEET; LUMPUT

Yleisohjeita

Kahdesta tai useammasta tekstiiliaineesta koostuvien tavaroiden luokittelusta eri nimikkeisiin, ks. tämän jakson yleisohjeet.

I. MUUT SOVITETUT TEKSTIILITAVARAT

6305

Säkit ja pussit, jollaisia käytetään tavaroiden pakkaamiseen

Jotkut tekstiiliaineesta tehdyt säkit ja pussit luokitellaan esim. nimikkeeseen 4202 tai 6307. Nimikkeeseen 4819 kuuluvat, paperista tehdyt säkit ja pussit luokitellaan tähän nimikkeeseen silloin, kun ne on tehty paperilankakankaasta.

Tekstiiliaineesta tehdyt säkit, joissa on paperivuori, luokitellaan tavallisesti tähän nimikkeeseen, kun taas paperisäkit, joissa on tekstiiliainevuori, luokitellaan alanimikkeeseen 4819 40 00.

6305 10 10

käytetyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan tuotteet, joita on käytetty vähintään kerran tavaroiden kuljetukseen ja joihin on jäänyt selviä jälkiä tällaisesta käytöstä, esim. niiden sisältämien tuotteiden jättämiä jälkiä, likaa, tahroja, reikiä, repeämiä, korjaamisjälkiä, venyneitä saumoja, sitomis- tai ompelujälkiä suuaukossa.

6307

Muut sovitetut tavarat, myös vaatteiden leikkuukaavat

6307 90 92

kirurgisten toimenpiteiden aikana käytettävät kertakäyttöiset liinat ja lakanat, jotka on tehty nimikkeeseen 5603 kuuluvista kankaista

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kertakäyttöiset, kirurgisten toimenpiteiden aikana käytettäviksi tarkoitetut sovitetut leikkausliinat ja -lakanat, joiden tarkoitus on estää mahdollisten tartunnanaiheuttajien (kuivien, kosteiden tai ilman kautta leviävien) tarttuminen suoran kosketuksen kautta leikkaussalihenkilökunnasta potilaaseen ja päinvastoin. Leikkausliinat ja -lakanat on tavallisesti valmistettu kerroksittaisesta kuitukankaasta ja sovitettu päärmäämällä.

Leikkausliinoja ja -lakanoita käytetään takaamaan mikrobiologisesti puhdas työskentelyalue potilaan ympärillä. Leikkausliinat ja -lakanat on mahdollisesti kyllästetty hylkivyyttä lisäävällä hiilifluoridilla tai piillä. Ne voivat myös olla osittain kerrostettuja muovikalvolla, joka lisää vahvuutta ja antaa lisäsuojaa alueilla, jotka todennäköisesti joutuvat kosketuksiin kehon eritteiden kanssa. Lisäksi ne voivat olla peitettyjä käyttömukavuutta lisäävällä, potilaan ihoa vasten olevalla paperisella pinnalla. Potilaiden leikkausliinoissa ja -lakanoissa voi olla halkioita ja aukkoja kirurgisia toimenpiteitä varten.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

liinat, jotka on kyllästetty tai päällystetty farmaseuttisilla aineilla tai jotka ovat kirurgiseen tai lääkintä-, myös eläinlääkintä- ja hammaslääkintäkäyttöön tarkoitetuissa vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa (nimike 3005), ja

pyyheliinan kaltaiset tuotteet (esim. käsi- tai kasvopyyhkeet) tai keittiöpyyhkeet tai -liinat (nimike 6302).

6307 90 98

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Tennis-, sulkapallo-, golf- ym. mailojen lapasuojukset silloin, kun ne on tehty (yleensä muovilla päällystetystä) tekstiiliaineesta, myös palloille tarkoitetulla sivutaskulla varustetut. Mailalaukut, joihin mahtuu koko maila, myös kädensijalla tai olkahihnalla varustetut, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen (nimike 4202).

2.

4—5 m pitkästä ja noin 50 cm leveästä, metritavaraa olevasta, kuviolliseksi kudotusta kankaasta (yleensä puuvillaa tai puuvillan ja silkin sekoitusta) tehdyt turbaanit. Kankaan kaikki sivut on päärmätty ja päissä on joskus hapsut. Turbaanit esitetään tullattavaksi kukin erikseen taitettuna omassa pakkauksessaan.

XII JAKSO

JALKINEET, PÄÄHINEET, SATEENVARJOT JA PÄIVÄNVARJOT, KÄVELYKEPIT, ISTUINKEPIT, RUOSKAT, RATSUPIISKAT JA NIIDEN OSAT; VALMISTETUT HÖYHENET JA NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; TEKOKUKAT; HIUKSISTA VALMISTETUT TAVARAT

64 RYHMÄ

JALKINEET, NILKKAIMET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT; NIIDEN OSAT

Yleisohjeita

1.

Ilmaisujen ”ulkopohjat” ja ”päälliset” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden C ja D kohdat.

Päällisiä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta aineesta (64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohta ja 1 lisähuomautus), koskevat lisäksi seuraavat ohjeet:

a)

”Päällinen” on se jalkineen osa, joka peittää jalkaterän sivuilta ja päältä ja joka voi peittää myös sen yläpuolisen jalan osan. Se ulottuu jalkineen pohjaan saakka ja on kiinnitetty siihen. Se voi ulottua myös pohjan sisälle.

Päällisen valmistusaineita ovat ne aineet, joiden pinta näkyy osittain tai kokonaan jalkineen ulkopinnalla. Tämän vuoksi vuori ei ole päällinen. Päällisaineet ovat toisiinsa kiinnitettyjä.

Kun lisätarvikkeet ja vahvisteet on poistettu jalkineesta ja lasketaan sen päällisen muodostavien aineiden kokonaispinta-ala, huomioon ei oteta niitä alueita, jotka ovat toisiinsa kiinnitettyjen päällekkäisten kerrosten alla.

Image

Esimerkiksi nahan A ja tekstiiliaineen B tapauksessa alue C on se tekstiiliaineen B osa, joka jää päällimmäisenä olevan nahan A alle. Päällisen muodostavien aineiden kokonaispinta-alaa laskettaessa ei oteta huomioon tekstiiliainealuetta C.

Huomioon ei oteta myöskään kiinnitysvälineitä, esim. nauhoja tai tarrakiinnitystä (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden D kohta, viimeinen kappale).

b)

”Vuori” voi olla mitä tahansa ainetta. Se voi koostua yhdestä tai useammasta aineesta. Vuori on kosketuksissa jalkaan ja toimii pehmikkeenä, suojana tai pelkästään koristeena. Se ei näy jalkineen ulkopinnalle lukuun ottamatta esim. jalkineen suuaukon ympärillä olevaa pehmustusta.

c)

”Lisätarvikkeet” ja ”vahvisteet” määritellään 64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa ja 1 lisähuomautuksessa sekä HS-selitysten tätä ryhmää koskevien yleisohjeiden D kohdan viimeisessä kappaleessa.

Lisätarvikkeet toimivat yleensä koristeina, ja vahvisteiden tarkoituksena on suojata tai vahvistaa. Koska vahvisteet ovat päälliseen ulkopintaan kiinnitettyjä osia, joiden tarkoituksena on toimia lisävahvikkeena, ne ovat kiinni päällisen ulkopinnassa eivätkä pelkästään vuoressa. Vahvisteen alla voi kuitenkin olla kaistale vuoria, edellyttäen että tämä ei heikennä vahvisteen vahvistavuutta. Sen lisäksi, että vahviste tai lisätarvike on kiinnitetty päälliseen, ne voivat myös olla kiinnitettyinä jalkineen pohjaan tai ulottua pohjan sisälle. Ainetta ei pidetä lisätarvikkeena eikä vahvisteena vaan päällisen osana, jos alla olevat aineet on yhdistetty toisiinsa siten, että liitos ei ole kestävä (ommeltu sauma on esimerkki kestävästä liitoksesta).

”Niiden kaltaiset tarvikkeet”, joita määritellään 64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa, voivat olla myös esim. logoja tai kärjyksiä.

Päällisaineen määrittelyssä ei oteta huomioon päällisen osittain tai kokonaan peittämää kengän sisäilttiä.

Ks. alla oleva kuva, jossa katkoviiva kuvaa kengän sisäilttiä.

Image

Seuraavat kuvat ja teksti ovat esimerkki siitä, miten ”päällisen” valmistusaine voidaan määrittää:

Image Image

Edellä olevissa kuvissa oleva kenkä on nahkaa ja tekstiiliainetta. Jotta ”päällisen” valmistusaine voitaisiin määrittää 64 ryhmässä tarkoitetulla tavalla ja sulkea pois ”lisätarvikkeet” ja ”vahvisteet”, huomioon otetaan seuraavat seikat:

1 ja 2.

Nahkaa olevan kärjyksen (1) ja etupäällisen (2) poistaminen paljasti alla olevan tekstiiliaineen (joka ei ole vuoriainetta). Koska näiden nahkaosien (1 ja 2) tarkoituksena on suojata, niitä pidetään vahvisteina. Koska nahkaosien 1 ja 2 alla oleva tekstiiliaine näkyy osittain ulkopinnalle, sitä on pidettävä päällisen osana.

3.

Nahkaosan (3) poistaminen paljasti alla olevan tekstiiliainetta olevan alueen (merkitty kuvaan kirjaimella A) ja vuoriainetta olevan alueen osan 3 alla. Koska tekstiiliainetta ei ole kaikkialla osan 3 alla eikä vuoria pidetä päällisenä ja koska nahan alla on pääasiassa vuoriainetta, nahkaosa ei vahvista päällisainetta, minkä vuoksi kyseistä nahkaosaa on pidettävä päällisen osana.

4.

Tämä nahkaosa (4) on ommeltu tekstiiliainetta olevan alueen päälle ja peittää osittain (A) myös nahkaosan 3. Koska osan 4 alla on ulkopinnalle osittain näkyvä tekstiiliaine ja osa-alueen A alla ulkopinnalle osittain näkyvä nahkaosa (3) ja koska nahkaosan 4 tarkoituksena on toimia lisävahvikkeena päällisen sivuosalle, osaa 4 pidetään vahvisteena. Näin ollen nahkaosaa 3 ja osan 4 alla olevaa tekstiiliainetta on osan 3 alla olevaa tekstiiliainealuetta lukuun ottamatta pidettävä päällisen osina.

5.

Tämän nahkaosan (5) poistaminen paljasti alla olevan, osittain ulkopinnalle näkyvän tekstiiliaineen. Koska nahkaosa 5 on vahvistamassa kantapään yläosaa ja koska sen alla on ulkopinnalle osittain näkyvä tekstiiliaine, nahkaa pidetään vahvisteena.

6.

Nahkaa olevan kannanvahvikkeen (6) poistaminen paljasti vuoriainetta olevan alueen ja ulkopinnalle osittain näkyvän tekstiiliaineen. Koska tekstiiliainetta ei ole kaikkialla tämän nahkaosan alla, kyseinen nahkaa oleva kannanvahvike (6) ei toimi päällisaineen vahvikkeena, mistä syystä sitä pidetään päällisen osana (eikä vahvisteena).

7.

Tämän nahkaosan (7) poistaminen paljasti alla olevan, osittain ulkopinnalle näkyvän tekstiiliaineen. Koska nahkaosa 7 toimii lisävahvikkeena päällisen sivuosalle, sitä pidetään vahvisteena.

8.

Tämän nahkaa olevan logon (8) poistaminen paljasti alla olevan, osittain ulkopinnalle näkyvän tekstiiliaineen. Tämän vuoksi ja koska logo on 64 ryhmän 4 huomautuksen a alakohdassa tarkoitettu ”niiden kaltainen tarvike”, se ei ole päällisen osa.

Päällisen osiksi yksilöityjen nahkaosien ja tekstiiliainealueiden vertailu prosenteissa osoittaa, että tekstiiliä on enemmän (70 % tekstiiliainetta). Tämän vuoksi kyseinen kenkä luokitellaan jalkineeksi, jonka päälliset ovat tekstiiliainetta.

2.

Ilmaisu ”kumi” on määritelty 40 ryhmän 1 huomautuksessa koko yhdistetyn nimikkeistöä varten; tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohta laajentaa sen katetta tätä ryhmää varten.

3.

Ilmaisu ”muovit” on määritelty 39 ryhmän 1 huomautuksessa koko yhdistetyn nimikkeistöä varten; tämän ryhmän 3 huomautuksen a alakohta laajentaa sen katetta tätä ryhmää varten.

4.

Ilmaisu ”nahka” on tätä ryhmää varten määritelty 64 ryhmän 3 huomautuksen b alakohdassa.

5.

Ilmaisu ”tekstiiliaine” on määritelty HS-selitysten tätä ryhmää koskevien yleisohjeiden E ja F kohdassa. Näin ollen 64 ryhmässä tarkoitettuja ”tekstiiliaineita” ovat 50–60 ryhmässä määritellyt kuidut (esim. tekstiiliflokki), langat, kankaat, huopa, kuitukangas, side- ja purjelanka, nuora ja köysi jne. Yhdistetyn nimikkeistön 59 ryhmän kankaiden osalta sovelletaan 59 ryhmää koskevia huomautuksia, ellei 64 ryhmän 3 huomautuksen a alakohdasta muuta johdu.

6402

Muut jalkineet, joiden ulkopohjat ja päälliset ovat kumia tai muovia

6402 12 10 6402 19 00

urheilujalkineet

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

6402 12 10 ja 6402 12 90

laskettelu-, pujottelu- ja muut hiihtokengät sekä lumilautailukengät

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikenlaisessa hiihtämisessä käytettävät jalkineet.

6402 19 00

muut

Tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen a alakohta koskee vain jalkineita, jotka on tarkoitettu johonkin erityiseen urheilulajiin, ja joiden kiinteät ja irrotettavat tavarat, jotka on lueteltu alanimikehuomautuksessa, vaikeuttavat näiden jalkineiden käyttöä muihin tarkoituksiin, varsinkin päällystetyllä tiellä kävelyyn, muun muassa korkeutensa, jäykkyytensä tai liukkautensa vuoksi.

6402 20 00

jalkineet, joissa päällishihnat on kiinnitetty pohjaan tapeilla

Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa ei ole tarpeen, että tapit näkyvät jalkineen ulkopohjassa, joka koskettaa maata; ne voivat olla kiinnitetyt myös sisäpohjaan ja/tai välipohjaan. Korotettuja sivukappaleita ei pidetä pohjaan kuuluvina.

6402 99 31 ja 6402 99 39

jalkineet, joiden etupäällinen on valmistettu hihnoista tai joiden etupäällisestä puuttuu yksi tai useampi pala

Ilmaisulla ”etupäällinen” tarkoitetaan sitä päällisen osaa, joka peittää jalan etuosan.

6402 99 31

Pohjan ja koron yhteenlaskettu korkeus on suurempi kuin 3 cm

Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa ei ole merkitystä sillä, onko korko selvästi erillinen pohjasta vai muodostaako se osan pohjaa (esim. kiilakorko, tasapohja).

Jäljempänä olevissa kaavioissa annetaan esimerkki mittaamisesta:

A = kohta, josta päällinen alkaa

B = > 3 cm

 

Image

 

Image

 

Image

 

Image

6403

Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset nahkaa

Ilmaisulla ”nahka” tarkoitetaan ainoastaan nimikkeiden 4107 ja 4112–4114 nahkoja ja vuotia (ks tämän ryhmän 3 huomautus, kohta b). Näin ollen jalkineet, joissa on esim. turkisnahasta valmistetut tai tekonahasta valmistetut päälliset, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 6405.

6403 12 00 ja 6403 19 00

urheilujalkineet

Ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

6403 12 00

laskettelu-, pujottelu- ja muut hiihtokengät sekä lumilautailukengät

Ks. alanimikkeiden 6402 12 10–6402 12 90 selittävät huomautukset.

6403 19 00

muut

Ks. alanimikkeen 6402 19 00 selittävät huomautukset.

6403 59 11 6403 59 39

jalkineet, joiden etupäällinen on valmistettu hihnoista tai joiden etupäällisestä puuttuu yksi tai useampi pala

Ks. alanimikkeiden 6402 99 31 ja 6402 99 39 selittävät huomautukset.

6403 59 11

Pohjan ja koron yhteenlaskettu korkeus on suurempi kuin 3 cm

Alanimikkeen 6402 99 31 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

6403 99 11 6403 99 38

jalkineet, joiden etupäällinen on valmistettu hihnoista tai joiden etupäällisestä puuttuu yksi tai useampi pala

Ks. alanimikkeiden 6402 99 31 ja 6402 99 39 selittävät huomautukset.

6403 99 11

Pohjan ja koron yhteenlaskettu korkeus on suurempi kuin 3 cm

Alanimikkeen 6402 99 31 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

6404

Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset tekstiiliainetta

6404 11 00

urheilujalkineet; tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskengät sekä niiden kaltaiset kengät

Ilmaisulla ”urheilujalkineet” tarkoitetaan tässä alanimikkeessä kaikkia niitä jalkineita, jotka täyttävät tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen vaatimukset.

Tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen a alakohta koskee vain jalkineita, jotka on tarkoitettu johonkin erityiseen urheilulajiin, ja joiden kiinteät ja irrotettavat tavarat, jotka on lueteltu alanimikehuomautuksessa, vaikeuttavat näiden jalkineiden käyttöä muihin tarkoituksiin, varsinkin päällystetyllä tiellä kävelyyn, muun muassa korkeutensa, jäykkyytensä tai liukkautensa vuoksi.

Tämän alanimikkeen ilmaisulla ”tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskengät sekä niiden kaltaiset kengät” tarkoitetaan kenkiä, joiden muoto, leikkaus ja ulkonäkö osoittavat, että ne on tarkoitettu urheilun harjoittamiseen, esim. purjehdukseen, squashiin, pöytätennikseen tai lentopalloon. Kengät, joita käytetään pääasiassa tai yksinomaan esim. koskenlaskuun, kävelyyn, patikointiin, vaellukseen tai vuoristokiipeilyyn, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen.

Kaikissa näissä kengissä on liukumista estävä ulkopohja sekä kiinnitysväline, joka antaa jalalle vakautta kengässä (esim. nauhat tai tarrakiinnitys).

Vähäisemmät osat, esim. koristenauhat tai -ompeleet, nimilaput (myös kiinniommellut), pitsit, painetut tai värilliset nauhat eivät estä näiden kenkien luokittelua tähän alanimikkeeseen.

Kengät, jotka ovat kokonsa perusteella tarkoitettu lapsille tai nuorille, voivat myös kuulua tähän alanimikkeeseen.

6406

Jalkineiden osat (mukaan lukien päälliset, myös jos ne on kiinnitetty muihin pohjiin kuin ulkopohjiin); irtopohjat, kantapäätyynyt ja niiden kaltaiset tavarat; nilkkaimet, säärystimet ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat

Useimmat tähän nimikkeeseen kuuluvat jalkineiden osat on mainittu HS-selityksissä, nimikkeessä 6406. Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. sandaalien (”terveyssandaalien” ja muiden sandaalien) puupohjat ilman päällistä, remmejä, nauhoja tai hihnoja.

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen luetteloa tavaroista, joita ei pidetä tähän nimikkeeseen luokiteltavina jalkineiden osina.

Jalkineiden osat voivat olla mitä tahansa ainetta, lukuun ottamatta asbestia. Jalkineiden osissa voi olla myös metallia.

6406 90 30

kokoonpannut päälliset, jotka on kiinnitetty sisäpohjiin tai muihin pohjan osiin, mutta joissa ei ole ulkopohjia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tavarat, jotka eivät vielä ole jalkineita ja jotka koostuvat päällisestä ja yhdestä tai useammasta pohjan osasta (erityisesti sisäpohjasta), mutta joissa ei ole vielä ulkopohjaa.

65 RYHMÄ

PÄÄHINEET JA NIIDEN OSAT

6504 00 00

Hatut ja muut päähineet, palmikoidut tai valmistetut kokoamalla mitä ainetta tahansa olevista kaistaleista, myös vuoratut ja somistetut

Ilmaisulla ”hatut ja muut päähineet, vuoratut ja somistetut” tarkoitetaan hattuja ja muita päähineitä, jotka on kokonaan tai osittain vuorattu, myös jos vuori ja somisteet ovat samaa ainetta kuin itse päähine.

Koristeina pidestään esimerkiksi seuraavia tavaroita: vuorit, hikinauhat (nahkaa tai mitä tahansa muuta ainetta), lierinauhat, hattunauhat, koristenauhat, soljet, napit, cabochonit (koristekivet), merkit, koristesulat, koristeompeleet, tekokukat, pitsi, kudotusta kankaasta tai nauhasta tehdyt solmukkeet jne.

6505 00

Hatut ja muut päähineet, neulotut tai virkatut tai neuloksesta, pitsistä, pitsikankaasta, huovasta tai muusta tekstiilimetritavarasta (ei kuitenkaan kaistaleista) tehdyt, myös vuoratut ja somistetut; mitä ainetta tahansa olevat hiusverkot, myös vuoratut ja somistetut

Turbaanien luokittelusta, ks. alanimikkeen 6307 90 98 selittävät huomautukset.

6505 00 10

karvahuopaa tai karvahuovan ja villahuovan sekoitusta, nimikkeen 6501 00 00 teelmistä (ei kuitenkaan lieriömäisistä) valmistetut

Ilmaisulla ”karvahuopa” tarkoitetaan huopaa, joka on valmistettu kanin, jäniksen, piisamin, nutrian, majavan tai saukon karvasta tai niiden kaltaisten lyhytkarvaisten turkiseläinten karvasta.

Karvahuovan ja villahuovan sekoitusta voidaan valmistaa villan ja karvan tasaisesta seoksesta, jossa villaa ja karvaa voi olla missä tahansa suhteessa, tai yhdistelemällä näitä kahta tuotetta jollain muulla tavalla (esim. karvakerroksella peitetty villahuopa).

Karvahuovat ja karvahuovan ja villahuovan sekoitukset voivat myös sisältää muita kuituja (esim. synteetti- tai muuntokuituja).

6505 00 30 ja 6505 00 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. villahuovasta valmistetut tavarat, myös ne, joihin on lisätty muita kuituja (esim. synteetti- tai muuntokuituja). Karvahuovan ja villahuovan sekoituksesta valmistetut tavarat luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 6505 00 10.

Ilmaisulla ”villahuopa” tarkoitetaan huopaa, joka on valmistettu villasta tai tietyssä määrin villan tapaisesta karvasta (esim. vikunjan, kamelin, vasikan tai lehmän karvasta).

6506

Muut päähineet, myös vuoratut ja somistetut

6506 99 10

karvahuopaa tai karvahuovan ja villahuovan sekoitusta, nimikkeen 6501 00 00 teelmistä (ei kuitenkaan lieriömäisistä) valmistetut

Alanimikkeen 6505 00 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

6506 99 90

muut

Ks. alanimikkeiden 6505 00 30 ja 6505 00 90 selittävät huomautukset.

6507 00 00

Hikinauhat, vuorit, suojapäällykset, hatunrungot ja -kehykset, lakinlipat ja leukanauhat päähineitä varten

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu urheilijoiden käyttämät neulosta olevat hikinauhat, jotka imevät hikeä (alanimikkeet 6117 80 10 ja 6117 80 80).

66 RYHMÄ

SATEENVARJOT, PÄIVÄNVARJOT, KÄVELYKEPIT, ISTUINKEPIT, RUOSKAT, RATSUPIISKAT SEKÄ NIIDEN OSAT

Huomautus 1 c)

Leluiksi tarkoitetut sateenvarjot ja päivänvarjot eroavat yleensä tämän ryhmän sateenvarjoista ja päivänvarjoista valmistusmateriaalin, pienen koon ja tavallisesti karkeamman työn laadun perusteella sekä sillä perusteella, että ne eivät suojaa tehokkaasti sateelta tai auringolta (ks. myös HS-selitykset, nimike 9503, D kohta, viimeinen kappale). Leluiksi tarkoitettujen sateenvarjojen ja päivänvarjojen varsien pituus on harvoin enemmän kuin 25 cm, mikä ei kuitenkaan rajoita edellä mainittuja kriteereitä.

 

6601

Sateenvarjot ja päivänvarjot (myös kävelykeppisateenvarjot, puutarhavarjot ja niiden kaltaiset päivänvarjot)

Kun kyse on tämän nimikkeen tavaroiden ja leluiksi tarkoitettujen tavaroiden eroista, ks. tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohdan selittävät huomautukset.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös:

1.

pienikokoiset päivänvarjot ja sateenvarjot, jotka on varsinaisesti tarkoitettu suojaamaan lapsia auringolta tai sateelta;

2.

pienet päivänvarjot, jotka on suunniteltu lastenvaunuihin kiinnitettäviksi ja jotka on tarkoitettu suojaamaan auringolta.

Sateenvarjot ja päivänvarjot, joita voidaan niiden valmistusmateriaalien luonteen vuoksi käyttää ainoastaan karnevaaliesineinä, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 9505.

6601 10 00

puutarhavarjot ja niiden kaltaiset päivänvarjot

Ks. alanimikkeen 6601 10 HS-alanimikeselitykset.

6603

Nimikkeeseen 6601 tai 6602 kuuluvien tavaroiden osat ja tarvikkeet

6603 20 00

sateenvarjon- tai päivänvarjonkehikot, myös varsiin asennetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Varsiin asennetut kehikot, ts. sateenvarjon, päivänvarjon jne. rungot, myös ne, joihin on kiinnitetty osia tai tarvikkeita.

2.

Kootut kehikot ilman varsia, myös ne, joihin on kiinnitetty osia tai tarvikkeita, ts. ruoteiden ja pingottimien muodostama valmis kokonaisuus, joka liukuu vartta pitkin ja jonka avulla sateenvarjo, aurinkovarjo jne. voidaan avata ja sulkea. Koottu kehikko toimii samalla päällisen pingottimena ja tukena.

Yksinkertaiset, ruoteista ja pingottimista koostuvat kehikot, jotka eivät muodosta ruoteiden ja pingottimien valmista kokonaisuutta, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 6603 90 90.

6603 90 10

kädensijat ja nupit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sateenvarjojen ja päivänvarjojen varsien, kävelykeppien, istuinkeppien, ruoskien, ratsupiiskojen ja niiden kaltaisten tavaroiden kädessä pidettäviin päihin kiinnitettävät kädensijat (myös kädensijoiksi tunnistettavat teelmät) ja nupit.

6603 90 90

muut

Alanimikkeen 6603 20 00 selittävien huomautusten viimeissä kappaleessa mainittujen kehikkojen lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat kokoamattomat ruoteet ja pingottimet sekä HS-selityksissä, nimikkeen 6603 kohdissa 3—5 mainitut tavarat.

67 RYHMÄ

VALMISTETUT HÖYHENET JA UNTUVAT SEKÄ HÖYHENISTÄ TAI UNTUVISTA VALMISTETUT TAVARAT; TEKOKUKAT; HIUKSISTA VALMISTETUT TAVARAT

6702

Tekokukat, -lehdet ja -hedelmät sekä niiden osat; tekokukista, -lehdistä ja -hedelmistä valmistetut tavarat

Ks. tämän ryhmän 3 huomautus. Tämän huomautuksen ilmaisulla ”niiden kaltaisella menetelmällä” tarkoitetaan mm. kokoamista, joka tapahtuu kuumentamalla ainetta niin, että se muuttuu itseliimautuvaksi tai käyttämällä liukuvia osia, jotka pysyvät rungossa kitkan avulla.

6703 00 00

Hiukset, muokatut, ohennetut, valkaistut tai muulla tavalla valmistetut; villa, muu eläimenkarva ja muut tekstiiliaineet, jotka on käsitelty peruukkien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistusta varten

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu luonnolliset palmikot, jotka koostuvat valmistamattomista, myös pestyistä tai puhdistetuista, hiuksista, jotka on ainoastaan leikattu, mutta ei enempää käsitelty (nimike 0501 00 00).

XIII JAKSO

KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT

68 RYHMÄ

KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT

Yleisohjeita

Tähän ryhmään eivät kuulu ainoastaan käyttövalmiit tavarat vaan joihinkin tämän ryhmän nimikkeisiin luokitellaan myös puolivalmisteet, joita on ehkä valmistettava enemmän ennen kuin niitä voidaan käyttää suunniteltuun tarkoitukseen (esim. nimikkeen 6812 asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset).

6802

Työstetty muistomerkki- ja rakennuskivi (ei kuitenkaan liuskekivi) ja siitä tehdyt tavarat, muut kuin nimikkeeseen 6801 kuuluvat; mosaiikki- ja niiden kaltaiset kivet, luonnonkiveä (myös liuskekiveä), myös alustalle kiinnitetyt; keinotekoisesti värjätyt rouheet, sirut ja jauheet, luonnonkiveä (myös liuskekiveä)

Ilmaisun ”työstetty muistomerkki- ja rakennuskivi” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautus.

6802 10 00

laatat, kuutiot ja niiden kaltaiset tavarat, myös suorakaiteen tai neliön muotoiset, joiden suurin pinta-ala mahtuu neliöön, jonka sivu on pienempi kuin 7 cm; keinotekoisesti värjätyt rouheet, sirut ja jauheet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvista tavaroista, ks. HS-selitykset, nimike 6802, seitsemäs kappale.

6802 21 00 6802 29 00

muut muistomerkki- ja rakennuskivet ja niistä tehdyt tavarat, ainoastaan leikatut tai sahatut ja tasa- tai sileäpintaiset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kivi ja kivestä tehdyt tavarat (myös puolivalmiit tai viimeistelemättömät tavarat), jotka ovat ainoastaan leikattuja tai sahattuja ja joissa on yksi tai useampi tasainen tai sileä pinta. Jälkimmäisiä on voitu työstää taltalla, hakulla tai särmätaltalla.

6802 93 10

kiillotettu, kuvioitu tai muulla tavalla työstetty, ei kuitenkaan veistetty, nettopaino vähintään 10 kg

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kivestä tehdyt tavarat, joiden pinta on kokonaan tai osittain kiillotettu sekä lisäksi mm.:

1.

kivestä tehdyt tavarat, joiden pinta on osittain tai kokonaan höylätty, hiekkapuhallettu tai hiottu;

2.

kuvioidusta kivestä tehdyt tavarat, jotka on peitetty aiheilla ja koristekuvioilla. Aiheet ja koristekuviot on saatu aikaan värjäämällä, lakkaamalla tai muuten pintaa työstämällä, esim. kiillotettua pintaa taltan avulla työstämällä;

3.

päällystetystä kivestä tehdyt tavarat, joissa on mosaiikkia, metallikoristeita tai yksinkertaisia kaiverrettuja kirjoituksia;

4.

kivestä tehdyt tavarat, jotka on profiloitu tai kanneloitu, esim. tavarat, joissa on lineaarisia koristeita kuten listoja, vinoreunoja, pyöristyksiä tai vannikoita;

5.

sorvatusta kivestä tehdyt tavarat kuten pylväänrungot, kaidepylväät ja niiden kaltaiset tavarat.

6802 93 90

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. veistetyt graniittitavarat, jotka on peitetty koristeaiheilla, joko upotetuilla kuvioilla tai kohokuvioilla, esim. lehdillä, köynnöksillä ja mytologisilla hirviöillä, jotka on työstetty hienommin kuin edellisissä alanimikkeissä mainitut kuviot.

Kuvapatsaat, korkeat ja matalat korkokuvat (muut kuin alkuperäisveistokset tai -patsaat) luokitellaan myös tähän alanimikkeeseen.

6802 99 10

kiillotettu, kuvioitu tai muulla tavalla työstetty, ei kuitenkaan veistetty, nettopaino vähintään 10 kg

Ks. alanimikkeen 6802 93 10 selittävät huomautukset.

6802 99 90

muu

Alanimikkeen 6802 93 90 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

6803 00

Työstetty liuskekivi ja liuskekivitavarat, myös yhteenpuristettua liuskekiveä

6803 00 10

katto- ja seinälaatat

Tämän alanimikkeen tuotteet voivat olla suorakaiteen, neliön, monikulmion tai pyöreän muotoisia tai minkä tahansa muun muotoisia. Nämä levyt ovat paksuudeltaan tasaisia, yleensä enintään 6 mm paksuja.

6804

Myllynkivet, hiomakivet, hiomalaikat ja niiden kaltaiset tavarat, ilman telinettä, hiomiseen, teroittamiseen, kiillottamiseen, tarkistushiomiseen tai leikkaamiseen, kovasimet, käsikiillotuskivet ja niiden osat, luonnonkiveä, yhteenpuristettua luonnon tai keinotekoista hioma-ainetta tai keraamista ainetta, myös jos niissä on muuta ainetta olevia osia

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu jätteet ja romu, jotka ovat peräisin käsikiillotuskivistä, öljykivistä, kovasimista, myllynkivistä, hiomakivistä, hiomalaikoista ja niiden kaltaisista, yhteenpuristetusta luonnon tai keinotekoisesta hioma-aineesta tehdyistä tavaroista (alanimike 2530 90 00).

6804 10 00

myllynkivet ja hiomakivet jauhatukseen, hiertämiseen tai kuiduttamiseen

Ks. alanimikkeen 6804 10 HS-alanimikeselitykset.

6804 21 00 6804 23 00

muut hiomakivet, hiomalaikat ja niiden kaltaiset tavarat

Ks. HS-selitykset, nimike 6804, 2 ja 3 kohdat.

6804 21 00

puristettua luonnon- tai synteettistä timanttia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tavarat, jotka ovat luonnon- tai synteettisistä timanttia, joka on jollakin menetelmällä agglomeroitu. Agglomerointiin voidaan käyttää kivennäisagglomerointiaineita, jotka kovettuvat (esim. sementti) tai elastisempia sideaineita (esim. kumi tai muovi) tai keraamista polttoa.

6804 22 12 6804 22 90

muuta yhteenpuristettua hioma-ainetta tai keraamista ainetta

Alanimikkeen 6804 21 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

6804 22 12 6804 22 50

keinotekoista hioma-ainetta, jossa on sideainetta

Keinotekoisia hioma-aineita ovat esim. korundi, piikarbidi (eli karborundumi) ja boorikarbidi.

6804 30 00

kovasimet ja käsikiillotuskivet

Ks. HS-selitykset, nimike 6804, 4 kohta.

6806

Kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla; paisutettu vermikuliitti, paisutettu savi, vaahdotettu kuona ja niiden kaltaiset paisutetut kivennäisaineet; sekoitukset ja tavarat, lämpöä tai ääntä eristävää tai ääntä imevää kivennäisainetta, nimikkeeseen 6811 tai 6812 tai 69 ryhmään kuulumattomat

6806 10 00

kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla (myös näiden keskinäiset sekoitukset), massatavarana, levyinä tai rullina

Ks. HS-selitykset, nimike 6806, kolme ensimmäistä kappaletta.

Ilmaisulla ”niiden kaltainen kivennäisvilla” tarkoitetaan mm. kivennäisvillaa, joka on valmistettu kiven tai kuonan sekoituksista HS-selitysten nimikkeen 6806 ensimmäisessä kappaleessa kuvatuilla menetelmillä.

6806 20 10

paisutettu savi

Ks. HS-selitykset, nimike 6806, kuudes kappale.

6806 20 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Paisutettu (hilseilevä) vermikuliitti ja sen kaltaiset paisutetut kivennäistuotteet, lukuun ottamatta savia (paisutettu kloriitti, perliitti ja obsidiaani). Ks. HS-selitykset, nimike 6806, neljäs ja viides kappale.

Paisutettu kloriitti ja perliitti kuuluvat tähän alanimikkeeseen vain, jos paisuttaminen on pysäytetty silloin, kun ne ovat muuttuneet ontoiksi rakeiksi, ts. ennen kuin rakeet puhkeavat muodostaen koveria lamelleja. Tätä lehtimäistä tuotetta käytetään tavallisesti suodatusaineena eikä lämmön- tai ääneneristimenä; näin ollen se luokitellaan alanimikkeeseen 3802 90 00 (ks. HS-selitykset, nimike 3802).

2.

”Kuona- tai kivivaahdot”, jotka kappaleina, laattoina ja niiden kaltaisissa muodoissa ovat nimikkeen 7016 solulasin kaltaisia. Tässä tapauksessa ne voidaan erottaa solulasista samoin perustein kuin alanimikkeen 6806 10 00 villat eroavat nimikkeen 7019 villoista.

3.

Rakeistettu masuunikuona, jota on huomattavasti paisutettu vaahdottamalla ja jonka näennäistiheys kuivana on enintään 300 kg/m3.

6806 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 6806, tähtien jälkeen tuleva teksti.

6807

Asfaltista tai sen kaltaisesta aineesta (esim. maaöljybitumista tai kivihiilitervapiestä) valmistetut tavarat

6807 10 00

rullina

Tämän alanimikkeen tuotteet, jotka on tarkoitettu katon tai seinän päällystykseen, koostuvat vähintään kolmesta kerroksesta. Kahden asfaltista tai sen kaltaisesta aineesta tehtyjen kerrosten välissä on kerros, joka on paperia, kartonkia, pahvia tai muuta ainetta, esim. lasivillaa, juuttikangasta, alumiinifoliota, huopaa tai kuitukangasta. Uloimmat kerrokset voivat myös sisältää muita aineita tai ne on voitu päällystää muilla aineilla (esim. hiekalla).

6809

Kipsistä tai kipsiin perustuvista aineista valmistetut tavarat

6809 11 00 ja 6809 19 00

laatat, levyt ja niiden kaltaiset tavarat, koristamattomat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kaikenlaiset levytuotteet, joita käytetään pääasiassa väliseinien ja sisäkattojen valmistukseen.

Tavaroita, jotka on ainoastaan rei'itetty tai päällystetty ohuella paperi- tai muulla kerroksella yhdeltä tai molemmilta puolilta, ei pidetä koristettuina tavaroina. Näissä tavaroissa voi olla yksinkertainen maali- tai lakkapäällys. Laatat, levyt jne., joissa on mitä tahansa koristeita, esim. koristeaiheita upotettuina tai kohokuvioina, pintakuvioita tai jotka on kuvioitu massana, luokitellaan alanimikkeeseen 6809 90 00.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös neliön muotoiset levyt, joiden ulkopinta muodostuu neliön muotoisesta rei'itetystä kipsilevystä, jossa on kaksi suorakulmaista, kivennäisvillakaistaleilla täytettyä onteloa. Levyjen alapuoli on päällystetty alumiinivahvisteisella paperilla. Näitä levyjä käytetään seinissä ja sisäkatoissa lämpö- ja äänieristiminä.

6810

Sementistä, betonista tai tekokivestä valmistetut tavarat, myös vahvistetut

Betoni on tehty sementin, täyteaineiden (hiekka, sora) ja veden sekoituksesta, joka kovettuessaan muuttuu erittäin kovaksi aineeksi.

Teräsbetonissa on myös metallitankoja (betoniterästangot) tai teräsverkkoa.

Kevytbetonia valmistetaan käyttämällä kevyempiä täyteaineita (esim. paisutettuja savia, murskattua hohkakiveä, vermikuliittia, jyvästettyä kuonaa).

6810 11 10

kevytbetonia (esimerkiksi murskattuun hohkakiveen tai jyvästettyyn kuonaan perustuvat)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. rakennusharkot ja -tiilet, jotka on tehty huokoisesta betonista, jonka tiheys kovettuneena on enintään 1,7 kg/dm3. Kevytbetoni on hyvä lämmöneristin, mutta se ei ole yhtä kestävää kuin tiheämpi betoni.

6812

Muokatut asbestikuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset; tällaisista sekoituksista tai asbestista valmistetut tavarat (esim. lanka, kudottu kangas, vaatteet, päähineet, jalkineet, tiivisteet), myös vahvistetut, nimikkeeseen 6811 tai 6813 kuulumattomat

6812 80 10 ja 6812 80 90

krokidoliittia

Ks. HS-selitykset, nimike 2524, toinen kappale.

6812 80 10

muokatut kuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset

Ilmaisun ”muokatut kuidut” osalta katso harmonoidun järjestelmän nimikettä 6812 koskevien selitysten ensimmäinen kohta. Krokidoliitista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 2524 10 00.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekoitukset on kuvailtu HS-selitysten nimikkeen 6812 toisessa kappaleessa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvista sekoituksista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet, jotka ovat palasten tai pölyn muodossa.

6812 80 90

muut

Tähän nimikkeeseen kuuluvat krokidoliittikuidusta, paperimassasta ja mahdollisesta täyteaineesta valmistettu paperi, kartonki, pahvi ja huopa, jos ne sisältävät vähintään 35 painoprosenttia krokidoliittia. Muussa tapauksessa ne luokitellaan 48 ryhmään.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 6812.

6812 92 00

paperi, kartonki, pahvi ja huopa

Asbestikuidusta, paperimassasta ja mahdollisesta täyteaineesta valmistettu paperi, kartonki, pahvi ja huopa kuuluvat tähän alanimikkeeseen, jos ne sisältävät vähintään 35 painoprosenttia asbestia. Muussa tapauksessa ne luokitellaan 48 ryhmään.

Ks. myös HS-selitykset, nimike 6812.

6812 99 10

muokatut asbestikuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset

Ilmaisun ”muokattu asbesti” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 6812, ensimmäinen kappale. Asbestista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet luokitellaan kuitenkin alanimikkeeseen 2524 90 00.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sekoitukset on kuvailtu HS-selitysten nimikkeen 6812 toisessa kappaleessa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvista sekoituksista valmistetuista tavaroista peräisin olevat jätteet, jotka ovat palasten tai pölyn muodossa.

6814

Työstetty kiille ja kiilletavarat, myös yhteenpuristettu tai rekonstruoitu kiille, myös paperi-, kartonki-, pahvi- tai muulla alustalla

6814 10 00

levyt ja kaistaleet, yhteenpuristettua tai rekonstruoitua kiillettä, myös alustalla

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat levt ja kaistaleet ovat rullissa metritavarana tai ainoastaan neliön tai suorakaiteen muotoon leikattuina. Mihin tahansa muuhun muotoon leikatut tavarat luokitellaan alanimikkeeseen 6814 90 00.

6814 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim. määrämuotoisiksi leikatut kiillelevyt ja -lehtiset, jotka on tarkoitettu erityiskäyttöön. Ne eroavat nimikkeen 2525 levyistä ja lehtisistä HS-selityksissä, nimikkeessä 2525 lueteltujen ominaisuuksien perusteella.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kiillelevyt ja -lehtiset – myös jos ne eivät ole edellä kuvatun tavoin määrämuotoisiksi leikattuja – joita on työstetty niin, että niitä ei enää luokitella nimikkeeseen 2525, esim. kiillotetut tai alustalle kiinnitetyt.

69 RYHMÄ

KERAAMISET TUOTTEET

I. PIIPITOISISTA FOSSIILIJAUHEISTA TAI NIIDEN KALTAISISTA PIIPITOISISTA MAALAJEISTA VALMISTETUT TAVARAT JA TULENKESTÄVÄT TAVARAT

6901 00 00

Piipitoisista fossiilijauheista (esim. piimaasta, trippelistä tai diatomiitista) tai niiden kaltaisista piipitoisista maalajeista valmistetut tiilet, laatat ja muut keraamiset tavarat

Ks. HS-selitykset, tämän ryhmän, I alaryhmän yleisohjeiden A kohta.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. eristysharkot, jotka on valmistettu muotoilemalla ja polttamalla Molerin maata.

6902

Tulenkestävät tiilet, laatat ja niiden kaltaiset tulenkestävät keraamiset rakennustarvikkeet, muut kuin piipitoisista fossiilijauheista tai niiden kaltaisista piipitoisista maalajeista valmistetut tavarat

Tämän nimikkeen tulenkestävillä tuotteilla on kaksi pääasiallista ominaisuutta: niiden pitäisi kestää Segerin keilan avulla todettua, vähintään 1  500 °C:n lämpötilaa (määritetty ISO-suositusten R 528-1966 ja R 1146-1969 mukaisesti) ja ne on itse asiassa suunniteltu tällaista kestävyyttä vaativiin käyttötarkoituksiin.

Ks. myös HS-selitykset, tämän ryhmän I alaryhmän yleisohjeiden B kohta.

6902 10 00

joissa on erikseen tai yhteensä enemmän kuin 50 painoprosenttia alkuaineita Mg, Ca tai Cr, laskettuna MgO:na, CaO:na tai Cr2O3:na

Ks. alanimikkeen 6902 10 HS-alanimikeselitykset.

6903

Muut tulenkestävät keraamiset tavarat (esim. retortit, upokkaat, muhvelit, suuttimet, tulpat, tuet, putket, vaipat ja tangot), muut kuin piipitoisista fossiilijauheista tai niiden kaltaisista piipitoisista maalajeista valmistetut tavarat

Nimikkeen 6902 selittävien huomautusten ensimmäinen kappale koskee kaikilta osin tätä nimikettä. Sen mukaisesti tähän nimikkeeseen eivät kuulu sintratusta alumiinioksidista valmistetut kangaspuiden langanohjaimet, samasta tai muista tulenkestävistä aineista valmistetut työkalut ja työkalujen kädensijat, tulenkestävästä alumiinioksidisilikaatista valmistetut pallomaiset rakeet, jotka toimivat katalyyttinä palvelevan kemikaalin kantaja-aineena eri valmistusprosesseissa jne.

II. MUUT KERAAMISET TUOTTEET

 

Yleisohjeita

Tämän alaryhmän nimikkeissä ja alanimikkeissä käytettävien ilmaisujen ”posliini”, ”saviteokset”, ”fajanssi” ja ”kivitavara” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän II alaryhmän yleisohjeet.

6904

Keraamiset rakennustiilet, lattiapalkit, tuki- tai täytetiilet ja niiden kaltaiset tuotteet

HS-selityksissä, nimikkeessä 6907 on annettu perusteet rakennustiilien erottamiseksi katu-, lattia- ja seinälaatoista

6905

Kattotiilet, savupiipun jatkokset, savuhatut, savupiipun sisävuoraukset, arkkitehtoniset koristeet ja muut keraamiset rakennustarvikkeet

6905 10 00

kattotiilet

Ks. HS-selitykset, nimike 6905, 1 kohta.

Kattotiilet voidaan erottaa katu-, lattia- ja seinälaatoista sillä perusteella, että kattotiilissä on tavallisesti kielekkeitä, ulokkeita tai muita osia, joiden avulla ne voidaan liittää toisiinsa.

6905 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä, nimikkeen 6905 kohdissa 2, 3 ja 4 mainitut tavarat.

6907

Lasittamattomat keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat; lasittamattomat keraamiset mosaiikkikuutiot ja niiden kaltaiset tavarat, myös alustalla

6907 90 20

kivitavaraa

Ks. alanimikkeen 6912 00 30 selittävät huomautukset.

6908

Lasitetut keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat; lasitetut keraamiset mosaiikkikuutiot ja niiden kaltaiset tuotteet, myös alustalla

6908 90 11 ja 6908 90 20

tiilisavea (common pottery)

Ks. alanimikkeen 6912 00 10 selittävät huomautukset.

6908 90 11

”Spaltplatten”-tyyppiä olevat lohkotiilet

”Spaltplatten”-tyyppiä olevien lohkotiilien valmistuksessa käytetään suulakepuristinta, jolla puhdistetusta plastisesta massasta muotoillaan lohkotiiliä, jotka katkotaan määräpituisiksi kappaleiksi, kuivataan ja poltetaan.

Polttamisen jälkeen lohkotiilet lohkotaan kahdeksi erilliseksi laataksi. Näille laatoille on ominaista selkäpuolella olevat harjat.

Tuotannollisista syistä ”Spaltplatten”-tyyppiä olevien lohkotiilien pidemmillä sivuilla on porrastetut reunat. Valmistuksen aikana nämä reunat suojaavat tiilen etupuolta vahingoilta. Sisemmän reunan ja suojaavan ulomman porrastetun reunan välinen etäisyys on enintään 2 mm.

”Spaltplatten”-tyyppiä olevia lohkotiiliä valmistetaan erivärisinä, muotoisina ja kokoisina. Niiden pinta voi olla sileä, kuvioitu, aallotettu tai muuten käsitelty.

”Spaltplatten”-tyyppiä olevilla lohkotiilille on ominaista seuraavanlainen ulkonäkö:

Image

6908 90 31

”Spaltplatten”-tyyppiä olevat lohkotiilet

Ks. alanimikkeen 6908 90 11 selittävät huomautukset.

6908 90 91

kivitavaraa

Ks. alanimikkeen 6912 00 30 selittävät huomautukset.

6908 90 93

fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

Ks. alanimikkeen 6912 00 50 selittävät huomautukset.

6909

Keraamiset tavarat laboratorio-, kemialliseen tai muuhun tekniseen käyttöön; keraamiset kaukalot, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, jollaisia käytetään maataloudessa; keraamiset ruukut, tölkit ja niiden kaltaiset astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljettamiseen tai pakkaamiseen

6909 11 00 6909 19 00

keraamiset tavarat laboratorio-, kemialliseen tai muuhun tekniseen käyttöön

Ks. HS-selitykset, nimike 6909, 1 ja 2 kohdat.

6909 12 00

tavarat, joiden lujuus on vähintään 9 Mohsin asteikolla mitattuna

Ks. alanimikkeen 6909 12 HS-alanimikeselitykset.

6909 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 6909, 3 ja 4 kohdat.

6912 00

Keraamiset pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet sekä toalettiesineet, muut kuin posliiniset

Tämän nimikkeen eri alanimikkeisiin luokittelusta, ks. myös HS-selitykset, tämä ryhmä ja erityisesti tämän ryhmän II alaryhmän yleisohjeet.

Koriste-esineiden luonteisten pöytä-, keittiö- ja muiden talousesineiden — erityisesti niiden, joissa on koristeellisia kohokuvioita ja niiden kaltaisia koristeita — luokittelusta, ks. HS-selitykset, nimike 6913, B kohta.

1.

Olutkolpakot luokitellaan tavallisesti tähän nimikkeeseen. Olutkolpakot luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 6913, jos

niiden reunat on muotoiltu tai työstetty niin, että niistä on hankala juoda,

niiden muoto on sellainen, että niitä on vaikea pidellä ja asettaa huulille,

niissä olevien kohokuvioiden luonteen ja suuren määrän vuoksi niitä on vaikea puhdistaa.

ne ovat epätavallisen muotoisia (esim. pääkallon tai naisten rintojen muotoiset olutkolpakot),

ne on koristeltu kulutusta kestämättömillä väriaineilla.

2.

Tavarat, jotka ovat olutkolpakoiden muotoisia ja joissa on koristeellisia kohokuvioita tai niiden kaltaisia koristeita, mutta jotka vetävät alle 0,2 litraa, luokitellaan tavallisesti nimikkeeseen 6913.

6912 00 10

tiilisavea (common pottery)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet on valmistettu rauta- tai kalkkipitoisesta savesta (tiilisavesta), jonka murtopinta on multamainen, himmeä ja värillinen (tavallisesti ruskea, punainen tai keltainen).

Näiden tuotteiden murtopinta on heterogeeninen. Heterogeenisten, koko massan rakennetta edustavien aineosien (hiukkaset, sulkeumat, huokoset) läpimitan on oltava suurempi kuin 0,15 mm. Nämä aineosat ovat siten paljain silmin nähtävissä.

Lisäksi niiden huokoisuus (veden imeytymisen tunnusluku) on vähintään 5 painoprosenttia. Huokoisuus mitataan seuraavalla menetelmällä:

Veden imeytymisen tunnusluvun määrittely

Tarkoitus ja määritelmä

Kokeen tarkoituksena on määritellä savimassan veden imeytymisen tunnusluku. Tämä tunnusluku on prosenttiluku, joka lasketaan suhteessa savimassan alkuperäiseen painoon.

Näytteiden valmistelu ja testin suoritus

Jokaisesta esineestä on oltava vähintään kolme näytettä. Näytteet on otettava saman tuotteen lasitetuista osista ja niissä saa olla vain yksi lasitettu pinta.

Näytteen pinta-alan on oltava noin 30 cm2 ja enimmäispaksuuden noin 8 mm, lasite mukaan luettuna.

Näytteitä kuivataan lämpökaapissa 105 °C:ssa kolmen tunnin ajan ja eksikkaattorissa (kuivatin) tapahtuneen jäähdyttämisen jälkeen niiden paino (Ps) punnitaan 0,05 gramman tarkkuudella. Sen jälkeen näytteet upotetaan välittömästi tislattuun veteen niin, että ne eivät kosketa astian pohjaa.

Näytteitä pidetään kiehumispisteessä kaksi tuntia, minkä jälkeen niiden annetaan olla vedessä 20 tuntia. Sen jälkeen näytteet otetaan vedestä ja niiden pinnalla oleva vesi pyyhitään puhtaalla ja hieman kostealla kankaalla. Ontelot ja reiät on kuivattava ohuella, hieman kostealla sudilla. Punnitaan ”märkäpaino” Ph. Veden imeytymisen tunnusluku näytteiden osalta saadaan kertomalla painojen erotus sadalla ja jakamalla tulo kuivapainolla:

Image

Tulosten ilmoittaminen

Eri näytteistä saatujen tunnuslukujen keskiarvo, joka ilmoitetaan prosentteina, on savimassan veden imeytymisen tunnusluku.

6912 00 30

kivitavaraa

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, jotka on valmistettu tavallisesti massana värjätystä savesta. Näille tuotteille on luonteenomaista tiivis, läpikuultamaton murtopinta ja ne on poltettu tarpeeksi korkeassa lämpötilassa niin, että sintraantuminen on tapahtunut. Läpikuultavuus määritetään murtopinnalta, jonka paksuus on vähintään 3 mm, seuraavan menetelmän avulla:

Läpikuultavuustesti

Määritelmä

Esineen ääriviivojen on näyttävä 2—4 mm paksun näytteen läpi, kun esine on asetettu pimeään tilaan 50 cm päähän uudesta lampusta, joka on sijoitettu laatikkoon ja loistaa 1  350—1  500 lumenin valoa. Lamppu on vaihdettava 50 käyttötunnin välein.

Testauslaite (ks. alla olevaa piirrosta)

Koelaite koostuu laatikosta, joka on maalattu sisäpuolelta himmeänvalkoiseksi. Laatikon toiseen päähän on sijoitettu lamppu (A). Toiseen päähän on tehty reikä, josta on mahdollista nähdä esineen (B) ääriviivat näytteen (C) läpi.

Laatikon mitat ovat seuraavat:

pituus: lampun pituus 50 cm

leveys, korkeus: noin 20 cm.

Reiän halkaisijan on oltava noin 10 cm.

Image

Lisäksi niiden huokoisuus (veden imeytymisen tunnusluku) on enintään 3 painoprosenttia. Huokoisuus mitataan alanimikkeen 6912 00 10 selittävissä huomautuksissa esitetyllä menetelmällä.

6912 00 50

fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka on valmistettu polttamalla valikoitujen savien seosta (hienoa tiilisavea), johon on toisinaan sekoitettu maasälpää ja vaihtelevia määriä kalkkia (kova fajanssi, sekoitettu fajanssi ja pehmeä fajanssi).

Fajanssituotteille on luonteenomaista valkoinen tai vaalea murtopinta (hieman harmahtavan, kerman tai norsunluun värinen) ja hienosta tiilisavesta tehdyille tuotteille värillinen murtopinta, jonka väri vaihtelee keltaisesta ruskeaan tai punaruskeaan. Näiden tuotteiden hienorakeinen murtopinta on homogeeninen. Epähomogeenisten, koko massan rakennetta edustavien aineosien (hiukkaset, sulkeumat, huokoset) läpimitan on oltava pienempi kuin 0,15 mm; nämä aineosat eivät siis ole paljain silmin nähtävissä.

Lisäksi niiden huokoisuus (veden imeytymisen tunnusluku) on vähintään 5 painoprosenttia. Huokoisuus mitataan alanimikkeen 6912 00 10 selittävissä huomautuksissa esitetyllä menetelmällä.

6912 00 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, jotka eivät täytä tämän nimikkeen muiden alanimikkeiden tuotteille asetettuja vaatimuksia eivätkä posliinille (nimike 6911) asetettuja vaatimuksia.

6913

Pienoispatsaat ja muut keraamiset koriste-esineet

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. koristelautaset.

Lautasta pidetään koristelautasena, jos samanaikaisesti

1.

sen etupuolella on koristekuvio (kukkia, kasveja, maisemia, eläimiä, ihmisiä, mytologisia hahmoja, symboleita, taideteosten tai uskonnollisten teosten jäljennöksiä jne.), jonka peittämän pinta-alan perusteella on selvää, että lautanen soveltuu koristeeksi ja

2.

se ei ole pöytäastiaston osa ja

3.

se täyttää yhden tai useamman seuraavista edellytyksistä:

a)

lautasen ulkoreunassa on yksi tai useampi reikä, joka on suunniteltu kiinnitysvälineelle ripustamista varten,

b)

lautanen tuodaan maahan tukineen, joka soveltuu lautasen esillepanoa varten ja jota ei voi käyttää erikseen,

c)

lautasen muodon, mittojen ja painon perusteella on selvää, että se ei sovi hyödylliseen käyttöön,

d)

lautasen valmistuksessa tai koristelussa käytetyn aineen (erityisesti maalin tai metallin) vuoksi lautanen ei sovi ruuanlaitto- tai ruokailukäyttöön,

e)

lautasen etupuolen pinta ei ole sileä (minkä vuoksi puhdistaminen on vaikeaa).

6913 90 10

tiilisavea (common pottery)

Ks. alanimikkeen 6912 00 10 selittävät huomautukset.

6913 90 93

fajanssia tai hienoa tiilisavea (fine pottery)

Ks. alanimikkeen 6912 00 50 selittävät huomautukset.

6913 90 98

muut

Ks. alanimikkeen 6912 00 30 ja 6912 00 90 selittävät huomautukset.

70 RYHMÄ

LASI JA LASITAVARAT

Yleisohjeita

Ilmaisulla ”optinen lasi” tarkoitetaan erilaisia erikoislaseja, joita käytetään erityisesti esim. valokuvauksessa, astronomiassa, mikroskopiassa, navigoinnissa, asejärjestelmissä (tähtäyskiikarit jne.) tarvittavien optisten laitteiden valmistukseen sekä laboratoriolaitteiden ja tiettyjen näköä korjaavien linssien valmistukseen. On olemassa hyvin monia erilaisia optisia laseja, mutta niillä on yleensä yhteisenä piirteenä se, että ne ovat erittäin läpinäkyviä ja kirkkaita, vaikka ne on joskus värjätty niin, että ne absorboivat jossain määrin tiettyjä valon aallonpituuksia. Optiset lasit ovat täysin tasalaatuisia, ts. niissä ei tavallisesti ole ilmakuplia tai epätasaisuuksia, ja niillä on muille laseille epätavalliset valontaittokertoimet ja valonhajotusominaisuudet.

Puu-, metalli-, jne. kehyksiin asennettujen lasilevyjen katsotaan menettäneen lasin olennaisen luonteen ja siksi ne luokitellaan eri nimikkeisiin, esim.:

1.

kuvien kehyksinä (nimike 4414 00, 8306, jne.);

2.

koneita tai ajoneuvoja varten (XVI tai XVII jakso);

3.

rakennusten ovia, ikkunoita jne. varten (nimike 4418, 7610, jne.).

7001 00

Lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu; lasimassa

7001 00 10

lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu

Ks. HS-selitykset, nimike 7001, ensimmäisen kappaleen A kohta.

Ilmaisulla ”lasimurska” tarkoitetaan rikottua lasia, jota käytetään uudelleen lasinvalmistuksessa.

7001 00 91 ja 7001 00 99

lasimassa

Ks. HS-selitykset, nimike 7001, ensimmäisen kappaleen B kohta sekä toinen ja kolmas kappale.

7002

Valmistamattomat lasikuulat [muut kuin nimikkeen 7018 lasijyväset (microspheres)], -tangot ja -putket

Tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan puolivalmisteet, ts. tavarat, joita ei ole valmistettu muovaamisen, vetämisen tai puhaltamisen jälkeen, lukuun ottamatta tangoiksi tai putkiksi leikkaamista ja reunojen sulattamista/muovaamista niin, että reunoista tulee sileitä tai karkeasti tasoitettuja ja että tavaran käsittely on vaarattomampaa, myös jos tällä tavoin työstettyjä tuotteita voidaan käyttää ilman enempää valmistusta.

7002 10 00

kuulat

Ks. HS-selitykset, nimike 7002, ensimmäisen kappaleen 1 kohta ja toiseksi viimeinen kappale.

7002 32 00

muuta lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10–6/K 0—300 °C:n lämpötila-alueella

Tällaiselle lasille on ominaista se, että se on lyijytöntä ja siinä on erittäin pieni määrä kaliumia ja maa-alkalioksideja ja huomattava määrä booritrioksidia. Tällaisella lasilla on hyvä lämmönjohtokyky ja huomattava elastisuus, mikä tekee siitä äkillisiä lämpötilanmuutoksia kestävän aineen. Tämän vuoksi se soveltuu erityisen hyvin mm. keittiö- ja pöytäesineiden, laboratoriolasitavaran ja valaisimissa käytettävän lasin valmistukseen.

7003

Valettu tai valssattu tasolasi ja valetut tai valssatut lasiprofiilit, myös sellaiset, joissa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu

Tähän nimikkeeseen ei kuulu float-lasi (nimike 7005).

Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen a alakohta.

7003 12 10 7003 19 90

tasolasi ilman lankavahvistusta

Ilmaisun ”lankavahvisteinen” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 7003, toiseksi viimeinen kappale ennen kappaletta, jossa luetellaan nimikkeeseen kuulumattomia tavaroita.

7003 12 10 7003 12 99

massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros

Ilmaisun ”absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomatuksen c alakohta. Ilmaisun ”samennettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 7003, B kohta.

Verholasi on läpikuultavaa lasia, joka tavallisesti valmistetaan maitolasista ja värjätystä lasista; nämä lasikerrokset puristetaan toisiaan vasten, kun ne ovat vielä pehmeitä niin, että ne sulavat yhdeksi lasiksi.

7003 20 00

lankavahvisteinen tasolasi (lankalasi)

Ks. alanimikkeiden 7003 12 10—7003 19 90 selittävät huomautukset.

7003 30 00

lasiprofiilit

Lasiprofiilit valmistetaan jatkuvalla menetelmällä, jossa lasia muotoillaan heti, kun se tulee ulos sulatusuunista sekä koko menetelmän ajan. Tämän jälkeen lasi leikataan halutun kokoisiksi kappaleiksi, mutta sitä ei valmisteta enempää.

7004

Vedetty tai puhallettu tasolasi, myös sellainen, jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta jota ei ole muulla tavalla valmistettu

Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen a alakohta.

7004 20 10 7004 20 99

massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros

Ks. alanimikkeiden 7003 12 10—7003 12 99 selittävät huomautukset.

7005

Float-lasi ja pinnalta hiottu tai kiillotettu muu tasolasi, myös sellaiset, joissa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu

Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen a alakohta.

7005 10 05 7005 10 80

ilman lankavahvistusta oleva lasi, jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros

Ks. alanimikkeiden 7003 12 10—7003 19 90 selittävät huomautukset sekä alanimikkeiden 7003 12 10—7003 12 99 selittävien huomautusten ensimmäisen kappaleen ensimmäinen lause.

7005 21 25 7005 21 80

massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai ainoastaan pinnalta hiottu

Ilmaisun ”samennettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 7003, B kohta.

7010

Lasiset pullot, myös koripullot, tölkit, ruukut, ampullit ja muut astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljetukseen tai pakkaamiseen; lasiset säilöntätölkit; lasiset tulpat, kannet ja muut sulkimet

7010 90 21

lasiputkista valmistetut

Nämä astiat ovat poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia, ja niissä on säännölliset, yhtenäiset seinämät, joiden paksuus on yleensä alle 2 mm. Niissä ei ole kohomerkintöjä, kuten numeroita, logoja, viivoja tai karhennuksia. Silmämääräisesti tarkasteltaessa lasissa on tuskin lainkaan havaittavissa optista vääristymää.

Näiden astioiden vetoisuus on yleensä 1—100 ml.

Niitä käytetään ensisijaisesti farmaseuttisten ja diagnostisten tuotteiden pakkaamiseen.

7013

Lasiesineet, jollaisia käytetään pöytä-, keittiö-, toaletti- tai toimistoesineinä, sisäkoristeluun tai sen kaltaiseen tarkoitukseen (muut kuin nimikkeeseen 7010 tai 7018 kuuluvat)

7013 10 00

lasikeramiikkaa

Ilmaisun ”lasikeramiikka” määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden viimeisen kappaleen 2 kohta.

7013 22 10 ja 7013 22 90

lyijykristallia

Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

7013 33 11 7013 33 99

lyijykristallia

Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

7013 41 10 ja 7013 41 90

lyijykristallia

Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

7013 42 00

lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10–6/K 0—300 °C:n lämpötila-alueella

Ks. alanimikkeen 7002 32 00 selittävät huomautukset.

7013 91 10 ja 7013 91 90

lyijykristallia

Ilmaisun ”lyijykristalli” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

7015

Kellonlasit ja niiden kaltaiset lasit, lasit näköä korjaamattomiin tai korjaaviin silmälaseihin, kuperat, taivutetut, koverretut tai vastaavalla tavalla muotoillut, optisesti työstämättömät; ontot lasipallot ja niiden segmentit, tällaisten lasien valmistukseen käytettävät

7015 10 00

lasit näköä korjaaviin silmälaseihin

Ks. HS-selitykset, nimike 7015, C kohta.

7015 90 00

muut

Ks. HS-selitykset, nimike 7015, A ja B kohdat.

7016

Laatat, tiilet ja muut puristetut tai valetut lasitavarat, myös lankavahvisteiset, jollaisia käytetään rakennuksiin ja muihin rakenteisiin; lasikuutiot ja lasinpalaset, myös alustalla, mosaiikkityöhön tai sen kaltaiseen koristetarkoitukseen; lyijykehysteiset ikkunat ja niiden kaltaiset tavarat; solu- tai vaahtolasi laattoina, levyinä, eristysvaippoina tai niiden kaltaisessa muodossa

Valssatut lasilaatat (esim. opaalilasia tai ulkonäöltään marmoria muistuttavaa lasia) eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 7003 tai 7005.

7017

Lasiset laboratorioesineet sekä hygieeniset ja farmaseuttiset lasiesineet, myös asteikolla varustetut tai täsmätyt

7017 10 00

sulatettua kvartsia tai muuta sulatettua piidioksidia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvissa tuotteissa on vähintään 99 painoprosenttia piidioksidia. Tällaisten tuotteiden raaka-aineena käytetään hyvin puhdasta kvartsihiekkaa, vuorikristallia tai haihtuvia piiyhdisteitä. Kvartsihiekasta valmistettu lasitavara on sameaa tai enintään läpikuultavaa. Vuorikristallista tai haihtuvasta piiyhdisteestä valmistettu lasitavara on kuitenkin täysin kirkasta ja läpinäkyvää.

7017 20 00

muuta lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10–6/K 0—300 °C:n lämpötila-alueella

Ks. alanimikkeen 7002 32 00 selittävät huomautukset.

7018

Lasihelmet, luonnonhelmien sekä jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät ja niiden kaltaiset pienet lasitavarat ja niistä valmistetut esineet, muut kuin epäaidot korut; lasisilmät, muut kuin proteesit; pienoispatsaat ja muut koriste-esineet, lasista ns. lampputyönä tehdyt, muut kuin epäaidot korut; lasijyväset (microspheres), läpimitta enintään 1 mm

7018 10 11 ja 7018 10 19

lasihelmet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

HS-selityksissä, nimikkeen 7018 kohdassa A kuvaillut tavarat,

2.

ensimmäisessä kohdassa mainittujen tavaroiden kaltaiset tavarat, jotka tunnetaan kaupallisella nimellä ”lasihelmet” ja jotka ovat suurempia (jopa noin saksanpähkinän kokoisia) lasihelmiä. Nämä enimmäkseen kaulanauhojen ja rannerenkaiden valmistukseen tarkoitetut tavarat ovat hyvin eri muotoisia (esim. pallon, puolipallon, kyyneleen, arpakuution, lieriön, pienen putken, kartion tai monitahokkaan muotoisia) ja myös lävistettyjä.

Pienet lasiputket katsotaan näihin alanimikkeisiin luokiteltaviksi lasihelmiksi, jos niiden ulkoläpimitta on enintään 4 mm ja pituus enintään 24 mm. Näitä putkia ei pidä sekoittaa erityisiin standardoituihin lyijylasiputkiin, joita käytetään hehku- ja volframilamppujen valmistukseen; tällaiset putket ovat yleensä värittömiä ja ne luokitellaan nimikkeeseen 7002.

Näiden alanimikkeiden tavarat esitetään yleensä tullattavaksi irtotavarana, pusseihin tai laatikoihin pakattuina jne.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. samankokoiset ja -väriset lasihelmet, jotka on pujotettu lankaan ilman erottavia solmuja tai kiinnikkeitä kuljetuksen ja pakkaamisen helpottamiseksi. Tällaisten helminauhojen lankojen vapaat päät sidotaan tavallisesti yhteen niin, että helminauhoista muodostuu nippuja eikä näin ollen käyttövalmiita koruja.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu seuraavat tavarat:

a)

helminauhat (myös nipuiksi sidotut), joissa erikokoiset tai -väriset helmet on pujotettu lankaan tietyllä tavalla (esim. eriväriset ja -kokoiset helmet, jotka vuorottelevat nauhassa säännöllisesti tai helmet, jotka on pujotettu lankaan suuruusjärjestyksessä) tai joissa helmet on erotettu toisistaan solmuilla (nimike 7117),

b)

helminauhat (myös sellaiset, joissa on samankokoisia, -värisiä tai samalla tavalla valmistettuja helmiä), joissa on kiinnikkeitä tai niiden kaltaisia mekanismeja tai jotka ovat niin lyhyitä, että ne soveltuvat käytettäviksi kaulanauhoina (nimike 7117).

7018 10 11

hiotut ja mekaanisesti kiillotetut

Tämän alanimikkeen hiotut ja mekaanisesti kiillotetut helmet eroavat alanimikkeen 7018 10 19 kiiltosulattamalla valmistetuista helmistä siinä, että niissä on täysin sileät pinnat ja terävät särmät. Lisäksi tämän alanimikkeen helmien reikien reunat on usein viistottu (joskus myös kiillotettu) ja niissä on teräväksi leikatut särmät, jotka vastaavat viereisiä viisteitä, kun taas kiiltosulattamalla valmistettujen helmien reikien reunat ovat usein pyöristettyjä eikä niissä viisteet yhdy teräviin särmiin.

Alanimikkeiden 7018 10 11 ja 7018 10 19 selittävien huomautusten ensimmäisen kappaleen 2 kohdassa mainitut tavarat ovat pääasiallisesti niitä helmiä, jotka on useimmiten hiottu ja mekaanisesti kiillotettu.

7018 10 30

luonnonhelmien jäljitelmät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa B kuvaillut tavarat.

Alanimikkeiden 7018 10 11 ja 7018 10 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin luonnonhelmien jäljitelmistä tehtyjä helminauhoja.

7018 10 51 ja 7018 10 59

jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa C kuvaillut tavarat.

7018 10 51

hiotut ja mekaanisesti kiillotetut

Tämän alanimikkeen hiotut ja mekaanisesti kiillotetut jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät eroavat niiden kaltaisista, alanimikkeeseen 7018 10 59 luokiteltavista kiiltosulattamalla valmistetuista tavaroista siinä, että niissä on täysin sileät pinnat ja terävät särmät.

7018 10 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. korallijäljitelmät, helmet ja cabochonit (muut kuin luonnonhelmien tai jalo- ja puolijalokivien jäljitelmät), joita käytetään hattuneulojen päissä ja korvakorujen riipuksissa, sekä pienet lasiputket, joista tehdään hapsuja.

Tämän alanimikkeen pienten lasiputkien ja alanimikkeisiin 7018 10 11 ja 7018 10 19 lasihelminä luokiteltavien pienten lasiputkien eroista, ks. alanimikkeiden 7018 10 11 ja 7018 10 19 selittävien huomautusten toinen kappale.

7018 20 00

lasijyväset (microspheres), läpimitta enintään 1 mm

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa H kuvaillut tavarat.

7018 90 10

lasisilmät; pienistä lasitavaroista valmistetut esineet

Ks. HS-selitykset, nimike 7018, E ja F kohta.

7018 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 7018 kohdassa G kuvaillut esineet.

7019

Lasikuidut (myös lasivilla) ja niistä valmistetut tavarat (esim. lanka, kudotut kankaat)

Tämän nimikkeen lasikuidut tuotetaan lasikuitusekoitteista, ts. lasituotteista, joissa säikeet ovat enimmäkseen yhdensuuntaisia. On olemassa kahdenlaisia lasikuitusekoitteita:

jatkuva lasikuitu, jossa on suuri määrä jatkuvia yhdensuuntaisia säikeitä, joiden läpimitta on tavallisesti 5—15 μm (miljoonasosametriä). Nämä säikeet pysyvät koossa yhtenä lankana [”lasikuitulankana” tai jatkuvakuituisena, kiertämättömänä lankana (rovings)] liistausaineen (yleensä muoviainetta) avulla. Nämä langat ovat ulkonäöltään jatkuvakuituisen kiertämättömän silkkilangan kaltaisia;

katkottu lasikuitu, jossa on vaihteleva määrä eripituisia säikeitä ja josta muodostuu jatkuvakuituinen, kiertämätön lanka (rovings), joka on pehmeää ja ulkonäöltään karvaista.

7019 11 00

silvotut säikeet, pituus enintään 50 mm

Ks. alanimikkeen 7019 11 HS-alanimikeselitykset.

7019 12 00

jatkuvakuituinen, kiertämätön lanka (rovings)

Ks. alanimikkeen 7019 12 HS-alanimikeselitykset.

7019 19 90

katkokuitua

Ks. alanimikkeen 7019 19 HS-alanimikeselitykset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. katkokuiduista valmistetut langat.

7019 31 00

matot

Ks. alanimikkeen 7019 31 HS-alanimikeselitykset.

7019 32 00

ohutlevyt (voiles)

Ks. alanimikkeen 7019 32 HS-alanimikeselitykset.

7019 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. massatavara, joka on keskenään sekoitetuista yksittäisistä eripituisista säikeistä koostuvaa massaa (lasivanu ja lasivilla), jota käytetään lämpö- tai äänieristeenä ja joka tavallisesti esitetään tullattavaksi paaleina tai paperisäkkeihin pakattuna.

7020 00

Muut lasitavarat

7020 00 07 ja 7020 00 08

Termospullojen ja muiden termosastioiden lasisäiliöt

Ks. HS-selitykset, nimike 7020, toisen kappaleen 4 kohta.

7020 00 08

valmiit

Ilmaisulla ”valmiit” tarkoitetaan ainoastaan lasisäiliöitä, jotka ovat valmiita päällystettäviksi suojakerroksella.

XIV JAKSO

LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALOMETALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT

71 RYHMÄ

LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALOMETALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT

I. LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET SEKÄ JALO- JA PUOLIJALOKIVET

7101

Luonnonhelmet ja viljellyt helmet, myös valmistetut tai lajitellut, mutta eivät asennetut, kiinnitetyt tai lankaan pujotetut; luonnonhelmet tai viljellyt helmet, kuljetuksen helpottamiseksi väliaikaisesti lankaan pujotetut

7101 10 00

luonnonhelmet

Ks. HS-selitykset, nimike 7101, neljä ensimmäistä kappaletta.

7101 21 00 ja 7101 22 00

viljellyt helmet

Ks. HS-selitykset, nimike 7101, viides kappale.

7101 21 00

valmistamattomat

Ks. HS-selitykset, nimike 7101, kuudes kappale.

7101 22 00

valmistetut

Ks. HS-selitykset, nimike 7101, kuudes kappale.

7102

Timantit, myös valmistetut, mutta eivät asennetut tai kiinnitetyt

7102 10 00

lajittelemattomat

Ks. alanimikkeen 7102 10 HS-alanimikeselitykset.

7102 21 00 ja 7102 29 00

teollisuustimantit

Ks. alanimikkeiden 7102 21 ja 7102 29 HS-alanimikeselitykset.

7102 21 00

valmistamattomat tai ainoastaan sahatut, halkaistut tai raakahiotut

Ks. alanimikkeiden 7102 21 ja 7102 29 HS-alanimikeselitykset.

Raakahionta tarkoittaa menetelmää, jossa raakatimanttia hiotaan toista timanttia vasten niin, että raakatimantista saadaan halutun kokoinen.

7102 31 00 ja 7102 39 00

muut kuin teollisuustimantit

Ks. alanimikkeiden 7102 31 ja 7102 39 HS-alanimikeselitykset.

7102 31 00

valmistamattomat tai ainoastaan sahatut, halkaistut tai raakahiotut

Ks. alanimikkeiden 7102 31 ja 7102 39 HS-alanimikeselitykset, toinen kappale.

Raakahionta tarkoittaa menetelmää, jossa raakatimanttia hiotaan toista timanttia vasten niin, että raakatimantista saadaan halutun kokoinen.

7103

Jalokivet (muut kuin timantit) ja puolijalokivet, myös valmistetut tai lajitellut, mutta eivät asennetut, kiinnitetyt tai lankaan pujotetut; lajittelemattomat jalokivet (muut kuin timantit) ja puolijalokivet, kuljetuksen helpottamiseksi väliaikaisesti lankaan pujotetut

7103 10 00

valmistamattomat tai ainoastaan sahatut tai karkeasti muotoillut

Ks. alanimikkeen 7103 10 HS-alanimikeselitykset.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu dupleteiksi tai tripleteiksi valmistetut kivet (alanimike 7103 91 00 tai 7103 99 00).

7103 91 00 ja 7103 99 00

muulla tavalla valmistetut

Ks. alanimikkeiden 7103 91 ja 7103 99 HS-alanimikeselitykset.

Dupleteiksi tai tripleteiksi valmistetuilla kivillä tarkoitetaan kiviä, jotka on valmistettu istuttamalla päällekkäin yksi jalo- tai puolijalokivi (dupletin tai tripletin yläpuoli) ja joko yksi tai kaksi muuta jalo- tai puolijalokiveä (tavallisesti halvempaa laatua) tai muuta ainetta (esim. rekonstruoitua kiveä tai lasia).

Ks. HS-selitykset, nimikkeen 7103 kolmas ja viides kappale kivistä, joita ei pidetä näihin alanimikkeisiin luokiteltavina, muulla tavalla valmistettuina kivinä sekä myös kivistä, jotka luokitellaan 90 tai 91 ryhmään, vaikka ne olisivat kiinnittämättömiä tai asentamattomia.

Raakakivet (”blanks”) luokitellaan alanimikkeeseen 7103 10 00.

7103 91 00

rubiinit, safiirit ja smaragdit

Rubiini on korundi, jonka punainen väri on peräisin kromisuolajäämistä.

Safiiri on myös korundi, jonka tummansininen väri on peräisin sen sisältämistä kobolttisuolajäämistä.

Smaragdi on berylli, joka esiintyy tavallisesti prismamaisena ja jonka vihreä väri on peräisin kromioksidijäämistä. Smaragdi on hieman kovempaa ainetta kuin kvartsi, mutta ei niin kovaa kuin korundi ja timantti. Smaragdin suuri arvo perustuu sen väriin ja läpinäkyvyyteen. Se hiotaan useimmiten suorakaiteen tai neliön muotoiseksi.

7104

Synteettiset tai rekonstruoidut jalo- ja puolijalokivet, myös valmistetut tai lajitellut, mutta eivät asennetut, kiinnitetyt tai lankaan pujotetut; lajittelemattomat synteettiset tai rekonstruoidut jalo- ja puolijalokivet, kuljetuksen helpottamiseksi väliaikaisesti lankaan pujotetut

7104 10 00

pietsosähköinen kvartsi

Ks. alanimikkeen 7104 10 HS-alanimikeselitykset.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

pietsosähköiset kiteet, jotka on valmistettu kemiallisista yhdisteistä kuten seignettisuolasta eli Rochellen suolasta (kaliumnatriumtetrahydraatin kaksoistartraatti), bariumtitanaatista, ammoniumortomonofosfaatista tai rubidiumortomonofosfaatista (alanimike 3824 90 96),

b)

pietsosähköiset kiteet, jotka on valmistettu luonnonkivestä (esim. kvartsi, turmaliini) (nimike 7103),

c)

pietsosähköiset kiteet, jotka on valmistettu muista synteettisistä kivistä kuin synteettisestä kvartsista (alanimike 7104 20 00 tai 7104 90 00),

d)

asennetut pietsosähköiset kiteet (alanimike 8541 60 00).

7104 20 00

muut, valmistamattomat tai ainoastaan sahatut tai karkeasti muotoillut

Alanimikkeen 7103 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7104 90 00

muut

Alanimikkeiden 7103 91 ja 7103 99 HS-alanimikeselitykset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7105

Luonnon- tai synteettisistä jalo- ja puolijalokivistä saatu pöly ja jauhe

7105 10 00

timanteista saatu

Ks. HS-selitykset, nimike 7105, kolmas ja neljäs kappale.

7105 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jalokivigranaateista saatu pöly ja jauhe.

II. JALOMETALLIT JA JALOMETALLILLA PLETEROIDUT METALLIT

7106

Hopea (myös kullattu tai platinoitu hopea), muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena

7106 10 00

jauhe

Ilmaisun ”jauhe” määrittelystä, ks. tämän ryhmän 1 alanimikehuomautus.

Jauhemaisia tuotteita, jotka eivät vastaa tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksessa määrättyä jyväkokoa, pidetään alanimikkeen 7106 91 00 rakeina.

Jauheena ei pidetä hopean ja hopeaseosten työstämisessä syntyneitä jätteitä, kuten esim. viilajauhe, lakaisut, pöly, jotka soveltuvat ainoastaan metallien talteenottamiseen tai käytettäväksi kemikaalien valmistuksessa. Nämä jätteet luokitellaan nimikkeeseen 7112.

Viilajauhe, joka on eroteltu muusta aineesta ja josta on tehty (esim. seulomalla) jyväkooltaan homogeeninen, pidetään kuitenkin tämän alanimikkeen jauheena, jos se täyttää edellä mainitut vaatimukset.

7106 91 00

muokkaamaton

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. HS-selityksissä, nimikkeen 7106 kohdassa II kuvaillut tuotteet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu myös harkot, joissa on kaupallista tarkoitusta varten sileä pinta ja tarkastusleima.

Hopea ja hopeaseokset jyvinä luokitellaan tähän alanimikkeeseen, jos ne eivät täytä tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen vaatimuksia.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. vetämällä tai valssaamalla valmistetut tangot (alanimike 7106 92 00).

7108

Kulta (myös platinoitu kulta), muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena

7108 11 00

jauhe

Alanimikkeen 7106 10 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7108 12 00

muu muokkaamaton

Alanimikkeen 7106 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7108 20 00

monetaarinen

Ks. alanimikkeen 7108 20 HS-alanimikeselitykset.

7110

Platina, muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena

Seosten luokittelusta tämän nimikkeen alanimikkeisiin, ks. tämän ryhmän 3 alanimikehuomautus.

7110 11 00 7110 19 80

platina

Ilmaisun ”platina” määrittelystä näiden alanimikkeiden yhteydessä, ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

7110 11 00

muokkaamaton ja jauhe

Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7110 21 00

muokkaamaton ja jauhe

Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7110 31 00

muokkaamaton ja jauhe

Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7110 41 00

muokkaamaton ja jauhe

Alanimikkeiden 7106 10 00 ja 7106 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7112

Jalometallien tai jalometallilla pleteroitujen metallien jätteet ja romu; muu jäte ja romu, jossa on jalometallia tai jalometalliyhdisteitä, pääasiassa jalometallien talteenottoon tarkoitettu

Jalometallien tai jalometallilla pleteroitujen metallien jätteet ja romu, jotka on sulatettu ja valettu harkkojen, laattojen tai niiden kaltaiseen muotoon, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan muokkaamattomana metallina.

III. KORUT SEKÄ KULTA- JA HOPEASEPÄNTEOKSET JA MUUT TAVARAT

7113

Korut ja niiden osat, jalometallia tai jalometallilla pleteroitua metallia

Ks. tämän ryhmän 2 huomatuksen A alakohta ja 9 huomautus.

7114

Kulta- ja hopeasepänteokset ja niiden osat, jalometallia tai jalometallilla pleteroitua metallia

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen A alakohta ja 10 huomautus.

7116

Tavarat, jotka on valmistettu luonnonhelmistä tai viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä

Ks. tämän ryhmän 2 huomautuksen B alakohta.

7117

Epäaidot korut

Ks. tämän ryhmän 11 huomautus.

7117 11 00 ja 7117 19 00

epäjaloa metallia, myös hopeoidut, kullatut tai platinoidut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

Epäjaloa metallia olevat ketjut, jotka on leikattu määräpituisiksi ja joista jokaisesta voi viimeistellä yhden epäaidon korun tai pukukorun esim. liittämällä niihin kiinnikkeet. Tällaisten ketjujen määräpituus on yleensä enintään 2 metriä.

2.

Epäjaloa metallia olevat koristeaiheet, jotka määritellään HS-selityksissä nimikkeen 7117 kohdassa b. Alla on esimerkkejä näistä koristeaiheista:

Image

XV JAKSO

EPÄJALOT METALLIT JA EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT

Yleisohjeita

Muista kuin rautametalleista peräisin olevat jätteet ja romu, jotka on sulatettu ja valettu valanteiksi, harkoiksi, möhkäleiksi tai niiden kaltaiseen muotoon, luokitellaan muokkaamattomana metallina eikä jätteenä tai romuna. Näin ollen ne luokitellaan esim. nimikkeeseen 7601 (alumiini), 7801 (lyijy), 7901 (sinkki) tai alanimikkeeseen 8104 11 00 tai 8104 19 00 (magnesium).

Ilmaisulla ”metalli” tarkoitetaan myös metallia, joka on rakenteeltaan amorfinen (kiteetön), kuten metallurgiset lasit ja jauhemetallurgiatuotteet.

72 RYHMÄ

RAUTA JA TERÄS

Yleisohjeita

A.

Taotut tuotteet ja valssatut tuotteet voidaan erottaa toisistaan usealla tavalla, jos tällainen erottelu on tehtävä (nimikkeet 7207, 7214, 7216, 7218, 7224 ja 7228).

Jos koko kappale on nähtävillä, siitä on ensin tutkittava, miten sen poikkileikkaus vaihtelee:

jos vaihtelut eivät toistu säännöllisesti, tuote on taottu,

toisaalta jos vaihtelut toistuvat säännöllisesti tai jos poikkileikkaus on tasainen, tuote voi olla taottu tai valssattu. Tässä tapauksessa kaikki seuraavat asiat on tutkittava kappaleesta:

1.

Poikkileikkauksen läpimitat

Jos läpimitat ovat suuria (poikkileikkaus, jonka pinta-ala on suurempi kuin 1 50  000 mm2), tuote on luultavasti taottu. Jos läpimitat ovat pieniä (vähimmäisläpimitta on pienempi kuin 15 mm), tuote on luultavasti valssattu.

2.

Poikkileikkauksen muoto

Jos poikkileikkauksen muoto on yksinkertainen (esim. neliö, suorakaide, pyöreä, kuusikulmainen jne.), tuote voi olla joko valssattu tai taottu, kun taas tuotteet, joiden muoto on monimutkaisempi, on lähes aina valssattu.

3.

Pituus

Jos tuote on pitempi kuin 5 m, se on lähes varmasti valssattu. Jos tuote on lyhyempi, se voi olla joko valssattu tai taottu.

4.

Mittatoleranssit

Poikkileikkauksen mittatoleranssit ovat paljon pienemmät valssatuissa tuotteissa kuin taotuissa tuotteissa.

5.

Metallografinen rakenne

Koska valssattujen tuotteiden muokkausaste on tavallisesti huomattavasti suurempi kuin taottujen tuotteiden, tuotteet voidaan lähes aina erottaa toisistaan mikroskooppitutkimuksen avulla.

Pääasiallisia tutkittavia tekijöitä ovat sulkeumat ja rakenne:

a)

Valssatuissa tuotteissa sulkeumat ovat hyvin ohuiksi venyneitä ja ne ovat lähes täysin yhdensuuntaiset valssaussuunnan kanssa. Sen sijaan taotuissa tuotteissa sulkeumat ovat lyhyempiä (muodoltaan lähes elliptisiä) ja ne eivät ole täysin yhdensuuntaisia valssaussuunnan kanssa.

b)

Hehkutuksen jälkeen valssatuissa tuotteissa, jos ne on karkaistu ja päästetty, on lähes täysin suoraviivaisia suotaumia, jotka ovat yhdensuuntaiset valssaussuunnan kanssa. Taotuissa tuotteissa taas tällaiset merkit ovat paljon harvinaisempia tai puuttuvat kokonaan.

6.

Määrä

Taottuja tuotteita toimitetaan tavallisesti pienissä erissä.

Valssaaminen voidaan suorittaa kuuma- tai kylmävalssauksena. Valssattavan kappaleen muodosta sekä valssien muodosta ja keskinäisestä järjestyksestä riippuen, menetelmää voidaan käyttää levyvalmisteiden kuten levyjen tai nauhojen valmistamiseen, poikkileikkaukseltaan pyöreiden tai monikulmion muotoisten tankojen samoin kuin poikkileikkaukseltaan eri muotoisten profiilien sekä putkien valmistamiseen.

B.

Eräiden plastisten muokkausmenetelmien (esim. valssaus, taonta, muottitaonta) määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan A ja B kohdat.

C.

Kuumavalssattujen ja -vedettyjen tuotteiden ja kylmänä muokattujen tai viimeisteltyjen tuotteiden erosta, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan B kohdan viimeinen kappale.

Jotkin edellä mainituista kuuma- ja kylmävalssattujen tuotteiden välisistä eroista voivat pienentyä tai hävitä, jos kylmävalssattuja tuotteita hehkutetaan. Vastaavasti kuumavalssatut tuotteet voidaan kevyesti viimeistellä kylmänä, jolloin kuumavalssattujen ja kylmävalssattujen tuotteiden väliset erot rajoittuvat pinnan kovuuteen ja ulkonäköön.

Kuumavalssatut tai -vedetyt tangot ja profiilit voidaan viimeistellä kylmänä vetämällä tai muilla menetelmillä – erityisesti oikaisemalla tai kalibroimalla – mitkä antavat tuotteelle paremman laadun ja ulkonäön. Tällä tavoin valmistetut tuotteet luokitellaan ”kylmänä muokattuina tai kylmänä viimeisteltyinä”.

Yksinkertaista kylmäoikaisua ja karkeaa hehkutushilseen poistoa ei kuitenkaan pidetä oikaisu- tai kalibrointimenetelminä ja näin ollen ne eivät muuta tankojen ja profiilien, joita ei ole enempää valmistettu kuin kuumavalssattu tai pursotettu, luokittelua. Vastaavasti tällaisia tankoja, jotka on kierretty, ei pidetä ”kylmänä viimeisteltyinä”.

D.

Pleteroinnin määrittelystä, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 e alakohta.

Jalometallilla pleteroidut epäjalot metallit luokitellaan 71 ryhmään pleteroinnin paksuudesta riippumatta (ks. HS-selitykset, 71 ryhmä).

E.

Pintakäsittelyä koskevista selittävistä huomautuksista, ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 d alakohta.

F.

Viimeistelemättömät taokset, joissa ei ole enää nimikkeiden 7207, 7218 ja 7224 takomalla karkeasti muovattujen kappaleiden ulkonäköä, luokitellaan samoihin nimikkeisiin kuin viimeistellyt tavarat (tavallisesti 82, 84, 85 ja 87 ryhmien nimikkeet). Näin ollen kampiakselien valmistukseen käytettävät rauta- ja terästaokset luokitellaan nimikkeeseen 8483.

I. RAAKA-AINEET; RAKEINA TAI JAUHEENA OLEVAT TUOTTEET

7201

Harkkorauta ja peilirauta, harkkoina, möhkäleinä tai muussa alkumuodossa

Harkkorauta ja peilirauta on määritelty tämän ryhmän 1 huomautuksen a ja b alakohdassa.

Tämän ryhmän 1 huomautuksen a alakohdan määritelmän mukainen harkkorauta, jossa on enemmän kuin 6, mutta enintään 30 painoprosenttia mangaania, luokitellaan kuten peilirauta (alanimike 7201 50 90). Seos, jossa on tällainen mangaanipitoisuus, on luokiteltava ferroseoksena, jos siinä on muuta ainetta suhteessa enemmän kuin mitä 1 huomautuksen a alakohdassa on lueteltu, esim. jos seoksen piipitoisuus on suurempi kuin 8 painoprosenttia, se luokiteltaan alanimikkeisiin 7202 21 00–7202 29 90 (ferropii). (Jos esimerkkiseoksessa on enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enemmän kuin 8 painoprosenttia piitä, sitä on pidettävä ferropiimangaanina, joka luokitellaan alanimikkeeseen 7202 30 00. Jos ko. seoksessa on lisäksi muuta seosainetta siinä suhteessa kuin 1 huomatuksen c alakohdassa on määrätty, se on luokiteltava alanimikkeeseen 7202 99 80.)

Tämän ryhmän 1 huomautuksen a alakohdan määritelmän mukaisessa harkkoraudassa, joka ei ole peilirautaa ja joka siten on luokiteltava alanimikkeisiin 7201 10 11–7201 50 90, on enintään 6 painoprosenttia mangaania. Tämän tyyppinen harkkorauta luokitellaan edelleen seosainepitoisuudesta riippuen joko seostamattomaksi harkkoraudaksi (alanimikkeet 7201 10 11–7201 20 00) tai seostetuksi harkkoraudaksi (alanimike 7201 50 10 tai 7201 50 90).

Seostettu harkkorauta on määritelty tämän ryhmän 1 alanimikehuomautuksen a alakohdassa. Seostamattomassa harkkoraudassa voi olla painosta enemmän kuin (erikseen tai yhdessä mitattuna):

0,2 prosenttia kromia,

0,3 prosenttia kuparia,

0,3 prosenttia nikkeliä,

0,1 prosenttia kutakin seuraavista aineista: alumiini, molybdeeni, titaani, volframi, vanadiini.

7201 50 10

seostettu harkkorauta, jossa on vähintään 0,3 painoprosenttia, mutta enintään 1 painoprosentti titaania ja vähintään 0,5 painoprosenttia, mutta enintään 1 painoprosentti vanadiinia

Tämän alanimikkeen tuotteita käytetään pääasiallisesti valmistettaessa komponentteja, joiden on oltava erityisesti kulutusta kestäviä, kuten kampiakselit, jarrurummut, pumppujen männät, valssauksessa käytettävät sylinterimäiset valssit, muottitaonnassa käytettävät muotit, putkien kulmakappaleet, harkkomuotit.

7201 50 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavan tyyppiset harkkoraudat:

1.

Harkkoraudat, joissa on nikkeliä (0,5–3,5 painoprosenttia) ja joista valmistetaan tavaroita, joilla on suuri rasituslujuus.

2.

Ni-Hard -rauta (jossa on 3,3–5 painoprosenttia nikkeliä ja 1,4–2,6 painoprosenttia kromia), josta valmistetaan tavaroita, joilla on suuri kulutuskestävyys.

3.

Harkkoraudat, joiden nikkeli-, kromi-, pii- tai kuparipitoisuus on suuri ja joista valmistetaan tavaroita, joiden on oltava korroosionkestäviä.

4.

Myös nikkeliä tai kromia sisältävät harkkoraudat, joista valmistetaan kuumuutta kestäviä tavaroita.

5.

Kuparia sisältävät harkkoraudat.

7202

Ferroseokset

Ilmaisu ”ferroseokset” on määritelty tämän ryhmän 1 huomautuksen c alakohdassa, jossa määritellään erityisesti alkuaineraudan ja muiden kun rautapohjaisten seos-aineiden pitoisuusrajat.

Ferroseosten luokittelusta nimikkeen 7202 alanimikkeisiin, ks. tämän ryhmän 2 alanimikehuomautus.

Näin ollen esim. ferroseos, jossa on enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enintään 8 painoprosenttia piitä, luokitellaan alanimikkeisiin 7202 11 20–7202 19 00. Jos tässä seoksessa on kuitenkin enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enemmän kuin 8 painoprosenttia piitä, se luokitellaan alanimikkeeseen 7202 30 00. Vastaavasti ferropiimangaanialumiiniseoksessa on oltava enemmän kuin 8 painoprosenttia piitä, enemmän kuin 30 painoprosenttia mangaania ja enemmän kuin 10 painoprosenttia alumiinia, jotta se luokiteltaisiin alanimikkeeseen 7202 99 80.

Jos binaariselle, ternaariselle tai kvarternaariselle ferroseokselle ei ole erikseen omaa alanimikettä, se luokitellaan alanimikkeeseen 7202 99 80.

Rauta- ja terästeollisuuden jätetuotteet, jotka on sulatettu ja valettu uudelleen karkeiksi valanteiksi tai harkoiksi (harkoiksi valettu jäte) ja joilla on ferroseoksen koostumus sekä joita käytetään lisäaineina erikoisterästen valmistuksessa, luokitellaan nimikkeen 7202 alanmikkeisiin niiden olennaisen aineosan mukaan.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu jäännökset, jotka ovat syntyneet muiden kuin rautametallien sulatuksen yhteydessä ja joita ei niiden sisältämän rikin, fosforin tai muiden epäpuhtauksien vuoksi voida käyttää ferroseoksina (tavallisesti nimike 2620).

7202 11 20 7202 19 00

ferromangaani

Ferromangaani esiintyy karkeina kappaleina, joilla on valkoinen hohtava murtopinta. Se on haurasta ja hyvin kovaa ainetta. Sitä käytetään teräksen pelkistämiseen, rikinpoistoon ja uudelleen hiiletykseen sekä, mangaanipitoisuutta lisäämällä, myös teräksen seosaineena.

7202 11 20 ja 7202 11 80

jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. ferromangaanit, joiden hiilipitoisuus on korkea (korkeahiilinen ferromangaani). Yleisimmin käytetyssä laadussa on 6–7 painoprosenttia hiiltä. Mangaania on oltava enemmän kuin 30 painoprosenttia, mutta tavallisesti sitä on 70–80 painoprosenttia.

7202 19 00

muu

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat keski- (1,25–1,5 painoprosenttia) ja matalahiiliset (vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia) ferromangaanit. Näiden ferromangaanien mangaanipitoisuus on 80–90 painoprosenttia.

Tällaisia tuotteita käytetään valmistettaessa alhaisen hiilipitoisuuden vaativia mangaaniteräksiä.

7202 21 00 7202 29 90

ferropii

Ferropiillä on kiiltävänharmaa murtopinta ja se on haurasta. Markkinoilla on saatavilla laatuja, joiden piipitoisuus vaihtelee 10 painoprosentista lähes 96 painoprosenttiin ja joiden hiilipitoisuus on matala (0,1–0,2 painoprosenttia).

Ferropiitä käytetään joko teräksen mellotukseen tai piipitoisten terästen (erityisesti ”sähköteknisten teräslevyjen”) valmistukseen tai (kalliimman piin sijasta) pelkistysaineena (silicon-thermal -menetelmä, jossa piitä käytetään lämmön tuojana) muissa metallurgisissa menetelmissä, esim. magnesiummetallurgiassa.

7202 30 00

ferropiimangaani

Ferropiimangaania, josta käytetään myös yksinkertaisempaa nimeä piimangaani, käytetään eri muodoissa, joissa on enemmän kuin 8, mutta enintään 35 painoprosenttia piitä ja enemmän kuin 30, mutta enintään 75 painoprosenttia mangaania sekä enintään 3 painoprosenttia hiiltä.

Ferropiimangaania käytetään ferropiin tavoin, mutta piin ja mangaanin yhteisvaikutus minimoi epämetallisten sulkeumien syntymistä ja vähentää seoksen happipitoisuutta.

7202 41 10 7202 49 90

ferrokromi

Ferrokromi on hyvin kovaa kiteistä massaa, jossa kiteet ovat joskus erittäin kehittyneitä.

Ferrokromissa on tavallisesti 60–75 painoprosenttia kromia. Tavallisessa ferrokromissa on 4–10 painoprosenttia hiiltä, mutta hiilipitoisuus voi olla niinkin matala kuin 0,01 painoprosenttia, mikä vastaavasti vähentää ferrokromin haurautta. Ferrokromia käytetään kromiterästen valmistukseen.

7202 50 00

ferropiikromi

Ferropiikromissa on tavallisesti 30 painoprosenttia piitä ja 50 painoprosenttia kromia. Hiilipitoisuus voi olla, kuten ferrokromissakin, korkea tai hyvin matala.

Ferropiikromia käytetään samaan tarkoitukseen kuin ferrokromia. Ferropiikromin sisältämä pii helpottaa teräksen pelkistämistä.

7202 60 00

ferronikkeli

Tämän alanimikkeen ferronikkelissä on vähemmän kuin 0,5 painoprosenttia rikkiä ja sitä käytetään tavallisesti seosaineena nikkeliteräksen valmistuksessa.

Ferronikkeliä, jossa on 0,5 painoprosenttia tai enemmän rikkiä, ei voida käyttää sellaisenaan nikkeliterästen valmistukseen. Tällaista ferronikkeliä pidetään nikkelimetallurgian välituotteena ja näin ollen se luokitellaan nimikkeeseen 7501.

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan kuitenkin määrätyt seokset, joista käytetään markkinoilla nimeä valunikkeli ja joita käytetään erityisesti korroosionkestävien tai korkeita lämpötiloja kestävien tavaroiden valamiseen. Tällaisia seoksia ovat esim. tietyn tyyppiset austeniittiset valuraudat, joilla on useita rekisteröityjä kauppanimiä ja joissa on enintään 36 painoprosenttia nikkeliä, enintään 6 painoprosenttia kromia, enintään 6 painoprosenttia piitä ja enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä sekä joskus pieniä määriä muita aineita (alumiinia, mangaania, kuparia jne.). Yhdistetyssä nimikkeistössä näitä tuotteita ei voida pitää harkkorautana, koska niiden nikkelipitoisuus on suurempi kuin 10 painoprosenttia eikä myöskään teräksenä, koska niiden hiilipitoisuus on suurempi kuin 2 painoprosenttia.

7202 99 80

muut

Tähän alanimikkeen kuuluvat mm. ferropiikalsium, ferromangaanititaani, ferro-piinikkeli, ferropiialumiinikalsium, ferroalumiini, ferropiialumiini ja ferropii-mangaanialumiini.

Ferroalumiinissa on tavallisesti 12–30 painoprosenttia alumiinia.

Tiettyjä ferroalumiineja käytetään joskus sellaisenaan erikoisosien valamiseen sen vuoksi, että niillä on suuri korroosionkestävyys korkeissakin lämpötiloissa sekä niiden magneettisten ominaisuuksien ja lämpöominaisuuksien vuoksi.

Ferropiialumiinia käytetään erilaisissa seoksissa, joissa on esim.:

45 painoprosenttia piitä ja 20–25 painoprosenttia alumiinia,

65–75 painoprosenttia piitä ja enemmän kuin 10, mutta enintään 15 painoprosenttia alumiinia sekä 3–4 painoprosenttia titaania,

20–25 painoprosenttia piitä ja 20–25 painoprosenttia mangaania sekä enemmän kuin 10, mutta enintään 12 painoprosenttia alumiinia.

Ferropiimangaanialumiinissa on tavallisesti 20 painoprosenttia piitä, 35 painoprosenttia mangaania ja 10–12 painoprosenttia alumiinia.

7203

Rautamalmista suoraan pelkistämällä saadut rautapohjaiset tuotteet sekä muut huokoiset rautapohjaiset tuotteet, säännöttöminä kappaleina, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa; rauta, jonka puhtaus on vähintään 99,94 painoprosenttia, säännöttöminä kappaleina, pelletteinä tai niiden kaltaisessa muodossa

7203 90 00

muut

Nimikkeen 7203 nimiketekstin toisessa osassa mainittujen ja HS-selityksissä, nimikkeen 7203 toiseksi viimeisessä kappaleessa kuvattujen tuotteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. huokoiset rautapohjaiset tuotteet, jotka valmistetaan muulla menetelmällä kuin rautamalmista suoraan pelkistämällä, ts. tuotteet, jotka valmistetaan sulasta harkkoraudasta sumutustekniikkaa käyttäen.

7204

Rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä

HS-selityksissä, nimikkeen 7204 kohdassa A kuvattujen jätteiden ja romun lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. käytetyt, alle 1,5 metrin pituisiksi palasiksi leikatut kiskot (ks. alanimikkeen 7302 10 90 selittävät huomautukset).

7204 41 10

sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet ja viilajauho

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu hiomajätteet ja viilajauho, jotka on erotettu vieraasta esineestä (esim. magneettimenetelmällä) ja jotka on tehty raekooltaan homogeenisiksi (esim. seulomalla). Raekoosta (ks. tämän jakson 8 huomautuksen b alakohta ja tämän ryhmän 1 huomautuksen h alakohta) riippuen nämä tuotteet luokitellaan alanimikkeisiin 7205 10 00, 7205 21 00 tai 7205 29 00.

7204 49 10

paloiteltuna

Paloitellut jätteet ja romu ovat tuotteita, joiden painosta 95 prosenttia on läpimitaltaan enintään 200 millimetrin pituisia kappaleita.

7204 49 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jätteet ja romu irtotavarana, joka on esimerkiksi valuraudan, valkopellin ja erilaisten terästen seosta.

7204 50 00

romusta sulatetut harkot

Romusta sulatetut harkot, joilla on ferroseoksen kemiallinen koostumus ja joita käytetään lisäaineina erikoisteräksen valmistuksessa, luokitellaan nimikkeen 7202 ao. alanimikkeisiin.

7205

Rakeet ja jauheet, harkkorautaa, peilirautaa, rautaa tai terästä

7205 21 00 ja 7205 29 00

jauheet

Näiden alanimikkeiden tuotteita voidaan sekoittaa joko seosaineiden kanssa määrättyjä HS-selityksissä, nimikkeen 7205 kohdassa B mainittuja tarkoituksia varten tai suojaavien aineiden (esim. sinkin) kanssa estämään raudan itsestään tapahtuvaa hapettumista.

II. RAUTA JA SEOSTAMATON TERÄS

7208

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

Tämän nimikkeen alanimikkeissä ilmaisu ”uudelleenvalssaus” on rajoitettu tarkoittamaan menetelmää, jossa metalli kulkee kahden vastakkaisiin suuntiin pyörivien valssien välistä niin, että se ohenee. Tämä menetelmä saattaa myös vaikuttaa niin, että se parantaa metallin pintaa tai mekaanisia ominaisuuksia. Ilmaisulla ”uudelleenvalssaus” ei kuitenkaan tarkoiteta viimeistelyvalssausta (”skin pass”), joka pienentää hiukan metallin paksuutta, eikä myöskään muita menetelmiä, joiden avulla metallia muotoillaan, mutta jotka eivät pienennä metallin paksuutta.

7208 90 20 ja 7208 90 80

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kuumavalssatut levyvalmisteet, jotka on pintakäsitelty yhden tai useamman kerran HS-selityksissä, nimikkeen 7208 kohdissa 3–5 mainituilla menetelmillä ja/tai jotka on leikattu muuhun kuin neliön tai suorakaiteen muotoon.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kuumavalssatut levyvalmisteet, joita on valssauksen jälkeen työstetty, esim. aallotettu, lävistetty, viistetty tai pyöristetty reunoista.

Tuotteita, joiden kohokuviot ovat syntyneet suoraan valssauksessa, ei kuitenkaan pidetä näihin alanimikkeisiin kuuluvina työstettyinä levyvalmisteina.

7209

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, kylmävalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

7209 90 20 ja 7209 90 80

muut

Alanimikkeiden 7208 90 20 ja 7208 90 80 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

7210

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys vähintään 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

Tässä nimikkeessä pleteroiduilla tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka on pleteroitu HS-selityksissä, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 e alakohdassa määritellyllä tavalla sekä pinnoitettuja tuotteita, jotka on käsitelty jollakin HS-selityksissä, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 d alakohdan 4 alakohdassa mainitulla menetelmällä.

7210 12 20

läkkipelti

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu lakattu läkkipelti (alanimike 7210 70 10).

7210 20 00

lyijyllä pinnoitetut, myös lyijy-tinapinnoitetut (ternelevyt) (ei pleteroidut)

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”ternelevyt” tarkoitetaan levyvalmisteita, joiden paksuus on pienempi kuin 0,5 mm ja jotka on pinnoitettu (ei pleteroitu) lyijy-tinaseoskerroksella elektrolyysin avulla tai sulametallikylpyyn kastamalla. Ternelevyn molempien puolien lyijypinnoitteen yhteismassa saa olla enintään 120 g/m2.

7210 30 00

sähkösinkityt

Ks. alanimikkeiden 7210 30, 7210 41 ja 7210 49 HS-alanimikeselitykset.

7210 41 00

aallotetut

Ks. HS-selitykset, nimike 7208, kuudes kappale.

7210 61 00

alumiini-sinkkiseoksella pinnoitetut (ei pleteroidut)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. levyvalmisteet, jotka on pinnoitettu (ei pleteroitu) seoksilla, joissa alumiinia on painosta enemmän kuin sinkkiä. Muut seosaineet ovat sallittuja.

7210 90 80

muut

Emaloitujen levyn lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hopeoidut, kullatut tai platinoidut levyt, ts. levyt, jotka on pinnoitettu jalometallilla yhdeltä tai molemmilta puolilta muulla menetelmällä kuin pleteroimalla. Pääasiallisesti käytettäviä pinnoitusmenetelmiä ovat elektrolyyttinen pinnoitus, ruiskutus ja höyrystäminen tyhjiössä (ks. HS-selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 d alakohdan 4 alakohta).

7211

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu levyvalmisteet, jotka ovat muun kuin neliön tai suorakaiteen muotoisia, vaikka niiden leveys olisi pienempi kuin 600 mm (nimike 7208).

7212

Levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm, pleteroidut tai muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoitetut

Nimikkeen 7210 ja sen alanimikkeiden selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

7212 10 10

läkkipelti, ei enempää valmistettu kuin pintakäsitelty

Tähän alanimikkeeseen ei kuulu läkkipelti, ei enempää valmistettu kuin lakattu (alanimike 7212 40 20).

7212 50 61

alumiini-sinkkiseoksella pinnoitetut (ei pleteroidut)

Alanimikkeen 7210 61 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

7214

Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä, ei enempää valmistetut kuin taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt tai kuumapursotetut, kuitenkin myös tangot, joita on valssauksen jälkeen kierretty

7214 10 00

taotut

Taottujen ja valssattujen tuotteiden eroista, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden A kohta.

7215

Muut tangot, rautaa tai seostamatonta terästä

7215 50 11 7215 50 80

muut, ei enempää valmistetut kuin kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt

Kuumavalssatut tai -vedetyt tangot ja profiilit voidaan viimeistellä kylmänä vetämällä tai muilla menetelmillä – erityisesti oikaisemalla tai kalibroimalla – mitkä tekevät tuotteesta paremmin viimeistellyn. Viimeistelyn jälkeen halkaisijan ja soikiomaisuuden sallitut poikkeamat ovat pienemmät ja tuotteen pinnalta on poistettu kaikki virheellisyydet kuten pienet halkeamat tai hiilenkadon vyöhykkeet. Tällä tavoin valmistetut tuotteet luokitellaan ”kylmänä muokatuiksi” tai ”kylmänä viimeistellyiksi”. Niiden pinta on yleensä sileä ja melko yhtenäinen. Niissä ei ole uurteita eikä muita pintavikoja, mutta käsitellyissä tangoissa voi olla erittäin vähäisestä keskisuureen määrään epätasaisuuksia oikaisun asteesta riippuen.

Edellä mainitun käsittelyn lisäksi tehtävät pintakäsittelyt, kuten kiillotus, eivät kuulu tähän nimikkeeseen (ks. alanimikkeen 7215 90 00 selittävät huomautukset).

7215 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat taotut, kuumavalssatut, kuumavedetyt ja kylmänä muokatut tai viimeistellyt tangot,

1.

joita on pintakäsitelty enemmän kuin HS-selityksissä, nimikkeen 7214 neljännen kappaleen kohdissa 1—3 mainituilla menetelmillä, esim. kiillotettu, hiottu, keinotekoisesti hapetettu, fosfatoitu, käsitelty oksaalihapolla, pinnoitettu ja pleteroitu tai

2.

joita on työstetty mekaanisesti, esim. lävistetty tai kalibroitu.

7216

Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu rei'itetyt kulmateräkset eivätkä ”Halfen”-profiilit, jotka luokitellaan nimikkeeseen 7308 ja jotka on kuvattu ko. nimikkeen selittävissä huomautuksissa.

7216 32 11

joissa on yhdensuuntaiset laippojen sivut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan profiilit, joissa on yhdensuuntaiset laippojen sisä- ja ulkosivut.

Näiden profiilien muoto on seuraavanlainen:

 

Image

7216 32 91

joissa on yhdensuuntaiset laippojen sivut

Ks. alanimikkeen 7216 32 11 selittävät huomautukset.

7216 50 91

palkoprofiilit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tuotteet, joissa on koko pituudelta samanlainen, täyteinen poikkileikkaus kuten alla olevassa piirroksessa ja joiden leveys on tavallisesti pienempi kuin 430 mm. Palkoprofiilin korkeus ”a” on tavallisesti yksi seitsemäsosa profiilin leveydestä ”b”.

 

Image

7216 69 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat profiilit, jotka on kylmänä muovattu tai kylmänä vetämällä viimeistelty niin, että niiden paksuus pienenee.

7216 91 10 ja 7216 91 80

kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt levyvalmisteista

Alanimikkeen 7215 90 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

7216 91 10

profiloidut levyt

Profiloituja levyjä käytetään pääasiallisesti julkisivupäällysteinä.

Näiden profiilien tyypillinen muoto on seuraavanlainen:

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu profiloidut levyt, joissa on kiinnityselimet (alanimike 7308 90 59).

 

Image

7216 99 00

muut

Alanimikkeen 7215 90 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

III. RUOSTUMATON TERÄS

7219

Levyvalmisteet, ruostumatonta terästä, leveys vähintään 600 mm

7219 90 20 ja 7219 90 80

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat kuumavalssatut tai kylmävalssatut levyvalmisteet jotka on pintakäsitelty yhdellä tai useammalla HS-selityksissä, tämän ryhmän yleisohjeiden IV osan C kohdan 2 d ja 2 e alakohdissa mainituilla menetelmillä tai jotka on leikattu muuhun kuin neliön tai suorakaiteen muotoon.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kuumavalssatut tai kylmävalssatut levyvalmisteet, jotka on valssauksen jälkeen työstetty, esim. lävistetty, viistetty tai reunoista pyöristetty.

7220

Levyvalmisteet ruostumatonta terästä, leveys pienempi kuin 600 mm

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu levyvalmisteet, jotka ovat muun kuin neliön tai suorakaiteen muotoisia, vaikka niiden leveys olisi pienempi kuin 600 mm (nimike 7219).

IV. MUU SEOSTERÄS; ONTOT PORATANGOT SEOSTERÄSTÄ TAI SEOSTAMATONTA TERÄSTÄ

7225

Levyvalmisteet, muuta seosterästä, leveys vähintään 600 mm

7225 11 00

raesuunnatut

Raesuunnatut levyvalmisteet ovat tuotteita, joiden magnetoitavuus on huomattavasti parempi valssaussuuntaan kuin kohtisuorassa valssausuuntaan nähden (”Goss-tekstuuri”). Tällaiset tuotteet on yleensä pinnoitettu eristävällä kerroksella, tavallisesti lasimaisella kalvolla (pääasiallisesti magnesiumsilikaatteja).

7226

Levyvalmisteet muuta seosterästä, leveys pienempi kuin 600 mm

7226 11 00

raesuunnatut

Ks. alanimikkeen 7225 11 00 selittävät huomautukset.

7226 99 10

sähkösinkityt

Ks. alanimikkeiden 7210 30, 7210 41 ja 7210 49 HS-alanimikeselitykset.

7226 99 30

muulla tavalla sinkillä pinnoitetut (ei pleteroidut)

Ks. alanimikkeiden 7210 30, 7210 41 ja 7210 49 HS-alanimikeselitykset.

7227

Tangot, kuumavalssatut, säännöttömästi kiepitetyt, muuta seosterästä

7227 90 95

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluu mm. hitsauslanka, muu kuin nimikkeeseen 8311 luokiteltava.

7228

Muut tangot, muuta seosterästä; profiilit, muuta seosterästä; ontot poratangot, seosterästä tai seostamatonta terästä

7228 40 10 ja 7228 40 90

muut tangot, ei enempää valmistetut kuin taotut

Taottujen ja valssattujen tuotteiden eroista, ks. tämän ryhmän yleisohjeiden A kohta.

73 RYHMÄ

RAUTA- JA TERÄSTAVARAT

7301

Ponttirauta ja -teräs, myös porattu, rei'itetty tai osista koottu; hitsatut rauta- tai teräsprofiilit

Tähän nimikkeeseen kuuluvat ponttirauta ja -teräs ja hitsatut profiilit, jotka on työstetty, esim. porattu, kierretty jne., jos tällainen työstäminen ei muuta niiden luonnetta niin, että ne luokiteltaisiin muihin nimikkeisiin.

7301 20 00

Profiilit

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu rei'itetyt profiilit eivätkä ”Halfen”-profiilit (nimike 7308).

7302

Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat

7302 10 10

virtaa johtavat, joissa on muuta metallia kuin rautametallia olevia osia

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan virtaa johtavat kiskot — lukuun ottamatta ajokiskoja — joiden kosketuspinta on muuta metallia (alumiinia, kuparia) kuin rautametallia tai jotka on varustettu muusta kuin rautametallista tehdyillä liitoskappaleilla.

Tämän alanimikkeen virtakiskoilla on samanlainen poikkileikkaus kuin ajokiskolla tai kaksipääkiskolla tai niiden poikkileikkaus on suorakaiteen, puolisuunnikkaan jne. muotoinen. Virtakiskot on valmistettu teräksestä, joka on tavallisesti pehmeämpää kuin ajokiskon valmistuksessa käytetty teräs, koska virtakiskojen sähköiset ominaisuudet asetetaan mekaanisten ominaisuuksien edelle: ominaissähkövastus, joka ajokiskon valmistuksessa käytetyssä teräksessä on noin 0,19 x 10–6 ohm m, on ainoastaan 0,11 ohm m teräksessä, jonka hiilipitoisuus (noin 0,08 painoprosenttia) ja mangaanipitoisuus (0,20 painoprosenttia) ovat matalat ja jopa 0,10 ohm m Armco-raudassa (käytännössä puhdasta rautaa: 99,9 painoprosenttia).

Virtakiskoissa kontaktipinta voi olla päällä, sivulla tai alla ja ne on usein suojattu hartsipinnoitteella, lukuun ottamatta sitä sivua, jolla luisti kulkee.

7302 10 22 ja 7302 10 28

vignole-kiskot

Vignole-kisko, joka on nimetty keksijänsä mukaan, on tavanomaisissa rautateissä, suurnopeusrautateissä, vuoristorautateissä ja alueellisissa rataverkoissa yleisesti käytetty kiskotyyppi.

Näiden profiilien muoto on seuraavanlainen:

 

Image

7302 10 40

urakiskot

Urakiskot ovat erikoiskiskoja, joita käytetään raitioteissä ja teollisuudessa esimerkiksi nostureiden ja riippukuljettimien kiskoina.

Kiskon profiili on suunniteltu niin, että pyörän laippa sopii kiskossa olevaan uraan.

Näiden profiilien muoto on seuraavanlainen:

 

Image

7302 10 90

käytetyt

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. käytetyt kiskot, joita pidetään nimikkeen 7204 romuna, esim. vääntyneet kiskot ja leikatut kiskonkappaleet, joiden pituus on pienempi kuin 1,5 m.

7303 00

Putket ja profiiliputket, valurautaa

7303 00 10

putket, jollaisia käytetään painejärjestelmissä

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. valurautaputket, joita yleisesti käytetään kaasun ja veden (usein maanalaisina) syöttöjohtoina ja jotka kestävät vähintään 10,13 baarin painetta. Tällaiset putket valmistetaan lähes yksinomaan erittäin lujasta muovattavasta valuraudasta (vetomurtolujuus vähintään 420 MPa) ja niillä on oltava hyvät mekaaniset ominaisuudet (erityisesti plastinen muodonmuutoskyky), niin etteivät ne murtuisi maan ajoittaisen siirtymisen vuoksi. Putkien myötöraja on näin ollen vähintään 300 MPa.

7304

Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä

Tämän nimikkeen tavarat, joiden pituus on enintään kaksi kertaa poikkileikkauksen suurin ulkoläpimitta, ei pidetä putkina. Näitä tavaroita pidetään joko putkien liitos- ja muina osina (nimike 7307) tai aluslaattoina (nimike 7318).

7304 31 20

tarkkuusputket

Tämän alanimikkeen tuotteille on luonteenomaista sileät, kiiltävät tai kiillotetut sisä- tai ulkopinnat sekä pienemmät toleranssit kuin kuumaviimeistellyille putkille.

Putkia, jotka täyttävät standardin ISO 3304 ja vastaavien kansallisten standardien vaatimukset, käytetään sellaisissa sovelluksissa kuin esim. hydrauli- ja paineilmapiireissä, iskunvaimentimissa, hydraulisissa tai pneumaattisissa ruuveissa sekä yleensä moottoriajoneuvojen, moottoreiden tai koneiden osien valmistamisessa.

Putkia, jotka vastaavat standardien ISO 6759 ja ISO 9329 sekä vastaavien kansallisten standardien määräyksiä, käytetään putkijohtoina paineastioissa kuten höyrykattiloissa, tulistimissa, lämmönsiirtimissä ja voimalaitosten syöttöveden lämmittimissä, jos niiltä vaaditaan tarkkuusputkille määrätyt toleranssit.

7304 39 10

valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. saumattomat teräsputket, jotka yleensä valmistetaan lävistämällä ja kuumavalssaamalla tai lävistämällä ja kuumavetämällä. Niitä nimitetään tavallisesti ”aihioiksi” tai ”emäputkiksi”. Ne on tarkoitettu muutettavaksi putkiksi, joilla on erilainen muoto ja eri seinämäpaksuus sekä pienemmät mittatoleranssit.

Nämä putket esitetään tullattaviksi päät katkaistuina ja purseet poistettuina mutta muuten viimeistelemättöminä. Niillä on karkeat ulko- ja sisäpinnat, joista ei ole poistettu hehkutushilsettä. Putkia ei ole öljytty, sinkitty eikä maalattu.

7304 39 52 ja 7304 39 58

kierteitetyt tai kierteitettävät putket (kaasuputket)

Nämä putket valmistetaan kuumavalssaamalla ja kalibroimalla. Niiden ulkoläpimitta on 13,5 mm—165,1 mm ja ne toimitetaan päät sileinä tai päät kierteitettynä ja muhveilla varustettuina. Niissä on joko viimeistelemättömät pinnat tai ne on pinnoitettu sinkillä tai muilla suojaavilla tuotteilla, esim. muovilla tai bitumilla.

Kuumaviimeistely antaa näille putkille mekaaniset ominaisuudet, jotka mahdollistavat niiden katkaisemisen tarvittavan pituisiksi, taivuttamisen ja tarvittaessa kierteittämisen rakennuspaikalla.

Näitä putkia käytetään pääasiallisesti höyryn, veden tai kaasun jakeluun rakennuksiin.

Ne täyttävät standardin ISO 65 ja vastaavien kansallisten standardien vaatimukset.

7304 49 10

valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus

Ks. alanimikkeen 7304 39 10 selittävät huomautukset.

7304 51 81

tarkkuusputket

Ks. alanimikkeen 7304 31 20 selittävät huomautukset.

7304 59 10

valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus

Ks. alanimikkeen 7304 39 10 selittävät huomautukset.

7305

Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä

Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

7306

Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä

Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

7306 30 11 ja 7306 30 19

tarkkuusputket, seinämän paksuus

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat sekä tarkkuusputket, jotka on kalibroitu, mutta ei enempää valmistettu, että hitsatut ja kylmävedetyt tarkkuusputket.

1.

Putket, kalibroidut mutta ei enempää valmistetut

Nämä putket valmistetaan tavallisesti jatkuvalla hitsauksella ilman lisäainetta — joko vastushitsauksella tai induktiohitsauksella — kelatuista kuuma- tai kylmävalssatuista levyvalmisteista, jotka kylmämuokataan pituussuuntaan.

Näiden putkien pinnat ovat suurimmaksi osaksi hilseettömiä ja ne on öljytty muovauksen, hitsauksen ja kalibroinnin yhteydessä. Niissä ei ole ulkonevaa hitsisaumaa (”hitsiarpea”), koska se on hiottu välittömästi hitsauksen jälkeen. Joissakin tapauksissa hitsisauma on myös poistettu tuotteen sisäpinnalta.

Hitsausta seuranneiden kylmämuokkauksen ja kalibroinnin jälkeen, nämä tuotteet toimitetaan kylmäkarkaistussa tilassa, ellei rakenteen regeneroimiseen tarvita lämpökäsittelyä.

Näitä putkia käytetään pääasiallisesti moottoriajoneuvojen osien, koneiden ja laitteiden osien, metallihuonekalujen, polkupyörien runkojen, lastenvaunujen, porttien ja kaiteiden valmistamiseen.

Ne täyttävät standardin ISO 3306 ja vastaavien kansallisten standardien vaatimukset.

2.

Vedetyt hitsatut putket

Nämä putket eroavat hitsatuista putkista, jotka on kalibroitu mutta ei enempää valmistettu, siinä, että niissä ei näy hitsaussaumaa ulko- eikä sisäpinnalla sekä siinä, että niiden mittatoleranssit ovat pienemmät.

Näitä putkia käytetään samoihin tarkoituksiin kuin alanimikkeiden 7304 31 20 ja 7304 51 81 putkia.

Nämä putket täyttävät standardin ISO 3305 tai standardien ISO 6758 ja ISO 9330 vaatimukset, jos niitä käytetään painesäiliöissä.

7306 30 41 ja 7306 30 49

kierteitetyt tai kierteitettävät putket (kaasuputket)

Nämä putket on valmistettu kuumamuokkauksen jälkeen ahjohitsausmenetelmällä. Näiden putkien muista ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista, ks. alanimikkeiden 7304 39 52 ja 7304 39 58 selittävät huomautukset.

7306 50 20

tarkkuusputket

Ks. alanimikkeiden 7306 30 11 ja 7306 30 19 selittävät huomautukset.

7307

Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä

7307 11 10 ja 7307 11 90

muokattavaksi soveltumatonta valurautaa

Ilmaisulla ”muokattavaksi soveltumatonta” tarkoitetaan mm. suomugrafiittivalurautaa.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat valuraudasta tehdyt liitos- ja muut osat, kuten esim. kulmakappaleet, taipeet, muhvit, laipat, kaulukset ja T-kappaleet. Ne on liitetty valurauta- tai teräsputkiin ruuvaamalla, työntämällä tai mekaanisesti kokoamalla.

7307 19 10

muokattavaksi soveltuvaa valurautaa

Muokattavaksi soveltuva valurauta sijoittuu ominaisuuksiltaan suomugrafiittivaluraudan (harmaan valuraudan) ja valuteräksen väliin. Sitä voidaan helposti valaa ja siitä tulee sopivan lämpökäsittelyn jälkeen sitkeää ja muokattavaksi soveltuvaa. Lämpökäsittelyn aikana hiili häviää osittain tai muuttaa olomuotoaan ja lopulta saostuu noduuleiksi, jotka eivät heikennä metallikoheesiota siinä määrin, kuin grafiittisuomut harmaassa valuraudassa.

Jos tuotteissa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä, niitä pidetään valuteräksenä ja ne luokitellaan nimikkeeseen 7307 19 90 (ks. tämän ryhmän 1 huomautus).

Ilmaisulla ”muokattavaksi soveltuvaa” tarkoitetaan myös pallografiittivalurautaa.

Ks. myös alanimikkeiden 7307 11 10 ja 7307 11 90 selittävät huomautukset, toinen kappale.

7307 23 10

kulmakappaleet ja taipeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kulmakappaleet ja taipeet, jotka ovat koko pituudeltaan tasapaksuisia, kuten standardissa ISO 3419-1981 ja vastaavissa kansallisissa standardeissa on kuvattu.

Kulmakappaleiden ja taipeiden päät on katkaistu kohtisuoraan ja paksumpiseinämäisten tuotteiden päät on myös viistottu, jotta tuotteet voidaan liittää putkiin hitsaamalla.

Liitososat esitetään tullattavaksi 45°:n tai 90°:n kulmaan taivutettuina (kulmakappaleet) tai 180°:n kulmaan taivutettuina (taipeet).

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kulmakappaleet ja taipeet, jotka eivät ole tasapaksuisia.

7307 23 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pääasiallisesti T-kappaleet ja ristit, muhvit, tulpat ja supistusliittimet, jotka on kuvattu standardissa ISO 3419-1981 ja vastaavissa kansallisissa standardeissa.

Päiden viimeistelystä, ks. alanimikkeen 7307 23 10 selittävät huomautukset.

7307 93 11

kulmakappaleet ja taipeet

Ks. alanimikkeen 7307 23 10 selittävät huomautukset.

7307 93 19

muut

Ks. alanimikkeen 7307 23 90 selittävät huomautukset.

7307 93 91

kulmakappaleet ja taipeet

Ks. alanimikkeen 7307 23 10 selittävät huomautukset.

7307 93 99

muut

Ks. alanimikkeen 7307 23 90 selittävät huomautukset.

7308

Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä

HS-selityksissä, nimikkeessä 7308 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Rei'itetyt profiilit (”handy”-profiilit ja ”Dexion slotted” -profiilit), jotka on valmistettu käytettäviksi metallirakenteiden kuten telineiden, hyllysarjojen, huonekalujen, portaiden, rakennustelineiden ja kattopalkistojen osina ja jotka esitetään tullattavaksi yksitellen tai sarjoina.

2.

Poikkileikkaukseltaan lähes omeganmuotoiset ”Halfen”-profiilit, joiden ulkopinnalla on epäsäännöllisin välein hieman kohollaan olevia liitoshaarukoita vanneraudan kiinnittämistä varten ja jotka on tarkoitettu upotettaviksi betonilattioihin, -sisäkattoihin tai -seiniin ja tukemaan erikoispulttien avulla erilaisia varusteita (koneet, rautatie-, kuljetin- ja yksiraiteisten rautateiden kiskot, liikkuvat nosturit, putkijohdot jne.).

7308 90 59

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paneelit, joissa on kaksi nimikkeen 7216 91 10 profiloidusta levystä ja profiloimattomasta levystä valmistettua sivua, joiden välissä on eristävä sisus.

7310

Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

7310 21 11

ruoan säilyttämiseen tarkoitetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tölkit, joilla on seuraavat ominaisuudet:

tölkin

kuoreen on painettu sen sisältämän ruoan nimi tai

kuoreen ei ole painettu mitään vaan tölkki varustetaan myöhemmin etiketillä

tölkin kansi avataan aina kokonaan ja siinä voi olla esim. avausrengas.

Kansi voidaan kuitenkin toimittaa erikseen.

7310 21 19

juomien säilyttämiseen tarkoitetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tölkit, joilla on seuraavat ominaisuudet:

tölkin kuoreen on aina painettu sen sisältämän juoman nimi

tölkin kansi avataan aina osittain ja siinä voi olla esim. työnnettävä tai vedettävä avausrengas.

Kansi voidaan kuitenkin toimittaa erikseen.

7311 00

Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kannettavat, renkaiden täyttöön tarkoitetut ilmapumput, joissa on paineilmasäiliön lisäksi painemittari, täyttöletku, liitossuutin, ilmantuloventtiili ja ilmanpoistoventtiili ja joissa painemittaria käytetään mittaamaan renkaiden painetta eikä painetta säiliön sisällä (alanimike 9026 20 40 tai 9026 20 80).

7312

Säikeislanka, köysi, kaapeli, punottu nauha, silmukat ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä, ilman sähköeristystä

7312 10 61 7312 10 69

säikeislanka

Säikeislanka koostuu poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisista langoista, jotka on kierretty ytimen ympärille yhdeksi tai useammaksi kerrokseksi. Säikeislanka voi olla poikkileikkauksesta riippuen pyörö-, latta- tai kolmiopunosta.

7312 10 81 7312 10 98

köysi ja kaapeli (myös lukitut köydet)

Köydet koostuvat useista säikeislangoista, jotka on kierretty ytimen ympärille yhdeksi tai useammaksi kerrokseksi.

Lukittujen köysien yksi tai useampi ulompi kerros koostuu kokonaan tai osittain lukituslangoista, mikä tekee köyden pinnasta vedenpitävän tai vieraita aineita läpäisemättömän. Lukitut köydet ovat poikkileikkaukseltaan aina ympyrän muotoisia.

7318

Ruuvit, pultit, mutterit, kansiruuvit, koukkuruuvit, niitit, sokat ja sokkanaulat, aluslaatat (myös jousilaatat) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä

7318 11 00

Kansiruuvit

Kansiruuvit ovat erityisiä puuruuveja, joiden kanta on uraton, kuusi- tai nelikulmainen ja laippa voi olla kiinteä.

Kansiruuveja on kahdenlaisia:

ruuvit, joita käytetään rautatie- tai raitiotiekiskojen kiinnittämiseen puisiin ratapölkkyihin; kyseiset ruuvit ovat periaatteessa suuria puuruuveja (ks. esimerkki A),

ruuvit, joita käytetään kattoparrujen ja muiden vastaavien raskaiden puuosien kokoamiseen ja joiden halkaisija on niiden käyttötarkoituksen vuoksi yli 5 mm (ks. esimerkki B).

Image

esimerkki A

Image

esimerkki B

7318 14 91

levyruuvit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat karkaistut ruuvit, joissa on kanta ja kiinnityskierre (kolmiokierre/terävä kierre) metallilevyyn ruuvaamista varten. Kierre, joka ei ole metrinen, ulottuu varren päästä kantaan asti. Varren pää on teräväkärkinen tai tappimainen. Levyruuvit ovat yleensä ulkonäöltään seuraavanlaisia:

 

Image

7318 15 10

poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvatut, varren paksuus enintään 6 mm

Ruuvikoneella valmistettuina tavaroina pidetään sellaisia, jotka on sorvattu tangoista, profiileista tai langasta ruuvikoneella koko pinnaltaan. Näitä tavaroita ei välttämättä ole kierteitetty koko pituudeltaan.

Sorvauksen lisäksi näitä tavaroita on voitu työstää muillakin metallia poistavilla menetelmillä, esim. jyrsimällä, poraamalla tai höyläämällä. Tavaroissa voi myös olla hahloja tai uria. Pinnan käsittely, joka ei muuta tavaroiden muotoa ja joka suoritetaan sorvauksen jälkeen, voidaan myös hyväksyä, jos tavarat ovat käsittelyn jälkeen yhä tunnistettavissa sorvaamalla saaduiksi tavaroiksi.

7318 15 20

rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Hakapultit, joissa on tavallisesti neliökanta tai puolisuunnikaskanta, myös neliölukkovarrella, ja joita käytetään metallisissa ratapölkyissä.

2.

Sidelaattaruuvit, joissa on tavallisesti neliö- tai kupukanta ja soikea varsi ja joiden avulla kiskot liitetään toisiinsa.

3.

Muut rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitetut pultit ja ruuvit, jotka on tavallisesti varustettu niihin liitetyillä muttereilla ja joiden varsien paksuus on vähintään 18 mm.

7318 15 30 7318 15 49

kannattomat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. tavarat, jotka ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

 

Image

7318 15 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ruuvit ja pultit, joissa on neliökolokanta, neliökanta, kahdeksiokanta tai kolmiokanta.

Image

Erilaiset koho- ja kupukantaruuvit, esim.

 

Image

7318 16 10

poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvatut, reiän läpimitta enintään 6 mm

Ks. alanimikkeen 7318 15 10 selittävät huomautukset.

7318 16 91 ja 7318 16 99

muut, sisäläpimitta

Sisäläpimitta on mitattava ruuvikierteen juuresta. Toisaalta pulttien läpimitta on mitattava ruuvikierteen harjasta.

7320

Jouset ja jousenlehdet, rautaa tai terästä

7320 10 11

paraabelijouset ja niiden lehdet

Paraabelijouset ovat kuumamuokattuja lehtijousia, joiden poikkileikkaus kapenee keskikohdasta kärkeen päin.

7320 20 81

puristusjouset

Puristusjouset on suunniteltu reagoimaan paineeseen ja tämän vuoksi ne on kelattu siten, että lepotilassa kierrokset ovat toisistaan erillään.

7320 20 85

vetojouset

Vetojouset on suunniteltu reagoimaan vetojännitykseen ja tämän vuoksi ne on kelattu siten, että lepotilassa kierrokset ovat toisissaan kiinni.

7320 20 89

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. vääntökierrejouset ja kartiomaiset kierrejouset. Vääntökierrejouset ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

Image

Kartiomaiset kierrejouset ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

 

Image

7320 90 30

lautasjouset

Lautasjouset ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

 

Image

7324

Saniteettitavarat ja niiden osat, rautaa tai terästä

7324 10 00

astianpesualtaat ja -pöydät sekä pesualtaat, ruostumatonta terästä

Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa. Tämän alanimikkeen tavarat on tavallisesti valmistettu austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä, jossa on noin 18 prosenttia kromia ja 8 prosenttia nikkeliä.

Nämä tuotteet valmistetaan joko syvävetämällä ruostumatonta teräslevyä, josta muodostuu yksiosainen pesuallas tai -pöytä tai liittämällä yhteen yksi tai useampi altaan tai pöydän osa ja yksi tai kaksi sileää tai uurrettua valutusalustaa.

7326

Muut tavarat, rautaa tai terästä

7326 20 00

tavarat, rauta- tai teräslangasta valmistetut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tuotteet, joissa on yksi tai useampi teräslanka kahden paperi- tai muovikaistaleen välissä ja jotka eivät ole määräpituiseksi leikattuja. Nämä tavarat ovat tavallisesti rullina, joita käytetään automaattisissa pussinsulkijakoneissa.

Kun nämä tuotteet on leikattu lyhyiksi (pusseihin jne. sopiviksi) paloiksi, ne luokitellaan nimikkeeseen 8309 (ks. HS-selitykset, nimike 8309, 9 kohta).

74 RYHMÄ

KUPARI JA KUPARITAVARAT

7406

Kuparijauheet ja -suomut

7406 20 00

suomumaiset jauheet; suomut

Suomumaiset jauheet voidaan erottaa mikroskoopilla. Ne ovat erittäin hienojyväisiä, yleensä kiiltäviä ja vähän öljymäisiä ja niitä käytetään tavallisesti maalien pigmenttiaineina.

Suomut voidaan erottaa paljain silmin tai suurennuslasin avulla. Ne esiintyvät pieninä, hienoina ja epäsäännöllisen muotoisina suomuina ja niitä käytetään tavallisesti pinnoiteaineina.

7407

Kuparitangot ja -profiilit

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. suljetut profiilit (ontot profiilit), jotka eivät vastaa putkien määritelmää.

7411

Kupariputket

Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

75 RYHMÄ

NIKKELI JA NIKKELITAVARAT

7507

Putket sekä putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), nikkeliä

7507 11 00 ja 7507 12 00

putket

Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin näitä alanimikkeitä.

76 RYHMÄ

ALUMIINI JA ALUMIINITAVARAT

7602 00

Alumiinijätteet ja -romu

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu muokkaamattomat jätteet ja romu, jotka on sulatettu (nimike 7601).

7602 00 11

sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet ja viilajauho; värjätyistä, pinnoitetuista tai yhteenliimatuista levyistä ja foliosta peräisin olevat jätteet, paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, sahausjätteet, hiomajätteet ja viilajauho, jotka ovat peräisin tuotteista, jotka on työstetty sorvilla, jyrsinkoneella, höylällä, poralla, sahalla, hiomakoneella tai viilalla.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös värjätyistä, pinnoitetuista tai yhteenliimatuista levyistä ja foliosta peräisin olevat jätteet, joiden paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) on enintään 0,2 mm.

Ennen kuin metalli voidaan ottaa talteen näistä jätteistä, ne on erikoiskäsiteltävä vieraiden aineiden (rasva, öljy, pinnoitukset, paperi jne.) poistamiseksi.

7602 00 19

muut (myös tehtaiden hylkytavarat)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki muut alumiinijätteet, jotka eivät kuulu alanimikkeeseen 7602 00 11.

Ilmaisulla ”tehtaiden hylkytavarat” tarkoitetaan uusia, viimeisteltyjä tai viimeistelemättömiä tavaroita, joita valmistusvirheen (metallin rakennevian tai käsittelyvirheen) vuoksi voidaan käyttää ainoastaan metallin talteenottamiseksi.

7602 00 90

romu

Ilmaisulla ”alumiiniromu” tarkoitetaan vanhoja alumiinitavaroita, jotka rikkinäisinä, leikattuina tai kuluneina eivät enää sovellu alkuperäiseen käyttöönsä, sekä näistä tavaroista peräisin olevaa romua.

7603

Alumiinijauheet ja -suomut

7603 20 00

suomumaiset jauheet; suomut

Ks. alanimikkeen 7406 20 00 selittävät huomautukset.

7608

Alumiiniputket

Nimikkeen 7304 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

78 RYHMÄ

LYIJY JA LYIJYTAVARAT

7801

Muokkaamaton lyijy

7801 91 00

jossa on painosta mitattuna antimonia pääasiallisena muuna aineena

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lyijy-antimoniseokset, joita käytetään pääasiallisesti valmistettaessa akkulevyjä (Pb 92–94 painoprosenttia, Sb 6–8 painoprosenttia) sekä kolmoisseoksia (lyijy-antimoni-tinaseokset), joissa antimonia on painosta enemmän kuin tinaa ja joita käytetään kirjasinmetallina (Pb 55–88 painoprosenttia, Sb 10–30 painoprosenttia, Sn 2–25 painoprosenttia).

Antimoni tekee lyijystä kovempaa ja hauraampaa.

7801 99 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Lyijy-tina-antimoniseokset, joissa on enintään 20 painoprosenttia tinaa ja 10 painoprosenttia antimonia ja joita käytetään laakerimetallina.

2.

Lyijy-tinaseokset, joita käytetään juotosaineina.

3.

Lyijy-arseeniseokset (arseeni kovettaa lyijyä ja helpottaa pallomaisten lyijyhaulien valmistusta).

7806 00

Muut lyijytavarat

7806 00 10

säiliöt, joissa on säteilyä estävä lyijypäällyste, radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja varastointiin tarkoitetut ( Euratom )

Lukuun ottamatta alanimikkeessä 8609 00 10 mainittuja kuljetuskontteja, tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikenlaiset lyijystä valmistetut tai lyijyllä vuoratut säiliöt, jotka on tarkoitettu radioaktiivisten aineiden kuljetukseen ja varastointiin niin, että näistä aineista lähtevä säteily ei voi vahingoittaa niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia esineitä tai ihmisiä. Näiden säiliöiden muoto vaihtelee yksinkertaisista lieriömäisistä kannellisista tynnyreistä tai yksinkertaisista pienistä kannellisista laatikoista, jotka on kokonaan valmistettu lyijystä, isoihin säiliöihin, myös sisäpuolelta ruostumattomalla teräksellä päällystettyihin tai ulkopuolelta teräsnauhoilla vahvistettuihin ja kannattimilla, tuilla, kaksoisseinämillä, laipoilla, erikoisventtiileillä, jäähdytysveden kierrättimillä, alustoilla(myös kääntyvillä) jne. varustettuihin.

Joissakin tapauksissa näiden säiliöiden seinämät voivat koostua kahdesta tai useammasta erillisestä sisäkkäisestä kuorikerroksesta tai säiliöissä voi olla useita erillisiä osia. Nämä säiliöt on suunniteltu lämmön- ja iskunkestäviksi ja vedenpitäviksi sekä niin, että ne kestävät sisältönsä aiheuttamaa korroosiota ja ennen kaikkea niin, että niiden pintojen sisä- ja ulkopuolelta on helppo poistaa radioaktiivisuus.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu pienet lieriömäiset lyijysäiliöt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi radioaktiivisten aineiden pulssilaskimissa (alanimike 7806 00 80).

7806 00 80

muut

HS-selityksissä, nimikkeen 7806 toisessa ja kolmas kappaleessa mainittujen tavaroiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Lyijytiilet ja -levyt (jotka eivät ole nimikkeen 7804 tavaroita), jotka on työstetty niin, että niistä voidaan rakentaa toisiinsa liittämällä ulkoseiniä ja -kattoja, jotka suojaavat säteilyltä.

2.

Pienet lieriömäiset lyijysäiliöt — myös useiksi erillisiksi osiksi irrotettavat — joita käytetään radioaktiivisten aineiden pulssilaskimissa. Niissä on aukko Geiger-laskimen, tuikelaskimen jne. asennusta varten ja ne on usein varustettu aukoilla näytteiden asettamista varten.

3.

Lyijykehykset, jotka on tarkoitettu pitämään paikallaan erityisistä paksuista lasilevyistä tehtyjä ikkunoita kuumakammioissa, ts. suljetuissa tiloissa, joissa erittäin radioaktiivisia aineita käsitellään.

4.

Säteilyn kollimaattorit.

5.

Lyijyputket on yleensä valmistettu suulakepuristamalla. Lyijyputkia ja liitos- ja muita osia (mukaan lukien hajulukkojen S-kappaleita) käytetään etupäässä veden, kaasun tai happojen (esim. rikkihappo tai vetykloridi) johtamiseen, sähköjohtojen vaippoina jne.

81 RYHMÄ

MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

8101

Volframi ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu

8101 10 00

jauheet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat volframijauheet, jotka on valmistettu vedyllä pelkistämällä volframitrioksidia (tai volframianhydridia).

8101 94 00

muokkaamaton volframi, myös ainoastaan sintratut tangot

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

tavallisesti prisman muotoiset ja jauheesta sintratut harkot ja tangot, joita ei ole vielä taottu, valssattu tai vedetty,

2.

ainoastaan annostusta tai kuljetusta varten tablettien, rombien jne. muotoon puristettu volframijauhe.

8102

Molybdeeni ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu

8102 10 00

jauheet

Tähän alanimikkeeseen kuuluu puhtaasta molybdeenioksidista tai ammoniummolybdaatista pelkistetty molybdeenijauhe.

8102 94 00

muokkaamaton molybdeeni, myös ainoastaan sintratut tangot

Alanimikkeen 8101 94 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8103

Tantaali ja siitä valmistetut tavarat, myös jätteet ja romu

8103 20 00

muokkaamaton tantaali, myös ainoastaan sintratut tangot; jauheet

Alanimikkeen 8101 94 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin muokkaamatonta tantaalia.

Tantaalijauhe valmistetaan tantaalioksidia pelkistämällä tai sulasta tantaalikaliumfluoridista elektrolyysin avulla.

82 RYHMÄ

TYÖKALUT JA -VÄLINEET SEKÄ VEITSET, LUSIKAT JA HAARUKAT, EPÄJALOA METALLIA; NIIDEN EPÄJALOA METALLIA OLEVAT OSAT

8202

Käsisahat; kaikenlaisten sahojen terät (myös rako- ja urasahanterät sekä hammastamattomat sahanterät)

8202 20 00

vannesahanterät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat käyttövalmiit terät (päättömät sahat) ja vanteiden muodossa olevat terät metritavarana (jos ne on selvästi tarkoitettu käytettäviksi vannesahanterinä).

Vannesahanterät metallintyöstöä varten ovat hienohampaisia sahanteriä, joissa on säännöllinen hammastus.

Muiden aineiden kuin metallin työstöön tarkoitetut vannesahanterät ovat suhteellisen karkeahampaisia sahanteriä, joissa on ”haritushammastus” (ts. yksittäiset hampaat ovat hieman taipuneina vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle puolelle terää pitkittäissuunnasta katsottuna).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu hampaattomat terät, joilla leikkaaminen tapahtuu terään kiinnitettyjen hioma-aineiden (esim. timanttijauhe, keinotekoinen korundi) avulla (nimike 6804).

8202 31 00

joissa työtä suorittava osa on terästä

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

hampaattomat pyörösahanterät (alanimike 8202 99 20),

b)

hampaattomat katkaisukiekot, joilla leikkaaminen tapahtuu pintaan kiinnitettyjen hioma-aineiden (esim. timanttijauhe, keinotekoinen korundi) avulla (nimike 6804).

8207

Vaihdettavat työkalut käsityökaluja (myös mekaanisia) tai työstökoneita varten (esim. puristusta, meistausta, kierteittämistä, porausta, avartamista, aventamista, jyrsimistä, sorvaamista tai ruuvinkiertämistä varten), myös metallinvetolevyt, metallinpuristussuulakkeet sekä työkalut kallionporausta tai maankairausta varten

8207 13 00 8207 19 90

työkalut kallionporausta tai maankairausta varten

Näiden alanimikkeiden työkaluissa työtä suorittava osa on tavallisesti nimikkeen 8209 00 laatta, kärki jne.

Alanimikkeeseen 8207 19 10 luokitellaan kuitenkin työkalut, joissa työtä suorittava osa on asentamaton laatta, sauva, kärki jne., jossa on synteettinen timanttikerros kiinnitettynä kermettiä olevaan alustaan.

8207 40 10

työkalut sisäkierteiden tekoa varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvilla työkaluilla tehdään sisäkierteitä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. työkalut, joilla kierteet tehdään materiaalia irrottamatta.

8207 40 30

työkalut ulkokierteiden tekoa varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvilla työkaluilla tehdään ulkokierteitä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös työkalut, joilla kierteet tehdään materiaalia irrottamatta.

8207 70 31

varsijyrsimet

Varsijyrsimissä on lieriömäinen tai kartiomainen varsi, jonka avulla ne voidaan kiinnittää teränpitimeen.

Varsijyrsimet ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

 

Image

8212

Partaveitset ja partakoneet sekä niiden terät (myös partakoneenterien teelmät nauhoina)

8212 20 00

partakoneenterät, myös partakoneenterien teelmät nauhoina

Nauhoina olevien teelmien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

viimeistelemättömät terät, ts. teroittamattomat terät, myös rei'itetyt,

2.

nauhoina olevat terät, jotka on teroitettu ainoastaan yhdeltä puolelta ja jotka ovat rei'ittämättömiä ja jotka asetetaan rullina partakoneeseen.

8215

Lusikat, haarukat, liemikauhat, reikäkauhat, kakkulapiot, kalaveitset, voiveitset, sokeripihdit ja niiden kaltaiset keittiö- ja ruokailuvälineet

8215 10 20

jotka sisältävät ainoastaan hopeoituja, kullattuja tai platinoituja esineitä

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulut tavarat, joissa on vähäisiä jalometallikoristeita (esim. ruokailuvälineen kädensijaan jäljennetty terälehtikuvio).

8215 10 30

ruostumatonta terästä

Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa.

8215 10 80

muut

Alanimikkeen 8215 10 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

8215 20 10

ruostumatonta terästä

Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa.

8215 91 00

hopeoidut, kullatut tai platinoidut

Alanimikkeen 8215 10 20 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä

8215 99 10

ruostumatonta terästä

Ruostumaton teräs on määritelty 72 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdassa.

83 RYHMÄ

ERINÄISET EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT

8302

Helat, varusteet ja niiden kaltaiset tavarat, jotka soveltuvat huonekaluihin, oviin, portaisiin, ikkunoihin, kaihtimiin, vaununkoreihin, valjasteoksiin, matka-arkkuihin, kirstuihin, lippaisiin ja niiden kaltaisiin tavaroihin, epäjaloa metallia; vaatenaulakot ja -naulat, konsolit sekä niiden kaltaiset kiinteät kalusteet, epäjaloa metallia; kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors), joiden kiinnitysrunko on epäjaloa metallia; itsetoimivat ovensulkimet, epäjaloa metallia

8302 20 00

kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors)

Tässä alanimikkeessä kääntöpyörillä ja niiden kaltaisilla pyörillä ja rullilla (castors) tarkoitetaan pyöriä, joiden kiinnitysrunko on epäjaloa metallia. Pyörä kiinnitetään kiinnitysrungolla kyseessä olevaan tuotteeseen sellaisenaan ja lisäämättä muita osia.

Epäjaloa metallia olevien osien, jotka ovat osa itse pyörää (esimerkiksi vanne tai kuulalaakeri), ei katsota olevan nimikkeen 8302”osia, joiden kiinnitysrunko on epäjaloa metallia”.

Tämän alanimikkeen kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors) voivat olla kääntyviä tai kiinteitä. Ne ovat ulkonäöltään tyypillisesti seuraavanlaisia:

Image

Kääntöpyörät ja niiden kaltaiset pyörät ja rullat (castors), joiden kiinnitysrunko ei ole epäjaloa metallia tai jotka eivät täytä 83 ryhmän 2 huomautuksen vaatimuksia, voidaan luokitella osiksi tai tarvikkeiksi tai niiden perusaineosan perusteella.

XVI JAKSO

KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; SÄHKÖLAITTEET; NIIDEN OSAT; ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET, TELEVISIOKUVAN TAI -ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET SEKÄ TÄLLAISTEN TAVAROIDEN OSAT JA TARVIKKEET

Huomautus 4

Jollei muualla toisin viitata, voi osalaitteiden välinen siirto tapahtua myös laitteilla (myös osalaitteisiin sisäänrakennetuilla laitteilla), jotka käyttävät lyhyisiin etäisyyksiin esim. infrapunasäteitä, radioaaltoja tai lasersäteitä.

Lisähuomautus 1

A.

Koneiden kokoamiseen tai huoltoon tarvittavat työkalut

Jotta koneiden kokoamiseen tai huoltoon tarvittavat työkalut luokiteltaisiin samaan nimikkeeseen kuin asianomaiset koneet, niiden on täytettävä seuraavat kolme edellytystä, jotka koskevat niiden luonnetta, käyttötarkoitusta ja tullille esittämistä:

1.

Niiden on oltava työkaluja, ts. nimikkeen 4417 00 00 tai 8205 käsityökaluja tai esim. alanimikkeen 8203 20 00, 8203 30 00, 8203 40 00, 8204 11 00, 8204 12 00, 9603 29 80, 9603 30 90, 9603 40 10, 9603 40 90, 9603 90 91 tai 9603 90 99 työkaluja.

Tähän eivät kuulu 90 ryhmän mittaus- ja tarkistuskojeet.

2.

Niiden on oltava tarkoitettu asianomaisten koneiden kokoamiseen tai huoltoon. Jos työkalut ovat samanlaisia, ainoastaan ne työkalut, joita on käytettävä samanaikaisesti, luokitellaan samaan nimikkeeseen kuin asianomaiset koneet. Jos työkalut ovat erilaisia, ainoastaan yksi kappale kutakin työkalua voidaan luokitella samaan nimikkeeseen kuin kone.

3.

Ne on esitettävä tullille samanaikaisesti kuin asianomaiset koneet.

B.

Vaihdettavat työkalut

Jotta vaihdettavat työkalut luokiteltaisiin samaan nimikkeeseen kuin asianomaiset koneet, niiden on täytettävä seuraavat kolme edellytystä:

1.

Niiden täytyy olla työkaluja, ts. nimikkeen 8207 työkaluja tai esim. nimikkeiden 4016, 5911 ja 6909 työkaluja tai alanimikkeen 4205 00 11, 4205 00 19, 6804 10 00, 6804 21 00, 6804 22 12, 6804 22 18, 6804 22 30, 6804 22 50, 6804 22 90, 6804 23 00 tai 9603 50 00 työkaluja.

Muotteja (nimike 8480) ja (esimerkiksi nimikkeen 8466) tarvikkeita – mukaan lukien apukojeet ja -laitteet – ei pidetä työkaluina ja näin ollen ne eivät täytä tämän lisähuomautuksen edellytyksiä.

2.

Niiden täytyy kuulua asianomaisten koneiden tavanomaiseen varustukseen:

Koneen tavanomaiseen varustukseen kuuluvat:

a)

mikä tahansa lukumäärä samanlaisia työkaluja, jotka voidaan asentaa koneeseen samanaikaisesti;

b)

yksi kappale kutakin työkalua, jos ne ovat erilaisia.

3.

Ne on esitettävä tullille ja tavallisesti myös myytävä yhdessä asianomaisen koneen kanssa.

Lisähuomautus 3

Osiinsa purettu tai kokoamaton kone voidaan tuoda maahan useina tavaralähetyksinä tietyn ajanjakson aikana, jos tämä on kaupallisten tai kuljetusteknisten syiden vuoksi tarpeellista.

Jotta koneen eri osat voidaan luokitella samaan nimikkeeseen tai alanimikkeeseen kuin koottu kone, tavaranhaltijan on laadittava kirjallinen hakemus tullitoimipaikalle viimeistään ensimmäisen tavaralähetyksen yhteydessä ja liitettävä hakemukseen:

a)

yksi tai tarvittaessa useampi koneen kaaviokuva, josta ilmenee tärkeimpien osien sarjanumerot,

b)

osalähetyksien tavarat kattava yleinen luettelo, jossa ilmoitetaan eri osien ominaisuudet ja likimääräiset painot sekä edellä mainittujen tärkeimpien osien sarjanumerot.

Hakemus voidaan hyväksyä ainoastaan, jos se liittyy koneen hankintasopimuksen toteuttamiseen ja ao. kone voidaan yhdistetyn nimikkeistön mukaan katsoa yhdeksi täydelliseksi koneeksi.

Kaikki osalähetykset on tuotava saman tullitoimipaikan kautta sovittuna ajanjaksona. Poikkeustapauksissa toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin sallia tuonnin usean tullitoimipaikan kautta. Sovittua ajanjaksoa ei voida pidentää ellei toimivaltaisille viranomaisille toimiteta perusteltua hakemusta pidennyksestä.

Jokaisen osalähetyksen yhteydessä on esitettävä luettelo, jossa luetellaan lähetykseen kuuluvat tavarat ja jossa on viitataan edellä mainittuun yleiseen tavaraluetteloon. Jokaisesta tavaralähetyksestä laaditussa tulli-ilmoituksessa on oltava kuvaukset sekä ko. osalähetyksen tavaroista että täydellisestä koneesta.

84 RYHMÄ

YDINREAKTORIT, HÖYRYKATTILAT, KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; NIIDEN OSAT

Yleisohjeita

Alanimikkeissä 8407 34 10, 8407 90 50 ja 8408 20 10 ilmaisulla ”tarkoitettu asennettaviksi teollisesti” tarkoitetaan ainoastaan uusien moottoriajoneuvojen sarjatuotantoa tehtaissa, jotka valmistavat tai kokoavat moottoriajoneuvoja (myös alihankkijat).

Näitä alanimikkeitä voidaan soveltaa ainoastaan moottoreihin, joita käytetään näissä alanimikkeissä mainittujen uusien ajoneuvojen tuotannossa. Näin ollen näihin alanimikkeisiin eivät kuulu samankaltaiset moottorit, joita käytetään varaosina.

8402

Höyrykattilat ja muut höyrynkehittimet (muut kuin keskuslämmityskattilat, joilla voidaan kehittää myös matalapaineista höyryä); kuumavesikattilat

8402 19 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hybridityyppiset tuliputki-vesiputki-kattilat sekä myös erilaiset säiliökattilat, esim. sähkölämmitteiset höyrykattilat, joissa on tulipesän sijasta sähkövastus.

8405

Generaattorikaasu- tai vesikaasugeneraattorit, myös puhdistimineen; asetyleenikaasugeneraattorit ja niiden kaltaiset vesimenetelmällä toimivat kaasugeneraattorit, myös puhdistimineen

8405 10 00

generaattorikaasu- tai vesikaasugeneraattorit, myös puhdistimineen; asetyleenikaasugeneraattorit ja niiden kaltaiset vesimenetelmällä toimivat kaasugeneraattorit, myös puhdistimineen

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

valokaasugeneraattorit (koksausuunit), joita käytetään kaasulaitoksissa (nimike 8417),

b)

elektrolyysikaasugeneraattorit (jotka käytetystä elektrolyytistä riippuen tuottavat esim. typpidioksidia, vetysulfidia tai sinihappoa), jotka luokitellaan nimikkeeseen 8543.

8407

Kipinäsytytteiset iskumäntä- tai kiertomäntämoottorit

8407 21 10 8407 29 00

moottorit alusten kuljettamiseen

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu moottorit, joita käytetään aluksissa muihin tarkoituksiin kuin kuljettamiseen.

8408

Puristussytytteiset mäntämoottorit (diesel- tai puolidieselmoottorit)

8408 10 11 8408 10 99

moottorit alusten kuljettamiseen

Ks. alanimikkeiden 8407 21 10–8407 29 00 selittävät huomautukset.

8409

Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8407 tai 8408 moottoreissa

HS-selityksissä nimikkeessä 8409 mainittujen nimikkeeseen kuulumattomien tavaroiden lisäksi tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a)

vulkanoidusta kumista (ei kuitenkaan kovakumista) valmistetut putket ja letkut (nimike 4009),

b)

epäjalosta metallista valmistetut taipuisat putket ja letkut (nimike 8307),

c)

tiivisteet (jotka tavallisesti luokitellaan valmistusaineensa mukaan tai nimikkeeseen 8484).

8409 99 00

muut

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. pakokaasuturboahtimet, joita käytetään puristamaan palamiseen tarvittavaa ilmaa mäntämoottorin tehon lisäämiseksi. Nämä laitteet luokitellaan turbiinikäyttöisinä ilmakompressoreina nimikkeeseen 8414.

8411

Suihkuturbiinimoottorit, potkuriturbiinimoottorit ja muut kaasuturbiinit

8411 11 00 8411 12 80

suihkuturbiinimoottorit

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ns. jälkipolttoon kuuluvat apulaitteet, jotka esitetään tullille erikseen (alanimike 8411 91 00).

8411 99 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaasuturbiinien roottorin (puhaltimen) siivet, myös jos kaasuturbiini toimii voimalaitteena sähkögeneraattoriin yhdistettynä.

8412

Muut voimakoneet ja moottorit

8412 21 20 8412 29 89

hydrauliset voimakoneet ja moottorit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. hydraulisessa voimansiirrossa käytettävät moottorit.

8412 21 20 ja 8412 21 80

lineaarisesti toimivat (sylinterit)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat hydrauliset asetus- ja lukituslaitteet, joita käytetään ilma-aluksen miehistön istuimien asennon säätämiseen.

8413

Nestepumput, myös mittauslaittein; neste-elevaattorit

8413 50 20

hydrauliset yksiköt

Ks. HS-selitykset, nimike 8412, B kohdan 6 alakohta.

8413 60 20

hydrauliset yksiköt

Ks. HS-selitykset, nimike 8412, B kohdan 6 alakohta.

8413 70 51 8413 70 75

radiaalipumput

Radiaalipumpuissa nestettä liikutetaan kohtisuorassa juoksupyörän akseliin nähden.

8413 70 81 ja 8413 70 89

muut keskipakopumput

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat erityisesti aksiaalipumput, joissa nestettä liikutetaan juoksupyörän akselin suuntaisesti. Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. yhdistetyt radiaali- ja aksiaalipumput (esim. säteen suuntainen nesteen imu ja akselin suuntainen nesteen poisto tai akselin suuntainen nesteen imu ja säteen suuntainen nesteen poisto).

8413 81 00 ja 8413 82 00

muut pumput; neste-elevaattorit

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

a)

Lääkintäkäyttöön tarkoitetut imupumput, joilla poistetaan eritteitä ja joissa on pumpun lisäksi imulaite ja joita käytetään leikkaussaleissa tai ambulansseissa (liikkuvat leikkaussalit) (nimike 9018).

b)

Lääkintäkäyttöön tarkoitetut pumput, jotka ovat mukana pidettäviä, kannettavia tai kehoon istutettavia ja joissa on syöttösäiliö. Nämä pumput toimivat lääkeannostelijoina. Pumppu ja energianlähde, joka pitää pumpun toiminnassa, on asennettu yhteiseen ulkokuoreen (nimike 9021).

8414

Ilma- tai tyhjiöpumput, ilma- ja muut kaasukompressorit sekä tuulettimet; tuuletus- tai ilmankiertokuvut sisäänrakennetuin tuulettimin, myös jos niissä on suodattimet

Tähän nimikkeeseen pumppuina ja kompressoreina luokitellaan myös mm. moottoripumput, turbopumput, sähkömoottoriin kytketyt kompressorit ja turbokompressorit.

8414 10 89

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. nesterengastyhjiöpumput ja kalvotyhjiöpumput.

8414 20 20 ja 8414 20 80

käsi- tai jalkakäyttöiset ilmapumput

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan HS-selityksissä, nimikkeen 8414 kohdassa A kuvaillut käsi- tai jalkakäyttöiset pumput, ts. pumput, jotka toimivat lihasvoimalla. Niiden on oltava suunniteltu erityisesti pneumaattisten renkaiden (esim. pyörien ja moottoriajoneuvojen renkaiden) ja niiden kaltaisten tavaroiden, kuten esim. ilmapatjojen, ilmatyynyjen ja kumiveneiden, pumppaamiseen.

8414 51 00 8414 59 80

tuulettimet

Näiden alanimikkeiden tuulettimina pidetään ainoastaan tuulettimia, joilla on HS-selityksissä nimikkeen 8414 kohdassa B kuvaillut ominaisuudet ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

1.

niiden ilman- tai kaasunpaine on enintään 0,2 MPa,

2.

niissä on ainoastaan yksi pyörivä pinta (yksiportainen).

Ilmakompressorit, jotka eivät täytä edellä mainittuja edellytyksiä, luokitellaan alanimikkeisiin 8414 80 11–8414 80 80.

8414 59 40

keskipakotuulettimet

Keskipakotuulettimissa ilma tai muu kaasu tulee sisään akselin suuntaisesti ja poistuu säteen suuntaisesti.

8414 80 11 ja 8414 80 19

turbokompressorit

Turbokompressoreissa ulkoinen moottori pyörittää siipipyöräakselia ja siipipyörä puolestaan saa liikkeelle pumpattavan ilman tai kaasun. Turbokompressorit voivat olla yksijuoksupyöräisiä tai monijuoksupyöräisiä (yksiportaisia tai moniportaisia) aksiaali- tai radiaalikompressoreita. Yksinkertaisia kaksiportaisia kompressoreita käytetään esim. pölynimureissa.

8414 80 11

yksijuoksupyöräiset (yksiportaiset)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. mäntämoottoreiden pakokaasuturboahtimet, joita käytetään puristamaan palamiseen tarvittavaa ilmaa moottorin tehon lisäämiseksi. Ne ovat yksijuoksupyöräisiä (yksiportaisia) ilmaturbokompressoreita (puhaltimia), joita käytetään synnyttämään suurempi kuin 0,2 MPa:n ylipaine ja joita pyöritetään ahdinkammion vieressä olevalla pakokaasuturbiinilla. Pakokaasuturbiini on asennettu mäntämoottoriin, joka syöttää turbiiniin pakokaasuja.

8414 90 00

osat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. mäntämoottoreiden pakokaasuturboahtimien osat. Pakokaasuturboahtimien kanssa käytettävien pakokaasuturbiinien osat luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 8411 kaasuturbiinin osina ilman polttokammiota.

8418

Jääkaapit, pakastimet ja muut jäähdytys- tai jäädytyslaitteet ja -laitteistot, sähköllä toimivat ja muut; lämpöpumput, muut kuin nimikkeen 8415 ilmastointilaitteet

8418 69 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jäähdytyskuivaimet, joita käytetään kuivaamaan ilmaa uimahalleissa ja muissa kosteissa tiloissa. Ne koostuvat ensisijaisesti jäähdytyskoneesta ja moottorikäyttöisestä tuulettimesta. Tuuletin imaisee kosteaa ilmaa, joka johdetaan jäähdytyskoneen höyrystimeen, missä ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy kylmille seinille. Tuloksena syntynyt lauhde johdetaan avoimeen säiliöön. Kuivattu ilma johdetaan uudelleenlämmittämistä varten jäähdytyskoneen kuumennetun lauhduttimen läpi ja syötetään takaisin huoneeseen.

Kun kyseessä ovat tämän alanimikkeen sellaiset jäähdytyskuivaimet, joita käytetään kuivaamaan paineilmaa paineilmajärjestelmissä, kuivattu paineilma lämmitetään uudelleen tavallisesti lisäksi asennetulla ilma/ilma-lämmönsiirtimellä. Tämä lämmönsiirrin ohjaa lämmön kosteasta paineilmasta, joka tulee sisään jäähdytyskuivaimen tulopuolelta, seinien kautta kuivattuun paineilmaan.

Näitä laitteita ei ole varustettu ilman lämpötilaa säätävillä laitteilla.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu laitteet, joilla valmistetaan hiilihappojäätä suurpainehiilidioksidin painetta nopeasti laskemalla ja tätä seuranneella alijäähdytyksellä (nimike 8479).

8419

Koneet ja laitteet, myös sähköllä kuumennettavat (muut kuin uunit ja muut nimikkeen 8514 laitteet), aineiden käsittelyä varten lämpötilan muutoksen käsittävällä menettelyllä, kuten kuumentamalla, keittämällä, paahtamalla, tislaamalla, rektifioimalla, steriloimalla, pastöroimalla, höyryttämällä, kuivaamalla, haihduttamalla, höyrystämällä, tiivistämällä tai jäähdyttämällä, muut kuin kotitalouksissa käytettävät koneet ja laitteet; vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat, muut kuin sähköllä toimivat

8419 20 00

sterilointilaitteet lääkinnälliseen, kirurgiseen tai laboratoriokäyttöön

Tämän alanimikkeen laitteet, jotka on tarkoitettu klinikoiden, leikkaussalien, lääkärikeskusten jne. varusteiksi, ovat säiliöitä, joissa lääkinnälliseen ja kirurgiseen käyttöön tarkoitettuja kojeita sekä puuvillavanua, hygroskooppista puuvillavanua ja muita kääreitä pidetään vähintään 100 °C:ssa, jotta niissä olevat mahdolliset mikro-organismit tuhoutuisivat.

Ne ovat yleensä suuntaissärmiön tai sylinterin muotoisia, jalustalle asennettuja laitteita, joissa on irrotettavat ristikot. Säiliöt ovat tavallisesti terästä tai alumiinia ja ne on vuorattu eristävällä aineella. Luukku voi olla varustettu lasilla, jotta sen läpi voi nähdä sisälle asetetut kojeet. Jotkut laitteet ovat lipaston tai muun huonekalun muotoisia. Tällöin varsinaisessa steriloimislaiteessa voi olla teline, jossa säilytetään steriloitavia kojeita ja muita steriloitavia tavaroita, mikä ei kuitenkaan muuta laitteen luokittelua tähän alanimikkeeseen.

Nämä laitteet kuumennetaan alkoholilla, paloöljyllä, kaasulla tai sähköllä ja sterilointi tapahtuu laitteesta riippuen joko kiehuvalla vedellä (astiat), höyryllä paineen alaisena (autoklaavit) tai kuivalla kuumailmalla (uunit).

8419 50 00

lämmönsiirtimet

Lämmönsiirtimiä käytetään:

1.

lämpötilan muutoksen aikaansaamiseksi nesteissä tai kaasuissa ilman, että niiden olomuoto muuttuu; joissakin tapauksissa tämä lämpötilan muutos riittää sterilointiin tai pastörointiin,

2.

nesteiden höyrystämiseen tai tiivistämiseen.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

lauhduttimet typpeä tai muita kaasuja varten,

2.

jäädytyslaitteet pääasiallisesti värjäyksessä ja kuivapesussa käytettyjen liuottimien jäähdyttämistä ja tiivistämistä varten,

3.

jäähdytyslaitteet nesteitä, höyryä tai kaasua varten; näitä laitteita käytetään eri teollisuuden aloilla (esim. meijereissä ja panimoissa),

4.

jatkuvakäyttöiset pastörointilaitteet, joita käytetään erityisesti meijereissä (levypastörointilaitteet).

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu:

a)

alanimikkeiden 8419 11 00 tai 8419 19 00 vedenkuumennuslaitteet tai kuumanvedenvaraajat,

b)

laitteet, joissa

lämmönsiirtoa käytetään muuttamaan nestemäinen tai kaasumainen aine kiinteään olomuotoon (esim. suihkukuivaamalla),

kahden nesteen välinen lämmönsiirto ei tapahdu erottavan väliseinän läpi (esim. jäähdytystornit).

Tällaiset laitteet luokitellaan tavallisesti alanimikkeeseen 8419 89 10 tai 8419 89 98.

8419 89 10

jäähdytystornit ja vastaavat laitokset vesikierron avulla tapahtuvaa suoraa (ilman erottavaa väliseinää) jäähdytystä varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jäähdytystornit, joissa jäähdytettävästä vedestä vapautuu lämpöä suoraan ilmaan haihtumalla. Kuumennettu vesi pumpataan jäähdytystornissa ylös, jonka jälkeen se valuu vapaasti alas tornin sisällä, jolloin nouseva ilma jäähdyttää veden (hormivaikutus).

8419 89 98

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat raakojen makkaroiden savustuslaitteet, myös jos laite lämpökäsittelee makkaraa savustuksen aikana, jolloin makkara kypsyy osittain tai kokonaan. Laitteissa on suuri höyrykierukoilla lämmitettävä kammio, jonne ulkopuolella sijaitseva tuuletin puhaltaa kuumaa tai kylmää savua. Laitteet on varustettu kostutuslaitteistoilla ja jäähdyttävillä kierukoilla, joissa on kylmää vettä. Raa'at makkarat kuljetetaan kammioon liikkuviin kehyksiin ripustettuina.

Tähän alanimikkeeseen ei luokitella ”astianjakelulaitteita”, joissa säilytetään astioita ja joista niitä jaetaan ruokailijoille ruokaloissa tai itsepalveluravintoloissa, vaikka laitteet olisi varustettu astioita lämmittävällä sähkölämmityslaitteella tai vesihaudelämmityksellä (nimike 9403).

8421

Lingot, myös kuivauslingot; nesteiden tai kaasujen suodatus- tai puhdistuskoneet ja -laitteet

8421 39 60

katalyyttimenetelmällä toimivat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. moottoriajoneuvojen pakokaasujärjestelmiin tai teollisuuslaitosten savukaasuputkiin asennettavat katalyyttiset pakokaasunpuhdistimet, jotka poistavat typpioksidia ja mahdollisesti muita saastuttajia (esim. hiilimonoksidia eli häkää ja hiilivetyjä) pako- tai savukaasuista kemiallisen reaktion avulla ilmansaasteiden vähentämiseksi. Moottoriajoneuvoihin asennetuissa katalyyttisissä konverttereissa on keraaminen kennosto (monoliittinen tukirakenne), jonka kanavat on päällystetty aktivoidulla katalyyttisellä materiaalilla. Teollisuuslaitosten savukaasunpuhdistajissa on tukikehys, jossa on suuri määrä katalyyttisiä komponentteja. Monoliittiset tukirakenteet ja katalyyttiset komponentit, jotka esitetään tullille erikseen, luokitellaan kuitenkin katalyytteinä nimikkeeseen 3815.

8421 39 80

muut

Sähköstaattisella tai termodynaamisella prosessilla toimivien laitteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kaasunpuhdistuslaitteet, jotka erottavat kaasuseoksen yksittäiset aineosat toisistaan erottamista ylläpitävän prosessin avulla.

8422

Astianpesukoneet; koneet ja laitteet pullojen tai muiden pakkausastioiden puhdistamista tai kuivaamista varten; koneet ja laitteet pullojen, tölkkien, laatikoiden, pussien, säkkien tai muiden tavaranpäällysten täyttämistä, sulkemista tai nimilapulla varustamista varten; koneet ja laitteet pullojen, ruukkujen, putkiloiden ja niiden kaltaisten tavaranpäällysten kapseloimista varten; muut pakkaus- tai käärimiskoneet ja -laitteet (myös kutistepakkauskoneet ja -laitteet); juomien hiilihapottamiskoneet ja -laitteet

8422 90 10

astianpesukoneiden

Astianpesukoneiden ohjelmoidut aikakytkimet, jotka esitetään tullille erikseen, luokitellaan niiden ominaisuuksien perusteella (esim. nimike 9107 00 00).

8423

Punnituslaitteet (ei kuitenkaan vaa'at, joiden herkkyys on vähintään 0,05 g), myös painon perusteella toimivat lasku- tai tarkkailulaitteet; punnituslaitteiden kaikenlaiset punnukset

8423 20 00

vaa'at kuljettimilla liikkuvan tavaran jatkuvaa punnitusta varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kuljettimien sähkömekaaniset vaa'at. Tällaisten vaakojen rakenne ja toimintatapa vastaa alanimikkeiden 8423 81 10–8423 89 00 selittävissä huomautuksissa kuvattujen sähkömekaanisten vaakojen rakennetta ja toimintatapaa.

8423 30 00

vakiopainovaa'at ja vaa'at, jotka punnitsevat ennalta määrätyn määrän tavaraa säkkeihin tai säiliöihin, myös astiavaa'at

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. edellä kuvattujen tyyppiset sähkömekaaniset vaa'at. Näiden vaakojen rakenne ja toimintatapa vastaa alanimikkeiden 8423 81 10–8423 89 00 selittävissä huomautuksissa kuvattujen sähkömekaanisten vaakojen rakennetta ja toimintatapaa.

8423 81 10 8423 89 00

muut punnituslaitteet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. sähkömekaaniset vaa'at, joissa punnittavien kohteiden paino muunnetaan sähköiseksi (sähkövirta-) signaaliksi vaa'assa olevan anturin avulla. Vaa'an sisään rakennettu mittauslaite mittaa puolestaan sähkövirran. Tällaisten vaakojen mittausantureissa on tavallisesti punnituskennoja tai -sauvoja, jotka on yhdistetty venymäliuskoilla (ominaissähkövastukset) sähköisen sillan muodostamiseksi. Punnittavan massan aiheuttama kuormitus muuttaa punnituskennojen muotoa, mikä aiheuttaa venymäliuskojen pituuden muutoksen (kutistuminen tai venyminen) ja näin ollen sähkövastuksen muutoksen, joka on suhteellinen punnittavaan massaan nähden ja joka muuttuneena sähkövirtana siirtyy vastusmittasillan kautta va'an mittauslaitteeseen.

Tavallisesti yhden kotelon sisällä olevan mittauskojeen eli punnitusyksikön, vaakanäytön tai punnitusosoittimen lisäksi sähkömekaanisissa vaaoissa voi olla myös muita yksikköjä, jotka on yhdistetty toisiinsa kaapelilla (esim. näppäimistö, muistiyksikkö, tulostin, näyttöpääte, ohjauslaite ja merkinlukija, joka valvoo vaa'an käyttöä). Tällaisissa punnitusjärjestelmissä on useita vaakoja voitu yhdistää yhteiseen mittauskojeeseen (tällaisista käytetään myös nimitystä ”punnitusetäpäätteet”).

Edellä mainitut vaa'at on voitu varustaa myös liitännällä, jonka avulla vaaka voidaan yhdistää automaattiseen tietojenkäsittely-yksikköön.

Sähkömekaanisia vaakoja pidetään elektronisina vaakoina, jos vaa'an mittauskojeeseen on rakennettu mikroprosessorit, jolloin voidaan laskea esim. punnitun määrän hinta käyttämällä vaakaan syötettyä yksikköhintaa (esim. kilohintaa).

8424

Mekaaniset nesteen tai jauheen ruiskutus-, hajotus- tai sumutuslaitteet (myös käsikäyttöiset); tulensammuttimet, myös panostetut; ruiskupistoolit ja niiden kaltaiset laitteet; höyryn- tai hiekanpuhalluskoneet sekä niiden kaltaiset suihkutuskoneet

8424 30 10

paineilmalla toimivat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hiekanpuhalluskoneet, joissa on ilmakompressori ja joita käytetään sytytystulppien puhdistamiseen tai monoliittisten sähkökondensaattoreiden trimmaukseen.

Trimmauksella tarkoitetaan johtavan kondensaattoriaineen poistamista hiekkasuihkulla niin, että kondensaattorissa saadaan aikaan haluttu kapasitanssi.

8424 89 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ”pesukoneet”, joilla puhdistetaan moottoriajoneuvoja, metalliosia tai muita tavaroita vettä, bensiiniä tai muuta nestettä sumuttamalla. Koneissa on pumppu ja suuttimin varustetut letkut sekä tarpeen mukaan syöttölaite, lämmityslaite jne. täydellisen yksikön muodostamiseksi.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu mm. suurpaineella toimivat, vesisuihkulla puhdistavat laitteet (alanimikkeet 8424 30 01–8424 30 08).

8426

Laivojen nostopuomit; nostokurjet, myös kaapelinosturit; liikkuvat portaalinosturit, haaratrukit ja nosturitrukit

8426 41 00 ja 8426 49 00

muut koneet, itseliikkuvat

Ks. HS-selitykset, nimike 8426 (”omalla voimallaan kulkevat ja muut siirrettävät koneet”), b kohdan 2 alakohta.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat itseliikkuvat koneet eroavat nimikkeen 8705 erikoismoottoriajoneuvoista siinä, että niillä on tavallisesti seuraavat ominaisuudet:

1.

niitä liikuttaa moottori, joka muodostaa osan nostolaitteesta,

2.

niiden enimmäisnopeus on 20 km tunnissa,

3.

niissä on yksi hytti, joka muodostaa osan nostolaitteesta,

4.

ne eivät tavallisesti liiku kuormattuina tai jos ne liikkuvat, liikkuminen on rajoitettua ja liittyy niiden nostotoimintoihin.

8428

Muut nosto-, käsittely-, lastaus- tai purkauskoneet ja -laitteet (esim. hissit, liukuportaat, kuljettimet ja ilmaköysiradat)

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu porraskiipijät, joissa on telaketjun kaltainen alusta ja joita käytetään siirrettäessä rullatuoleja ja niissä istuvia potilaita tai invalideja ylös tai alas portaita, vaan ne luokitellaan pyörätuolien tarvikkeina nimikkeeseen 8714.

8428 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

rullapöydät tai rullakuljettimet, joiden rullat voivat myös olla moottorikäyttöisiä ja jotka on tarkoitettu syöttämään valssitavaraa valssaintuoliin ja poistamaan sen sieltä tai kuljettamaan valssitavaran yhdestä valssaintuolista toiseen,

2.

syöttörullat (”pinch rolls”), jotka toimivat vastaavalla tavalla kuin edellä mainitut koneet ja joissa on kaksi sarjaa rullia, joiden välistä valssitavara kulkee,

3.

jäähdytystasot, jotka ovat valssauslinjojen päissä sijaitsevia rullapöytiä, joille valssitavara (esim. tangot tai lanka) kuljetetaan hitaasti, jotta se jäähtyisi ympäröivän ilman vaikutuksesta,

4.

nosto- ja kallistustasot valssaimiin, joissa on useita päällekkäisiä valssisarjoja (kolmivalssaimet ja kaksoisparivalssaimet). Tällaiset laitteet koostuvat pöydästä, joka kallistuu akselin varassa valssauslinjan ääripäässä. Pöydässä on moottorikäyttöiset rullat. Kun valssitavara on kulkenut yhden valssisarjan läpi, se saapuu pöydälle, joka kallistuu ja asettuu samalle korkeudelle kuin seuraava valssisarja, jonka väliin pöydän moottorikäyttöiset rullat työntävät valssitavaran,

5.

siirtolaitteet, joita käytetään valssauslinjoilla, joissa on rinnakkaiset valssituolit, siirtämään esim. tankoja ensimmäisen valssituolin rullapöydältä toisen valssituolin rullapöydälle,

6.

kallistus- ja kääntölaitteet, jotka kallistavat tai kääntävät valmisteita,

7.

erittäin radioaktiivisten aineiden etäiskäsittelyyn suunnitellut koneet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu automaattiset valanteiden käsittelylaitteet ja -koneet (esim. nosturit ja traverssinosturit), joita käytetään syöttämään valssitavaraa valssaimiin, mutta jotka eivät suoraan osallistu valssaimien toimintaan (alanimikkeet 8426 12 00, 8426 41 00, 8426 49 00 tai 8426 99 00).

8429

Itseliikkuvat puskutraktorit (bulldozerit ja angledozerit), tiehöylät, raappauskoneet, kaivinkoneet, kauhakuormaajat, maantiivistyskoneet ja tiejyrät

8429 30 00

raappauskoneet

Ks. HS-selitykset, nimike 8429, toisen kappaleen kohta C.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu yhdistelmäraappauskoneet, jotka koostuvat traktorista (myös yksiakselisesta traktorista) ja varsinaisesta raappauskoneesta. 87 ryhmän 2 huomautuksen mukaisesti molemmat osat on luokiteltava omiin nimikkeisiinsä (traktori nimikkeeseen 8701 ja raappauskone alanimikkeeseen 8430 69 00).

8432

Maanviljelys-, puutarhanhoito- tai metsänhoitokoneet ja -laitteet maan muokkaamista tai viljelyä varten; nurmikko- tai urheilukenttäjyrät

8432 30 11

keskusvetoiset tarkkuusrivikylvökoneet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka kylvävät yksittäiset siemenet tai jyvät maahan riveihin säännöllisin välein. Nämä koneet voivat kylvää useita siemenrivejä samanaikaisesti.

8433

Sadonkorjuu- tai puimakoneet ja -laitteet, myös olki- tai rehupaalaimet; ruohonleikkuu- tai niittokoneet; munien, hedelmien tai muiden maataloustuotteiden puhdistus- tai lajittelukoneet, muut kuin nimikkeen 8437 koneet ja laitteet

8433 11 10 8433 19 90

ruohonleikkuukoneet

Ks. HS-selitykset, nimike 8433, A kohdan toiseksi viimeisen kappaleen kuvaus istumaleikkureista.

8438

Muualle tähän ryhmään kuulumattomat koneet ja laitteet elintarvikkeiden tai juomien teollista valmistusta varten, muut kuin koneet ja laitteet eläinrasvojen ja -öljyjen tai kasvirasvojen ja rasvaisten kasviöljyjen erottamista tai valmistusta varten

8438 80 10

kahvin tai teen valmistusta varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. koneet erilaisten teelaatujen sekoittamista varten ja koneet kahvin jauhamista varten.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. koneet käyttövalmiin teen tai kahvin teollista valmistusta varten (alanimike 8419 81 20), koneet kahvin paahtamista varten (alanimike 8419 89 98) tai koneet kahvijauheen (pikakahvin) valmistusta varten (alanimike 8419 39 00).

8439

Koneet ja laitteet, joilla valmistetaan massaa kuituisesta selluloosa-aineesta tai valmistetaan tai jälkikäsitellään paperia, kartonkia tai pahvia

8439 30 00

paperin-, kartongin- tai pahvinjälkikäsittelykoneet ja -laitteet

HS-selityksissä, nimikkeen 8439 osassa III mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat pergamentointikoneet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

a)

Koneet, joiden toiminnot vastaavat edellä mainittujen koneiden toimintoja, mutta joita ei käytetä paperi-, kartonki- tai pahviarkkien valmistuksessa tai jälkikäsittelyssä, vaan näistä aineista tehtyjen tuotteiden valmistuksessa tai jälkikäsittelyssä, esim. paperimukien tai -pakkausten jne. vahaamisessa upotusmenetelmällä (alanimike 8479 89 97). Koneet, joilla valmistetaan paperi-, kartonki- tai pahvituotteita kuten paperimukeja, -rasioita, -pakkauksia jne., luokitellaan nimikkeeseen 8441.

b)

Koneet, joilla valmistetaan paperi-, kartonki- tai pahviarkeista tuotteita, joita ei yhdistetyn nimikkeistön kannalta enää pidetä paperina, kartonkina tai pahvina. Tällaisia ovat esim. koneet, joilla kiinnitetään hioma-aineita paperille tai joilla pinnoitetaan paperia valoherkillä emulsioilla (alanimike 8479 89 97).

8441

Muut koneet ja laitteet paperimassan, paperin, kartongin tai pahvin edelleenkäsittelyä varten, myös kaikenlaiset leikkauskoneet

8441 10 20

muut pitkittäisleikkaus- ja katkaisukoneet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka tuottavat määrätyn kokoisia arkkeja päättömästä paperirainasta ainoastaan katkaisemalla tai samanaikaisesti pitkittäisleikkaamalla ja katkaisemalla.

8441 10 30

giljotiinityyppiset leikkurit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka leikkaavat paperipinoja yhdellä terällä; leikkauspöydän yläpuolelle asetettu palkki pitää paperia tukevasti paikallaan leikkauslinjan kohdalta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksiteräiset koneet, joissa on kirjapinojen puhtaaksileikkausta varten pyörivä leikkauspöytä, jonka avulla kirjapinoja käännetään 90 astetta ensimmäisen ja toisen leikkauksen jälkeen.

8441 10 70

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. koneet, joissa kolme terää on asetettu 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden ja joita käytetään kirjapinojen puhtaaksileikkaukseen. Kaksi terää leikkaa samanaikaisesti pinossa olevien kirjojen ylä- ja alareunat, minkä jälkeen kolmas terä leikkaa etureunat tai päinvastoin.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. käsi- tai jalkakäyttöiset koneet.

8442

Koneet ja laitteet (muut kuin nimikkeiden 8456–8465 työstökoneet) painolaattojen, -levyjen tai -sylinterien tai muiden painokomponenttien käsittelyä tai valmistusta varten; painolaatat, -levyt, -sylinterit ja muut painokomponentit; painatusta varten valmistetut laatat, levyt sylinterit ja litografiakivet (esim. tasoitetut, karhennetut tai kiillotetut)

8442 30 10

valolatomakoneet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valolatomakoneet, jotka latovat peräkkäisesti valokuvaamalla pyöriville levyille tai erityisten matriisien pinnalle asennettuja merkkejä, taikka merkkejä, jotka on muodostettu katodisädeputkelle hyvin pienten päällekkäin menevien pisteiden muodostamalla matriisilla. Alanimike käsittää myös latomakoneet, joissa käytetään valokuvausfilmille projisoitua lasersädettä.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu:

a)

Yleiskäyttöiset automaattiset tietojenkäsittelykoneet, joita käytetään esim. kirjanpito- ja palkanlaskentatoimintojen lisäksi valoladonnassa ja jotka sen vuoksi on yhdistetty kaapelilla (on-line-yhteys) valolatomakoneeseen, jotta sitä voidaan valvoa ja siihen voidaan syöttää latomista koskevaa tietoa (ks. nimike 8471 ja tämän ryhmän 5 huomautuksen A kohta).

b)

Erilliset sähkötyslaitteet viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen(ks. nimike 8517).

8442 30 91

kirjakkeiden valamista tai latomista varten (esim. linotyypit, monotyypit, intertyypit), myös valulaittein

Kirjakkeet voidaan valaa käsin taikka koneellisesti enemmän tai vähemmän monimutkaisten koneiden avulla. Tähän kuuluviin laitteisiin ja koneisiin sisältyvät mm.:

1.

matriisit, pieniä levyjä, tavallisesti kuparia tai nikkeliä, joihin kirjaimet on painettu patriisilla; niitä käytetään erillisten kirjakkeiden valamiseen;

2.

pöydät kirjakkeiden tasoittamiseen käsin höyläämällä. Oleellista näissä on erittäin tasainen, keskeltä halkaistu pöytä, jossa on kiinnityslaite kirjakkeita varten;

3.

automaattiset kirjakkeiden valukoneet. Näissä valmistetaan kirjakkeet yksi kerrallaan, mutta niitä ei ladota. Niissä on tavallisesti sähköllä lämmitettävä sulatuspata, joka sisältää sulan metallin, valumuotin jäähdytyslaite metallin jähmettymisen nopeuttamiseksi sekä laitteet kirjakkeiden hiomista ja tasoittamista varten;

4.

koneet viivakkeiden, sokeistojen (loittojen) jne. valamista varten. Nämä toimivat suulakepuristuksella;

5.

latomahaat, joita käytetään latomatyötä aloitettaessa ja joihin ladotaan käsin yksi tai useampia kirjakerivejä. Niiden pääosana on pieni, hyvin tasaiseksi hiottu puu- tai metallilevy, jossa on kahdella vierekkäisellä sivulla seinämänä laippa ja usein liikkuva kiinnityslaite. Tähän kuuluvat myös latomalaivat, jotka muistuttavat latomahakoja, mutta ovat näitä suurempia ja joihin mahtuvat koko sivun kirjakkeet;

6.

painokehilöt, valurauta- tai teräskehyksiä, joihin mahtuu useita painosivuja. Yksi, kaksi tai neljä sivua pidetään kehyksissä erityisillä metallisilla kiiloilla tai mekaanisilla kiinnityslaitteilla (mutteri- tai ruuvi- yms. tyyppisillä), jotka kuuluvat myös tähän nimikkeeseen.

Edellä mainittujen kirjakevalu- ja latomakoneiden ja -laitteiden lisäksi tähän kuuluu myös kokonainen ryhmä muita koneita, jotka koneellisesti sekä valavat että latovat kirjakkeita. Tämä tapahtuu joko kahdessa erillisessä työvaiheessa kahdessa erillisessä, mutta toisiaan täydentävässä koneessa (toinen kone valmistaa reikänauhan, joka puolestaan ohjaa toista konetta, jonka tehtävänä on valaa kirjakkeita joko erillisinä tai riveittäin) taikka yhtenäisenä toimintona yhdessä ja samassa koneessa. Näitä usein varsin monimutkaisia koneita ovat mm.:

1.

valu- ja latomakoneet, erillisille kirjakkeille (monotyyppi) jotka toimivat aiemmin esilatomakoneessa rei'itetyn nauhan ohjaamina ja valitsevat pneumaattisten releiden avulla erityiset, koneen sisällä olevat matriisit, valmistavat yksittäiset kirjaimet ja merkit sekä latovat ne latomalaivaan (joka sisältyy koneeseen).

Näitä koneita käytetään näppäimistöllä ja rei'ittimellä varustetun, esiladonnan reikänauhalle siirtävän esilatomakoneen kanssa yhdessä. Nämä esiladontakoneet luokitellaan myös tähän;

2.

näppäimistöllä varustetut koneet erillisten kirjakkeiden valamista ja latomista varten. Näissä kaikki työvaiheet tapahtuvat samassa (Rototype jne.) koneessa;

3.

rivivalukoneet. Näissä matriisit, sen jälkeen kun ne on käsin ladottu riveiksi, pannaan koneeseen, joka valaa ne kirjakeriviksi;

4.

Rivilatoma- ja rivivalukoneet. Nämä ovat monimutkaisia, näppäimistöin varustettuja erityyppisiä (Intertype, Linograph jne.) koneita, jotka sekä latovat että valavat kirjakkeet riveihin samassa koneessa. Eräissä tällaisissa koneissa on laite, joka mahdollistaa niiden toiminnan erillisessä, myös tähän nimikkeeseen kuuluvassa koneessa valmistetun reikänauhan avulla.

8442 30 99

muut koneet ja laitteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8442 A kohdan 1–3 alakohdissa kuvaillut koneet ja laitteet kirjakkeiden valamista varten tai kuva- tai painolaattojen tai -sylinterien tai muiden painokomponenttien valmistusta varten.

8442 50 20 ja 8442 50 80

kirjakkeet, kuva- ja painolaatat ja -sylinterit sekä muut painokomponentit; laatat, levyt, sylinterit ja litografiakivet, painatusta varten valmistetut (esim. tasoitetut, karhennetut tai kiillotetut)

Luonnosta saatu litografiakivi on erittäin homogeenista, hienorakeista kalkkikiveä. Keinotekoinen litografiakivi on tavallisesti valmistettu sementistä ja kalsiumkarbonaatista, jotka on jauhettu ja puristettu kokoon.

Näiden alanimikkeiden litografiakivet on:

peitetty kuvilla, jotka on joko piirretty käsin tai siirretty valokuvausmenetelmää käyttäen, tai

tasoitettu tai karhennettu niin, että niihin voi ilman enempää käsittelyä piirtää tai kirjoittaa.

Luonnontilassa oleva kalkkikivi (josta käytetään nimitystä ”litografiakivi”) ei kuulu näihin alanimikkeisiin, vaan se luokitellaan alanimikkeeseen 2530 90 00.

8443

Painokoneet ja -laitteet, joita käytetään painettaessa laattojen, levyjen sylinterien ja muiden nimikkeeseen 8442 kuuluvien painokomponenttien avulla; muut kirjoittimet, kopiokoneet ja telekopiolaitteet (telefaxlaitteet) yhdistettyinä tai erillisinä; niiden osat ja tarvikkeet

8443 32 30

telekopiolaitteet (telefaxlaitteet)

Ks. HS-selitykset, nimike 8443, II osan C kohta.

8443 39 31

joissa on optinen järjestelmä

Tämän alanimikkeen koneissa on optinen järjestelmä (jonka tärkeimmät osat ovat valonlähde, kokoojalinssi, linssit, peilit, prismat taikka optisten kuitujen järjestelmä tai vastaavia laitteita) alkuperäisasiakirjan skannaamiseksi.

8443 39 39

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sini- ja diatsokopiolaitteet, joita käytetään läpikuultavien alkuperäiskappaleiden kopiointiin valoherkälle paperille. Läpikuultavan alkuperäiskappaleen läpi kulkevan valon vaikutuksesta kopiopaperin diatsoyhdiste tai valoherkät rautasuolot rikkoutuvat valaistuilla alueilla. Valaisemattomat alueet muunnetaan näkyviksi kehityksen avulla. Nämä kopiolaitteet tuottavat tavallisesti sinertäviä kopiota, joissa yksittäiset viivat eivät ole yhtä tarkkoja kuin alkuperäiskappaleissa.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kontaktimenetelmään perustuvat ja lämpökopiolaitteet.

8443 39 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat siirtokirjoittimet, edellyttäen että niitä ei voi yhdistää automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen tai verkkoon, kuten:

1.

lämpökirjoittimet, joissa sähköisesti kuumennettu lämpökirjoittimen pää tuottaa halutut merkit lämpöherkälle paperille pistematriisin avulla;

2.

sähköstaattiset kirjoittimet, joissa kirjoituspään liikkuvat, staattisesti varautuneet pienet metalliset elementit tuottavat elekrograafiselle paperille näkymättömiä, pienistä sähköstaattisesti varautuneista pisteistä koostuvia merkkejä. Nestemäinen väriaine värjää varautuneet pisteet, jolloin merkit tulevat näkyviin.

Edellä lueteltuja kirjoittimia ohjaavat tietovälineet (esim. CD-ROM-levyt, levykkeet, magneettinauhat tai puolijohdemateriaalia käyttävät välineet) tai muut koneet kuin automaattiset tietojenkäsittelykoneet (esimerkiksi digitaalikamerat, videokameranauhurit tai soluverkoissa käytettävät puhelimet).

8443 91 10 8443 99 90

osat ja tarvikkeet

HS-selityksissä nimikkeessä 8443 mainittujen osien ja tarvikkeiden lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

automaattiset syöttölaitteet peltipainokoneita varten;

2.

tavallisesti paineilmalla toimivat ratajännityksen valvontalaitteet, jotka pitävät rotaatiopainokoneen rullanpurkauslaitteesta lasketun paperin jännityksen vakiona;

3.

pulveriruiskut, muut kuin suihkutuslaitteella toimivat;

4.

kirjasinketjut, neulapäät, kirjasinpäät ja kirjasinkiekot.

8443 99 10

elektroniset rakenneyhdistelmät

Elektroniset rakenneyhdistelmät koostuvat yhdestä tai useammasta painetusta piiristä, joissa on nimikkeen 8542 elektronisia integroituja piirejä. Niissä voi olla myös erillisiä aktiivisia tai passiivisia komponentteja, nimikkeen 8536 tavaroita taikka muita sähkö- tai sähkömekaanisia laitteita edellyttäen, että ne eivät menetä elektronisen rakenneyhdistelmän olennaista luonnetta.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

a)

mekanismit (muut kuin elektroniset);

b)

moduulit (jotka koostuvat mekanismeista ja elektronisista rakenneyhdistelmistä), kuten tiedon-, kuvan- tai äänentoistoon tarkoitetut kasetti-, CD-levy- tai DVD-levyasemat, jotka koostuvat mekanismeista ja, elektronisista ja signaalin käsittelyyn tarkoitetuista rakenneyhdistelmistä.

8445

Tekstiilikuitujen käsittelykoneet; kehruu-, kertaus- tai kiertämiskoneet sekä muut tekstiililankojen valmistuskoneet ja -laitteet; tekstiililankojen vyyhteämis-, kelaus- tai puolauskoneet (myös kuteenpuolaajat) sekä koneet tekstiililangan käsittelemiseksi nimikkeiden 8446 ja 8447 koneita varten

8445 90 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8445 kohdassa E kuvailtujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat koneet, jotka kiertävät loimilangat luomakoneen rummuista loimitukille, koneet, jotka kietovat ja syöttävät lankoja kudonnan aikana sekä koneet, jotka syöttävät lankaa koruompeleeseen.

Kuitenkin käsikäyttöiset solmimislaitteet, jotka ovat pieniä, kädessä pidettäviä työkaluja, joilla solmitaan katkenneita lankoja, luokitellaan nimikkeeseen 8205.

8446

Kutomakoneet (myös kangaspuut)

Tähän nimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeessä 8446 kuvaillut kutomakoneet, mukaan lukien ne, joilla valmistetaan Axminstermattoja, chenillelanka-, nukka-, frotee-, kreppi-, pellava- tai purjekangasta, käyttöhihnoja tai muita hihnoja.

8447

Neulekoneet, ommelkangaskoneet ja koneet kierrepäällystetyn langan, tyllin, pitsin, koruompeleiden, nauhojen, punosten tai verkon valmistusta varten sekä tuftauskoneet

8447 20 20 ja 8447 20 80

tasoneulekoneet; ommelkangaskoneet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. virkkuuneulekoneet, jotka itse asiassa ovat loimineulekoneita, joita käytetään koristenauhojen, hapsujen, verhojen, verkkojen, pitsin, jne. valmistukseen (esim. virkkuuneulekoneet punosten, pitsin, verhojen tai reunanauhojen valmistukseen).

8447 90 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8447 kohdassa C kuvattujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Käsinkirjontakoneet (koruompelukoneet, joissa on pantografisukkula), automaattiset, sukkulalliset koruompelukoneet, jotka on varustettu jacquardlaitteella tai sen kaltaisella mekanismilla, koruompelukoneet, joissa on useita neuloja ja monipäiset automaattiset koruompelukoneet (joissa on useita ompelupäitä yhdellä ompelutasolla ja jotka on varustettu jacquardlaitteella tai sen kaltaisella mekanismilla).

2.

Pitsinnypläyskoneet, joilla valmistetaan pitsiä yhdestä tai useasta langasta (nyplätty pitsi) puolia käyttäen.

3.

Punoma- ja punostinkoneet, joissa puolilla varustetut langansyöttäjät (punostimet) kietovat lankoja keskenään ja joissa langat kulkevat ympyrän muotoista tai aaltomaista liikerataa tuottaen metritavaraa (esim. litteät tai pyöreät punokset) tai valmiita tavaroita (nyörit, punokset, kynttilänsydämet, ontelopunokset, vaatekappaleiden reunusnauhat) tai päällystäen langalla nappeja, puisia tavaroita, letkuja jne. (esim. pyöröpunoksia, ontelopunoksia tai pakkausnyörejä valmistavat koneet).

Nimikkeeseen 8479 luokitellaan kuitenkin erikoispunomakoneet, jotka päällystävät kaapeleita tai muita sähkönjohtimia tai jotka punovat tai kiertävät taipuisia johdinlankoja.

4.

Koneet koristenauhojen valmistusta varten (muut kuin 3 kohdassa mainitut punomakoneet), esim.:

a)

koneet pompuloiden ja chenillen valmistusta varten,

b)

koneet pyöreän ja muun muotoisen chenillen valmistusta varten ja koneet joulukuusenkoristeina käytettävien chenilleköynnösten valmistusta varten,

c)

koneet hapsujen kiertämistä ja leikkaamista varten,

Kutomakoneet, joilla valmistetaan nauhoja tai koristenauhoja, luokitellaan nimikkeeseen 8446 ja virkkuuneulekoneet, joilla valmistetaan koristenauhoja, luokitellaan alanimikkeisiin 8447 20 20 tai 8447 20 80.

8448

Nimikkeen 8444 , 8445 , 8446 tai 8447 koneiden apukoneet ja -laitteet (esim. varsi- ja jacquardlaitteet, automaattiset langanvartijalaitteet ja syöstävänvaihtolaitteet); osat ja tarvikkeet, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti tämän nimikkeen tai nimikkeen 8444 , 8445 , 8446 tai 8447 koneissa ja laitteissa (esim. värttinät ja siipivärttinät, karstakangas, kammat, puristussuulakkeet, syöstävät, niidet, niisikehykset ja neulekoneenneulat)

8448 11 00 ja 8448 19 00

nimikkeen 8444 , 8445 , 8446 tai 8447 koneiden apukoneet ja -laitteet

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

a)

koneet, joilla poistetaan langanjäänteet kutomakoneiden kudepuolista sekä kiskolyöjät (alanimike 8479 89 97),

b)

laitteet, joilla tarkistetaan langan tasalaatuisuus kiertämällä lankaa rummulle tai levylle (alanimike 9017 80 90),

c)

langanpuhdistimet, jotka toimivat elektronisella menetelmällä, esim. valokennoilla (alanimike 9031 80 34 tai 9031 80 38).

8450

Pyykinpesukoneet talouksia tai pesuloita varten, myös koneet, jotka sekä pesevät että kuivaavat

8450 11 11 8450 19 00

koneet, joiden pesuteho on enintään 10 kg kuivapyykkiä

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.: allaspesukoneet, joissa on siivet, siipilaitteet, pulsaattorit jne. tai joissa on suutinjärjestelmä; rumpupesukoneet mukaan lukien ne, joissa pesurumpu toimii myös kuivauslinkona; yhdistelmäpesukoneet, joissa on samassa ulkokuoressa rumpupesukone tai allaspesukone ja nimikkeen 8421 kuivauslinko.

Näiden koneiden pesutehona pidetään enintään 10 kg kuivapyykkiä, jos rummun tai altaan täyttötilavuus on:

1.

120 litraa (120 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on rumpupesukoneet,

2.

150 litraa (150 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on allaspesukoneet, joissa on siipilaitteet tai siivet,

3.

200 litraa (200 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on allaspesukoneet, joissa on pulsaattorit,

4.

250 litraa (250 dm3) tai vähemmän, jos kyseessä on suutinjärjestelmällä varustetut allaspesukoneet.

Tilavuuden määrittämisessä on huomattava, että:

1.

rumpupesukoneen rummun pesukynnyksiä ja muita erityisiä muotoiltuja pullistumia ei oteta huomioon,

2.

allaspesukoneissa määrityksen perustana ei ole altaan kokonaissyvyys (yläreunasta mitattuna), vaan syvyys, joka mitataan altaan täyttökorkeuden osoittavaan merkkiin asti tai jos tällainen merkki puuttuu, altaan kokonaissyvyys, josta vähennetään 10 cm.

8451

Koneet ja laitteet (muut kuin nimikkeen 8450 koneet) tekstiililankojen, -kankaiden tai valmiiden tekstiilitavaroiden pesemistä, muuta puhdistamista, vääntämistä, kuivaamista, silittämistä, prässäämistä (myös liimaliinaprässit), valkaisemista, värjäämistä, viimeistystä, päällystämistä tai kyllästämistä varten sekä koneet, joita käytetään lattianpäällysteiden, kuten linoleumin, valmistuksessa kangas- tai muun pohjan päällystämiseen massalla; koneet tekstiilikankaiden käärimistä, aukikäärimistä, laskostusta, leikkaamista tai pykäreunan tekemistä varten

8451 90 00

osat

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

värjäyskoneiden ja -laitteiden erikoiskoopit ja -puupinat (jotka luokitellaan niiden valmistuksessa käytetyn aineen mukaan, ks. tämän jakson 1 huomautuksen c alakohta),

b)

leikkauskoneiden terät ja leikkuuterät (nimike 8208),

c)

nukituskoneiden sähköstaattiset laitteet (nimike 8543).

8452

Ompelukoneet, muut kuin nimikkeen 8440 kirjannitomakoneet; erityisesti ompelukoneita varten suunnitellut huonekalut, alustat, kotelot ja suojukset; ompelukoneenneulat

8452 10 11 ja 8452 10 19

ompelukoneet (ainoastaan lukkotikkikoneet), joiden konevarren paino ilman moottoria on enintään 16 kg tai moottorin kanssa enintään 17 kg; ompelukoneiden konevarret (ainoastaan lukkotikkikoneiden), paino enintään 16 kg ilman moottoria tai enintään 17 kg moottorin kanssa

1.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ompelukoneet ja ompelukoneiden konevarret, joilla molemmilla on seuraavat ominaisuudet:

a)

Ne tuottavat ainoastaan lukkotikkiä (suoraa ommelta, siksak-ommelta, koristeommelta), ts. ne tekevät ompeleen kahdella langalla, joista ensimmäinen pujotetaan neulansilmään ja työnnetään ommeltavan materiaalin (kangas, paperi, yms.) läpi ja toinen yhdistetään liikkuvan sukkulan avulla materiaalin alapuolella ensimmäiseen lankaan.

b)

Konevarren paino saa olla enintään 16 kg ilman moottoria tai 17 kg moottorin kanssa (jos kyseessä on epätäydellinen konevarsi, joka on yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti luokiteltava täydellisenä, ratkaisevaa on täydellisen konevarren paino).

2.

Ompelukoneen konevarsi on koneen toiminnan suorittava yksikkö (mukaan luettuna, jos tarpeellista, konevarressa oleva tai siihen asennettu moottori) ja siinä on varsi, jossa on neulaa liikuttava mekanismi ja alusta, jossa on sukkulamekanismi sekä mahdollisesti laite paininjalan nostamista varten. Kehys, pöytä, suojus ja muut huonekalut (mukaan lukien ompelukoneen jalkapainike) eivät ole konevarren osia.

3.

On huomattava, että joissakin kannettavissa ompelukoneissa alusta on suunniteltu myös jalustaksi. Tällaista tavaraa pidetään ompelukoneena, eikä ompelukoneen konevartena.

8456

Kaikkia aineita työstävät koneet, jotka irrottavat ainetta laser- tai muulla valotai fotonisäteellä, ultraäänellä, sähköpurkauksella, sähkökemiallisella prosessilla, elektronisuihkulla, ionisäteellä tai plasmakaarella; vesisuihkuleikkauskoneet

8456 10 00

laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä toimivat

HS-selityksissä nimikkeen 8456 kohdassa A mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös mm. koneet, jotka virittävät lasersäteellä painetuissa piireissä olevat sähkövastukset. Johtavaa ainetta, joka muodostaa vastukset painettujen piirien eristävälle alustalle, irrotetaan lasersäteellä kunnes saadaan haluttu resistanssi.

8456 30 11

langalla työstävät

Nämä koneet on varustettu elektrodilla, joka koostuu läpimitaltaan pienestä langasta, joka on kiedottu työkappaleen vastakkaisille sivuille asetettujen kahden puolan välille.

8457

Työstökeskukset, yksikkörakenteiset koneet (yksiasemaiset työstöyksiköt) ja moniasemaiset transferkoneet, metallin työstöön

8457 10 10

vaakasuuntaiset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat työstökeskukset, joissa yksinomaan vaakasuuntaiseen karaan kiinnitetyt työkalut työstävät työkappaletta sivusta.

8457 10 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. työstökeskukset, joissa työkoneet työstävät työkappaletta ylhäältä päin (pystykaraiset työstökeskukset), työstökeskukset, joissa käytetään sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia karoja (yhdistelmätyöstökeskukset) tai työstökeskukset, joissa on kääntyvä kara (yleistyöstökeskukset).

8458

Lastuavat sorvit (myös sorvauskeskukset) metallin työstöön

Tähän nimikkeeseen kuuluvat lastuavat sorvit, jotka on erityisesti suunniteltu metallien työstöön ja jotka toimivat irrottamalla ainetta sorvaustyökalujen avulla. Työkappale pyörii tavallisesti oman akselinsa ympäri. Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös lastuavat sorvit, joissa itse työkalua tai työkalua ja työkappaletta pyöritetään.

HS-selityksissä nimikkeen 8458 kolmannessa kappaleessa mainittujen sorvien lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat takaleikkaussorvit, akselisorvit, pitkien akselien sorvauskoneet, kampisorvit ja monitoimisorvit. Monitoimisorvit muistuttavat kärkisorveja, mutta eroavat siinä, että niissä on erityismekanismi, jonka avulla niillä voi suorittaa sorvauksen lisäksi muita toimintoja kuten porata, jyrsiä ja leikata määräpituisia kappaleita.

8459

Lastuavat työstökoneet [myös koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines)] metallin poraukseen, avarrukseen, jyrsintään tai kierteitykseen, muut kuin nimikkeen 8458 sorvit (myös sorvauskeskukset)

8459 10 00

koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines)

Ks. HS-selitykset, nimike 8459, kolmas kappale, 1 kohta.

8459 31 00 ja 8459 39 00

muut avarrus-jyrsinkoneet

Ks. HS-selitykset, nimike 8459, kolmannen kappaleen 3 kohdan kolmas alakohta.

8460

Työstökoneet metallin tai kermettien purseenpoistoon, teroitukseen, hiontaan, laahintaan, hiertämiseen, kiillotukseen tai muuhun viimeistelyyn hiomakivien tai muiden hioma- tai kiillotusaineiden avulla, muut kuin nimikkeen 8461 hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet

8460 11 00 ja 8460 19 00

tasohiomakoneet, joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 8460 kolmannen kappaleen kohdassa 3 mainitut tasohiomakoneet.

Nämä koneet on varustettu mittaus- tai asetuslaitteilla. Näitä laitteita ovat mm.:

1.

Lineaarinen mittauslaite, joka perustuu suoraan mittaustapaan esim. laskuviivaimet, työntömitat jne., joissa kahden perättäisen astejaon väli vastaa koneenosan siirtymää, joka on enintään millimetrin sadasosa (0,01 mm).

2.

Profiiliprojektorit, joilla tarkkaillaan työstämistä. Näissä projektoreissa on asteikolla varustettu himmeä lasi, johon työkappaleen ja työkalun voimakkaasti suurennettu kuva heijastetaan niin, että työkappaleen tai työkalun kaikkia syöttöliikkeitä sekä työmenetelmän edistymistä voidaan arvioida lasilla näkyvän asteikon avulla. Työ voidaan tarkistaa myös asettamalla lasille läpinäkyvä, asteikolla varustettu kalvo, johon on jäljennetty valmistettavasta kappaleesta piirros, joka vastaa profiiliprojektorin optista suurennosta. Tällöin koneenkäyttäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että kappaleen kuva vastaa kalvolla olevaa piirrosta.

3.

Laitteet, jotka rajoittavat työkalupitimen tai työkappaleen pitimen syöttöliikettä säädettävillä rajoittimilla, joiden paikoitus tarkistetaan mittapaloilla.

4.

Hiomakoneiden sähköiset koestus- ja säätölaitteistot, joilla säädetään asteikkojaon avulla työkappaleen varsinaiset, lopulliset mitat ja joiden avulla voidaan hidastaa työkalun liikettä ja pysäyttää se, kun kappaleen mitat lähestyvät ennalta määritettyjä mittoja ja saavuttavat ne.

8460 21 11 8460 29 90

muut hiomakoneet, joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm

Ks. alanimikkeiden 8460 11 00 ja 8460 19 00 selittävät huomautukset.

8460 21 11

sisähiomakoneet

Sisähiomakoneita käytetään hiomaan onttojen työkappaleiden sisäläpimittoja (esim. reikiä). Istukkaan kiinnitettyä työkappaletta työstetään hiomalaikalla, joka tarpeeksi pieni, jotta se mahtuu työkappaleen onttoon osaan.

8460 21 15

pyörtöhiomakoneet

Pyörtöhiomakoneita eli keskiöttömiä hiomakoneita käytetään hiomaan työkappaleiden ulkoläpimittoja. Pyörtöhionnassa työkappaletta ei ole kiinnitetty vaan se on pyörivän hiomalaikan ja säätölaikan (myös konekäyttöinen) väliin sijoitetun tukikiskon päällä. Haluttu työkappaleen läpimitta määritetään asettamalla hiomalaikka ja säätölaikka tietylle etäisyydelle toisistaan.

8460 21 19

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. yleishiomakoneet. Nämä ovat ulko- ja sisähiomakoneiden yhdistelmiä ja voivat näin ollen työstää samanaikaisesti työkappaleen ulko- ja sisäläpimittoja.

8460 29 10

lieriön muotoisille pinnoille

Alanimikkeen 8460 21 11 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin sisähiomakoneiden osalta tätä alanimikettä.

Alanimikkeiden 8460 21 15 ja 8460 21 19 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin pyörtö- ja yleishiomakoneiden osalta tätä alanimikettä.

8461

Työstökoneet höyläykseen, poikittaishöyläykseen, pistoon, avennukseen, sahaukseen tai katkaisuun sekä muut lastuavat työstökoneet, myös hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet, metallia tai kermettejä varten, muualle kuulumattomat

8461 30 10 ja 8461 30 90

avennuskoneet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat avennuskoneet (ks. HS-selitykset, nimike 8461, kolmannen kappaleen kohdassa 4). Ne ovat työstökoneita, joissa on monihampainen leikkaava työkalu eli avennin, jota käytetään työstämään työkappaleen sisä- tai ulkopintoja. Näissä koneissa työkappale on kiinnitetty paikalleen ja pitimeen kiinnitettyä avenninta vedetään ja työnnetään työkappaleen pintaa pitkin tasaisella suoraviivaisella leikkuuliikkeellä.

Sisäavennukseen tarkoitettu avennin, joka viedään työkappaleen läpi, työstää ja kalibroi karkean tai esityöstetyn työkappaleen sisäpintoja. Ulkoavennukseen tarkoitettu avennin työstää sileitä tai kuvioituja pintoja.

8461 40 11 ja 8461 40 19

lieriöhammaspyörien valmistukseen

Näissä alanimikkeissä lieriöhammaspyörinä pidetään ainoastaan hammaspyöriä, jotka on valmistettu lieriömäisistä aihioista ja joilla on lieriömäinen muoto leikkauksen jälkeen.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. koneet suorahampaisten hammaspyörien, kierukkapyörien, kierukoiden, lukituspyörien ja ketjupyörien valmistusta varten.

8461 40 31 ja 8461 40 39

muiden hammaspyörien valmistukseen

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. koneet hammastankojen, kartiohammaspyörien ja muiden kuin lieriömäisten kierukoiden valmistusta varten.

8461 40 71 ja 8461 40 79

varustettuna mikrometriasetusjärjestelmällä, jossa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm

Ks. alanimikkeiden 8460 11 00 ja 8460 19 00 selittävät huomautukset mittaus- ja säätölaitteista.

8470

Laskukoneet ja taskukokoiset tietojen tallennus-, toisto- ja näyttölaitteet, joissa on laskutoimintoja; kirjanpitokoneet, postituskoneet, matka- tai pääsylippukoneet sekä niiden kaltaiset koneet, jotka sisältävät laskulaitteen; rekisteröivät kassakoneet

8470 10 00

elektroniset laskimet, jotka pystyvät toimimaan ilman ulkoista sähkövoimanlähdettä, ja taskukokoiset tietojen tallennus-, toisto- ja näyttölaitteet, joissa on laskutoimintoja

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat esim.:

1.

Elektroniset laskimet, joissa on aika- ja päiväysnäyttö sekä herätyslaite tai lisäksi esim. ajanottolaite, ajastin tai näppäimet, joista saadaan melodia soimaan.

2.

Elektroniset paristokäyttöiset taskukokoiset koneet, jotka suorittavat laskutoimintoja ja joissa on lisäksi muisti tietojen, esim. puhelinluettelon, aikataulun, muistion, kalenterin, jne. tallentamista varten (näistä koneista käytetään nimitystä ”digital diaries” eli elektroniset muistiot).

3.

Pienet taskukokoiset elektroniset laitteet, joita voidaan käyttää muodostamaan sanoja ja lauseita, jotka käännetään halutulle vieraalle kielelle ko. laitteissa käytetyistä muistimoduuleista riippuen (elektroniset sanakirjat); ne voivat myös suorittaa yksinkertaisia laskutoimituksia. Näissä laitteissa on aakkosnumeerinen näppäimistö ja neliön tai suorakaiteen muotoinen näyttö.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

a)

rannekellot ja taskukellot, joiden kuoressa on pieni elektroninen laskin (nimike 9101 tai 9102),

b)

tupakansytyttimet, joihin on sisäänrakennettu pieni elektroninen laskin sekä mahdollisesti myös elektroninen kello (nimike 9613),

c)

samankaltaiset laitteet ilman laskutoimintoja (nimike 8543).

8470 30 00

muut laskukoneet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 8470 osassa A mainitut muut kuin elektroniset laskukoneet, joissa on mekaaniset laitteet laskemista varten (tavallisesti hammaspyöristä ja hammastangoista koostuvat laitteet), riippumatta siitä, ovatko ne käsi- tai moottorikäyttöisiä vai toimivatko ne sähkömagneettisella laitteella.

8470 90 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8470 osassa B ja D lueteltujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. koneet, jotka antavat hintalappuja, jotka osoittavat painosta ja yksikköhinnasta lasketun myyntihinnan ja koneet, jotka laskevat yhteen moottoritiemaksut ja antavat siitä kuitin.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu tullille erikseen esitetyt kirjoittimet, nimike 8443.

8471

Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat

8471 70 30

optiset, myös magneettioptiset

Ks. tämän ryhmän 2 lisähuomautus.

8472

Muut toimistokoneet ja -laitteet (esim. hektografit ja vahamonistuskoneet, osoitekoneet, setelinantoautomaatit, rahanlajittelu-, rahanlaskemis- tai rahankäärimiskoneet, kynänteroituslaitteet, lävistys- tai nitomalaitteet)

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu kirjoituskoneet, joissa on erityislaite osoitelevyjen vahakselle kirjoittamista varten (nimike 8469).

8472 90 70

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8472 viidennen kappaleen kohdissa 2, 3, 5, 7–11 ja 16–22 mainittujen koneiden lisäksi mm.:

1.

Koneet, jotka päällystävät molemmilta puolilta sopimuspapereita, tietolomakkeita, työpiirustuksia, henkilöllisyystodistuksia ja muita asiakirjoja läpinäkyvällä kalvolla, mikä suojaa näitä asiakirjoja kulumiselta, väärentämiseltä, likaantumiselta tai rypistymiseltä.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu näiden koneiden kaltaiset koneet (nk. kuumasaumauspuristimet), joita ei käytetä toimistoissa ja jotka lämmön ja paineen avulla päällystävät kuvien, valokuvien, taidejäljennösten ja muiden painettujen tuotteiden etu- tai kääntöpuolet synteettisestä aineesta tehdyllä lämpömuovautuvalla, läpinäkyvällä kalvolla. Nämä koneet luokitellaan nimikkeeseen 8477.

2.

Sähkökaiverruskoneet, joita käytetään esim. piirustustoimistoissa.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu:

a)

nimikkeen 8443 kirjoittimet.

b)

elektroniset paristokäyttöiset taskukokoiset koneet, jotka suorittavat laskutoimintoja ja joissa on lisäksi muisti tietojen, esim. puhelinluettelon, aikataulun, muistion, kalenterin, jne. tallentamista varten (näistä koneista käytetään myös nimitystä ”digital diaries” eli elektroniset muistiot) (alanimike 8470 10 00).

8473

Osat ja tarvikkeet (muut kuin suojuspeitteet, kantolaukut ja niiden kaltaiset tavarat), jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8469–8472 koneissa

HS-selityksissä nimikkeessä 8473 mainittujen osien, rakenneyhdistelmien ja tarvikkeiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Winchester- tai ohutkalvotekniikalla valmistetut magneettipäät magneettilevyjen oheismuistiyksiköitä varten, myös tukivarteen asennettuina tai koteloissa.

2.

Tiedontallennusyksiköt [Head/Disc/Assembly (HDA)], jotka on suunniteltu asennettaviksi pysyvästi levymuistiyksiköihin ja joissa on useita akselille asennettuja magneettilevyjä, luku- ja kirjoituspäillä varustettuja varsia, komento-, saanti- ja asennointimekanismeja; koko yksikkö on ilmatiiviisti suljetussa kotelossa.

3.

Värinauhakasetit, jotka on selvästi valmistettu vaihdettaviksi tarvikkeiksi ja joissa on erityiskotelossa sekä väri- että korjausnauha.

8473 10 11 ja 8473 10 19

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8473 21 10

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8473 29 10

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8473 30 20 ja 8473 30 80

nimikkeen 8471 koneiden osat ja tarvikkeet

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näppäimistöt, jotka ovat omassa kotelossaan (alanimike 8471 60 60).

8473 30 20

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8473 40 11 ja 8473 40 18

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8473 40 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat osoitekoneissa käytettävät osoitelevyt, joissa olevat kopioitavat osoitteet on valmistettu pistotusmenetelmällä, pakottamalla tai erityisellä kirjoituskoneella. Näin ollen nämä levyt voivat olla metallista tai synteettisestä aineesta valmistettuja levyjä tai ne voivat olla pahvista tai kartongista valmistettuja pieniä kehystettyjä levyjä (kortit, vahakset), jne.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös osoitelevyt, joihin osoitteita ei ole vielä kopioitu (pistotusmenetelmällä, pakottamalla tai kirjoituskoneella), jos ne ovat tunnistettavissa osoitekoneissa käytettäviksi osoitelevyiksi. Tällaiset tavarat, jotka on valmistettu paperista, pahvista tai kartongista, ts. pienet vahakset, jotka on asetettu pahvi- tai kartonkikehyksiin ja jotka voidaan syöttää osoitekoneisiin, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 4816.

8473 50 20

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8477

Koneet ja laitteet kumin tai muovin työstöä varten tai kumi- tai muovitavaroiden valmistusta varten, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

HS-selityksissä nimikkeessä 8477 mainittujen koneiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

koneet kenkien kumisten ulkopohjien ja -korkojen irrottamista varten; näitä koneita käytetään kenkäteollisuudessa, mutta niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu nahan tai vuodan työstämiseen,

2.

koneet, joilla leikataan laattoja vaahtomuovista, vaahtokumista, lateksivaahdosta ja niiden kaltaisista aineista; leikkaamista varten koneissa käytetään vanneterää tai sahanterää.

8479

Koneet ja mekaaniset laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

8479 40 00

köyden- tai kaapelinvalmistuskoneet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Koneet ja laitteet, jotka valmistavat nuoraa, purjelankaa, köyttä tai kaapelia tekstiilikuiduista, esim.:

a)

säikeidenkiertokoneet, jotka valmistavat köydensäikeitä kiertämällä yhteen kaksi tai useampia yksinkertaisia lankoja (kertokerrattu lanka),

b)

köydenkiertokoneet, jotka kiertävät yhteen kaksi tai useampia köydensäikeitä valmistaen läpimitaltaan paksua köyttä tai kaapelia,

c)

yhdistelmäkoneet, jotka kiertävät sekä säikeitä että köysiä ja jotka pääasiallisesti valmistavat painavampaa purjelankaa ja läpimitaltaan ohuempaa köyttä tai kaapelia.

2.

Koneet ja laitteet, jotka valmistavat teräsköyttä tai -kaapelia (muuta kuin sähkökaapelia) samalla periaatteella kuin edellä kohdassa 1 kuvaillut koneet ja laitteet.

3.

Koneet ja laitteet, jotka kiertävät tai punovat johdinkaapelia ja koneet, jotka valmistavat koaksiaalikaapelia.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu koneet, jotka suorittavat säikeiden kiertämistä edeltävät työvaiheet esim. kampauskoneet, venytys- ja kertausvaiheessa käytettävät koneet, perättäisen esikehruun suorittavat koneet ja kehruukoneet, eivätkä kertauskoneet, joita käytetään kehräämöissä. Näillä koneilla voidaan myös valmistaa hienoa purjelankaa kertaamalla kertokerrattua lankaa (nimike 8445).

8479 89 97

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

autotallinovien avausjärjestelmät, jotka ovat mekaanisia laitteita, jotka avaavat ja sulkevat automaattisesti autotallien nosto- tai kippiovet radiokauko-ohjauksella. Ne kiinnitetään autotallin kattoon, ja ne koostuvat pääasiallisesti sähkömoottorista, jossa on käyttökara, voimansiirtolaitteella varustetusta liitosraiteesta ja ohjausvivusta, joka kiinnitetään autotallin oveen. Sähkömoottori on yhdistetty kaapelilla radiokauko-ohjausvastaanottimeen, joka kytkee sähkömoottorin virtalähteen päälle, kun se vastaanottaa ohjaussignaaleja ajoneuvossa olevasta radiokauko-ohjauslähettimestä. Näiden järjestelmien kaukosäätöön tarvittavat radiolähettimet ja -vastaanottimet eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen vaan ne luokitellaan nimikkeeseen 8526 ominaisuuksiensa mukaan;

2.

tietyt koneet ja laitteet, jotka valmistavat piirilevyjä (työstämällä ja leikkaamalla laminoidusta paperista, lasikuitukankaasta, keraamisesta tai muusta eristävästä aineesta valmistettuja levyjä), esimerkiksi:

a)

harjauskoneet ja ultraäänipesukoneet eristävästä aineesta tehtyjen levyjen puhdistamiseen;

b)

valssauskoneet ja valukoneet, jotka päällystävät eristävästä aineesta tehdyt levyt fotoresistillä, sideaineella tai liimalla;

3.

painettujen piirilevyjen asennuskoneet aktiivisten, passiivisten ja liitoskomponenttien asentamiseen painetuille piireille (poimivat ja asettavat koneet ns. pick and place -koneet). Nämä komponentit syötetään automaattisesti koneeseen nauhoilla (hihnoilla). Laitteet sijoittavat komponentit täsmällisesti haluttuun kohtaan ja asettavat ne painetulle piirille Kun komponentit on asetettu paikoilleen, ne kiinnitetään painettuun piiriin esim. juottamalla tai kontaktiliitännällä. Puolijohdekomponenttien asentamisen lisäksi, nämä laitteet pystyvät poimimaan ja asettamaan alustoille myös muita komponentteja.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu koneet ja laitteet, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa puolijohdetankojen tai kiekkojen, puolijohdekomponenttien, elektronisten integroitujen piirien tai litteiden näyttöjen valmistuksessa (nimike 8486).

8481

Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset laitteet putkijohtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita tai niiden kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennusventtiilit ja termostaatin ohjaamat venttiilit

8481 10 05

yhdistetyin suodattimin tai voitelulaittein

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tavarat, joissa on erilaisia komponentteja, jotka suorittavat paineilmajärjestelmien säätämisessä tarvittavia toimintoja: ilmansuodatus (epäpuhtauksien, esim. veden, ruosteen, lian jne. poistamista varten), oikeaan työpaineeseen säätäminen ja voitelu (pneumaattisten komponenttien sujuvan toiminnan varmistamiseksi).

Näillä tavaroilla on tavallisesti seuraavanlainen ulkonäkö:

 

Image

8486

Koneet ja laitteet, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa puolijohdetankojen tai -kiekkojen, puolijohdekomponenttien, elektronisten integroitujen piirien tai litteiden näyttöjen valmistuksessa; tämän ryhmän 9 huomautuksen C kohdassa eritellyt koneet ja laitteet; osat ja tarvikkeet

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu muun muassa:

a)

koneet ja laitteet, jotka valmistavat piirilevyjä 85 ryhmän 5 huomautuksen määritelmän mukaisesti;

b)

sähkökoneet ja laitteet, jotka koestavat kiekot tai integroidut piirit sähköisellä mittauksella ja jotka toteavat ja paikallistavat viat, mukaan lukien koneet ja laitteet, jotka on varustettu vikoja merkitsevällä laitteella tai lajittelulaitteella, joka lajittelee tarkastetut tuotteet eri säiliöihin (90 ryhmä).

8486 20 10

ultraäänellä toimivat työstökoneet

Ks. HS-selitykset, nimike 8456, toinen kappale.

8486 20 90

muut

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8486 koskevien selitysten B osassa mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

työstökoneet puolijohdekiekkojen piirottamiseen tai uurtamiseen;

2.

laitteet puolijohdekiekkojen pikakuumentamista varten;

3.

kaikkia aineita työstävät koneet, jotka irrottavat ainetta laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä;

4.

laitteet, joilla kuivataan painetut tai pestyt eristävät alustat, sekä piikiekkojen jatkuvakestoiset kuivauskoneet ja -laitteet.

8486 40 00

tämän ryhmän 9 huomautuksen C kohdassa eritellyt koneet ja laitteet

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8486 koskevien selitysten D osassa mainittujen koneiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

elektronisten integroitujen piirien tai puolijohdekomponenttien asentamisessa käytettävät laitteet puolijohdesirujen alustaan liittämistä ja automaattista teippiasennusta varten;

2.

valokuvauskamerat, kun niitä käytetään kuvioita kehittävinä laitteina, jollaisia käytetään maskien tai hiusristikoiden valmistamiseen fotoresistillä päällystetyistä alustoista;

3.

merkintäkojeet, kun niitä käytetään kuvioita kehittävinä laitteina, jollaisia käytetään maskien tai hiusristikoiden valmistamiseen fotoresistillä päällystetyistä alustoista;

4.

tietyt koneet ja laitteet, jotka valmistavat integroituja hybridipiirejä (työstämällä ja leikkaamalla keraamisesta tai muusta eristävästä aineesta valmistettuja levyjä), esimerkiksi:

a)

harjauskoneet ja ultraäänipesukoneet eristävästä aineesta tehtyjen levyjen puhdistamiseen;

b)

valssauskoneet ja valukoneet, jotka päällystävät eristävästä aineesta tehdyt levyt fotoresistillä, sideaineella tai liimalla.

85 RYHMÄ

SÄHKÖKONEET JA -LAITTEET SEKÄ NIIDEN OSAT; ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET, TELEVISIOKUVAN TAI -ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET SEKÄ TÄLLAISTEN TAVAROIDEN OSAT JA TARVIKKEET

8501

Sähkömoottorit ja -generaattorit (ei kuitenkaan sähkögeneraattoriyhdistelmät)

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. pyörivät tuulilasinpyyhkimien sähkömoottorit ilman varsia tai pyyhkimien sulkia, mutta varustettuina voimansiirtomekanismeilla (hammasvaihteella ja kiertotangolla), jotka muuttavat moottorin pyörivän liikkeen edestakaiseksi.

8502

Sähkögeneraattoriyhdistelmät ja pyörivät sähkömuuttajat

HS-selityksissä nimikkeen 8502 osissa I ja II kuvattujen sähkökoneiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. kaskadimuuttajat, Ward-Leonard -järjestelmät ja pyörivät vaihesiirtäjät.

8502 39 20

turbogeneraattorit

Turbogeneraattoreja pyörittävät suoraan kaasu- tai höyryturbiinit. Niissä on kiinteä lieriömäinen roottori, jossa on pitkittäisiin uriin asennetut induktiokäämit. Roottori voi koostua yhtenäisestä kappaleesta tai useasta kiinteästä osasta.

Turbogeneraattorit ovat tavallisesti ilmajäähdytteisiä, mutta suurtehoiset mallit ovat vetyjäähdytteisiä.

8503 00

Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8501 tai 8502 koneissa

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu mm. sähkömoottoreiden kytkentälevyt (nimike 8536).

8504

Sähkömuuntajat, staattiset sähkömuuttajat (esim. tasasuuntaajat) ja induktorit

HS-selityksissä nimikkeessä 8504 mainittujen tuotteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

aseteltavat muuntajat (esim. liukumuuntajat) ja säätömuuntajat;

2.

hajakenttämuuntajat loisteputkia varten;

3.

erityismuuntajat teletekniikkaa varten;

4.

tasauskelat;

5.

lähtökelat;

6.

tasoituskuristimet;

7.

kelat, joissa on säädettävä sydän induktanssin muuttamista varten;

8.

sähköpurkauslamppujen ja -putkien kuristimet;

9.

pupiinakelat;

10.

Godefroy-kelat;

11.

stabiloidut virtalähteet (tasasuuntaaja, jossa on säätölaite).

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös mm. seleenitasasuuntauselementit, joko yksittäisinä (erityisesti seleenikiekot) tai yhdistelminä.

Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu erilliskomponentteina olevat yksikiteiset pii- tai germaniumtasasuuntaajat (esim. tasasuuntausdiodit) tai integroidun piirin, erityisesti mikropiirin, muodostavat tasasuuntaajat, myös jäähdytys- tai eristyslaitteilla jne. varustetut. Tämän ryhmän 8 huomautuksen mukaisesti nämä komponentit luokitellaan nimikkeeseen 8541 tai 8542 (ks. myös tämän ryhmän 2 huomautus).

Tähän nimikkeeseen eivät myöskään kuulu:

a)

vaihtokytkimet moninapaisia muuntajia varten (nimike 8536);

b)

esim. tasasuuntauslamput ja -putket, esim. panotronit, tyratronit ja ignitronit sekä korkeajännitetasasuuntausputket röntgenlaitteita varten (alanimike 8540 89 00);

c)

nimikkeen 9032 jännitteensäätimet.

8504 40 30

jollaisia käytetään televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. staattiset sähkömuuttajat, jollaisia käytetään televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä ja

joissa on yleensä vakautuspiirit;

joiden tyypillinen antojännite on esimerkiksi 3,3, 5, 12, 24, 48 tai 60 V.

Televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä käytettävät staattiset sähkömuuttajat muuttavat esim. verkosta saatavan vaihtovirran tarvittavaksi tasavirraksi.

Automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa käytettyinä sähkömuuttajien nk. katkeamaton tehonsyöttö (UPS) varmistaa varaenergian saannin (”teho ok” -signaali) sähkökatkon yhteydessä ja estää näin tietojen menetyksen.

8504 90 05

alanimikkeen 8504 50 20 tuotteiden elektroniset rakenneyhdistelmät

Ilmaisun ”elektroniset rakenneyhdistelmät” määrittelystä ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8504 90 91

alanimikkeen 8504 40 30 tuotteiden elektroniset rakenneyhdistelmät

Ilmaisun ”elektroniset rakenneyhdistelmät” määrittelystä ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8505

Sähkömagneetit; kestomagneetit ja tavarat, jotka magnetoinnin jälkeen on tarkoitettu käytettäviksi kestomagneetteina; sähkömagneetti- tai kestomagneetti-istukat ja niiden kaltaiset pitimet; sähkömagneettiset kytkimet ja jarrut; sähkömagneettiset nostopäät

8505 90 20

sähkömagneetit; sähkömagneetti- tai kestomagneetti-istukat ja niiden kaltaiset pitimet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sähköiset käyttömagneetit, jotka on asennettu yksityisautojen oviin ja jotka ovat osa autonovien keskuslukitusjärjestelmää. Tällaiset järjestelmät on yhdistetty ajoneuvon virranlähteeseen ja ne aktivoituvat järjestelmän sähköisen ohjauslaitteen lähettämistä signaaleista. Jos yksi ajoneuvon ovista avataan tai suljetaan käsivoimin, samanaikaisesti muut ovet menevät lukkoon tai niiden lukot avautuvat sähkömagneettisesti.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu sähkömagneettisesti toimivat ruiskutusventtiilit, joita käytetään kipinäsytytteisissä tai puristussytytteisissä mäntämoottoreissa ja joiden venttiilienrungot on varustettu magneettikäämityksellä ja neulat vastaavasti magneettipidättimellä (alanimike 8409 91 00 tai 8409 99 00).

8506

Galvaaniset parit ja paristot

8506 10 11

lieriöparit

Lieriöpareilla on ympyrän muotoinen poikkileikkaus. Positiiviset ja negatiiviset navat sijaitsevat vastakkaisissa päissä. Lieriöparien pituus on suurempi kuin niiden läpimitta:

 

Image

8506 10 91

lieriöparit

Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

8506 50 10

lieriöparit

Ks. alanimikkeen 8506 10 11 selittävät huomautukset.

8506 50 30

nappiparit

Nappiparien korkeus on pienempi tai yhtä suuri kuin niiden läpimitta.

 

Image

8507

Sähköakut sekä niihin kuuluvat erottimet, myös suorakaiteen tai neliön muotoiset

8507 20 20 ja 8507 20 80

muut lyijyakut

Lukuun ottamatta akkuja, jollaisia käytetään mäntämoottoreiden käynnistämiseen (ks. alanimikkeet 8507 10 20 ja 8507 10 80), näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8507 kolmannen kappaleen kohdassa 1 mainitut sähkölyijyakut.

Näitä akkuja käytetään esimerkiksi sähköajoneuvoissa ja syöttämään virtaa teleliikennelaitteistoihin.

8507 30 20 ja 8507 30 80

nikkeli-kadmiumakut

Näiden alanimikkeiden akkuja käytetään erityisesti kaivostyöntekijöiden turvalampuissa ja usein kuivapattereiden sijasta kannettavissa radioissa, televisiovastaanottimissa, sähköllä toimivissa partakoneissa ja muissa sähköllä toimivissa laitteissa.

8507 80 00

muut akut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. hopeasinkki- ja hopeakadmiumakut.

8507 90 30 ja 8507 90 80

osat

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm. akun kennojen liitososat (alanimike 8536 90 85).

8509

Sähkömekaaniset talouskoneet ja -laitteet yhteenrakennetuin sähkömoottorein

8509 80 00

muut koneet ja laitteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sähköllä toimivat manikyyri- ja pedikyyrilaitteet yhteenrakennetuin sähkömoottorein ja yhdistettynä kaapelilla laitteeseen kuuluvaan virtalähdeyksikköön.

8510

Partakoneet, hiusten- tai karvanleikkuukoneet, sekä ihokarvojen poistolaitteet yhteenrakennetuin sähkömoottorein

8510 10 00

partakoneet

Partakoneet, joissa on hiusten- tai karvanleikkuukone, luokitellaan tähän alanimikkeeseen.

8511

Sähkösytytys- tai -käynnistyslaitteet, jollaisia käytetään kipinäsytytys- tai puristussytytysmoottoreissa (esim. sytytysmagneetot, laturimagneetot, sytytyskelat, sytytys- ja hehkutulpat sekä käynnistinmoottorit); generaattorit (esim. tasavirta- tai vaihtovirtageneraattorit) sekä lataus- ja takavirtareleet, jollaisia käytetään polttomoottoreiden yhteydessä

8511 40 00

käynnistinmoottorit, myös jos ne toimivat generaattorina

Tämän alanimikkeen laitteet toimivat tavallisesti 6, 12 tai 24 V:n jännitteellä ja niissä on erityislaitteita moottoreihin kiinnittämistä varten.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

käynnistinmoottorit, joissa on liukuva ankkuri, käynnistinmoottorit, joissa on liukuva syöttölaite, käynnistinmoottorit, joissa on kierukka ja käynnistinmoottorit, joissa on liukuva hammaspyörä ja kierukka;

2.

käynnistinmoottorista ja generaattorista yhdeksi yksiköksi muodostettu laite.

8512

Sähköllä toimivat valaistus- tai merkinantolaitteet (muut kuin nimikkeen 8539 tavarat), sähköllä toimivat tuulilasinpyyhkimet sekä sähköllä toimivat jään- tai huurunpoistolaitteet, jollaisia käytetään polkupyörissä tai moottoriajoneuvoissa

8512 30 10

murtohälyttimet, jollaisia käytetään ajoneuvoissa

Ks. HS-selitykset, nimike 8512, toisen kappaleen kohdassa 11.

8512 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. auton etulyhtyjen kehykset ja heijastimet sekä sähköllä toimivien tuulilasinpyyhkimien varret, myös ne, joissa on pyyhkimien sulat.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu lampunpitimet (alanimike 8536 61 10 tai 8536 61 90).

8514

Teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät sähköuunit (myös induktion tai dielektrisen häviön avulla toimivat); muut teollisuudessa tai laboratoriossa käytettävät induktion tai dielektrisen häviön avulla toimivat aineiden kuumentamiseen käytettävät laitteet

8514 20 80

dielektrisen häviön avulla toimivat uunit

Mikroaaltouunit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ravintoloissa, ruokaloissa ja vastaavissa paikoissa, eroavat nimikkeeseen 8516 kuuluvista kotikäyttöön tarkoitetuista laitteista antoteholtaan ja uunin tilavuudeltaan. Tällaisia mikroaaltouuneja, joissa antoteho on yli 1  000 W tai joiden uunin tilavuus on enemmän kuin 34 litraa, pidetään teolliseen käyttöön tarkoitettuina. Mikroaaltouuneissa, joissa samaan koteloon on yhdistetty grilli tai muun tyyppinen uuni, edellä mainittu antoteho koskee vain mikroaaltoa. Uunin tilavuus ei vaikuta tällaisen yhdistelmän luokitteluun.

Mikroaaltouuneja, joissa antoteho on enintään 1  000 W ja joiden uunin tilavuus on enintään 34 litraa, pidetään kotitalouksissa käytettävinä (nimike 8516).

8516

Vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat sekä uppokuumentimet, sähköllä toimivat; huoneiden tai vastaavien tilojen sähkölämmityslaitteet sekä maan sähkölämmityslaitteet; sähkölämpölaitteet hiustenkäsittelyä varten (esim. hiustenkuivaajat, kihartimet ja kiharruspihtien kuumentimet) tai käsien kuivaamista varten; sähkösilitysraudat; muut sähkölämpölaitteet, jollaisia käytetään taloudessa; sähkökuumennusvastukset, muut kuin nimikkeeseen 8545 kuuluvat

8516 10 11 ja 8516 10 80

vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat sekä uppokuumentimet, sähköllä toimivat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

vedenkuumentimet, jotka toimivat sekä vedenkuumennuslaitteina että kuumanvedenvaraajina;

2.

sähköllä toimivat kattilat, jotka tuottavat ainoastaan kuumaa vettä tai kuumaa vettä ja matalapaineista höyryä samanaikaisesti.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu sähköllä lämmitettävät höyrykattilat, kuumavesikattilat (nimike 8402) eivätkä keskuslämmitykseen tarkoitetut sähkölämmityskattilat (nimike 8403).

8516 21 00 8516 29 99

huoneiden tai vastaavien tilojen sähkölämmityslaitteet sekä maan sähkölämmityslaitteet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

saunojen sähkökiukaat;

2.

paristokäyttöiset kuumentimet moottoriajoneuvojen jäätyneiden ovenlukkojen lämmittämistä ja sulattamista varten lukkoon asennettavan kuumennuselementin avulla. Näissä pienissä kannettavissa laitteissa voi olla nimikkeeseen 8513 luokiteltava lamppu, joka valaisee käsiteltävää aluetta.

8516 50 00

mikroaaltouunit

Ks. alanimikkeen 8514 20 80 selittävät huomautukset.

8516 60 10

liedet (joissa on ainakin uuni ja lämpölevyt)

Liesissä on ainakin yksi lämpölevy ja uuni (jossa voi olla myös mikroaaltoyksikkö tai grilli).

8516 79 70

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8516 kohdan E alakohdissa 5–20 kuvattujen laitteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

kotisaunalaitteet, joissa on infrapunasäteilijät (yksittäiset kaapit);

2.

jalanlämmityslevyt;

3.

sähköisesti kuumennettavat kenkätelineet;

4.

piilolinssien lämpödesinfiointilaitteet, joissa on kaksi pientä sähköllä kuumennettavaa ja kierrettävillä kansilla varustettua lokeroa, joihin piilolinssit asetetaan ja jotka kuumentavat puhdistusnesteen.

8516 80 20 ja 8516 80 80

sähkökuumennusvastukset

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. langat, kaapelit, nauhat ja niiden kaltaiset tavarat, jotka on eristetty ja joilla lämmitetään sisäkattoja, seiniä, putkia, säiliöitä jne.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu lämmitysvastukset, jotka on yhdistetty laitteiden osiin, esim. silitysrautojen pohjiin ja sähköliesien keittolevyihin (alanimike 8516 90 00).

8517

Puhelimet, myös soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät; äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät muut laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa (kuten lähi- ja kaukoverkoissa) tapahtuvaa tietoliikennettä varten, ei kuitenkaan nimikkeen 8443 , 8525 , 8527 ja 8528 lähettimet ja vastaanottimet

8517 12 00

soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät puhelimet

Ks. HS-selitykset, nimike 8517, I osan B kohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat soluverkoissa käytettävät puhelimet eli ”matkapuhelimet”.

”Matkapuhelimien” ominaisuudet ovat seuraavat:

ne ovat ”taskukokoisia”, eli niiden mitat ovat pienikokoisimmassa muodossa enintään 170 mm × 100 mm × 45 mm;

ne voivat toimia ilman ulkoista sähkövoimanlähdettä;

niissä on sekä mikrofoni että kuuloke ja/tai kaiutin joko samassa yksikössä tai yhdessä ”matkapuhelimen” kanssa esitettävänä irrotettavana kuulokemikrofonina äänen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi puheviestintää varten;

niissä on puhelinliikennettä varten muita osia, kuten vahvistin ja antenni, jotka mahdollistavat äänen lyhyen kantaman kaksisuuntaisen liikennöinnin verkossa, joka koostuu alanimikkeen 8517 61 tukiasemista ja jossa käytetään matkapuhelinliikenteen taajuuskaistoja;

ne mahdollistavat puhelinliikenteen soluverkoissa, kun niihin on asennettu aktivoitu tilaajan tunnistusmoduuli (SIM) joko fyysisenä tai ohjelmistollisena. Niillä voi olla mahdollista soittaa hätäpuheluja ilman SIM-korttia.

”Matkapuhelimissa” voi olla myös muita ominaisuuksia, kuten tekstiviestien (SMS) ja multimediaviestien (MMS) lähettäminen ja vastaanottaminen, sähköposti, pakettikytkentä internetyhteyden luomiseksi, paikannussignaalinen lähettäminen ja vastaanottaminen, navigointi, reititys, karttoja, pikaviestintä, VOIP-tekniikkaa (puheensiirto internetissä), kämmentietokone (PDA), pelejä, radio- ja televisiosignaalien vastaanotto sekä äänen ja kuvien tallentaminen ja toistaminen.

Näistä muista ominaisuuksista huolimatta matkapuhelimien, joissa on kaikki edellä luetellut ominaisuudet, pääasiallinen toiminto on yleensä matkapuhelinliikenne. Näin on esimerkiksi silloin, kun puhelintoiminto syrjäyttää kaikki muut toiminnot ja käyttäjä saa tavanomaisen hälytyksen tulevasta puhelusta käytössä olevista toissijaisista toiminnoista riippumatta.

8517 18 00

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8517 osan I kohdassa A kuvattujen puhelimien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. näppäinpuhelimet, joissa on magneettinen kortinlukija, näyttö, mikroprosessorilla varustettu elektroninen piirilevy, useita muisteja, kello ja modulaattori-demodulaattori (modeemi). Näitä laitteita ei käytetä ainoastaan puhelimina, vaan myös (esim. tavarataloissa) päätteinä, esim. tarkistettaessa magneettiluottokorttien tai sekkien kelpoisuutta tai siirrettäessä myyntitietoa puhelinverkon kautta automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin.

8517 62 00

äänen, kuvan tai muiden tietojen vastaanottamiseen, muuntamiseen ja lähettämiseen tai virkistämiseen käytettävät koneet, myös kytkentä- ja reitityslaitteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluu kaksi koneryhmää:

1.

äänen, kuvan tai muiden tietojen vastaanottamiseen, muuntamiseen ja lähettämiseen käytettävät koneet;

2.

äänen, kuvan tai muiden tietojen virkistämiseen käytettävät koneet.

Näihin koneisiin kuuluvat:

1.

verkkokortit;

2.

modeemit;

3.

toistimet;

4.

keskittimet;

5.

sillat (mukaan luettuina kytkimet);

6.

reitittimet.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat laitteet, joissa on kaikki lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarvittavat osat samassa kotelossa tai kuoressa. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi ”walkie-talkie”-mallia olevat kannettavat radiopuhelimet, joissa on paristot tai akku tai joissa on lähetinvastaanotinlaitteet, joiden virtalähdeyksikkö on erillinen ja kytketty laitteeseen ainoastaan kaapelin välityksellä.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksiköt, joissa lähetin- ja vastaanotinosat sijaitsevat eri kaapeissa tai koteloissa, jos ne muodostavat toiminnallisen yksikön. Jotta lähetin- ja vastaanotinosat katsottaisiin yhdeksi toiminnalliseksi yksiköksi, ne on asennettava lähelle toisiaan (esim. samaan rakennukseen tai ajoneuvoon) ja niillä on oltava tiettyjä yhteisiä osia, kuten antenni.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ”langattomat kuuloke-mikrofoni-yhdistelmät”, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti soluverkoissa käytettävissä puhelimissa (matkapuhelimissa) siten, että ne ripustetaan ”korvaan kädet vapaana” -käyttöä varten. Niiden avulla käyttäjä voi ohjata puhelimen toimintoja, kuten vastata puheluun, lopettaa puhelun ja soittaa puhelun (esimerkiksi soittaa uudelleen viimeksi soitettuun numeroon) noin 10 metrin etäisyydellä matkapuhelimesta, ja niistä voidaan säätää kuulokkeen äänenvoimakkuutta. Yhdistelmissä on radiolähetin/-vastaanotin, joka muodostaa yhteyden matkapuhelimeen langattoman tekniikan, esimerkiksi ”Bluetooth-tekniikan”, avulla.

8517 69 10

kuvapuhelimet

Ks. HS-selitykset, nimike 8517, II osan C kohta.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös videovalvontajärjestelmät, jotka muodostuvat kamerasta, usealla kutsupainikkeella varustetusta paneelista, yhdestä tai useammasta liitintauluun kytketystä monitorista sekä koaksiaalikaapeleista, jotka liittävät yhteen järjestelmän eri elementit, jotka esitetään tulille vähittäismyyntimuotoon pakattuna sarjana.

Tämän alanimikkeen tuotteet voivat olla myös yhdistettynä sähköiseen ovenavaajaan, merkinantolaitteeseen tai valonlähteeseen

8517 69 39

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

kiinteät vastaanottolaitteet (myös ne, joita käytetään pääasiassa suurissa laitteistoissa) ja erikoislaitteet, kuten salaamislaitteet (esim. puheenvääristäjät); eräissä vastaanottimissa, joita kutsutaan ”monitievastaanottimiksi”, käytetään häipymisilmiön tasaamiseksi monivastaanotintekniikkaa;

2.

radiopuhelinvastaanottimet moottoriajoneuvoja, laivoja, ilma-aluksia, junia jne. varten;

3.

henkilöhakujärjestelmiin tarkoitetut radiolennätinvastaanottimet;

4.

radiovastaanottimet simultaanitulkintaan monikielisissä konferensseissa;

5.

erikoisvastaanottimet laivojen, ilma-alusten jne. hätäsignaalien vastaanottoa varten;

6.

telemetristen signaalien vastaanottimet;

7.

faksimilevastaanottimet asiakirjojen, sanomalehtien, piirustusten, sanomien yms. vastaanottamiseksi säteilyherkälle paperille.

8517 69 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

kiinteät lähettimet. Eräissä, pääasiassa suurissa laitoksissa käytettävissä tyypeissä on erikoislaitteita, kuten salaamislaitteita (esimerkiksi puheenvääristäjät) ja multipleksilaitteita (useamman kuin kahden sanoman samanaikaiseksi lähettämiseksi);

2.

radiopuhelinlähettimet moottoriajoneuvoja, laivoja, ilma-aluksia, junia jne. varten;

3.

henkilöhakujärjestelmiin tarkoitetut radiolennätinlähettimet;

4.

radiolähettimet simultaanitulkintaan monikielisissä konferensseissa;

5.

automaattiset lähettimet laivojen, ilma-alusten jne. hätäsignaalien lähettämistä varten;

6.

faksimilelähettimet asiakirjojen, sanomalehtien, piirustusten, sanomien yms. lähettämiseksi;

7.

telemetristen signaalien lähettimet.

8518

Mikrofonit ja niiden jalustat; kaiuttimet, myös koteloidut; kuulokkeet, myös mikrofoniin yhdistetyt, ja mikrofonin ja yhden tai useamman kaiuttimen yhdistelmät; sähköllä toimivat äänitaajuusvahvistimet; sähköllä toimivat äänenvahvistinyhdistelmät

Tähän nimikkeeseen kuuluvat tullille erikseen esitettävät langattomat mikrofonit, kuulokkeet, nappikuulokkeet ja kaiuttimet yhdistettyinä tai erillisinä.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

1.

Tullille erikseen esitetyt langattomat luuripuhelimet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi lankaverkoissa (ks. alanimikkeen 8517 62 HS-alanimikeselitys).

2.

Tullille erikseen esitetyt langattomat kuuloke-mikrofoni-yhdistelmät, joissa on puhelunsoittomahdollisuus (ks. myös alanimikkeen 8517 62 00 selittävät huomautukset).

8519

Äänen tallennus- tai toistolaitteet

8519 81 15

taskukokoiset kasettisoittimet

Tällaisten laitteiden mittojen määrittämisessä sovelletaan tämän ryhmän 1 alanimikehuomautusta ja otetaan huomioon ainoastaan kotelon mitat. Laitteessa olevia ulkonemia, kuten esim. säätönappuloita ja sulkemis- ja kiinnityslaitteita, ei oteta tällöin huomioon.

8519 81 35

muut

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu äänen toistolaitteet, ns. MP3-soittimet, joissa käytetään optisia tiedonkantajia ja joihin sisältyy laitteita, jotka voidaan myöhemmin aktivoida radiosignaalien vastaanottoon ohjelmiston avulla (nimike 8527).

8519 81 45

muut

Alanimikkeen 8519 81 35 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8519 81 65

taskukokoiset nauhurit

Alanimikkeen 8519 81 15 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8519 81 95

muut

Alanimikkeen 8519 81 35 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8522

Osat ja tarvikkeet, jotka soveltuvat ainoastaan tai pääasiallisesti käytettäviksi nimikkeiden 8519–8521 laitteisiin

8522 90 41 ja 8522 90 49

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8523

Levyt, nauhat, puolijohdeteknologiaa käyttävät haihtumattomat puolijohdemuistit, toimikortit ja muut tiedonkantajat äänen tai muiden ilmiöiden tallennukseen, myös tallenteita sisältävät, sekä matriisit ja isiöt levyjen valmistusta varten, ei kuitenkaan 37 ryhmän tuotteet

Jos tämän nimikkeen tiedonkantajia esitetään tullille yhdessä muiden tavaroiden kanssa, sovelletaan seuraavia luokitteluperiaatteita:

1.

jos tiedonkantajat ja muut tavarat muodostavat yleisten tulkintasääntöjen 3 kohdan b alakohdan mukaisen vähittäismyyntiin tarkoitetun sarjan, sarja on luokiteltava soveltamalla kyseistä sääntöä, tai

2.

jos tiedonkantajat ja muut tavarat eivät muodosta yleisten tulkintasääntöjen 3 kohdan b alakohdan mukaista vähittäismyyntiin tarkoitettua sarjaa, tiedonkantaja on luokiteltava omaan alanimikkeeseensä.

8523 21 00

kortit, joissa on magneettiraita

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös painotuotteet, kuten matkaliput ja maihinnousukortit, joissa on yksi tai useampia magneettiraitoja.

8523 29 15

tallentamattomat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös nauhat, jotka on leikattava määräkokoisiksi ennen käyttöä.

8523 41 10

laserlevyt, joiden tallennuskapasiteetti on enintään 900 megatavua, muut kuin pyyhittävät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tallentavat CD-levyt (CD-R-levyt).

CD-R-levyt valmistetaan tavallisesti värittömästä läpinäkyvästä polykarbonaatista ja ovat noin 1,2 millimetrin paksuisia. Yläpinnalla on kerros heijastavaa kullan tai hopean väriä, ja se on painettavissa. Alapinnalla on värikerros ja suojakerros. Levyt ovat halkaisijaltaan 8 tai 12 cm. Ne voivat myös olla suorakaiteen muotoisia.

Niiden tallennuskapasiteetti voidaan tarkistaa luku-/kirjoituslaittein ja asianmukaisen tallennusohjelman avulla.

Vaikka tallentaminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa vaiheessa, tallennettuja tietoja ei voi poistaa.

8523 41 30

laserlevyt, joiden tallennuskapasiteetti on yli 900 megatavua, mutta enintään 18 gigatavua, muut kuin pyyhittävät

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tallentavat DVD-levyt (DVD-/+R-levyt).

Toisin kuin alanimikkeen 8523 41 10 CD-R-levyt, DVD-/+R-levyt koostuvat 0,6 millimetrin paksuisista yhteen liimatuista polykarbonaattikerroksista. Tämän fyysisen eron huomaa tarkastelemalla levyn ulkoreunaa. DVD-/+R-levyt ovat halkaisijaltaan 8 tai 12 cm.

Niiden tallennuskapasiteetti voidaan tarkistaa luku-/kirjoituslaittein ja asianmukaisen tallennusohjelman avulla.

Vaikka tallentaminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa vaiheessa, tallennettuja tietoja ei voi poistaa.

8523 41 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat:

1.

optiset levyt, joista voi poistaa tallennettuja tietoja ja tallentaa tilalle uusia (uudelleentallentavat CD-levyt (CD-RW-levyt) ja uudelleentallentavat DVD-levyt (DVD-/+RW-levyt)). Automaattisen tietojenkäsittelykoneen levyntallennusohjelma tunnistaa ne;

2.

uudelleentallentavat DVD-RAM-levyt ja MiniDisc-levyt, jotka säilytetään kotelossa.

8523 52 10 ja 8523 52 90

toimikortit

Ks. HS-selitykset, nimike 8523, C kohdan 2 alakohta.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös elektroniset etälukukortit tai -merkit, jotka koostuvat tavallisesti kelasta, johon lukijasta lähtevä signaali synnyttää jännitteen mikropiiriä varten, koodinkehittimestä, joka ottaessaan vastaan koodin kelalta tuottaa tietoja, ja signaalinlähetysantennista.

8525

Yleisradio- tai televisiolähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänen tallennus- tai toistolaittein; televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit

Tähän nimikkeeseen luokitellaan myös lämpökamerat, joilla voidaan ottaa infrapunakuvia. Kamerat rekisteröivät lämpösäteilyä ja muuttavat sen kuviksi, jotka esittävät yksittäisten pintojen tai kohteiden lämpötilan harmaan eri sävyinä tai eri väreinä. Kameroilla ei voida mitata lämpötilaa eikä ilmaista mittaustuloksia numeroina.

8525 60 00

lähettimet, yhteenrakennetuin vastaanottimin

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös yksiköt, joissa lähetin- ja vastaanotinosat sijaitsevat eri kaapeissa tai koteloissa, jos ne muodostavat toiminnallisen yksikön. Jotta lähetin- ja vastaanotinosat katsottaisiin yhdeksi toiminnalliseksi yksiköksi, ne on asennettava lähelle toisiaan (esim. samaan rakennukseen tai ajoneuvoon) ja niillä on oltava tiettyjä yhteisiä osia, kuten esim. antenni.

8525 80 11 8525 80 99

Televisiokamerat, digitaalikamerat ja videokameranauhurit

Ks. HS-selitykset, nimike 8525, kohta B.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu näkövammaisille tarkoitetut elektroniset lukulaitteet (ks. alanimikkeen 8543 70 90 selittävät huomautukset).

8525 80 30

Digitaalikamerat

Tämän alanimikkeen digitaalikamerat pystyvät aina tallentamaan yksittäisiä kuvia sisäiseen tai vaihdettavaan muistiin.

Useimmat tämän nimikkeen kamerat muistuttavat ulkonäöltään perinteisiä valokuvauskameroita, eikä niissä ole taitettavaa etsintä.

Kameroissa voi olla myös videokuvausmahdollisuus lyhyiden videojaksojen tallentamiseksi.

Kamerat luokitellaan tähän alanimikkeeseen, elleivät ne pysty suurinta tallennuskapasiteettia käyttäen tallentamaan laadultaan 800 × 600 pikselin (tai parempaa) yhtäjaksoista videokuvaa vähintään 30 minuuttia kuvataajuudella 23 (tai enemmän) kuvaa sekunnissa.

Alanimikkeiden 8525 80 91 ja 8525 80 99 videokameranauhureihin verrattuna monissa digitaalikameroissa (kun niitä käytetään videokameroina) ei ole käytössä optista zoomausta videokuvan tallennuksen aikana. Tallennuskapasiteetista riippumatta jotkut kamerat lopettavat automaattisesti videotallennuksen tietyn ajan kuluttua.

8525 80 91 ja 8525 80 99

Videokameranauhurit

Näiden alanimikkeiden videokameranauhurit pystyvät aina tallentamaan videokuvaa sisäiseen tai vaihdettavaan muistiin.

Näiden alanimikkeiden digitaaliset videokameranauhurit ovat yleensä ulkonäöltään erilaisia kuin alanimikkeen 8525 80 30 digitaalikamerat. Niissä on usein taitettava etsin ja ne esitetään tullille usein kauko-ohjaimen kanssa. Niissä on aina optinen zoomaustoiminto, jota voidaan käyttää videotallennuksen aikana.

Näissä digitaalisissa videokameranauhureissa voi olla yksittäisten kuvien tallennustoiminto.

Digitaalikamera ei kuulu tähän alanimikkeeseen, ellei se pysty suurinta tallennuskapasiteettia käyttäen tallentamaan laadultaan 800 × 600 pikselin (tai parempaa) yhtäjaksoista videokuvaa vähintään 30 minuuttia kuvataajuudella 23 (tai enemmän) kuvaa sekunnissa.

8525 80 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat videokameranauhurit, jotka on tarkoitettu kameran ottaman äänen ja kuvan nauhoituksen lisäksi myös ulkoisista lähteistä, kuten DVD-soittimista, automaattisista tietojenkäsittelykoneista tai televisiovastaanottimista tulevien signaalien nauhoittamiseen. Tällä tavoin nauhoitetut kuvat voidaan toistaa ulkoisella televisiovastaanottimella tai monitorilla.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kameranauhurit, joissa videotulo on suljettu levyllä tai muulla tavoin tai joissa videoliitäntä voidaan jälkeenpäin aktivoida videotuloksi ohjelmiston avulla. Tällaiset laitteet on joka tapauksessa suunniteltu tallentamaan televisio-ohjelmia tai muita ulkopuolelta tulevia videosignaaleja.

Videokameranauhurit, joilla voidaan nauhoittaa ja toistaa ainoastaan kameran ottamia kuvia ulkoisella televisiovastaanottimella tai monitorilla, kuuluvat kuitenkin alanimikkeeseen 8525 80 91.

8527

Radiopuhelin-, radiolennätin- tai yleisradiovastaanottimet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin äänen tallennus- tai toistolaittein tai kelloin

Lähettimistä, joissa on yhteenrakennettu vastaanotin, ks. alanimikkeen selittävät huomautukset

8527 12 10 ja 8527 12 90

taskukokoiset radiokasettisoittimet

Ks. alanimikkeen 8519 81 15 selittävät huomautukset.

8527 13 10

joissa on laserlukujärjestelmä

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan yleisradiovastaanottimet, joihin on yhdistetty laserlukujärjestelmällä varustettuja äänen tallennus- tai toistolaitteita, myös ne joihin on yhdistetty muita äänen tallennus- tai toistolaitteita (esim. kasettityyppisiä laitteita) tai kello.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös äänentoistolaitteet, ns. MP3-soittimet, joissa käytetään optisia tiedonkantajia ja joihin sisältyy laitteita, jotka voidaan myöhemmin aktivoida radiosignaalien vastaanottoon ohjelmiston avulla.

8527 13 99

muut

Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8527 21 20

joissa on laserlukujärjestelmä

Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8527 21 70

joissa on laserlukujärjestelmä

Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8527 91 11 8527 91 99

joihin on yhdistetty äänen tallennus- tai toistolaitteet

Vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakatut stereojärjestelmät (hifijärjestelmät), joihin kuuluu yleisradiovastaanotin ja jotka koostuvat omissa erillisissä ulkokuorissaan olevista yksiköistä ja joihin on yhdistetty esim. CD-soitin, kasettisoitin ja taajuuskorjaimella varustettu vahvistin, kuuluvat aina näihin alanimikkeisiin, koska yleisradiovastaanotin antaa niille niiden olennaisen luonteen.

8527 91 11 ja 8527 91 19

joissa on samassa ulkokuoressa yksi tai useampi kaiutin

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat laitteet, joiden kaiuttimet eivät ole irrotettavissa.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu laitteet, joissa on irrotettavat kaiuttimet, vaikka kaiuttimet voitaisiin kiinnittää laitteeseen kiinnittimillä (alanimike 8527 91 35, 8527 91 91 tai 8527 91 99).

8527 91 35 8527 91 99

muut

Jos stereojärjestelmiin (hifijärjestelmiin) tarkoitetut kaiuttimet on erityisesti suunniteltu näitä yhdistelmiä varten ja pakattu yhdessä näiden yhdistelmien muiden osien kanssa, ne kuuluvat näihin alanimikkeisiin.

8527 91 35

joissa on laserlukujärjestelmä

Alanimikkeen 8527 13 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8528

Monitorit ja projektorit, joissa ei ole yhteenrakennettua televisiovastaanotinta; televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennettuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus- tai toistolaittein

Yhdistetyn nimikkeistön yleisen tulkintasäännön 3 kohdan c alakohdan mukaan videovalvontajärjestelmät, jotka koostuvat rajoitetusta määrästä televisiokameroita ja yhdestä monitorista, kuuluvat tämän nimikkeen alle, kun ne on pakattu sarjaksi vähittäismyyntiä varten.

Tällaisten videovalvontajärjestelmien osalaitteet on luokiteltava erikseen, jos järjestelmää ei ole pakattu sarjaksi vähittäismyyntiä varten (ks. XVI jakson HS-selitysten yleisohjeiden VII kohta).

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu näkövammaisille tarkoitetut elektroniset lukulaitteet (ks. alanimikkeen 8543 70 90 selittävät huomautukset).

8528 61 00 8528 69 99

projektorit

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu tuotteet, joissa projektori ja kuvaruutu ovat samassa kotelossa (alanimikkeet 8528 51 00–8528 59 70, tai jos niissä on vastaanotin televisiota varten, alanimike 8528 72 10).

8528 69 10

joissa on litteä näyttö (esimerkiksi nestekidenäyttö) ja jotka pystyvät esittämään automaattisen tietojenkäsittelykoneen tuottamia digitaalisia tietoja

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat nestekidenäyttöisten (LCD) laitteiden lisäksi myös laitteet, joissa käytetään digitaalista valonkäsittelytekniikkaa (DLP), joka perustuu puolijohdeohjatun mekaanisen mikropeilipiirin käyttöön.

8528 71 11 8528 71 19

videovirittimet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat laitteet, jotka on varustettu sellaisella videovirittimellä, joka muuntaa suurtaajuiset televisiosignaalit videosignaalien tallennus- tai toistolaitteille taikka monitoreille sopiviksi.

Näissä laitteissa on valintapiirit, jotka tekevät mahdolliseksi virityksen tietylle kanavalle tai kantotaajuudelle, sekä demodulaatiopiirit. Näissä laitteissa voi olla dekooderi (väri) tai erotinpiirit synkronointia varten. Ne on tavallisesti suunniteltu toimimaan omalla antennilla tai yhteisantennilla (kaapeloitu suurtaajuussignaalien välitysjärjestelmä).

Antosignaalia voidaan käyttää monitorien taikka tallennus- tai toistolaitteiden ottosignaalina. Antosignaali on alkuperäinen kamerasignaali (ts. sitä ei ole moduloitu lähettämistä varten).

Näissä alanimikkeissä tarkoitetut analogiset videovirittimet voivat olla moduuleina, jotka koostuvat vähintään radiotaajuuspiireistä (RF-lohko), välitaajuuspiireistä (IF-lohko) ja demodulaatiopiireistä (DEM-lohko) ja joiden antosignaali on erillinen ääni- ja komposiittivideo- eli CVBS-signaali (Composite Video Base-band Signal).

Näissä alanimikkeissä tarkoitetut digitaaliset videovirittimet voivat olla moduuleina, jotka koostuvat vähintään RF-lohkosta, IF-lohkosta, DEM-lohkosta ja MPEG-dekooderista digitaalista televisiota varten ja joiden antosignaali on erillinen äänisignaali ja digitaalinen videosignaali.

Moduulit, joissa on rakenneosina sekä analoginen että digitaalinen videoviritin kuuluvat näihin alanimikkeisiin, kun yksi rakenneosista luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön yleisen tulkintasäännön 2 kohdan a alakohdan mukaiseksi täydelliseksi tai valmiiksi videovirittimeksi.

Moduuli, joka ei täytä edellä mainittuja ehtoja, luokitellaan osana nimikkeeseen 8529.

8528 71 11

automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen asennettaviksi tarkoitetut elektroniset rakenneyhdistelmät

Ilmaisun ”elektroniset rakenneyhdistelmät” määrittelystä ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8528 72 10

televisioprojektorit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat projektorit, joissa on vastaanotin televisiota varten. Nämä laitteet projisoivat kuvan optisen järjestelmän välityksellä kuvaruudulle. Ne voivat perustua katodisädeputkitekniikkaan (CRT) tai litteänäyttötekniikkaan (esimerkiksi DMD, LCD, plasma).

Kuvapinta voi olla yhdistetty samaan ulkokuoreen televisiovastaanottimen kanssa tai se voi olla erillinen.

8528 72 30

joissa on yhteenrakennettu kuvaputki

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. laitteet, joissa on yhdistetty viritin- ja näyttötoiminnot samaan ulkokuoreen ja jotka mahdollistavat niiden tiettyjen osien samanaikaisen käytön. Kotitalouksissa käytettävät televisiovastaanottimet ovat tavallisesti tällaisia laitteita.

Kuvaruudun läpimitalla tarkoitetaan kuvaputken aktiivisen osan suoraa lävistäjää.

8529

Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8525–8528 laitteissa

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu nimikkeen 8525 tai 90 ryhmän kameroiden kanssa käytettäviksi tarkoitetut kolmijalat (luokittelu valmistusaineen mukaan).

8529 90 20 8529 90 97

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

asteikot;

2.

viritinyksiköt;

3.

televisiokameroiden himmentimet;

4.

ns. PAL-Secam-adapterit. Ne ovat dekooderikortteja (painopiirilevyjä, joille on asennettu sähköosia), jotka on tarkoitettu asennettaviksi PAL-signaaleja vastaanottamaan suunniteltuihin televisiovastaanottimiin niin, että ne voivat vastaanottaa myös Secam-signaaleja.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu aaltoputket (jotka luokitellaan valmistusaineensa mukaan).

8529 90 41 ja 8529 90 49

kaapit ja kotelot

Ilmaisu ”kaapit” ja ”kotelot” kattaa kotelot, joissa ei ole sähköisiä eikä elektronisia kompo nentteja (esim. painettuja piirilevyjä, kaiuttimia tai kaapeleita).

Sähköisillä tai elektronisilla komponenteilla varustetut kaapit ja kotelot eivät kuulu tähän (esim. alanimike 8529 90 92 tai 8529 90 97).

Kaappien ja koteloiden osia ei luokitella näihin alanimikkeisiin.

8529 90 65

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8529 90 92

alanimikkeiden 8525 80 11 ja 8525 80 19 televisiokameroita ja nimikkeiden 8527 ja 8528 laitteita varten and and apparatus of headings and

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ”LCD-moduulit”, joissa on ohutkalvotransistori (TFT) – nestekidekerros kahden lasi- tai muovilaatan tai -levyn välissä ilman kosketusnäyttöominaisuutta, ja joita käytetään nimikkeen 8528 monitorien ja/tai televisiovastaanotinten valmistuksessa.

Moduulissa on yksi tai useampi painettu tai integroitu piiri, joissa on ohjauselektroniikkaa vain kuvapisteohjausta varten. Moduulissa ei ole elektroniikkaa videonkäsittelyyn (kuten videomuunninta tai skaalainta).

Moduulissa voi olla taustavaloyksikkö ja/tai vaihtosuuntaajia.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu nestekidelaitteet, joissa on nestekidekerros kahden lasi- tai muovilaatan tai -levyn välissä, myös liittimin varustettuina (sähkövirtapiiriin kytkemistä varten), ja jotka esitetään tullille metritavarana tai määrämuotoisiksi leikattuina (alanimike 9013 80 20).

8531

Akustiset tai visuaaliset sähkömerkinantolaitteet (esim. soittokellot, sireenit, ilmaisintaulut sekä murto- tai palohälyttimet), muut kuin nimikkeeseen 8512 tai 8530 kuuluvat

8531 10 30 ja 8531 10 95

murto- tai palohälyttimet sekä niiden kaltaiset laitteet

Ks. HS-selitykset, nimike 8531, toisen kappaleen kohta E.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu murtohälyttimet, jollaisia käytetään moottoriajoneuvoissa (alanimike 8512 30 10).

8531 20 20 8531 20 95

ilmaisintaulut, joissa on nestekiteitä (LCD) tai valodiodeja (LED)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. erilaiset elektroluminesenssinäytöt, joita käytetään pääasiallisesti esim. numeerisina ja/tai alfanumeerisina näyttöinä mainostauluissa ja jotka koostuvat yhdestä tai useammasta merkistä. Jokainen merkki sisältää tietyn määrän valodiodeja erillisten tai yhdelle mikrosirulle asennettujen komponenttien muodossa. Nämä laitteet on asennettu painetulle piirille, jossa on dekooderi/ohjain. Jokainen merkki tai merkkiryhmä on peitetty läpikuultavalla aineella, joka korostaa diodien tuottamia valopisteitä niin, että sisäänmenosignaalin piiriin syöttämä impulssi tuottaa numeroita tai kirjaimia.

8531 90 85

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. tavaroihin kiinnitettävät varkaudenestotunnisteet (kuten diodista ja antennista koostuvat ns. mikroaaltotunnisteet tai resonoivasta mikrosirupiiristä koostuvat ns. taajuusjakotunnisteet), jotka myymälän uloskäynnin kohdalle asennetun, alanimikkeen 8531 10 varkaudenestojärjestelmän signaalikenttään vietyinä vaikuttavat järjestelmän vastaanottimeen ja laukaisevat hälytyksen.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös tunnisteet, joissa yhdistetään kahta erilaista tekniikkaa, kuten akustomagneettista mikroaaltotekniikkaa tai akustomagneettista radiotaajuustekniikkaa.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu:

tunnisteet, jotka koostuvat johtimesta, liuskasta tai kahden liuskan yhdistelmästä, ns. magneettiset tunnisteet tai akustomagneettiset tunnisteet, jotka on valmistettu magneettisista materiaaleista käytettäväksi elektronisen tavaranseurantajärjestelmän (EAS) seuranta-alueella (nimike 8505);

tunnisteet, joissa on yksi tai useampi elektroninen integroitu piiri puolijohdesiruina sekä antenni, mutta ei muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita (”toimikortit”), ns. RFID-tunnisteet (alanimike 8523 52);

tunnisteet, joissa on yksi tai useampi elektroninen integroitu piiri puolijohdesiruina, sisäinen antenni ja yksi tai useampi kondensaattori, mutta ei muita aktiivisia tai passiivisia piirialkioita (alanimike 8523 59);

painettujen piirien muodossa olevat tunnisteet (ks. 85 ryhmän 5 huomautus), ns. radiotaajuustunnisteet (nimike 8534 00).

8534 00

Painetut piirit

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

painettujen piirien muodossa olevat paperiset laput, joita käytetään esim. kirjastojen kirjoissa varkauksien estämiseksi;

2.

painettujen piirien muodossa olevat joustavat sähköjohtimet.

8536

Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista tai suojaamista varten tai siihen liittämistä varten (esim. kytkimet, releet, varokkeet, syöksyaaltosuojat, pistotulpat, pistorasiat, lampunpitimet ja liitäntärasiat), enintään 1  000 voltin nimellisjännitettä varten; liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten

HS-selityksissä, nimikkeen 8536 kuvattujen laitteiden lisäksi tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

puhelinvaihteiden jakelutelineet;

2.

raitiotien ajojohtimien liitäntä- tai risteytyslevyt;

3.

sähkömoottorien liitintaulut;

4.

moninapaisten muuntajien vaihtokytkimet;

5.

akun kennojen liitososat;

6.

ns. induktiiviset lähestymiskytkimet, ts. elektroniset kytkimet, joissa on vapaasti säteilevä induktiokela kytkimen kosketuksetonta sulkemista varten silloin, kun metalliesine tulee induktiokelan hajakentän piiriin. Tällaisia kytkimiä käytetään esim. työstökoneissa, kuljettimissa ja vaa'oissa mekaanisesti toimivien rajakytkimiensijasta;

7.

kaksiasentokytkimet, jotka ovat samassa kuoressa valonhimmentimen kanssa. Tämän laitteen avulla on mahdollista sekä kytkeä verkkoon liitetyt lamput päälle tai pois että säädellä valaistusta portaattomasti;

8.

ns. kalvokytkimet sähkövirtapiirien kytkemiseen. Näissä kalvokytkimissä on kaksi päällekkäistä joustavaa muovikalvoa, joihin on upotettu säännöllisin välein suuri määrä silikonikumista valmistettuja, sähköä johtavia kytkentäpisteitä. Nämä kalvokytkimet on asennettu esim. puhelimien näppäimistöjen alle. Joka kerta kun näppäintä painetaan, kahden kalvon ao. kytkentäpisteet koskettavat toisiaan ja sähköinen kytkentä syntyy;

9.

elektroniset kytkimet, jotka toimivat kosketuksettomasti puolijohdekomponenttien (esim. transistorien, tyristorien tai integroitujen piirien) avulla.

Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu:

a)

sähköjohtojen eristeet ja vaipat (tavallisesti nimike 7326),

b)

valvonta- ja ohjauslaitteet rautateitä ja muita liikenneväyliä varten (nimike 8530).

8536 50 11

painokytkimet

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kosketuskytkimet (alanimike 8536 50 19).

8536 69 10 8536 69 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat sähkömekaaniset pistotulpat ja pistorasiat, jotka mahdollistavat monihaaraisen yhteyden esimerkiksi laitteiden, kaapeleiden ja liitinlevyjen välillä kytkemällä liitetyt pistotulpat liitettyihin pistorasioihin ilman kokoamistyötä.

Liittimissä voi olla pistotulppa tai pistorasia kummallakin puolella tai pistotulppa tai pistorasia toisella puolella ja muu liitäntälaite toisella puolella (esimerkiksi taivesauma, pidin, juotos tai ruuvaus).

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös pistotulpasta ja pistorasiasta (kaksi osaa) koostuvat liitinasennuskytkennät. Sekä pistotulpalla että pistorasialla on yksi pistotulppa ja yksi muu yhteyslaite.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu yhteys- tai liitäntäosat, joilla sähköinen kytkentä tapahtuu muulla tavoin (esimerkiksi taivesauma-, ruuvi-, juotos- tai pidinliitännät). Nämä kuuluvat alanimikkeeseen 8536 90.

8536 69 10

koaksiaalikaapeleita varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat vain pistotulpat ja pistorasiat, joita käytetään koaksaalikaapeliliitännissä, joissa koaksaalikaapelit voidaan kiinnittää pysyvästi toisen pään liittimiin (katso esimerkkikuvat 1–4).

 

Image

8536 69 30

painettuja piirejä varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki pistotulppa- ja pistorasialiittimet, joihin voidaan liittää painettu piiri toiselle puolelle tai molemmille puolille (suoraliittimet, katso esimerkkikuvat 5–9).

1. Pistotulppa- ja pistorasialiittimet painettujen virtapiirien suoraan vertikaaliseen asennukseen:

 

Image

 

2. Yksi- ja kaksipuoliset pistotulppa- ja pistorasialiittimet painettujen virtapiirien horisontaaliseen asennukseen:

 

Image

 

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu pistotulppa- ja pistorasialiitäntöjen uros- ja naaraskomponentit (esimerkiksi holkkirimat), jotka on liitetty pysyvästi piirilevyyn ja voidaan liittää siihen tai sen päälle (alanimike 8536 69 90).

8536 69 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki alla kuvatut pistotulppa- ja pistorasialiittimet ja -liitännät:

 

Image

8536 70 00

liittimet valokuituja, valokuitukimppuja tai valokaapeleita varten

Ks. tämän ryhmän 6 huomautus.

Ks. HS-selitykset, nimike 8536, IV osa.

8536 90 01

asennusvalmiit elementit sähkövirtapiirejä varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. asennusvalmiit elementit sähkön siirtämistä varten. Tällaisten elementtien avulla on mahdollista sijoittelun suhteen joustava virransyöttö valaisimiin ja sähköllä toimiviin koneisiin ja laitteisiin. Virransyöttö tapahtuu kiristys- tai liukukoskettimien välityksellä.

Tavalliset sovellukset on esitetty seuraavissa piirroksissa:

 

Image

 

Image

8536 90 10

liitännät ja kosketinelementit lankoja ja kaapeleita varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki päätelaitteet, jotka on liitetty johtoihin tai kaapeleihin sähköisen kytkennän muodostamiseksi muuten kuin kytkemällä pistokkeeseen (esimerkiksi taivesauma-, ruuvi-, juotos- tai pidinliitännät).

8537

Taulut, paneelit, konsolit, pöydät, kaapit ja muut alustat, joissa on vähintään kaksi nimikkeen 8535 tai 8536 laitetta, sähköistä ohjausta tai sähkönjakelua varten, myös sellaiset, joissa on 90 ryhmän kojeita tai laitteita, sekä numeeriset ohjauslaitteet, muut kuin nimikkeen 8517 kytkentälaitteet

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. alustalla (esim. paneelilla tai laatikossa) olevat nimikkeen 8536 kaltaisten laitteiden yhdistelmät (esim. valokatkaisijat).

8537 10 91

ohjelmoitavat logiikat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ohjauskaapit, joissa on ohjelmoitava muisti koneiden sähköistä ohjausta varten. Näissä kaapeissa on nimikkeen 8535 tai 8536 laitteiden (esim. releiden) lisäksi, esim. kytkinlaitteina toimivia nimikkeen 8541 transistoreita tai triakkeja sekä myös mikroprosessoreita (esim. sisäänmenon ja ulostulon loogista käsittelyä ja ohjausta varten), liitäntäpiirejä ja virtalähdeyksikkö.

8537 10 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

videonauhureiden kaapelikaukosäädinyksiköt. Nämä ovat sähköisiä kytkintauluja (joissa on painokytkimiä ja muita levylle asennettuja sähkö-komponentteja), joilla säädetään niihin liitettyjen videonauhureiden kaikkia toimintoja yhdyskaapelin välityksellä;

2.

myyntiautomaattien sähköiset ohjauslaitteet. Nämä koostuvat kytkintaulusta, jossa on releiden ja sähkökytkimien lisäksi triakkeja ja integroituja piirejä.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

84 ryhmän 5 C huomautuksen (nimike 8471) mukaiset sähköiset ohjauslaitteet, jotka tunnetaan nimellä ”joysticks”;

b)

langattomat infrapunalaitteet televisiovastaanottimien, videonauhureiden ja muiden sähkölaitteiden kaukosäätöä varten (nimike 8543).

8538

Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8535 , 8536 tai 8537 laitteissa

8538 90 11

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8538 90 91

elektroniset rakenneyhdistelmät

Ks. alanimikkeen 8443 99 10 selittävät huomautukset.

8539

Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput

Tiettyjä erityisellä tavalla varustettuja tai asennettuja kaarilamppuja lukuun ottamatta (ks. alanimikkeiden 8539 41 00 ja 8539 49 00 selittävät huomautukset), tähän nimikkeeseen kuuluvat ainoastaan lamput ja putket sellaisenaan sekä niiden osat, jotka ovat tunnistettavissa tämän jakson 2 huomautuksen b alakohdan mukaisiksi osiksi.

Laitteet, jotka on varustettu näillä lampuilla tai putkilla (ja joissa on esim. alustalla tai tuella varustettu yksinkertainen heijastin) luokitellaan tapauksesta riippuen valaistuslaitteeksi (nimike 9405), lämmityslaitteeksi (esim. nimike 7321) tai lääkintälaitteeksi (nimike 9018), jne.

8539 21 30 8539 29 98

muut hehkulamput, ei kuitenkaan ultravioletti- tai infrapunalamput

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

a)

vastuslamput, joissa on hiilihehkulanka ja vedellä täytetyt, säädettävät vastuslamput, joissa on rautahehkulanka (nimike 8533);

b)

määrätyn pituiset sähkövalaisinsarjat, jotka koostuvat tietystä määrästä koristeellisia lamppuja ja joita käytetään pääasiassa joulukuusien koristeina (nimike 9405).

8539 31 10 8539 39 00

purkauslamput ja -putket, muut kuin ultraviolettilamput

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

ksenonputket;

2.

spektrilamput;

3.

hohtopurkauslamput;

4.

numero- ja kirjainnäyttöputket.

8539 41 00 ja 8539 49 00

ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

Ultraviolettiputket ja -lamput. HS-selityksissä nimikkeen 8539 kohdan D ensimmäisessä kappaleessa mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi voidaan mainita seuraavat käyttötarkoitukset:

a)

aktino-kemiallinen tulostaminen;

b)

vitaminointi;

c)

sterilointi;

d)

valokemia;

e)

otsonin tuottaminen.

2.

Infrapunalamput ja -putket. HS-selityksissä nimikkeen 8539 kohdan D toisessa kappaleessa mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi voidaan mainita seuraavat käyttötarkoitukset:

a)

huoneiden tai vastaavien tilojen lämmitys;

b)

laitteet infrapunaemittereitä varten (esim. varkaudenestolaitteissa);

c)

tieteellinen tutkimus (esim. spektrianalyysi).

3.

HS-selityksissä nimikkeen 8539 kohdassa E kuvaillut kaarilamput.

Hiilielektrodikaarilamppuja asennetaan esim. nimikkeen 9007 elokuvaprojektorilaitteisiin tai niitä käytetään asiakirjojen kopiointilaitteissa.

Alanimikkeeseen 8539 41 00 kuuluvat mm. sähkökaarilamput, jotka on varustettu erityisillä alustoilla, sekä kääntyvät valaistuslaitteet, joissa on liikkuvalle alustalle asennettu yksi tai useampi kaarilamppu ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi erityisesti valokuvaus- tai elokuvastudioissa.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

a)

luminesenssidiodit (nimike 8541),

b)

elektroluminesenssilaitteet, jotka tavallisesti ovat kaistaleiden, levyjen tai paneelien muodossa ja jotka perustuvat kahden johtavaa ainetta olevan kerroksen väliin asetettuihin sähköluminesenssiaineisiin (esim. sinkkisulfideihin) (nimike 8543).

8539 90 10 ja 8539 90 90

osat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

hehku- ja sähköpurkauslamppujen kannat;

2.

kierretyt, määräpituisiksi leikatut ja asennusvalmiit volframilangat;

3.

purkauslamppujen ja -putkien metallielektrodit;

4.

lasiosat (lukuun ottamatta alanimikkeen 8547 90 00 eristäviä osia), jotka on tarkoitettu asennettaviksi lamppujen tai putkien sisälle;

5.

hehkulankojen kannattimet.

8540

Elektroniputket (kuumakatodi-, kylmäkatodi- tai valokatodiputket), esim. tyhjiöputket, höyry- tai kaasutäytteiset putket, elohopeatasasuuntausputket, katodisädeputket ja televisiokameraputket

8540 11 00

värinäyttöiset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8540 neljännen kappaleen kohdassa 2 kuvaillut katodisädeputket, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

1.

vastaanottimissa on rakolevy;

2.

kahden samanvärisen juovan välinen aukko kuvaruudun keskellä on vähintään 0,4 mm.

Kuvaruudun läpimitasta, ks. alanimikkeen 8528 72 30 selittävät huomautukset.

8540 60 00

muut katodisädeputket

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8540 kohdan 2 alakohdassa d kuvaillut katodisädeputket, muut kuin alanimikkeisiin 8540 11 ja 8540 12 luokiteltavat.

8540 71 00 ja 8540 79 00

mikroaaltoputket (esim. magnetronit, klystronit, kulkuaaltoputket ja karsinotronit), ei kuitenkaan hilaohjatut putket

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8540 kohdassa 4 kuvaillut putket.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu Geiger-Müller-laskinputket (alanimike 9030 90 85).

8540 81 00 ja 8540 89 00

muut putket

HS-selityksissä nimikkeen 8540 kohdassa 1 mainittujen tasasuuntauslamppujen ja -putkien lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. panotronit, tyratronit, ignitronit ja röntgenlaitteidenkorkeajännitetasasuuntausputket.

8541

Diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit; valolle herkät puolijohdekomponentit, mukaan lukien fotojännitekennot, myös jos ne on koottu moduuleiksi tai paneeleiksi; valodiodit; asennetut pietsosähköiset kiteet

8541 40 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat fotojännitekennot, jotka on rakennettu moduuleista tai koottu paneeleiksi ja joissa on ohitusdiodeja (mutta ei estodiodeja). Ohitusdiodit eivät ole elementtejä, jotka antavat virran suoraan esimerkiksi moottoriin (ks. HS-selitykset, nimikkeet 8501 ja 8541 ).

8541 90 00

osat

HS-selityksissä, nimikkeessä 8541 mainittujen osien lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

pietsosähköisten kiteiden alustat ja kuoret;

2.

asennettujen puolijohteiden metallista, steatiitista jne. valmistetut kuoret.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

sähköliittimet sähkövirran johtamiseksi kosketinkärkien ja elektrodien välillä (alanimike 8536);

b)

grafiittiosat (alanimike 8545 90 90).

8542

Elektroniset integroidut piirit ja mikromoduulit

Tähän nimikkeeseen kuuluvat vaihdettavat esiohjelmoidut muistimoduulit, jotka ovat alanimikkeisiin 8470 10 00 ja 8543 70 10 kuuluvien elektronisten käännöslaitteiden integroituja monoliittipiirejä.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu elektroniikassa käytettävät kiekot, jotka koostuvat kemiallisista alkuaineista, joihin on lisätty epäpuhtausatomeja, myös kiillotetut tai epitaksiaalikerroksella päällystetyt edellyttäen, että niihin ei ole selektiivisesti lisätty epäpuhtausatomeja tai niitä ei ole selektiivisesti uutettu (diffuusio) erityisten alueiden luomiseksi (nimike 3818 00)

8542 31 10 ja 8542 31 90

Prosessorit ja ohjaimet, myös muistilla varustetut, muuntimet, loogiset piirit, vahvistimet, kello- ja ajastinpiirit tai muut piirit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat:

1.

mikrosuorittimet eli mikroprosessoriyksiköt (MPU) ovat integroituja piirejä, jotka voidaan määritellä laitteiksi, jotka suorittavat primäärisiä käsky- ja suoritustoimintoja sekä järjestelmän ohjaustoimintoja. Mikrosuorittimissa on seuraavat pääosat:

aritmeettislooginen yksikkö (ALU);

käskydekooderi ja ohjelmalaskuri;

ohjausyksikkö;

syöttö- ja tulostusyksikkö (I/O-yksikkö) muihin laitteisiin muodostettavia yhteyksiä varten.

Mikrosuoritin voi toimia vain jos sisäisen muistin lisäksi käytetään ulkoista muistia tai muuta laitetta.

Niissä voi olla yksi tai useita mikro-ohjelmamuisteja (ROM, RAM) mikrokäskyjen latausta tai tallusta varten. Tämä lisää ohjausyksikön käytettävissä olevien primääristen käskyjen määrää.

Mikro-ohjelmalukumuisti (ROM), joka saattaa sisältyä mikrosuorittimeen, on tarkoitettu binaaristen peruskäskyjen tallennukseen, eikä sitä voida pitää todellisena ohjelmamuistina, johon tallennetaan suoritettavat käskyt.

Näihin tuotteisiin saattaa kuulua käskyjen välimuisti tai mikro-oheislaitetoimintoja.

Tähän kuuluvat myös mikrosuorittimet, jotka on kehitetty tiettyä sovellusta varten ja jotka perustuvat tilauspiiri- (”full custom”), porttimatriisi- (”gate array”) tai normaalipari- (”standard cell”) rakenteeseen.

Mikrosuorittimen käsittelykapasiteetti tarkoittaa aritmeettisloogisen yksikön työrekisteri (akun) yhdessä mikrokäskyjaksossa käsittelemän sanan pituutta.

2.

mikro-ohjaimet ja microcomputer-piirit ovat integroituja piirejä, joissa on ainakin seuraavat pääosat:

mikrosuoritin eli mikroprosessoriyksikkö (MPU);

ohjelmamuisti (esim. RAM, ROM, PROM, EPROM, E2ROM, flash E2PROM), joka on liitetty käskydekooderiin ja sisältää ohjelman, joka määrittää käskyohjelmajakson;

tietomuisti (esim. RAM tai E2PROM), johon ei pääse sirun ulkopuolelta, toisin kuin mikrosuorittimessa;

ulkoinen väylä (tiedoille, osoitteille tai käskyille).

Mikro-ohjaimet on ohjelmoitu tai ne voidaan ohjelmoida suorittamaan tiettyjä toimintoja ja vain tiettyyn käyttöön (esim. televisiovastaanottimia, videosignaalien tallennus- tai toistolaitteita tai mikroaaltouuneja varten).

Microcomputer-piirit voivat toimia erillisinä yksikköinä (stand alone) ja yleiskäytössä erilaisissa koneissa (esim. keskustietokoneet, pientietokoneet ja henkilökohtaiset tietokoneet, PC). Microcomputer-piirit voidaan ohjelmoida vapaasti käyttäjän tarpeiden mukaisesti.

Tähän kuuluvat myös mikro-ohjaimet, jotka on kehitetty tiettyä sovellusta varten ja jotka perustuvat tilauspiiri- (”full custom”), porttimatriisi- (”gate array”) tai normaalipari- (”standard cell”) rakenteeseen.

Mikro-ohjaimen tai microcomputer-piirin käsittelykapasiteetti tarkoittaa aritmeettisloogisen yksikön työrekisteri (akun) yhdessä mikrokäskyjaksossa käsittelemän sanan pituutta.

3.

ohjauspiirit, jotka ovat integroituja piirejä, joilla ohjataan prosessin tai koneen (esim. automaattisen tietojenkäsittelykoneen) toimintaa. Ohjauspiirit (esimerkiksi levymuistiyksiköiden, muistien, sähkömoottorien tai katodisädeputkien ohjauspiirit) voivat yleensä tulkita signaaleja ja määrittää tämän perusteella tiettyjen toimintojen (esim. automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän tietojen syötön, käsittelyn, tallennuksen ja tulostuksen) ajoituksen ja järjestyksen.

8542 31 10

tämän ryhmän 8 huomautuksen 3 kohdan b alakohdassa eritellyt tavarat

Ks. HS-selitykset, nimike 8542, III osa.

8542 32 10

tämän ryhmän 8 huomautuksen 3 kohdan b alakohdassa eritellyt tavarat

Ks. HS-selitykset, nimike 8542, III osa.

8542 32 45

staattiset hakumuistit (S-RAMit), myös hakuvälimuistit (cache-RAMit)

Hakuvälimuistit (cache-RAMit) ovat staattisia hakumuisteja, joiden hakuaika on nopeampi kuin keskusmuistin. Hakuvälimuisteja käytetään yleensä tilapäisenä puskurimuistina, jonka tarkoitus on sovittaa tietokoneen keskusyksikön ja keskusmuistin nopeuden ero.

8542 32 61 8542 32 75

sähköllä pyyhittävät ohjelmoitavat lukumuistit (E2PROMit), myös flash E2PROMit

E2PROMit ovat yleensä tavuttain pyyhittäviä muisteja.

Flash E2PROMit ovat muisteja, jotka tunnetaan myös nimellä ”flash-muisti”, ”flash EPROM” tai ”flash EEPROM”.

Flash-muistit voivat perustua EPROM- tai E2PROM-teknologiaan, ja ne ovat sähköllä pyyhittäviä, joko kokonaisuudessaan (”bulk wise”) tai sektoreittain (”page or block wise”).

Näiden muistien ohjelmointi, luku ja pyyhintä voidaan tehdä kaksoisvirtalähteessä tai yksittäisessä virtalähteessä.

EPROM-teknologiaan perustuvissa flash-muisteissa on yksittäisistä transistorisoluista koostuva matriisirakenne.

E2PROM-teknologiaan perustuvissa flash-muisteissa on matriisirakenne, joka koostuu kahden tai useamman transistorin taikka yhden transistorin soluista yhdistettyinä yhteen transitoriin sektoria (”page or block”) kohti. Jälkimmäinen tyyppi eroaa lisäksi EPROM-teknologiaan perustuvista muisteista siinä, että siinä on joukko tyypillisiä E2PROM-elementtejä (esim. E2PROM-käskykanta).

8542 32 90

muut muistit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sisältöhakuiset muistit (CAM-muistit) ja ferrosähköiset muistit.

Sisältöhakuiset muistit (CAM-muistit) ovat sisältöosoitettuja (assosiatiivisia) muistilaitteita. Näiden laitteiden muistipaikat määritetään sisällön tai sisällön osan mukaan, ei nimen tai paikan (osoitteen) mukaan.

Ferrosähköiset muistit ovat haihtumattomia (non-volatile) muisteja, jotka on saatu yhdistämällä ferrosähköisiä materiaaleja ja puolijohdemateriaaleja. Ferrosähköinen materiaali säilyttää sähköisen polariteetin ulkoisen sähkökentän puuttuessa.

Nämä laitteet ovat sähköisesti ohjelmoitavia ja pyyhittäviä.

8542 39 10 ja 8542 39 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

tilauslogiikkapiirit, jotka ovat käyttäjän määrittelemiä ja käyttäjää varten tuotettuja piirejä. Valmistusprosessiin kuuluu solujen (logiikkaporttien) reititys ja sijoittaminen tilausdiffuusiomaskien avulla. Tilauslogiikkapiirit on suunniteltu suorittamaan sovelluskohtaisia toimintoja. Niitä kutsutaan sovelluskohtaisiksi integroiduiksi piireiksi (asiakaspiiri, ASIC);

2.

porttimatriisit, jotka ovat integroituja logiikkapiirejä, jotka koostuvat kiinteään, säännölliseen matriisiin järjestetyistä ohjelmoimattomista logiikkaelementeistä (transistorisoluista, jotka muodostavat AND-, NAND-, OR- tai NOR-portteja). Porttimatriisipiirit ohjelmoidaan yhdistämällä näitä logiikkaelementtejä käyttäjän määräämällä tavalla käyttäen yhtä tai useaa metallointikuviota;

3.

vakioalkiopiirit, jotka ovat integroituja logiikkapiirejä, jotka koostuvat ennalta määriteltyjen osavirtapiirien ja kiinteiden alipiirien käyttäjäkohtaisesta järjestelystä. Nämä osavirtapiirit ja alipiirit voivat sisältää kaikkia integroituja toimintoja (esim. logiikka- tai muistitoiminnon);

4.

ohjelmoitavat logiikkapiirit, jotka ovat integroituja piirejä, jotka koostuvat kiinteistä logiikkaelementeistä. Käyttäjä määrittää piirin toiminnon polttamalla elementtien välisiä sulakkeita tai ohjelmoimalla logiikkaelementtien väliset yhteydet sähköisesti;

5.

standardilogiikkapiirit, jotka ovat integroituja logiikkapiirejä, joissa on vähemmän kuin 150 logiikkaporttia (esim. AND, NAND, OR tai NOR). Näihin laitteisiin voi kuulua useita toimintoja tai identtisten ja riippumattomien toimintojen ryhmiä;

6.

liitäntäpiirit, jotka ovat integroituja piirejä, jotka toimivat (esim. koodimuunnoksen, bittitason sarja- ja rinnakkaismuunnoksen tai synkronoinnin avulla) erilaisten ohjelmien, integroitujen piirien, oheislaitteiden tai järjestelmien yhdistäjinä.

7.

mikro-oheislaitteet ovat integroituja piirejä, jotka suorittavat tiettyjä toimintoja täydentäen mikrosuorittimia, mikro-ohjaimia tai microcomputer-piirejä ja parantavat näiden ulkoisia tietoliikenne-, ohjaus- ja liitäntätoimintoja.

Mikro-oheislaitteen tekninen määritelmä ilmaisee selvästi laitteen suhteen ja alistuksen mikrosuorittimeen, mikro-ohjaimeen tai microcomputer-piiriin nähden.

Tietoliikenne-, ohjaus- ja liitäntätoiminnot voivat koostua väyläohjaimista, muistiohjaimista (DRAM-ohjaimista, muistinhallintayksiköistä (MMU) ja suoramuistisiirto (DMA) -ohjaimista) tai oheislaiteohjaimista (graafisista ohjaimista, lähiverkko-ohjaimista, asynkronisista linjasovittimista (UART), näppäimistöohjaimista ja massamuistiohjaimista);

8.

älytehopiirit (smartpower circuits), jotka ovat integroituja analogiapiirejä, joissa on yhdistetty analogia- ja digitaalipiirejä (tehotransistoreja) ohjaamaan loogisia lähtösignaaleja ja lähtötehosignaaleja. Näiden laitteiden avulla voidaan esim. rajata sisäisiä tehohäviöitä ja välttää ja etsiä vikoja.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ohjelmoitavat lukumuistit (PROM) (alanimike 8542 32 90).

8542 39 10

tämän ryhmän 8 huomautuksen 3 kohdan b alakohdassa eritellyt tavarat

Ks. HS-selitykset, nimike 8542, III osa.

8543

Sähkökoneet ja -laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

8543 70 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

sähköstaattiset laitteet (esim. nukkauslaitteet);

2.

elektroluminesenssilaitteet, tavallisesti kaistaleiden, levyjen tai paneelien muodossa;

3.

lämpövoimageneraattorit, joissa on eri määrästä lämpöpareja koostuva lämpösähköparisto sekä lämmönlähde (esim. butaanikaasu) ja jotka tuottavat tasavirtaa Seebeckin ilmiöön perustuen;

4.

staattisen sähkövarauksen poistolaitteet;

5.

demagnetointilaitteet;

6.

iskuaaltogeneraattorit;

7.

digitaaliset lentotietonauhurit (”mustat laatikot”), jotka ovat tulen- ja iskunkestäviä elektronisia laitteita yksityiskohtaisen lentoa koskevan tiedon jatkuvaa, lennon aikana tapahtuvaa tallentamista varten;

8.

langattomat infrapunalaitteet televisiovastaanottimien, videonauhureiden ja muiden sähkölaitteiden kaukosäätöä varten;

9.

elektroniset äänitehostelaitteet, joita käytetään sähkökitaroiden oheislaitteina erilaisten tehosteiden (esim. äänen toisinnon, särön tai kaiun) tuottamista varten. Nämä laitteet eivät ole samassa kuoressa kuin kitara, mutta ne on kytketty kitaraan ja tehovahvistimeen kaapelin välityksellä;

10.

näkövammaisille tarkoitetut elektroniset lukulaitteet. Näissä laitteissa on samaan kuoreen sijoitettuna kamera, joka skannaa alkuperäisen tekstin (esim. sanomalehdestä tai kirjasta) ja monitori, joka toistaa sen suurennettuna.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pienet elektroniset laitteet, joita ei ole asennettu aluslaatalle (mukaan luettuna nk. minitietokoneet) ja joita voidaan käyttää muodostamaan sanoja ja lauseita, jotka ne kääntävät halutulle vieraalle kielelle ko. laitteissa käytetyistä muistimoduuleista riippuen (elektroniset sanakirjat). Näissä laitteissa on aakkosnumeerinen näppäimistö ja neliön tai suorakaiteen muotoinen näyttö. Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu samankaltaiset laitteet, joissa on laskutoimintoja (nimike 8470).

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm.:

a)

sähköstaattiset suodattimet ja sähkömagneettiset vedenpuhdistuslaitteet (nimike 8421);

b)

ultraviolettisäteilylaitteet maidon käsittelyä varten (nimike 8434);

c)

laitteet erilaisten tavaroiden (erityisesti metalliosien) ultraäänellä puhdistamista varten sekä ultraäänigeneraattorit (8479);

d)

ultraäänihitsauslaitteet (nimike 8515);

e)

lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävät ultraviolettisäteilylaitteet, myös jos niiden käyttäjä voi olla muu henkilö kuin lääkäri. (nimike 9018);

f)

sähköiset säätäjät sähköisten ja muiden muuttujien säätämistä varten(nimike 9032).

8544

Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; valokaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a)

painettujen piirien muodossa olevat joustavat sähköjohtimet (nimike 8534 00);

b)

erikseen tullille esitettävät kaapeleiden tai muiden sähköjohtimien liittimet ja pistokkeet (nimike 8535 tai 8536);

c)

valokaapeleiden liittimet (alanimike 8536 70 00).

8544 42 10

jollaisia käytetään tietoliikenteessä

Ks. HS-selitykset, nimike 8544.

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”jollaisia käytetään tietoliikenteessä” tarkoitetaan myös tietoliikenneverkoissa käytettäviä liittimillä varustettuja sähköjohtimia, joilla esim. yhdistetään automaattinen tietojenkäsittelykone modeemiin.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu:

a)

liittimillä varustetut sähköjohtimet, joita käytetään eri laitteiden yhdistämiseen (esim. DVD-soitin yhdistetään monitoriin tai automaattinen tietojenkäsittelykone yhdistetään monitoriin, kirjoittimeen, näppäimistöön, projektoriin jne.);

b)

sähköjohtimet, jotka on suunniteltu asennettaviksi koneisiin, esim. automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen tai sen yksikköön, koneen eri sisäisten osien yhdistämiseksi;

c)

sähköjohtimet, joilla ainoastaan syötetään virtaa, kuten sähköjohdot.

8544 49 20

jollaisia käytetään tietoliikenteessä, enintään 80 V:n jännitettä varten

Alanimikkeen 8544 42 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8544 70 00

valokaapelit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös esimerkiksi televiestintäkäyttöön tarkoitetut valokaapelit, joissa kukin kuitu on päällystetty kaksikerroksisella akrylaattipolymeerillä ja suljettu suojaavaan vaippaan. Päällysteen sisäkerros on pehmeää akrylaattia ja ulkokerros kovaa akrylaattia, jonka pinta on päällystetty värikerroksella, joita on monia eri värejä.

Yksittäisen valokuidun päällyste eristää kuidun rakenteellisesti ja suojaa sitä muun muassa murtumiselta.

Image

1.

Valokuidun ydin (lasikuituydin).

2.

Valokuidun kuori (lasi).

3.

Sisäkerros pehmeää akrylaattia.

4.

Väritunniste.

5.

Ulkokerros kovaa akrylaattia.

8545

Hiilielektrodit, hiiliharjat, lampunhiilet, paristohiilet ja muut grafiitista tai muusta hiilestä valmistetut tavarat, jollaisia käytetään sähkötarkoituksiin, myös jos niissä on metallia

8545 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

hiilet ukkossuojia varten;

2.

sähköisten säätölaitteiden ja reostaattien koskettimet.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. hiilipitoiset elektrodimassat (nimike 3824)

8547

Sähkökoneiden tai -laitteiden eristystarvikkeet, joitakin vähäisiä valettaessa tai puristettaessa ainoastaan yhteenliittämistarkoituksessa kiinnitettyjä metalliosia (esim. kierteitettyjä hylsyjä) lukuun ottamatta kokonaan eristysaineesta valmistettuja, muut kuin nimikkeen 8546 eristimet; sähköjohdinputket ja niiden liitoskappaleet, epäjaloa metallia, eristysaineella vuoratut

8547 20 00

muovia olevat eristystarvikkeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. eristysosat, jotka on valmistettu puristamalla hartsilla kyllästettyä lasikuitua tai asettamalla päällekkäin tai puristamalla yhteen paperia tai kudottua ainetta olevia kerroksia, jotka on kyllästetty keinotekoisilla hartseilla, edellyttäen, että ko. tuotteet ovat kovia ja jäykkiä (ks. HS-selitysten 39 ryhmän yleisohjeet, ”muovin ja muun kuin tekstiiliaineen yhdistelmät”, d kohta).

8547 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. paperista, pahvista tai kartongista, asbestisementistä ja kiilteestä valmistetut eristystarvikkeet sekä HS-selityksissä nimikkeen 8547 kohdassa B mainitut johdinputket ja niiden liitoskappaleet.

8548

Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut; koneiden ja laitteiden sähköosat, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

8548 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

sähkökäämit, joissa ei ole magneettisydäntä ja jotka sopivat käytettäviksi eri nimikkeisiin kuuluvissa koneissa tai laitteissa, esim. nimikkeen 8504 muuntajissa ja nimikkeen 8505 sähkömagneeteissa (tämän jakson 2 huomautuksen c alakohdan soveltaminen);

2.

viivelinjat, joita käytetään esim. automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa tai televisiovastaanottimissa;

3.

elektroniset suodattimet, joita käytetään sähkömagneettisten, sähkömekaanisten tai sähköakustisten värähtelyjen eri taajuuksien selektiiviseen lähettämiseen;

4.

ferriitin tai muiden keraamisten aineiden elementit (esim. ultrasuurtaajuuslähettimien kiertoelimissä käytettävät tai sähkökaapeleiden suurtaajuussuodattimina käytettävät), jotka ovat sähköosia ja jotka sopivat yhtä hyvin käytettäviksi tämän ryhmän eri nimikkeiden koneissa ja laitteissa.

XVII JAKSO

KULKUNEUVOT, ILMA-ALUKSET JA ALUKSET SEKÄ NIIHIN RINNASTETTAVAT KULJETUSVARUSTEET

Lisähuomautus 2

XVI jakson 3 lisähuomautuksen selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä jaksoa.

86 RYHMÄ

RAUTATIEVETURIT, RAITIOMOOTTORIVAUNUT JA MUU LIIKKUVA KALUSTO SEKÄ NIIDEN OSAT; RAUTATIE- JA RAITIOTIERADAN VARUSTEET JA KIINTEÄT LAITTEET SEKÄ NIIDEN OSAT; KAIKENLAISET MEKAANISET (MYÖS SÄHKÖMEKAANISET) LIIKENNEMERKINANTOLAITTEET

8602

Muut veturit; tenderit

8602 10 00

dieselsähköveturit

Useimmat kiskoliikenteessä käytettävät dieselmoottorit ovat dieselsähkömoottoreita.

8603

Itseliikkuvat rautatie- tai raitiotievaunut, muut kuin nimikkeeseen 8604 kuuluvat

8603 10 00

ulkoisella virtalähteellä toimivat

Ks. HS-selitykset, nimike 8603, A kohta.

8606

Rautatien tai raitiotien tavaravaunut, itseliikkumattomat

8606 91 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Tämän alanimikkeen rautatie- ja raitiotietavaravaunuissa on oltava kiinteänä osana säteilysuojaus, joka estää tehokkaasti säteilyn pääsyn ympäristöön.

8606 91 80

muut

Tähän nimikkeeseen kuuluvat lämpöeristetyt vaunut ja jäähdytysvaunut, muut kuin alanimikkeeseen 8606 10 00 kuuluvat.

Lämpöeristetyt vaunut ovat ajoneuvoja, joissa on jokin muu jäähdytysmenetelmä (jäävesi, kuivajää, eutektiset levyt, nestemäinen kaasu, jne.) kuin jäähdytyskone.

Jäähdytysvaunut ovat lämpöeristettyjä ajoneuvoja, jotka on varustettu (paineella, absorptiolla tai jolloin muulla tavalla toimivalla) jäähdytyskoneella.

8607

Rautatien tai raitiotien veturien tai muun liikkuvan kaluston osat

8607 11 00 8607 19 90

telit, bissel-telit, akselit ja pyörät sekä niiden osat

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

veturien telit ja bissel-telit,

2.

bissel-telit, jotka ovat telin ja bisselin yhdistelmiä ja joita myös käytetään vetureissa,

3.

raitiotie- ja rautatievaunujen ja vetureiden moottoritelit (telit, joissa on sisäänrakennettu sähkömoottori),

4.

matkustaja- ja tavaravaunujen telit.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. telien ja bissel-telien osat, esim. telien hydrauliset iskunvaimentimet.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu jouset (nimike 7320).

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. HS-selityksissä nimikkeen 8607 kohdissa 2 ja 3 mainitut akselit, myös asennetut, sekä pyörät ja niiden osat.

Umpikumirenkaita ja pneumaattisia renkaita ei luokitella näihin alanimikkeisiin pyörien osina (nimike 4011 tai 4012).

8607 21 10 8607 29 00

jarrut ja niiden osat

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu nk. kiskojarrut (nimike 8608 00 00).

Näihin alanimikkeisiin eivät myöskään kuulu määrätyt jarrun osat kuten hanat ja venttiilit, esim. kuljettajan jarruventtiili (alanimike 8481 20 90).

8607 91 10 8607 99 80

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8607 kohdissa 4 ja 8–11 mainittujen osien lisäksi näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös mm. vetureiden kiertokanget ja kytkintangot.

87 RYHMÄ

KULJETUSVÄLINEET JA KULKUNEUVOT, MUUT KUIN RAUTATIEN TAI RAITIOTIEN LIIKKUVAAN KALUSTOON KUULUVAT, SEKÄ NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

Yleisohjeita

1.

Yhdistetyssä nimikkeistössä ilmaisulla ”uudet ajoneuvot” tarkoitetaan ajoneuvoja, joita ei ole koskaan rekisteröity.

2.

Yhdistetyssä nimikkeistössä ilmaisulla ”käytetyt ajoneuvot” tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka on vähintään kerran rekisteröity.

8701

Traktorit, muut kuin nimikkeeseen 8709 kuuluvat

8701 10 00

yksiakseliset puutarhatraktorit (”pedestrian-controlled tractors”)

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 8701 kuudennessa ja seitsemännessä kappaleessa kuvaillut ajoneuvot, mukaan lukien telaketjuilla varustetut yksiakseliset puutarhatraktorit. Tällaisia traktoreita käytetään pääasiallisesti puutarhaviljelyssä.

Vaihdettavat työvälineet (äkeet, aurat jne.), jotka on tarkoitettu käytettäviksi yksiakselisissa puutarhatraktoreissa, luokitellaan kuitenkin erikseen, vaikka ne olisi asennettu ao. traktoriin.

Kuitenkin jos työväline on kiinteästi asennettu moottorilla varustettuun alustaan, ja työväline ja moottori muodostavat yhden mekaanisen yksikön, ko. yksikkö luokitellaan samaan nimikkeeseen kuin työkone. Tämä koskee moottoroituja auroja ja moottoroituja kultivaattoreita (nimike 8432).

8701 30 00

telaketjutraktorit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. traktorityyppiset ajoneuvot, jotka on varustettu erittäin leveillä telaketjuilla (ns. rinnetampparit) ja joilla tasoitetaan lunta esim. laskettelurinteissä.

Vaihdettavat työvälineet (puskulevyt, pyörivät lumiaurat jne.), vaikka ne esitettäisiin tullattaviksi tamppauskoneen kanssa, luokitellaan ao. nimikkeisiinsä (nimikkeet 8430, 8479 jne.), myös silloin, kun työvälineet on asennettu ajoneuvoon.

8701 90 11 8701 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat traktoreina käytettäviksi tarkoitetut nk. ”mönkijät”, joilla on seuraavat ominaisuudet:

kaksikahvainen ohjaustanko, jossa on hallintalaitteet ajoneuvon ohjaamista varten; ajoneuvo ohjautuu kahta etupyörää kääntämällä, ja ohjaus perustuu autoille ominaiseen Ackerman-periaatteella toimivaan ohjausjärjestelmään;

jarrut kaikissa pyörissä;

automaattikytkin ja peruutusvaihde;

moottori, joka on erityisesti tarkoitettu vaikeisiin maasto-oloihin ja joka kykenee lyhyellä välityssuhteella tuottamaan riittävän tehon ajoneuvoon liitettyjen laitteiden tai varusteiden hinaamiseen;

voimansiirto pyöriin on akselivälitteinen eikä ketjuvälitteinen;

renkaissa on syvä kuviointi, joka sopii vaikeisiin maasto-oloihin;

jokin kytkentälaite, esimerkiksi vetokoukku, jonka avulla ajoneuvo pystyy vetämään tai työntämään vähintään kaksi kertaa oman kuivapainonsa;

vetokyky (jarruton perävaunu) on vähintään kaksi kertaa ajoneuvon kuivapaino. Tämä voidaan osoittaa seuraavien avulla: tekninen asiakirja, käyttäjän opas taikka valmistajan tai kansallisen viranomaisen antama todistus, jossa ilmoitetaan tarkasti kilogrammoina mönkijän vetokyky ja kuivapaino (ajoneuvon paino ilman nesteitä, matkustajia ja rahtia).

Jos kyseisillä ajoneuvoilla on kaikki edellä luetellut ominaisuudet ja ajoneuvot ovat alanimikkeitä 8701 90 11–8701 90 50 koskevien selittävien huomautusten mukaisia, ne on luokiteltava maataloustai metsätraktoreiksi. Muussa tapauksessa ne kuuluvat alanimikkeeseen 8701 90 90.

Jos kyseisillä nk. ”mönkijöillä” ei ole kaikkia edellä lueteltuja ominaisuuksia, ne on luokiteltava nimikkeeseen 8703.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu myöskään nk. ”urheilumönkijät” (nimike 8703 tai alanimike 9503 00 10 [ks. tätä alanimikettä koskevat selittävät huomautukset]).

8701 90 11 8701 90 50

maataloustraktorit (muut kuin yksiakseliset puutarhatraktorit) ja metsätraktorit, pyörillä varustetut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat maatalous- ja metsätraktorit, joissa on vähintään kolme pyörää ja jotka on rakenteensa ja laitteidensa perusteella selvästi tarkoitettu käytettäviksi maataloudessa, puutarhaviljelyssä tai metsätaloudessa.

Tällaisten ajoneuvojen ajonopeus on yleensä enintään 45 km tunnissa.

Niiden moottorit pystyvät tuottamaan suurimman mahdollisen vetovoiman esimerkiksi käytettäessä lukittavaa tasauspyörästöä.

Niiden renkaissa on syvä kuviointi, joka sopii maatalouteen, puutarhaviljelyyn tai metsätalouteen.

Maataloustraktoreissa on tavallisesti hydraulinen laite, joka nostaa ja laskee maatalouskoneita ja -laitteita (äkeitä, auroja jne.), voiman ulosotto, joka välittää moottorin voimaa muiden koneiden tai välineiden käyttämiseen, ja perävaunujen kytkentälaite. Näissä traktoreissa voi olla myös hydraulinen laite, joka on tarkoitettu liikuttamaan nosto- ja kuormauslaitteita (heinäkuormaajia, lantakuormaajia jne.), jos jälkimmäiset katsotaan lisälaitteiksi.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös erikoisvalmisteiset maataloustraktorit, esim. traktorit, joissa on korotettu alusta ja joita käytetään viini- ja taimitarhoissa, rinteissä käytettävät traktorit ja työkalujen ja -välineiden kuljetustraktorit.

Vaikka maanviljelyksessä käytettävä vaihdettava työväline olisi tullaushetkellä asennettuna traktoriin, se luokitellaan kuitenkin asianmukaiseen nimikkeeseensä (nimike 8432, 8433 jne.).

Metsätraktoreiden erityinen ominaisuus on pysyvästi kiinnitetty vintturi, jolla voidaan vetää puutavaraa.

Tämän ryhmän 2 huomautuksen mukaisesti näiden alanimikkeiden traktoreissa voi olla myös tiettyjä ominaisuuksia, joiden avulla traktoreita voidaan pääkäyttötarkoituksen ohella käyttää myös maataloustai metsäkoneiden ja -laitteiden, työkalujen, lannoitteiden, siementen jne. kuljettamiseen.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu ruohonleikkurit (joista käytetään nimitystä ajoleikkurit tai puutarhatraktorit), joissa on kiinteästi asennettu leikkuri ja ainoastaan yksi voiman ulosotto leikkuulaitteen käyttämistä varten (ks. alanimikkeiden 8433 11 10–8433 19 90 selittävät huomautukset).

8701 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

huoltotöissä käytettävät traktorit;

2.

yksiakseliset traktorit nivelohjattavia moottoriajoneuvoja varten.

8703

Autot ja muut moottoriajoneuvot, pääasiallisesti henkilökuljetukseen suunnitellut (muut kuin nimikkeeseen 8702 kuuluvat), myös farmariautot ja kilpa-autot

Tähän nimikkeeseen kuuluvat ”monikäyttöajoneuvot” kuten moottoriajoneuvot, joilla voidaan kuljettaa sekä henkilöitä että tavaroita.

1.

Avolavatyyppiset (pick-up-tyyppiset):

Avolavatyyppisessä (pick-up) ajoneuvossa on yleensä useampi kuin yksi istuinrivi, ja se muodostuu kahdesta erillisestä tilasta — suljetusta, henkilökuljetukseen tarkoitetusta matkustajatilasta ja tavarankuljetukseen tarkoitetusta avoimesta tai katetusta tavaratilasta.

Tällainen ajoneuvo on kuitenkin luokiteltava nimikkeeseen 8704, jos sen tavaratilan lattian enimmäissisäpituus on yli 50 prosenttia ajoneuvon akselivälin pituudesta tai jos siinä on enemmän kuin kaksi akselia.

2.

Pakettiautotyyppiset:

Pakettiautotyyppisen ajoneuvon, jossa on useampi kuin yksi istuinrivi, on täytettävä nimikettä 8703 koskevissa HS-selityksissä mainitut edellytykset.

On kuitenkin huomattava, että pakettiautotyyppinen ajoneuvo, jossa on yksi istuinrivi ja jonka takaosassa ei ole kiinteitä kiinnityspisteitä tai -varusteita istuinten ja turvalaitteiden kiinnittämiseksi, riippumatta siitä, onko henkilö- ja tavaratilan välissä kiinteä väliseinä tai tilanjakaja taikka onko korin sivupaneeleissa ikkunoita, on luokiteltava nimikkeeseen 8704.

8703 21 10 8703 24 90

muut ajoneuvot, joissa on kipinäsytytteinen iskumäntämoottori

Sylinteritilavuuden määrittelystä, ks. alanimikkeiden 8407 31, 8407 32, 8407 33 ja 8407 34 HS-alanimikeselitykset.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8703 HS-selitysten viidennessä ja kuudennessa kappaleessa tarkoitetut farmariautot ja monikäyttöajoneuvot.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös pienet kilpa-autot (nk. mikroautot), joissa ei ole koria. Niissä on kipinäsytytteinen iskumäntämoottori ja ne voivat saavuttaa melko korkeita nopeuksia.

8703 31 10 8703 33 90

muut ajoneuvot, joissa on puristussytytteinen mäntämoottori (diesel- tai puolidieselmoottori)

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8703 HS-selitysten viidennessä ja kuudennessa kappaleessa tarkoitetut farmariautot ja monikäyttöajoneuvot.

8704

Tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot

Nimikkeen 8703 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä nimikettä.

Sylinteritilavuuden määrittelystä, ks. alanimikkeiden 8407 31, 8407 32, 8407 33 ja 8407 34 HS-alanimikeselitykset.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. nelivetoiset maastokäyttöiset ajoneuvot, joissa on nivelikäs alusta ja joiden etuosassa on dieselmoottori ja ohjauslaitteilla varustettu ohjaamo. Niiden takaosa koostuu kaksipyöräisestä alustasta, jossa ei ole varusteita, mutta joka on suunniteltu niin, että siihen voi asentaa erilaisia varusteita.

Tällaiset ajoneuvot eivät kuitenkaan kuulu tähän nimikkeeseen silloin, kun niihin on asennettu maatalouskoneita tai -laitteita tai muita erikoistarkoituksiin tarkoitettuja koneita ja laitteita (nimike 8705).

8704 10 10 ja 8704 10 90

dumpperit, muut kuin teillä käytettävät

1.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat pääasiallisesti ajoneuvot, joissa on edessä tai takana kippilaite tai avattava pohja ja jotka on erityisesti suunniteltu hiekan, soran, maan, kivien jne. kuljetukseen. Nämä ajoneuvot on tarkoitettu käytettäviksi louhoksissa, kaivoksissa, rakennustyömailla, tietöissä, lentokentillä ja satamissa. Näiden alanimikkeiden selittävien huomautusten jäljessä on piirrosesimerkkejä erilaisista dumppereista.

2.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös pienet ajoneuvot, joita käytetään rakennustyömailla hiekan, rakennusjätteiden, sementin, tuoreen betonin jne. kuljettamiseen. Näissä kaksi- tai nelivetoisissa ajoneuvoissa on kiinteä tai nivelikäs alusta ja niihin on asennettu kippi yhden akselin ja kuljettajan istuin toisen akselin päälle. Kuljettajan istuimen ympärillä ei yleensä ole ohjaamokoppia.

 

Image

 

Image

 

Image

8704 21 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8704 21 31 8704 21 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8704 HS-selitysten toisessa kappaleessa tarkoitetut monikäyttöajoneuvot.

8704 22 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8704 23 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8704 31 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8704 31 31 8704 31 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. nimikkeen 8704 HS-selitysten toisessa kappaleessa tarkoitetut monikäyttöajoneuvot.

8704 32 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8707

Korit (myös ohjaamot), nimikkeiden 8701–8705 moottoriajoneuvoja varten

8707 10 10

teollisesti asennettaviksi tarkoitetut

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ”teollisesti asennettavat” tarkoitetaan ainoastaan koreja, joita käytetään uusien ajoneuvojen sarjakokoamisessa moottoriajoneuvojen kokoamis- ja valmistustehtaissa (tai koreja, joita alihankkijat käyttävät osarakenteissa).

Tämä alanimike koskee ainoastaan koreja, joita tosiasiallisesti käytetään uusien ajoneuvojen tuotannossa. Näin ollen se ei koske samankaltaisia koreja, joita käytetään varaosina.

8707 90 10

seuraaviin ajoneuvoihin teollisesti asennettaviksi tarkoitetut: alanimikkeen 8701 10 yksiakseliset puutarhatraktorit; nimikkeen 8704 ajoneuvot, jotka on varustettu joko puristussytytteisellä mäntämoottorilla (diesel- tai puolidieselmoottori), jonka iskutilavuus on enintään 2  500 cm3 tai kipinäsytytteisellä mäntämoottorilla, jonka iskutilavuus on enintään 2  800 cm3; nimikkeen 8705 erikoismoottoriajoneuvot

Ks. alanimikkeen 8707 10 10 selittävät huomautukset.

Sylinteritilavuuden määrittelystä, ks. alanimikkeiden 8407 31, 8407 32, 8407 33 ja 8407 34 HS-alanimikeselitykset.

8708

Nimikkeiden 8701–8705 moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet

Alanimikkeen 8707 10 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin teollisesti asennettaviksi tarkoitettuja osia ja tarvikkeita.

8708 70 91

tähden muotoiset pyörännavat, valettu yhtenä osana, rautaa tai terästä

Tämän alanimikkeen pyörännapoja käytetään tavallisesti linja-autoissa tai tavarankuljetukseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Nämä pyörännavat ovat tähden muotoisia ja niissä on tavallisesti viisi tai kuusi sakaraa. Ne on suunniteltu käytettäviksi irrotettavissa vanteissa.

8708 70 99

muut

HS-selityksissä nimikkeen 8708 toisen kappaleen kohdassa K mainittujen osien ja tarvikkeiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pyörän tasauspainot.

8708 80 55

kallistuksen vakaimet; muut vääntövarret

Kallistuksen vakaimet ovat ajoneuvoissa käytettäviä jousia, jotka siirtävät jousivoiman ajoneuvon yhdeltä puolelta toiselle.

Useimmat kallistuksen vakaimet ovat poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisia terästankoja, jotka on tavallisesti taivutettu U-kirjainta muistuttavaan muotoon.

Kallistuksen vakaimet ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

 

Image

Vääntövarret ovat tavallisesti pyöreitä, mutta joskus myös neliön muotoisia terästankoja tai useiden suorakaiteen muotoisten terästankojen yhdistelmiä.

Vääntövarret ovat lineaarisia, ts. vääntömomentti, jota sovelletaan varren toisessa päässä, on suhteessa vääntömomentin tuottamaan vääntökulmaan.

Vääntövarsien ulkonäkö on tavallisesti seuraavanlainen:

Image

8708 99 10 8708 99 97

muut

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu mm.:

a)

nimikkeiden 8702–8704 moottoriajoneuvojen alustat, ilman moottoria, mutta ohjaamolla varustetut (nimike 8702, 8703 tai 8704);

b)

henkilöautojen istuinten päänojat (nimike 9401 tai 9404).

8709

Itseliikkuvat trukit, joissa ei ole nosto- eikä käsittelylaitteita ja jollaisia käytetään tehtaissa, varastoissa, satama-alueilla tai lentokentillä tavaran kuljetukseen lyhyitä matkoja; traktorit, jollaisia käytetään rautatieasemilla; edellä mainittujen ajoneuvojen osat

8709 11 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8709 19 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

8712 00

Polkupyörät (myös kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät), moottorittomat

Tähän nimikkeeseen kuuluvat epätäydelliset polkupyörät, joilla on täydellisten polkupyörien olennaiset ominaisuudet (yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohta).

Epätäydelliset polkupyörät, kootut tai kokoamattomat, luokitellaan nimikkeeseen 8712 00, jos niissä on runko, haarukka ja vähintään kaksi seuraavista osista:

pyörät,

kampilaite (ks. alanimikkeen 8714 96 30 selittävät huomautukset),

ohjausosa (mukaan luettuina ohjaustanko ja ohjainkannatin),

jarrujärjestelmä.

8713

Pyörätuolit ja muut liikuntarajoitteisten kulkuvälineet, myös moottoroidut tai muuten mekaanisella kuljetuskoneistolla toimivat

8713 90 00

muut

Erityisesti liikuntarajoitteisille suunnitellut moottoroidut kulkuvälineet eroavat nimikkeen 8703 ajoneuvoista pääasiassa seuraavien ominaisuuksien perusteella:

huippunopeus on 10 km tunnissa, joka vastaa nopeaa kävelyvauhtia;

enimmäisleveys on 80 cm;

kulkuväline tukeutuu kulkualustaan kahden pyöräparin avulla;

kulkuvälineessä on käyttäjää helpottavia erityisvarusteita (esim. jalkatuet).

Tällaisissa kulkuvälineissä voi olla:

ylimääräinen pyöräpari (kaatumisesteet);

helppokäyttöisiä ohjaus- ja muita hallintalaitteita (esim. ohjaussauva); tällaiset hallintalaitteet on yleensä sijoitettu jompaankumpaan käsinojaan; ne eivät ole koskaan erillisenä, säädettävissä olevana ohjaustankona.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat pyörätuolien kaltaiset sähkötoimiset kulku-välineet, jotka on tarkoitettu yksinomaan liikuntarajoitteisten kuljettamiseen. Ne voivat näyttää seuraavalta:

Image

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu mopedit (invalidimopedit), joissa on erillinen, säädettävissä oleva ohjaustanko. Ne luokitellaan nimikkeeseen 8703 ja voivat näyttää seuraavalta:

 

Image

8714

Nimikkeiden 8711–8713 kulkuneuvojen osat ja tarvikkeet

8714 91 10 8714 99 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. osat ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu seuraavien laitteiden valmistukseen, varustukseen tai korjaukseen:

1.

moottoripyörien ja polkupyörien sivuvaunut;

2.

pyörät, jotka on varustettu apumoottorilla, ts. pyörät, joita voidaan liikuttaa polkimien avulla ja jotka on varustettu apumoottorilla (jonka sylinteritilavuus on enintään 50 cm3);

3.

muut pyörät (mukaan lukien kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät) ilman moottoria.

8714 94 20

jarrut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat jarrunavat.

Jarrunavat ovat yleensä jalkajarrulla varustettuja napoja, joissa jarrutustoiminta saadaan aikaan polkimia taaksepäin polkemalla.

Rumpujarrunavoissa jarrutustoiminta saadaan aikaan käsivoimin vaijerin tai tangon välityksellä.

Jarrunavat ovat ulkonäöltään tavallisesti seuraavanlaisia:

 

Image

8714 94 90

osat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. jarruvivut.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu kumiset jarrukengät (alanimike 4016 99 97) eivätkä jarruvaijerin suojukset (tavallisesti alanimike 8307 10 00 tai 8307 90 00).

8714 96 30

kampilaitteet

Kampilaitteissa on yleensä:

kasettilaakeri (ks. kuva 1),

yksi tai useampi hammaspyörä (josta käytetään myös nimitystä ketjupyörä, ketjuhammaspyörä, ratas tai keskiöratas), joka on yleensä kiinni oikeanpuoleisessa poljinkammessa (ks. kuva 2), ja

vasemmanpuoleinen poljinkampi (ks. kuva 3).

Yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti tavara luokitellaan tähän CN-koodiin epätäydellisenä tavarana, olipa se koottuna tai kokoamattomana, myös esimerkiksi silloin, kun siinä on:

yksi tai useampi hammaspyörä, joka on yleensä kiinni oikeanpuoleisessa poljinkammessa,

yksi tai useampi hammaspyörä, joka on yleensä kiinni oikeanpuoleisessa poljinkammessa, ja vasen poljinkampi, tai

yksi tai useampi hammaspyörä, joka on yleensä kiinni oikeanpuoleisessa poljinkammessa, ja kasettilaakeri.

Kuva 1

Image

 

Kuva 2

Image

 

Kuva 3

Image

8714 99 50

irroitusvaihteet

Tämän alanimikkeen irroitusvaihteet ovat mekanismeja, joilla polkupyörän ketju voidaan siirtää edessä tai takana toiselle ketjurattaalle. Kokonainen irroitusvaihdesarja koostuu tavallisesti vähintään yhdestä vaihtajasta (etu- tai takavaihtaja, ks. kuvat) sekä vaihdevivusta, joka on yhdistetty vaihtajaan vaijerilla. Kun pyöräilijä käyttää vipua pyöräillessään, vaijerin jännitteen muuttuminen liikuttaa vaihtajaa sivulta sivulle ja siirtää ketjun toiselle ketjurattaalle.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös tullille erikseen esitetyt etu- ja takavaihtajat sekä kokoamattomat sarjat, jotka koostuvat vaihtajista, vaijereista ja vaihdevivuista. Kuitenkin kun vaihdevivut ja vaijerit esitetään tullille erikseen, ne on luokiteltava osiksi alanimikkeeseen 8714 99 90.

Image

Etuvaihtaja

Image

Takavaihtaja

8716

Perävaunut ja puoliperävaunut; muut kuljetusvälineet, ilman mekaanista kuljetuskoneistoa; niiden osat

8716 10 92 ja 8716 10 98

matkailuperävaunut ja -puoliperävaunut asumista tai retkeilyä varten

Ilmaisulla ”paino” tarkoitetaan sellaisen ajoneuvon painoa, jossa on kaikki kiinteät laitteet ja varusteet.

8716 39 10

erittäin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen erityisesti suunnitellut ( Euratom )

Alanimikkeen 8606 91 10 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.

88 RYHMÄ

ILMA-ALUKSET, AVARUUSALUKSET SEKÄ NIIDEN OSAT

Alanimikehuomautus 1

Pysyvästi kiinnitettyihin varusteisiin eivät kuulu esimerkiksi pelastusvarusteet (pelastusveneet, laskuvarjot ja ”liukumäet”) eivätkä asejärjestelmien vaihdettavat varusteet.

Kun epätäydellinen tai viimeistelemätön kone luokitellaan täydellisenä tavarana yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti, käytetään alanimikkeeseen luokittelussa tavanomaisessa lentokunnossa olevan koneen painoa.

 

8802

Muut ilma-alukset (esim. helikopterit ja lentokoneet); avaruusalukset (myös satelliitit) ja niiden kantoraketit sekä suborbitaaliset alukset

8802 11 00 ja 8802 12 00

helikopterit

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ainoastaan koneet, jotka nousevat ja liikkuvat yhden tai useamman moottorikäyttöisen roottorin avulla.

89 RYHMÄ

ALUKSET JA UIVAT RAKENTEET

Lisähuomautus 1

Ilmaisulla ”merialuksiksi suunnitellut alukset” tarkoitetaan aluksia, jotka rakenteen ja varusteiden perusteella kykenevät toimimaan merellä myös huonolla säällä (tuulessa, jonka voimakkuus on noin seitsemän bofori-asteikoilla mitattuna). Tällaisissa aluksissa on tavallisesti vesitiiviit kannet ja säänkestävät kansirakenteet.

Ilmaisulla ”rungon kokonaispituus” tarkoitetaan rungon pituutta, joka on mitattu keulan etummaisesta kohdasta perän takimmaiseen kohtaan, lukuun ottamatta mahdollisesti rungossa olevia, myös siihen valettuja, ulokkeita (esim. peräsimiä, kokkapuita, kalastustasoja tai ponnahduslautoja).

Ilmaisulla ”merialukset” tarkoitetaan laivoja ja ilmatyynyaluksia, jotka täyttävät edellä mainitut ehdot, myös jos niitä käytetään pääasiallisesti rannikkovesillä, jokien suistoissa, järvialueilla jne.

Lisäksi on huomattava, että:

1.

vähemmän kuin 12 metriä pitkät, merialuksiksi suunnitellut alukset luokitellaan ”kalastusaluksiksi” ainoastaan, jos ne on erityisesti suunniteltu ja varustettu ammattimaista kalastusta varten, vaikka niitä silloin tällöin käytettäisiinkin huvitarkoituksiin;

2.

ilmaisulla ”pelastusveneet” tarkoitetaan merialukseksi suunniteltuun laivaan sijoitettuja aluksia, joilla miehistö ja matkustajat voivat lähteä laivasta vaaratilanteissa. Ko. ilmaisulla tarkoitetaan myös pelastusveneitä, jotka on sijoitettu sopiville paikoille pitkin rannikkoa, josta ne voidaan siirtää merihätään joutuneiden laivojen avuksi.

 

8901

Risteilyalukset, kiertoajelualukset, lautta-alukset, lastialukset, proomut ja niiden kaltaiset alukset henkilö- tai tavarankuljetukseen

Rungon puolikkaat tai kolmasosat eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan ne luokitellaan valmistusaineen mukaan (esim. nimike 7308).

8901 90 10

merialukset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös laivat, jotka on suunniteltu kuljettamaan proomuja tai lauttaveneitä. Näissä laivoissa perinteiset säiliöt on korvattu proomuilla ja lauttaveneillä, jotka uitetaan ja lastataan suoraan emälaivaan. Emälaiva on jaettu kammioihin, joihin voidaan sijoittaa kolme tai neljä lauttavenettä tai proomua. Tällaiset laivat on varustettu portaalinostureilla, upotettavilla nostotasoilla ja muilla lastaus-, käsittely- ja purkauslaitteilla.

Tähän alanimikkeeseen luokitellaan ainoastaan emälaiva. Proomuja käytetään sisävesiliikenteessä aluksina ja merimatkojen aikana ”säiliöinä” ja tämän jälkeen taas sisävesiliikenteessä aluksina. Proomut luokitellaan alanimikkeen 8901 90 90.

8904 00

Hinaajat ja työntöalukset

Rungon puolikkaiden ja kolmasosien luokittelusta, ks. nimikkeen 8901 selittävät huomautukset.

8904 00 91 ja 8904 00 99

työntöalukset

HS-selityksissä nimikkeen 8904 toisessa kappaleessa kuvaillut alukset, jotka on suunniteltu käytettäviksi sekä työntöaluksina että hinaajina, luokitellaan aina näihin alanimikkeisiin.

8905

Majakkalaivat, ruiskualukset, ruoppausalukset, uivat nosturit ja muut alukset, joiden purjehduskelpoisuus on toissijainen niiden pääkäyttöön verrattuna; uivat telakat; uivat tai upotettavat poraus- tai tuotantolautat

Rungon puolikkaiden ja kolmasosien luokittelusta, ks. nimikkeen 8901 selittävät huomautukset.

8906

Muut alukset, myös sota-alukset ja pelastusveneet, muut kuin soutuveneet

Rungon puolikkaiden ja kolmasosien luokittelusta, ks. nimikkeen 8901 selittävät huomautukset.

XVIII JAKSO

OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-, LÄÄKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; KELLOT; SOITTIMET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

90 RYHMÄ

OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-, LÄÄKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

9001

Valokuidut ja valokuitukimput; valokaapelit, muut kuin nimikkeeseen 8544 kuuluvat; polarisoivasta aineesta valmistetut laatat ja levyt; mitä ainetta tahansa olevat kehystämättömät linssit (myös piilolasit), prismat, peilit ja muut optiset elementit, muut kuin tällaiset elementit optisesti työstämätöntä lasia

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. tavarat, joita käytetään näkyvän valon kanssa ja tavarat spektrin näkymätöntä osaa (infrapuna- ja ultraviolettivaloa) varten.

Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu elektroniset ”optiset” elementit, esim. sähköstaattiset linssit, sähkömagneettiset linssit ja ns. sähköiset linssit (tavallisesti 85 ryhmä).

9001 10 10 ja 9001 10 90

valokuidut, valokuitukimput ja valokaapelit

Näihin alanimikkeisiin eivät kuitenkaan kuulu valokuitujen, valokuitukimppujen ja valokaapeleiden liittämistä varten käytettävät liittimet ja pistokkeet.

Ks. myös alanimikkeen 8536 70 00 selittävät huomautukset.

9001 20 00

Polarisoivasta aineesta valmistetut laatat ja levyt

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sellaiset rullina olevat polarisoivasta aineesta valmistetut foliot, joita käytetään esimerkiksi LCD-moduulien valmistuksessa.

Image

9001 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

rubiinit ja muut optiset elementit lasereita varten;

2.

muoviset Fresnelin linssit, jotka on tarkoitettu käytettäviksi esim. televisiovastaanottimien edessä kuvaruutua suurentavina linsseinä (kehyksiin asennettuina).

9004

Silmälasit ja niiden kaltaiset esineet, näön korjaamiseen, silmien suojaamiseen tai muuhun tarkoitukseen

Nauhoja, ketjuja ja muita vastaavia (esimerkiksi ”silmälasinauhoja” tai ”silmälasiketjuja”) tähän nimikkeeseen kuuluville tavaroille tarkoitettuja tuotteita, myös jos niiden päissä on silmukat, ei katsota osiksi tai varusteiksi, koska ne eivät ole kyseisten tavaroiden kiinteitä osia ja koska ne eivät lisää tai paranna niiden toimivuutta. Näin ollen ne on luokiteltava valmistusaineensa mukaan (esimerkiksi nimike 5609, 6307, 7117, 7315 tai 7616).

9005

Kiikarit ja kaukoputket sekä niiden jalustat; muut tähtitieteelliset kojeet ja niiden jalustat, ei kuitenkaan radiotähtitieteelliset kojeet

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. laitteet, joissa käytetään kuvanvahvistinta, joka mahdollistaa katselun yöllä.

9006

Valokuvauskamerat; valokuvaussalamalaitteet ja valokuvaussalamalamput, muut kuin nimikkeen 8539 sähköpurkauslamput

9006 10 00

kamerat, jollaisia käytetään painolaattojen tai painosylinterien valmistamiseen

Ks. HS-selitykset, nimike 9006, I osa, kolmas kappale, 17 kohta.

9010

Laitteet ja varusteet valokuva- ja elokuvalaboratorioita varten, muualle tähän ryhmään kuulumattomat; negatiivientarkastuslaitteet, valkokankaat

9010 50 00

muut laitteet ja varusteet valokuva- ja elokuvalaboratorioita varten; negatiivientarkastuslaitteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. painettujen piirilevyjen valotuslaitteet, jotka kopioivat painettujen piirien piirikuvioiden negatiivit valottamalla ne eristävästä aineesta tehdylle levyille, joista painetut piirilevyt valmistetaan. Näiden laitteiden tärkeimmät osat ovat ultraviolettilampuilla varustettu valotuskammio, jonka sisälle negatiivit ja eristävästä aineesta tehty levy asetetaan ja jossa levy valotetaan negatiivin yhteydessä tyhjiössä.

9013

Nestekidelaitteet, jotka eivät ole muissa nimikkeissä yksityiskohtaisemmin kuvattuja tavaroita; laserit, muut kuin laserdiodit; muut optiset laitteet ja kojeet, muualle tähän ryhmään kuulumattomat

9013 80 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. televisiovastaanottimien kuvaruutuja suurentavat kuvapinnat, jotka koostuvat muovisesta optisesta elementistä (Fresnelin linssistä), kehyksestä ja metallitangoista muodostuvasta järjestelmästä (kannatinkiskot), joka on erityisesti suunniteltu linssin kiinnittämiseksi televisiovastaanottimen kuvaruudun eteen.

9017

Piirustus- tai merkintäkojeet ja matemaattiset laskukojeet (esim. piirustuskoneet, pantografit, astelevyt, harpikot, laskutikut ja laskulevyt); kädessä pidettävät pituuksien mittaukseen käytettävät kojeet (esim. mittatangot ja -nauhat sekä mikrometrit ja työntömitat), muualle tähän ryhmään kuulumattomat

9017 10 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. piirustuspöydät, jotka on varustetttu pantografeilla tai niiden kaltaisilla kojeilla.

9017 20 05 9017 20 90

muut piirustus- tai merkintäkojeet ja matemaattiset laskukojeet

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm.:

1.

koordinatografit, joita ei ole suunniteltu valokuvamittaukseen;

2.

aakkoskaavaimet, jotka on selvästi tunnistettavissa erityisiksi piirustus- tai merkintäkojeiksi.

9018

Lääketieteessä, myös hammas- tai eläinlääketieteessä tai kirurgiassa käytettävät kojeet ja laitteet, mukaan lukien skintigrafiset laitteet, muut sähkölääkintälaitteet ja näöntarkastuskojeet

9018 50 10

muut kuin optiset

Yleiskäyttöisten ultraäänidiagnoosilaitteiden lisäksi tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. erityiset laitteet silmien ultraäänitutkimusta varten (esim. laitteet, jotka määrittävät sarveiskalvon ja mykiön paksuuden tai silmämunan pituuden).

9018 90 84

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

Sähköiset defibrillaattorit, joilla annetaan sähköpulsseja sydämen luonnollisen toiminnan palauttamiseksi. Näissä pulssigeneraattorilla ja kahdella defibrillaatioelektrodilla varustetuissa laitteissa potilaan elektrokardiogrammi (EKG) välittyy defibrillaatioelektrodien kautta laitteen kuvaruudulle tai tulostuu laitteen piirturilta;

2.

Lääkintäkäyttöön tarkoitetut laitteet (insuflaattorit), joilla puhalletaan kaasuja ihmisen vatsaonteloon eri elimien endoskoopilla tapahtuvaa tutkimusta varten. Näihin mittauskojeilla ja näytöillä varustettuihin laitteisiin on kiinnitetty kaksi letkua, joiden toisessa päässä on sulkuhana ja pitkä neula;

3.

Lääkintäkäyttöön tarkoitetut imupumput, joilla poistetaan eritteitä. Näissä laitteissa on pumppu ja imulaite ja niitä käytetään leikkaussaleissa tai ambulansseissa (liikkuvat leikkaussalit);

4.

Kohdunsisäiset ehkäisimet (IUD), jotka on valmistettu muovista ja joissa on lisäksi joko kuparilankaa, kolloidista kuparia tai hormonia.

9021

Ortopediset välineet, myös kainalosauvat, kirurgiset vyöt ja kohjuvyöt; lastat ja muut murtumanhoitovälineet; proteesit; kuulolaitteet sekä muut vamman tai vajavuuden kompensoimiseksi mukana pidettävät tai kannettavat tai kehoon istutettavat välineet

Tässä nimikkeessä ilmaisulla ”vamman tai vajavuuden kompensoimiseksi” viitataan ainoastaan välineisiin, jotka tosiasiallisesti korvaavat vammautuneen tai vajavaisen kehonosan toiminnan.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu välineet, joilla ainoastaan lievitetään vamman tai vajavuuden vaikutuksia.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu avanneleikkauksen jälkeen käytettävät tarvikkeet (alanimike 3006 91 00).

9021 39 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

levyt, jotka on pysyvästi istutettu kehoon (esim. korvaamaan kokonaisen luun tai osan luusta);

2.

kudotut tekokuitukaistaleet, jotka istutetaan polviniveleen korvaamaan kroonisesti viallisia nivelsiteitä.

9021 40 00

kuulolaitteet, ei kuitenkaan osat ja tarvikkeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. HS-selityksissä nimikkeen 9021 osaan IV luokitellut laitteet, myös silmälasien muodossa olevat kuulolaitteet.

9021 50 00

tahdistimet, jotka kiihottavat sydänlihaksia, ei kuitenkaan osat ja tarvikkeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ainoastaan varsinaiset tahdistimet. tämän ryhmän 1 ja 2 huomautusten määräysten mukaisesti tällaisten tahdistimien osat ja tarvikkeet, kuten kotelot, koteloiden puolikkaat ja päällykset sekä elektrodit, luokitellaan alanimikkeeseen 9021 90 90.

Nimikkeeseen 8506 tai 8507 luokitellaan kuitenkin erikseen tullille esitetyt tahdistimien galvaaniset paristot ja sähköakut. Muuntaja-ensiökäämillä varustetut laturit, jotka lataavat kehoon istutetun tahdistimen johtamalla virtaa tahdistimessa olevaan toisiokäämiin, luokitellaan nimikkeeseen 8504.

9021 90 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. seuraavat välineet, jotka kompensoivat vammaa tai vajavaisuutta:

1.

Ihmiskehoon istutettavat välineet, jotka toimivat lääkeannostelijoina ja joissa on yhteiseen ulkokuoreen asennettu lääkepumppu, pumpun virtalähde ja lääkeainesäiliö.

2.

Rengasproteesit (sydänläppäproteesit), ts. ruostumattomasta teräksestä valmistetut renkaat, jotka on päällystetty kahdella muovikerroksella ja tekokuitukudelmalla. Nämä proteesit kiinnitetään kirurgisella toimenpiteellä sydänläpän paikalle, jotta vaurioitunut läppätoiminta (esim. hiippaläpän vajaatoiminta) palautuisi normaaliksi.

3.

Sateenvarjofiltterit (suodattimet), jotka istutetaan sydänlaskimoon (alaonttolaskimoon) estämään verihyytymien (laskimoveritulppien) siirtymisen sydämeen. Sateenvarjofiltterissä on pieni, sateenvarjon muotoinen, ruostumattomasta terässeoksesta valmistettu runko, joka on päällystetty elastisesta synteettisestä aineesta valmistetulla ohuella kalvolla ja joka asennettaessa avautuu laskimossa kuin sateenvarjo.

4.

Pysyvästi kehoon istutetut muoviset virtsajohtimen laajentimet eli stentit, jotka ovat sauvamaisia (putkirakenteisia), päistään taivutettuja johtimia. Nämä asennetaan virtsajohtimeen varmistamaan virtsan vapaa virtaus.

9022

Röntgensäteiden tai alfa-, beeta- tai gammasäteilyn käyttöön perustuvat laitteet, lääkintä-, myös hammas- tai eläinlääkintä- tai kirurgiseen käyttöön tai muuhun käyttöön, mukaan lukien radiografia- tai radioterapialaitteet, röntgenputket ja muut röntgengeneraattorit, suurjännitegeneraattorit, valvontapaneelit ja -pöydät, varjostimet, tutkimus- tai käsittelypöydät, -tuolit sekä niiden kaltaiset tavarat

9022 12 00

tietokoneohjatut tomografialaitteet

Ks. alanimikkeen 9022 12 HS-alanimikeselitykset.

Erillisellä videokameralla varustetut videotaltiointijärjestelmät, joita ei ole rakennettu röntgenlaitteen sisään ja jotka digitalisoivat, editoivat ja varastoivat analogisia videosignaaleja, luokitellaan kuitenkin nimikkeeseen 8543. Niiden tärkeimmät osat ovat analogidigitaalimuunnin, prosessitietokone, monitorit ja magneettinauha tai levymuisti.

9022 90 00

muut, myös osat ja tarvikkeet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. röntgenputkien berylliumikkunat.

9025

Densimetrit, areometrit ja niiden kaltaiset uppomittarit, lämpömittarit, pyrometrit, ilmapuntarit, hygrometrit ja psykrometrit, myös rekisteröivät, sekä näiden kojeiden yhdistelmät

9025 11 20 ja 9025 11 80

nestetäyttöiset, suoranäyttöiset

”Suoranäyttöisissä” lämpömittareissa mittarin sisällä oleva, asteikolla liikkuva neste ilmaisee lämpötilan.

9026

Kojeet ja laitteet nesteiden tai kaasujen virtauksen, pinnan korkeuden, paineen tai muiden vaihtelevien ominaisuuksien mittaamista tai tarkkailua varten (esim. virtausmittarit, pinnan korkeuden osoittimet, painemittarit ja lämmönkulutusmittarit), ei kuitenkaan nimikkeen 9014 , 9015 , 9028 tai 9032 kojeet ja laitteet

9026 20 20 9026 20 80

paineen mittaamista tai tarkkailua varten

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. renkaiden täyttöön tarkoitetut ilmapumput, joissa on painemittari ja joita pidetään painemittareina vaikka niitä ei olisi suunniteltu liitettäviksi ulkoiseen paineilman syöttölaitteeseen vaan ne olisi varustettu omalla paineilmasäiliöllä.

9027

Kojeet ja laitteet fysikaalista tai kemiallista analyysiä varten (esim. polarimetrit, refraktometrit, spektrometrit sekä kaasu- tai savuanalyysilaitteet); kojeet ja laitteet viskositeetin, huokoisuuden, laajenemisen, pintajännityksen tai niiden kaltaisten ominaisuuksien mittaamista tai tarkkailua varten; kojeet ja laitteet lämpömäärän, äänitason tai valon voimakkuuden mittaamista tai tarkkailua varten (myös valotusmittarit); mikrotomit

9027 10 10

elektroniset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. laserilla toimivat ilman pölyhiukkaslaskijat. Nämä ovat elektronisia laitteita, jotka määrittävät tai tarkkailevat suodatetun ilman pölypitoisuutta ja joita käytetään esim. teollisuuslaitoksissa tai lääketieteen alalla. Ilmasta otetun näytteen sisältämät pölyhiukkaset aiheuttavat sen, että laservalo siroaa laitteen mittakammiossa. Kun linssijärjestelmä on koonnut siroavan valon säteeksi, se muunnetaan valodiodin avulla sähkösignaaliksi. Esiohjelmoidun vertailutiedon avulla pölyhiukkasten suhteellinen määrä määritetään ja mittaustulos esitetään kojeen digitaalisessa näytössä tai tulostetaan nauhalle erillisellä kirjoittimella. Liitännän avulla sähkösignaalin muodossa oleva mittaustulos voidaan myös lähettää kaapelin välityksellä automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen.

9027 30 00

spektrometrit, spektrofotometrit ja optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä, infrapuna) käyttävät spektrografit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. mikroprosessorilla ohjattavat elektroniset laitteet (monikanavaiset optiset analysaattorit), joilla mitataan ja analysoidaan optisten signaalien aallonpituuksia spektrianalyysia varten. Ilmaisimien mittaamien optisten signaalien aallonpituudet muunnetaan digitaalisiksi sähkösignaaleiksi ja niitä verrataan (analysoituihin) ohjearvoihin. Vertailun tulos arvioidaan tietokoneen avulla ja näytetään erillisillä monitoreilla, jotka voidaan yhdistää analysaattoriin.

9027 50 00

muut optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä, infrapuna) käyttävät kojeet ja laitteet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sairaaloiden kemiallisissa laboratorioissa käytettävät elektroniset laitteet veriseerumien täysautomaattista analysointia varten. Näiden laitteiden tärkeimmät osat ovat analysaattori (jossa on näytteen esivalmistelun suorittava yksikkö, reagenssinannostelulaite ja fotometrinen mittausjärjestelmä, joka käyttää valonlähteenä halogeenilamppua ja valodiodeja ilmaisimina), ohjaus- ja arviointilaite (jossa on mikroprosessorit ja näyttö mittaustulosten esittämistä varten) ja kirjoitin tulosten taltiointia varten. Kaikki kolme laitetta on yhdistetty toisiinsa sähkökaapeleilla.

9027 80 99

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ilmaston tutkimislaitteet, joissa on painekammio, sähkökuumennin, ilmankostuttaja ja sähköyksikkö ja joissa elektroniset komponentit altistetaan erityisiin paine-, lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin, jotka vastaavat komponenttien myöhempään käyttöön liittyviä vaikutuksia ja ympäristöolosuhteita ja joilla testataan komponenttien kestävyyttä, eristyksiä jne.

9030

Oskilloskoopit, spektrianalysaattorit ja muut sähkösuureiden mittaus- tai tarkkailukojeet ja -laitteet, ei kuitenkaan nimikkeen 9028 mittarit; alfa-, beeta-, gamma-, röntgen-, kosmisen tai muun ionisoivan säteilyn mittaus- tai toteamiskojeet ja -laitteet

Yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti kojeet ja laitteet, joita voidaan käyttää sekä sähkösuureiden että muiden kuin sähkösuureiden mittaamiseen tai toteamiseen, luokitellaan edelleen nimikkeeseen 9030, jos ne ovat olennaiselta luonteeltaan sellaisia, että niitä käytetään pääasiallisesti sähkösuureiden mittaamiseen tai tarkkailuun. Tällaisia kojeita ja laitteita ovat esimerkiksi katodisädeoskilloskoopit ja -oskillografit ja valonsäde- ja ultraviolettisädeoskillografit (alanimikkeet 9030 20 10–9030 20 99).

Tähän nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu kojeet ja laitteet, joiden olennaista luonnetta ei voida määrittää, koska niitä käytetään yhtä paljon sekä sähkösuureiden että muiden kuin sähkösuureiden mittaamiseen tai tarkkailuun. Yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan mukaisesti nimikkeeseen 9031 luokitellaan kojeet, joilla testataan moottoriajoneuvojen moottoreita ja sytytysjärjestelmiä mittaamalla sähkösuureita kuten jännitettä ja vastusta sekä muita kuin sähkösuureita kuten kierroslukua, kytkinkulmaa ja katkojia.

9030 20 30

muut, joissa on rekisteröintilaite

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat valonsäde- ja ultraviolettisädeoskillografit sähkösuureiden nopeiden vaihteluiden mittaamista ja taltiointia varten. Nämä kojeet, joista myös käytetään nimityksiä valonsädepiirturit, ultraviolettisädepiirturit tai silmukkaoskillografit, taltioivat tutkittavien jaksottaisten ilmiöiden tuottamat signaalit valonsäteen tai ultraviolettisäteen avulla valoherkälle paperille.

9030 39 00

muut, joissa on rekisteröintilaite

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sähköiset testauslaitteet tai -järjestelmät, jotka määrittävät painettujen piirien ja muiden elektronisten komponenttien käyttökelpoisuuden ja ilmaisevat mahdolliset viat (esim. oikosulut) sähkösuureita kuten kapasitanssia, induktanssia, impedanssia, vastusta ja jännitettä mittaamalla tai tarkkailemalla.

Näissä laitteissa tai järjestelmissä on tavallisesti mittaus- ja tarkkailuyksikkö (joissa on syöttönäppäimistö, ohjelmamuisti ja näyttöpääte), joka suorittaa mittauksia ja vertaa tuloksia ohjearvoihin sekä ilmaisee tulokset, ohjausyksikkö (jossa on automaattinen tietojenkäsittelykone tai mikroprosessori), kirjoitin, joka tulostaa testitulokset ja laite, joka lajittelee testatut komponentit määrättyjen ohjearvojen mukaan ja erottelee vialliset komponentit.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu sähkölaitteet, joilla tarkistetaan, että elektronisten komponenttien pakkaukset ovat ilmatiiviitä (nimike 9031).

9030 82 00

puolijohdekiekkojen tai -laitteiden mittaamista tai tarkkailua varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat sähköiset testauslaitteet tai -järjestelmät, jotka määrittävät kiekkojen, sirujen ja muiden puolijohdelaitteiden käyttökelpoisuuden ja ilmaisevat mahdolliset viat (esim. poikkeamat asetetuista arvoista) sähkösuureita kuten jännitettä ja taajuutta mittaamalla tai tarkkailemalla.

Näissä laitteissa tai järjestelmissä on tavallisesti mittaus- ja tarkkailuyksikkö (joissa on syöttönäppäimistö, ohjelmamuisti ja näyttöpääte), joka suorittaa mittauksia ja vertaa tuloksia ohjearvoihin sekä ilmaisee tulokset, ohjausyksikkö (jossa on automaattinen tietojenkäsittelykone tai mikroprosessori), kirjoitin, joka tulostaa testitulokset ja laite, joka lajittelee testatut komponentit määrättyjen ohjearvojen mukaan ja erottelee vialliset komponentit.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu sähkölaitteet, joilla tarkistetaan, että integroitujen piirien tai muiden elektronisten komponenttien pakkaukset ovat ilmatiiviitä (nimike 9031).

9031

Mittaus- tai tarkkailukojeet, -laitteet ja -koneet, muualle tähän ryhmään kuulumattomat; profiiliprojektorit

9031 20 00

koestuspenkit

Dieselmoottoreiden polttoainepumppujen tarkkailuun tarkoitettujen koestuspenkkien tärkeimmät komponentit, jotka on kaikki kiinnitetty samalle alustalle, ovat sähkömoottori ja laite, jossa on suihkuttimet ja lasiset mittaputket pumpun osissa tapahtuvan virtauksen tarkkailua varten. Koestuspenkeissä voi lisäksi olla lisälaite (stroboskooppi) polttoaineen suihkutuksen tarkan ajoituksen tarkkailua varten.

9031 80 32 ja 9031 80 34

geometristen suureiden mittaamista tai tarkistamista varten

Geometrisia suureita ovat esim. pituus, etäisyys, läpimitta, säde, kaarevuus, kulma, kaltevuus, tilavuus ja pinnan karkeus.

Näihin alanimikkeisiin eivät kuulu laboratorioissa käytettävät interferometrit, joilla tarkistetaan pintatasaisuutta (alanimike 9027 50 00).

9031 80 91

geometristen suureiden mittaamista tai tarkistamista varten

Ks. alanimikkeiden 9031 80 32 ja 9031 80 34 selittävät huomautukset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vesivaa'at.

91 RYHMÄ

KELLOT JA NIIDEN OSAT

9102

Rannekellot, taskukellot ja niiden kaltaiset kellot, myös ajanottokellot, muut kuin nimikkeeseen 9101 kuuluvat

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. kellon ja elektronisen laskukoneen yhdistelmät, jotka ovat ulkonäöltään rannekellon tai taskukellon kaltaisia.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu elektroniset laskimet, joissa on aika- ja päiväysnäyttö sekä herätyslaite (alanimike 8470 10 00, 8470 21 00 tai 8470 29 00).

9111

Ranne-, tasku- tai niiden kaltaisten kellojen kuoret ja niiden osat

Kellojen kuoriin kiinnitetyt kellonhihnat ja -rannekkeet luokitellaan yhdessä kellojen kuorien kanssa. Kuitenkin jos kellonhihnat ja -rannekkeet esitetään tullattavaksi yhdessä kellon kuorien kanssa, mutta niihin kiinnittämättöminä, nämä hihnat ja rannekkeet luokitellaan omaan nimikkeeseensä samalla tavalla kuin erikseen tullille esitetyt kellonhihnat ja -rannekkeet (nimike 9113).

9114

Muut kellonosat

9114 10 00

jouset, myös spiraalit

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat kaikki ranne-, tasku- tai niiden kaltaisten kellojen koneistoissa käytettävät jouset.

Muita jousia kuin käyttöjousia ja spiraaleja ovat esimerkiksi:

1.

lukkojouset;

2.

rukkausjouset;

3.

telkijouset, salpojen peitelevyt, kytkinvipujen jouset jne.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu mm. kellojen kuorien tai niiden kaltaisten kuorien jouset, jotka ovat yleiskäyttöisiä osia XV jakson 2 huomautuksen määritelmän mukaisesti.

Jousikoteloihinsa asennetut käyttöjouset luokitellaan alanimikkeeseen 9114 90 00.

9114 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

yhteen asennetut sähkö- tai elektroniset komponentit, jotka muodostavat tunnistettavan kellonosan, esim. elektronisen soittolaitteen.

2.

ns. ”tasausruuvit” tai ”pystylaakerin ruuvit”;

3.

kellon kuoren ja koneiston väliin asetetut, yleensä muoviset tiivisteet;

4.

kellojen kvartsioskillaattorit (elektroniseen mikropiiriin yhdistetyt kvartsiresonaattorit värähtelyjen ylläpitämistä varten).

92 RYHMÄ

SOITTIMET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

9207

Soittimet, joiden ääni saadaan aikaan tai joudutaan vahvistamaan sähköisesti (esim. urut, kitarat ja hanurit)

9207 10 30

digitaalipianot

Toisin kuin syntetisaattoreissa ja kosketinsoittimissa, digitaalipianon koskettimiston rakenne vastaa täysin akustisen pianon (nimike 9201) koskettimiston rakennetta. Digitaalipianoissa käytetään samplausta tuottamaan mahdollisimman tarkasti akustisen pianon sointia jäljittelevä sointi. Toimintaperiaate, mukaan lukien pedaalien toimintaperiaate, vastaa akustisen pianon toimintaperiaatetta. Digitaalipianoissa on tavallisesti sisäänrakennetut vahvistimet ja kaiuttimet.

9207 10 50

syntetisaattorit

Syntetisaattorit eroavat muista alanimikkeen 9207 10 soittimista siinä, että soittaja voi esiohjelmoitujen äänien (eli ns. ”pre-sets”), myös moduloitujen, lisäksi itse ohjelmoida niillä ääniä. Syntetisaattoreissa voi myös olla muita sisäänrakennettuja elektronisia komponentteja, esim. samplerit, vahvistimet, kaiuttimet, sekvensserit, kaiku, flangerit, särö ja muita efektilaitteita sekä elektroninen lyömäsoitin.

9207 10 80

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kosketinsoittimet, joissa voidaan käyttää ainoastaan esiohjelmoituja ääniä (eli ”pre-sets”). Soittaja ei voi itse tuottaa tai ohjelmoida ääniä soittimella. Kosketinsoittimissa voi myös olla sisäänrakennetut vahvistimet ja kaiuttimet.

XIX JAKSO

ASEET JA AMPUMATARVIKKEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

93 RYHMÄ

ASEET JA AMPUMATARVIKKEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

9305

Nimikkeiden 9301–9304 tavaroiden osat ja tarvikkeet

9305 91 00

nimikkeen 9301 sotilaskäyttöön tarkoitettujen aseiden

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 9305 kohdissa 1–7 mainitut osat sillä edellytyksellä, että ne eivät mallinsa ja valmistustapansa vuoksi sovellu käytettäviksi nimikkeiden 9302 00 00, 9303 ja 9304 00 00 metsästys-, urheilu- tai muiden aseiden osina.

9306

Pommit, kranaatit, torpedot, miinat, ohjukset ja niiden kaltaiset sota-ammukset sekä niiden osat; patruunat ja muut projektiilit ja ampumatarvikkeet sekä niiden osat, myös haulit ja etupanokset

9306 21 00

patruunat

Patruuna on projektiilista (haulista tai luodista) muodostuva kokonaisuus, joka laukaistaan tuliaseesta. Patruunan hylsyn sisällä on räjähtävä panos ja hylsyn metallisessa kannassa nalli.

9306 30 10

nimikkeen 9302 revolvereita ja pistooleja varten sekä nimikkeen 9301 konepistooleja varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvilla ja tuliaseissa käytettäviksi tarkoitetuilla patruunoilla on yhteisenä piirteenä lyhyt ja tiivis rakenne.

Näiden patruunoiden osia ovat esimerkiksi: hylsyt, myös nallihatulla varustetut, kannat, messinkiset alasimet, luodit. Työstämättömät tai vain karkeasti muotoillut osat luokitellaan myös tähän alanimikkeeseen.

9306 30 30

sotilaskäyttöön tarkoitettuja aseita varten

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. kivääreissä ja karbiineissa käytettävät patruunat (muut kuin harjoituspatruunat ja niiden kaltaiset patruunat, joissa ei ole ruutipanosta [alanimike 9306 30 90]) kuten esim. kovat patruunat, paukkupatruunat, palo- ja räjähdyspatruunat, jne.

XX JAKSO

ERINÄISET TAVARAT

94 RYHMÄ

HUONEKALUT; VUOTEIDEN JOUSTINPOHJAT JA VUODEVARUSTEET, KUTEN PATJAT JA TYYNYT, SEKÄ NIIDEN KALTAISET PEHMUSTETUT SISUSTUSTAVARAT; VALAISIMET JA VALAISTUSVARUSTEET, MUUALLE KUULUMATTOMAT; VALOKILVET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT; TEHDASVALMISTEISET RAKENNUKSET

9401

Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 9402 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat

9401 10 00

istuimet, jollaisia käytetään ilma-aluksissa

Tähän alanimikkeeseen istuimet on tavallisesti valmistettu kevyistä mutta kestävistä materiaaleista (esim. duralumiinista).

Useimmiten nämä istuimet voidaan erottaa muihin kulkuvälineisiin tarkoitetuista istuimista rakenne-erojen perusteella (säädettävä asento, erityiset kiinnitystavat lattiaan tai seiniin, turvavyöt tai turvavöiden sijoituspaikat asentamista varten jne.).

Ilma-alusten heittoistuimia ei pidetä nimikkeen 9401 istuimina, vaan ne luokitellaan ilma-aluksen osiksi (nimike 8803).

9401 90 10

ilma-aluksissa käytettävien istuimien osat

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu hydrauliset asetus- ja lukituslaitteet, joita käytetään ilma-aluksen miehistön istuimien asennon säätämiseen (alanimike 8412 21 20 tai 8412 21 80).

9403

Muut huonekalut ja niiden osat

Eri materiaaleista tehdyt pöydät luokitellaan sen mukaan, mistä materiaalista tukirakenne (jalat ja kehys) on tehty, jollei kansilevyn materiaali yhdistetyn nimikkeistön yleistä tulkintasääntöä 3 b soveltamalla anna pöydälle sen olennaista luonnetta esimerkiksi siten, että se on arvokkaampaa (jos kansilevy olisi tehty jalometallista, lasista, marmorista tai harvinaisesta puusta).

9404

Vuoteiden joustinpohjat; vuodevarusteet ja niiden kaltaiset sisustustavarat (esim. patjat, täytetyt vuodepeitteet, tyynyt ja pielukset), jousitetut tai millä aineella tahansa täytetyt tai pehmustetut tai huokoisesta kumista tai huokoisesta muovista tehdyt, myös verhoamattomat

9404 10 00

vuoteiden joustinpohjat

Ks. HS-selitykset, nimike 9404, A kohta.

9404 90 10 ja 9404 90 90

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat HS-selityksissä nimikkeen 9404 kohdan B alakohdassa 2 luetellut tavarat.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös sähkölämmitteiset pielukset, joissa on sisällä solu- tai vaahtomuovia, vaahtokumia, puuvillavanua, huopaa tai flanellia.

9405

Valaisimet ja valaistusvarusteet, myös hakuvalot ja valonheittimet, sekä niiden osat, muualle kuulumattomat; valokilvet, kuten valaistut merkit ja valaistut nimikilvet, joissa on pysyvästi asennettu valonlähde, sekä niiden osat, muualle kuulumattomat

9405 40 10

hakuvalot ja valonheittimet

Ks. HS-selitykset, nimike 9405, I osan kolmas ja neljäs kappale.

9406 00

Tehdasvalmisteiset rakennukset

9406 00 11

”mobile home” -tyyppiset suuret asuntovaunut

”Mobile home” -tyyppisillä suurilla asuntovaunuilla on muun muassa seuraavat ominaisuudet:

niiden ulkopinta voi koostua erilaisista materiaaleista (esim. puusta, muoveista, alumiinista jne.),

niiden pituus on yleensä 7—11 m, leveys 3—4 m, korkeus 3—4 m ja paino 1—4,5 tonnia,

niissä voi olla harjakatto,

sisätilat on varustettu kokonaan asumistarkoitukseen,

niiden keskellä on yksi tai kaksi akselia, jo(i)ssa on pienikokoiset pyörät, ja niissä on vetotanko, jonka avulla ainoastaan lyhyen välimatkan siirrot sijoituspaikalle ovat mahdollisia,

yleisillä teillä kuljetuksia varten ne lastataan perävaunuun tai kuorma-autoon, koska niissä ei ole sähkökäyttöisiä merkki- tai jarruvalaisimia eikä niitä voi rekisteröidä tieliikennerekisteriin.

95 RYHMÄ

LELUT, PELIT JA URHEILUVÄLINEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET

4 huomautus

Tämän huomautuksen perusteella nimikkeeseen 9503 luokiteltavat yhdistelmät koostuvat yhdestä tai useammasta nimikkeen 9503 tavarasta, jotka on yhdistetty yhteen tai useampaan muiden nimikkeiden tavaraan, pakattu yhteen vähittäismyyntiä varten ja yhdistelmillä on lelujen olennaiset ominaisuudet.

Tällaiset yhdistelmät saavat lelujen olennaiset ominaisuudet paitsi pakkauksesta myös tavaroiden tärkeydestä, arvosta ja käyttötarkoituksesta.

Tällaisten yhdistelmien luokittelu alanimikkeeseen määräytyy yhdistelmään sisältyvien nimikkeen 9503 tavaroiden mukaan; muita osia ei oteta huomioon.

Esimerkkejä:

makeisilla täytetty muovinen nukke luokitellaan alanimikkeeseen 9503 00 21,

pelleä esittävä pienoispatsas, sirkusteltta, lelueläimiä ja avainrengas, luokitellaan alanimikkeeseen 9503 00 70 pienoispatsaasta, teltasta ja lelueläimistä muodostuvaksi lelusarjaksi.

 

9503 00

Kolmipyöräiset polkupyörät, potkulaudat, poljinautot ja niiden kaltaiset lelut, joissa on pyörät; nukenvaunut ja -rattaat; nuket; muut lelut; pienoismallit ja niiden kaltaiset mallit ajanvietetarkoituksiin, myös liikkuvat; kaikenlaiset palapelit

Tähän nimikkeeseen kuuluvat:

1.

vesileikkeihin tarkoitetut erimuotoiset ja kokoiset ilmatäytteiset tavarat, kuten vyötärön ympärillä käytettävät renkaat, eläinhahmot jne., jotka voivat olla kuvioituja ja suunniteltuja siten, että niiden päällä voidaan istua,

2.

lasten leikkeihin suunnitellut ilmatäytteiset veneet.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a)

ilmatäytteiset käsivarsikellukkeet, niskakellukkeet, vyöt tai vastaavat tavarat, joita ei ole tehty turvallisuus- tai pelastustarkoituksiin, mutta jotka pitävät henkilön pinnalla, esimerkiksi kun hän opettelee uimaan (nimike 9506);

b)

ilmatäytteiset patjat (luokitellaan yleensä valmistusaineen mukaan),

c)

tavarat, jotka muotoilunsa perusteella on tarkoitettu yksinomaan eläimille (esim. kangashiiret, joissa on kissanminttua, ja pureskeltaviksi tarkoitetut puhvelinvuotakengät sekä muoviluut).

Ks. myös tämän ryhmän 5 huomautus.

9503 00 10

kolmipyöräiset polkupyörät, potkulaudat, poljinautot ja niiden kaltaiset lelut, joissa on pyörät; nukenvaunut ja -rattaat

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. lasten ajettaviksi tarkoitetut lelut, joissa on pyörät ja iskumäntämoottori, luettuna nk. ”mönkijät”, edellyttäen että seuraavat rajoitukset eivät ylity:

huippunopeus enintään 20 km tunnissa,

nettopaino enintään 50 kg,

sylinteritilavuus enintään 49 cm3,

yksinopeuksinen voimansiirto,

vain yksi taka-akselin jarrujärjestelmä.

”Mönkijä” eroaa useimmista muista tähän alanimikkeeseen luokiteltavista leluista, joissa on pyörät, siten että se on tarkoitettu epätasaisessa maastossa ajamiseen.

Jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, ”mönkijä” on luokiteltava nimikkeeseen 8703.

9503 00 21

nuket

Ks. HS-selitykset, nimike 9503, C kohta, kaksi ensimmäistä kappaletta.

Ks. myös alanimikkeiden 9503 00 81–9503 00 99 selittävät huomautukset.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti kokoamattomat tai osiinsa puretut nuket.

9503 00 29

osat ja tarvikkeet

Ks. HS-selitykset, nimike 9503, C kohta, kolmas kappale.

9503 00 35 ja 9503 00 39

muut rakennussarjat ja koottavat lelut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ominaisuuksiltaan leluja olevat muut rakennussarjat ja koottavat lelut kuin pienoismallien rakennussarjat. Kyseisillä tavaroilla on seuraavat ominaisuudet:

ne koostuvat vähintään kahdesta yksittäisestä osasta, jotka esitetään samassa pakkauksessa,

yksittäiset osat täydentävät toisiaan eikä niillä voi leikkiä yksinään. Rakennussarjoihin saatetaan liittää kokoamisohjeet.

9503 00 41 ja 9503 00 49

eläimiä tai muita hahmoja kuin ihmistä esittävät lelut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti eläimiä tai muita hahmoja kuin ihmistä esittävät kokoamattomat tai osiinsa puretut lelut.

9503 00 70

muut lelut, sarjoina tai täydellisinä varusteina

Tämän alanimikkeen ”sarjat” koostuvat vähintään kahdesta erityyppisestä (pääasiassa ajanvietteeseen tarkoitetusta) tavarasta, jotka esitetään samassa vähittäismyyntipakkauksessa ilman uudelleenpakkaamista.

Saman alanimikkeen tavaroita, lukuun ottamatta alanimikkeiden 9503 00 95 tai 9503 00 99 tavaroita (sillä näihin alanimikkeisiin voi sisältyä monenlaisia erityyppisiä tavaroita), ei voida pitää erityyppisinä tavaroina.

Sarjan muodostavien tavaroiden lisäksi mukana voi olla tavaroiden kanssa käytettäväksi tarkoitettuja yksinkertaisia tarvikkeita tai vähämerkityksisiä esineitä (esim. muovinen porkkana tai muovinen harja lelueläintä varten).

95 ryhmän 4 huomautuksen nojalla tähän alanimikkeeseen kuuluvat lasten ajanvietteeksi tarkoitetut sarjat, jotka koostuvat nimikkeen 9503 tavaroista, jotka on yhdistetty yhteen tai useampaan tavaraan, jotka luokiteltaisiin muuhun nimikkeeseen, jos ne esitettäisiin tullille erikseen, edellyttäen että yhdistelmillä on lelujen olennaiset ominaisuudet. Esimerkkejä:

sarjat, jotka koostuvat leluista, jotka ovat painevalua tai muovailumassaa varten olevia muotteja sekä muista tavaroista, kuten maaliputkiloista tai -tableteista, muovailumassoista, lyijykynistä ja liiduista,

lasten kosmetiikkasarjat, jotka sisältävät nimikkeen 9503 tavaroita, jotka on yhdistetty nimikkeen 3304 valmisteisiin.

Nimikkeen 3304 valmisteita sisältävät lasten kosmetiikkasarjat, jotka eivät sisällä mitään nimikkeen 9503 tavaroita, eivät kuitenkaan kuulu tähän alanimikkeeseen (nimike 3304).

Tämän alanimikkeen ”täydelliset varusteet” koostuvat vähintään kahdesta erityyppisestä tavarasta, jotka esitetään samassa vähittäismyyntipakkauksessa ilman uudelleenpakkaamista ja jotka ovat tyypillisiä tietynlaisessa ajanvietetarkoituksessa tai työssä taikka tietynlaisille henkilöille tai ammateille, kuten opetukseen ja koulutukseen tarkoitetut lelut.

9503 00 75 ja 9503 00 79

muut lelut ja mallit, joissa on moottori

Näissä alanimikkeissä tarkoitetaan ilmaisulla ”moottori” kaikkia nimikkeiden 8406–8408, 8410–8412 ja 8501 moottoreita ja voimakoneita, esim. pneumaattisia voimakoneita ja moottoreita, vauhtipyöriä, jousikäyttöisiä ja vastapainon avulla toimivia moottoreita.

9503 00 81 9503 00 99

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat ihmistä muistuttavat pienoispatsaat, jotka esittävät esimerkiksi elokuva-, satu- tai sarjakuvahahmoja, intiaaneja, astronautteja tai sotilaita ja joissa ei ole liikkuvia osia tai irrotettavaa vaatetusta; nämä pienoishahmot on kiinnitetty aluslaattaan, jalustaan tai muuhun vastaavaan alusrakenteeseen, jonka ansiosta ne pysyvät samassa asennossa tukematta.

Nämä pienoispatsaat ovat usein osa keräilysarjaa. Pienen kokonsa, keveytensä ja keveytensä vuoksi niitä käytetään kuitenkin tavallisesti lasten leluina. Näin ollen niiden käyttö ajanvietetarkoituksiin on merkittävämpää kuin käyttö koriste-esineinä.

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukaisesti kokoamattomat tai osiinsa puretut ihmistä muistuttavat pienoishahmot (tinasotilaat ja niiden kaltaiset tavarat).

9504

Seurapelivälineet ja pelilaitteet sisätiloja varten, biljardipelit, kasinoiden pelipöydät ja automaattiset keilapelivarusteet

9504 90 10

sähköiset kilpa-autosarjat, joilla on kilpapelien luonne

Tämän alanimikkeen tuotteisiin kuuluvat mm. radat, joissa kaksi tai useampi ajokaista kahden tai useamman kilpa-auton samanaikaista ajattamista varten.

9505

Juhla-, karnevaali- ja muut huvitusesineet, myös taikomisvälineet ja pilailuesineet

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 9505 koskevien selittävien huomautusten A kohdassa mainitun lisäksi, juhlaesineiksi luokiteltavilla tuotteilla on oltava koristearvo (muotoilunsa ja koristelunsa perusteella) ja niiden on oltava suunniteltu, valmistettu ja tunnustettu yksinomaan juhlaesineiksi. Näitä tuotteita käytetään vuoden tiettynä päivänä tai ajanjaksona.

Nämä tuotteet ovat rakenteeltaan ja suunnittelultaan (painokuviot, koristekuviot, symbolit tai tekstit) sellaisia, että ne on tarkoitettu tietyssä juhlassa käytettäviksi.

”Juhla”on vuoden tietty päivä tai ajanjakso, jota yhteisö juhlii juhlalle ominaisin tunnuksin ja siihen liittyviä tapoja noudattaen. Jotkut näistä juhlista ja juhlapäivistä ovat peräisin antiikista ja niihin liittyy tiettyjä uskonnollisia rituaaleja; toisia näistä pidetään juhlittavina ajankohtina laajalti ja ne ovat tärkeitä kansalaisten elämässä. Esimerkkejä tällaisista juhlista ovat joulu, pääsiäinen, halloween, ystävänpäivä, syntymäpäivät ja häät.

Myös seuraavia tuotteita pidetään juhlaesineinä:

juhla-asuihin puetut hahmot, jotka edustavat tietyn vuodenajan teemaa tai ovat osana vuodenaikaan kuuluvaa tapahtumaa

keinotekoiset halloweenkurpitsat (myös hymyilevät)

perinteisesti pääsiäisenä käytettävät esineet (esimerkiksi keinotekoiset pääsiäismunat [muut kuin pakkauspäällykset], keltaiset pääsiäistiput ja pääsiäispuput)

leivonnaisten ympärille asetettavat, tiettyyn juhlaan liittyvät painetut paperikoristeet

keramiikkaesineet, joiden ulkonäkö liittyy tiettyyn juhlaan ja jotka ovat tarkoitettu koristeiksi.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu käyttötavarat, vaikka niiden malli ja koristelu liittyisikin tiettyyn juhlaan.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a)

lelut, mukaan luettuina pehmoeläimet ja pelit;

b)

koristellut kestomagneetit (nk. jääkaappimagneetit);

c)

valokuvakehykset;

d)

pakkauspäällyksinä käytettävät keinotekoiset pääsiäismunat;

e)

enkelipatsaat;

f)

pienoiskokoiset koristeet (esim. käsilaukun tai kirkonkellon muotoiset), joita käytetään suklaan tai makeisten pakkauspäällyksinä;

g)

kotelot ja rasiat (esim. joulukuusen tai joulupukin muotoiset);

h)

juhlan tunnuksin koristellut kynttilänjalat;

ij)

keramiikkaesineet, joiden malli liittyy tiettyyn juhlaan, mutta jotka toimivat käyttötavaroina;

k)

juhlan tunnuksin koristellut pöytäliinat, katealuset ja lautasliinat;

l)

vaatteet ja puvut.

9506

Välineet ja varusteet liikuntaa, voimistelua, voimailua, muuta urheilua (myös pöytätennistä) tai ulkoilmapelejä tai -leikkejä varten, muualle tähän ryhmään kuulumattomat; uima-altaat ja kahluualtaat

9506 11 10

murtomaasukset

Tämän alanimikkeen tuotteet ovat hyvin kevyitä ja kapeampia kuin laskettelusukset.

9506 11 80

muut sukset

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. mäkisukset. Ne ovat huomattavasti pitempiä ja leveämpiä kuin tavalliset sukset. Mäkisuksissa ei ole kantteja ja niiden pohjissa on useita uria.

9506 29 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat ilmatäytteiset käsivarsikellukkeet, niskakellukkeet, vyöt tai vastaavat tavarat, joita ei ole tehty turvallisuus- tai pelastustarkoituksiin, mutta jotka pitävät uimaan opettelevan henkilön pinnalla.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a)

pelastusvyöt ja -liivit (valmistusaine),

b)

leikkimiseen tarkoitetut ilmatäytteiset tavarat (nimike 9503).

9506 31 00

täydelliset mailat

Golfmailoissa on teräs-, alumiini- tai hiilikuituvarsi, joiden toisessa päässä on nahkainen tai kuminen kädensija ja toisessa päässä teräksinen tai puinen lapa. Mailojen lapojen lapakulmat ovat kaltevuusasteeltaan erilaisia, jotta pallolle saadaan tietyn pituinen lentorata.

9506 32 00

pallot

Golfpalloissa on puolipallon muotoisia kuoppia, jotka saavat pallon lentämään suorassa linjassa. Kilpailuissa käytettävät golfpallot painavat enintään 45,93 grammaa ja niiden läpimitta on vähintään 42,67 mm.

9506 40 00

pöytätennisvälineet ja -varusteet

Pallon muotoiset pöytätennispallot valmistetaan selluloidista ja niiden kaltaisista aineista. Ne painavat 2,7 g ja niiden läpimitta on 40 mm ja ympärysmitta on noin 12,6 cm.

Pöytätennisverkot ovat 15,25 cm korkeita ja 183 cm leveitä.

9506 59 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. sulkapallomailat, jotka ovat pienempiä ja kevyempiä kuin tennismailat. Sulkapallomailoissa on ohuemmat, hyvin joustavat varret.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös squashmailat.

9506 61 00

tennispallot

Kumiset ja huovalla päällystetyt tennispallot ovat saumattomia. Niiden läpimitta on 6,35–7,30 cm ja paino 56,00–59,40 g.

9506 62 00

ilmatäytteiset pallot

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös liikuntaan tarkoitetut ilmatäytteiset jumppapallot.

9506 69 10

kriketti- ja poolopallot

Krikettipalloissa on nahkapäällinen, jonka sisällä on yhteenpuristettua rohdinta, sahajauhoa tai korkkia. Niiden ympärysmitta on 20,50–22,90 cm ja paino 133–163 g.

Poolopallot valmistetaan puusta, bambusta tai muovista. Niiden läpimitta on 7,6–8,9 cm ja paino 120–135 g.

9506 69 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat lapsille tai aikuisille tarkoitetut kaiken kokoiset, malliset ja painoiset ”jonglööripallot”.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ns. stressipallot, jotka ovat pallon muotoisia ja jotka on voitu koristella monin eri tavoin. Ne on tavallisesti valmistettu muovista tai kumista ja niitä on tarkoitus puristella kädessä.

Image

Image

Image

Kuitenkin muut ns. stressitavarat, jotka on tarkoitettu kädessä puristeltaviksi mutta jotka eivät ole pallon muotoisia, luokitellaan nimikkeeseen 9503.

Image

Image

Image

Image

9506 70 10

luistimet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. luistinkengät, joihin on kiinnitetty luistimet.

9506 70 30

rullaluistimet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. luistinkengät, joihin on kiinnitetty rullaluistimet.

9506 91 10

harjoituslaitteet, joissa on rasitusasteen säätöjärjestelmä

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat harjoituslaitteet, kuten soutulaitteet, kuntopyörät, askelluslaitteet ja juoksumatot, joissa käyttäjä voi koneiston avulla valita haluamansa rasitusasteen.

9506 99 10

kriketti- ja poolovarusteet, muut kuin pallot

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. krikettimailat (kovasta puusta valmistetut, enimmäisleveys 10,8 cm ja enimmäispituus 96,5 cm) ja poolonuijat.

9506 99 90

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat liitokiekot (frisbeet) lapsille tai aikuisille.

9507

Vavat, kalakoukut ja muut siimakalastustarvikkeet; kalahaavit, perhoshaavit ja niiden kaltaiset haavit; houkutuslinnut (muut kuin nimikkeeseen 9208 tai 9705 kuuluvat) ja niiden kaltaiset metsästystarvikkeet

9507 10 00

vavat

Ks. HS-selitykset, nimike 9507, 3 kohta.

9507 90 00

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm.:

1.

HS-selityksissä nimikkeen 9507 kohdassa 2 mainitut kalahaavit, perhoshaavit ja niiden kaltaiset haavit;

2.

HS-selityksissä nimikkeen 9507 kohdassa 3 mainitut siimakalastustarvikkeet (muut kuin vavat);

3.

HS-selityksissä nimikkeen 9507 kohdassa 4 mainitut metsästystarvikkeet.

96 RYHMÄ

ERINÄISET TAVARAT

9601

Norsunluu, luu, kilpikonnankuori, sarvi, koralli, helmiäinen ja muut eläinkunnasta saadut veistoaineet, valmistetut, sekä näistä aineista tehdyt tavarat (myös muotoon puristetut)

Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 9601, toinen kappale.

9602 00 00

Kasvi- tai kivennäisveistoaineet, valmistetut, ja näistä aineista tehdyt tavarat; vahasta, steariinista, luonnosta saaduista kumeista, luonnonhartsista tai muovailumassasta valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat sekä muut muualle kuulumattomat valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat; valmistettu kovettamaton gelatiini (ei kuitenkaan nimikkeen 3503 gelatiini) sekä kovettamattomasta gelatiinista tehdyt tavarat

Ilmaisun ”valmistettu” määrittelystä, ks. HS-selitykset, nimike 9601, toinen kappale, joka koskee soveltuvin osin tätä nimikettä.

Nimikkeeseen 2530 luokitellaan kuitenkin agglomeroitu merenvaha ja agglomeroitu meripihka, jotka esitetään tullille levyinä, tankoina, sauvoina tai niiden kaltaisessa muodossa ja joita ei ole muottiin puristamisen jälkeen enempää valmistettu.

9603

Luudat, harjat (myös jos ne ovat koneiden, laitteiden tai kulkuneuvojen osia), siveltimet, käsikäyttöiset mekaaniset lattianlakaisimet, moottorittomat, sekä mopit ja höyhenhuiskut; luudan- tai harjantekoon tarkoitetut valmiit harjaskimput ja -tupsut; maalaustyynyt ja -telat; kumi- ja muut kuivauspyyhkimet (ei kuitenkaan kuivaustelat)

9603 10 00

yhteensidotuista varvuista tai muista kasviaineista koostuvat luudat ja harjat, myös jos niissä on varsi

Ks. HS-selitykset, nimike 9603, A kohta.

9603 21 00 9603 29 80

hammasharjat, partasudit, hiusharjat, kynsiharjat, silmäripsiharjat ja muut toalettiharjat henkilökohtaiseen käyttöön, myös tällaiset harjat, jotka ovat laitteiden osia

Silmäripsiharjoissa on tavallisesti useita karvatupsuja, jotka on asennettu suorassa kulmassa kädensijaan nähden.

Vaateharjoja ja kenkäharjoja ei luokitella näihin alanimikkeisiin (alanimike 9603 90 91).

9603 40 90

maalaustyynyt ja -telat

Ks. HS-selitykset, nimike 9603, F kohdan kaksi ensimmäistä kappaletta.

9603 90 10

käsikäyttöiset mekaaniset lattianlakaisimet, moottorittomat

Ks. HS-selitykset, nimike 9603, C kohta.

9606

Napit, myös painonapit, napinsydämet ja muut näiden tavaroiden osat; napinteelmät

9606 30 00

napinsydämet ja muut napinosat; napinteelmät

Ks. HS-selitykset, nimike 9606, B kohdan 1, 2 ja 3 alakohdat.

9608

Kuulakärkikynät; huopa-, kuitu- tai muulla huokoisella kärjellä varustetut kynät; täytekynät ja niiden kaltaiset kynät; monistuskynät; lyijytäytekynät; kynänvarret, kynänpitimet ja niiden kaltaiset pitimet; edellä mainittujen tavaroiden osat (myös hylsyt ja pidikkeet), muut kuin nimikkeeseen 9609 kuuluvat

9608 10 10 9608 10 99

kuulakärkikynät

Ks. HS-selitykset, nimike 9608, 1 kohta.

Näiden alanimikkeiden tavaroissa voi olla elektroninen kello (joissa on tavallisesti digitaalinen näyttö).

9608 30 00

täytekynät ja niiden kaltaiset kynät

Ks. HS-selitykset, nimike 9608, 3 kohta.

9608 40 00

lyijytäytekynät

Ks. HS-selitykset, nimike 9608, 5 kohta.

9608 91 00

kynänterät ja niiden kärjet

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös vahaksiin käytettävien erikoiskynien terät.

9608 99 00

muut

Näihin alanimikkeisiin kuuluvat mm. kuulakärkikynien kuulat. Ne ovat yleensä volframikarbidia, mutta niitä voidaan joskus valmistaa muistakin metalleista (tähän eivät kuitenkaan kuulu nimikkeiden 7326 ja 8482 teräskuulat), ja niiden halkaisija on 0,6–1,25 mm.

Kynänterissä ja niiden kärjissä käytettävät kuulat luokitellaan kuitenkin valmistusaineesta riippumatta alanimikkeeseen 9608 91 00 (ks. HS-selitykset, nim. 9608, osat).

9609

Lyijy-, aniliini- tai värikynät (muut kuin nimikkeeseen 9608 kuuluvat), kivikynät, irtolyijyt, myös värilliset, pastelli- ja muut väriliidut, piirustushiilet, kirjoitus- tai piirustusliitu sekä vaatturinliitu

9609 10 10 ja 9609 10 90

kynät, joissa lyijyä ympäröi jäykkä tuppi

Ks. HS-selitykset, nimike 9609, B kohta.

9609 20 00

irtolyijyt, myös värilliset

Ks. HS-selitykset, nimike 9609, kolmannen kappaleen 7 kohta.

9612

Kirjoituskoneiden värinauhat ja niiden kaltaiset värinauhat, joihin on imeytetty väri tai joita on muuten valmistettu jättämään painantajälkeä, myös keloilla tai kaseteissa; värityynyt, myös jos niihin on imeytetty väri, koteloineen tai ilman

9612 10 10 9612 10 80

värinauhat

Ks. HS-selitykset, nimike 9612, 1 kohta.

9612 20 00

värityynyt

Ks. HS-selitykset, nimike 9612, 2 kohta.

9613

Savukkeensytyttimet ja muut sytyttimet (ei kuitenkaan nimikkeen 3603 sytyttimet), myös mekaaniset tai sähköllä toimivat, sekä niiden osat, ei kuitenkaan sytyttimenkivet ja -sydämet

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm. sytyttimet, joissa on elektroninen minilaskin ja/tai elektroninen kello.

9614 00

Tupakkapiiput (myös piipunpesät), sikari- tai savukeimukkeet sekä niiden osat

9614 00 10

karkeasti muotoillut puu- tai juuriteelmät tupakkapiippujen valmistusta varten

Ks. HS-selitykset, nimike 9614, 4 kohta.

9619 00

Terveyssiteet, tamponit, vauvanvaipat ja niiden kaltaiset tavarat, mitä tahansa ainetta

9619 00 30

tekstiilivanua

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. terveyssiteet ja -tamponit, vauvanvaipat ja niiden kaltaiset hygieniatavarat, jotka koostuvat vanusta, myös jos niissä on neulottu tai löyhästi kudottu päällinen.

9619 00 79

muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. pikkuhoususuojat.


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(3)  EYVL L 198, 20.7.1987, s. 1.

(4)  EUVL C 316, 16.9.2014, s. 2.

(5)  EUVL L 312, 31.10.2014, s. 1.

(6)  EUVL C 105, 11.4.2013, s. 1.

(7)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1362/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kypsentämättömän maustetun siipikarjanlihan aistinvaraisen testauksen menetelmistä sen luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 343, 19.12.2013, s. 9).

(9)  Kaasumainen tila määritetään 15 °C:ssa ja alle 1 013 millibaarin paineessa.

(10)  Vastineet muissa kielissä: — negatiiviset duplikaatit: duplicating negative, dupe negative (englanti); contretype négatif (ranska); Dup Negativ (saksa); controtipi negativi (italia); duplicaat-negatief (hollanti); — välinegatiivit: intermediate negative, internegative (englanti); internégatif (ranska); Zwischennegativ (saksa); internegativi (italia); internegatief (hollanti).


Top