52002PC0245

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Indonesiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa ja tukien vastaisen menettelyn päättämisestä tiettyjen Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Komissio ilmoitti 18. toukokuuta 2001 tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa ja pani vireille tutkimuksen.

2. Ottaen huomioon tarpeen jatkaa tiettyjen vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien näkökohtien tutkimista ja erityisesti ottaen huomioon valituksen tehneiden yhteisön tuottajien meneillään olevan rakenneuudistuksen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien osalta ei otettu käyttöön väliaikaisia tasoitustoimenpiteitä.

3. Liitteenä oleva ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu tukia, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskeviin lopullisiin päätelmiin.

4. Tutkimuksesta kävi ilmi, että tiettyjen Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonti tapahtui vientituella, joka oli hieman kyseiselle kehitysmaalle sovellettavaa vähimmäistasoa pienempi. Indonesiaa koskevien päätelmien oli perustuttava käytettävissä oleviin tietoihin yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi. Näin ollen pääteltiin, että tiettyjen kyseisestä maasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonti tapahtui vientituella ja tämä aiheutti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Lisäksi todettiin, että ei ole olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto ei ole yhteisön edun mukaista.

5. Näin ollen ehdotetaan, että neuvosto hyväksyisi liitteenä olevan ehdotuksen asetukseksi, jonka olisi tultava voimaan julkaisemalla se Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään 18. kesäkuuta 2002.

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Indonesiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa ja tukien vastaisen menettelyn päättämisestä tiettyjen Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 [1] ja erityisesti sen 15 artiklan,

[1] EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Nykyinen tutkimus

(1) Komissio ilmoitti 18 päivänä toukokuuta 2001 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella [2], jäljempänä 'menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus', tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnissa yhteisöön ja pani vireille tutkimuksen.

[2] EYVL C 147, 18.5.2001, s. 4.

(2) Menettelyn aloittaminen perustui valitukseen, jonka seuraavat yhteisön tuottajat olivat tehneet 3 päivänä huhtikuuta 2001: Koloman Handler AG, Itävalta, ja Krause Ringbuchtechnik GmbH & Co. KG, Saksa, jäljempänä 'valituksen tekijät', jotka edustavat pääosaa (tässä tapauksessa noin 90 prosenttia) rengasmekanismien tuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetyt todisteet kyseisen tuotteen vientituella tapahtuvasta tuonnista ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3) Samana päivänä ilmoitettiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella [3] myös kyseisistä maista peräisin olevaa kyseistä tuotetta koskevan rinnakkaisen polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta.

[3] EYVL C 147, 18.5.2001, s. 2.

(4) Ennen menettelyn aloittamista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97, jäljempänä 'perusasetus', 10 artiklan 9 kohdan mukaisesti komissio ilmoitti Intian ja Indonesian viranomaisille saaneensa todisteilla tuetun valituksen, jossa väitetään, että Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien rengasmekanismien tuettu tuonti aiheuttaa huomattavaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Molempia viranomaisia kehotettiin aloittamaan neuvottelut valituksen sisällön selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Neuvottelut molempien maiden viranomaisten ja komission kesken käytiin Brysselissä. Valitukseen sisältyneitä tuonnin tukemista koskevia väitteitä ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta huomattavaa vahinkoa koskevat huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon ja tietyt valituksen kohteena olleet järjestelmät jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

(5) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille ja valituksen tekijälle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin Intian viranomaisilta, yhdeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä siihen etuyhteydessä olevalta yhteisön ulkopuoliselta viejältä ja kahdelta yhteisön tuojalta sekä yhdeltä tuojiin etuyhteydessä olevalta käyttäjältä. Komissio hankki ja tarkasti kaikki vientituella tapahtuvan tuonnin, vahingon, syy-yhteyden ja yhteisön edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin Intian viranomaisten ja seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat

- Koloman Handler AG, Itävalta

b) Vientiä harjoittavat tuottajat Intiassa

- TouCheungLee Stationery Mfg. Co. Pvt. Ltd., Tiruvallore

c) Hongkongilaiset etuyhteydessä olevat yhteisön ulkopuoliset viejät

- ToCheungLee (BVI) Limited / World Wide Stationery MfgCo., Ltd. (varsinainen holding-yhtiö)

d) Etuyhteydettömät tuojat

- Bensons International Systems Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta

- Bensons International Systems BV, Alankomaat

e) Käyttäjä

- Esselte, Yhdistynyt kuningaskunta

(7) Vientituella tapahtuvaa tuontia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2000 ja 31 päivän maaliskuuta 2001 välisen ajanjakson, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat 1 päivän tammikuuta 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä 'tarkastelujakso'.

2. Väliaikaiset toimenpiteet

(8) Ottaen huomioon tarpeen jatkaa tiettyjen vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien näkökohtien tutkimista ja erityisesti ottaen huomioon valituksen tekijöiden meneillään olevan rakenneuudistuksen Indonesiasta ja Intiasta peräisin olevien rengaskansiomekanismien osalta ei otettu käyttöön väliaikaisia tasoitustoimenpiteitä.

3. Myöhempi menettely

(9) Kaikille osapuolille ilmoitettiin päätöksestä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisiksi katsomiensa tietojen hankkimista ja tarkastamista. Erityisesti paikan päällä tehtäviä lisätarkastuksia suoritettiin rengasmekanismien yhteisön käyttäjän ja kahden yhteisön etuyhteydettömän tuojan toimitiloissa.

(10) Osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten tasoitustullien käyttöönottoa. Osapuolille asetettiin myös määräaika, jossa ne voivat tehdä huomautuksia kyseisen ilmoituksen johdosta. Asianomaisten osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja lopullisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(11) Tarkasteltavana oleva tuote on tietyt rengaskansiomekanismit, jäljempänä 'rengasmekanismit' tai 'tarkasteltavana oleva tuote'. Ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00. Suljin-/aukaisuvivulla varustetut mappimekanismit, jotka luokitellaan samaan CN-koodiin, on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

(12) Rengasmekanismit koostuvat kahdesta suorakaiteen muotoisesta teräslaatasta tai -langasta, joihin ainakin neljä teräslangasta tehtyä puolirengasta on kiinnitetty ja joita teräskuori pitää yhdessä. Ne voidaan avata joko vetämällä puolirenkaista tai rengasmekanismiin kiinnitetyn pienen teräksisen aukaisumekanismin avulla. Renkaat voivat olla erimuotoisia; kysytyimpiä ovat pyöreät, kulmikkaat tai D:n muotoiset.

(13) Rengasmekanismeja käytetään erilaisten asiakirjojen tai paperien säilyttämiseen. Niitä käyttävät muun muassa rengaskansioiden, ohjelmisto- ja teknisten käsikirjojen, valokuva- ja postimerkkikansioiden, luetteloiden ja esitteiden tuottajat.

(14) Yhteisössä myytiin tutkimusajanjakson aikana useita satoja erimallisia rengasmekanismeja. Mallit vaihtelivat renkaiden koon, muodon ja lukumäärän suhteen sekä aluslaatan koon ja sen suhteen, avataanko renkaat vetämällä vai aukaisumekanismin avulla. Ottaen huomioon, että rengasmekanismien eri tuoteryhmien välillä ei todettu olevan selvää jaottelua, että niillä kaikilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja että tiettyjen tuoteryhmien mallit olivat vaihdettavissa keskenään, komissio totesi, että kaikkia rengasmekanismeja pidetään tästä syystä yhtenä tuotteena tässä menettelyssä.

2. Samankaltainen tuote

(15) Komissio totesi Intiassa tuotetuilla ja asianomaisen maan kotimarkkinoilla myytävillä rengasmekanismeilla ja Intiasta yhteisöön tuotavilla rengasmekanismeilla olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset.

(16) Komissio totesi niin ikään, että yhteisöön tuotavien Intiasta peräisin olevien rengasmekanismien ja yhteisön markkinoilla myytävien yhteisön tuotannonalan tuottamien rengasmekanismien fyysisissä ja teknisissä perusominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa ei ollut eroja.

(17) Indonesialaisten tuottajien yhteistyöstä kieltäytymisen johdosta komissio teki päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Tämän vuoksi ja koska asianomaisesta maasta ei ollut käytettävissä muita tietoja, komissio katsoi aiheelliseksi käyttää valituksessa esitettyjä tietoja; niistä ilmeni, että Indonesiassa tuotettuja asianomaisessa maassa myytäviä tai yhteisöön tuotavia rengasmekanismeja ja yhteisön markkinoilla myytäviä valituksen tehneiden yhteisön tuottajien tuottamia rengasmekanismeja on pidettävä samankaltaisina.

(18) Tästä syystä pääteltiin, että yhteisön kotimarkkinoilla myytäviä yhteisön tuotannonalan tuottamia rengasmekanismeja, yhteisöön tuotavia Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevia rengasmekanismeja ja Indonesian ja Intian kotimarkkinoilla myytäviä asianomaisissa maissa tuotettuja rengasmekanismeja on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(19) Tutkimusajanjakson aikana tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettiin 2,7 prosentin sopimustullia vuonna 2000 ja vuonna 2001. Yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisesti Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettiin kuitenkin 100 prosentin alennusta vuonna 2000 ja vuonna 2001 maksettavasta sopimustullista. Tämän vuoksi vuonna 2000 ja vuonna 2001 sovellettu tulli oli 0 prosenttia.

C. VIENTITUET

1. Intia

a) Johdanto

(20) Komissio tutki valitukseen sisältyvien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa esitettyjen väitteiden mukaan oli myönnetty vientitukea:

- vientiteollisuuden vapaa-alueet (Export Processing Zones, EPZ) / vientiin suuntautuneet yksiköt (Export Oriented Units, EOU),

- tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS),

- tuotantohyödykkeiden tuontia etuustullein koskeva järjestelmä (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS),

- tuloverosta vapauttamisen järjestelmä (Income Tax Exemption Scheme).

(21) Kolme ensimmäistä järjestelmää perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Development and Regulation Act). Tällä ulkomaankauppalailla Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa, jotka julkaistaan viiden vuoden välein ja joita päivitetään vuosittain. Vuoden 1997 ja 2002 välisen ajanjakson kattava vienti- ja tuontipolitiikkaa koskeva asiakirja liittyy asianomaiseen tutkimusajanjaksoon.

(22) Viimeinen järjestelmä eli tuloverosta vapauttamisen järjestelmä perustuu vuoden 1961 tuloverolakiin (Income Tax Act), jota muutetaan vuosittain annettavalla varainhoitolailla (Finance Act).

(23) Yksi yritys vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn. Kyselyyn vastasi myös kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva yhteisön ulkopuolinen yritys. Eurostatin tuontitietojen perusteella kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Intiasta yhteisöön suuntautuvasta koko viennistä oli 100 prosenttia.

b) Vientiteollisuuden vapaa-alueet (Export Processing Zones, EPZ) / vientiin suuntautuneet yksiköt (Export Oriented Units, EOU)

I) Oikeusperusta

(24) Vuonna 1965 käyttöön otettu vientiteollisuuden vapaa-alueet (Export Processing Zones, EPZ) / vientiin suuntautuneet yksiköt (Export Oriented Units, EOU) -järjestelmä on vienti- ja tuontipolitiikan väline, johon sisältyy vientikannustimia. Tutkimusajanjakson aikana järjestelmää säänneltiin tullin tiedonannoilla nro 53/97, 133/94 ja 126/94. Järjestelmää selostetaan yksityiskohtaisesti vienti- ja tuontipolitiikkaa vuosina 1997-2002 koskevan asiakirjan luvussa 9 sekä asianomaisessa menettelykäsikirjassa.

II) Tukikelpoisuus

(25) Periaatteessa yritys voidaan perustaa EPZ/EOU-järjestelmän mukaisesti, mikäli se sitoutuu viemään tavaratuotantonsa ja palvelunsa kokonaisuudessaan. Kun yritykselle on myönnetty kyseinen asema, se voi saada tiettyjä etuja. Intiassa on seitsemän vientiteollisuuden vapaa-alueeksi määriteltyä aluetta. Vientiin suuntautuneet yksiköt voivat sijaita missä tahansa Intiassa. Ne toimivat tullivalvonnassa olevina yksikköinä tulliviranomaisten valvonnassa tullilain 65 pykälän mukaisesti. Vaikka EOU/EPZ-järjestelmän alaisuudessa toimivien yritysten yleensä edellytetään vievän koko tuotantonsa, Intian viranomaiset sallivat näiden yksikköjen myydä osan tuotannostaan kotimarkkinoilla tietyin edellytyksin. Yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle on myönnetty vientiin suuntautuneen yksikön asema.

III) Käytännön toteutus

(26) Vientiin suuntautuneen yksikön asemaa hakevien tai vientiteollisuuden vapaa-alueelle sijoittautuvien yritysten on jätettävä hakemus toimivaltaisille viranomaisille. Hakemuksessa on oltava yksityiskohtaiset tiedot viiden seuraavan vuoden osalta muun muassa suunnitelluista tuotantomääristä, arvioidusta viennin arvosta, tuontitarpeista ja kotimaisia tuotantopanoksia koskevista tarpeista. Jos viranomaiset hyväksyvät yrityksen hakemuksen, yritykselle toimitettavaan hyväksymisilmoitukseen liitetään asiaa koskevat ehdot. Vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevat yritykset ja vientiin suuntautuneet yksiköt voivat tuottaa mitä tahansa tuotetta. Sopimus on voimassa viisi vuotta ja se voidaan uusia useammaksi viisivuotiskaudeksi.

(27) Vientiteollisuuden vapaa-alueella sijaitsevat yritykset ja vientiin suuntautuneet yksiköt saavat seuraavat edut:

i) vapautus valmistukseen, tuotantoon, jalostukseen tai niiden yhteydessä käytettävien kaikenlaisten tavaroiden, myös tuotantohyödykkeiden, raaka-aineiden ja kulutustavaroiden, tuontitulleista edellyttäen, että tavaroita ei mainita kiellettyjen tuontitavaroiden luettelossa;

ii) vapautus kotimaisista lähteistä hankittujen tavaroiden valmisteverosta;

iii) vapautus tuloverolain 10A tai 10B pykälän mukaisesti verotettavasta tuloverosta kymmeneksi vuodeksi;

iv) paikallisilta markkinoilta hankituista tavaroista maksetun valtion liikevaihtoveron palauttaminen;

v) ulkomaisen osakepääoman 100 prosentin osuus;

vi) mahdollisuus myydä osa tuotannosta kotimarkkinoilla.

(28) Tuojan olisi pidettävä määrätynmuotoista kirjaa kaikesta tarkasteltavana olevasta tuonnista, kaikkien tuotujen ainesten kulutuksesta ja käytöstä sekä kaikesta toteutuneesta viennistä. Nämä tiedot on pyydettäessä annettava määräajoin kehitystyöstä vastaavalle viranomaiselle (Development Commissioner).

(29) Tuojalla on oltava myös valuuttamääräiset vähimmäisnettotulot, jotka määritetään prosentteina viennin määrästä ja vientituloksesta vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevien määräysten mukaisesti. Vientiin suuntautuneen yksikön / vientiteollisuuden vapaa-alueella sijaitsevan yrityksen kaikkien toimintojen on tapahduttava tullivalvonnassa olevissa tiloissa.

IV) EPZ/EOU -järjestelmää koskevat päätelmät

(30) Tässä menettelyssä EOU-järjestelmää käytettiin tuotantohyödykkeiden, raaka-aineiden, kertakulutustavaroiden tuontiin sekä tavaroiden hankkimiseen kotimarkkinoilta. Tämän vuoksi komissio tarkasteli tasoitustullin käyttöönoton mahdollisuutta yksinomaan näiden helpotusten osalta.

(31) Tältä osin EOU/EPZ -järjestelmässä on kyse tukien myöntämisestä, koska järjestelmän mukaisesti myönnetyt helpotukset ovat Intian viranomaisten myöntämää taloudellista tukea siinä mielessä, että valtiolle muutoin syntyviä tuloja jää kantamatta ja järjestelmän käyttäjälle koituu niistä etua.

(32) Tuotantohyödykkeisiin sovellettavien tullien suspendoimisella on sama vaikutus kuin vapautuksella, sillä jos vientivaatimukset täyttyvät, yrityksen yksinomaisessa harkinnassa on vapautetaanko tuotantohyödykkeet tullivalvonnasta ja milloin tämä tapahtuu.

(33) Tämä tuki on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska sitä ei voi saada sitoutumatta tavaroiden vientiin, ja sen vuoksi sitä pidetään erityisenä ja näin ollen tasoitustullin käyttöönottoon oikeuttavana tukena.

V) Tuen määrän laskeminen

Tuotantohyödykkeiden ostoon sovellettavan tuontitullin suspendoiminen

(34) Intialainen vientiä harjoittava tuottaja käytti EOU-järjestelmää tuotantohyödykkeistä yleensä maksettavien tuontitullien suspendoimiseksi.

(35) Yrityksen saama etu on laskettu tuoduista tuotantohyödykkeistä kantamattomien tuontitullien määrän perusteella jakamalla tämä määrä seitsemän vuoden ajanjaksolle, joka heijastaa yrityksen tosiasiallisesti tuomien tuotantohyödykkeiden poistoaikaa ja jonka katsotaan heijastavan asianomaisen tuotannonalan kyseisten hyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa. Näin laskettua tutkimusajanjaksolle kuuluvaa määrää on oikaistu lisäämällä siihen tutkimusajanjakson aikainen korko yrityksen tämän järjestelmän mukaisesti saaman täyden edun määrittämiseksi. Ottaen huomioon järjestelmän luonteen eli koska kyseinen tuki vastaa kerta-avustusta, tutkimusajanjakson aikainen Intian 10 prosentin kaupallinen korko katsottiin sopivaksi. Tämä määrä on sitten jaettu tutkimusajanjakson aikaiselle kokonaisviennille.

(36) Edellä sanotun perusteella yritys sai tästä järjestelmästä 2,42 prosentin suuruisen edun.

Vapautus raaka-aineiden ja kertakulutustavaroiden tuontitulleista

(37) Intialainen vientiä harjoittava tuottaja käytti EOU-järjestelmää raaka-aineiden ja kertakulutustavaroiden tuontitulleista vapauttamiseksi.

(38) Tuotujen ainesten laji ja määrät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Yritys pystyi osoittamaan kaikkien tutkimusajanjaksolla tuotujen raaka-aineiden osalta selkeän yhteyden vietyjen valmiiden tavaroiden määriin. Lisäksi voitiin osoittaa, ettei tuotantopanoksia ollut tuotu vietyjen tuotteiden tuotannossa tosiasiallisesti käytettyjä määriä enempää.

(39) Näin ollen kyseiseen tuontiin voidaan soveltaa perusasetuksen liitteessä I olevan vientitukia koskevan esimerkkiluettelon i kohdan mukaista vapautusta, koska kaikki tullittomasti tuodut raaka-aineet sisällytettiin vietyyn tuotteeseen eikä peruutettujen tullien määrä ylittänyt tuontitullien määrää.

Vapautus kotimaisista lähteistä saatavien tavaroiden valmisteverosta

(40) Intialainen vientiä harjoittava tuottaja käytti EOU-järjestelmää kotimaisista lähteistä saatavien tavaroiden valmisteverosta vapauttamiseksi.

(41) Muun kuin vientiin suuntautuneen yksikön (yritykset, joilla ei ole erityisasemaa) tekemistä hankinnoista maksamat valmisteverot hyvitetään tullinpalautuksina (CENVAT/MODVAT) ja käytetään kotimarkkinamyynnistä kannettavan valmisteveron maksamiseen. Vapauttamalla vientiin suuntautuneen yksikön sen tekemistä hankinnoista kannettavasta valmisteverosta Intian valtio ei menetä lisätuloja eikä vientiin suuntautuneelle yksikölle koidu lisäetua.

Paikallisilta markkinoilta hankituista tavaroista maksetun valtion liikevaihtoveron palauttaminen

(42) Intialainen vientiä harjoittava tuottaja käytti EOU-järjestelmää paikallisilta markkinoilta hankituista tavaroista maksetun valtion liikevaihtoveron palauttamiseksi. Kyseiseen veronpalautukseen sisältyy tukien myöntäminen, sillä valtio luopuu sille kuuluvasta tulosta ja yritys saa etua.

(43) Saatu etu laskettiin tutkimusajanjakson aikana tehdyistä hankinnoista palautettavan valtion liikevaihtoveron määrän perusteella. Tässä suhteessa voitiin todeta, että intialainen vientiä harjoittava tuottaja suoritti käytännöllisesti katsoen kaikki paikalliset hankintansa siinä osavaltiossa, mihin se on sijoittautunut (Tamil Nadu), ja valtion liikevaihtoveroa sovelletaan ainoastaan osavaltioiden välisiin liiketapahtumiin. Tämän vuoksi kyseiselle yritykselle palautettavan valtion liikevaihtoveron määrä rajoitettiin 0,01 prosenttiin.

c) Tuloverosta vapauttamisen järjestelmä (Income Tax Exemption Scheme, ITE)

I) Oikeusperusta

(44) Tuloverosta vapauttamisen järjestelmä perustuu vuoden 1961 tuloverolakiin, jolla säädetään veronkannon perusteista sekä haettavissa olevista erinäisistä vapautuksista ja vähennyksistä. Hakea voidaan muun muassa kyseisen säädöksen 10A, 10B ja 80HHC pykälässä tarkoitettuja vapautuksia, jotka koskevat viennistä saadun myyntivoiton vapautusta tuloverosta.

II) Tukikelpoisuus

(45) Säädöksen 10A pykälässä tarkoitettua vapautusta voivat hakea vapaakauppa-alueilla sijaitsevat yritykset, 10B pykälässä tarkoitettua vapautusta vientiin suuntautuneet yksiköt ja 80HHC pykälän mukaista vapautusta mikä tahansa yritys, joka vie tavaroita.

III) Käytännön toteutus

(46) Hakemus vientivoittojen verovähennyksestä jätetään yhdessä vuosittaisen veroilmoituksen kanssa.

IV) Tuloverosta vapauttamisen järjestelmää koskeva päätelmä

(47) Tuloverosta vapauttamisen järjestelmässä Intian viranomaiset antavat yritykselle taloudellista tukea jättämällä kantamatta välittömien verojen muodossa olevan valtiontulon, jotka olisi maksettava. Kyseisestä taloudellisesta tuesta koituu etua sen saajalle, joka voi maksaa vähemmän tuloveroa.

(48) Tuloverosta vapauttamisen järjestelmä on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska ainoastaan viennistä saadut tulot voidaan vähentää verotettavasta tulosta, ja sen vuoksi sitä pidetään erityisenä ja näin ollen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana järjestelmänä.

V) Tuen määrän laskeminen

(49) Koska intialainen vientiä harjoittava tuottaja muodosti vientiin suuntautuneen yksikön ja sille voitiin myöntää verovapautus tuloverolain 10B pykälän mukaisesti, se jätti veronalennusta koskevan pyynnön tutkimusajanjaksolla. Etu laskettiin käyttämällä veron sitä nimellismäärää, jota olisi sovellettu tuloihin, jos alennusta ei olisi tehty.

(50) Edellä sanotun perusteella yritys sai tästä järjestelmästä 0,15 prosentin suuruisen edun.

d) Muut tukijärjestelmät

(51) Tutkimuksessa on todettu, että vientiä harjoittava tuottaja ei käyttänyt muita tutkittuja tukijärjestelmiä. Tämän vuoksi ei ole tarpeen arvioida, mahdollistavatko ne tasoitustullin käyttöönoton.

e) Tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(52) Perusasetuksen säännösten mukaisesti tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä arvon perusteella ilmaistuna on tutkimuksen kohteena olleen viejän osalta 2,5 prosenttia. Tämä määrä on alle vähimmäistason ja näin ollen Intian tukimarginaalia on pidettävä vähäpätöisenä.

2. Indonesia

a) Johdanto

(53) Johdanto-osan 4 kappaleessa tarkoitettujen neuvottelujen lisäksi komission yksiköt päättivät rajoittaa tutkimuksen kahteen järjestelmään (BKPM ja Cakungin vientiteollisuuden vapaa-alue). Indonesian viranomaisille lähetettiin kyselylomake asianmukaisten tietojen saamiseksi. Indonesian viranomaiset eivät kuitenkaan vastanneet kyselylomakkeeseen. Tämän vuoksi Indonesia viranomaisten luokse ei tehty tarkastuskäyntiä. Ainoa tiedossa oleva indonesialainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselylomakkeeseen, vaikka vastauksen jättämisen määräaikaa pidennettiin. Ottaen huomioon edellä mainitun yhteistyöstä kieltäytymisen kyseiselle yritykselle ilmoitettiin asianmukaisesti, että sitä koskevat lopulliset päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tästä johtuen tulokset voivat olla sille perusasetuksen 28 artiklan 6 kohdan mukaisesti vähemmän edulliset kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä. Perusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloihin ei tehty tarkastuskäyntiä.

(54) Vientituki ja vientihinta on määritettävä perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Komissio katsoi asianmukaiseksi tehdä päätelmät valitukseen sisältyneiden tietojen ja aiemmasta Indonesiaa koskevasta tukien vastaisesta menettelystä [4] saatujen tietojen perusteella. Perusasetuksen 28 artiklan 5 kohdan mukaisesti kyseiset tiedot tarkistettiin myös mahdollisuuksien mukaan vertaamalla niitä riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin.

[4] Neuvoston asetus (EY) N:o 978/2000, 8.5.2000, EYVL L 113, 12.5.2000, s. 1.

b) BKPM-järjestelmät

(55) Valituksesta käy ilmi, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja hyötyi investointien koordinaationeuvostolta (BKPM) saamistaan eduista; BKPM on valtion virasto, joka on vastuussa investointien suunnittelusta ja edistämisestä.

(56) Edellä mainittu aiempi tutkimus osoitti, että BKPM voi hyväksyä sekä ulkomaisia (PMA) että kotimaisia (PMDN) investointeja. Yrityksille, joiden osalta kotimaiset tai ulkomaiset investoinnit on hyväksytty, myönnetään vapautus tulleista ja maksuista tuotantohyödykkeiden eli koneiden, laitteiden, varaosien ja apulaitteiden sekä raaka-aineiden tuonnissa.

(57) BKPM-järjestelmät muodostavat tuen, sillä Indonesian valtion taloudellinen tuki tullittomuuden muodossa antaa suoran edun yritykselle.

(58) Järjestelmät eivät ole tullinpalautusjärjestelmiä perusasetuksen I-III liitteen säännösten mukaisesti, koska tuotantohyödykkeitä ei kuluteta tuotantoprosessissa eikä raaka-aineita sisältävien valmiiden tuotteiden vientivelvollisuutta ole.

(59) BKPM-järjestelmät eivät ole oikeudellisesti vientituloksesta tai tuontitavaroiden sijasta kotimaisten tavaroiden käytöstä riippuvia.

(60) BKPM asettaa tukikelpoisuutta koskevat arviointiperusteet, jotka ilmeisesti päivitetään usein. BKPM:n arviointiperusteissa rajoitetaan selvästi tuen myöntäminen niihin yrityksiin, jotka eivät toimi tietyillä aloilla. Tukea myöntäessään viranomaiset voivat myös käyttää harkintavaltaansa ja tukikelpoisuus ei ole automaattista.

(61) BKPM-järjestelmät eivät siten ole perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisia, jossa säädetään, että tukea myöntävän viranomaisen on vahvistettava sellaiset arviointiperusteet, jotka ovat puolueettomia, eivät suosi tiettyjä yrityksiä toisten sijasta, ovat luonteeltaan taloudellisia ja sovellusalaltaan horisontaalisia. Näin ollen kyseisten ohjelmien katsotaan perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti olevan erityisiä, koska ne rajoittavat tuen myöntämisen tiettyihin yrityksiin. Koska vientiä harjoittava tuottaja ja Indonesian viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, oli mahdollista määritellä tarkasti kuinka paljon kyseinen tuottaja hyötyi järjestelmästä.

c) Indonesian tullivalvonnassa olevat alueet - vientiteollisuuden vapaa-alue Cakungissa

(62) Yhteistyöhön osallistumattoman vientiä harjoittavan tuottajan osoitteesta ilmenee, että se on sijoittautunut Cakungin vientiteollisuuden vapaa-alueelle, jota kutsutaan nimellä "Nusantaran tullivalvonnassa oleva alue". Yritys vahvisti tämän. Tällaisille alueille sijoittautuneet yritykset saavat tiettyjä etuja, joita ei yleensä anneta kyseisten alueiden ulkopuolelle sijoittautuneille yrityksille. Etuihin kuuluu erityisesti vapautus valmiiden vientituotteiden tuotannossa käytettävien tavaroiden tuontitullista.

(63) Vientiä harjoittava tuottaja, joka ei toiminut yhteistyössä, ei antanut näyttöä siitä, että se ei käyttänyt alueella saatavia etuja hyväkseen. Jotta yhteistyöstä kieltäytymistä ei palkittaisi ja koska on vahvistettu, että viejä on todellakin sijoittautunut vientiteollisuuden vapaa-alueelle, neuvostolla on oikeus olettaa, että kyseisiä etuja on käytetty hyväksi.

(64) Aiempien tutkimusten päätelmien perusteella kyseisillä alueilla voimassa oleva tullinpalautusjärjestelmä muodostaa valtion taloudellisen tuen, sillä valtio luopuu sille kuuluvasta tulosta ja yritys saa etua.

(65) Tällainen tullinpalautusjärjestelmä muodostaa tuen, joka on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti oikeudellisesti vientituloksesta riippuva, koska yritys ei voi saada tukea hyväksymättä vientivelvollisuutta, ja sen vuoksi sitä pidetään erityisenä ja näin ollen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana järjestelmänä.

(66) Koska vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, oli mahdotonta ratkaista täyttikö kyseisen järjestelmän mukainen tuonti perusasetuksen liitteissä määriteltyjä poikkeuksia koskevat edellytykset, sillä ei voitu vahvistaa, että tuodut tuotteet todella sisällytettiin vietyyn tuotteeseen ja että peruutettujen tullien määrä ei ylittänyt tuontitullien määrää.

d) Tukia koskeva päätelmä

(67) Perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella on näyttöä yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien käytettävissä olevista tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavista tuista, ja kohtuullinen osoitus siitä, että kyseisiä tukia on käytetty hyväksi. Toimenpiteiden soveltamiseksi yhden osan (50 prosenttia) oletetaan muodostuvan kotimaisista tuista ja toisen osan (50 prosenttia) vientituista aiemman tutkimuksen mukaisesti, sillä ainoastaan toista kahdesta järjestelmästä, EPZ-järjestelmää, pidettiin vientitukena.

(68) Yhteistyöstä kieltäytymisen katsotaan johtuvan kyseisen tuottajan tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien käyttämisestä ja siitä koituvasta edusta, joka on Indonesialle vahvistetun vähimmäistason yläpuolella. Jotta yhteistyöstä kieltäytymistä ei palkittaisi, valitukseen sisältyneet tiedot ja aiemman tutkimuksen päätelmät huomioon ottaen lopullinen tukimarginaali on prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna kaikkien indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta seuraava:

Kaikki viejät: 10,0 %

D. VAHINKO

1. Alustavat huomautukset

(69) Koska ainoastaan yksi intialainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa ja koska yhteisön tuotannonalan muodostaa ainoastaan yksi yritys, kyseisiä yrityksiä koskevat yksityiskohtaiset tiedot on indeksoitu tai pantu järjestykseen perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti annettujen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

2. Yhteisön tuotanto

(70) Todettiin, että kahden valituksen tehneen yhteisön tuottajan lisäksi tuotantoa harjoitettiin myös Italiassa ja Espanjassa. Vaikka italialainen yritys ei antanut komissiolle täydellisiä tietoja, saadut tiedot vahvistivat, että tutkimusajanjakson aikana kyseisen yrityksen tuotanto edusti noin 10 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Espanjalaisen yrityksen, joka ei antanut komissiolle täydellisiä tietoja, todettiin vuonna 2001 tuottaneen tarkasteltavana olevaa tuotetta vain vähäisiä määriä ja tuoneen suurimman osan myynnistään yhdestä asianomaisesta maasta. Tämän vuoksi pääteltiin, että yritystä on pidettävä tuojana eikä tuottajana.

(71) Todettiin myös, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut yritys oli aikaisemmin tuottanut tietyntyyppisiä rengasmekanismeja. Yritys vahvisti kirjallisesti, että se lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantonsa joitakin vuosia sitten. Muita yhteisön tuottajia ei ole tiedossa.

(72) Edellä esitetyn perusteella valituksen tekijöiden ja toisen Italiaan sijoittautuneen yhteisön tuottajan tuotanto muodostaa yhteisön koko tuotannon perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

a) Yhteisön tuotannonala

(73) Kahdesta valituksen tehneestä tuottajasta toinen ei vastannut kyselyyn (Krause) ja sen katsottiin näin ollen kieltäytyneen yhteistyöstä. Tästä syystä kyseistä tuottajaa ei pidetty yhteisön tuotannonalaan kuuluvana huolimatta siitä, että se oli tukenut valitusta. Toisen tuottajan (Koloman) osalta todettiin, että kyseinen yritys tuotti samankaltaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana yhteisössä, mutta se tuotti myös tuotteen osia Unkarissa. Yhteisön tuotantonsa lisäksi Koloman myi unkarilaisia tuotteita yhteisössä ja käytti myös Unkarissa tuotettuja osia yhteisön tuotannossaan. Lisäksi osa yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotannosta siirrettiin vuoden 2000 alussa eli tiettyjä koneita siirrettiin Itävallasta Unkariin. Tästä huolimatta kyseisen yrityksen toiminnan painopiste eli päätoimipaikka, varastot, myyntitoimisto, huomattava osa tuotevalikoiman tuotannosta sekä merkittävä tekninen ja markkinointia koskeva taitotieto oli yhteisössä. Kyseisellä tuontimyynnillä täydennettiin samankaltaisen tuotteen tuotevalikoimaa eikä se tämän vuoksi vaikuttanut Kolomanin asemaan yhteisön tuottajana. Osien valmistuksesta Unkarissa ja niiden myöhemmästä kokoamisesta tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseisten tuotteeseen sisältyvien osien osuus valmiin tuotteen tuotantokustannuksista ja siten arvonlisäyksestä on vähäinen. Näin ollen asianomainen tuonti ei vaikuta tuottajan asemaan yhteisön tuottajana.

(74) Tutkimuksessa vahvistettiin, että ainoa yhteistyössä toiminut yhteisön tuottaja edusti yli 25 prosenttia yhteisön rengasmekanismien tuotannosta ja täytti siten perusasetuksen 10 artiklan 8 kohdan mukaiset vaatimukset. Sen katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja siitä käytetään jäljempänä nimitystä yhteisön tuotannonala.

b) Tutkimusajanjakson jälkeiset tapahtumat

(75) Marraskuussa 2001 eli tutkimusajanjakson jälkeen yhteistyössä toiminut yhteisön tuottaja Koloman joutui selvitystilaan ja selvitysmenettelyn seurauksena sen otti haltuunsa itävaltalainen yritys, jonka Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut emoyritys otti haltuunsa myös Kolomanin unkarilaisen sidosyrityksen.

(76) Yrityksen haltuun ottanut yritys vahvisti komissiolle jatkavansa valituksen tukemista.

c) Yhteisön kulutus

(77) Todettavissa oleva yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien määrien, valituksessa mainittujen muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla myymien ja tutkimusajanjakson osalta asianmukaisesti mukautettujen määrien, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan antamien tietojen ja Eurostatin tuontitietojen perusteella. Otettiin huomioon se tosiseikka, että CN-koodiin 8305 10 00 kuuluu myös sellaisia tuotteita, jotka on jätetty tämän menettelyn ulkopuolelle. Koska indonesialaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, kyseisen maan osalta käytettiin kuitenkin parhaita käytettävissä olevia tietoja eli Eurostatin tietoja. Parhaimpaan käytettävissä olevaan näyttöön eli valitukseen perustuen kaiken edellä mainitun CN-koodin mukaisen tuonnin katsottiin muodostavan tarkasteltavana olevan tuotteen. Yhteistyöstä kieltäytynyt indonesialainen viejä väitti, että sen vienti yhteisön markkinoille oli noin 15 prosenttia alhaisempi kuin käytetyn tuonnin määrä. Kyseistä väitettä ei kuitenkaan pystytty vahvistamaan ja ero oli selitettävissä tonneina ilmaistujen Eurostatin tilastotietojen muuttamisessa yksikköinä ilmaistuiksi käytettävän suhteellisen osuuden perusteella. Tällä perusteella yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia. Se pysyi suhteellisen vakaana vuosina 1998-1999 ja kasvoi sitten tasaisesti tutkimusajanjakson loppuun saakka, jolloin se oli noin 348 miljoonaa kappaletta.

4. Tuonti asianomaisesta maasta

(78) Muistutetaan mieliin, että Intiaa koskeva menettely on päätetty. Tämän vuoksi ainoastaan Indonesiasta peräisin olevaa tuontia tarkastellaan asianomaisesta jäljellä olevasta maasta peräisin olevana tuontina.

a) Vientituella tapahtuvan tuonnin määrä

(79) Vaikka Indonesiasta peräisin olevat tuontimäärät laskivat vuosina 1998-2000 ja sen jälkeen nousivat hieman vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä, on huomattava, että vaikka tuonti asianomaisesta maasta käynnistyi vasta vuonna 1997, se oli merkittävää jo vuonna 1998 ja 32 miljoonaa kappaletta tutkimusajanjakson aikana.

b) Vientituella tapahtuvan tuonnin markkinaosuus

(80) Indonesiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuksien todettiin olevan 8-13 prosenttia laskettuaan noin 2 prosenttia vuodesta 1998.

c) Vientituella tapahtuvan tuonnin hinnat

i) Hintojen kehitys

(81) Indonesiasta peräisin olevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat laskivat 5 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli noin 105 ecusta tuhannelta kappaleelta noin 99 euroon tuhannelta kappaleelta. Hintojen lasku oli erityisen merkittävää vuosina 1998-1999, jolloin hinnat laskivat 3 prosenttia ja vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin ne laskivat 2 prosenttia.

ii) Hinnan alittavuus

(82) Koska indonesialaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, hintavertailu tehtiin Eurostatin tietojen perusteella, jotka oikaistiin asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten erojen mukaisesti ja niitä verrattiin samassa kaupan portaassa yhteisön tuottajien noudettuna lähettäjältä -hintoihin.

(83) Tämän perusteella hinnan alittavuutta tarkasteltiin ja muutettiin tarpeen mukaan uusilla tarkastuskäynneillä saatujen tietojen perusteella. Indonesiasta peräisin olevan tuonnin todettiin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat 30-40 prosentilla. Olisi myös huomattava, että hinnankorotukset estyivät, koska yhteisön tuotannonala ei ollut kannattava.

5. Yhteisön tuotannonalan tilanne

a) Tuotanto

(84) Yhteisön tuotannonalan tuotanto supistui 25 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuotanto supistui huomattavasti (-15 %) vuosina 1998 ja 1999. Väheneminen jatkui merkittävänä myös vuosina 1999 ja 2000, minkä jälkeen tuotantomäärät pysyivät vakaina tutkimusajanjakson loppuun.

b) Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(85) Tuotantokapasiteetti noudatti samaa suuntausta kuin tuotanto ja supistui vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 26 prosenttia.

(86) Tämän perusteella kapasiteetin käyttöaste pysyi vakaana tarkastelujaksolla.

c) Varastot

(87) Yhteisön tuotannonalan varastot vuoden lopussa pienenivät 12 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä.

d) Myynti yhteisön markkinoille

(88) Yhteisön kulutuksen kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonalan myyntimäärät supistuivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana huomattavasti eli 25 prosenttia. Määrät vähenivät vuosina 1998 ja 1999 (- 10%) ja vieläkin selvemmin vuosina 1999 ja 2000 (- 15%).

e) Markkinaosuus

(89) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni yli 4 prosenttiyksikköä vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson aikana ja noudatti näin ollen samaa suuntausta kuin myyntimäärät.

f) Hinnat

(90) Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen nettomyyntihinta aleni vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 4 prosenttia. Hintojen aleneminen oli erityisen voimakasta vuosina 1998 ja 1999 (- 6%), kun tuontihinnat asianomaisesta maasta alenivat huomattavasti johdanto-osan 81 kappaleessa esitetyn mukaisesti.

g) Kannattavuus

(91) Yhteisön tuotannonalan painotettu keskimääräinen kannattavuus heikkeni 10 prosenttiyksikköä vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja oli vuodesta 2000 alkaen tappiollinen. Tämän epäsuotuisan kehityksen tuloksena ja kuten johdanto-osan 75 kappaleessa mainittiin, yhteisön tuotannonala joutui selvitystilaan.

h) Kassavirta ja pääoman saanti

(92) Rengasmekanismien myynnistä syntyneiden yhteisön tuotannonalan kassavirtojen kehitys on hyvin samankaltainen kuin kannattavuuden kehitys, toisin sanoen ne vähenivät huomattavasti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(93) Tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne ja erityisesti kannattavuuden heikkeneminen vaikeuttivat yhteisön pääoman saantia.

i) Työllisyys, palkat ja työn tuottavuus

(94) Yhteisön tuotannonalan rengasmekanismien tuotantoon liittyvä työllisyys heikkeni vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä 30 prosenttia. Palkkojen kokonaismäärän kehitys noudatti kokonaisuutena tarkasteltuna vastaavaa suuntausta määrän alentuessa kyseisellä ajanjaksolla 27 prosenttia, minkä seurauksena keskipalkat kasvoivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 8 prosenttia.

j) Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(95) Investoinnit vähenivät vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 39 prosenttia. Investointien väheneminen oli erityisen voimakasta vuosina 1999 ja 2000. Tutkimuksesta ilmeni, että suurin oma pääomamenoista käytettiin olemassa olevien tuotantovälineiden uusimiseen tai ylläpitoon.

(96) Sijoitetun pääoman tuotto yhteisön tuotannonalan tosiasiallisen nettovoiton ja sen investointien nettokirjanpitoarvon välisenä suhdelukuna ilmaistuna noudatti hyvin tarkasti kannattavuuden suuntausta ja kääntyi tappiolliseksi vuonna 2000.

k) Kasvu

(97) Samaan aikaan kun yhteisön kulutus kasvoi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 5 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myyntimäärät vähenivät noin 25 prosenttia ja tuontimäärät pysyivät merkittävinä. Yhteisön tuotannonala ei siten pystynyt hyötymään vähäisestä kysynnän kasvusta yhteisön markkinoilla.

6. Tuotannon osittainen siirtäminen

(98) Sen varmistamiseksi, että yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen ei johtunut yhteisön tuotannon rakenteen muutoksesta, tarkasteltiin olisiko johdanto-osan 73 kappaleessa mainitulla tuotannon osittaisella siirtämisellä eli koneiden ja laitteiden Itävallasta Unkariin siirtämisellä, mikä tapahtui vuoden 2000 alussa, ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Ilmeni, että huolimatta siitä, että kyseinen tuotannon, tuotantokapasiteetin ja myyntimäärien siirtäminen toki jyrkensi tiettyjen vahingon osoittimien heikentyvää suuntausta, tappiot jäivät kohtuulliselle tasolle johtuen siitä, että kapasiteetin käyttöasteen ja keskimääräisten myyntihintojen suuntaus parani. Arvioitiin esimerkiksi, että tuotannon vähenemisestä noin 60 prosenttia ja myyntimäärien vähenemisestä noin 80 prosenttia johtui siirtämisestä, kun toisaalta hintojen aleneminen olisi ollut kolminkertainen ja tuottavuuden heikentyminen vielä 7 prosenttiyksikköä jyrkempi, mikäli siirtoa ei olisi toteutettu. Edellä sanotun perusteella pääteltiin, että yhteisön tuotannonalan tilanteen huonontuminen ei johtunut yhteisön tuotannon rakenteen muutoksesta.

(99) On väitetty, että yhteisön tuotannonalan ydintoiminta ei enää ole yhteisössä, sillä tuotannon siirtäminen Unkariin merkitsi väitetysti 60 prosentin laskua sen yhteisön tuotannossa ja 80 prosentin laskua sen yhteisön myynnissä.

(100) Kuten johdanto-osan 98 kappaleessa on selitetty, tuotannon siirtäminen ei vähentänyt yhteisön tuotannonalan tuotantoa näin paljoa, vaan ainoastaan 15 prosenttia sen yhteisön tuotannosta ja 20 prosenttia sen yhteisön myynnistä. Tämän vuoksi vahvistetaan johdanto-osan 73 kappaleessa mainittu päätelmä yhteisön tuotannonalan ydintoiminnasta.

7. Vahinkoa koskeva päätelmä

(101) Yhteisön tuotannonalan tilanteen on todettu heikentyneen tarkastelujakson aikana (siirtämisen huomioon ottamisen jälkeen, kuten johdanto-osan 98 kappaleessa selostetaan).

(102) Vaikka Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä Kiina, ja Malesiasta peräisin oleva rengasmekanismien tuonti vähenikin olennaisesti sen jälkeen, kun asianomaisista maista peräisin olevassa tuonnissa otettiin vuonna 1998 käyttöön polkumyyntitoimenpiteet, yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt täysin hyötymään tästä kehityksestä. Vuodesta 1998 useimmat vahingon osoittimet kuten tuotanto, myyntimäärät, hinnat, markkinaosuus, kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja työllisyys, heikentyivät. Erityisesti yhteisön tuotannonalan myyntihintojen aleneminen vaikutti kielteisesti tuotannonalan kannattavuuteen.

(103) Lisäksi yhteisön tuotannonalan myynti väheni vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana samaan aikaan, kun Indonesiasta peräisin oleva tuonti oli huomattavaa. Tutkimuksesta ilmeni, että Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana 30-40 prosentilla. Lisäksi hinnankorotukset estyivät.

(104) Yhteisön tuotannonalan tilanteen todettiin näin ollen heikentyneen siinä määrin, että on pääteltävä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa.

(105) Muistutetaan mieliin, että tutkimusajanjakson jälkeen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi yhteisön tuotannonala joutui selvitystilaan.

E. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(106) Perusasetuksen 8 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko Indonesiasta peräisin oleva tuonti sen määrän ja vaikutuksen, joka sillä on rengasmekanismien hintoihin yhteisön markkinoilla, huomioon ottaen aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Vientituella tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka voisivat samanaikaisesti vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa, tutkittiin sen varmistamiseksi, että näistä yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ei katsota johtuneen Indonesiasta vientituella tapahtuneesta tuonnista.

2. Vientituella tapahtuvan tuonnin vaikutus

(107) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä laski 14 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja sen vastaava osuus yhteisön markkinoista laski 2 prosenttia saman ajanjakson aikana. Tuonti pysyi kuitenkin huomattavana ja sen markkinaosuus oli aina 8-13 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kyseisen tuonnin hinnat alittivat myös huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni yli 4 prosenttia. Samaan aikaan yhteisön keskihinnat laskivat 4 prosenttia. Hinnat alenivat tosiasiassa jopa enemmän kuten johdanto-osan 98 kappaleessa esitettiin.

(108) Saman ajanjakson aikana eli vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni, mistä osoituksena oli myynnin määrän ja markkinaosuuden väheneminen, hinnan aleneminen ja tuotannonalan kannattavuuden huomattava heikkeneminen, mikä johti tappioihin. Yhteisön tuotannonala ei siten pystynyt hyötymään merkittävästi edellä mainittujen Kiinaa ja Malesiaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta.

(109) Indonesialainen viejä väitti, että Indonesiasta peräisin oleva vienti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa, sillä se väheni vuosina 1999-2000 ja sen markkinaosuus oli vähimmäistasoa. Sama yritys väitti, että Indonesiasta peräisin olevalla tuonnilla ei voi olla mitään todellista vaikutusta yhteisön tuotannonalaan, koska yhteisön tuotanto on viisi tai kuusi kertaa suurempi kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä.

(110) Muistutetaan kuitenkin mieliin, että vaikka Indonesiasta peräisin oleva tuonti väheni vuosina 1998-2000, se kasvoi hieman vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, mutta ei saavuttanut vuoden 1998 tasoa. Lisäksi kuten johdanto-osan 80 kappaleessa selitettiin, Indonesiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana oli 8-13 prosenttia, joka on huomattava ja selvästi vähimmäistason yläpuolella. Muistutetaan myös, että yhteisön tuotannonala määritetään selvästi johdanto-osan 74 kappaleessa ja että sen tuotannon taso on paljon alhaisempi kuin mitä indonesialainen yritys on väittänyt.

(111) Tämän vuoksi voidaan päätellä, että Indonesiasta peräisin oleva vientituella tapahtunut tuonti on heikentänyt vuonna 1997 käyttöön otettujen ja vuonna 2000 muutettujen Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia ja että se on ollut merkittävä syy tilanteen heikkenemiseen edellä kuvatun mukaisesti.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

a) Tuonti muista kolmansista maista

(112) Tarkasteltiin myös, saattoivatko muut tekijät kuin Indonesiasta vientituella tapahtuva tuonti kokonaan tai osittain aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja erityisesti, olisiko muista maista kuin Indonesiasta peräisin oleva tuonti vaikuttanut kyseiseen tilanteeseen.

(113) Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrät lisääntyivät vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 17 prosenttia samaan aikaan, kun sen markkinaosuus kasvoi samana ajanjaksona yli 5 prosenttiyksikköä. Tämä lisäys johtui suurelta osin Intiasta, Unkarista ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin lisääntymisestä, kun taas saman aikaan tuonti Kiinasta ja Malesiasta laski huomattavasti vuonna 1997 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena.

(114) Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin keskimääräinen kappalehinta laski 16 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Melkein kaikkien kolmansien maiden tuonnin hinnat laskivat kyseisen ajanjakson aikana, paitsi Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, jotka polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksesta nousivat huomattavasti, mutta saavuttivat saman tason kuin Unkarista peräisin olevan tuonnin hinnat vasta tutkimusajanjakson aikana.

i) Intia

(115) Ensiksi tarkasteltiin oliko Intiasta peräisin oleva tuonti voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Vaikka tuonti Intiasta kasvoi huomattavasti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin kuitenkin alittavan Intiasta peräisin olevan tuonnin hinnat; Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin olevan 2-30 prosenttia Intiasta vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtuneen tuonnin hintoja alhaisemmat. Lisäksi olisi huomattava, että Intiasta peräisin olevan tuonnin alkaessa vuonna 1998 sen hintojen todettiin olevan yli 40 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja korkeammat vastaavan rengasmekanismimäärän osalta. Sen jälkeen Intiasta peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat tasaisesti, mutta ne ovat aina olleet Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja korkeammat ja niiden todettiin yhä olevan yli 5 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja korkeammat tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi päätellään, että vaikka Intiasta peräisin olevalla tuonnilla oli kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, Indonesiasta peräisin olevan vientituella tapahtuneen tuonnin kielteinen vaikutus erikseen tarkasteltuna oli kuitenkin huomattava. Indonesia oli todella vaikutusvaltainen ja merkittävä tekijä yhteisössä. Indonesiasta peräisin olevan viennin määrä yhteisöön oli alhaisempi kuin Intiasta peräisin olevan viennin, mutta se oli kuitenkin huomattava. Indonesiasta peräisin olevan viennin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat vielä enemmän kuin Intiasta peräisin olevan viennin hinnat. On myös huomattava, että edellä mainittua tarkastelua haittasi vakavasti se, että Indonesia ei toiminut yhteistyössä ja tämän vuoksi Indonesiasta peräisin olevan viennin edustamia tuotetyyppejä ja markkinasegmenttejä koskevia tietoja ei ollut käytettävissä

ii) Kiinan kansantasavalta

(116) Tarkasteltiin myös, olisiko Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa vuonna 1997 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden absorptio saattanut kokonaan tai osittain aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että vaikka Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovelletun polkumyyntitullin absorptio on heikentänyt vuonna 1997 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia, kun on kyse myyntihinnoista, Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrät kuitenkin vähenivät merkittävästi kyseisten toimenpiteiden johdosta jo vuodesta 1998. Lisäksi olisi huomattava, että vaikka Indonesiasta peräisin oleva tuonti alkoi vasta vuonna 1997, sen määrä oli jo vuonna 1998 samaa luokkaa kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä. Tämän jälkeen Kiinasta peräisin oleva tuonti väheni merkittävästi, kun taas Indonesiasta peräisin oleva tuonti laski vähemmän tutkimusajanjaksoon asti, jolloin viimeksi mainitusta maasta peräisin oleva tuonti oli yhä enemmän kuin kolminkertainen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin verrattuna. Koska Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä oli tutkimusajanjaksolla huomattavasti pienempi kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä, pääteltiin, että kyseisellä tuonnilla ei ollut yhtä vakavaa vaikutusta yhteisön tuotannonalaan kuin Indonesiasta peräisin olevalla vientituella tapahtuneella tuonnilla.

iii) Unkari

(117) Sen määrittämiseksi, onko Unkarista peräisin oleva tuonti erikseen tarkasteltuna aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, tarkasteltiin tuonnin määriä ja hintoja yhteisön markkinoilla.

(118) Unkarista vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tullutta tuontia koskeva tarkastelu perustui sellaisen yhteisön tuottajan kyselyyn antamiin vastauksiin, jonka tuotantolaitos yksinään edusti ainoaa unkarilaista tuottajaa.

(119) Tarkastelujaksolla Unkarista peräisin olevien rengasmekanismien tuonti kasvoi määrällisesti. Yhteisön tuotannonalan Unkarista tuomistaan tuotteista yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat alenivat tarkastelujaksolla, mutta ne olivat yhä muiden kolmansien maiden tuontihinnoista korkeimpia ja Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat ne.

(120) Yhteisön tuotannonalan rengasmekanismien tuotantoa Unkarissa tarkasteltiin ja sitä verrattiin Itävallassa harjoitettavaan tuotantoon. Itävallassa ja Unkarissa tuotettujen mallien välillä oli erittäin vähän päällekkäisyyksiä.

(121) Ottaen huomioon Itävallassa ja Unkarissa tuotettujen mallien vähäisen prosenttiosuuden pääteltiin, että Unkarissa tuotetut tuotteet täydensivät yhteisön tuotannonalan tuotevalikoimaa ja mahdollistivat sen tarjota asiakkaille laajemmat valikoimat ja että kyseiset tuotteet eivät vaikuttaneet kielteisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(122) Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Unkarista peräisin oleva tuonti ei ollut merkittävästi vaikuttanut yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen.

iv) Thaimaa

(123) Koska neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/2000 mukaisesti "tietyt Kiinasta peräisin olevat tuotteet on itse asiassa ilmoitettu näille viranomaisille Thaimaasta peräisin oleviksi, millä vältettiin normaalisti maksettavat polkumyyntitullit", katsottiin asianmukaiseksi arvioida myös Thaimaasta tapahtuvan tuonnin vaikutuksia.

(124) Tältä osin todettiin, että Thaimaasta peräisin oleva tuonti kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksona ottaen huomioon, että tuonti alkoi vuonna 1998 1 miljoonalla kappaleella ja kasvoi yli 23 miljoonaan kappaleeseen tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi Eurostatin tietojen perusteella todettiin, että Thaimaasta peräisin olevan tuonnin myyntihinnat olivat yleensä ottaen alhaisemmat kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat.

(125) Vaikka Thaimaasta peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin olevan noin 20 prosenttia Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hintoja alhaisemmat, muistutetaan mieliin, että viimeksi mainitun tuonnin määrä on yli kolmanneksen suurempi kuin Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä. Koska Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä on yhä huomattavasti pienempi kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä, pääteltiin, että kyseisellä tuonnilla ei ole voinut olla merkittävää vaikutusta verrattuna Indonesiasta peräisin olevan vientituella tapahtuneen tuonnin vaikutukseen.

(126) Indonesialainen viejä, joka ei toiminut yhteistyössä, asetti Thaimaata koskevan tarkastelun kyseenalaiseksi. Se väitti, että Indonesiasta peräisin olevan tuonnin määrä on pienempi ja sen hinnat ovat korkeammat verrattuna Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin. Muistutetaan kuitenkin mieliin, että vaikka Thaimaasta peräisin olevan tuonnin hinnat olivat alhaisemmat kuin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat, Indonesiasta tuodun tuonnin määrä oli yli 30 prosenttia korkeampi kuin Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä. Tämän vuoksi vahvistetaan johdanto-osan 125 kappaleessa tehdyt päätelmät.

b) Muut tekijät

(127) Tarkasteltiin myös, saattoivatko muut kuin edellä mainitut tekijät osaltaan vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(128) Yhteistyössä toimineet tuojat väittivät, että rengasmekanismeihin liittyvä liiketoiminta on erittäin altis hintavaihteluille, ja tämän vuoksi tuottajien on myytävä suuria määriä ollakseen kilpailukykyisiä. Samat osapuolet väittivät myös, että yhteisön tuotannonala toimii ainoastaan yhteisön markkinoilla, mutta kustannustehokkuutta lisätäkseen sen olisi toimittava maailmanmarkkinoilla. Tältä osin muistutetaan, että yhteisön tuotannonalan yhteisön sisäisen ja yhteisön ulkopuolisen myynnin välinen suhdeluku ei merkittävästi muuttunut vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Huolimatta siitä, että yhteisön tuotannonala oli voimakkaasti suuntautunut yhteisön markkinoille, sen toiminta oli vientimyynnin ansiosta kannattavaa vuonna 1998 samaan aikaan, kun Indonesiasta tapahtuva tuonti oli merkittävää.

(129) Eräs käyttäjä väitti, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui voimakkaasta kilpailusta toimistotarvikealalla. Väitettiin, että tästä johtuen tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät/jakelijat synnyttivät yhteisön tuotannonalaan kohdistuvaa hintapainetta, joka oli aiheuttanut hintojen alenemisen. Tältä osin korostetaan, että vientituella tapahtunut tuonti on epäilemättä lisännyt yhteisön käyttäjien synnyttämää hintapainetta ja aiheuttanut näin ollen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(130) Lisäksi tutkittiin oliko hinnanalennus osa tavanomaista rengasmekanismien kauppaa, sillä melkein kaikkien tarjontalähteiden hinnat alenivat vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(131) Tässä suhteessa muistutetaan mieliin, että yleistä hinnanalennusta olisi tarkasteltava ottaen huomioon jatkuvat epäterveet käytännöt ensin Kiinasta ja Malesiasta ja sen jälkeen Indonesiasta, mikä on vaikuttanut yhteisön markkinoihin.

(132) Lisäksi kuten johdanto-osan 128 kappaleessa mainitaan rengasmekanismimarkkinat ovat erittäin alttiit hintavaihteluille. Koska Indonesiasta peräisin olevan tuonnin hinnat todettiin tuetuiksi ja alhaisemmiksi kuin kaiken muun vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtuneen rengasmekanismien tuonnin keskimääräiset kappalehinnat, on pääteltävä, että Indonesiasta peräisin oleva tuonti, jonka osuus yhteisön markkinoista tutkimusajanjaksolla oli 8-13 prosenttia, on vaikuttanut kyseisten markkinoiden hintoja alentavasti.

(133) Tarkasteltiin myös oliko yhteistyöstä kieltäytyneen yhteisön tuottajan Krausen hinnoittelu voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Krausea koskevien tietojen lisätutkimus osoitti, että kyseisen yhteisön tuottajan oma tilanne heikkeni tarkastelujaksolla erityisesti myyntihintojen ja kannattavuuden osalta. Tämän vuoksi näyttää siltä, että se ei ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, Indonesiasta peräisin oleva tuonti on vaikuttanut siihen yhtä kielteisesti ja sen on yhteisön tuotannonalan tapaan täytynyt alentaa hintojaan.

(134) Kaiken edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että yhteisön markkinoiden hintojen alennusta ei olisi pidettävä tavanomaiseen kaupan kehitykseen kuuluvana, vaan seurauksena Indonesian epäterveistä kaupankäyntitavoista.

(135) Indonesian viranomaiset väittivät, että Indonesiasta peräisin oleva vienti rajoittui tavaroiden toimittamiseen italialaiselle rengaskansioiden tuottajalle sen tuotevalikoiman täydentämiseksi.

(136) Kyseisen väitteen todettiin kuitenkin olevan ristiriidassa yhteistyöhön osallistumattoman indonesialaisen viejän ilmoituksen kanssa. Tämä väitti, että Yhdistynyt kuningaskunta on ainoa markkina-alue, jolla indonesialaisella tuottajalla on merkittävä markkinaosuus. Eurostatin tiedot vahvistavat tämän.

(137) Viimeksi mainittu tuottaja väitti, että kyseinen Indonesiasta peräisin oleva vienti ei voi aiheuttaa vahinkoa, koska sen päämarkkinat ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa yhteisön tuotannonalalla ei ole merkittävä toimintaa. Sen lisäksi, että kyseinen väite on ristiriidassa Indonesian viranomaisten väitteiden kanssa, muistutetaan myös mieliin, että vahinkoa koskeva tarkastelu tehdään yhteisön eikä alueen tasolla.

4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(138) Edellä sanotun perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon, josta osoituksena on Unkariin siirretyn tuotannon huomioon ottamiseksi asianmukaisesti mukautettu tuotannon, myyntimäärien, hintojen, markkinaosuuden, kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton, kassavirran ja työllisyyden lasku, johtui tarkasteltavana olevasta vientituella tapahtuneesta tuonnista. Intiasta, Thaimaasta ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin ja yhteisön tuotannon osittaisen siirron yhteenlaskettu vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen oli ainoastaan vähäinen.

(139) Eräs indonesialainen yhteistyöhön osallistumaton viejä väitti myös, että johdanto-osan 138 kappaleessa esitetty päätelmä ja se seikka, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteen voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi Kiina osalta, ovat ristiriidassa keskenään.

(140) Tässä suhteessa olisi muistutettava mieliin, että toimenpiteen voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun kuuluu yhteisön markkinoiden tilanteen tarkastelu sen osalta jatkuisiko tai toistuisiko polkumyynti ja vahinko, jos voimassaolevat toimenpiteet poistetaan. Sen vuoksi se seikka, että yhteisön tuotannonalan heikkeneminen on tämän tutkimuksen mukaisesti johtunut Indonesiasta, ei vaikuta kiinalaisten viejien yhteisön markkinoilla tulevaisuudessa tapahtuvan toiminnan tarkasteluun eikä sen todennäköiseen vaikutukseen yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Muistutetaan myös, että Kiinan markkinaosuus oli erittäin alhaisella tasolla tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana.

(141) Ottaen huomioon edellä esitetty tarkastelu, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vientituella tapahtuneen tuonnin haitallisesta vaikutuksesta, vahvistetaan, että kyseiset muut tekijät eivät poista sitä tosiseikkaa, että arvioidun vahingon on johduttava vientituella tapahtuneesta tuonnista.

F. YHTEISÖN ETU

1. Alustavat huomautukset

(142) Tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto tässä erityistapauksessa ei ole yhteisön edun mukaista. Tätä varten tarkasteltiin perusasetuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien toimitettujen tietojen perusteella mahdollisten toimenpiteiden ja myös niiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia kaikkien tähän menettelyyn osallistuvien osapuolten kannalta.

(143) Jotta toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen todennäköistä vaikutusta voitaisiin arvioida, kaikilta asianomaisilta osapuolilta pyydettiin tietoja. Kyselylomakkeet lähetettiin kahdelle valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle, kahdelle muulle yhteisön tuottajalle, yhdeksälle etuyhteydettömälle tuojalle, 49:lle käyttäjälle ja yhdelle käyttäjäjärjestölle. Yksi valituksen tehnyt yhteisön tuottaja (Koloman), kaksi etuyhteydetöntä tuojaa sekä yksi kyseisiin tuojiin etuyhteydessä oleva käyttäjä vastasivat kyselylomakkeeseen. Eräs käyttäjä esitti näkökantansa vastaamatta kuitenkaan kyselyyn.

(144) Yhteisön etua koskevat päätelmät tehtiin kyseisten vastausten ja näkökantojen perusteella.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

a) Alustavat huomautukset

(145) Useat yhteisön rengasmekanismien tuottajat ovat lopettaneet tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen viime vuosina. Jäljelle jääneiden yritysten osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että kuten johdanto-osan 71 kappaleessa mainitaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut yritys lopetti myös tuotantonsa joitakin vuosia sitten. Italiaan sijoittautuneen yrityksen osalta todettiin, että se ei edustanut merkittävää osaa yhteisön rengasmekanismien tuotannosta ja se toi huomattavan osan myynnistään. Espanjalaisen yrityksen osalta todettiin, että sitä olisi pidettävä tuojana ennemmin kuin tuottajana, koska se tuotti vähäpätöisiä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta ja toi yli 90 prosenttia myynnistään Indonesiasta. Tämän vuoksi päätellään, että kaksi valituksen tekijää ovat ainoita yhteisön tuottajia, joiden rengasmekanismien tuotanto on yhä merkittävää.

(146) Olisi muistettava, että kahdelle valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle aiheutui jo aikaisemmin vakavaa vahinkoa Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnista, mikä kuten asetuksessa (EY) N:o 119/97 [5] esitettiin johti muun muassa työvoiman vähenemiseen 28 prosentilla vuoden 1992 ja lokakuun 1995 välisenä aikana. Kuten johdanto-osan 94 kappaleessa on esitetty yhteisön tuotannonalan työvoima väheni lisää 30 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

[5] EYVL L 22, 24.1.1997, s. 1.

(147) Yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon huomioon ottaen päätellään, että jos yhteisön tuotannonala ei toivu epäterveistä vientitukikäytännöistä, on todennäköistä, että yhteisön tuotanto loppuu kokonaan ja käyttäjät tulevat huomattavassa määrin riippuvaisiksi tuonnista.

b) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(148) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi tarkastelujaksolla niin kielteisesti, että tutkimusajanjakson jälkeen yhteisön tuotannonala joutui selvitystilaan kuten johdanto-osan 75 kappaleessa mainitaan. On syytä muistaa, että yhteisön tuotannonalan tappiollinen tilanne johtuu sen vaikeuksista kilpailla vientituella alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin kanssa. Kuitenkin se, että yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan on ottanut haltuunsa toinen yritys, on osoituksena yhteisön rengasmekanismien tuotannossa parhaillaan tapahtuvasta rakenneuudistuksesta ja siitä, että kyseinen tuotannonala pyritään vahvasti pitämään elinkelpoisena ja tekemään se kannattavaksi.

c) Toimenpiteiden käyttöönoton/käyttöönotosta luopumisen mahdollinen vaikutus yhteisön tuotannonalaan

(149) Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen terveiden markkinaolosuhteiden palauttaminen mahdollistaisi yhteisön tuotannonalan saada takaisin menetetty markkinaosuus ja kapasiteetin käyttöastetta lisäämällä vähentää tuotannon yksikkökustannuksia ja lisätä kannattavuutta. Lisäksi toimenpiteillä odotetaan olevan myönteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan hintatasoon. Kaiken kaikkiaan odotetaan, että tuotannon ja myynnin määrien kasvu sekä yksikkökustannusten lasku entisestään mahdollisesti yhdistettynä varovaiseen hinnankorotukseen parantaisivat yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(150) Jos tasoitustoimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan on alennettava hintojaan lisää ja/tai menetettävä lisää markkinaosuuttaan. Kummassakin tapauksessa yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenee. Seurauksena on lisäksi se, että yhteisön tuotanto todennäköisesti loppuisi lyhyen ajan sisällä kokonaan.

(151) Koska yhteisön tuotannonala ei ainoastaan tuota tarkasteltavana olevaa tuotetta vaan myös muita tuotteita, joiden osuus sen liikevaihdosta on noin kolmannes, on erittäin todennäköistä, että rengasmekanismeja tuottavien tuotantolinjojen lopettaminen vaikuttaisi koko tuotantolaitoksen elinkelpoisuuteen ja johtaisi kaikkien tuotantolinjojen lopettamiseen, millä olisi laajemmat kielteiset vaikutukset työllisyyteen ja investointeihin.

d) Yhteisön tuotannonalan tuotannon mahdollinen siirtäminen

(152) Tutkittiin, voitaisiinko mitään toimenpidettä pitää yhteisön edun vastaisena ottaen huomioon sen, että osa yhteisön tuotannonalan tuotantoa siirrettiin kolmanteen maahan. Tutkittiin myös, olisiko mahdollista siirtää tuotantoa lisää.

(153) Ensinnäkin muistutetaan mieliin, kuten johdanto-osan 98 kappaleessa selitettiin, että vuonna 2000 tapahtuneen tuotannon siirtämisen myötä yhteisön tuotannonala pystyi rajoittamaan tappioitaan. Tässä suhteessa se oli strateginen päätös vientituella tapahtuneen tuonnin vaikutusten ehkäisemiseksi. Lisäksi on todennäköistä, että parantamalla yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta kyseisellä siirrolla oli se välillinen vaikutus, että tuotannonalasta tuli houkuttelevampi sen äskettäin haltuunsa ottaneelle uudelle sijoittajalle.

(154) Komissio sai tyydyttävän vahvistuksen siitä, että yhteisön tuotannonala ei suunnittele uusia siirtoja. Lisäksi ei ole mitään syytä pitää sitä todennäköisenä, sillä rakenneuudistuspyrkimysten yhdessä käyttöön otetun tasoitustullin kanssa odotetaan mahdollistavan yhteisön tuotannonalan tilanteen palautumisen kannattavaksi.

3. Tuojien etu

(155) Tietyt tuojat, jotka eivät ostaneet rengasmekanismeja Indonesiasta, huomauttivat, että hankintalähteiden vaihtamisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia tai siirtymävaiheen ongelmia. Erityisesti tuojat korostivat, että vuonna 1997 käyttöön otetuista polkumyyntitoimenpiteistä johtuen ne ovat jo kerran aiemmin joutuneet vaihtamaan hankintalähdettään.

(156) Palautettakoon kuitenkin mieliin, että tasoitustoimenpiteiden tarkoituksena ei ole pakottaa tuojia tai käyttäjiä vaihtamaan hankintalähdettään vaan palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset yhteisön markkinoille. Lisäksi kyseiset tuojat huomauttivat, että monet muutkin kolmannet maat voisivat helposti tuottaa rengasmekanismeja eivätkä ne nähneet ongelmana valita hankintalähteekseen maata, jota tasoitustoimenpiteet eivät koske. Lisäksi ne voisivat harjoittaa myös yhteisön tuottajien tuotteiden kauppaa. Tämän perusteella on todennäköistä, että mahdollisesta hankintalähteen vaihtamisesta aiheutuvat ongelmat ovat väliaikaisia ja että niiden vaikutukset eivät ole merkittävämpiä kuin vahingollisen vientituen vastaisista tasoitustoimenpiteistä yhteisön tuotannonalaan kohdistuva myönteinen vaikutus.

4. Käyttäjien ja kuluttajien etu

a) Käyttäjät

(157) Sekä yhteistyössä toimineet etuyhteydettömät tuojat että käyttäjä (kansioiden tuottaja) ovat väittäneet, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi erittäin kielteisesti käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen.

(158) Tässä suhteessa arvioitiin Indonesiaan sovellettavien toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta käyttäjien tuotantokustannuksiin. Näin ollen arvioitiin Indonesiaan sovellettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta sellaiseen käyttäjään, jonka ainoa hankintalähde on Indonesia (pahimmassa tapauksessa). Tämän perusteella Indonesiaan sovellettavien toimenpiteiden vaikutuksen arvioitiin nostavan tuotantokustannuksia 1,3 prosentilla. Kuten jo mainittiin, tämä on vain olettamusta, sillä yhteistyössä ei toiminut käyttäjiä, joiden asianomaisen tuotteen ainoana hankintalähteenä olisi ollut Indonesia.

(159) Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että tasoitustullien vaikutus käyttäjiin olisi vähäpätöinen. Koska muut käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä voidaan yleisesti ottaen todeta, että kustannusvaikutukset kaikkiin muihin käyttäjiin olisivat todennäköisesti samoin vähäpätöiset.

(160) Yhteistyössä toiminut käyttäjä väitti, että kuten oli käynyt kolmen viime vuoden aikana, jolloin sen oli siirrettävä osa tuotannostaan yhteisön ulkopuolelle ja suljettava kolme tuotantolaitosta Kiinasta ja Malesiasta peräisin oleviin rengasmekanismeihin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena, Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto nostaisi yhden sen tuotantokustannuksiin kuuluvan osan hintoja, mikä voisi merkitä uusia rengaskansioiden tuotannon siirtoja yhteisön ulkopuolelle ja/tai asianomaisten tuotantolaitosten sulkemista. Tämä voisi vaikuttaa sen koko toimintaan eli myös muiden tuotteiden valmistukseen: myös niiden tuotantolaitokset siirrettäisiin ja yhteisön työpaikkoja menetettäisiin merkittävässä määrin.

(161) Yleisenä huomautuksena on todettava, että riskiä jalostusteollisuuden siirtämisestä tasoitustoimenpiteiden vuoksi vähentää se seikka, että osa kansiomarkkinoista on yritysten välistä kauppaa ja että on ensiarvoisen tärkeää, että käyttäjät ovat lähellä asiakkaitaan, niiden tuotanto on riittävän joustavaa vastatakseen kysyntään ja niillä on vankka markkinatuntemus. Tutkimuksessa kävi itse asiassa ilmi, että kansiontuottajien asiakkaiden kannalta olennaisia perusteita ovat hinta, laatu, palvelu sekä nopeat toimitukset. Kuten johdanto-osan 157-158 kappaleessa on selitetty tasoitustoimenpiteiden vaikutus jalostusteollisuuteen todettiin vähäpätöiseksi. Ottaen huomioon, että ainoastaan yksi kansiontuottaja toimi tässä tutkimuksessa täydessä yhteistyössä, lienee perusteltua esittää päätelmänä, että tasoitustoimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta käyttäjiin.

(162) Lisäksi tietyt asianomaiset osapuolet huomauttivat, että viime vuosina tapahtuneiden useiden käyttäjien siirrot johtuivat yhteisön korkeista tuotantokustannuksista. Tämä vahvistaa sen, että siirrot olisi nähtävä osana laajempaa kustannusten kokonaisrakennetta, jossa kuten jo on selitetty, tasoitustoimenpiteet edustavat vähäpätöistä osaa.

(163) Yhteistyössä toimineen käyttäjän erityistilanteen osalta tutkimuksessa ilmeni, että vaikka kyseinen käyttäjä siirsi osan tuotannostaan yhteisön ulkopuolelle vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, käyttäjä itse asiassa muutti hankintalähdettään Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja ryhtyi ostamaan rengasmekanismeja yhteistyössä toimineilta tuojilta, jotka puolestaan alkoivat vuodesta 1998 lähtien harjoittaa tuontia Intiasta Kiinan kustannuksella. Tämän vuoksi näyttää vaikealta löytää yhteys kyseisen käyttäjän rengaskansioiden tuotannon siirron yhteisön ulkopuolelle ja Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien käyttöönoton välillä. Kuten jo johdanto-osan 159 kappaleessa tuli vahvistettua tasoitustullien vaikutus käyttäjien tuotantokustannuksiin oli vähäpätöinen.

(164) Todettiin, että edellä kuvattua tuotannon siirtoa olisi pidettävä paremminkin kyseisen, useita yrityksiä viime vuosina hankkineen käyttäjän yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan strategian seurauksena. Strategia johti lopulta ryhmän eri tuotantolaitosten vahvistamiseen ja rakenneuudistukseen; jotkut tuotantolaitoksista on suljettu. Joidenkin tuotantolaitosten siirtoa yhteisön ulkopuolelle olisi pidettävä osana kyseistä strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kyseisen käyttäjän asemaa yhteisön markkinoilla ja kehittää sen toimintaa Itä-Euroopassa.

(165) Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon käyttöönotettujen tullien todennäköisen vähäpätöisen vaikutuksen asianomaiseen käyttäjään näyttää epätodennäköiseltä, että Indonesiaa koskevat tasoitustoimenpiteet merkitsisivät sellaisenaan rengaskansioiden tuotannon uusia siirtoja yhteisön ulkopuolelle.

(166) Tuotantolaitosten sulkemisen ja Indonesiaa koskeviin tasoitustoimenpiteisiin liittyvien tuotantolaitosten uusien sulkemisten osalta todettiin, että yhteistyössä toiminut käyttäjä sulki kolme tuotantolaitosta kolmen viime vuoden aikana, kun Kiinaa ja Malesiaa koskevat toimenpiteet olivat voimassa. Ottaen huomioon toimenpiteiden vähäpätöisen vaikutuksen kyseisen käyttäjän tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen, kuten johdanto-osan 164 kappaleessa on selitetty, on epätodennäköistä, että Kiinaa ja Malesiaa koskevat toimenpiteet olisivat yksinään johtaneet kyseisten tuotantolaitosten sulkemiseen ja että Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat tasoitustoimenpiteet aiheuttaisivat muiden tuotantolaitosten sulkemisen.

b) Kuluttajat

(167) Olisi mainittava, että tarkasteltavana olevaa tuotetta ei myydä vähittäiskaupassa, ja että mikään kuluttajajärjestö ei ilmoittautunut eikä osallistunut tähän tutkimukseen.

(168) Yhteistyössä toiminut käyttäjä väitti myös, että tasoitustoimenpiteet nostaisivat lopullisen asiakkaan eli kuluttajan rengaskansioista maksamia hintoja. Ottaen kuitenkin huomioon edellä esitetyn rengaskansiontuottajiin kohdistuvaa vaikutusta koskevan selvityksen rengaskansioiden kuluttajien maksamien lopullisten myyntihintojen nousu ei todennäköisesti ole merkittävä.

(169) Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että yhteistyössä toiminut käyttäjä myy tuotteitaan pääasiassa jakelijoille. Pahimmassa tapauksessa käyttäjille aiheutunut hinnankorotus siirrettäisiin kokonaan lopulliselle kuluttajalle, mikä merkitsisi enintään 4 prosentin hinnankorotusta lopulliselle kuluttajalle. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä yleinen kokemus on osoittanut, että jakeluketjun jokainen porras on todennäköisesti valmis hyväksymään osan kustannustensa noususta pysyäkseen markkinoillaan kilpailukykyisenä.

(170) Edellä mainitun perusteella rengasmekanismien käyttäjiin ja kuluttajiin kohdistuvien vaikutusten ei katsottu olevan pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pitänyt olla ottamatta käyttöön tasoitustoimenpiteitä, koska mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät ole merkittävämpiä kuin vahingollisen vientituella tapahtuvan tuonnin vastaisista tasoitustoimenpiteistä yhteisön tuotannonalaan kohdistuva myönteinen vaikutus.

d) Kilpailuun kohdistuva vaikutus

(171) Tutkittiin myös, johtaisivatko Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat tasoitustoimenpiteet tilanteeseen, jossa yhteisön tuotannonala pystyisi hyötymään määräävästä asemasta yhteisön markkinoilla erityisesti ottaen huomioon Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevassa tuonnissa vuonna 1997 käyttöönotetut polkumyyntitoimenpiteet ja yhteisön tuotannonalan rakenneuudistuksen.

(172) Ensinnäkin muistutetaan mieliin, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus tutkimusajanjakson aikana oli ainoastaan 10-15 prosenttia. Kahden valituksen tehneen yhteisön tuottajan yhteinen markkinaosuus tutkimusajanjaksolla olisi ollut 32-37 prosenttia. Kun Kolomanin tuonti lasketaan mukaan molempien valituksen tekijöiden yhteiseen markkinaosuuteen, markkinaosuudeksi saadaan 47-52 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjaksolla. Lisäksi muistutetaan, että vaikka komissio pani vireille Kiinaa koskevien toimenpiteiden tarkastelun, kyseinen tarkastelu ei koske Malesiasta peräisin olevaa tuontia. Rengasmekanismeja voidaan myös yhä tuoda Intiasta. Tämän vuoksi pidetään erittäin epätodennäköisenä, että Indonesiaa koskevien tasoitustoimenpiteiden käyttöönotolla olisi kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan kilpailuun yhteisön markkinoilla. Muistutetaan myös, että Kiinaa ja Malesiaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei johtanut yhteisön tuotannonalan määräävään asemaan, vaikka muita hankintalähteitä kuin kyseiset kaksi maata ei tuolloin ollut.

(173) Kuten jo johdanto-osan 150 kappaleessa selitettiin, ilman vientituella tapahtuneen tuonnin vaikutukset poistavien toimenpiteiden käyttöönottoa yhteisön tuotanto ei enää todennäköisesti ole vähän ajan kuluttua elinkelpoinen ja sen vuoksi se tulee loppumaan. Yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon loppuminen ei varmasti olisi käyttäjien etujen mukaista. Ainoa yhteistyössä toiminut käyttäjä osti 20-50 prosenttia rengasmekanismeistaan yhteisön tuotannonalalta vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Jos yhteisön tuotannonala lopettaisi lopullisesti rengasmekanismien tuotannon, käyttäjät tulisivat huomattavassa määrin riippuvaisiksi tuonnista.

(174) Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, käytettävissä on vielä useita muita hankintalähteitä. Rengasmekanismeja ostetaan tai on mahdollista ostaa yhteisön tuotannonalalta, muilta yhteisön tuottajilta, Intiasta ja Hongkongista. Lisäksi tuonti Malesiasta alkaa todennäköisesti uudelleen, sillä kyseistä maata koskevien toimenpiteiden voimassaoloaika päättyi äskettäin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että Kiinasta ja Malesiasta peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei aiheuttanut puutetta tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Mieliin muistutetaan myös, että toimenpiteiden vaikutuksen käyttäjiin todettiin olevan vähäpätöinen, ja että tarkasteltavana olevaa tuotetta tullaan melko todennäköisesti edelleen tuomaan Indonesiasta.

5. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(175) Edellä esitetyt syyt huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön tasoitustulleja.

G. LOPULLISET TOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(176) Vientituella tapahtuvaa tuontia, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön lopulliset tasoitustoimenpiteet, jotka riittävät poistamaan vientituella tapahtuvasta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon.

(177) Komissio tutki, mikä tullin taso olisi riittävä vientituella tapahtuvasta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten katsottiin tarpeelliseksi määrittää yhteisön tuottajien tuotantokustannuksiin perustuva hintataso sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(178) Tältä osin katsottiin, että viiden prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavan voittomarginaalin voidaan katsoa soveltuvan kohtuulliseksi vähimmäisarvoksi, ottaen huomioon pitkän aikavälin investointitarpeet ja erityisesti määrän, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan kohtuudella odottaa saavan, mikäli vahingollista vientituella tapahtuvaa tuontia ei esiintyisi.

(179) Yhteistyön puuttumisen vuoksi katsottiin, että vahingon korjaavan tason olisi katettava kyseisen laskennallisen hinnan ja johdanto-osan 82 kappaleessa esitetyllä tavalla mukautettujen CIF-hintojen välinen erotus.

(180) Vahingon korjaavaksi tasoksi todettiin Indonesiasta peräisin olevan tuonnin osalta 42,30 prosenttia.

2. Lopulliset tasoitustoimenpiteet

(181) Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ja perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti tasoitustullin olisi vastattava tukimarginaalia, joka oli vahinkomarginaalia alhaisempi. Tämän vuoksi sovelletaan seuraavaa tullia:

Indonesia (kaikki yritykset): 10,0 %

(182) Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa asetetun määräajan noudattamiseksi tämän asetuksen on tultava voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli CN-koodeihin ex 8305 10 00 (Taric-koodit 8305 10 00 10 ja 8305 10 00 20) kuuluvien Indonesiasta peräisin olevien tiettyjen rengaskansiomekanismien tuonnissa. Tätä asetusta sovelletaan rengaskansiomekanismeihin, jotka koostuvat kahdesta suorakaiteen muotoisesta teräslevystä tai -langasta, joihin on kiinnitetty ainakin neljä teräslangasta tehtyä puolirengasta ja joita teräskuori pitää yhdessä. Ne voidaan avata joko vetämällä puolirenkaista tai rengaskansiomekanismiin kiinnitetyn pienen teräksisen laukaisumekanismin avulla.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraavista maista peräisin olevien tuotteiden osalta seuraava:

Maa // Lopullinen tulli

(%)

Indonesia // 10,0

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Päätetään Intiasta peräisin olevien tiettyjen rengaskansiomekanismien tuontia koskeva menettely.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja