52003AE0920

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle Raportti edistymisestä ja tulevan linjausta"

(KOM(2003) 96 lopullinen)

(2003/C 234/03)

Euroopan komissio päätti 6. maaliskuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. kesäkuuta 2003. Esittelijä oli Paolo Braghin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16. ja 17. heinäkuuta 2003 pitämässään 401. täysistunnossa (heinäkuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 111 ääntä puolesta ja 1 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komissio esitti tammikuussa 2002 biotieteitä ja biotekniikkaa koskevan toimintasuunnitelman Euroopalle. Se koostuu kahdesta osasta: strategisista linjauksista ja 30-kohtaisesta suunnitelmasta strategian toteuttamiseksi käytännössä.

1.2. Unionin toimielimet ovat kannattaneet komission esittämää integroitua lähtökohtaa, ja ETSK on ilmaissut kantansa seikkaperäisesti komissiolle esittämissään asiakirjoissa(1).

1.2.1. Lausunnossaan tiedonannosta "Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle" ETSK teki seuraavan sisältöisiä ehdotuksia: etenkin varautumisperiaate on pidettävä jatkuvasti mielessä myös biovalvonnan alalla, ja sitä on sovellettava kaikissa vaiheissa; kyseisen teknologian käytöstä johtuvista vahingoista ja haitoista vastuussa olevia koskeva vastuullistamisperiaate tulisi tuoda asianmukaisella tavalla esille; toimintasuunnitelmaa on vahvistettava erityisen tärkeinä pidettävillä toimilla, joita ovat kaikille nuorille annettava koulutus ja valistus biotieteen alalla, kaikkien toimijoiden vastuun määritteleminen yhtenäisesti, kaikkien tutkimusvaiheiden avoimuus sekä jäljitettävyyden, merkintöjen selkeyden ja helppolukuisuuden varmistaminen; kuluttajien odotukset on tunnustettava kansainvälisellä tasolla vaatimalla kustannus- ja hyötykriteerien asettamista kaikissa neuvottelutilanteissa; on käytävä jatkuvaa keskustelua, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti tieteen kehitystä, määritellä viestintästrategia ja antaa objektiivista tietoa.

1.3. Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto tutki toimintasuunnitelmaa ja korosti pioneeriteknologioiden merkitystä tulevan kasvun keskeisenä tekijänä. Se pyysi myös valmistelemaan asianmukaisia toimenpiteitä ja laatimaan aikataulun, jotta eurooppalaiset yritykset kykenisivät hyödyntämään biotekniikan mahdollisuuksia varautumisperiaate sekä eettiset ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

1.4. Kilpailukykyneuvosto hyväksyi 26. marraskuuta 2002 pitämässään kokouksessa merkittäviä päätelmiä, jotka kattavat monipuolisia toimia henkilöresurssien kehittämisestä tutkimusmäärärahojen lisäämiseen, teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta olemassa olevien Internet-foorumien verkottumiseen, viranomaisten ennakoivasta roolista yhteiskunnan osallistumiseen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun sekä sääntelypuitteista kansainväliseen yhteistyöhön.

1.5. Käsiteltävä tiedonanto on Eurooppa-neuvoston kehotuksesta laadittavista raporteista ensimmäinen. Siinä esitetään poliittisella tasolla ja kentällä saavutettuja aikaansaannoksia sekä ennakoidaan esiin tulevia perusluonteisia kysymyksiä, jotka ovat keskeisiä toimintasuunnitelman onnistumiselle.

1.6. Osa jäsenvaltioista ei ole kyennyt vielä muuntamaan neuvoston päätelmien tavoitteita toimenpiteiksi aloilla, jotka ovat biotieteiden ja biotekniikan kehittämisen kannalta avainasemassa.

1.7. Biotekniikan ala, jota pidetään yhtenä lupaavimpana kehitysalana keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, koostuu teknologiaverkostosta, jossa innovaatio ja kilpailukyky ovat keskeisellä sijalla. Biotekniikan alan yritykset ovat enimmäkseen syntyneet yliopistojen tai (fuusioiden tai yritykseen sulautumisen kautta syntyneiden) suuryritysten sivutuotteena. Ne hyödyntävät riskipääomaa tai yksityisiä pääomasijoittajia (bisnesenkeleitä sekä yksityissijoittajien verkostoja, jotka tarjoavat rahoitusta ja neuvontaa uusille yrityksille).

1.8. Biotekniikan alan yritykset ovat etupäässä eri tavoin monipuolisia pk-yrityksiä, joille on tyypillistä voimakas erikoistumisaste, joka vaihtelee suuresti yrityksittäin, huomattava innovaatiokyky ja korkea kasvuaste (maatalous- ja elintarvikealalla toimivien biotekniikkayritysten kriisistä huolimatta). On todettu(2), että suuri prosenttiosuus kyseisistä yrityksistä on ryhmittynyt klustereiksi, joissa teknisen perustan ja tiedon kriittisen massan muodostuminen sekä tiedonvaihdosta syntyvä vuorovaikutus on tehokasta ja joissa on saatavilla ammattitaitoista henkilöstöä.

1.9. Molekyylibiologian ja biotekniikan avaamat uudet mahdollisuudet ovat kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana johtaneet alan hyvin nopeaan laajenemiseen kaikkialla maailmassa sekä niin tutkimus- ja kehittämistoiminnan huomattavaan kasvuun kuin uusien työpaikkojen merkittävään lisääntymiseen. Tiedon ja yritysten kehittymisen vipuvaikutus johtuu myös monialaisuudesta sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä, joka luo erityisen tehokasta yhteisvaikutusta.

1.10. Edellä mainittujen alan erityispiirteiden avulla voidaan ymmärtää käsiteltävässä tiedonannossa esitetyt huolenaiheet, jotka koskevat joitakin strategisesti merkittäviä aloja, kuten tutkimusta, rahoituksen saatavuutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojajärjestelmää, sillä laiminlyönnit ja myöhästymiset uhkaavat vaarantaa biotekniikan alan menestyksen EU:ssa pitkällä aikavälillä.

2. Huomioita strategian pääkohdista ja ehdotuksista

2.1. Tutkimus Euroopassa

2.1.1. Biotieteiden ja biotekniikan alan eurooppalainen tutkimus kärsii varojen puutteesta ja pirstaloitumisesta, yhteisön ja jäsenvaltioiden ohjelmien sekä tiedemaailman ja teollisuuden välisestä vielä riittämättömästä yhteistyöstä sekä liian vähäisestä rahoituksesta tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden.

2.1.1.1. Yhteisön rahoitus vaikuttaa riittämättömiltä, jos sitä verrataan tärkeimpien yhdysvaltalaisten tutkimuskeskusten vuosittain käytettävissä olevaan summaan. Kansallisilla investoinneilla eroa ei kyetä kuromaan umpeen eikä jäsenvaltioiden tutkimustoimia ole koordinoitu toiminnan tehostamiseksi.

2.1.1.2. Biotieteiden ja biotekniikan alalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten ei yleensä tarvita suuria keskitettyjä Euroopan tason perusrakenteita tai megahankkeita, sillä edistysaskeleet saavutetaan useimmiten sellaisten lähestymis- ja menettelytapojen vaihtelevuuden ansiosta, joita voidaan soveltaa myös pk-yrityksissä ja pienissä tutkimuskeskuksissa. On kuitenkin otettava huomioon, että kyseisellä alalla lupaavien tutkimusideoiden muuntaminen kilpailukykyisiksi ja markkinakelpoisiksi tuloksiksi kestää usein pitkään ja on hyvin riskialtista (etenkin silloin kun edellytetään monimutkaisia hyväksymismenettelyjä, kuten esim. lääkkeiden suhteen). Tätä varten yritykset tarvitsevat riittävästi rahoitusta, kauaskantoista ajattelutapaa sekä riskinsietokykyä.

2.1.1.3. Rahoituspolitiikkaa tulisi suunnata nykyistä enemmän pk-yritysten ja suuryritysten vuorovaikutukseen ja täydentävyyteen, sillä vain näin nopeutetaan sen tiedon muuntamista tuotteiksi, joka muutoin on liian pirstaleista ja jota varten ei ole riittävästi kehittämisresursseja.

2.1.1.4. Tutkimusrahoituksen pirstaleisuus ei johdu vain riittämättömästä ja moninaisesta rahoituksesta vaan myös puutteellisesta organisoinnista: edelleenkään ei nimittäin ole olemassa koordinoitua strategiaa, jonka avulla yhdistettäisiin erilaiset mahdollisuudet ja toimet ja kyettäisiin koordinoimaan ne toimien vaihtelevuudesta ja hajauttamisesta huolimatta. Tutkimuslaitosten ja teollisuusyritysten olisi myös tehtävä tiivistä ja monialaista yhteistyötä. Lisäksi tulisi parantaa edelleen teollisuuden ja tutkimuslaitosten välistä liikkuvuutta ja yhteistyötä.

2.1.1.5. Tieteellisen perustan rikastuminen edellyttää tutkimustoiminnan ja opetuksen nykyistä laajempaa integraatiota. Tässä suhteessa Eurooppa kuitenkin kärsii institutionaalisista ja organisatorisista esteistä, kuten tutkijoiden vähäisestä liikkuvuudesta ja liiasta byrokratiasta. Tulisi tutkia erityiskannustimia, jotta korkeakoulututkijat kiinnostuisivat teollisuuden hankkeista, sekä kehittää tiedekeskuksia ja asettaa käyttöön tilapäistä riskipääomaa.

2.1.2. Kuudes puiteohjelma on hyödyllinen lähtökohta. Hyväksytyissä aiheissa ja valintakriteereissä on kuitenkin otettava huomioon kyseisen tutkimusalan monimuotoisuus, ja niiden on taattava luotettava ja pitkäjänteinen ohjelmasuunnittelu. Yksityisrahoitus, jota tarvitaan tutkimusmenojen nostamiseksi 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2010 mennessä, edellyttää päättäväistä ja johdonmukaista etenemistä asianmukaisten toimenpiteiden luettelon määrittelyssä ja sellaisten olosuhteiden luomisessa (poliittiset, institutionaaliset, perusrakenteita koskevat jne.), joiden avulla edistetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtäviä yksityissijoituksia.

2.1.3. ETSK:n mielestä on ensi sijassa luotava sellaisten sääntelyä, yrittäjyyttä, verotusta ja rahoitusta koskevien seikkojen yhteisvaikutusta, jotka kannustavat sekä asianomaisia yrityksiä että yliopistoja ja julkisia tutkimuskeskuksia ottamaan yrittäjän riskin. Tämä edellyttää etenkin julkisen rahoituksen saatavuuden yksinkertaistamista, joustavaa vakautta (tutkimustoiminnan pitkäkestoisuuden edellytys, sillä tutkimustoiminnan on joka tapauksessa mukauduttava joustavasti tieteen nopeaan kehitykseen ja ennakoimattomuuteen), vero- ja rahoitustukea innovatiivisille yrityksille sekä rahoitusmarkkinoita, joilla edistetään riskipääoman saatavuutta ja tuetaan uusia yrityksiä eri kasvuvaiheissa myös sellaisen rahoituksen avulla, jolla kyetään vastaamaan suhdannevaihteluihin tai väistämättömiin kriiseihin.

2.1.4. Tuoreimmat kokemukset ovat osoittaneet, että rahoitusmaailma pyrkii nopeisiin voittoihin ottamatta huomioon, että biotekniikan alan tutkimus edellyttää pitkiä, jopa yli kymmenen vuoden ajanjaksoja. Tämä haittaa varojen (assets) kertymistä, sillä sijoitukset voivat muodostua kannattaviksi vasta pitkän ajan kuluttua. Lisäksi unohdetaan usein, että biotekniikan alan yritykset voivat tarjota tuotteiden ohella myös alan palveluja. Tässä tapauksessa riski on pienempi, mutta arvonnousu ja sijoitusten tuotto hitaampaa. Tästä äärimmäisen spekulatiivisesta lähestymistavasta kärsivät biotekniikan alan palveluja tarjoavat yritykset, jotka ovat kuitenkin osa eurooppalaista yritysperinnettä.

2.1.4.1. ETSK katsoo, että nykyistä realistisemman ja vakaamman investointikäsitteen luomiseksi Euroopan unionin on pyrittävä ottamaan käyttöön myös yrittäjyyden pitkän aikavälin tuen käsite sekä luomaan kehitysstrategioita, joihin sisältyy mitattavia puolivälitavoitteita ja myös yritysjohtoa koskevia henkilöstön koulutussuunnitelmia. Tällainen lähestymistapa on välttämätön, sillä riskipääoman saatavuus katkeaa aloitteelta liian usein heti pörssinoteerauksen jälkeen tai kun tuotto ei ole riittävän suuri. Näin vahingoitetaan pk-yrityksiä, jotka kykenisivät kehittymään, jos niillä olisi alan dynamiikan nykyistä paremmin huomioon ottava rahoitustuki.

2.1.5. ETSK on tietoinen siitä, että kyseiset toimet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU:n on kuitenkin toimittava nykyistä aktiivisemmin ja edistettävä avointa koordinointimenetelmää, kehitettävä onnistuneiden toimien arviointia (vertaileva arviointi eri aloilla), tarjottava välineitä, jotka helpottavat nykyistä yhtenäisemmän ja kannustavamman ympäristön luomista tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten, kannustettava julkisten rahastojen perustamista kyseisten tarpeiden tyydyttämiseksi sekä sisällytettävä yhteisön politiikanaloihin kaikki tutkimus- ja kehittämistoimintaa välillisesti edistävät mekanismit.

2.1.6. Komission tulisi selkeästi kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan yhdenmukaisesti periaatteita ja jo tehtyjä strategisia valintoja sekä avustaa soveltuvien ratkaisujen löytämisessä ja esittää sellaisten foorumien ja konferenssien järjestämistä sekä korkean tason ryhmien perustamista, joissa voi syntyä ajatusten ja ratkaisuehdotusten vaihtoa.

2.2. Tiede ja yhteiskunta

2.2.1. Komissio vahvistaa tiedonannossaan aikovansa varmistaa, että eettiset, oikeudelliset, sosiaaliset ja laajat kulttuuriset näkökohdat sekä erilaiset ajattelutavat otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämisprosesseissa. Komissio aikoo myös toimia sen puolesta, että eettisiä ja sosiaalisia näkökohtia koskeva keskustelu nivotaan tutkimus- ja kehittämisprosessiin.

2.2.2. Tällainen lähestymistapa perustuu toteamukseen, jonka mukaan biotieteiden nopea kehitys on luonut suuria odotuksia sairauksien parantamisesta ja elämänlaadun kohentamisesta, mutta herättänyt samalla huolia eettisistä ja sosiaalisista vaikutuksista.

2.2.3. ETSK kannattaa tällaista lähestymistapaa ja on samaa mieltä siitä, että julkisten viranomaisten on tutkimuskeskusten ja yritysten ohella otettava huomioon niitä olosuhteita koskevat huolenaiheet, joissa alan periaatepäätökset tehdään. Muussa tapauksessa puutteellisin tai huonoin tiedoin varustettujen kansalaisten huolenaiheet hidastavat uusien teknologioiden kehitystä ja aiheuttavat siihen liittyviä kriisejä.

2.2.4. ETSK pitää tärkeänä koulutusta, joka mahdollistaa biotieteiden ja biotekniikan asianmukaisen ymmärtämisen. Komitea on myös useissa aiemmissa lausunnoissaan todennut(3), että sen mielestä yhteisön politiikat on tärkeää nivoa koulutusalaan.

2.2.5. ETSK kannattaa ihmisen kloonaamisen kieltoa, kuten EU:n perusoikeuskirjan 3 artiklassa määrätään ja kuten tieteen ja uuden teknologian etiikkaa käsittelevä eurooppalainen ryhmä (EGE) on vahvistanut. Komitea toivoo, unionin toimielimet kannattavat käynnissä olevia aloitteita asianomaisen maailmanlaajuisen yleissopimuksen tekemiseksi.

2.2.6. ETSK kannattaa myös ihmisalkioiden kantasolujen tutkimukseen myönnettävän rahoituksen rajoittamista kuudennessa puiteohjelmassa ja pitää tätä varovaisuutta oikeutettuna. Komitea toivoo, että komissio onnistuu ehdotuksia valmistellessaan löytämään eettisten näkökohtien ja tutkimustarpeiden välisen oikean tasapainon.

2.2.6.1. Aiheesta, jota käsiteltiin toimielinten välisessä seminaarissa 24. huhtikuuta 2003, on edelleen useita mielipiteitä sekä eri instituutioissa että tiedemaailmassa. Jäsenvaltiot sallivat "aikuisten" kantasolujen käytön, mutta tietyt jäsenvaltiot kieltävät ihmisalkioiden kantasolujen tutkimuksen.

2.2.6.2. Yksimielisyyttä ei nimittäin ole eettisten kysymysten lisäksi saavutettu myöskään "aikuisten" kantasolujen sijaan hyödynnettävien ihmisalkioiden kantasolujen käytön eduista ja riskeistä. Varautumisperiaatteen mukaan on mahdollista evätä unionin rahoitus ihmisalkioiden kantasolujen tutkimukselta ennen kuin on päästy yhteisymmärrykseen komission aiheesta valmistelemasta asiakirjasta.

2.2.6.3. On kuitenkin muistettava, ettei biotekniikan alan yritysten tutkimuksissa käytännössä hyödynnetä lainkaan ihmisalkioiden kantasoluja hylkimisongelmien sekä ei-toivottujen solujen kehittymisestä ja eläinperäiseen ainekseen sekoittumisesta koituvien vaarojen vuoksi, vaikka "aikuisten" kantasolujen eristäminen, viljely ja erottaminen on vaikeampaa.

2.3. Teollis- ja tekijänoikeudet

2.3.1. Tiedonannossa todetaan, että selkeä, tasapuolinen, kohtuuhintainen, tehokas ja koko EU:ssa yhtenäisesti sovellettava patenttijärjestelmä on ratkaisevan tärkeä, jotta biotekniikan mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Tiedonannossa pahoitellaan bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/44/EY täytäntöönpanon myöhästymistä.

2.3.2. ETSK on asiasta samaa mieltä ja kannattaa komission toimia nopeuttaa edellä mainitun direktiivin täytäntöönpanoa. Komitea toivoo, että 3. maaliskuuta 2003 saavutettu poliittinen sopimus yhteisöpatentista nopeuttaa sitä koskevan asetuksen antamista.

2.3.3. Saavutettu kompromissi ei täysin vastaa yhteisöpatenttia koskevassa ETSK:n lausunnossa esitettyjä toiveita(4), mutta sen avulla voitaneen nopeasti korjata nykyisen sääntelyn puutteet ja tukea näin huomattavasti Euroopan kilpailukykyä.

2.3.4. ETSK kehottaa painokkaasti komissiota vauhdittamaan bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin saattamista osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, sillä biotekniikan alan teollisuus tarvitsee oikeusvarmuutta bioteknologian keksintöjen patentoimista varten.

2.4. Muuntogeeniset organismit (GMO:t)

2.4.1. Komissio ilmaisee tiedonannossaan tyytyväisyytensä huomattaviin edistysaskeliin, jotka on saavutettu muuntogeenisiä organismeja koskevassa lainsäädännössä. Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon saavutettu poliittinen yksimielisyys komission kahdesta ehdotuksesta, jotka koskevat geeniteknisesti muunnettujen organismien jäljitettävyyttä ja merkintöjä, sekä se, että Cartagenan pöytäkirjan täytäntöönpanossa on edistytty.

2.4.2. ETSK on kannattanut äskettäin antamissaan lausunnoissa muuntogeenisten organismien jäljitettävyyttä ja merkintöjä koskevaa kahta ehdotusta ja on tyytyväinen niiden edistymiseen sekä etenemiseen Cartagenan pöytäkirjan täytäntöönpanossa ja sisällyttämisessä unionin lainsäädäntöön. Näin kaikki pöytäkirjan allekirjoittaneet maat voivat arvioida riskin ennen kuin sallivat muuntogeenisten organismien tuonnin.

2.4.3. ETSK pahoittelee kuitenkin sitä, että vain muutamat maat ovat tähän mennessä panneet täytäntöön direktiivin 2001/18/EY, jossa säädetään entistä kattavammasta muuntogeenisiin organismeihin sovellettavasta lupamenettelystä. Komitea kehottaa komissiota edistämään päättäväisesti direktiivin täytäntöönpanoa ja lähettämään virallisen ilmoituksen täytäntöönpanossa viivästyneille jäsenvaltioille.

2.4.4. ETSK pitää 4. joulukuuta 2002 Brysselissä tapahtunutta muuntogeenisiä organismeja tutkivien laboratorioiden eurooppalaisen verkoston (ENGL) perustamista asianmukaisena ja hyödyllisenä. ENGL-verkoston tarkoituksena on toimia unionitason GMO-sääntelyyn liittyvänä EU:n tieteellis-teknisenä huippuosaamisverkostona. Komitea on tyytyväinen etenkin siihen, että komission alainen yhteinen tutkimuskeskus koordinoi ENGL-verkoston toimintaa ja toimii EU:n viitelaboratoriona.

2.4.5. ETSK ei kuitenkaan kannata tiedonannon toteamusta (3 kohdan d alakohta, s. 17), jonka mukaan päävastuu muuntogeenisten organismien etujen selkeästä esittämisestä ja dokumentoinnista kuuluu biotekniikan alan teollisuudelle. Kyseessä on nimittäin kulttuurinen ja koulutuksellinen ongelma, jonka vain julkiset - niin jäsenvaltio- ja paikallistason kuin unionitason - instituutiot voivat ratkaista asianmukaisesti keskinäisen ja sidosryhmät käsittävän koordinaation avulla. Muussa tapauksessa on olemassa epäuskottavuuden, pirstaleisuuden ja toimien riittämättömyyden vaara, ja pk-yrityksiin saattaa kohdistua taloudellista rasitusta, joka uhkaa alan tasapainoa ja kilpailukykyä.

2.5. Kansainväliset kysymykset

2.5.1. Käsiteltävässä tiedonannossa todetaan, että biotekniikasta käydään keskusteluja ja siihen liittyviä kysymyksiä käsitellään yhä useammin kansainvälisillä foorumeilla sekä useiden kansainvälisten organisaatioiden hallinnoimien uusien aloitteiden yhteydessä. Lisäksi tiedonannossa mainitaan, että kullakin edellä mainituista organisaatioista on keskeinen rooli omalla erityisalallaan, mutta mikään niistä ei vaikuta sopivalta edistämään kaikkien sidosryhmien kesken käytävää avointa ja selkeää vuoropuhelua.

2.5.2. ETSK toivoo, että komissio osallistuisi aktiivisesti neuvoa-antavan monenvälisen foorumin perustamiseen, jotta helpotettaisiin tällä hetkellä toisistaan hyvin etäisten ryhmien vuoropuhelua ja edistettäisiin eri tahoilla tehtyjen sopimusten mahdollisimman suurta yhtenäisyyttä. Näin EU:n uudet voimassa olevat tai piakkoin annettavat säännökset voidaan nähdä oikeassa yhteydessä ja samalla poistaa etenkin Maailman kauppajärjestössä (WTO) vallitsevat mielipide-erot.

2.5.3. ETSK kannattaa kyseisiä aloitteita ja on vakuuttunut siitä, että biotekniikan innovoinnin hallinta auttaa löytämään keinon, jolla yhteiset säännöt ja periaatteet voidaan määritellä maailmanlaajuisesti ja ottaa samassa yhteydessä huomioon eri lähestymistavat, joita eri puolilla maailmaa oikeutetusti sovelletaan.

2.6. Kilpailukyky

2.6.1. Erilaiset ja keskenään koordinoimattomat toimet ovat tähän mennessä heikentäneet biotekniikkaa koskevan unionin strategian vaikutusta, tehokkuutta ja yhtenäisyyttä. Toimet ovat vakiinnuttaneet tai peräti jyrkentäneet kuilua tärkeimpiin kansainvälisiin kilpailijoihin nähden. Biotekniikan alan kehitys on Euroopassa edelleen jäljessä, kun ajatellaan yritysten kokoa, välitöntä työllistävää vaikutusta, tuloja ja tuotantoon tulevia tuotteita.

2.6.1.1. Sekä jäsenvaltio- että unionitason viranomaisten on tiedostettava yhdenmukaisten toimien merkitys. Toimet ulottuvat selkeästä ja avoimesta tiedottamisesta koulutukseen sekä luotettavasta viitekehyksestä asianmukaisiin kannustusvälineisiin, ja niiden tavoitteena on nopeuttaa kehitystä alalla, joka tarjoaa huomattavia kestävän kehityksen näkymiä.

2.6.2. Tutkimuksen "Innovointi ja kilpailukyky Euroopan biotekniikka-alalla"(5) lähtökohtana on toteamus, ettei alan kilpailukyky riipu vain yrityksistä vaan myös yritystoimintaan dynaamisesti vaikuttavista poliittisista, institutionaalisista ja perusrakenteita koskevista olosuhteista. Tutkimuksessa määritellään tilanteet ja menettelytavat, joita tulisi vahvistaa kauaskantoisilla julkisilla toimilla. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskustelemaan tutkimuksen sisällöstä ja ehdotuksista, ja tekemään niiden pohjalta nykyistä selkeämpiä poliittisia päätöksiä, jotka on toteutettava vahvistetun aikataulun mukaisesti.

3. Suositukset

3.1. Biotekniikan alan kilpailukyky on keskeinen tekijä Lissabonin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ETSK:n mielestä on ensisijaisen tärkeää, että EU ja jäsenvaltiot ottavat kyseisen tavoitteen huomioon ja määrittelevät kaikki asianmukaiset toimet sen saavuttamiseksi sekä tekevät yhteistyötä kaikkien tavoitteen tiellä olevien esteiden poistamiseksi.

3.2. Klusterit ja biotekniikan alan yrityshautomot tarjoavat viitekohdan kilpailukyvyn dynamiikan, toimien yhteisvaikutuksen, tekniikan siirron ja hyödyllisimpien rahoitustapojen ymmärtämiseksi. Etenkin tässä yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö sekä parhaiden käytänteiden oppiminen ja levittäminen olisivat paikallaan, jotta löydettäisiin kasvun nopeutumiseen johtavia ratkaisuja.

3.3. Biotekniikan innovatiivisella alalla toimii huomattavasti etenkin pk-yrityksiä, jotka ovat innovaatioprosessin perusta mutta joissa ei aina voida soveltaa tällä hetkellä käytettävissä olevia tutkimusta kannustavia sekä teknologian siirtoa ja rahoitusta koskevia välineitä. On pyrittävä ymmärtämään nykyistä paremmin (tuotteita ja palveluita tarjoavien) alan yritysten erityispiirteitä sekä niiden erityistarpeita rahoituksen suhteen. Huomiota on kiinnitettävä etenkin yhteisön rahoituksen nykyistä yksinkertaisempaan saantiin sekä myös teknisten prosessien rahoitukseen suppeasti ymmärrettävän tutkimustoiminnan ohella. Näin taataan tuotteiden laadun ohella myös prosessien laatu ja toistettavuus teollisella tasolla, erien yhdenmukaistaminen sekä tunnustettujen menetelmien kehittäminen.

3.4. Kyseisten erityispiirteiden huomioon ottaminen edellyttää riskipääoman käsitteen tarkistamista, jotta se voidaan mukauttaa alan erityispiirteisiin ja jotta taataan, että otetaan huomioon tietyt näkökohdat kuten tutkimustoiminnan kesto, henkilökunnan ammattitaito sekä sääntelyviranomaisten asettamat vaatimukset.

3.5. ETSK toteaa hieman pessimistisesti, etteivät jäsenvaltiot ole ryhtyneet asianmukaisiin toimiin kilpailukykyneuvoston 26. marraskuuta 2002 antamissa päätelmissä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi lyhyellä aikavälillä. Myöskään komission tiedonannossa ei oteta erityisesti huomioon 30 kohdan ohjelman toteuttamisessa havaittuja viivästyksiä ja vaikeuksia (komission yksikköjen työasiakirja SEC(2003) 248). Komitea toivoo kuitenkin, että seuraavassa vuosiraportissa esitetään yksityiskohtainen analyysi toteutuneista ja toteutumattomista tai vahvistetusta aikataulusta myöhässä olevista toimista.

Bryssel 16. heinäkuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Komitean lausunnot: EYVL C 96, 18.4.2002 ja EUVL C 61, 14.3.2003.

(2) AA.VV., Innovation and Competitiveness in European Biotechnology, Enterprise Papers No 7, 2002, Euroopan komissio.

(3) Ks. etenkin komitean vuonna 2002 kuulemisasiakirjasta antama lausunto, EUVL C 61,14.3.2003.

(4) Komitean lausunto, EYVL C 155, 29.5.2001.

(5) Enterprise Papers No 7, 2002, Euroopan komissio.