52003AE0935

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa"

(KOM(2002) 714 lopullinen)

(2003/C 234/18)

Komissio päätti 12. joulukuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. kesäkuuta 2003. Esittelijä oli John Simpson.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16. ja 17. heinäkuuta 2003 pitämässään 401. täysistunnossa (heinäkuun 17. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 113 puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Tiivistelmä

1.1. ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteellisuuteen, kun se on valmistellut ja julkaissut käsillä olevan tiedonannon.

1.2. Tiedonannossa käsiteltävät kysymykset koskevat kahta toisiinsa liittyvää osa-aluetta. Ensinnäkin kyseessä on ajankohtainen katsaus EU:n teollisuudelle merkittäviin kysymyksiin. Toiseksi, unioni valmistautuu parhaillaan laajentumiseen, joten on tarkoituksenmukaista tarkastella laajentumisen vaikutuksia myös teollisuuteen (sekä nykyisessä EU:ssa että unioniin liittyvissä valtioissa).

1.3. ETSK ymmärtää, että tiedonanto on ennen kaikkea yleisesitys useista asiaa koskevista kysymyksistä, eikä sen tavoitteena ei ole tarjota yksityiskohtaisia poliittisia ratkaisuja. Asioiden loogisen etenemisen kannalta on kuitenkin perusteltua, että komissio ryhtyy tämän jälkeen toteuttamaan aktiivisia poliittisia toimia teollisen kehityksen tukemiseksi. ETSK voi tukea tätä työtä tarjoamalla komission käyttöön asiantuntemustaan ja antamalla aiheesta lausuntoja.

1.4. ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannon antamaan positiiviseen panokseen asiassa. Komitea epäilee kuitenkin, että EU:n laajentuminen aiheuttaa enemmän ongelmia kuin komissio osaa odottaa. Komission tulisi siksi seurata tarkasti laajentumisen odotettavissa olevia vaikutuksia sekä tarkastella toimenpiteitä, joita saatetaan tarvita kielteisten vaikutusten kumoamiseksi.

1.5. Komitea katsoo, että teollisuuspolitiikan välineitä sovellettaessa on otettava huomioon ehdokasmaiden erityistarpeet. Kyseisten erityistarpeiden yksilöiminen sekä komission suhtautuminen niihin ovat erityisen tärkeitä kysymyksiä tulevina vuosina.

1.6. ETSK on huolestunut siitä, että useilla aloilla laajentumisen vaikutus on saatettu arvioida puutteellisesti.

1.7. Yhtenäismarkkinoiden laajentumisen kannalta on kriittistä, että useiden uusien jäsenvaltioiden perusrakenteet ovat edelleen jäljessä muun Euroopan unionin tasosta. Ensisijaiset tavoitteet sekä rahoitusmekanismit tulisi arvioida (ja määrittää samalla yhteisöltä saatava tuki), jotta infrastruktuurin keskeiset osat, kuten Euroopan laajuiset verkot, voidaan uudistaa.

1.8. Teollisuuspolitiikan toimintaedellytysten parantamiseksi on oleellisesta, että useat yhteismarkkinoiden toteuttamiseen (15-jäsenisessä) unionissa tähtäävät keskeneräiset toimenpiteet pannaan täytäntöön. Asiaan on tosin kiinnitetty huomiota usein ennenkin.

1.9. ETSK suhtautuu myönteisesti komission valmiuteen tarkastella aloja, jotka kärsivät erityisistä taloudellisista vaikeuksista. Tavoitteena on tutkia täydentävien (vertikaalisten) poliittisten toimien mahdollista hyötyä kestävän kasvun tukemisessa.

1.10. ETSK toteaa, että yhteisön laajentumiseen sopeutuminen aiheuttaa todennäköisesti rajaseuduilla paikallisia rajanylittäviä vääristymiä. Komitean mielestä tällaiseen kehitykseen on puututtava yhteisin toimin. Yhteisön on ryhdyttävä toimenpiteisiin Interreg-ohjelmiin (ja muihin vastaavanlaisiin erityisaloitteisiin) sisältyvän asiantuntemuksen hyödyntämiseksi sekä määritettävä toimintapuitteet paikallistasoa lähellä toimiville julkisille instituutioille.

1.11. Komission tiedonanto on hyödyllinen siksi, että sen luomissa puitteissa on entistä helpompi ymmärtää teollisuuden kehittämiseen yhteisössä kohdistuvat paineet. Teollisuuden itsensä, teollisuusjärjestöjen, paikallis- ja aluehallinnon, jäsenvaltioiden hallitusten sekä yhteisön yhteisissä pyrkimyksissä on tunnustettava tarve ylläpitää ja edistää teollisuuden kilpailukykyä tavalla, joka mahdollistaa kestävän ja elinkelpoisen kehityksen tulevaisuudessa. ETSK kannattaa tätä tiedonannon keskeistä teemaa.

1.12. ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannossa hahmoteltuun ehdotukseen, joka koskee kaikkien teollisuuteen vaikuttavien EU:n politiikkojen jatkuvan tarkistusprosessin käynnistämistä. Komitea kannattaa tällaista politiikanteon myönteistä uudelleenarviointia ja hyväksyy vaikutusten evaluointiin perustuvien arviointimenetelmien käytön.

1.13. ETSK:n sekä työmarkkinaosapuolten kanssa käytävä vuoropuhelu vaikuttaa ratkaisevalla, myönteisellä tavalla teollisuuspolitiikan vaikutusten tehostettuun ja uudelleen suunnattuun painottamiseen.

1.14. Komission jäsen Erkki Liikanen kuvaili käsiteltävänä olevaa komission tiedonantoa ensimmäiseksi askeleeksi laajemmassa prosessissa, jolla teollisuuspolitiikka palautetaan politiikanteon asialistalle. ETSK kannattaa tätä näkemystä.

2. Johdanto

2.1. Euroopan unioni on edelleen äärimmäisen riippuvainen teollisuutensa vahvuudesta ja elinvoimaisuudesta, sillä ala vaikuttaa keskeisellä tavalla unionin taloudelliseen kehitykseen. Teollisuuden vahvuus ja kasvunäkymät riippuvat alan kilpailukyvystä, joka puolestaan riippuu yksittäisiä yrityksiä valvovien ja niiden toimintaan osallistuvien tahojen toimenpiteistä sekä virallisten elinten, jäsenvaltioiden hallitusten sekä yhteisön toimielinten tukitoimista.

2.2. Teollisuuden rakenteiden toimivuus on aina ollut ja tulee alati olemaan keskeisen tärkeää Euroopan talouden kehitykselle. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopan unionin tulee analysoida yksityiskohtaisesti teollisuuden kehitykseen vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on tarjota politiikanmuotoilua ja päätöksentekoa helpottavaa tietoa yhteisön toimielinten välityksellä paitsi koko yhteisölle mutta myös jäsenvaltioille.

2.3. Komission tiedonannon johdannossa todetaan: "Teollisuuspolitiikka on keskeisessä asemassa autettaessa EU:ta täyttämään Lissabonissa ja Göteborgissa asetetut tavoitteet. - - Tässä tilanteessa teollisuuspolitiikan tarkistaminen on ajankohtaista, jotta voidaan varmistaa, että EU:lla on välineet laajentuneen unionin tarpeisiin vastaamiseksi"(1).

2.4. Teollisuuspolitiikka on moniulotteista. Useat talouspoliittiset tekijät EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa vaikuttavat teollisuuspolitiikan muotoiluun. Jotkin teollisuuspoliittiset kysymykset koskevat myös muita politiikanaloja tai limittyvät niiden kanssa. Tärkeimpiä esimerkkejä tästä ovat todellisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävät pyrkimykset, tehokkaan ja tasavertaisen kilpailupolitiikan kehittäminen, tarkoituksenmukaisen ulkomaankauppapolitiikan vahvistaminen (etenkin siksi, että kyseinen politiikka vaikuttaa tekstiili-, teräs- ja laivanrakennusteollisuuden kaltaisiin perinteisiin teollisuudenaloihin), pyrkimykset tehostaa tutkimus- ja kehityspolitiikan soveltamista, markkinoiden avaaminen parantamalla julkisiin hankintoihin liittyviä mahdollisuuksia sekä ympäristö-, sosiaali- ja työllisyyspoliittiset kysymykset.

2.5. Joissakin suhteissa voidaan väittää, että teollisuuden menestys EU:ssa turvataan parhaiten varmistamalla yhtenäismarkkinoiden tehokas toiminta ja niiden laajentuminen: EU:n tulee muodostaa maailman laajimmat sisämarkkinat, jotka tarjoavat kaikille tuottajille saman mittakaavaedun ja joiden avulla varmistetaan, että kaikkia toimijoita koskevat samat, jäsenvaltioiden rajoista riippumattomat kilpailusäännöt.

2.6. Teollisuuspolitiikka ei ole tärkeää ainoastaan teollisuustuotannon näkökulmasta eikä koske pelkästään sitä. Useiden teollisuutta tukevien politiikkojen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota niiden vaikutuksiin myös muilla aloilla, kuten palvelualalla. Lisäksi tulee ottaa huomioon teollisuustuotannon ja siihen liittyvien palveluiden yhä lisääntyvä keskinäinen riippuvuus.

2.7. Jotta sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, teollisuuspolitiikka tulisi muotoilla siten, että se edistää EU:n jäsenvaltioiden talouskasvua muun muassa teollisuustuotteiden markkinoiden kasvattamiseksi.

2.8. Teollisuuspolitiikan tavoitteina tulisi olla 1) luoda kilpailukykyiset eurooppalaiset markkinat, joilla ei esiinny vääristymiä tai häiriöitä, 2) edistää tuottavuuden kasvua suosivien olosuhteiden syntymistä vahvistamalla ja hyödyntämällä mahdollisuuksia, joita innovaatiotoiminta ja teollisuuden uudet organisaatiomuodot tarjoavat, ja 3) parantaa yritysten kilpailukykyä EU:ssa.

2.9. EU:n teollisuuspolitiikka liittyy monilla tavoilla unionin muuhun, koko yhteisöä koskevaan toimintaan, jäsenvaltioiden hallitusten toimiin sekä jäsenvaltioiden sisäisiin institutionaalisiin järjestelyihin. Teollisuuden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on siten elintärkeää noudattaa rationaalista ja koordinoitua lähestymistapaa, jonka puitteissa voidaan poistaa kaikki kyseisiin yhteyksiin liittyvät jännitteet.

2.10. Tavoitteena on tehdä EU:sta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous". Tämä edellyttää, että EU:sta tulee yhtenäinen talousalue ja että loput sisämarkkinoiden toteuttamisen tiellä olevat esteet poistetaan. Myös teollisuuden on tuettava kyseistä prosessia.

2.11. Kun Lissaboniin ja Göteborgiin kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmiä tarkastellaan yhdessä, käy ilmi, että talouspolitiikan kunnianhimoisena tavoitteena on edistää kestävää taloudellista kehitystä. Samalla tulee ottaa huomioon talouspolitiikan vaikutukset sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tehostaa ympäristönsuojelua.

3. Komission selvitys

3.1. Komission teollisuuspoliittisen selvityksen yhteydessä kiinnitetään selkeästi huomiota kilpailukyvyn keskeiseen merkitykseen, kun pyritään saavuttamaan Lissabonin huippukokouksessa asetettu tavoite, jonka mukaan unionista tehdään dynaaminen osaamistalous. Lisäksi tavoitteen saavuttamisen katsotaan riippuvan kyvystä ylläpitää ja kehittää teollisuustuotannon kilpailukykyä.

3.2. Tiedonannossa asiaa on tarkasteltu osittain sen selvittämiseksi, voidaanko vuonna 1990 perustetulla ja siitä lähtien kehitetyllä teollisuuspolitiikalla vastata globalisaation kiihtymisen luomien uusien olosuhteiden, laajentumisen ja kestävän kehityksen tavoitteen tuomiin haasteisiin.

3.3. Analyysin tulokset osoittavat, että teollisuuspolitiikan keskeisiä elementtejä on mahdollista harkita uudelleen ja että laajentumisen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää entistä paremmin, vaikka tätä ei sanotakaan suoraan tiedonannossa.

3.4. Etsiessään keinoja parantaa teollisuuden kilpailukykyä komissio yksilöi neljä keskeistä tekijää, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota: tieto, innovaatiotoiminta, yrittäjyys ja kestävän kehityksen vaatima suuntautuminen. Tukeakseen ensimmäistä näistä komissio viittaa koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämiseen tähtäävien tietopohjaisten investointien taustalla oleviin tärkeimpiin tekijöihin. Komissio korostaa, että innovaatiotoimintaa tarvitaan talouden kaikilla aloilla, ja toteaa, että on luotava vireää innovaatiotoimintaa suosiva ympäristö. Tarkastellessaan yrittäjyyden roolia komissio huomauttaa, että liian monet eurooppalaiset vaikuttavat (sen mielestä) vastahakoisilta ottamaan yrittäjyyteen liittyviä riskejä. Komitea epäilee, tulisiko yrittäjyyden lisäämistä korostaa ennemminkin yleisenä pyrkimyksenä kuin sellaiselle pienelle ihmisryhmälle suunnattuna erityismahdollisuutena, jonka jäsenistä vain harva on ollut aikaisemmin työttömänä. Korostaakseen kestävän teollisuustuotannon merkitystä komissio rohkaisee tekemään asianmukaisia aloitteita, joilla tuotantoa ja kulutusta ohjataan kestävän kehityksen edellyttämään suuntaan.

3.5. ETSK panee merkille, että analyysissa näyttää korostettavan sitä, että teollisuuspolitiikan tulisi tavallisesti olla perusluonteeltaan horisontaalista ja sen tavoitteena tulisi olla teollisuuden kilpailukyvylle edullisten puite-edellytysten takaaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen riippuu yrityspolitiikan välineistä, jotka antavat yrittäjille ja yrityksille mahdollisuuden toimia aloitteellisesti sekä hyödyntää ideoitaan ja tarjolla olevia mahdollisuuksia.

3.6. Tällainen horisontaalinen luokittelu sisältää kaikki kilpailuun liittyvät yhteisön politiikat, sisämarkkinoiden kehittämisen, tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisen, koulutusinvestoinnit sekä kauppajärjestelmiä ja kestävää kehitystä koskevat kysymykset. Vastaavasti Lissabonin toimintasuunnitelma antaa EU:lle erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa pyrkimyksiä tulevaisuuteen suuntautuneeseen horisontaaliseen teollisuuspolitiikkaan jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

3.7. Komissio toteaa, että politiikan käytännön toteutuksessa on otettava huomioon yksittäisten alojen erityispiirteet. Tämä huomautus saattaa osoittautua merkittäväksi. Horisontaalinen peruslähestymistapa tulisi siis sovittaa yhteen alakohtaisesti valittujen erityissovellusten kanssa. Tapauskohtaisten erityistarpeiden hyväksymisen voidaan katsoa merkitsevän alakohtaisten erityistoimenpiteiden vertikaalista soveltamista. Samalla kun kyseisillä erityistoimilla ei tule suosia epäoikeudenmukaisesti tiettyjä aloja toisten kustannuksella (mahdollisesti siksi, että taloudelliset voimat kehittyvät yleisen mielipiteen vastaiseen suuntaan), niiden käytön järkevyys riippuu siitä, missä määrin puite-edellytykset tulee sovittaa kunkin alan tarpeiden mukaisesti. Asia tulee ottaa huomioon myös politiikan suunnittelun yhteydessä siten, että tarvittavien muutosten helpottamiseksi on tarjolla riittävän pitkäaikaista tukea.

3.8. Komissio katsoo, että tiedonanto "aloittaa prosessin, jossa tarkastellaan sen teollisuuspolitiikan soveltamista ja tasapainoisuutta". Komissio kehottaa kuitenkin myös jäsenvaltioita tarkastelemaan kukin omaa teollisuuspolitiikkaansa erityisesti tiedonannossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

3.9. ETSK on tyytyväinen siihen, että sillä on mahdollisuus osallistua tähän tarkasteluun.

4. Yleistä

4.1. ETSK tukee teollisuuspolitiikan taustalla olevia perusperiaatteita, joiden mukaan on luotava kilpailuympäristö, joka antaa innovatiivisille yrityksille mahdollisuuden kilpailla menestyksellisesti globaaleilla markkinoilla. ETSK on lisäksi tyytyväinen yhtenäismarkkinoiden puitteiden luomisessa tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin, joiden ansiosta teollisuudella on entistä helpompi (mutta ei vielä täysin rajoittamaton) pääsy markkinoille nykyisessä 15-jäsenisessä unionissa, joka kasvaa pian 25-jäseniseksi ja myöhemmin mahdollisesti 27-jäseniseksi (tai vielä suuremmaksi). Tämä kilpailuympäristö yhdessä etuoikeutetun pääsyn sisämarkkinoille ja globaalien markkinoiden tehostuneen toiminnan kanssa tarjoaa mahdollisuuksia mutta luo myös uhkia, joita saattaa syntyä, kun ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset päättävät asettua yhtenäismarkkina-alueelle.

4.1.1. EU:n laajentuminen ei tietenkään merkitse pelkästään sitä, että teollisuuspolitiikan vaikutuksia tulee tarkastella 15 jäsenvaltion sijaan 25:ssa (tai 27:ssa) jäsenvaltiossa. Laajentumisen myötä myös rakenteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot sekä muut erot lisääntyvät, mikä tekee yhteisesti hyväksyttyjen poliittisten ratkaisujen löytämisen entistä vaikeammaksi. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana kilpailu 25 tulevan jäsenvaltion välillä on lisääntynyt erityisesti siksi, että liittyvät valtiot ovat tarjonneet erilaisia veroetuja yrityksille. Useat yritykset ovat siirtäneet toimintansa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen useista eri syistä, joista jotkin ovat liittyneet valtiontuilla käytävään hyödyttömään kilpailuun.

4.1.2. Teollisen kehitykseen tukemiseen tähtäävien uusien toimien muotoilu vaatii aikaisempina vuosina käytettyjen toimenpiteiden onnistumisen tai epäonnistumisen huolellista analyysia ja arviointia. Kyseisen arvioinnin seurauksena komission tulevat suositukset olisivat entistä paremmin perusteltuja.

4.2. Yhteisön tehtävänä on todellisuudessa tehostaa yhtenäismarkkinoiden toiminnan vaikutuksia kehittämällä ja panemalla toimeen poliittisia toimenpiteitä, jotka ovat luonteeltaan horisontaalisia. ETSK myöntää epäröimättä puite-edellytyksien pääluokkien merkityksen(2). Pääluokat sisältävät yleiset markkinapuitteet asettavat säännöt (kuten kauppaoikeus, kilpailusäännöt, verotusta ja työvoimaa koskevat säännöt ja teollis- ja tekijänoikeudet), tiettyjä tuotteita tai palveluita koskevat standardit määrittävät säännöt, markkinoiden toimintaa helpottavat instituutiot sekä laajemmat edellytykset, jotka määrittävät poliittisen vakauden turvaavat makrotaloudelliset puitteet.

4.3. Horisontaalisiin politiikkoihin liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat:

a) yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattaminen

b) innovaatiopolitiikan yleinen vahvistaminen tai sen soveltaminen erityisalojen tarpeiden mukaan sekä tähän liittyvät tutkimus- ja kehityskannustimet

c) yritysklustereiden etujen vahvistaminen

d) pyrkimykset vahvistaa alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta

e) sosiaalista vuoropuhelua helpottavat välineet

f) sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen erityisesti tehostamalla ammatillista koulutusta

g) yleishyödyllisten palveluiden tukeminen

h) fyysisen infrastruktuurin parantaminen

i) pyrkimykset lisätä opiskelijamääriä luonnontieteiden ja tekniikan sekä insinöörikoulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen aloilla

j) yritysrahoituksen parantaminen.

4.4. Viimeisimpien 50 vuoden aikana saavutettu menestys perustuu siihen, että kyseiset edellytykset on tähän mennessä hyväksytty melko laajasti kaikkialla yhteisössä. Jäljellä on tietysti edelleen paljon tehtävää. Huomattava osa näiden edellytysten täydellisen toteuttamisen vaatimista toimenpiteistä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan (esimerkiksi yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä), tai jäsenvaltiot päättävät niistä Euroopan unionin neuvostossa (esim. asianmukaisten yhteisönlaajuisten toimintalinjojen hyväksyminen).

4.5. ETSK panee merkille komission seuraavansisältöisen päätelmän, mutta tuo esille huolestuneisuutensa työpaikkojen katoamisen aiheuttamista sosiaalisista seurauksista: "Vaikka tulevien jäsenvaltioiden teollisuus on pitkälti valmis kilpailemaan laajentuneessa unionissa, syvempi integraatio aiheuttaa väistämättä joitakin paikallisia ongelmia. Rakenneuudistuksen jatkaminen on välttämätöntä erityisesti teräsalalla - -". Lisäksi komissio toteaa, että yhteisön säännöstön ja etenkin ympäristölainsäädännön noudattamisesta aiheutuvilla kustannuksilla saattaa lyhyellä aikavälillä olla kielteisiä vaikutuksia liikeyritysten kustannusrakenteeseen.

4.6. Kyseiset riskit ovat osoitus siitä, että EU:n on ryhdyttävä huolellisesti kohdennettuihin alakohtaisiin toimiin, joilla pyritään rohkaisemaan entistä kilpailukykyisemmän yritystoiminnan syntymistä. Samalla tulee kiinnittää huomioon myös siihen, että sopeutumisprosessi saattaa olla erittäin vaikea, mikä vaikuttaa joidenkin liikeyritysten ja niiden työntekijöiden asemaan.

4.6.1. Yritysrahoitus ja toimivat EU:n pääomamarkkinat ovat erittäin tärkeitä, kun ajatellaan EU:n pankkisektorin ongelmia, Basel II -keskustelua ja aivan yleisesti pääomamarkkinarahoituksen kasvavaa merkitystä EU:n teollisuudelle. Tämän vuoksi asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja yritysrahoituksen välineitä on parannettava.

4.7. Erittäin tärkeä laajentumiseen liittyvä yhteiskunnallinen kysymys on sen arvioiminen, missä määrin kehittyneen markkinatalouden luonnetta koskevien perusoletuksien ei voida katsoa koskevan yhtä lailla myös uusia jäsenvaltioita. Kehittyneen markkinatalouden kulttuurinen perintö sisältää sellaisia asioita kuin nykyaikaista liiketoimintaa säätelevät lainsäädäntöpuitteet, vahvan yrittäjäkulttuurin roolin ja tarpeen tunnustaminen sekä riskinoton hyväksyminen osana liiketoimintaa.

4.8. EU:n toimielinten tulee ottaa huomioon kyseiset asiat ja niiden luomat jännitteet.

4.9. ETSK ei ole kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä, että uusissa jäsenvaltioissa "laajentuminen on jo todellisuutta teollisuudelle ja se on avannut uusia mahdollisuuksia". Kun otetaan huomioon pelkästään se, että uudet jäsenvaltiot eivät ole vielä omaksuneet yhteisön säännöstöä kokonaan, väite, jonka mukaan laajentuminen on jo todellisuutta, ei vaikuta kovin perustellulta. Komitea onkin komission kanssa samaa mieltä siitä, että teollisuuspolitiikan välineitä on käytettävä tavalla, joka ottaa tulevien jäsenvaltioiden erityistarpeet huomioon. Kyseisten erityistarpeiden yksilöiminen sekä komission suhtautuminen niihin ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä tulevina vuosina. Erityistarpeet liittyvät toimintaympäristön muuttumisen vaatimiin investointeihin, sopeutumiseen ja ajanmukaistamisen, ja ne sisältävät muutakin kuin pelkästään kilpailukykyä koskevia lyhyen aikavälin kriteereitä.

4.10. ETSK on erityisen huolestunut siitä, että joillakin aloilla yhteisön laajentuminen johtaa siihen, että jotkin tuottavuudeltaan heikot ja kustannusrakenteeltaan kalliit tuotantolaitokset menettävät huomattavasti markkinaosuuksiaan tai kärsivät vakavia taloudellisia tappioita kun joutuvat kilpailemaan EU:ssa pitkään toimineiden yritysten kanssa. Toisaalta jotkin nykyisen EU:n alueella toimivat alat voivat unionin laajentuessa joutua kärsimään alhaisemmista kustannuksista aiheutuvasta kilpailusta. EU:n toimielinten tulee laatia koko unionia koskevia poliittisia toimia, joiden tavoitteena on henkilöresurssien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen 25-jäsenisessä unionissa. Yhtenä tavoitteena on välttää, että lyhyen aikavälin poliittiset toimet aiheuttavat uudelleenkoulutustarpeista sekä sosiaalisen tilanteen heikentymisestä johtuvia kohtuuttomia kustannuksia.

4.11. Laajentuminen saattaa toisaalta tarjota joillekin EU:ssa toimiville yrityksille entistä paremmat mahdollisuudet menestyä jatkuvasti kiristyvässä (sisäisessä ja ulkoisessa) kilpailussa, jos ne kykenevät käyttämään hyväkseen uusien jäsenvaltioiden suhteellisen edullista ja hyvin koulutettua työvoimareserviä.

5. Tiedonantoa koskevat erityishuomiot

5.1. Useita tiedonannon sisältämiä näkökohtia on syytä tarkastella kriittisemmin.

5.2. Näitä ovat mm. seuraavat:

1) laajentumisen vaikutukset teollisuuteen

2) tarve toteuttaa yhtenäismarkkinat ja korjata horisontaalisissa toimenpiteissä edelleen esiintyvät puutteet

3) erityisaloihin vaikuttavat olosuhteet, joissa vertikaaliset toimenpiteet voivat olla perusteltuja

4) rajaseutujen teollisuuteen vaikuttavat sopeutustoimet

5) tietyt keskeiset teollisuuspoliittiset haasteet.

Tässä lausunnossa näitä eri kysymyksiä käsitellään kutakin vuorollaan.

5.2.1. Laajentumisen vaikutukset

5.2.1.1. Komissio toteaa, että institutionaalisella tasolla ja puite-edellytysten luomisen osalta ehdokasvaltiot ovat edenneet laajentumisen valmistelussa merkittävästi. Lisäksi komissio on pannut merkille, että joillakin aloilla esiintyy suuria eroja. Erot voivat antaa aihetta valituksiin, jotka koskevat alhaisempiin kustannuksiin perustuvaa kilpailua, tai ne voivat toisaalta johtaa siihen, että yritykset eivät kykene kilpailemaan laajentuneilla markkinoilla.

5.2.1.2. Valmistellessaan laajentumista komissio on neuvotellut useista siirtymätoimenpiteistä, joita voidaan soveltaa muutoskauden aikana. Kyseiset toimenpiteet on eritelty yksittäisissä liittymissopimuksissa, ja ETSK katsoo, että ne tarjoavat hyväksyttävissä olevat institutionaaliset kehykset asian käsittelylle.

5.2.1.3. Keskeisiä kysymyksiä ovat teknologia- ja tuottavuuserojen vaikutukset sekä erot työvoimakustannuksissa.

5.2.1.4. ETSK:n arvion mukaan komissio on aliarvioinut tarvittavien sopeuttamistoimien laajuuden. Tämän lisäksi komissio on ehkä ollut liian tyytyväinen itseensä ja arvioinut liian suuriksi kilpailun uudelleenorganisoinnin tarjoamat mahdollisuudet laajentuneessa yhteisössä. Laajentuneiden markkinoiden synergiaedut vaikuttavat todennäköisesti myönteisesti, mutta ensimmäisinä laajentumista seuraavina vuosina saattaa esiintyä myös vastoinkäymisiä.

5.2.1.5. ETSK kehottaa komissiota toteamaan nämä riskit sekä kiinnittämään erityistä huomiota tulevien jäsenvaltioiden tarpeisiin ja ongelmiin niiden suunnitellessa ja pannessa täytäntöön teollisuuspolitiikkaa.

5.2.1.6. ETSK on huolestunut siitä, että laajentumisen vaikutukset on mahdollisesti arvioitu puutteellisesti joillakin seuraavista aloista tai kaikilla niistä:

- pk-yritysten erityistarpeet: Pk-yritysten mahdollisuudet vastata kilpailuun heikentyvät joillakin aloilla ja alueilla;

- laajentumisen vaikutukset joidenkin liikeyritysten halukkuuteen siirtyä uusille alueille

- ihmisten mahdollinen muutto työllistymismahdollisuuksien perässä

- tarve tarkastella uudelleen unionin uusilla ulkorajoilla sovellettavaa tullijärjestelmää sekä tähän liittyvät salakuljetuksen ja väärennösten torjuntaan tähtäävät toimenpiteet.

5.2.1.7. Yhtenäismarkkinoiden laajentumisen kannalta on kriittistä, että useiden uusien jäsenvaltioiden perusrakenteet ovat edelleen jäljessä muun Euroopan unionin tasosta. Ensisijaiset tavoitteet sekä rahoitusmekanismit tulisi arvioida (ja määrittää samalla yhteisöltä saatava tuki), jotta infrastruktuurin keskeiset osat, kuten Euroopan laajuiset verkot, voidaan uudistaa. Tärkeimmät valtakunnalliset verkot on niin ikään syytä uudistaa ja samalla säilyttää niihin liittyvät yleishyödylliset palvelut.

5.2.1.8. Sen lisäksi, että uusista jäsenvaltioista mahdollisesti muuttaa työvoimaa etsimään uusia työmahdollisuuksia (5.2.1.6), ei saa jättää huomiotta sitä, että eräissä jäsenvaltioissa syntyy demografisen kehityksen takia pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Tällä on laajat ja merkittävät seuraukset EU:n politiikoille yleensä sekä koko yhteisön alueella erityisesti koulutusalalle.

5.2.2. Yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen

5.2.2.1. Teollisuuspolitiikan toimintaedellytysten parantamiseksi on oleellisesta, että useat yhtenäismarkkinoiden toiminnan tehostamiseen (15-jäsenisessä) unionissa tähtäävät keskeneräiset toimenpiteet pannaan täytäntöön. Asiaan on tosin kiinnitetty huomiota usein ennenkin.

5.2.2.2. Kyseiset toimenpiteet koskevat mm. seuraavia asioita:

i) yhteisöpatentin käyttöönotto(3)

ii) tehokas kilpailupolitiikka

iii) perusteettomien valtiontukien vähentäminen tai poistaminen

iv) päätös yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta rahoituspalveluiden alalla

v) veropolitiikkojen yhdenmukaistaminen

vi) riittävät poliittiset toimet tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustamiseksi

vii) markkinoiden avaaminen tehokkaan julkisia hankintoja koskevan politiikan sekä puolustusalan hankintoja koskevan yhteistyön avulla

viii) ympäristöpolitiikkojen täytäntöönpanosta sopiminen

ix) ammattipätevyyden nykyistä parempi tunnustaminen

x) yhteisen tullihallinnon käyttöönotto EU:n ulkorajoilla.

5.2.2.3. Lisäksi on tuettava tehokkaiden, avoimien ja toimintavarmojen markkinoiden luomista energia- ja kuljetusaloille. Näitä infrastruktuuritarpeita olisi tuettava luomalla Euroopan laajuiset verkot, joiden kapasiteetti riittää tyydyttämään laajentuneen unionin tarpeet.

5.2.2.4. Uusien jäsenvaltioiden on luotava puitteet teollisuuden kehittämiselle, sillä niiden on omaksuttava ja pantava täytäntöön yhteisön tämänhetkinen säännöstö ja seurattava sen jälkeen politiikkojen kehittymistä ja vastattava syntyviin paineisiin.

5.2.2.5. Komissio on pannut merkille, että usean uuden jäsenvaltion on ryhdyttävä toimenpiteisiin seuraavissa asioissa:

a) standardit ja tekniset vaatimukset

b) omistusoikeudet teollis- ja tekijänoikeudet mukaan luettuina

c) yhtiöoikeuden soveltamisen yhdenmukaistaminen sekä erilaisten yhtiömuotojen hyväksyminen

d) energiamarkkinoiden vapauttaminen

e) yksityistettyjä yrityksiä suosivien kilpailuedellytysten luominen

f) tietynmuotoisten valtionapujen poistaminen

g) ulkomaisten suorien investointien saatavuuden turvaaminen

h) pk-yritysten perustamista ja kehittämistä mahdollisesti edistävien olosuhteiden tukeminen.

5.2.2.6. Erityisenä huolenaiheena ovat ympäristöasetusten noudattamisesta alkuvaiheessa aiheutuvat lyhytaikaiset kustannukset, koska kyseiset kustannukset ovat etupainoisia.

5.2.2.7. Komissio on kiinnittänyt huomiota pelkoihin, joiden mukaan tuotantoa saatetaan jossakin määrin siirtää toiseen paikkaan niillä aloilla, joilla siirtoa voidaan perustella tiettyjen KIE-maiden EU:ta alhaisemmalla palkka- ja kustannustasolla. Erityisesti tämä koskee tekstiili- ja vaatetusalaa. Tuotantoa voidaan vaihtoehtoisesti siirtää myös muihin alhaisen kustannustason maihin. Komissio ei kuitenkaan pidä näitä pelkoja vakavina, sillä suurin osa mainittujen syiden perusteella tehtävästä tuotannon siirrosta on jo saattanut tapahtua(4). ETSK on huolissaan siitä, että tämä tulkinta saattaa osoittautua liian optimistiseksi.

5.2.2.8. Kyseinen prosessi on kuitenkin suoraa seurausta teollisuustuotteiden markkinoiden kiihtyvästä globalisaatiosta.

5.2.3. Erityisaloihin vaikuttavat vertikaaliset toimenpiteet

5.2.3.1. ETSK suhtautuu arvostavasti niihin etuihin, joita teollisuuden kehittämiseen ja kehityksen nopeuttamiseen tähtäävien politiikkojen täytäntöönpano tuo tullessaan. ETSK olisi valmis tukemaan tässä yhteydessä menettelyä, jonka puitteissa komissio laatisi avainaloja koskevat yksityiskohtaiset strategiat, joissa tarkasteltaisiin lisäinvestointien hyötyjä ja alakohtaisten tutkimus- ja koulutuspolitiikkojen soveltamista.

5.2.3.2. Vaikein teollisuuspoliittinen kysymys on, miten tulisi suhtautua erityisolosuhteisiin, joissa vapaan kilpailun salliminen saattaa johtaa epätoivottuina pidettyihin tuloksiin.

5.2.3.3. Tilapäisten erityistoimenpiteiden perusteleminen vaatii todennäköisesti tuekseen jäsenvaltioiden tai nykyään yhä useammin yhteisön monimutkaisia päätöksiä. Eri teollisuudenalojen on kyettävä jatkuvasti sopeutumaan muutoksiin markkinaoloissa, teknologiassa ja tuotantoprosesseissa, perusammattiosaamisen käyttötavoissa sekä kustannusrakenteissa. Muuttuneisiin olosuhteisiin vastaaminen edellyttää useita vaikeita päätöksiä, jotka perustuvat usein kunnianhimoiseen tavoitteiseen tuottaa entistä kilpailukykyisimpiä tuotteita loppukäyttäjille tai väliportaan asiakkaille ja jotka auttavat säästämään voimavaroja tuleville sukupolville. olosuhteiden muuttumiseen reagointi uhkaa lähes väistämättä tuhota sellaisten liikeyritysten ja työntekijöiden toimintaedellytykset, jotka eivät onnistu sopeutumaan ajoissa neuvottelemalla asiasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa. Mahdollistaakseen teollisuuden keskipitkän aikavälin luotettavan suunnittelun komission pitäisi ottaa tämä näkökohta huomioon teollisuutta koskevissa politiikoissaan.

5.2.3.4. Näin ollen on keskeisen tärkeää, että komissio, jäsenvaltioiden hallitukset ja muut teollisuuspolitiikasta vastaavat viranomaiset pyrkivät löytämään muutoksen tarjoamia etuja korostavia positiivisia ratkaisuja sen sijaan, että yritettäisiin säilyttää kestämätön vakiintunut olotila.

5.2.3.5. Komissiolla on useiden vuosien kokemus vastaamisesta eri alojen edustajien esittämiin vaatimuksiin (joskaan se ei välttämättä ole ollut samaa mieltä näiden kanssa). Tällaisia aloja ovat olleet esim. laivanrakennus-, hiili-, teräs-, tekstiili- ja vaatetusala.

5.2.3.6. Komissio ilmoittaa tiedonannossaan, että terästeollisuuden tukeminen on ollut sallittua vain sillä edellytyksellä, että tukeen on liittynyt kapasiteetin pienentäminen eikä se ole tähdännyt senhetkisen kapasiteetin säilymiseen. Rakennemuutoksen sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen sekä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen tukemiseen tähtäävät lisätoimenpiteet ovat olleet sallittuja. Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen sekä kohdennettujen koulutuspoliittisten toimien painottamista on pidetty riittävänä, vaikka komissio korostaakin, että kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää lisätoimia. Komissio kiinnittää jossain määrin epämääräisesti huomiota tarpeeseen varmistaa kaikkien näiden välineiden tarkoituksenmukainen koordinointi. Tiedonannossa ei hahmotella muita asiaa koskevia ehdotuksia.

5.2.3.7. ETSK hyväksyy näkemyksen, jonka mukaan terästeollisuuden kaltaisten teollisuudenalojen on sopeuduttava uusiin kaupallisiin realiteetteihin eivätkä ne saa tai niiden ei tulisi voida luottaa valtiontukiin tai avustuksiin, jotka kumoavat kilpailun vaikutukset. Komission esittämä poliittinen kehys ei kuitenkaan näytä sisältävän toimenpiteitä, joilla siirtymävaihetta voitaisiin helpottaa riittävästi. ETSK suosittaa alakohtaisen selvityksen laatimista terästeollisuuden kaltaisista häiriöalttiista teollisuudenaloista, joihin laajentuminen vaikuttaa erityisesti, jotta voidaan arvioida rakennemuutoksen etenemistä ja suunnitella muutosta helpottavia siirtymätoimenpiteitä.

5.2.3.8. Laivanrakennusalalla käytettyjä interventiomaksuja perusteltiin vuosien ajan erittäin rajoitetuilla argumenteilla, jotka liittyivät EU:n ulkopuolisten maiden käyttämän tehokkaan hintatuen osittaiseen kumoamiseen.

5.2.3.9. Kummassakin edellä mainituista tapauksista oli välttämätöntä ja loogisesti perusteltua saada komissio uskomaan, että kyseessä oli jonkinlainen "markkinahäiriö".

5.2.3.10. Erityistoimenpiteitä voidaan perustella toisellakin tavalla niissä tapauksissa, joissa markkinavoimien toiminta johtaa kestävän kehityksen vastaisiin seurauksiin. Esimerkkeinä voidaan mainita tarve edistää uusien "puhtaiden" teknologioiden käyttöä sekä maksut, jotka liittyvät ympäristövahinkojen korvaamiseen tai jätevalvontaan turvallisen energiahuollon varmistamisen yhteydessä.

5.2.3.11. Erityisaloilla sovellettavien kohdennettujen toimenpiteiden tuomat edut koskevat sekä nykyisiä että uusia jäsenvaltioita.

5.2.3.12. On kiinnostavaa, että komissio yksilöi myös sellaisten kehittyneiden alojen kuin kemianteollisuuden, ilmailu- ja avaruusteollisuuden, biotekniikan ja televiestintäalan alakohtaisia tarpeita.

5.2.3.13. ETSK suhtautuu myönteisesti komission valmiuteen tarkastella yksittäisiä aloja. Tavoitteena on tutkia Euroopan unionin rahoittamien täydentävien poliittisten toimien mahdollinen hyöty kestävän kasvun tukemisessa.

5.2.3.14. Alakohtaisten politiikkojen soveltaminen ei ole välttämättä tekosyy tuen maksamiselle. Kyseiset politiikat voivat sisältää mm. koulutus-, energia- ja kauppapoliittisia toimia sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltamista. Alakohtaisten politiikkojen yhteydessä saattaa lisäksi olla tarpeen ottaa huomioon ulkoiset keinotekoiset vääristymät, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisiin kaupankäynnin edellytyksiin.

5.2.4. Rajaseudut

5.2.4.1. ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että varsinkin niiden pienten ja keskisuurten kauppa- ja teollisuusyritysten toiminnassa saattaa esiintyä erityisongelmia tai häiriöitä(5), jotka sijaitsevat uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välisillä rajaseuduilla tai muihin Itä-Euroopan maihin rajoittuvilla alueilla.

5.2.4.2. ETSK toteaa, että sopeutuminen yhteisön laajentumiseen aiheuttaa rajaseuduilla todennäköisesti paikallisia rajanylittäviä häiriöitä ja vääristymiä. Komitea katsoo, että tähän kehitykseen on puututtava yhteisin toimin. Yhteisön on ryhdyttävä toimenpiteisiin Interreg-ohjelmiin (ja muihin vastaavanlaisiin erityisaloitteisiin) sisältyvän asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Tämä toteutuu tehokkaimmin, jos komissio määrittää rajatylittävälle politiikalle kehykset, joiden tarkoituksena on helpottaa paikallishallinnon tai alueviranomaisten kyseisillä rajaseuduilla toteuttamia asianmukaisia paikallisia toimenpiteitä.

5.2.4.3. Tällaisten toimien oleellisena lähtökohtana tulee olla uusiin horisontaalisiin olosuhteisiin siirtymisen tukeminen eikä pyrkimys pitkittää protektionistisia käytäntöjä.

5.2.5. Keskeiset haasteet

5.2.5.1. Keskeiset teollisuuspoliittiset haasteet, jotka vaikuttavat kilpailukykyyn, ovat tällä hetkellä seuraavat:

- globalisaation haaste

- tekniset ja organisatoriset muutokset

- innovaatiotoiminta ja yrittäjyys

- kestävä kehitys ja uudet yhteiskunnalliset vaatimukset

- täystyöllisyyden palauttaminen

- puolustusalan hankinnat

- ammattikoulutus ja elinikäinen oppiminen

- ympäristövahinkojen minimointi (energia- ja liikennealan kehitykseen liittyvät ympäristövaikutukset mukaan luettuina)

- investointeihin tarvittavan asianmukaisen rahoituksen saatavuus.

Komissio mainitsee erityisesti neljä ensimmäistä näistä teollisuuspolitiikkaa koskevassa selvityksessään.

5.2.5.2. Kyseiset haasteet kuvaavat meneillään olevan talouden muutosprosessin taustalla olevia ja siihen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. ETSK toteaa, että ensimmäiseen haasteeseen vaikuttavat maailmanmarkkinoiden avautuminen sekä teknologinen ja tieteellinen kehitys. Muiden haasteiden osalta ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että "teollisuuspolitiikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden vahvuuksien vaalimiseen"(6), vaikka kyseisten haasteiden kehittymistä ei voidakaan määrittää yksiselitteisesti.

5.2.5.3. Komission tiedonanto on hyödyllinen siksi, että sen luomissa puitteissa on entistä helpompi ymmärtää teollisuuden kehittämiseen yhteisössä kohdistuvat paineet. Teollisuuden itsensä, teollisuusjärjestöjen, paikallis- ja aluehallinnon, jäsenvaltioiden hallitusten sekä yhteisön yhteisissä pyrkimyksissä on tunnustettava tarve ylläpitää ja edistää teollisuuden kilpailukykyä tavalla, joka mahdollistaa kestävän kehityksen tulevaisuudessa. ETSK kannattaa tätä tiedonannon keskeistä teemaa. Yhteisön tason politiikalla taas on varmistettava, että teollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan Lissabonin strategian mukaisesti pienentämällä kustannuksia ja vähentämällä byrokratiaa

5.2.5.4. Globalisaation kiihtyminen merkitsee sitä, että eri teollisuudenalojen on sopeuduttava toimimaan entistä kilpailuhenkisemmässä liiketoimintaympäristössä, jossa myös työntekijöiden, alihankkijoiden ja yliopistojen kanssa tehtävää yhteistyötä ja keskinäistä riippuvuutta on tehostettava.

5.2.5.5. Sopeutumisen kannalta keskeisen tärkeää on uusien teknologioiden käyttöönotto sekä organisatoristen muutosten hyväksyminen. Tämä edellyttää ennen kaikkea työntekijöiden ammattitaidon kohentamista sekä osoittaa tarpeen lisätä julkisia koulutusmenoja ja korjata siten viime vuosikymmenellä tapahtunut selvä pudotus. Työnantajat ovat keskeisessä asemassa työelämässä, kun työntekijöiden todellista osallistumista elinikäiseen oppimiseen pyritään edistämään. Riittävä ammattitaito helpottaa myös muutosten hyväksymistä ja saattaa auttaa näkemään ne uhkatekijöiden lisäksi myös mahdollisuuksina.

5.2.5.6. Komission tulisi jatkaa ammattikoulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien ohjelmien kehittämistä, jotta voidaan lisätä uusien jäsenvaltioiden virkamieskunnan tietämystä yhteisön lainsäädännön lisäksi myös etenkin lainsäädännön vaikutuksista talouteen. Myös yrittäjiä ja työmarkkinaosapuolia varten on laadittava vastaavanlaisia yhtenäisiä koulutusohjelmia. Asianmukaisesti toimivia työnantajajärjestöjä ja ammattiyhdistyksiä tulee rohkaista vastaamaan markkinatalouden vaatimuksiin uusissa jäsenvaltioissa samalla kun institutionaalisia puitteita parannetaan.

6. Politiikan tarkistaminen

6.1. Yhteisön teollisuuspolitiikan oikeusperustana voidaan pitää perustamissopimuksen 157 artiklaa. Kyseisen politiikan kehittäminen tulevina vuosina perustuu tiedonannon mukaan seuraaviin toisiinsa liittyviin lähestymistapoihin:

- mahdollisimman tarkoituksenmukaisten puite-edellytysten turvaaminen

- järjestelmällisempi EU-lähestymistapa puite-edellytysten parantamiseen

- teollisuuden kilpailukykyvaikutusten parempi huomioon ottaminen EU-politiikoissa

- unioniin liittyvien maiden teollisuuden erityistarpeiden huomioon ottaminen

- pyrkimys parantaa maailmanlaajuista ohjausjärjestelmää

- käytetyn lähestymistavan alakohtaisen merkityksen selvittäminen.

6.2. ETSK pitää esitettyä lähestymistapaa perusteltuna mutta huomauttaa, että se vaatii politiikan yksityiskohtaista kehittämistä yhteisön tasolla ja toisinaan jäsenvaltioissa. Lähestymistapa saattaa kuitenkin olla hyödyllinen, jos se auttaa yksilöimään tarvittavat toimenpiteet.

6.3. Käsiteltävänä oleva tiedonanto ei ole väline, jonka avulla voitaisiin laatia teollisuuspolitiikan tehostamista koskevia yksityiskohtaisia ehdotuksia. Se on kuitenkin kriittinen yleiskatsaus, jonka perusteella voidaan määrittää tulevia toimia koskevat periaatteet sikäli kun se hyväksytään. Seuraavaksi toteutettaviin toimenpiteisiin on asian kiireellisyyden vuoksi syytä kiinnittää erityistä huomiota, ja niissä on keskityttävä edellä kohdassa 6.1 esitettyihin kysymyksiin.

6.4. ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannossa hahmoteltuun ehdotukseen, joka koskee kaikkien teollisuuteen vaikuttavien EU:n politiikkojen jatkuvaa tarkistamista. Ehdotus koskee väistämättä useita politiikanaloja ja politiikantekoa laajasti.

6.5. EU:n politiikkojen jatkuvaa tarkistamista tehostaa myös komission hyväksymien, sen omien hallintotapojen yksinkertaistamiseen tähtäävien uusien toimenpiteiden soveltaminen, sitoumukset järjestää selvästi määriteltyjä kuulemisia sekä poliittisten ehdotusten vaikutusten arviointi, jonka yhteydessä tulee arvioida myös taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset. Tarkistamisprosessiin tulee kuulua myös kaikkien uusien sääntelyehdotusten aiheuttamien, teollisuuteen kohdistuvien kustannusvaikutusten järjestelmällinen valvonta. Yksittäisten toimenpiteiden erityisvaikutusten arvioinnin lisäksi komissiota tulee kehottaa julkaisemaan säännöllisin väliajoin arvionsa kaikkien EU:n päätösten kokonaisvaikutuksista kustannuksiin ja suorituskykyyn sekä koko teollisuudessa että erityisen häiriöalttiilla aloilla.

6.6. Nykyistä järjestelmällisempi vaikutusten arviointi lisäisi menettelyn avoimuutta sekä tarjoaisi mahdollisuuden käydä sidosryhmien kanssa entistä laajempaa vuoropuhelua harjoitettavan politiikan hyväksyttävyydestä ja keskustella sen vaikutuksista. Tämä helpottaisi erityisesti ETSK:n tulevaa työskentelyä.

6.7. Ettei päätelmäksi tulisi, että teollisuuspolitiikka perustuu lähes yksinomaan virallisiin toimenpiteisiin, ETSK suosittaa myös teollisuuden, sen alakohtaisten järjestöjen, muiden teollisuusjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten aktiivisuutta sen varmistamiseksi, että teollisuus edistää vastaisuudessakin taloudellista kehitystä EU:ssa.

6.8. Esitellessään asiaa Euroopan parlamentin valiokunnassa(7) komission jäsen Erkki Liikanen kuvaili tiedonantoa ensimmäiseksi askeleeksi laajemmassa prosessissa, jolla teollisuuspolitiikka palautetaan politiikanteon asialistalle. Tiedonanto antaa myös mahdollisuuden tutkia, miten EU:n eri politiikat kytkeytyvät yhteen unionin teollisuuden suorituskyvyn kanssa ja mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä EU:ssa toimivien yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

6.9. ETSK suhtautuu myönteisesti tällaiseen EU:n politiikanteon keskeisten elementtien uudelleentarkasteluun ja osallistuu mielellään jatkossakin asiasta käytävään keskusteluun.

6.10. Lisäksi ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, Euroopan unionin neuvosto on organisoitu uudelleen perustamalla uusi, asianmukaisesti nimetty kilpailukykyä tarkasteleva neuvosto, joka on päävastuussa useista teollisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista.

6.11. ETSK:n ei kuitenkaan tarvitse muistuttaa neuvostoa tai komissiota siitä, että vaikka teollisuuspolitiikassa päähuomio tuleekin kiinnittää kilpailukykyyn suoraan vaikuttaviin keskeisiin tekijöihin, teollisuuden kehittämisen menestyksekäs ja oikeutettu edistäminen vaatii, että useiden muiden yhteisön toimien vaikutus teollisuuteen sekä myös teollisuuden vaikutus niihin ymmärretään nykyistä paremmin.

Bryssel 17. heinäkuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) KOM(2002) 714 lopullinen, s. 7-8.

(2) Asiaa käsitellään tiedonannon kohdassa V.2.1, suomenkielisen toisinnon sivulla 22 ja siitä eteenpäin.

(3) Neuvosto hyväksyi puitteet yhteisöpatentin käyttöönotolle 3.3.2003.

(4) Ks. asian käsittely laajentumisen vaikutuksia teollisuuteen käsittelevässä komission valmisteluasiakirjassa, SEC(2003) 234, kohta 2.2.

(5) Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin laajentumisen vaikutuksia teollisuuteen käsittelevässä komission valmisteluasiakirjassa, SEC(2003) 234, kohta 2.2.

(6) Ks. tiedonannon kohta V.1, suomenkielisen toisinnon sivu 18.

(7) 22.1.2003 pidetty puhe.