15.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 81/128

1.

panee merkille, että sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus, sikäli kuin ne on huomattu, laski vuoden 2007 1 024 miljoonasta eurosta 783,2 miljoonaan euroon vuonna 2008 ja että laskua tapahtui kaikilla aloilla lukuun ottamatta suoria menoja ja liittymistä valmistelevaa tukea, ja kokonaismäärä jakautui seuraavasti:

2.

korostaa, että sääntöjenvastaisuuksista on esitettävä tietoja, joista käy ilmi, miten suurta osaa eri menoaloilla ja eri jäsenvaltioissa käytetyistä varoista virheet ja epäillyt petokset koskevat;

3.

korostaa, että petosten ja korruption torjunta on yhteisön toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden tärkeä velvollisuus ja niiden on tarjottava kaikki tarvittavat resurssit näiden ilmiöiden torjumiseksi tehokkaasti niin, että voidaan suojella unionin ja sen veronmaksajien taloudellisia etuja ja vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joka kansallisten osoittimien mukaan on pesiytymässä toimielinten sisälle erityisesti yhteisön talousarvioon kohdistuvien petosten avulla;

4.

pitää valitettavana, että suuria määriä EU:n varoja maksetaan edelleen väärin, ja kehottaa komissiota totuttamaan asianmukaisia toimia näiden varojen saamiseksi takaisin;

5.

panee tyytyväisenä merkille, että sääntöjenvastaisuuksien arvioitu määrä väheni 12,5 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna; toteaa kuitenkin, että edeltävien vuosien tapaan eniten sääntöjenvastaisuuksia oli televisioita ja näyttöjä koskevissa asioissa, ja pyytääkin komissiota valvomaan erityisen tarkoin kyseisiä tuotteita sekä ottamaan käyttöön tarvittavat toimet mahdollisten omien varojen tai korkojen takaisin perimiseksi; pyytää lisäksi komissiota pyrkimään siihen, että tuonnin fyysiset tarkastukset ja toimijoihin kohdistuvat jälkitarkastukset olisivat asianmukaisesti tasapainossa; pyytää jäsenvaltioita toimittamaan tarkempia tilastotietoja asiasta;

6.

katsoo, että on olennaisen tärkeää antaa tehokkaita säädöksiä, joiden avulla parannetaan hallinnollista yhteistyötä vahingollisten verotuskäytäntöjen torjumisessa ja varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission esittämää ehdotusta neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla (KOM(2009)0029); painottaa, että on seurattava tiiviisti tapauksia, joissa jäsenvaltiot kieltäytyvät toimittamasta pyydettyjä erityistietoja tai suorittamasta hallinnollista tutkintaa, ja pyytää antamaan parlamentille selkeät ja kattavat tiedot kaikista tällaisista tapauksista;

7.

on tyytyväinen komission ehdotukseen (KOM(2009)0427), joka koskee hallinnollisesta yhteistyöstä ja petostentorjunnasta arvonlisäverotuksen alalla annetun neuvoston asetuksen uudelleenlaatimista; painottaa, että on ehdottomasti laajennettava jäsenvaltioiden vastuuta alkaen tietokantoihin syötettyjen tietojen laadusta; pyytää komissiota tarkastamaan näiden tietojen todenmukaisuuden ja takaamaan, että kaikki arvonlisäverovelat peritään;

8.

pyytää komissiota lisäksi antamaan yksityiskohtaiset tiedot, joilla voidaan verrata kustannuksia, joita jäsenvaltioille koituu niiden kerätessä perinteisiä omia varoja, sekä määriä, jotka on varattu näiden varojen keräämiseen;

9.

toteaa tyytyväisenä, että sääntöjenvastaisuuksien arvioitu määrä väheni 34 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna; korostaa, että tämä sääntöjenvastaisuuksien suhteellisen alhainen määrä näyttäisi johtuvan pääasiassa korkeammasta ilmoituskynnyksestä (raja-arvo 10 000 euroa), joka otettiin käyttöön yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä esiintyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän järjestämisestä 14. joulukuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1848/2006) (7);

10.

korostaa, että on tärkeää noudattaa sääntöjenvastaisuuksia koskevaa ilmoitusvelvollisuutta, ja paheksuu Itävallan, Ruotsin, Slovakian ja Unkarin laiminlyöntejä;

11.

pyytää komissiota ryhtymään lisätoimiin asetuksen (EY) N:o 1975/2006 (8) soveltamiseksi tehokkaasti ja tuloksekkaasti ja muistuttaa, että asetuksen tavoitteena on taata uusilla, maatalouden kehittämistoimia koskevilla valvontasäännöillä, että edunsaajat noudattavat velvollisuuksiaan;

12.

yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kantaan (edellä mainitun vuosikertomuksen kohta 5.20), jonka mukaan yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä rajoittaa tehokkaasti virheiden ja sääntöjenvastaisten menojen riskiä, jos sitä käytetään asianmukaisesti ja jos siihen tallennetaan tarkkoja ja luotettavia tietoja; pitää valitettavina Bulgarian, Romanian ja Yhdistyneen kuningaskunnan (Skotlannin) järjestelmissä havaittuja puutteita; kehottaa komissiota ongelmien jatkuessa puuttumaan päättäväisesti asiaan;

13.

on tyytyväinen, että sääntöjenvastaisuuksien arvioidut taloudelliset vaikutukset vähenivät 27 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2008 tarkastuslausumassaan (koheesiota koskeva luku) arvioima laillisuutta ja asianmukaisuutta koskeva virhemäärä on vielä yli viisi prosenttia; on huolissaan siitä, että Espanja, Italia, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat suurimmista sääntöjenvastaisuuksien määristä; on kuitenkin tyytyväinen näiden jäsenvaltioiden ja komission väliseen hyvään yhteistyöhön ongelmien ratkaisemiseksi ja luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä samalla tavalla; muistuttaa, että – kuten tilintarkastustuomioistuin korosti – rakennetoimet ovat menoala, jota koskevat unionin talousarviossa kaikkein tiukimmat säännöt ja vaikeaselkoisimmat hallinnointimenettelyt ja – kuten komissio totesi – se, että jossakin jäsenvaltiossa on todettu paljon sääntöjenvastaisuuksia, ei tarkoita välttämättä sitä, että siellä olisi enemmän virheitä ja petoksia kuin muissa jäsenvaltioissa, vaan se voi johtua perusteellisemmista ja tiukemmista tarkastuksista; muistuttaa myös, että vuoden 2008 talousarvion täytäntöönpanoa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa ei tarkastella ohjelmakautta 2007–2013, jonka aikana otettiin käyttöön uudet menojen hallinto- ja valvontajärjestelmät; panee merkille, että suuri määrä virheistä liittyy tukeen oikeuttamattomiin menoihin ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomisiin, ja katsoo tästä syystä, että komission olisi laadittava jäsenvaltioille ja paikallisviranomaisille ohjeet näiden sääntöjen soveltamisen selkeyttämiseksi ja sen estämiseksi, että hallintoviranomaiset korvaavat menot, jotka komissio on evännyt, koska ei ole pitänyt niitä tukeen oikeuttavina;

14.

korostaa, että viivästykset vuosien 2007–2013 ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien hyväksymisessä ovat saattaneet vaikeuttaa virheiden ja mahdollisten petosten havaitsemista ennakkomaksuja koskevissa menoissa; katsoo lisäksi, että tästä johtuva välimaksujen aloittamisen viivästyminen voi johtaa menojen kiirehtimiseen juuri ennen sitoumusten peruuntumista; kehottaa tämän vuoksi komissiota harkitsemaan sitoumusten peruuntumista koskevien sääntöjen tarkistamista, jotta menojen laatu paranisi ja määrälliset tavoitteet saavutettaisiin;

15.

pitää myönteisinä parannuksia, joita jotkut jäsenvaltiot ovat saaneet aikaan käyttämällä AFIS-järjestelmää entistä tehokkaammin yhdenmukaistaessaan sääntöjenvastaisuuksia koskevia ilmoitusjärjestelmiään; ottaa huomioon sähköisistä ilmoitusjärjestelmistä tähän menneessä saadut hyvät tulokset, jotka liittyvät tietojen laatuun ja ilmoitusten määräaikojen noudattamiseen, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita, joilla ei vielä ole tällaisia järjestelmiä, ottamaan niitä käyttöön mahdollisimman pian;

16.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan kattavampia ja luotettavampia tietoja komissiolle vuosia 2000–2006 koskevista rahoitusoikaisuista; pyytää myös, että komissio pysyisi tiukkana vaatiessaan jäsenvaltioilta täydellisiä tietoja ja sitä, että ne soveltavat huolellisesti oikaisumekanismeja toimenpideohjelmiin;

17.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön yhteistyössä OLAFin kanssa laaditun yhteisen strategian, jolla pyritään rakennerahastoihin kohdistuvien petosten estämiseen, ja korostaa tehokkaamman yhteistyön merkitystä alueellisten viranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten oikeusviranomaisten kanssa;

18.

pahoittelee, että EU-10:n ilmoittamien sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut kahdeksan prosenttia ja että EU-2:n ilmoittamien sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut 152 prosenttia, kun taas takaisinperintä on vähentynyt 15,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2007; pyytää erityisesti Bulgariaa ja Romaniaa lisäämään hallintokapasiteettiaan Euroopan unionin varojen hallinnoimiseksi, poistamaan nykyiset tai mahdolliset varojen hallintaa koskevat eturistiriidat, parantamaan julkisia hankintoja koskevien menettelyjen valvontaa ja avoimuutta keskus-, alue- ja paikallistasolla sekä ottamaan pikaisesti käyttöön tarvittavat ennaltaehkäisevät, korjaavat ja/tai kurinpidolliset toimet ja ilmoittamaan niistä komissiolle; hyväksyy Bulgarian ja Romanian komission suositusten mukaisesti toteuttamat toimet yhteistä hallinnointia ja varainhoidon valvontaa koskevien vähimmäisvaatimusten parantamiseksi ja tukee niitä;

19.

pyytää komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin, jotta vähennettäisiin laajentumisen pääosaston erittäin epävakaaseen toimintaympäristöön liittyviä riskejä ja jotta taattaisiin sisäisten tilintarkastusten tehokas monivuotinen suunnittelu; pyytää komissiota lisäksi hyväksymään pikaisesti periaatteet, jotka koskevat maksujen suorittamisen jälkeisiä tarkastuksia keskitetyssä hallinnoinnissa, sen kokemuksen perusteella, jota saatiin vuoden 2008 aikana ja ottaen huomioon kustannus–hyöty-suhteen;

20.

korostaa, että liittymistä valmistelevan tuen strategiset tavoitteet on määriteltävä paremmin, kuten Turkin liittymistä valmistelevaa tukea koskevassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa todetaan, jotta voidaan helpottaa toteutettujen hankkeiden arvioimista suhteessa kokonaistavoitteisiin; katsoo, että tavoitteet ja tulokset on ilmoitettava avoimesti;

21.

korostaa, että komission olisi jatkettava aloitteita hankesuunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi; painottaa, että on parannettava mekanismia, jolla raportoidaan hankkeiden täytäntöönpanosta ja kerrotaan hankkeiden toimista ja tuloksista; katsoo, että olisi varmistettava, että hankkeiden tuloksista (tulokset ja vaikutukset) raportoidaan kunkin hankkeen lopussa ja sen jälkeen soveltuvin väliajoin, jotta suorituksia koskevia tietoja voidaan käyttää tulevassa suunnittelussa;

22.

huomauttaa, että ulkoisen avun alalla tapahtuu yhä enemmän sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia;

23.

pyytää komissiota kiinnittämään huomiota hankkeiden kaksinkertaista rahoitusta koskevaan ongelmaan;

24.

korostaa, että kuluneiden viiden vuoden aikana EU on antanut vuosittain yli miljardi euroa Yhdistyneille Kansakunnille; toistaa sen vuoksi, että on tarpeen vahvistaa OLAFin valtuuksia kansainvälisissä yhteyksissä ja että OLAFille olisi annettava kaikki tarpeelliset lailliset keinot tehtäviensä hoitamiseen näiden lisääntyvien suorien kustannusten valvomisessa; kehottaa komissiota toimittamaan Euroopan parlamentille uusimmat tiedot tästä aiheesta;

25.

pitää myönteisenä, että hyväksyttävästä virheriskistä annettu komission tiedonanto (KOM(2008)0866) toimii perustana asiaa koskevalle keskustelulle, ja pyytää komissiota jatkamaan tietojen toimittamista; on samaa mieltä siitä, että yksittäisille aloille voitaisiin määrittää erilaisia hyväksyttäviä virherajoja siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon kulloisetkin erityispiirteet ja säännöt; kehottaa komissiota ottamaan huomioon muut tekijät, joita tarvitaan Euroopan unionin varojen hallinnoinnin parantamiseen (esimerkiksi siten, että tehostetaan valvontajärjestelmiä ja suunnataan niitä menojen laatuun tai yksinkertaistetaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä);

26.

katsoo, että jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien vuotuisten yhteenvetojen oikeusperustaa olisi vahvistettava (oikeusperustana on neuvoston asetuksen (EY/Euratom) N:o 1605/2002 (varainhoitoasetus) 53 b artiklan 3 kohta); pyytää tämän vuoksi, että varainhoitoasetuksen uudistuksen jälkeen edellä mainituissa yhteenvedoissa annettaisiin kattava laadullinen analyysi kunkin jäsenvaltion suorittamien tilitarkastusten tuloksista; pitää välttämättömänä, että komissio jatkaa rakennerahastojen kohdalla niin sanottujen luottamussopimusten tekemistä jäsenvaltioiden kanssa ja että se saa samalla lisävarmuutta kansallisista valvontajärjestelmistä pitämällä yllä läheisempiä yhteyksiä riippumattomiin ylimpiin kansallisiin tarkastuselimiin;

27.

painottaa, että julkiset hankinnat ovat kaikkein alttein alue sääntöjenvastaisuuksille, petoksille ja korruptiolle ja että nämä lainvastaiset käytännöt vääristävät markkinoita, nostavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamia hintoja ja lisäävät epäluottamusta Euroopan unionia kohtaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisesti nykyisiä julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja tekemään ehdotuksia niiden parantamiseksi; myöntää, että yhteisön tuen saajia koskeva avoimuus on lisääntynyt, ja kehottaa komissiota luomaan järjestelmän, jossa kaikki unionin tukien saajat on varojen hallinnoijasta riippumatta julkistettu samalla verkkosivustolla, jolla ovat kaikkien jäsenvaltioiden toimittamat selkeät ja vertailukelpoiset tiedot ainakin yhdellä EU:n työkielellä; pyytää komissiota huolehtimaan siitä, että kaikki jäsenvaltiot toimittavat luotettavia, yhdenmukaisia tietoja EU:n tukien saajista ja että ne sisällytetään ennakkovaroitusjärjestelmään ja poissulkemisia koskevaan keskustietokantaan;

28.

pyytää komissiota aloittamaan varhaisvaiheen keskustelut alan sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan edustajien, kanssa ja käynnistämään heidän kuulemisensa eri näkökohdista, jotka liittyvät Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 86 artiklan mukaisesti perustettavan syyttäjänviraston luomiseen, ja tehostamaan kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista kyseisen viraston perustamiseksi;

29.

vaatii neuvoston puheenjohtajavaltiota antamaan komissiolle valtuudet neuvotella ja tehdä mahdollisimman nopeasti petosten torjuntaa koskevat sopimukset Andorran, Monacon sekä San Marinon kanssa ja neuvotella uusi, pidemmälle menevä sopimus Sveitsin kanssa;

30.

korostaa, että EU:n taloudellisten etujen aktiivinen suojelu edellyttää tehostettua rahoitus- ja talousrikosten torjuntaa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön merkitykselliset unionin välineet, myös vuonna 2000 keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa laaditun yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan pankkitapahtumista, menetetyksi tuomitsemista koskevan puitepäätöksen (2006/783/YOS) (9) ja taloudellisia seuraamuksia koskevan puitepäätöksen (2005/214/YOS) (10);

31.

kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen oikeudenmenettämisen vastavuoroisesta tunnustamisesta erityisesti rahoitusalan ammateissa, kuten petoksiin syyllistyneiden sulkemisesta pois johtotehtävistä;

32.

kehottaa komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin ja ehdotuksen, jolla laajennetaan EU:n säännöstöä rahoitus- ja talousalan rikosten yhteisestä määritelmästä;

33.

katsoo, että unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi on välttämätöntä pysäyttää offshore-veroparatiisien kautta tapahtuva veronkierto ja laiton toiminta; kehottaa komissiota harkitsemaan sitä, että offshore-veroparatiisin kautta toimivia yrityksiä kiellettäisiin tekemästä liikesopimuksia Euroopan unionissa kotipaikkaansa pitävien yhtiöiden kanssa, jos niiden offshore-sijoituspaikka yksipuolisesti viivyttää yhteistyösopimusten tekemistä unionin kanssa;

34.

panee merkille, että vuoden 2009 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 78 prosenttia unionin kansalaisista katsoo, että korruptio on keskeinen huolenaihe heidän maassaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavia varoja sen varmistamiseen, että unionin varoja ei käytetä korruptioon, että petoksista, veronkierrosta, rahanpesusta ja muista samanlaisista rikoksista epäiltyjen omaisuuden takavarikointia nopeutetaan ja että poliittisesti haavoittuvaisiin henkilöihin sovelletaan selkeitä ja avoimia sääntöjä kolmannen rahanpesudirektiivin (2005/60/EY) (11) mukaisesti; kehottaa komissiota laatimaan kiireellisesti indikaattorit korruption torjuntaa koskevien toimien määrällistä arviointia varten ja kiinnittämään erityistä huomiota julkisiin hankintoihin Tukholman ohjelman mukaisesti; vaatii vahvempaa yhteistyötä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen välillä niin, että varojen takavarikointi tehostuu; kehottaa komissiota toteuttamaan välittömästi hyvää hallintotapaa edistäviä aloitteita verohallinnon, erityisesti veroparatiisien alalla tästä asiasta 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman (12) mukaisesti;

35.

antaa tunnustusta OLAFin toiminnalle ja tukee sitä ja pitää välttämättömänä varmistaa, että OLAF on tehtäviensä hoitamisessa toiminnallisesti täysin riippumaton komissiosta, ja katsoo, että OLAF on välttämätön Euroopan unionin taloudellisten etujen ja siis EU:n kansalaisten suojelun kannalta samoin kuin se on olennaisen tärkeä unionin toimielinten maineen suojelemisen kannalta; katsoo näin ollen, että on laadittava henkilöresursseja koskeva suunnitelma, jossa säilytetään henkilöstön laatutaso korkeana;

36.

katsoo, että OLAFin pitäisi tutkimuksissaan hyödyntää enemmän komission sisäisiä tilintarkastuksia eikä luottaa ensisijaisesti virkamiesten tai jäsenvaltioiden ilmoituksiin; pitää samaten ehdottoman tärkeänä seurata, otetaanko OLAFin suositukset huomioon komission sisäisissä tarkastuksissa ja millä tavoin; pyytää tämän vuoksi OLAFia toimittamaan seuraavissa vuosikertomuksissaan tätä koskevat tilastotiedot;

37.

katsoo, että OLAFin toimintaa voidaan tehostaa entisestään suunnittelemalla tutkimukset huolellisesti ja tarkasti, antamalla tilapäinen menettelysääntö sitovaksi ohjeeksi, edistämällä SMART-tavoitteiden ja RACER-indikaattoreiden käyttöä itse tutkimuksissa, parantamalla yhteistyötä ja tietojenvaihtoa OLAFin ja kansallisten oikeusviranomaisten välillä jo tutkimusprosessin alkuvaiheessa ja ottamalla nopeasti käyttöön perustehtäviin keskittymisen politiikka sekä seurantamenettelyt OLAFin tutkimusten alkuvaiheessa, jolloin arvoltaan pienet kavallukset tutkittaisiin muissa yksiköissä, kun taas toistuvat pienet kavallukset, jotka johtuvat rakenteellisista ongelmista aiheutuvista sääntöjenvastaisuuksista ja jotka yhdessä merkitsevät suuria summia, saattavat olla kiinnostavia OLAFin tutkimusten kannalta; pyytää tämän vuoksi OLAFia esittämään seuraavassa kertomuksessaan, mitä edistystä asiassa on tapahtunut ja ilmoittamaan, kuinka se otetaan huomioon OLAFin tulevassa käsikirjassa, joka pitäisi julkaista piakkoin;

38.

kehottaa komissiota aktiivisesti ottamaan OLAFin mukaan neuvotteluihin kaikista yhteistyösopimuksista, jotka koskevat petostentorjuntaa ja tietojenvaihtoa veroasioista;

39.

panee tyytyväisenä merkille, että OLAF ja Eurojust ovat sopineet konkreettisista menettelyistä vahvistaakseen edelleen koordinointia ja yhteistyötä talouspetosten torjunnassa;

40.

iloitsee OLAFin ja Europolin yhteistyöstä; toteaa, että Europolin analyyttisten resurssien ja OLAFin operatiivisen kokemuksen yhdistämisen ansiosta jäsenvaltioita voidaan palvella tehokkaasti ja päällekkäisyyksiä voidaan välttää; pyytää OLAFia esittämään seuraavassa vuosikertomuksessaan, minkälaisia käytännön vaikutuksia on koitunut Europolin aseman muutoksesta, joka tapahtui 1. tammikuuta 2010;

41.

pahoittelee, että vuoden 2009 vuosikertomuksen liitteessä 1 (SEC(2009)1002), joka koskee EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan soveltamista jäsenvaltioiden toimesta, on puutteita sekä siinä, kuinka jäsenvaltiot vastaavat komission kysymyksiin, että siinä, minkä tyyppisiä kysymyksiä komissio esittää – niihin ei saada arviointikelpoisia vastauksia tai jäsenvaltio voi kiertää ne helposti; pyytää tämän vuoksi, että komissio pohtisi kysymysten muuttamista yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, jotta sekä kysymykset että vastaukset olisivat entistä tehokkaampia ja tuloksellisempia;

42.

kehottaa OLAFia esittämään tulevassa kertomuksessaan yksityiskohtaisen analyysin kunkin jäsenvaltion strategioista ja toimenpiteistä, joita on toteutettu unionin varojen käyttöä koskevassa petostentorjunnassa ja sääntöjenvastaisuuksien estämisessä ja tunnistamisessa, mukaan luettuina tapaukset, joiden taustalla on korruptiota; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maatalous- ja rakennerahastojen toteuttamiseen; katsoo, että 27 maakohtaista profiilia sisältävässä kertomuksessa olisi analysoitava kunkin jäsenvaltion oikeudenkäyttö- ja tutkintaelinten noudattamaa lähestymistapaa ja suoritettujen valvontatoimien määrää ja laatua sekä tilastoja ja perusteluja tapauksissa, joissa kansalliset viranomaiset eivät ole nostaneet syytteitä OLAFin raporttien perusteella; katsoo lisäksi, että kertomuksessa olisi annettava tiedollinen pohja OLAFin strategian paremmalle määrittelemiselle ja ensisijaiset tavoitteet erityistutkimusten toteuttamiselle, räätälöidyille aloitteille ja yhteistyön parantamiselle jäsenvaltioiden kanssa sekä OLAFin ja paikallisten valvontaviranomaisten toiminnan tehostamiselle;

43.

korostaa, että EU:n lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltiot ilmoittavat kaikista sääntöjenvastaisuuksista kahden kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päätyttyä, jossa sääntöjenvastaisuudesta tehtiin alustava hallinnollinen tai oikeudellinen tutkimus ja/tai jossa ilmoitetusta sääntöjenvastaisuudesta saatiin uutta tietoa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuna kansallisten hallintomenettelyjen yksinkertaistamisen, jotta voidaan lyhentää sääntöjenvastaisuuden tunnistamisajankohdan ja siitä ilmoittamisen välistä aikaa;

44.

kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen menettelyn EY:n taloudellisia etuja rikosoikeudellisesti suojaavan direktiivin (2001/0115(COD)) hyväksymiseksi, jonka neuvosto on estänyt vuodesta 2002, ja keskinäistä hallinnollista avunantoa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisessa koskevan asetuksen (2004/0172(COD)) hyväksymiseksi, jonka neuvosto on estänyt vuodesta 2005;

45.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, OLAFin valvontakomitealle ja OLAFille.