8.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 214/25

1.1

ETSK:lta on pyydetty lausuntoa asetusehdotuksesta (1), jolla muutetaan asetusta (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

1.2

Ehdotuksella on kaksi tavoitetta: varmistaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta 19. helmikuuta 2013 allekirjoitetun sopimuksen ja Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 15. lokakuuta 2012 tehdyllä pöytäkirjalla (2), sekä uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen yhdenmukaisuus, ja paikata puute, joka koskee toimivaltasääntöjä Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuleviin vastaajiin nähden.

1.3

ETSK tukee Euroopan parlamentin ja neuvoston aloitetta, sillä se on välttämätön yhtenäisen patenttisuojan oikeusvarmuuden takaamiseksi Euroopan unionissa.

1.4

ETSK on tyytyväinen siihen, että neljä uutta säännöstä, jotka on tarkoitus sisällyttää Bryssel I -asetukseen, ovat yksinkertaisia: ne ovat komitean mielestä tarpeellisia, tarkoituksenmukaisia, asianmukaisesti perusteltuja ja otollisia.

1.5

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, ettei siltä pyydetty ajallaan lausuntoa yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä annetuista asetusehdotuksista ja yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamiseen johtaneesta paketista ottaen huomioon lausunnot, joita se on näistä aiheista aiemmin antanut.

1.6

Komitea nostaa nyt esille muutamia tuomioistuimen rakenteeseen ja toimintaan liittyviä kysymyksiä, joita sen mielestä tulisi vielä pohtia perusteellisesti, vaikkakin ajankohta on myöhäinen johtuen siitä, ettei lausuntoa aiemmin pyydetty. Erityisesti ETSK

2.1

Euroopan komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämä ehdotus on viimeisin vaihe pitkässä ”vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin” luomishistoriassa.

2.2

Yhtenäisen oikeussuojan tarjoavan patentin luomista on odotettu Euroopan unionissa 1960-luvulta asti. Yritykset ja epäonnistumiset ovat seuranneet toisiaan.

2.2.1

Kivikkoiselle tielle mahtuu kuitenkin myös osittainen onnistuminen: 5. lokakuuta 1973 allekirjoitetulla Münchenin yleissopimuksella luotiin eurooppapatentti ja vahvistettiin yhteinen menettely, jonka mukaisesti eurooppapatenttia haetaan Euroopan patenttivirastosta.

Eurooppapatenttiin ei kuitenkaan sovelleta vain yhtä oikeudellista järjestelmää, vaan jokaisen patentinhakijan nimeämän maan kansallista järjestelmää. Tästä syystä valtiot, toimielimet ja käyttäjät ovat pitkään vaatineet yksinkertaista järjestelmää, joka loisi yhtenäisen patenttisuojan EU:hun.

2.2.2

Nk. yhteisöpatenttia ja myöhemmin Euroopan unionin patenttia on yritetty luoda moneen kertaan, mutta yritykset ovat päättyneet epäonnistumisiin. Esimerkiksi Luxemburgin vuoden 1975 yleissopimus yhteisöpatentista ei koskaan tullut voimaan, koska valtiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen.

2.2.3

Keskustelut tulevasta yhteisöpatentista käynnistettiin uudelleen lopulta vasta vuonna 2000 Lissabonin kongressin yhteydessä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa ilmoitettiin yleisestä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävästä ohjelmasta. Euroopan komissio esitti heti kokouksen jälkeen asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena oli luoda uusi yhtenäinen teollis- ja tekijänoikeus eli yhteisöpatentti. (3)

2.2.4

Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2003 yhteisestä poliittisesta lähestymistavasta pääsemättä kuitenkaan lopulliseen yhteisymmärrykseen muun muassa kielijärjestelyistä. (4) Komissio julkaisi vuonna 2006 järjestetyn laajan kuulemisen jälkeen huhtikuussa 2007 tiedonannon (5), jossa vahvistettiin sitoumus luoda yhteisöpatentti, ja sen jälkeen heinäkuussa 2008 tiedonannon ”Teollisoikeuksia koskeva eurooppalainen strategia” (6) sekä käynnisti uudelleen neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa.

2.2.5

Yhteisymmärryksen puuttuessa ja neuvoston 10. maaliskuuta 2011 tekemän päätöksen seurauksena komissio ehdotti 13. huhtikuuta 2011 (7) yhtenäisen suojan tarjoavan eurooppapatentin luomista tiivistetyn yhteistyön puitteissa. Kaikki jäsenvaltiot Italiaa ja Espanjaa lukuun ottamatta hyväksyivät ratkaisun. (8)

2.3

Ns. patenttipakettiin kuuluu kaksi asetusta – asetus (EU) N:o 1257/2012 yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2012 yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjestelyistä (9) – ja kansainvälinen sopimus, joilla luodaan perusta yhtenäisen patenttisuojan luomiselle Euroopan unionissa.

2.4

Yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamisesta sovittiin kilpailukykyneuvoston kokouksen yhteydessä 19. helmikuuta 2013 allekirjoitetussa 25 jäsenvaltion välisessä (Espanjaa ja Puolaa lukuun ottamatta) kansainvälisessä sopimuksessa. (10) Tuomioistuin on EU:n toimielinkehyksen ulkopuolinen (11), ja sillä on toimivalta tuleviin yhtenäisiin patentteihin ja jo nyt olemassa oleviin ”perinteisiin” eurooppapatentteihin liittyvissä riita-asioissa. (12)

2.4.1

Kyseessä on tapauskohtaisesti koolle kutsuttava erityistuomioistuin, jolla on paikallisia ja alueellisia toimipisteitä EU:n alueella. Kansallisissa tuomioistuimissa käytävien oikeudenkäyntien sijasta oikeussubjektien tulisi näin saada nopea ja laadukas päätös, joka on voimassa kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa patentti on voimassa.

2.4.2

Kesäkuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että ensimmäisen asteen tuomioistuimen keskusjaoston toimipaikka on Pariisi ja sillä on toimipisteet Lontoossa ja Münchenissä. (13)

2.4.3

Uudessa järjestelmässä otetaan käyttöön yhden luukun järjestelmä yhtenäisen eurooppapatentin hakemiseksi tiiviistettyyn yhteistyöhön sitoutuneissa jäsenvaltioissa sekä tuomioistuin, jonka toimivalta kattaa monia eri asioita, kuten patenttiloukkausta koskevat kanteet, kanteet sen vahvistamiseksi, että loukkausta ei ole tapahtunut, kanteet, jotka koskevat väliaikaisia toimenpiteitä ja turvaamistoimia sekä kieltoja, patenttien mitätöimiskanteet jne. Tuomioistuin on toimivaltainen myös käsittelemään 32 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla nostettuja kanteita, jotka liittyvät Euroopan patenttiviraston päätöksiin.

2.5

ETSK on aina ollut ensimmäisten joukossa vaatimassa ja tukemassa eurooppapatentin luomista joko vastatessaan teollis- ja tekijänoikeuksiin ja sisämarkkinoihin liittyviin lausuntopyyntöihin (14) tai laatiessaan oma-aloitteisia tai valmistelevia lausuntoja (15).

2.5.1

ETSK on myös pyynnöstä antanut lausunnot kahdesta ehdotuksesta neuvoston päätöksiksi: toinen koskee ”yhteisöpatenttiriitoja koskevan toimivallan antamista yhteisöjen tuomioistuimelle” (16) ja toinen ”yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista ja muutoksenhakua yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa” (17).

2.6

ETSK:lta ei sen sijaan ole pyydetty lausuntoa nk. patenttipaketista (asetusehdotukset, joiden pohjalta annettiin 17. joulukuuta 2012 asetukset (EU) N:o 1257/2012 ja N:o 1260/2012 (18) sekä luonnos sopimukseksi yhdistetystä patenttituomioistuimesta, allekirjoitettu 19. helmikuuta 2013 (19)).

3.1

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 89 artiklan mukaan sopimus tulee voimaan

sen mukaan, mikä näistä ajankohdista on myöhäisin.

3.2

Tarkasteltavana olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksen tarkoituksena on hyväksyä asetukseen (EU) N:o 1215/2012 tarvittavat muutokset, jotta voidaan ensinnäkin varmistaa yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ja mainitun asetuksen yhdenmukaisuus ja toiseksi ratkaista erityinen ongelma, joka liittyy toimivaltasääntöihin Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuleviin vastaajiin nähden. (20)

3.3

Samaan aikaan ja ottaen huomioon Benelux-maiden tuomioistuimen rinnakkainen toimivalta monilla eri aloilla, kuten immateriaalioikeuksien alalla, ehdotuksessa otetaan huomioon Benelux-maiden tuomioistuimen perustamisesta ja perussäännöstä 31. maaliskuuta 1965 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan 15. lokakuuta 2012 hyväksytyn pöytäkirjan seurauksena myös se, että mainittu pöytäkirja edellyttää uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen muuttamista ensinnäkin sen varmistamiseksi, että tarkistettu sopimus ja uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus ovat yhdenmukaisia, ja toiseksi jotta voitaisiin ratkaista yhteisten toimivaltasääntöjen puuttuminen Euroopan unionin ulkopuolisista maista tulevien vastaajien osalta. (21)

3.4

Tarkasteltavana olevassa tekstissä ehdotetut muutokset asetukseen (EU) N:o 1215/2012 ovat näin ollen seuraavanlaiset:

3.5

Muutoksista seuraa erityisesti, että asetuksen (EU) N:o 1215/2012 johdanto-osan 14 kappaleeseen lisätään uusi virke ja asetukseen lisätään neljä uutta säännöstä (71 a – 71 d artikla).

4.1

Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen voimaantulon kolmesta ehdosta ainoa, joka edellyttää toimia EU:n toimielimiltä, liittyy asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (22), jolla kumotaan asetus (EU) N:o 44/2001 (Bryssel I -asetus) (23), muuttamiseen.

4.2

Ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia, tarkoituksenmukaisia, asianmukaisesti perusteltuja ja otollisia.

Ne ovat tarpeellisia seuraavista syistä:

4.3

Kaavaillut muutokset ovat tarkoituksenmukaisia asetettuihin tavoitteisiin nähden, sillä tavoitteena on

4.4

Ehdotetut muutokset on perusteltu asianmukaisesti asetusehdotuksen perustelu- ja johdanto-osassa.

4.4.1

Muutos tehdään myös otolliseen ajankohtaan, sillä asetusta (EU) N:o 1215/2012 aletaan soveltaa 10. tammikuuta 2015, yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva sopimus tulee voimaan vasta asetukseen (EU) N:o 1215/2012 tehtyjen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä ja muutosten on määrä tulla voimaan samana päivänä eli 10. tammikuuta 2015 (ehdotuksen 2 artikla).

4.5

ETSK kannattaa ja tukee näin ollen tarkasteltavana olevaa ehdotusta, jota se pitää tarkoituksenmukaisena ja välttämättömänä yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen, Benelux-maiden tuomioistuimen toimivaltaa laajentavan pöytäkirjan ja uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen yhtäaikaisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

4.6

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, ettei sitä ole kuultu nk. patenttipaketin (asetus (EU) N:o 1257/2013 ja asetus (EU) N:o 1260/2012) hyväksymisestä eikä yhtenäisen patenttisuojan luomista EU:hun pohjustavan kansainvälisen sopimuksen luonnoksesta.

4.6.1

ETSK hyödyntää nyt kuitenkin tilaisuuden ja ilmaisee tyytyväisyytensä eurooppapatentin ja vaikutukseltaan yhtenäisen patentin joustavaan rinnakkaiseloon, sillä järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valita parhaiten sopiva vaihtoehto: eurooppapatentti tietyissä jäsenvaltioissa ja vaikutuksiltaan yhtenäinen eurooppapatentti kaikissa tiiviimpään yhteistyöhön sitoutuneissa 25 jäsenvaltiossa.

4.6.2

Patenttipaketin tavoitteena oleva yksinkertaistaminen herättää kuitenkin muutamia kysymyksiä, sillä järjestelmän täytäntöönpanoon liittyvä työ on vielä käynnissä.

Sopimukseen liitetyn lausuman mukaan tarkoituksena on perustaa jäsenvaltioiden edustajista koottu komitea, joka valmistelee ”käytännön järjestelyt yhdistetyn patenttituomioistuimen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi”. Komitean tehtävänä on muun muassa laatia tuomioistuimen työjärjestys ja järjestää tuomareiden koulutus. (24)

4.6.2.1

Kysymyksiä herättää myös sovittelu- ja välimiesmenettelyn (25) olemassaolo samanaikaisesti kun on mahdollisuus nostaa kanne yhdistetyssä tuomioistuimessa, sillä yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivalta vaihtelee seitsenvuotisen siirtymäkauden ajan.

4.6.2.2

Patenttipaketin voimaantulo on myös oikeudellisesti hyvin monimutkainen prosessi, sillä se edellyttää yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen voimaantuloa kohdassa 3.1. esitetyn mukaisesti.

4.6.2.3

Myös tuomioistuimen rakenne on hämmentävä. Ensimmäisen asteen tuomioistuimessa on keskusjaosto, jolla on toimipisteet kolmessa kaupungissa: Pariisissa käsitellään operaatioiden toteuttamiseen, kuljetukseen, tekstiileihin, paperiin, kiinteisiin rakenteisiin, fysiikkaan ja sähköön liittyviä asioita, Lontoossa kemiaan, metallurgiaan ja ”päivittäistavaroihin”, kuten lääkkeisiin, liittyviä asioita ja Münchenissä konetekniikkaan, valaistukseen, lämmitykseen, aseisiin ja räjäytystöihin liittyviä asioita. Lisäksi voidaan perustaa paikallisjaostoja jäsenvaltioihin sekä aluejaostoja kahta tai useampaa jäsenvaltiota varten. Muutoksenhakutuomioistuimen toimipaikka on puolestaan Luxemburg.

4.6.2.4

Se, että tuomioistuinmaksun määrä ei ole etukäteen tiedossa, saattaa estää vastaajaa nostamasta kannetta yhdistetyssä patenttituomioistuimessa oikeuksiensa puolustamiseksi. Tämä saattaa rajoittaa vastaajan oikeussuojan toteutumista.

4.6.2.5

Yhdistetyn patenttituomioistuimen (26) työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohta on vaikea sovittaa yhteen sopimusjäsenvaltioiden yhdistetystä patenttituomioistuimesta tekemän sopimuksen 49 artiklan kanssa etenkin silloin, kun asiaa käsittelevän jaoston toimivalta perustuu 33 artiklan 1 kohdan a alakohtaan. On erityisen vaikeaa ymmärtää, mitä kieltä käytetään. Sopimuksen 49 artiklan 3 kohdassa osapuolille annetaan oikeus sopia käytettävästä kielestä edellyttäen, että toimivaltainen kokoonpano hyväksyy sen, kun taas työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan kannekirjelmä laaditaan kielellä, jolla vastaaja harjoittaa toimintaansa sopimusjäsenvaltiossaan. Väärien tulkintojen välttämiseksi ETSK suosittaa, että työjärjestyksen 14 artiklan 2 kohta poistetaan tai siihen tehdään merkittäviä muutoksia.

4.6.2.6

Yhdistetyn patenttituomioistuimen menestys riippuu suurelta osin valittujen tuomareiden pätevyydestä. Vaikka tuomarit tulevat eri jäsenvaltioista ja heidän kokemustaustansa on hyvin erilainen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien lukuisien erojen vuoksi, heidän on noudatettava uuden yhdistetyn patenttituomioistuimen menettelyjä. Nimetyille tuomareille annettavan, paitsi sovellettavaa uutta työjärjestystä myös tuomioistuimelle välttämättömiä kielitaitovalmiuksia koskevan koulutuksen laatu ja perusteellisuus ovat siksi hyvin tärkeitä näkökohtia patenttituomioistuimen menestyksen kannalta.

4.7

Tämän monimutkaisen rakenteen valossa on oltava tyytyväinen Bryssel I -asetukseen sisällytettävien neljän säännöksen yksinkertaisuuteen.