21.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/45

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Muutettu ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä”

COM(2011) 739 final – 2011/0183 CNS

ja ”Muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä”

COM(2011) 740 final – 2011/0184 APP

2012/C 181/09

Esittelijä: Gérard DANTIN

Neuvosto päätti 19. lokakuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista

Ehdotus – Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä

COM(2011) 510 final – 2011/0183 CNS

ja

Ehdotus – Neuvoston asetus Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä

COM(2011) 511 final.

Komissio antoi 9. marraskuuta 2011 muutetut ehdotukset, ja neuvosto päätti 15. joulukuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista

Muutettu ehdotus – Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä

COM(2011) 739 final – 2011/0183 CNS

ja

Muutettu ehdotus – Neuvoston asetus Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä

COM(2011) 740 final – 2011/0184 APP.

Nämä ehdotukset korvaavat edellä mainitut ehdotukset.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa muutetuista ehdotuksista 7. maaliskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28.–29. maaliskuuta 2012 pitämässään 479. täysistunnossa (maaliskuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 165 ääntä puolesta ja 21 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Järjestelmä, jossa noin 75 prosenttia unionin varoista on peräisin suoraan kansallisista talousarvioista, on vastoin Rooman sopimuksen (1) määräyksiä ja henkeä.

1.2   Nykytilanne, joka perustuu pääosin bktl:n mukaan määräytyviin maksuosuuksiin, on johtanut budjettineuvottelujen kärjistymiseen sekä ”oikeudenmukaisen palautuman” käsitteeseen ja hyvitysmekanismeihin, joissa ei oteta huomioon unionin tuomia etuja eli muun muassa rauhaa, vapautta, vaurautta, kasvua ja turvallisuutta.

1.3   Komitea suhtautuukin myönteisesti komission antamiin ehdotuksiin neuvoston säädöksiksi. Komitea katsoo, että ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, sillä niissä ehdotetaan muun muassa bktl-maksuosuuden puolittamista ja sen vastineeksi kahta uutta omien varojen lajia, joista toinen perustuu arvonlisäveroon ja toinen finanssitransaktioveroon. Tämä todellisten omien varojen suhteellinen lisäys paitsi auttaa tuomaan EU:n budjettitoimintaa lähemmäs Rooman sopimuksen määräyksiä ja henkeä myös parantaa osaltaan unionin taloudellista riippumattomuutta ja tukee jäsenvaltioiden mittavia julkisen talouden vakauttamistoimia.

1.4   Komitea suhtautuu myönteisesti myös siihen, että tarkasteltavassa asiakirjassa ehdotetaan uusien omien varojen lajien täydennykseksi uutta kiinteämääräisiin suorituksiin perustuvaa järjestelmää, jolla korvataan kaikki nykyiset korjausjärjestelyt, vaikkakaan tämä ei komitean mielestä riitä.

1.5   ETSK haluaa kuitenkin esittää seuraavat huomautukset, vaikka kaiken kaikkiaan hyväksyykin tarkasteltavana olevien ehdotusten sisällön.

1.5.1   Komitea on useissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että unionin sisäiseen alv-järjestelmään liittyy mittavaa veronkiertoa. Komitea pitääkin tarpeellisena, että tämän uuden omien varojen lajin käyttöönoton yhteydessä toteutetaan myös järjestelyjä, joiden tarkoituksena on vähentää petoksia tai kitkeä ne kokonaan. Komitea aikookin seurata, millaisia säädösehdotuksia alv:n tulevaisuutta koskevasta vihreästä kirjasta alkaneen pohdinnan tuloksena annetaan.

1.5.2   Komissio luettelee tiedonannossaan ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” toteuttamiskelpoisia rahoituskeinoja, joista olisi komission mukaan voitu perustellusti tehdä uusia omien varojen lajeja. Niitä ei uutta arvonlisäveroa ja finanssitransaktioveroa lukuun ottamatta ole valittu. Vaihtoehtojen edut ja haitat tiedetään, mutta valintojen poliittisia syitä ei ole ilmoitettu. Komitea katsoo, että siltä olisi pitänyt pyytää lausunto ennen kuin komissio teki valintansa.

1.5.3   Kuten ETSK on EU:n talousarvion kokonaistarkastelusta antamassaan lausunnossa todennut, unionin talousarvion kasvattaminen vaikuttaa sinällään sekä toivottavalta että välttämättömältä, kun otetaan huomioon mittavat yhteistä vastausta edellyttävät uudet haasteet. ETSK pitää valitettavana, että tarkasteltavassa tekstissä pohdinta on rajattu vain talousarvion rakenteeseen ja sisäiseen laatuun eikä siinä käsitellä keskeistä kysymystä talousarvion koosta samalla kun ehdotetaan uusia omia varoja. Aliarvioimatta tarkasteltavissa asiakirjoissa käsiteltyjä näkökohtia komitea katsoo, että talousarviossa ei ole kyse pelkästään luvuista tai sisäisen rakenteen valinnasta. Talousarvio on ennen kaikkea poliittista hanketta ja unionin tavoitteita palveleva väline. EU:n poliittisten valintojen ja niiden toteuttamiseen varattavien keinojen tuleekin olla keskenään johdonmukaisia ja yhtäpitäviä. Komitea pitää harmillisena, ettei ole komissio tarttunut tähän tilaisuuteen ja pyrkinyt helpottamaan muun muassa Lissabonin sopimukseen perustuvien velvoitteiden, 2020-strategian tai kasvun elvyttämisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanoa taloudellisesti.

2.   Johdanto: tilannekatsaus

2.1   Tarkasteltava päätösehdotus on yksi kuudesta säädösehdotuksesta (2), jotka liittyvät tiedonantoon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (COM(2011) 500 final). Niistä jokaista on tarkoitus käsitellä erikseen. (3)

2.2   Kysymys omista varoista on rakenteellisesti ja poliittisesti tärkeä. Varojen alkuperä on yksi kansalaisten, jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten välistä suhdetta määrittävä osatekijä, ja siihen liittyy myös kysymys unionin taloudellisesta riippumattomuudesta. EU:n omista varoista käytävä keskustelu on sidoksissa yhdentymisen tulevaisuudesta käytävään yleiseen keskusteluun, jossa ovat edustettuina kaksi näkemystä, federalismi ja hallitustenvälisyys.

2.2.1   Komitea katsoi jo vuonna 2008, että budjettipolitiikkaa suunniteltaessa on tehtävä perustavaa laatua oleva valinta federalismin (4) ja hallitustenvälisen rakenteen välillä. On selvää, että Euroopan yhdentymisasteen mittarina ovat myös talousarvion rahoitusmenettelyt. (5)

2.3   Maaliskuun 25. päivänä 1957 allekirjoitetussa Rooman sopimuksessa määrättiin toki siirtymäkaudesta, jonka aikana turvaudutaan kansallisiin maksuosuuksiin, mutta sopimuksen 201 artiklan mukaan ”talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisön omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja”.

2.4   Unionin varat muodostuvat nykyisellään nk. perinteisistä omista varoista, jotka saadaan tullimaksuista, maatalousmaksuista ja sokerimaksuista, sekä nk. uusista omista varoista, jotka ovat peräisin yhdenmukaisen määräytymisperusteen mukaisesti kerätyn arvonlisäveron (alv) osuudesta sekä jäsenvaltioilta niiden bruttokansantulon (bktl) perusteella kannettavasta maksuosuudesta. Alv- ja bktl-perusteiset varat eivät oikeastaan ole varsinaisia omia varoja, sillä ne ovat osuuksia jäsenvaltioiden tuloista. Niitä pidetään omina varoina vain siksi, että ne on tarkoitettu unionin talousarvioon, joka on vuonna 2011 suuruudeltaan 126,5 miljardia euroa eli 1,13 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion yhteenlasketusta bkt:sta.

2.4.1   Komission yksiköiden laatima omien varojen järjestelmän toimintaa käsittelevä kertomus (6) osoittaa, että nykyinen rahoitusjärjestelmä toimii useimpien kriteerien perusteella arvioituna huonosti. Järjestely on myös läpinäkymätön ja niin monimutkainen, että vain muutamat asiantuntijat ymmärtävät sen täysin eivätkä kansalaiset pysty antamaan sille hyväksyntäänsä ja harjoittamaan näin demokraattista valvontaa.

EU:n talousarvion rahoittamistapa on myös johtanut siihen, että monet jäsenvaltiot pitävät EU:lle maksettavaa rahoitusosuutta vain menoeränä. Tämä aiheuttaa väistämättä jännitteitä aina talousarviosta keskusteltaessa.

2.4.2   Tilanne on johtanut siihen, että komissio esittää neuvostolle ehdotuksen Euroopan unionin omien varojen järjestelmän muuttamiseksi. Ehdotus, jossa otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen mukainen uudistettu oikeudellinen kehys, on samoilla linjoilla komission edellisen tiedonannon ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (7) kanssa.

2.5   Tämä asiakirja liittyy kiinteästi tiedonannosta annettuun lausuntoon (8), jonka komitea hyväksyi kesäkuun 2011 täysistunnossa.

3.   Uudistettu oikeudellinen kehys

3.1   Lissabonin sopimuksella on luotu uusi oikeudellinen kehys. Sopimus on tuonut merkittäviä muutoksia niin unionin talousarviomenettelyyn kuin talousarvion rahoittamistapaan.

Sopimuksen 311 artiklan mukaan on mahdollista ”ottaa käyttöön uusia omien varojen luokkia tai poistaa olemassa oleva luokka”. Siinä säädetään myös, että ”neuvosto vahvistaa – – asetuksella unionin omien varojen järjestelmää koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet”. On siis mahdollista vähentää omien varojen luokkia nykyisestä tai luoda uusia omia varoja, joiden täytäntöönpanotavat vahvistetaan asetuksella.

4.   Ehdotus neuvoston päätökseksi: sisältö

4.1   Tarkasteltavana olevaan omia varoja koskevaan päätösehdotukseen sisältyy kolme pääkohtaa: jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien yksinkertaistaminen, uusien omien varojen lajien käyttöönotto ja korjausjärjestelyjen uudistaminen. Nämä kolme ehdotusta muodostavat kokonaisuuden, joka sisältyy yhteen päätökseen.

4.1.1   Jäsenvaltioiden maksuosuuksien yksinkertaistaminen

Komissio ehdottaa nykyisen alv-perusteisen omien varojen lajin käytöstä poistamista, sillä se on monimutkainen ja tarjoaa hyvin vähän lisäarvoa bktl-perusteisiin omiin varoihin verrattuna. Komissio ehdottaa kyseisten omien varojen poistamista käytöstä 31. joulukuuta 2013.

4.1.2   Uusien omien varojen lajien käyttöönotto

Komissio luetteli tiedonannossaan ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” kuusi mahdollista omien varojen lajia. Tarkasteltavana oleviin teksteihin niistä on valittu kaksi. Komissio ehdottaa finanssitransaktioveron ottamista käyttöön viimeistään 1. tammikuuta 2014 ja uutta alv-perusteista tulolähdettä myös viimeistään tammikuun 1. päivästä 2014. Näillä uusilla omilla varoilla rahoitettaisiin 51,4 prosenttia EU:n menoista. Perinteisten omien varojen osuudeksi tulisi noin 20 prosenttia ja bktl-perusteisten omien varojen osuudeksi noin 30 prosenttia kokonaismäärästä (viimeksi mainittu laskisi 74,2 prosentista 29,7 prosenttiin). (9)

4.1.3   Korjausjärjestelyjen uudistaminen

4.1.3.1   Nykyisin käytetään tilapäisiä korjausjärjestelyjä, jotka päättyvät vuonna 2013. Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää korjausta ja sen rahoittamiseksi suoritettaviin maksuosuuksiin neljälle jäsenvaltiolle (Saksa, Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi) myönnettyjä vähennyksiä sekä piilevää korjausjärjestelyä, jonka mukaisesti jäsenvaltiot pidättävät perinteisistä omista varoista kantokuluina 25 prosenttia, sovelletaan nykyisenkaltaisina omia varoja koskevan päätöksen voimaantuloon asti.

4.1.3.2   Komissio toteaa, että useiden jäsenvaltioiden tilanne on objektiivisesti tarkasteltuna muuttunut ajan kuluessa ja että tähän asti sovelletut korjausjärjestelyjen perusteet ovat myös muuttuneet huomattavasti vuodesta 1984 (Fontainebleaun sopimus) (yhteisen maatalouspolitiikan menojen ja alv-perusteisten varojen osuudet EU:n talousarviossa ovat supistuneet huomattavasti, ja Yhdistynyt kuningaskunta on nykyisin yksi unionin rikkaimmista jäsenvaltioista (10)), ja katsoo, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettyä korjausta olisi arvioitava uudelleen.

4.1.3.3   Tarkasteltavana olevassa päätösehdotuksessa esitetään sen vuoksi tilapäisiä korjauksia Saksan, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ruotsin hyväksi. Lisäksi ehdotetaan, että kaikki nykyiset korjausjärjestelyt korvataan kiinteämääräisiin suorituksiin perustuvalla uudella järjestelmällä1. päivästä tammikuuta 2014. Komissio ehdottaa myös piilevän korjausjärjestelyn osuuden pienentämistä 25 prosentista 10 prosenttiin.

5.   Yleistä

5.1   Järjestelmä, jossa noin 75 prosenttia unionin tuloista ei ole peräisin todellisista omista varoista vaan tulee suoraan kansallisista talousarvioista bktl-varoina ja 15 prosenttia on peräisin muun muassa alv-prosenttiosuudesta, jota ei voida määräytymistapansa vuoksi missään tapauksessa pitää unionin omana varana, on vastoin Rooman sopimuksen määräyksiä ja henkeä.

5.2   Komitea korostaa, että kansalliset maksuosuudet ovat kärjistäneet keskustelua, jossa keskitytään lyhytnäköisesti nettomaksajiin ja jossa ei oteta huomioon unionin tuomia etuja eli esimerkiksi rauhaa, vapautta, vaurautta, kasvua ja turvallisuutta.

5.2.1   ETSK katsoo, että bktl-perusteisista maksuosuuksista johtuva ”oikeudenmukaisen palautuman” käsite on nykyisin vielä sopimattomampi kuin mitä se oli Euroopan yhdentymiskehityksen alkuaikoina. Kyseinen käsite, joka on liian usein vääristänyt Euroopan unionin toimintaa ja myrkyttänyt siihen liittyviä keskusteluita, on suurelta osin yhdentymisprosessiin liittyvien puutteiden, viivästymisten ja epäonnistumisten aiheuttaja. Se on valtioiden ja kansojen välisen unionin hengen ja kaikkien järkevien taloudellisten argumenttien vastainen. Onhan niin, että talous-, raha- ja poliittisen unionin hyötyjen ja lisäarvon tulee luonnostaan hyödyttää kaikkia. Euroopan unionin aikaansaamat edistysaskeleet perustuvat kaikki resurssien yhdistämisen kerrannaisvaikutukseen, joka on täysin vastakkainen oikeudenmukaisen palautuman käsitteen kanssa. (11)

5.3   Nykyinen omien varojen järjestelmä, joka on riippuvainen jäsenvaltioiden maksuosuuksista, on läpinäkymätön ja monimutkainen, mikä rajoittaa demokraattisen valvonnan harjoittamista eikä auta tuomaan esiin sitoutumista unionin yhdentymiseen. Lisäksi järjestelmä ei tarjoa unionille riittävästi varoja hoitaa kaikkia politiikanalojaan, koska maksuosuudet Euroopan unionille koetaan lisärasitteiksi jäsenvaltioiden talousarvioissa.

5.3.1   Lisäksi nykyinen järjestelmä, jossa on useita erilaisia korjaus- ja hyvitysmekanismeja, ovatpa ne sitten yleisiä hyvityksiä yhden jäsenvaltion hyväksi, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus, tai erityisiä mekanismeja, kuten muiden hyvitysten rahoittamiseksi tehtäviä hyvityksiä, on äärimmäisen mutkikas, siitä puuttuu avoimuus ja se on Euroopan kansalaisille täysin käsittämätön. Vaatimus unionin ja sen kansalaisten välisestä suorasta yhteydestä ei mitenkään voi toteutua tällaisessa järjestelmässä.

5.4   Näiden yleisten huomioiden valossa komitea suhtautuu myönteisesti komission antamiin ehdotuksiin neuvoston päätöksiksi. Komitea katsoo, että ne ovat oikeansuuntaisia, sillä ne yksinkertaistavat järjestelmän rakennetta ja tuovat sitä lähemmäs Rooman sopimuksen henkeä ja määräyksiä muun muassa alentamalla kansallisten maksujen osuuden Euroopan unionin talousarviossa 85,3 prosentista (111,8 miljardia euroa) 29,7 prosenttiin (48,3 miljardia euroa); tästä bktl-perusteisten maksujen osuus laskee 74,2 prosentista (97,3 miljardia euroa) 29,7 prosenttiin (48,3 miljardia euroa). Todellisten omien varojen määrän suhteellinen lisäys auttaa parantamaan EU:n taloudellista riippumattomuutta ja tukee samalla jäsenvaltioiden mittavia julkisen talouden vakauttamistoimia.

6.   Erityistä

6.1   Komissio luettelee tiedonannossaan ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” useita rahoituskeinoja, joista olisi komission mukaan voitu tehdä uusia omien varojen lajeja. Niitä ovat rahoitusalan EU-verotus, EU:n tulot päästöoikeuksien huutokaupasta, EU:n lentoliikenteestä perimä maksu, EU:n alv, EU:n energiavero ja EU:n yritystulovero.

6.1.1   Komissio tarkasteli jokaista näistä mahdollisista rahoituskeinoista (12) ja totesi, että kullakin on omat etunsa ja haittansa. Poliittisia syitä siihen, miksi osa näistä mahdollisuuksista hylättiin ja miksi valittiin uusi arvonlisävero ja finanssitransaktiovero, ei koskaan ilmoitettu.

6.1.2   Komitean mielestä poliittiset syyt, joiden vuoksi osa mahdollisuuksista hylättiin, on ilmoitettava, ja komitealta olisi pitänyt pyytää lausunto ennen valintojen tekemistä.

6.2   Muutosehdotusten sisältö

6.2.1   Nykyisen alv-perusteisen omien varojen lajin käytöstä poistaminen ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien yksinkertaistaminen

Jäsenvaltioiden omista tuloistaan maksama osuus, joka ei oikeastaan edes ole varsinainen omien varojen laji, on aikansa elänyt. Se perustuu vain matemaattiseen laskelmaan, jolla lasketaan kansalliset maksuosuudet. Se on monimutkainen, se edellyttää useita hallinnollisia muodollisuuksia yhdenmukaisen määräytymisperusteen toteutumiseksi ja tarjoaa vain vähän lisäarvoa. Komitea kannattaa tätä yksinkertaistusta.

6.2.2   Uuden alv-perusteisen tulolähteen luominen

Uusi alv olisi yksi osatekijä perusteellisesti uudistetussa EU:n alv-järjestelmässä. Sen osuus uusista omista varoista olisi 18,1 prosenttia (ks. liite I) vuonna 2020.

Uudistus perustuisi osittain alv:n tulevaisuudesta laadittuun vihreään kirjaan. (13) Komitea on antanut hyväksyntänsä komission kaavailemien aloitteiden sisällölle.

Alv:n osuus sellaisten tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten, tavaroiden yhteisöhankintojen ja tavaroiden maahantuonnin arvosta, joihin sovelletaan yleistä arvonlisäverokantaa kaikissa jäsenvaltioissa direktiivin 2006/112/EY (14) nojalla, saa olla enintään kaksi prosenttiyksikköä yleisestä kannasta, ja täytäntöönpanoasetuksen mukaan se on käytännössä yksi prosenttiyksikkö.

Komitea kannattaa tämän uuden alv-perusteisen tulolähteen perustamista nykyisen, vanhanaikaiseksi osoittautuneen tilalle. Komitea katsoo, että EU:n talousarviota – ja siihen sisältyviä varoja – on pidettävä yhteisiä tavoitteita palvelevina välineinä.

Ehdotusta olisi silti ollut helpompi arvioida kunnolla niin sisällöllisesti kuin muodollisestikin, jos tarkasteltavissa teksteissä olisi annettu täsmällisiä tietoja alv-rakenteeseen tehtävistä muutoksista ja vahvistettu tutkimustietojen perusteella, miten kunkin jäsenvaltion rahoitusmäärät muuttuvat muutoksen seurauksena.

Kuten moneen otteeseen aiemmissakin lausunnoissaan, komitea kehottaa jälleen kerran kiinnittämään huomiota siihen, että unionin sisäiseen alv-järjestelmään liittyy mittavaa veronkiertoa. Komitea pitääkin tarpeellisena, että tämän uuden omien varojen lajin yhteydessä toteutetaan järjestelyjä, joiden tarkoituksena on vähentää petoksia tai kitkeä ne kokonaan. ETSK aikoo seurata tarkasti, millaisia säädösehdotuksia annetaan alv:n tulevaisuutta koskevasta vihreästä kirjasta alkaneen pohdinnan tuloksena.

6.2.3   Finanssitransaktioihin kohdistuvan veron käyttöönotto

Komitea on useissa aiemmissa lausunnoissaan (15) kannattanut tietyin varauksin finanssitransaktioveron käyttöönottoa. Komitea on esittänyt muun muassa, että

—	ensisijaisesti olisi tavoiteltava finanssitransaktioveron käyttöönottoa maailmanlaajuisesti siihen liittyvän siirtymisvaikutuksen riskin vuoksi, mutta jos se on epärealistista, komitea kannattaa veron käyttöönottoa EU:ssa Euroopan komission tekemän vaikutustenarvioinnin päätelmien perusteella.

—	finanssitransaktiovero voi vakauttaa ja tehostaa finanssimarkkinoita vähentämällä niiden volatiliteettia, mutta lisäksi se on tarpeen niin jäsenvaltioille kuin EU:llekin budjettiaseman epätasapainon korjaamiseen tarvittavien varojen keräämiseksi.

Kuten komissio esittää ehdotuksessaan neuvoston päätökseksi, verosta voitaisiin saada uusi unionin tasolla kannettava tulolähde. Sen ansiosta voitaisiin pienentää jäsenvaltioiden nykyisiä rahoitusosuuksia, antaa kansallisille hallituksille lisää liikkumavaraa sekä tukea yleisellä tasolla julkisen talouden vakauttamista. Toisaalta tämä EU-aloite olisi ensimmäinen vaihe maailmanlaajuisesti sovellettavan finanssitransaktioveron käyttöönotossa. Tästä keskustellaan parhaillaan G20-ryhmässä.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ja aiempien lausuntojensa mukaisesti komitea kannattaa finanssitransaktioveron käyttöönottoa Euroopan unionin talousarvion omien varojen lajina.

Veron osuus unionin omista varoista olisi vuonna 2020 noin 33,3 prosenttia (ks. liite I), mikä vastaa 54,2 miljardin euron summaa talousarviossa. Alustavien tuloarvioiden mukaan vuotuiset verotulot voisivat olla markkinareaktioista riippuen 57 miljardia euroa koko EU:ssa. (16)

Verokanta prosentuaalisena osuutena veron perusteesta ei voi olla alle 0,1 prosenttia muissa kuin johdannaissopimuksiin liittyvissä finanssitransaktioissa ja alle 0,01 prosenttia johdannaissopimuksiin liittyvissä finanssitransaktioissa. (17)

6.2.4   Korjausjärjestelyjen uudistaminen

Komitea on tyytyväinen siihen, että tarkasteltavana olevassa päätösluonnoksessa ehdotetaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetyn korjauksen uudelleenarviointia ja kaikkien nykyisten korjausjärjestelyjen korvaamista kiinteämääräisiin suorituksiin perustuvalla uudella järjestelmällä 1. päivästä tammikuuta 2014. Sama koskee myös piilevän korjausjärjestelyn osuuden pienentämistä 25 prosentista 10 prosenttiin (ks. kohta 4.1.3).

Ehdotukset ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä, sillä niissä ei oteta huomioon kaikkia valtaosin omiin varoihin perustuvan talousarvion seurauksia.

Komitea katsoo, että ”oikeudenmukaisen palautuman” käsitteestä on luovuttava talousarviossa, josta yli 66 prosenttia on omia varoja, sillä käsite on ristiriidassa yhteisvastuun ja Euroopan yhdentymisestä saatavan yhteisen hyödyn kanssa (ks. kohta 5.2.1). ETSK tukee Euroopan komission ehdotusta omiin varoihin perustuvan järjestelmän ensisijaisuudesta siksi, että se odottaa uudistukselta viime kädessä kansallisten korjausjärjestelyjen mahdollista poistamista käytöstä, sillä korjausjärjestelyt eivät enää ole perusteltuja uudistetussa EU-talousarviossa, joka tarjoaa paremman lisäarvon kaikille jäsenvaltioille. (18)

ETSK toteaa kuitenkin, että säädösehdotusten sisällön täsmällinen arviointi on vaikeaa, koska teksteissä ei esitetä perusteluja ehdotettujen korjausten suuruudelle eikä vertailuja nykytilanteeseen.

6.3   Komissio totesi jo EU:n talousarvion kokonaistarkastelusta laaditussa tiedonannossaan (19) ja toteaa jälleen käsiteltävänä olevassa asiakirjassa, että ”uusien omien varojen lajien käyttöönotossa ei ole kyse talousarvion suuruudesta”. Komitea on tästä asiasta eri mieltä. Kun EU:n talousarviota tarkastellaan ja organisoidaan uudelleen muuttamalla omia varoja ja lisäämällä niitä sekä uudistamalla korjausjärjestelyjä, on oikeutettua pohtia kysymystä siitä, millaisia vaikutuksia tällaisilla muutoksilla on talousarvion kokoon, ja pyrkiä ohjailemaan vaikutuksia jo tehtyjen tai myöhemmin tehtävien poliittisten valintojen mukaan.

6.3.1   Tästä syystä komitea katsoo, että EU:n talousarviossa ei ole kyse pelkästään luvuista tai siihen kuuluvien eri osatekijöiden sisäisen rakenteen valinnasta. Talousarvio on ennen kaikkea poliittista hanketta ja unionin tavoitteita palveleva väline. EU:n poliittisten tavoitteiden ja niiden toteuttamiseen varattavien keinojen tulee olla keskenään johdonmukaisia ja yhtäpitäviä. Euroopan unionilla ei kuitenkaan nykyisin ole käytettävissään riittäviä määrärahoja poliittisen 2020-strategiansa tai uuteen Lissabonin sopimukseen perustuvien velvoitteiden täytäntöönpanoon.

Komitea katsoo, että unionin talousarvion kasvattaminen vaikuttaa sinällään sekä toivottavalta että välttämättömältä, kun otetaan huomioon mittavat yhteistä vastausta edellyttävät uudet haasteet. (20)

---

(1)  201 artikla.

(2)  Ehdotus – Neuvoston asetus vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, COM(2011) 398 final; Luonnos Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimusbudjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta, COM(2011) 403 final; Muutettu ehdotus – Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä, COM(2011) 739 final; Muutettu ehdotus – Neuvoston asetus Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä, COM(2011) 740 final; Muutettu ehdotus – Neuvoston asetus perinteisten ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (uudelleenlaatiminen), COM(2011) 742 final; Ehdotus – Neuvoston direktiivi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta, COM(2011) 594 final.

(3)  Ks. esim. ETSK:n lausunnot aiheista ”Yhteinen finanssitransaktioverojärjestelmä” (Ks. tämän virallisen lehden sivu 55) ja ”Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020” (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(4)  Federalismiin voidaan tässä liittää seuraavat määritteet:

päällekkäisyyden periaate (valtiolliset toimivaltuudet on jaettu liittovaltion hallituksen ja osavaltioiden hallitusten välillä), itsehallinnon periaate (jokainen hallintotaso on itsenäinen ja suvereeni omalla oikeudellisella toimialallaan) ja osallistumisen periaate (osavaltiot ovat edustettuina ja osallistuvat liittovaltion tasolla tehtävään päätöksentekoon).

Periaatteiden täytäntöönpanotavat vaihtelevat, mutta muodollinen liittovaltiojärjestelmä ei välttämättä käytännössä estä tietynasteista keskusjohtoisuutta tai demokratiaa.

Lähde: Wikipedia (http://fr.wikipedia.org/wiki/F%C3%A9d%C3%A9ralisme).

(5)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n talousarviouudistus ja tuleva rahoitus”, EUVL C 204, 9.8.2008, s. 113.

(6)  Komission työasiakirja Rapport de la Commission sur le fonctionnement du système des ressources propres, SEC(2011) 876 final, 29. kesäkuuta 2011.

(7)  COM(2010) 700 final.

(8)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 75.

(9)  Ks. liite I.

(10)  Ks. liite II.

(11)  Ks. alaviite 5.

(12)  SEC(2011) 876 final – Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä tehtävää neuvoston päätöstä koskevaan ehdotukseen liittyvä komission yksiköiden työasiakirja Financer le budget de l'UE: Rapport sur le fonctionnement du système des ressources propres.

(13)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Vihreä kirja alv:n tulevaisuudesta”, EUVL C 318, 29.10.2011, s. 87.

(14)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(15)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”De Larosièren asiantuntijaryhmän raportti”, EUVL C 318, 23.12.2009, s. 57; ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomaliikkeiden verottaminen”EUVL C 44, 11.2.2011, s. 81, ”Tiivistelmä ja päätelmät”, kohta 1.10; ETSK:n lausunto budjettipolitiikasta sekä kasvusta ja talouden sopeuttamistoimista, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 8, kohdat 4.4.2, 1.5.3 ja 1.5.4; ja ETSK:n lausunto aiheesta ”Finanssialan verotus”, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 64.

(16)  Ks. COM(2011) 594 final, Ehdotus – Neuvoston direktiivi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta.

(17)  Sama kuin alaviite 10.

(18)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 75, kohta 4.4.

(19)  COM(2010) 700 final.

(20)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 75, kohdat 1.1 ja 4.1.

---

---

---