Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62009CN0479

Asia C-479/09: Valitus, jonka Evets Corp. on tehnyt 26.11.2009 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) yhdistetyissä asioissa T-20/08 ja T-21/08, Evets Corp. v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 23.9.2009 antamasta tuomiosta

EUVL C 24, 30.1.2010, p. 39–40 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

30.1.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/39


Valitus, jonka Evets Corp. on tehnyt 26.11.2009 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) yhdistetyissä asioissa T-20/08 ja T-21/08, Evets Corp. v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 23.9.2009 antamasta tuomiosta

(Asia C-479/09)

2010/C 24/69

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Evets Corp. (edustaja: Solicitor S. Ryan)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion

toteaa, että menetetyn määräajan palauttamista koskeva pyyntö esitettiin asetuksen N:o 40/94 (1) 78 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa

palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta se puolestaan voi palauttaa asian valituslautakunnan käsiteltäväksi, jotta tämä ratkaisee asiakysymyksen, joka koskee sitä, noudatettiinko kyseessä olevan tavaramerkin uudistamisen yhteydessä asianmukaista huolellisuutta

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut yhteisöjen tuomioistuimessa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

Esillä oleva valitus koskee neuvoston asetuksen N:o 40/94 (yhteisön tavaramerkkiasetus) 78 artiklan 2 kohdan mukaista hakemusta menetetyn määräajan palauttamiseksi. Esillä olevan tavaramerkin rekisteröinti oli umpeutunut, koska uudistamismaksua ei ollut maksettu.

2)

Tavaramerkin haltija oli antanut uudistamismaksujen maksamisen kolmannen osapuolen tehtäväksi. Tahattoman virheen johdosta uudistamismaksua ei kuitenkaan ollut maksettu määräpäivään mennessä.

3)

SMHV antoi tavaramerkkien poistamiset rekisteristä tiedoksi tavaramerkin haltijan lailliselle edustajalle, joka ei ollut mainittu kolmas osapuoli, jonka vastuulla oli uudistamismaksun maksaminen. Edustaja toimitti tiedonannot edelleen tavaramerkin haltijalle, joka vastaanotti ne useita päiviä myöhemmin.

4)

Tämän jälkeen tavaramerkin haltija esitti hakemuksen menetetyn määräajan palauttamiseksi tavaramerkkiasetuksen 78 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Hakemus jätettiin alle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tavaramerkin haltija sai tiedon rekisteröinnin umpeutumisesta, mutta yli kahden kuukauden kuluttua siitä, kun laillinen edustaja sai tiedonannot.

5.

Asetuksen 78 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että pyyntö esitetään kirjallisena kahden kuukauden määräajassa noudattamatta jättämisen perusteen lakattua. Esillä olevassa valituksessa on ongelmana se, kuinka määräajan alkamishetki on määritettävä.

6)

Tavaramerkin haltija väittää, että merkityksellinen päivä on päivä, jolloin se sai ilmoituksen. Se oli täyttänyt kolmannen osapuolen välityksellä velvollisuuden maksaa uudistamismaksut. Tavaramerkin haltija sai tiedon virheestä ja mahdollisuuden noudattamatta jättämisen perusteen korjaamiseksi vasta saatuaan mainitun ilmoituksen.

7)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hyväksyi kuitenkin SMHV:n näkemyksen siitä, että merkityksellinen ajankohta on päivä, jolloin tavaramerkin haltijan laillinen edustaja, jolle SMHV oli tiedonannon lähettänyt, sai tämän tiedonannon. SMHV nojautui asetuksen N:o 2868/95 77 sääntöön, jonka mukaan ”kaikilla SMHV:n asianmukaisesti nimetylle edustajalle toimitetuilla ilmoituksilla tai muilla tiedonannoilla on sama vaikutus kuin jos ne olisi toimitettu edustetulle henkilölle”.

8)

Tavaramerkin haltija vetoaa valituksessaan seuraaviin perusteisiin:

i)

Mainitussa 77 säännössä olevan olettaman tarkoituksena on se, että SMHV vapautuu ilmoitusvelvollisuudestaan, kun se lähettää ilmoituksen osapuolen edustajalle asioissa, joiden osalta edustaja on toimivaltainen toimimaan. SMHV:lla ei ole velvollisuutta muihin toimiin. Esillä olevassa asiassa ei voida pätevästi katsoa tilanteen olevan näin.

ii)

Määräajan ”noudattamatta jättämisen peruste” lakkaa uudistamismaksujen määräaikojen osalta silloin, kun itse tavaramerkin haltija ja/tai henkilö, jonka haltija on nimenomaisesti valtuuttanut vastaamaan tästä maksusta, todella tulee tietoiseksi tahattomasta maksamatta jättämisestä. Kaikilla muilla tulkintatavoilla tehtäisiin kyseinen säännös merkityksettömäksi. Erityisesti ammattimainen edustaja tietää aina merkitykselliset määräajat, ja hänen oletetaan olevan tietoinen niistä, joten sillä, että SMHV lähettää ilmoituksen tällaiselle edustajalle, ei normaalisti ole merkitystä missään tapauksessa.

iii)

Uudistamismaksujen maksaminen on yksinkertainen varojensiirto, joka ei edellytä laillista edustamista. Osapuoli voi näin ollen maksaa nämä maksut itse tai sen voi tehdä kuka tahansa muu henkilö. Silloin kun osapuolen edustajalla, joka edusti osapuolta SMHV:ssa käydyssä menettelyssä, ei ole myös erillistä vastuuta uudistamismaksujen maksamisesta, maksamatta jättämisestä ilmoittamisella tälle edustajalle ei ole merkitystä. Mainitulla edustajalla ei ole laillista vastuuta toimia tällaisen ilmoituksen johdosta (vaikka hän voikin lähettää sen edelleen asiakkaalleen ammattieettisistä syistä).

iv)

Esillä olevien tosiseikkojen kaltaisessa tilanteessa muita tarkoituksia varten toimiva edustaja ei ole ”asianmukaisesti nimetty edustaja” uudistamismaksujen maksamista varten. Tälle henkilölle tehty ilmoitus ei näin ollen ole säännön 77 mukainen, eikä se merkitse säädetyn olettaman toteutumista.

v)

Yhteenvetona voidaan todeta, että merkityksellisenä henkilönä on pidettävä sitä, joka on vastuussa kyseessä olevan toimen toteuttamisesta. Määräaika hakemuksen tekemiseksi voi alkaa kulua vasta, kun tämä henkilö saa tiedon noudattamatta jättämisestä.

vi)

Vaikka eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen määräykset eivät varsinaisesti ole sitovaa yhteisön oikeutta, ne on kuitenkin selvästi otettava huomioon. Jos Euroopan patenttivirasto on antanut ratkaisuja samoista kohdista, on erittäin suotavaa, että näitä kohtia tulkitaan samalla tavoin. Mikäli tulkinnat poikkeavat toisistaan, jommankumman tulkinnoista on oltava virheellinen. Valittaja väittää, että Euroopan patenttiviraston samoista kysymyksistä antamat ratkaisut ja mainitun viraston päätelmät ovat oikein.


(1)  Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1).


Top