27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/74

1.1

Komitea pitää tarpeellisena ehdotusta luoda eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework, EQF), sillä tutkintojen ja ammattipätevyyden asianmukainen avoimuus edistää unionin sisällä tapahtuvaa liikkuvuutta sekä mahdollistaa sääntöjenmukaisen ja yleisen pääsyn eurooppalaisille työmarkkinoille, koska tietyssä jäsenvaltiossa hankittuja todistuksia voidaan viitekehyksen ansiosta hyödyntää toisessa jäsenvaltiossa. Komitea panee kuitenkin ehdotetussa mallissa merkille joukon hankaluuksia, jotka saattavat vaikeuttaa sen käyttöönottoa. Niihin kiinnitetään huomiota tässä lausunnossa.

1.2

ETSK panee merkille, että ehdotus on päätetty hyväksyä suosituksena, joka Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 249 artiklan mukaan ei ole oikeudellisesti sitova.

1.3

ETSK katsoo, että mallin ja etenkin ammattitutkintojen kuvausta on selkiytettävä ja yksinkertaistettava, jotta sekä ylipäätään kansalaisten että yritysten ja asiantuntijoiden on helpompi ymmärtää niitä. Yksinkertaistamisen lisäksi mallissa tulisi olla liite, jota jäsenvaltiot voisivat käyttää tukenaan omia kansallisia tutkintojen viitekehyksiä täydentäessään. Näin aiottu viitejärjestelmä olisi kaikilta osin yhtenäinen.

2.1

ETSK:n lausunnon aiheena oleva ehdotus vastaa yhtä Lissabonissa vuonna 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteista. Tuolloin pääteltiin, että parantamalla tutkintojen avoimuutta ja edistämällä elinikäistä oppimista eurooppalaisia perus- ja ammattikoulutusjärjestelmiä onnistuttaisiin muuttamaan siten, että saavutettaisiin neuvoston asettamat Euroopan kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

2.2

Barcelonassa vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto esitti toistamiseen edellä mainitun päätelmän. Elinikäisestä oppimisesta vuonna 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotettiin edistämään yhteistyötä ja rakentamaan yhteyksiä virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välille. Tätä pidettiin välttämättömänä edellytyksenä eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen luomiselle Bolognan prosessissa saavutettujen tulosten pohjalta. Näin pyritään siihen, että eurooppalaiset perus- ja ammattikoulutusjärjestelmät olisivat vuonna 2010 laadultaan maailman huipputasoa.

2.3

Sevillassa niin ikään vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota laatimaan tiiviissä yhteistyössä neuvoston ja jäsenvaltioiden kanssa viitekehyksen perus- ja ammattikoulututkintojen tunnustamiseksi.

2.4

Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2004 laaditussa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa korostettiin tarvetta kehittää eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Kööpenhaminassa syksyllä 2004 pidetyssä neuvoston huippukokouksessa tähdennettiin niin ikään tarvetta asettaa etusijalle avoimen ja joustavan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen laatiminen ottamalla lähtökohdaksi avoimuus ja tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen, jotta se muodostaisi koulutusalan yhteiset puitteet.

2.5

Bergenissä järjestettiin keväällä 2005 korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministereiden tapaaminen, jossa hyväksyttiin korkea-asteen koulutuksen eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Ministeritapaamisessa korostettiin olevan tärkeää varmistaa, että eurooppalainen korkeakoulutusalue ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys täydentävät asianmukaisella tavalla toisiaan.

2.6

Myös tarkistettuun Lissabonin strategiaan liittyvissä työllisyyden suuntaviivoissa 2005-2008 korostetaan tarvetta varmistaa joustavat oppimisväylät sekä lisätä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkumismahdollisuuksia parantamalla tutkintojen avoimuutta ja arkioppimisen validointia.

2.7

Eurooppa-neuvosto kehotti maaliskuussa 2005 hyväksymään eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vuonna 2006. Päätöslauselma ratifioitiin maaliskuussa 2006 pidetyssä neuvoston huippukokouksessa.

2.8

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop ja Bolognan prosessin seurantaryhmä ovat tehneet komission kanssa yhteistyötä, ja komissio on kuullut sidosryhmiä järjestelmällisesti. Kaikki Koulutus 2010 -työohjelmaan osallistuvat 32 maata, työmarkkinaosapuolet, ammattialajärjestöt, oppilaitokset ja valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ovat puolestaan olleet mukana valmistelemassa keskusteluasiakirjaa [”Kohti elinikäisen oppimisen eurooppalaista tutkintojen viitekehystä”] Towards a European Qualifications Framework for Lifelong Learning  (1). Asiasta on keskusteltu Budapestissa helmikuussa 2006 järjestetyssä konferenssissa, ja sitä ovat työstäneet komissiota avustaneet asiantuntija- ja konsulttiryhmät. Nyt tehty ehdotus, ja varsinkin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF:n) kuvaus, on laadittu edellä mainituista lähtökohdista.

2.9

Kun oli tutkittu sitä, miten erimuotoiset ehdotukset eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamiseksi vaikuttavat, päädyttiin antamaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi.

2.10

Euroopan parlamentti antoi syyskuun 2006 lopussa mietinnön eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomisesta (2).

3.1

Ehdotus suositukseksi sisältää viitekehyksen, jonka avulla jäsenvaltioiden tutkintojärjestelmien tutkintotasoja voidaan vertailla keskenään. Viitekehys perustuu kahdeksaan viitetasoon, joita kuvataan oppimisen tuloksilla. Se kattaa yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen sekä ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Ehdotukseen sisältyy suositusteksti, joukko määritelmiä ja kaksi liitettä. Toisessa liitteessä kuvataan EQF:n tasoja ja toisessa esitetään koulutuksen laadunvarmistusperiaatteet.

3.2

Euroopan parlamentti ja neuvosto suosittavat, että jäsenvaltiot

3.3

Euroopan parlamentti ja neuvosto kannattavat komission aikomusta

3.4

Liitteessä I kuvataan viitetasoja ja määritellään ne yksittäisten oppimistulosten mukaan. Viitetasot perustuvat siihen, mitä henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Tieto-, taito- ja pätevyystasoja kuvataan näiden osatekijöiden perusteella.

4.1

Komitea suhtautuu myönteisesti tarkasteltavana olevaan ehdotukseen suositukseksi lukuun ottamatta huomioita, joita se esittää käsillä olevassa lausunnossaan. Komitea katsoo, että tutkintojen ja ammattipätevyyden asianmukainen avoimuus edistää unionin sisällä tapahtuvaa liikkuvuutta sekä mahdollistaa säännönmukaisen ja yleisen pääsyn eurooppalaisille työmarkkinoille, koska tietyssä jäsenvaltiossa hankitut todistukset voidaan tunnustaa ja niitä voidaan hyödyntää toisessa jäsenvaltiossa.

4.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausunnon (3) aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta” (4). Lausunnon päätelmissä komitea ilmaisi kannattavansa yhteistä foorumia, joka kattaisi kaikkien tutkintojen tunnustamisen, ts. korkeakoulututkinnot, perus- ja ammattitutkinnot sekä epävirallisen ja arkioppimisen avulla suoritetut tutkinnot. Komitea katsoo, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on merkittävä askel kohti tutkintojen tunnustamista ja avoimuutta.

4.3

Koska eurooppalainen tutkintojen viitekehys perustuu oppimistuloksiin, sen olisi omalta osaltaan parannettava työmarkkinoiden tarpeiden ja koulutustarjonnan keskinäistä vastaavuutta. Se helpottaa myös epävirallisen ja arkioppimisen validointia sekä edistää samalla tutkintojen siirtoa maasta ja koulutusjärjestelmästä toiseen. Kaikki nämä arvot ovat ETSK:n mielestä aloitteen tärkein anti viitetasojen työllisyysvaikutusten lisäksi.

4.4

Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä on huomioitava yksilölliset oppimistarpeet: tietojen validointi, taidot, taitojen sosiaalinen integrointi, työllistyminen sekä henkilöresurssien kehittäminen ja hyödyntäminen. Eurooppalaisten työntekijöiden epävirallisen ja arkioppisen validointi on asetettava yhdeksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tärkeimmistä tavoitteista.

4.5

Komitea katsoo, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys selkiyttää eurooppalaisia koulutusjärjestelmiä ja tuo ne ylipäätään aiempaa paremmin kansalaisten ulottuville. Euroopan unionin työntekijöillä ja heidän mahdollisilla työnantajillaan on oltava viitekehys, jonka avulla voidaan vertailla kansalaisen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa suorittamia tutkintoja muiden jäsenmaiden viitetutkintoihin henkilön halutessa muuttaa maihin työskentelytarkoituksessa. Komitea pitää myönteisenä sitä, että ehdotus silottaa entisestään tietä liikkumiselle valtiosta toiseen. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen olisi kehitettävä koulutusjärjestelmien välisiä yhteyksiä sekä helpotettava yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden henkilöiden liikkuvuutta.

4.6

Kun asiaa tarkastellaan komission suositusehdotuksesta tekemän vaikutusarvioinnin (5) valossa, komitea ymmärtää eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen säädöstyypin valinnan ja myöntää jäsenvaltioiden olevan koulutuspoliittisissa ja liikkuvuutta koskevissa asioissa enemmän tai vähemmän suositusten kannalla. Komitea katsoo kuitenkin, että koska suositus ei ole sitova eikä siis oikeudellisesti velvoittava, sen soveltamisaika saattaa jäädä lyhyeksi, eikä sillä keskipitkällä aikavälillä päästä toivottuun tavoitteeseen, varsinkaan, jos viitteeksi on määrä ottaa oletettu kunkin jäsenvaltion kansallinen tutkintojen viitekehys (National Qualifications Framework, NQF).

4.7

Mahdollinen skenaario on entistäkin monitahoisempi, kuten Budapestissa helmikuussa 2006 pidetyn konferenssin tulokset osoittavat: viisi unionimaata on jo laatinut kansallisen tutkintojen viitekehyksen ja muissa maissa niiden laadinta on joko käynnissä tai ne ovat joko ilmaisseet aikovansa laatia viitekehyksen tai suhtautuvansa sen laadintaan myönteisesti tai eivät aio laatia maalleen kansallista tutkintojen viitekehystä.

4.8

Tästä lähtökohdasta käsin on odotettavissa, että hankkeen toteuttaminen saattaa olla hyvin vaikeaa ja että ilman kansallista tutkintojen viitekehystä eurooppalainen tutkintojen viitekehys jää sisällöttömäksi, sillä kuten komissio asiakirjassaan ”Towards a European Qualifications Framework for Lifelong Learning” (6) aivan oikein toteaa, ”EQF:n kannalta paras lähestymistapa olisi, että kukin maa ottaisi käyttöön kansallisen tutkintojen viitekehyksen ja yhdistäisi sen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen”.

4.9

Komitea katsoo, että eri maiden ja koulutusalojen virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen tuloksena suoritettujen erimuotoisten tutkintojen todellinen validointi ja tunnustaminen on asetettava etusijaan sekä lisättävä samalla avoimuutta ja tehostettava laadunvarmistusta. Komitea yhtyy näin kirjaimellisesti neuvoston 27. kesäkuuta 2002 antamaan päätöslauselmaan elinikäisestä oppimisesta (7). Komitea muistuttaa, että päätöslauselmassa neuvosto kehottaa komissiota laatimaan viitekehyksen korkeakoulu- ja ammattitutkintojen tunnustamiseksi. Komitea painottaa uudessa argumentoinnissaan, ettei eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kahdeksan viitetason määrittelemistä voida jättää prosessin loppuvaiheeseen eikä jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti päätettäväksi suosituksen muodossa annettavalla säädöksellä.

4.10

ETSK:n mielestä komission on selvitettävä, mitä tapahtuisi, jos yksi tai useampi jäsenvaltio eivät laadi kansallista tutkintojen viitekehystä tai eivät liitä sitä eurooppalaiseen viitekehykseen. Komitean mielestä komission onkin aiheellista tutkia tällaista tulevaisuudennäkymää ja etsiä siihen mahdollisia ratkaisuja, jottei vastaisuudessa kävisi niin, ettei odottamattomiin tilanteisiin kyetä reagoimaan. Lopullisessa asiakirjassa jäsenvaltioita on kannustettava hyväksymään väline.

4.11

ETSK ei pyri luomaan Euroopan unioniin yhdenmukaista koulutusjärjestelmää eikä sanelemaan jäsenvaltioille, millaisia tutkintoja niiden oppilaitoksissa on suoritettava. Komitea välittää vain viestin, että asteittaisten pyrkimysten eri jäsenvaltioissa suoritettavien tutkintojen avoimuuteen, tunnustamiseen ja siirrettävyyteen on oltava vakaita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioissa on myös oltava kehittyneitä laadunvarmistusmekanismeja, etenkin todistuksia antavia tahoja. Ilman kyseisiä toimintapuitteita opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuus ei ole mielekästä, ja viitekehyksen puute vaikeuttaa työntekijöiden liikkuvuutta.

Kansallista tutkintojen viitekehystä koskevat päätökset olisi tehtävä valtakunnallisella ja aluetasolla yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinaosapuolten olisi yhdessä vastuuviranomaisten kanssa määriteltävä ja pantava täytäntöön periaatteet, säännöt ja tavoitteet, joita kansallisen tutkintojen viitekehyksen laadinnassa noudatetaan. Myös asiaa sivuavien kansalaisjärjestöjen rooli on otettava huomioon.

4.12

Suositusehdotuksen mukaan eurooppalaista tutkintojen viitekehystä varten on tarkoitus perustaa neuvoa-antava ryhmä seuraamaan, koordinoimaan ja lujittamaan tutkintojärjestelmien ja EQF:n välisten yhteyksien vahvistamisprosessin laatua ja johdonmukaisuutta. Komitea katsoo, että kun otetaan huomioon ryhmään ehdotettujen jäsenten ammattipätevyys, ryhmän tehtävänä olisi oltava myös kansallisten tasojen ja viitekehyksen välisten yhteyksien validointi, ennen kuin tasojen väliset yhteydet vahvistetaan, jotta kansallisten järjestelmien ja eurooppalaisen viitekehyksen välisiä yhteyksiä vahvistettaessa noudatetaan varmasti yhtenäisiä kriteerejä.

5.1

Suositusehdotuksen suomenkielisen toisinnon sivulla 11 viitataan Euroopan unionin kaikkiin 25 jäsenvaltioon. Viittausta on muutettava ja sisällytettävä siihen viimeisimmän laajentumisen jälkeen unioniin kuuluvat kaikki 27 jäsenvaltiota.

5.2

Komitea katsoo, että suosituksessa jäsenvaltioille asetetut määräajat, etenkin suosituksessa n:o 2 tarkoitettu määräaika, on liian aikainen, kun otetaan huomioon eri valtioiden kansallisten tutkintojen viitekehysten nykytila. Komitea tulkitsee määräajan pikemminkin toiveenomaiseksi, mutta huomauttaa, että todellisuus antaa viitteitä siitä, että määräaika tulee olemaan pidempi.

5.3

Ehdotetussa suosituksessa jätetään komission tehtäväksi seurata toteutettuja toimenpiteitä, tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle saaduista kokemuksista sekä mahdollisesti tarkistaa suositusta (kohta 3). Komitea katsoo, että komission laatiman kertomuksen vastaanottajiin olisi lisättävä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, jotta tekstissä huomioitaisiin käytännössä EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan henki.

5.4

Ehdotetun suosituksen liitteessä I kuvataan kriteerit, joiden perusteella tasot yhdistetään. Komitean mielestä kuvauksia olisi yksinkertaistettava, jotta ne olisivat helppotajuisempia, selkeämpiä ja konkreettisempia, ja niissä käytettävän kielen olisi oltava vähemmän akateemista ja lähempänä ammattikoulutusta. Kuvausliitettä voitaisiin täydentää selittävällä liitteellä, jossa tutkinnot sijoitettaisiin tasoihin. Tämä helpottaisi tutkintojen myöhempää vertailua siirrettäessä niitä jäsenvaltiosta toiseen.

5.5

Selkeä määrittely helpottaa tarkasteltavassa asiakirjassa käytettyjen termien merkityksen ymmärtämistä. Komitea katsoo, että eräät asiakirjassa ”Towards a European Qualifications Framework for Lifelong Learning” (8) annetuista määritelmistä ovat selkeämpiä kuin tarkasteltavana olevan suositusehdotuksen määritelmät. Komitea ehdottaa esimerkiksi, että pätevyyden määritelmä muutettaisiin edellä mainitun [englanninkielisen] asiakirjan sivulla 47 käytetyksi määritelmäksi.

5.6

Komitea on komission kanssa yhtä mieltä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kolmen korkeimman tason (alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tohtorintutkinnon) vastaavuudesta Bolognan prosessin mukaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen kanssa. Näillä koulutustasoilla hankitut tiedot, taidot ja pätevyys on luokiteltava saadun yliopistokoulutuksen mukaan.

5.7

Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden kaikilla koulutustasoilla on edelleen aiheellista käyttää laatukriteereitä. Komitea on useaan otteeseen ilmaissut tämänsuuntaisen kantansa sekä lausunnossaan aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta yhteistyöstä korkeakouluopetuksen laadun arvioinnissa” (9) että lausunnossaan ”Ehdotus: neuvoston ja Euroopan parlamentin suositus eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa” (10). Viimeksi mainitussa lausunnossa komitea toteaa seuraavaa: ”Vaatimus korkeatasoisesta opetuksesta ja koulutuksesta on keskeinen seikka, mikäli halutaan saavuttaa Lissabonin strategiassa vahvistetut tavoitteet.”

5.8

Komitea on komission kanssa yhtä mieltä ehdotetun suosituksen liitteen II sisällöstä. Komitea katsoo kuitenkin, että liitteen II otsikkona olisi oltava ”Koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista koskevat periaatteet”, ja liitteen teksti olisi mukautettava vastaamaan kyseistä otsikkoa. Näin liite vastaisi koulutusalan nykyisiä suuntauksia.

5.9

Komitea suosittaa, että jäsenvaltiot, niiden oppilaitokset ja työmarkkinaosapuolet noudattaisivat työskentelyssään Euroopan laadunhallintajärjestön EFQM:n mallia. Oppilaitokset voisivat ottaa jatkuvan laadunparantamisprosessin lähtökohdaksi tämän Euroopan unionin puoltaman akkreditoidun mallin.