52000PC0398

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI henkivakuutuksesta - (uudelleen laadittu toisinto)

(komission esittämä)

PERUSTELUT

I. Johdanto

1. Komissio pitää Kansalaisten Eurooppa -hankkeen kannalta tärkeänä yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, jotta siitä saataisiin yksiselitteisempää ja luettavampaa tavallisille kansalaisille. Kansalaiset saisivat näin uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia käyttää lainsäädännön heille tarjoamia erityisoikeuksia.

Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa niin kauan kun moneen kertaan ja usein huomattavastikin muutetut säännökset ja määräykset ovat hajallaan, ja niitä on etsittävä sekä alkuperäisestä säädöksestä että siihen myöhemmin tehdyistä muutoksista. Nykyisin voimassa olevien säännösten löytäminen edellyttää siis paljon tutkimustyötä, jossa on vertailtava monia eri säädöksiä.

Tämän vuoksi säädökset, joihin on tehty lukuisia muutoksia on ehdottomasti kodifioitava, jos yhteisön lainsäädännöstä halutaan selkeää ja luettavaa.

2. Komissio päätti 1. huhtikuuta 1987 antaa henkilöstölleen ohjeet, joiden mukaan kaikki säädökset on kodifioitava ainakin sen jälkeen kun niihin on tehty kymmenen muutosta. Ohjeissa painotetaan, että tämä on vähimmäisvaatimus, ja että osastojen on pyrittävä kodifioimaan niiden vastuulla olevia säädöksiä aiemminkin. Näin varmistetaan, että yhteisön säädökset ovat selkeitä ja helposti ymmärrettävissä.

Kodifiointiohjeet vahvistettiin Edinburghissa (joulukuussa 1992) kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajiston päätelmissä, joissa korostettiin virallisen kodifikaation merkitystä, sillä se antaa varmuuden siitä, mitä säädöstä tiettyyn asiaan on sovellettava tiettynä ajankohtana.

3. Päätelmien perusteella komissio otti vuoden 1994 lainsäädäntöohjelmansa osaksi virallisen kodifikaation laatimisen seuraavista direktiiveistä: henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 5 päivänä maaliskuuta 1979 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 79/267/ETY; henkivakuutuksen ensivakuutusliikettä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta, säännöksistä, joilla helpotetaan palvelujen tarjoamisen vapauden tehokasta käyttämistä, sekä direktiivin 79/267/ETY muuttamisesta 8 päivänä marraskuuta 1990 annettu toinen neuvoston direktiivi 90/619/ETY; henkivakuutuksen ensivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta sekä direktiivien 79/267/ETY ja 90/619/ETY muuttamisesta (kolmas henkivakuutus- direktiivi) 10 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/96/ETY.

4. Edellä mainitun virallista kodifikaatiota koskevan ehdotuksen laatimisen yhteydessä on kuitenkin ilmennyt, että uudesta säädöksestä voidaan saada mahdollisimman luettava ja virheetön vain, jos nykyisiin direktiiveihin tehdään muutoksia. Nämä muutokset ovat asiasisällöltään niin merkittäviä, ettei niitä voitaisi katsoa ainoastaan kodifioinniksi nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarkoittamassa merkityksessä. Siksi jäljempänä esitetyt muutosehdotukset koskevat ainoastaan nykyisten tekstiosuuksien puutteita, eräiden oikeustilojen selkeyttämistä ja niiden yritysten nimien poistamista, joiden toiminta on lakkautettu ja joita ei näin ollen enää tarvitse säädöksessä mainita.

Komissio on päättänyt tehdä virallista kodifiointia koskevan ehdotuksen sijaan ehdotuksen edellä mainittujen direktiivien uudelleen laatimisesta.

Jäljempänä esitetään syyt uusiin säännöksiin, joilla muutetaan nykyisen lainsäädännön sisältöä. Muutokset ovat helposti tunnistettavissa, koska ne on merkitty tekstiin kursiivilla, ja muutetun tekstikohdan oikeaan marginaaliin on vielä lisätty sana "uusi".

Muut säännökset, joihin komissio ei tällä kertaa ehdota muutoksia, ovat virallista kodifikaatiota koskeva osuus liitteenä olevassa ehdotuksessa. Virallista kodifikaatiota koskeva osuus perustuu säädösteksteihin, jotka on julkaistu virallisessa lehdessä kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Näiden säädöstekstien sisältöä ei ole muutettu lainkaan vaan niihin on yhdistämisen yhteydessä tehty ainoastaan itse kodifioinnin edellyttämiä ja muotoseikkoihin liittyviä muutoksia. Komissio on lisännyt tekstiin päätöksessä 1999/468/EY säädetyt muutokset komitea-menettelyyn ('komitologia'), mutta säilyttänyt uudelleen laadinnan kohteena olevissa direktiiveissä säädetyt menettelytyypit. Artikloille on annettu uudet numerot mutta vanha numerointi on säilytetty marginaalissa, jotta viittaus olisi helpommin tunnistettavissa. Vanhojen ja uusien numeroiden vastaavuus on esitetty liitteessä V olevassa taulukossa.

Virallista kodifikaatiota koskeva osuus on laadittu niiden muotoseikkojen mukaisesti, joita yleensä käytetään säädöstekstien kodifiointia koskevissa ehdotuksissa.

Kun sisältöä koskevia muutoksia tehdään säädökseen, jolla myös kodifioidaan nykyistä lainsäädäntöä, neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat tarkastella muutoksia oikeassa tekstiyhteydessä, ja kaikille asiasta kiinnostuneille voidaan tarjota yksi selkeä ja johdonmukainen säädös sen sijaan, että säädöksiin jouduttaisiin tekemään uusia yksittäisiä muutoksia tai että säädöksistä tehtäisiin vain kodifikaatio. Tällöin eräät säännökset olisivat epäselviä ja epäjohdonmukaisia muiden säädösten kanssa.

II. Muutosehdotuksia koskevia huomautuksia

1. 1 artiklan m kohta. "Säänneltyjen markkinoiden" määritelmä.

Kolmannella henkivakuutusdirektiivillä vahvistetun säänneltyjen markkinoiden määritelmän oli tarkoitus olla voimassa vain siihen saakka kunnes sama määritelmä vahvistettaisiin sijoituspalveluja koskevalla direktiivillä. Sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi (93/22/ETY) tuli voimaan 31 päivänä joulukuuta 1995, mutta direktiivin 2 artiklassa säädetään, että henkivakuutusyritykset eivät kuulu sen soveltamisalaan. Kyseisessä direktiivissä oleva säänneltyjen markkinoiden määritelmä voidaan liittää henkivakuutusdirektiiviin ainoastaan direktiiviä muuttamalla.

Määritelmää koskeva uusi ehdotus viittaa jäsenvaltiossa sijaitsevien markkinoiden osalta sijoituspalveludirektiivissä annettuun säänneltyjen markkinoiden määritelmään. Kolmansissa maissa sijaitsevien markkinoiden osalta ehdotetaan, että jäsenvaltiot saavat itse päättää maidensa vakuutusyrityksistä, voidaanko kolmansien maiden markkinoiden katsoa täyttävän säänneltyjä markkinoita koskevat EU:n vaatimukset.

2. 18 artiklan 3 kohta. Kahdenlaista toimintaa koskevat päivämäärät.

Oikeus myöntää vakuutusyrityksille lupa kahdenlaiseen toimintaan (sama yritys myy sekä henkivakuutuksia että vahinkovakuutuksia) kumottiin ensimmäisessä henkivakuutusdirektiivissä direktiivin tiedoksiantopäivästä lukien (15. maaliskuuta 1979). Kahdenlaisen toiminnan harjoittamista saivat jatkaa ne yritykset, joille lupa tähän oli jo myönnetty. EU:hun on sittemmin liittynyt kuusi uutta jäsenvaltiota, mutta minkään kyseisen maan liittymisasiakirjassa ei myönnetty poikkeusta edellä mainitun päivämäärän soveltamisesta, koska tuolloin oletettiin, että kahdenlaista toimintaa koskevaa säännöstä oli Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa sovellettava maiden liittymisajankohdasta alkaen ja Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa ETA-sopimuksessa sovitusta ajankohdasta alkaen.

Asiasta tehtiin oikeudellinen selvitys, jossa päädyttiin toteamaan, että jäsenvaltion on noudatettava yleisiä säännöksiä, ellei sille ole liittymisasiakirjassa myönnetty poikkeusta. Kahdenlaista toimintaa koskevan luvan myöntämisoikeuden kumoamisen osalta on puolestaan aina oltu sitä mieltä, että kyseistä säännöstä on sovellettava liittymisajankohdasta alkaen Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa ja ETA-sopimuksessa sovitusta ajankohdasta alkaen Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tilanteen selkeyttämiseksi säännöstä ehdotetaan muutettavan siten, että siihen sisällytetään säännökset, joiden on aina katsottu olevan voimassa.

3. 27 artiklan 3 kohdan a alakohta. "Tulevien voittojen" laskeminen.

Kolmannella henkivakuutusdirektiivillä otettiin käyttöön kotimaan suorittaman valvonnan periaate. Kertoimen laskemista käsittelevässä säännöksessä vastaanottavan maan viranomaiselle annetaan kuitenkin yhä sanavaltaa tässä asiassa, ja tämän kohdan muuttamatta jättäminen kolmannessa henkivakuutusdirektiivissä katsotaan puutteeksi. Muutosehdotuksen tarkoituksena onkin korjata puute jättämällä päätösvalta asiassa kotimaan suorittaman valvonnan periaatteen mukaisesti kotijäsenvaltiolle.

4. 49 artiklan 2 kohdan g alakohta sekä 3 ja 4 kohta. Toimintasuunnitelma.

Kolmannella henkivakuutusdirektiivillä otettiin käyttöön yhden koko EU:n alueella voimassa olevan toimiluvan periaate. Tämä merkitsi sitä, että yhdessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet vakuutusyritykset voivat perustaa sivukonttoreita muihin jäsenvaltioihin tarvitsematta uusia toimilupia. Enää ei tarvittu säännöksiä tiedoista, jotka on annettava yrityksen toimintasuunnitelmassa ja esitettävä vastaanottavalle jäsenvaltiolle silloin kun yritys aikoo perustaa sivukonttorin johonkin toiseen jäsenvaltioon. Näin ollen ensimmäisen henkivakuutusdirektiivin 11 artikla, jossa esitetään toimintasuunnitelman sisältö, poistettiin kolmannen henkivakuutusdirektiivin 33 artiklalla. Toimintasuunnitelman esittämistä edellytetään kuitenkin myös silloin kun EU:n alueelle aiotaan perustaa kolmansissa maissa toimivien yritysten sivukonttoreita. Valitettavasti EU:n alueelle perustettavilta kolmansien maiden yritysten sivukonttoreilta edellytettävän toimintasuunnitelman sisältö poistettiin yhteisön yritysten sivukonttoreita koskevan 11 artiklan poistamisen yhteydessä. Muutosehdotuksen tarkoituksena onkin ottaa toimintasuunnitelman sisältöä koskeva artikla uudelleen käyttöön ja soveltaa sitä kolmansien maiden yritysten sivukonttoreihin.

5. 59 artiklan 2 kohta. Poikkeukset ja rajoittavien toimien poistaminen.

Ensimmäisessä henkivakuutusdirektiivissä myönnettiin "Caisse générale d'épargne et de retraite (CGER)"/"Algemene Spaar en Lifrentekas(ASLK)" -nimiselle yhtiölle Belgiassa, keskinäisiä vakuutusyhdistyksiä koskevan lain (Friendly Societies Acts) mukaisesti rekisteröidyille yhtiöille Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä "Banca nazionale delle communicazioni" -nimiselle yhtiölle Italiassa poikkeuksellisesti oikeus jatkaa sitä toimintaa, jota ne harjoittivat, kun direktiivi annettiin tiedoksi. Sekä belgialaisen että italialaisen yhtiön rakenne on sittemmin muuttunut, joten ne eivät enää tarvitse niille myönnettyä poikkeusta. Näin ollen ehdotetaan, että kohtaa muutetaan poistamalla siitä belgialaisen ja italialaisen yhtiön nimet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien ja keskinäisiä vakuutusyhdistyksiä koskevan lain mukaisesti rekisteröityjen yhtiöiden osalta poikkeus on yhä voimassa, joten yhtiöt jätetään muutosehdotukseen.

6. 67 artiklan 1 kohta. Nykyisten sivukonttoreiden hankkimat oikeudet.

Artiklan nykyinen teksti koskee sivukonttoreita, jotka ovat aloittaneet liiketoimintansa sijoittautumisjäsenvaltion säännösten mukaisesti. Tämän direktiiviehdotuksen 1 artiklassa annetun toimipaikan määritelmän mukaan toimipaikalla tarkoitetaan yrityksen kotipaikkaa, asioimistoa tai sivukonttoria. Tekstistä ei siis selviä, viitataanko säännöksillä kotijäsenvaltion säännöksiin vai sen jäsenvaltion säännöksiin, jossa sivukonttori sijaitsee. Kohdan teksti otettiin alun perin toisesta pankkidirektiivistä, jonka sanamuoto on kuitenkin selkeämpi ainakin ilmaisun "vastaanottava jäsenvaltio" osalta. Vakuutusdirektiivissä ei ole vastaanottavan jäsenvaltion määritelmää mutta siinä määritellään "jäsenvaltio, jossa sivukonttori sijaitsee". Tekstin selkeyttämiseksi sana "sijoittautumisjäsenvaltio" ehdotetaan korvattavan ilmaisulla "jäsenvaltio, jossa sivukonttori sijaitsee".

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi annettu henkivakuutuksesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

Ottavat huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan ja 55 artiklan,

Ottavat huomioon komission ehdotuksen,

Ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [1],

[1]

Toimivat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen [2],

[2]

Sekä katsovat seuraavaa: //

1. Henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 5 päivänä maaliskuuta 1979 annettua ensimmäistä neuvoston direktiiviä 79/267/ETY [3], henkivakuutuksen ensivakuutus- liikettä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta, säännöksistä, joilla helpotetaan palvelujen tarjoamisen vapauden tehokasta käyttämistä sekä direktiivin 79/267/ETY muuttamisesta 8 päivänä marraskuuta 1990 annettua toista neuvoston direktiiviä 90/619/ETY [4] ja henkivakuutuksen ensivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta sekä direktiivien 79/267/ETY ja 90/619/ETY muuttamisesta (kolmas henkivakuutusdirektiivi) [5] 10 päivänä marraskuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/96/ETY on muutettu huomattavalta osin ja useita kertoja. Muutettaessa direktiivejä edelleen ne olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. //

[3] EYVL L 63, 13.03.1979, s.1. Direktiivi sellaisena, kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivillä 95/26/EY.

[4] EYVL L 330, 29.11.1990, s.50. Direktiivi sellaisena, kuin se on muutettuna direktiivillä 92/96/ETY (EYVL L 360, 9.12.1992, s.1).

[5] EYVL L 360, 9.12.1992, s.1. Direktiivi sellaisena, kuin se on muutettuna direktiivillä 95/26/EY (EYVL L 168, 18.7.1995, s.7).

2. Henkivakuutusliikkeen aloittamisen ja harjoittamisen helpottamiseksi on tärkeää poistaa kansallisten, valvontaa koskevien lainsäädäntöjen välisiä eroja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja jotta samalla varmistettaisiin kaikissa jäsenvaltioissa vakuutuksenottajille ja edunsaajille riittävä turva, henkivakuutusyrityksiltä vaadittavia taloudellisia takuita koskevat säännökset olisi sovitettava yhteen. // 79/267/ETY

N° 1

3. On tarpeen toteuttaa henkivakuutuksen ensivakuutuksen alalla sisämarkkinat niin hyvin sijoittautumisvapauden kuin palvelujen tarjoamisen vapauden kannalta, jotta helpotettaisiin niiden vakuutusyritysten sitoumusten tekemistä yhteisön alueella, joiden kotipaikka on yhteisössä, ------ja annettaisiin vakuutuksenottajille mahdollisuus turvautua paitsi omaan jäsenvaltioonsa sijoittautuneisiin vakuutuksenantajiin, myös vakuutuksenantajiin, joiden kotipaikka on yhteisössä ja jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin. // 92/96/ETY

N° 1

mukautettu

90/619/ETY

N° 1

mukautettu

4. Perustamissopimuksen mukaan kaikenlainen palvelujen tarjoamisen vapauteen liittyvä syrjintä, joka perustuu siihen, että yritys ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon, jossa palveluja tarjotaan, on kielletty --------- kielto koskee kaikkien yhteisössä toimivien yritysten tarjoamia palveluja, riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kotipaikka, asioimisto tai sivukonttori. // 90/619/ETY

N° 2

mukautettu

5. Tämä direktiivi -------- on sen vuoksi tärkeä vaihe kansallisten markkinoiden lähentymisessä yhtenäismarkkinoiksi, ------ jotta kaikki vakuutuksenottajat --------- voivat kääntyä minkä tahansa vakuutuksenantajan puoleen, jonka kotipaikka on yhteisössä ja joka harjoittaa liiketoimintaa siellä sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, samalla kuin heille taataan riittävä suoja. // 92/96/ETY

N° 3

mukautettu

6. Tämä direktiivi on osa --------- yhteisön lainsäädäntöä henkivakuutuksen alalla, joka sisältää myös -------- vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä 19 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/674/ETY [6]. // 92/96/ETY

[6] EYVL L 374, 31.12.1991, s. 7.

N° 4

mukautettu

7. Noudatettuun lähestymistapaan kuuluu toteuttaa sellainen yhteensovittaminen joka on olennainen, välttämätön ja riittävä toimilupien ja toiminnan vakauden valvontajärjestelmien keskinäisen tunnustamisen aikaansaamiseksi siten, että voidaan myöntää yksi koko yhteisössä voimassa oleva toimilupa ja että voidaan soveltaa kotijäsenvaltion suorittaman valvonnan periaatetta. // 92/96/ETY

N° 5

8. Tämän vuoksi -------- vaaditaan vakuutusliikkeen aloittamiseksi ja harjoittamiseksi yksi virallinen toimilupa, jonka antavat sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa vakuutusyrityksellä on kotipaikka; tämän toimiluvan perusteella yrityksellä on lupa harjoittaa liiketoimintaansa koko yhteisössä joko sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella. Jäsenvaltio, jossa sivukonttori sijaitsee tai jossa palveluja tarjotaan, ei -------- voi vaatia uutta toimilupaa vakuutusyrityksiltä, jotka haluavat harjoittaa vakuutustoimintaansa ja jotka ovat jo saaneet toimiluvan kotijäsenvaltiossaan---------. // 92/96/ETY

N° 6

mukautettu

9. Toimivaltaisten viranomaisten ei tule myöntää eikä pitää voimassa vakuutusyrityksen toimilupaa, jos tuon yrityksen ja muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden väliset läheiset sidokset ovat laadultaan sellaisia, että ne estävät viranomaisia suorittamasta valvontatehtäväänsä tehokkaasti. Toimiluvan jo saaneiden vakuutusyritysten on myös oltava toimivaltaisten viranomaisten kannalta tässä suhteessa vaatimukset täyttäviä. // 95/26/EY

N° 3

mukautettu

10. Tässä direktiivissä oleva 'läheisten sidosten' määritelmä on vähimmäisvaatimus, eikä se estä jäsenvaltioita soveltamasta sitä muihinkin kuin määritelmässä tarkoitettuihin tilanteisiin. // 95/26/EY

N° 4

11. Huomattavan osuuden hankkimista yhtiön pääomasta ei sellaisenaan pidetä tässä direktiivissä omistusyhteytenä, jos tuo omistusyhteys on hankittu ainoastaan väliaikaisena sijoituksena, jonka perusteella ei ole mahdollista vaikuttaa yrityksen rakenteeseen tai rahoituspolitiikkaan. // 95/26/EY

N° 5

12. Vastavuoroisen tunnustamisen ja kotijäsenvaltion valvonnan periaatteet edellyttävät, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät myönnä toimilupaa tai että ne peruuttavat toimiluvan niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi toimintasuunnitelmien sisällön, toiminnan sijainnin tai tosiasiassa harjoitetun toiminnan perusteella on ilmeistä, että vakuutusyritys on valinnut yhden jäsenvaltion oikeusjärjestelmän kiertääkseen ankarammat vaatimukset, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jossa se pääasiallisesti harjoittaa tai aikoo harjoittaa toimintaansa. Vakuutusyrityksellä, joka on oikeushenkilö, on oltava sen jäsenvaltion toimilupa, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka. Sellaisen vakuutusyrityksen, joka ei ole oikeushenkilö, hallinnollisen keskustoimipaikan on oltava siinä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt sille toimiluvan. Lisäksi jäsenvaltioiden on vaadittava, että vakuutusyrityksen hallinnollinen keskustoimipaikka sijaitsee aina sen kotijäsenvaltiossa ja että se tosiasiassa toimii siellä. // 95/26/EY

N° 7

mukautettu

13. Käytännön syistä palvelujen tarjoaminen olisi määriteltävä ottamalla huomioon sekä vakuutuksenantajan sijoittautumispaikka että paikka, jossa sitoumus tehdään. Tämän vuoksi myös sitoumus olisi määriteltävä. Lisäksi olisi erotettava toisistaan sijoittautumiseen perustuva toiminta ja palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuva toiminta. // 90/619/ETY

N° 3

14. Vakuutusten luokittelu on välttämätöntä erityisesti pakollisen toimiluvan alaisen toiminnan määräämiseksi. // 79/267/ETY

N° 2

mukautettu

15. Tiettyjen kes kinäisten yhtiöiden tai yhdisty sten, jotka laissa määritellyn asemansa perusteella ovat turvaavuutta ja erityisiä talou dellisia takuita koskevien edellytysten mukaisia, ei tulisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan. Myöskään tietty jen yhteisöjen, joiden toiminta kattaa vain hyvin rajoite tun lohkon ja on niiden säännöissä rajoitettua, ei tulisi kuulua direktiivin soveltamisalaan, // 79/267/ETY

N° 3

16. Henkivakuutusliike on virallisen toimilupamenettelyn ja valvonnan alaista kaikissa jäsenvaltioissa. Tällai sen toimiluvan myöntämisen tai peruuttamisen edelly tykset tulisi määritellä,... // 79/267/ETY

N° 5

ensimmäinen osa

17. Olisi täsmennettävä ---------- toimivaltaisten viranomaisten valvontavaltuuksia ja -keinoja. Olisi annettava erityissäännökset, jotka koskevat palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuvan toiminnan aloittamista, harjoittamista ja valvontaa. // 90/619/ETY

N° 4

mukautettu

18. Kotijäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on -------- vastuu vakuutusyrityksen talouden vakauden valvonnasta erityisesti, kun on kyse niiden vakavaraisuudesta, riittävän vakuutusteknisen vastuuvelan muodostamisesta, sekä tämän vastuuvelan kattamisesta toisiaan vastaavilla varoilla. // 92/96/ETY

N° 7

mukautettu

19. Olisi säädettävä tietojen vaihdosta toimivaltaisten viranomaisten ja sellaisten viranomaisten tai toimielinten kesken, joiden tehtävänä on tehostaa rahoitusjärjestelmän toiminnan vakautta. Toimitettavien tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi tietojen vastaanottajien määrän on pysyttävä erittäin rajoitettuna. // 95/26/EY

N° 8

20. Tietynlainen vilpillinen käyttäytyminen, kuten petos ja sisäpiiririkkomukset saattavat vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen ja sen eheyteen silloinkin, kun ne koskevat muita yrityksiä kuin rahoitusalan yrityksiä. // 95/26/EY

N° 9

21. On tarpeen säätää, millä edellytyksillä annetaan valtuudet edellä mainittujen tietojen vaihtamiseen. // 95/26/EY

N° 10

22. Silloin kun on säädetty, että tietoja saa ilmaista ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten erityisellä luvalla, viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa suostumuksessaan ankaria rajoituksia. // 95/26/EY

N° 11

23. Vakuutusalan yritysten toiminnan vakauden valvonnan tehostamiseksi ja vakuutusalan yritysten asiakkaiden suojaamiseksi olisi säädettävä siitä, että tilintarkastaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille, kun hän saa tässä direktiivissä säädetyllä tavalla tietoonsa seikkoja, joilla saattaa olla vakava vaikutus vakuutusyrityksen rahoitustilanteeseen tai sen hallinnon ja kirjanpidon järjestelmään. // 95/26/EY

N° 15

mukautettu

24. Tavoitellun päämäärän kannalta jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että tämä velvollisuus koskee kaikkia tapauksia, joissa tilintarkastaja saa tietoonsa tällaisia seikkoja suorittaessaan tehtäväänsä yrityksessä, jolla on läheiset sidokset vakuutusyritykseen. // 95/26/EY

N° 16

mukautettu

25. Tilintarkastajien velvollisuus ilmoittaa tarvittaessa toimivaltaisille viranomaisille vakuutusyritystä koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka tulevat heidän tietoonsa heidän suorittaessaan tehtäviään muussa yrityksessä kuin rahoitusalan yrityksessä, ei sinänsä vaikuta heidän tehtäviensä luonteeseen tuossa yrityksessä eikä tapaan, jolla heidän on tehtävänsä hoidettava tällaisessa yrityksessä. // 95/26/EY

N° 17

mukautettu

26. -------- Ryhmähenkivakuutusrahastojen johtamiseen liittyvien liiketoimien harjoittaminen ei missään tapauksessa voi vaikuttaa toimivaltaan, joka on annettu vastaaville viranomaisille -------- varoja omistavien yhteisöjen suhteen. // 92/96/ETY

N° 8

mukautettu

27. Tämän direktiivin tietyissä säännöksissä määritetään vähimmäisvaatimukset. Kotijäsenvaltio voi säätää ankarampia säännöksiä niitä vakuutusyrityksiä varten, joille sen toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet toimiluvan. // 92/96/ETY

N° 9

28. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava tarpeelliset valvontakeinot sen varmistamiseksi, että vakuutusyritysten liiketoiminta on järjestäytynyttä koko yhteisössä, perustuupa liiketoiminta sijoittautumisvapauteen tai palvelujen tarjoamisen vapauteen. Niiden on voitava erityisesti toteuttaa aiheellisia suojatoimenpiteitä tai määrätä seuraamuksia, joiden tarkoituksena on estää vakuutusliikkeen valvontaa koskevien määräysten mahdollinen noudattamatta jättäminen tai rikkominen. // 92/96/ETY

N° 10

29. Vakuutuskannan luovuttamista koskevien -------- säännösten olisi sisällettävä säännöksiä, jotka erityisesti koskevat palvelujen vapaan tarjoamisen perusteella muodostuneen vakuutuskannan luovuttamista toiselle yritykselle. // 90/619/ETY

N° 8

mukautettu

30. -------- Vakuutuskannan luovutusta koskevien säännösten on oltava sopusoinnussa tässä direktiivissä luodun yhden toimiluvan järjestelmän -------- kanssa. // 92/96/ETY

N° 11

mukautettu

31. -------- 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen päivämäärien jälkeen -------- perustetuille yrityksille ei ------ myönnetä oikeutta harjoittaa -------- henki- ja vahinkovakuutusliiketoimintaa samanaikaisesti. Jäsenvaltioilla tulisi olla oikeus sallia kumpaakin liiketoimintaa samanaikaisesti harjoittavien --------- yritysten, jotka 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina päivämäärinä harjoittivat toimintaansa, jatkaa toimintaansa edellyttäen, että kumpaakin liiketoimintaa varten määrätään erillinen johto, jotta sekä henkivakuutuksen ottajien että vahinkovakuutuksen ottajien edut turvataan ja ettei kumpikaan liiketoiminta vastaa toisen toiminnan taloudellisista vähimmäisvelvoitteista. ----------- jäsenvaltioille tulisi antaa mahdollisuus vaatia niitä alueelleen sijoittautuneita olemassa olevia yrityksiä, jotka samanaikaisesti harjoittavat henkivakuutus- ja vahinkovakuutusliikettä, lopettamaan tämä käytäntö. Sitä paitsi erikoistuneiden yritysten olisi oltava erityisvalvonnan alaisia, jos vahinkovakuutusyritys kuuluu samaan taloudelliseen ryhmään kuin henkivakuutusyritys. // 79/267/ETY

N° 4

mukautettu

32. Mikään tässä direktiivissä ei estäisi kumpaakin toimintaa samanaikaisesti harjoittavaa yritystä jakamasta toimintaansa kahdeksi yritykseksi, joista toinen toimisi henkivakuutuksen alalla ja toinen vahinkovakuutuksen alalla. Jotta sellainen jakaminen tapahtuisi parhaissa mahdollisissa oloissa on toivottavaa sallia jäsenvaltioiden toteuttaa yhteisön kilpailuoikeutta koskevien sääntöjen mukaisesti asianmukaiset verojärjestelyt erityisesti niiden pääomavoittojen osalta, jotka aiheutuisivat sellaisesta jaosta. // 90/619/ETY

N° 13

33. --------- Jäsenvaltiot voivat halutessaan myöntää samalle yritykselle toimiluvat ---------- liitteessä I tarkoitettuihin luokkiin ja muun ensi- vakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoit- tamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 73/239/ETY [7] liitteessä tarkoitettuihin luokkiin 1 ja 2 kuuluvien vakuutusliiketoimien harjoittamiseksi. Tämä mahdollisuus saattaa kuitenkin edellyttää kirjanpito- ja purkusäännöksiä koskevien tiettyjen edellytysten noudattamista. // 92/96/ETY

[7] EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 95/26/EY.

N° 12

mukautettu

34. Vakuutettujen suojaamiseksi on tarpeen, että kukin vakuutusyritys muodostaa riittävän vakuutusteknisen vastuuvelan. Tämän vastuuvelan laskeminen perustuu pääosin vakuutusmatemaattisiin periaatteisiin. On suotavaa yhteensovittaa nämä periaatteet eri jäsenvaltioissa sovellettavien toiminnan vakauden valvontaa koskevien säännösten keskinäisen tunnustamisen helpottamiseksi. // 92/96/ETY

N° 13

35. Toiminnan vakauden kannalta on suotavaa, että saadaan aikaan vakuutusteknisen vastuuvelan laskemisessa käytettävän korkotason rajoittamista koskevien säännösten yhteensovittamisessa vähimmäistaso. Tätä rajoitusta varten ovat kaikki olemassa olevat menetelmät yhtä moitteettomia, valvonnan kannalta riittäviä ja yhtäläisiä, minkä vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltiolle mahdollisuus valita sovellettava menetelmä. // 92/96/ETY

N° 14

36. On tarpeen yhteensovittaa vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseksi käytettävien varojen laskemista, hajauttamista, sijaintia ja vastaavuutta koskevat säännökset jäsenvaltioiden säännösten vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi. Tässä yhteensovittamisessa on otettava huomioon ------- perustamissopimuksen 56 ------- annetut pääomanliikkeiden vapauttamista koskevat toimenpiteet, sekä yhteisön kehittyminen kohti talous- ja rahaliiton toteuttamista. // 92/96/ETY

N° 15

mukautettu

37. Kotijäsenvaltio ei kuitenkaan voi vaatia vakuutusyrityksiä sijoittamaan vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavia varoja tiettyihin varojen luokkiin, koska tällaiset vaatimukset eivät sovi yhteen -------- perustamissopimuksen 56 artiklassa säädetyn pääomanliikkeiden vapauttamista koskevien toimenpiteiden kanssa. // 92/96/ETY

N° 16

mukautettu

38. On välttämätöntä, että vakuutussopimuksista aiheutuvan vastuun kattamiseen riittävän vakuutusteknisen vastuuvelan, mukaan lukien vakuutusmaksuvastuu, lisäksi vakuutusyrityksillä on liiketoiminnan heilahteluihin varautumiseksi täydentävä rahasto, niin sanottu solvenssimarginaali, jota edustavat vapaat varat ja toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella muut taseen ulkopuoliset varallisuuserät. Sen varmistamiseksi, että tällaisiin tarkoituksiin asetetut vaatimukset määrätään puoleettomin arvosteluperustein, jolloin samansuuruiset yritykset asetetaan tasavertaiseen kilpailuasemaan, olisi vaadittava, että solvenssimarginaali suhteutetaan kaikkiin yrityksen sitoumuksiin ja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan erilaisen toiminnan riskien laatuun ja suuruuteen. Solvenssimarginaalin tulisi vaihdella sen mukaan, liittyvätkö riskit sijoituksiin, kuolemaan vai pelkästään liiketoimintaan. Se tulisikin määrätä vakuutusmaksuvastuun ja yrityksen vastuulleen ottaman riskisumman, saatujen vakuutusmaksujen tai maksuosuuksien, yksinomaan vakuutusteknisen vastuuvelan tai tontiinivarojen mukaan. // 79/267/ETY

N° 7

mukautettu

39. Direktiivillä 92/96/ETY määriteltiin säänneltyjen markkinoiden käsite tilapäisesti ennen kuin sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla oli annettu direktiivi, jolla yhtenäistettäisiin käsite yhteisön tasolla; sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annetulla direktiivillä 93/22/ETY [8] määritetään säänneltyjen markkinoiden käsite, vaikkakin siinä jätetään määritelmän ulkopuolelle henkivakuutustoiminta; sen vuoksi on laajennettava säänneltyjen markkinoiden käsitettä myös henkivakuutustoimintaan. // Uusi

[8] EYVL L 141, 11.6.1993, s. 27. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/9/EY, EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22.

40. Uusien rahoitusvälineiden ja eräille rahoituslaitoksille myönnettyjen omien rahastojen muodostamista koskevien helpotusten huomioon ottamiseksi, on tarpeen täydentää luetteloa eristä, joista tässä direktiivissä vaadittu solvenssimarginaali voi koostua. // 92/96/ETY

N° 18

mukautettu

41. On välttämätöntä edellyttää takuurahastoa, jonka määrä ja koostumus takaavat, että yritykset omistavat riittävästi varoja perustamisajankohtana, ja että liiketoiminnan jatkuessa niiden solvenssimarginaali ei missään tapauksessa laske turvaavuuden vähimmäistason alapuolelle. Koko tämän takuurahaston tai tietyn osan siitä on koostuttava taseessa esitetyistä varoista. // 79/267/ETY

N° 8

42. Jäsenvaltiossa voimassa olevat sopimusoikeudelliset säännökset, joita sovelletaan tässä -------- direktiivissä tarkoitettuun toimintaan, poikkeavat -------- toisistaan.

Vakuutussopimuksia koskevan lainsäädännön yhteensovittaminen ei ole vakuutusalan sisämarkkinoiden toteuttamisen ennakkoehto. Sen vuoksi jäsenvaltioille annettu mahdollisuus soveltaa omaa lainsäädäntöään niihin vakuutussopimuksiin, jotka kattavat jäsenvaltion omalla alueella sijaitsevia riskejä, on luonteeltaan sellainen, että se suo riittävän suojan sitä tarvitseville vakuutuksenottajille.

Vapaus valita jokin muu kuin sitoumusvaltion sopimusoikeus voidaan joissakin tapauksissa sallia erityisolosuhteet huomioon ottavien säännösten mukaisesti. // 90/619/ETY

N° 7

mukautettu

92/96/ETY

N° 19

90/619/ETY

N° 7

43. ----------- Henkivakuutussopimuksen vakuutuksenottajalle olisi annettava mahdollisuus peruuttaa sopimuksensa määräajassa, joka on 14-30 päivän pituinen. // 90/619/ETY

N° 11

mukautettu

44. Sisämarkkinoilla on vakuutuksenottajan edun mukaista, että hänen saatavillaan on yhteisössä tarjottavien vakuutustuotteiden kaikkein laajin valikoima, jotta hän voisi valita omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan tuotteen Sitoumusjäsenvaltion tehtävänä on huolehtia, ettei sen alueella ole mitään estettä pitää kaupan yhteisössä tarjottavia vakuutustuotteita sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa sen sitoumusjäsenvaltion voimassa olevan yleistä etua koskevan lainsäädännön kanssa, ja sikäli kuin kotijäsenvaltion säännökset eivät suojaa yleistä etua edellyttäen, että säännöksiä on sovellettava rajoituksitta kaikkiin tässä jäsenvaltiossa toimiviin yrityksiin ja että ne ovat objektiivisesti tarpeellisia ja tavoitteeseen suhteutettuja. // 92/96/ETY

N° 20

45. Jäsenvaltioiden on pystyttävä huolehtimaan, että vakuutustuotteet ja sopimusasiakirjat, joita jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien sitoumusten kattamiseksi käytetään sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, ovat sovellettavien yleistä etua koskevien erityisten säännösten mukaisia. Käytettävät valvontajärjestelmät on mukautettava sisämarkkinoiden vaatimuksiin, mutta ne eivät saa olla vakuutusliikkeen harjoittamisen ennakkoedellytys. Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna vakuutusehtojen ennakkohyväksyntäjärjestelmät eivät ole perusteltuja. Sen vuoksi on suotavaa luoda muita sisämarkkinoiden vaatimuksiin paremmin sopivia järjestelmiä, jotka tekevät kullekin jäsenvaltiolle mahdolliseksi taata vakuutuksenottajille riittävä suoja. // 92/96/ETY

N° 21

46. ---------- On välttämätöntä säätää erityisen ---- yhteistyön ----- järjestämisestä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä näiden viranomaisten ja komission kesken. ------- // 90/619/ETY

N° 14

mukautettu

47. On suotavaa säätää seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan silloin kun vakuutusyritys ei noudata siihen sovellettavia yleistä etua koskevia säännöksiä sitoumusjäsenvaltiossa. // 92/96/ETY

N° 26

48. On välttämätöntä säätää toimenpiteistä tapauksissa, joissa yrityksen taloudellinen asema tulee sellaiseksi, että yrityksen on vaikea täyttää vakuutussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. // 79/267/ETY

N° 9

49. Tämän direktiivin mukaisten vakuutusmatemaattisten periaatteiden soveltamiseksi kotijäsenvaltio voi -------- vaatia sopimuksia koskevien maksujen ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskemisessa käytettävien teknisten perusteiden järjestelmällistä tiedoksi antamista, jolloin näiden teknisten perusteiden tiedoksi antamiseen ei sisälly yleisten ja erityisten vakuutusehtojen eikä yrityksen kaupallisten maksujen ilmoittaminen. // 92/96/ETY

N° 22

mukautettu

50. --------- Vakuutusalan sisämarkkinoilla kuluttaja voi valita useammista ja erilaisista sopimuksista. Voidakseen saada täyden hyödyn tästä monipuolisuudesta ja lisääntyvästä kilpailusta, kuluttajalle on annettava kaikki tarpeelliset tiedot, jotta hän voi valita tarpeisiinsa sopivimman sopimuksen. Tämän tiedottamisen tarpeellisuus on sitäkin tärkeämpää, koska sitoumusten kesto voi olla hyvin pitkä. Sen vuoksi on suotavaa yhteensovittaa vähimmäismääräykset, jotta kuluttaja saa selkeän ja tarkan tiedon hänelle tarjottujen tuotteiden keskeisistä ominaispiirteistä sekä tiedot niistä toimielimistä, joille vakuutuksenottajien, vakuutettujen tai edunsaajien valitukset voi osoittaa. // 92/96/ETY

N° 23

mukautettu

51. Vakuutustuotteiden mainonta on keskeinen keino vakuutusliiketoiminnan tehokkaan harjoittamisen helpottamiseksi Euroopan yhteisössä. On tärkeää antaa vakuutusyrityksille mahdollisuus käyttää kaikkia tavanomaisia mainosvälineitä jäsenvaltiossa, jossa sivukonttori sijaitsee tai palveluja tarjotaan. Jäsenvaltiot saavat kuitenkin vaatia, että mainonnan muoto ja sisältö noudattavat niiden kansallista lainsäädäntöä, joka on annettu joko Euroopan yhteisön mainontaa koskevan lainsäädännön mukaisesti tai jäsenvaltiossa yleisen edun vuoksi annetun lainsäädännön mukaisesti. // 92/96/ETY

N° 24

52. Sisämarkkinoilla yksikään jäsenvaltio ei saa enää kieltää harjoittamasta alueellaan vakuutusliikettä samanaikaisesti sekä sijoittautumisvapauden että palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella.----- // 92/96/ETY

N° 25

mukautettu

53. Tietyissä jäsenvaltioissa vakuutusliikkeeseen ei kohdistu minkäänlaista välillistä verotusta, kun taas useimmissa jäsenvaltioissa sovelletaan erityisiä veroja ja muunlaisia maksuja mukaan lukien korvaustoimielimille suoritettavat lisämaksut. Verojen ja maksujen rakenne ja taso eroavat merkittävästi tällaisia veroja ja maksuja soveltavissa jäsenvaltioissa. On suotavaa välttää, että olemassa olevat erot johtavat vakuutuspalvelujen osalta jäsenvaltioiden välisen kilpailun vääristymiseen. Jollei myöhemmästä yhteensovittamisesta muuta johdu, sitoumusjäsenvaltion säätämän verojärjestelmän ja muiden maksumuotojen soveltaminen on luonteeltaan sellaista, että se korjaa tämän epäkohdan ja jäsenvaltioiden tehtävänä on antaa yksityiskohtaiset määräykset näiden verojen ja maksujen kannon turvaamiseksi. // 92/96/ETY

N° 27

54. On tärkeää saada aikaan yhteisössä vakuutusyritysten purkamista koskeva yhteensovittaminen. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää säätää vakuutusyrityksen purkamisen tapauksessa, että kussakin jäsenvaltiossa perustettu takuujärjestelmä turvaa kaikkien vakuutusvelkojien tasaveroisen kohtelun näiden velkojien kansallisuudesta tai sitoumuksen yksityiskohtaisista määräyksistä huolimatta. // 92/96/ETY

N° 28

55. Ensivakuutusliikkeen harjoittamista yhteisössä koskevia yhden- mukaistettuja säännöksiä tulisi periaatteessa soveltaa kaikkiin markkinoilla toimiviin yrityksiin ja siten myös sellaisten yritysten asioimistoihin ja sivukonttoreihin, joiden kotipaikka on yhteisön ulkopuolella. Tässä direktiivissä annetaan -------- erityissäännökset sellaisten asioimistojen ja sivukonttoreiden valvonnasta, ottaen huomioon, että niiden yritysten varat, joihin ne kuuluvat, ovat yhteisön ulkopuolella. // 79/267/ETY

N° 10

mukautettu

56. On suotavaa säätää vastavuoroisten sopimusten tekemisestä yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tällaisten erityisjärjestelyjen helpottamiseksi, samalla noudattaen periaatetta, että sellaisten asioimistojen ja sivukonttoreiden ei tulisi saada edullisempaa kohtelua kuin yhteisön yritysten. // 79/267/ETY

N° 11

57. Olisi säädettävä joustavasta menettelystä, jolla voidaan arvioida yhteisön laajuisesti vastavuoroisuutta suhteissa kolmansiin maihin. Tällä menettelyllä ei pyritä sulkemaan yhteisön rahoitus-markkinoita, vaan pikemminkin, koska yhteisön tarkoituksena on pitää rahoitusmarkkinansa avoimina muulle maailmalle, tehostaa yleisten rahoitusmarkkinoiden vapautumista muissa kolmansissa maissa. Tässä direktiivissä säädetään menettelytavoista kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Viimeisenä keinona olisi oltava mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, joilla uusien toimilupahakemusten käsittelyä lykätään tai uusien toimilupien myöntämistä rajoitetaan neuvoston päätöksessä 1999/468/ETY [9] 5 artiklan säädettyä sääntelymenettelyä käyttäen. // 90/619/ETY

[9] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

N° 18

mukautettu

58. -------- Tässä direktiivissä olisi annettava säännökset, jotka koskevat todistusta hyvästä maineesta ja siitä, ettei henkilö ole ollut konkurssissa.-------- // 79/267/ETY

N° 13

mukautettu

59. Tämän direktiivin kattaman henkivakuutustoimintaa koskevan oikeudellisen järjestelmän selventämiseksi on suotavaa mukauttaa direktiivien 79/267/ETY, 90/619/ETY ja 92/96/ETY säännökset. Tämän vuoksi on suotavaa muuttaa solvenssimarginaalin muodostamista ja ennen 1 päivää heinäkuuta 1994 perustettujen vakuutusyhtiöiden sivukonttorien saamia oikeuksia koskevia säännöksiä. On myös suotavaa määrittää yhteisöön asettuvien kolmansien maiden vakuutusyhtiöiden sivukonttorien toimintaohjelman sisältö. // Uusi

60. Saattaa olla tarpeen mukauttaa teknisesti tässä direktiivissä olevia yksityiskohtaisia säännöksiä tietyin määräajoin vakuutusalan kehittymisen huomioon ottamiseksi. Komissio toteuttaa tarvittaessa tällaiset mukautukset perustamissopimuksen määräyksissä sille annettua täytäntöönpanovaltaa käyttämällä kuultuaan neuvoston direktiivillä 91/675/ETY [10] perustettua vakuutuskomiteaa. Koska nämä toimenpiteet ovat päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen. // 92/96/EY

[10] EYVL 374, 31.12.1991, s. 32.

N° 29

61. On säädettävä oikeudesta saattaa toimiluvan epääminen tai peruuttaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi. // 79/267/ETY

N° 5

toinen osa

62. Perustamissopimuksen 15 artiklan mukaisesti on suotavaa, että tiettyjen eri kehitysvaiheissa olevien kansantalouksien ponnistelut otetaan huomioon. Sen vuoksi on tarpeen myöntää tietyille jäsenvaltiolle siirtymäjärjestelyt tämän direktiivin soveltamiseksi asteittain. // 92/96/ETY

N° 31

63. Direktiiveillä 79/267/ETY ja 90/619/ETY myönnettiin erityinen poikkeus yrityksille, jotka olivat jo olemassa näiden direktiivien tullessa voimaan. Nämä yritykset ovat tämän jälkeen muuttaneet rakennettaan. Sen vuoksi ei ole enää tarpeellista myöntää niille tällaista poikkeusta. // Uusi

64. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa niiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä liitteessä IV olevassa B osassa mainitut direktiivit. //

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: //

I OSASTO MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA 25

1 artikla Määritelmät 25

2 artikla Soveltamisala 28

3 artikla Poissuljetut liiketoimet ja toimielimet 29

II OSASTO HENKIVAKUUTUSTOIMINNAN ALOITTAMISEN EDELLYTYKSET 31

4 artikla Toimilupaa koskevat periaatteet 31

5 artikla Toimiluvan soveltamisala 32

6 artikla Edellytykset toimiluvan saamiseksi 32

7 artikla Toimintasuunnitelma 35

8 artikla Osakkeenomistajat ja jäsenet, joilla on määräomistusyhteys 36

9 artikla Toimiluvan epäävä päätös 36

III OSASTO

VAKUUTUSLIIKKEEN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT

EDELLYTYKSET 37

1 luku Taloudellisen valvonnan periaatteet ja menetelmät 37

10 artikla Toimivaltaiset viranomaiset ja valvonnan kohde 37

11 artikla Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden sivukonttorien valvonta 37

12 artikla Kielto edellyttää pakollista jälleenvakuuttamista 38

13 artikla Kirjanpito, talouden vakautta koskevat tiedot ja tilastotiedot: valvontaa koskeva toimivalta 38

14 artikla Vakuutuskannan luovutus 40

15 artikla Määräomistusyhteys 41

16 artikla Salassapitovelvollisuus 43

17 artikla Tilintarkastajien tehtävät 48

18 artikla Henki- ja vahinkovakuutusliikkeen harjoittaminen 49

19 artikla Henki- ja vahinkovakuutusliikkeen toiminnan johtamisen eriyttäminen 51

2 luku Vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevat säännöt 52

20 artikla Vakuutusteknisen vastuuvelan muodostaminen 52

21 artikla Uutta liikettä koskevat vakuutusmaksut 56

22 artikla Vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavat varat 56

23 artikla Sallittujen varojen luokat 57

24 artikla Investointien hajauttamista koskevat säännöt 61

25 artikla Yhteissijoitusyrityksiin tai osakeindeksiin liittyvät sopimukset 64

26 artikla Vastaavuussäännöt 64

3 luku Solvenssimarginaalia ja takuurahastoa koskevat säännöt 65

27 artikla Solvenssimarginaali 65

28 artikla Vähimmmäissolvenssimarginaali 68

29 artikla Takuurahasto 71

30 artikla Varat, joita ei käytetä vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseen 71

4 luku Sopimusoikeus ja vakuutusehdot 72

31 artikla Sovellettava laki 72

32 artikla Yleinen etu 73

33 Artikla Vakuutusehtoja ja maksuperusteita koskevat säännökset 73

34 artikla Peruuttamista koskeva määräaika 74

35 artikla Vakuuutuksenottajalle annettavat tiedot 74

5 luku Vaikeuksissa olevat tai säännösten vastaisesti toimivat vakuutusyritykset 75

36 artikla Vaikeuksissa olevat vakuutusyritykset 75

37 artikla Toimiluvan peruuttaminen 76

IV OSASTO

SIJOITTAUTUMISVAPAUTTA JA PALVELUJEN TARJOAMISEN VAPAUTTA

KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 77

38 artikla Sivukonttorin perustamista koskevat edellytykset 77

39 artikla Palvelujen tarjoamisen vapaus: kotijäsenvaltioille tehtävä ennakkoilmoitus 79

40 artikla Palvelujen tarjoamisen vapaus: kotijäsenvaltion

ilmoitusvelvollisuus 80

41 artikla Palvelujen tarjoamisen vapaus:toiminnan muutokset 80

42 artikla Kieli 81

43 artikla Vakuutusehtoja ja maksuperusteita koskevat säännökset 81

44 artikla Säännösten noudattamatta jättäminen 81

45 artikla Mainonta 83

46 artikla Vakuutusyrityksen purkaminen 83

47 Artikla Tilastotiedot rajan ylittävistä tapahtumista 83

48 artikla Vakuutusmaksuja koskevat verot 84

V OSASTO

SÄÄNNÖT, JOITA SOVELLETAAN YHTEISÖN ALUEELLE SIJOITTAUTUNEIDEN SELLAISTEN YRITYSTEN

ASIOIMISTOIMISTOIHIN TAI SIVUKONTTOREIHIN,

JOILLA ON KOTIPAIKKA YHTEISÖN ULKOPUOLELLA 85

49 artikla Toimilupaa koskevat periaatteet ja edellytykset toimiluvan saamiseksi 85

50 artikla Kolmansien maiden yritysten sivukonttoreihin sovellettavat säännökset 87

51 artikla Vakuutuskannan luovutus 88

52 artikla Vakuutustekninen vastuuvelka 89

53 artikla Solvenssimarginaali ja takuurahasto 90

54 artikla Useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneille yrityksille myönnettävät etuudet 91

55 artikla Kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset 92

VI OSASTO

KOLMANNEN VALTION LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISALAAN KUULUVAN EMOYRITYKSEN

TYTÄRYRITYKSIIN TAIKKA TÄLLAISIIN

EMOYRITYKSEN SUORITTAMIIN OMISTUSOSUUKSIEN HANKINTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET 92

56 artikla Jäsenvaltioiden velvollisuus tiedottaa komissiolle 92

57 artikla Yhteisön vakuutusyritysten saama kohtelu kolmansissa maissa 93

58 artikla Komiteamenettely 95

VII OSASTO SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA MUUT SÄÄNNÖKSET 95

59 artikla Poikkeukset ja rajoitusten kumoaminen 95

60 artikla Todistus hyvästä maineesta 96

61 artikla Maa-alueisiin ja kiinteistöihin tehtyjä sijoituksia koskevat siirtymäsäädökset 97

62 artikla Ruotsia koskeva siirtymäaika 98

VIII OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET 99

63 artikla Jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö 99

64 artikla Kertomukset palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuvien vakuutusmarkkinoiden kehityksestä. 99

65 artikla Tekniset mukautukset 99

66 artikla Komiteamenettely 101

66 artikla Liiketoimintaa harjoittavien sivukonttoreiden ja vakuutusyritysten saamat oikeudet 101

68 artikla Asian saattaminen tuomioistuimen käsittelyyn 101

69 artikla Euroina ilmoitettujen määrien tarkastaminen 102

70 artikla Uusien säännösten täytäntöönpano 102

71 artikla Tiedonanto komissiolle 102

72 artikla Kumotut direktiivit ja niiden vastaavus tämän direktiivin

kanssa 103

73 artikla Voimaantulo 103

74 artikla Osoitus 103

Liite I Vakuutusluokat 104

Liite II Vastaavuussäännöt 105

Liite III Vakuutuksenottajalle annettavat tiedot 106

Liite IV Kumotut direktiivit ja määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseksi 110

Liite V Vastaavuustaulukko 112

I OSASTO

MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA //

1 artikla

Määritelmät //

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) 'vakuutusyrityksellä' jokaista yritystä, joka on saanut virallisen toimiluvan ----- 4 artiklan mukaisesti, // 92/96/ETY

1 artiklan a alakohta

b) 'sivukonttorilla' jokaista vakuutusyrityksen asioimistoa tai ------------;

------- Kaikenlainen pysyvä läsnäolo jäsenvaltion alueella rinnastetaan asioimistoon tai sivukonttoriin, vaikka läsnäolo ei käsitä asioimistoa tai sivukonttoria vaan ainoastaan toimiston, jota hoitaa yrityksen oma henkilökunta tai itsenäisesti toimiva henkilö, jolla on jatkuva valtuus toimia yrityksen lukuun asioimiston tapaan, // 92/96/ETY

1 artiklan b alakohta +

90/619/ETY

3 artikla

mukautettu

c) 'toimipaikalla' yrityksen kotipaikkaa, asioimistoa tai sivukonttoria ottaen huomioon, mitä edellä mainitussa 2 kohdassa säädetään, // 90/619/ETY

2 artiklan c alakohta

d) 'sitoumuksella' sitoumusta, joka on yksi ----- 2 artiklassa tarkoitetuista vakuutusmuodoista tai vakuutustapahtumista, // 92/96/ETY

1 artiklan c alakohta

e) 'kotijäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa sitoumuksen tehneen vakuutusyrityksen kotipaikka sijaitsee, // 92/96/ETY

1 artiklan d alakohta

f) 'jäsenvaltiolla, jossa sivukonttori sijaitsee' jäsenvaltiota, jossa sitoumuksesta vastaava sivukonttori sijaitsee, // 92/96/ETY

1 artiklan e alakohta

mukautettu

g) 'sitoumusjäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa vakuutuksenottajalla on vakinainen asuinpaikka, tai jos vakuutuksenottaja on oikeushenkilö, jossa tällä on toimipaikka, johon sopimus liittyy, // 90/619/ETY

2 artiklan e alakohta

h) 'jäsenvaltiolla, jossa palveluja tarjotaan -------- sitoumusjäsenvaltiota, kun sitoumuksen tekee toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva vakuutusyritys tai sivukonttori, // 92/96/ETY

1 artiklan f alakohta

mukautettu

i) 'määräämisvallalla' neuvoston direktiivin 83/349/ETY [11] 1 artiklan mukaisesti säädettyä emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä yhteyttä tai samanlaista luonnollisen tai oikeushenkilön ja yrityksen välistä yhteyttä, // 92/96/ETY

[11] Direktiivi 83/349/ETY (EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

1 artiklan g alakohta

j) 'määräomistusyhteydellä' yrityksestä suoraan tai välillisesti omistettua osuutta, joka on vähintään 10 prosenttia yrityksen pääomasta tai äänioikeudesta taikka muuta mahdollisuutta vaikuttaa huomattavasti sen yrityksen johtamiseen, jossa osuus on.

Tämän 8 ja 15 artiklassa olevan määritelmän sekä 15 artiklassa tarkoitettujen muiden omistusyhteyden tasojen soveltamiseksi otetaan huomioon direktiivin 88/627/ETY [12] 7 artiklassa tarkoitettu äänioikeus, // 92/96/ETY

[12] Direktiivi 88/627/ETY (EYVL L 348, 17.12.1988, s. 62).

1 artiklan h alakohta

k) 'emoyrityksellä' direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklan mukaista emoyritystä, // 92/96/ETY

1 artiklan i alakohta

l) 'tytäryrityksellä' direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklan mukaista tytäryritystä; jokainen tytäryrityksen tytäryritys katsotaan myös sen yrityksen tytäryritykseksi, joka on näiden yritysten johdossa oleva emoyritys, // 92/96/ETY

1 artiklan j alakohta

m) 'säännellyillä markkinoilla'

- markkinoiden sijaitessa jäsenvaltiossa direktiivin 93/22/ETY 1 artiklan 13 kohdassa määriteltyjä säänneltyjä markkinoita, ja

- markkinoiden sijaitessa kolmannessa valtiossa vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion tunnustamia rahoitusmarkkinoita, jotka täyttävät vastaavat vaatimukset. Rahoitusvälineiden, joilla käydään kauppaa näillä markkinoilla, on oltava laadultaan vastaavia niiden välineiden kanssa, joilla käydään kauppaa kyseisen jäsenvaltion yksillä tai useammilla säännellyillä markkinoilla, // Uusi

n) 'toimivaltaisilla viranomaisilla' kansallisia viranomaisia, joilla lain tai asetuksen perusteella on toimivalta valvoa vakuutusyrityksiä, // 92/96/ETY

1 artiklan l alakohta

o) 'toisiaan vastaavilla varoilla' tietyssä valuutassa täytettävien sitoumusten kattamista samassa valuutassa ilmaistuin tai rahaksi muutettavin varoin, // 79/267/ETY

5 artiklan b alakohta

p) 'varojen sijainnilla' irtaimen tai kiinteän omaisuuden olemassaoloa jäsenvaltiossa, minkä ei kuitenkaan ole katsottava sisältävän vaatimusta, että irtain omaisuus olisi talletettava tai että kiinteään omaisuuteen kohdistuisi rajoittavia toimia, kuten kiinnitysten rekisteröinti; saamisiin perustuvan omaisuuden on katsottava olevan siinä jäsenvaltiossa, jossa saaminen voidaan vaatia maksettavaksi, // 79/267/ETY

5 artiklan c alakohta

q) 'riskisummalla' kuoleman sattuessa maksettavaa summaa, josta vähennetään pääriskin vakuutusmaksuvastuuosuus, // 79/267/ETY

5 artiklan d alakohta

r) 'läheisillä sidoksilla' tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidossuhde:

i) omistusyhteyden kautta, eli että yrityksestä suoraan tai välillisesti määräysvallan kautta pidetään hallussa vähintään 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai pääomasta; tai

ii) määräysvallan kautta; tytäryrityksen tytäryritys katsotaan näiden yritysten johdossa toimivan emoyrityksen tytäryritykseksi.

Tilanteiden, joissa kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa yhteen ja samaan henkilöön, katsotaan myös muodostavan läheisen sidoksen tällaisten henkilöiden välille.

// 95/26/EY

2 artiklan 1 kohta

2. ------- Silloin kun tässä direktiivissä viitataan euroon, kansalliseen valuuttaan sovellettavan vaihtoarvon on kunkin vuoden 31 päivästä joulukuuta oltava sen lokakuuta edeltävän kuukauden viimeisen päivän arvo, jolta on saatavissa euro-vaihtoarvot kaikille yhteisön valuutoille. // 79/267/ETY

5 artiklan a alakohta

mukautettu

Asetuksen 1103/97

2 artikla

2 artikla

Soveltamisala //

Tämä direktiivi koskee niiden yritysten ensivakuutustoiminnan aloittamista ja harjoittamista, jotka ovat sijoittautuneet tai jotka aikovat sijoittautua jäsenvaltioon, harjoittaakseen jäljempänä määriteltyä toimintaa:

1. Seuraavat vakuutusliikkeen lajit, kun niitä harjoitetaan sopimusperusteisesti:

a) henkivakuutus, eli se vakuutuslaji, joka käsittää erityisesti vakuutuksen vain tietyn eliniän saavuttamisen varalta, vakuutuksen vain kuoleman varalta, vakuutuksen tietyn eliniän saavuttamisen tai sitä aikaisemman kuoleman varalta, henkivakuutuksen vakuutusmaksujen palautuksineen, vakuutuksen avioliiton varalta, vakuutuksen syntymän varalta;

b) elinkorot;

c) henkivakuutusyritysten harjoittama lisävakuutus, eli erityisesti henkilövahingon, työkyvyttömyys mukaan lukien, varalta otettu vakuutus, vakuutus tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta ja vakuutus tapaturman tai sairauden aiheuttaman invaliditeetin varalta, jos näitä eri vakuutusmuotoja myönnetään henkivakuutuksen ohella;

d) Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa harjoitettava pysyvä sairausvakuutus, jota ei voida irtisanoa ("permanent health insurance"). // 79/267/ETY

1 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

2 artiklan 2 kohta)

2. Seuraava toiminta, milloin se on sopimusperusteista, jos sen valvonta kuuluu niille hallintoviranomaisille, jotka ovat vastuussa yksityisvakuutuksen valvonnasta:

a) tontiinit, joilla tarkoitetaan yhdistysten perustamista tavoitteena kerätä jäseniltä vakuutusmaksuina pääomia ja jakaa myöhemmin täten kertyneet varat eloonjääneille tai vainajan edunsaajille;

b) vakuutusteknisiin laskelmiin perustuvat kertyneen pääoman takaisinmaksua tarkoittavat sopimukset, joilla tietyn ajan kestäviä ja tietynmääräisiä sitoumuksia otetaan vastuulle sovittua kertamaksua tai etukäteen sovittuja jatkuvia maksuja vastaan;

c) ryhmäeläkerahastojen hoitaminen, eli toiminta, joka käsittää kyseisen yrityksen kohdalla sijoitusten ja erityisesti sellaisten laitosten rahastojen varojen hoitamisen, jotka suorittavat maksuja kuoleman tai eloon jäämisen johdosta tai toiminnan lakkaamisen tai supistumisen sattuessa;

d) c alakohdassa tarkoitettu toiminta, jos siihen liittyy joko pääoman säilymisen tai vähimmäiskoron maksamisen vakuutus;

e) "Code français des assurances" -teoksen IV kirjan 4 osaston 1 luvussa tarkoitettujen vakuutusyhtiöiden toiminta.

3. Elinikään liittyvä toiminta, josta säädetään tai määrätään sosiaalivakuutuslainsäädännössä, jos vakuutusyritykset harjoittavat tai hoitavat sitä omalla vastuullaan jäsenvaltion lakien mukaisesti. // 79/267/ETY

1 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

2 artiklan 2 kohta)

3 artikla

Poissuljetut liiketoimet ja toimielimet //

Tämä direktiivi ei koske:

1. 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyin poikkeuksin niitä vakuutusluokkia, jotka on mainittu direktiivin 73/239/ETY liitteessä;

2. sellaisten huolto- ja avustuskassojen toimintaa, joiden etuudet määräytyvät käytettävissä olevien varojen mukaan ja joissa jäsenten maksuosuus on etukäteen vahvistettu kiinteäksi; // 79/267/ETY

2 artikla

3. muiden yhteisöjen kuin 2 artiklassa tarkoitettujen yritysten toiminta, jonka tarkoituksena on tarjota etuuksia yritykseen tai yritysryhmään taikka ammattiin tai ammattien ryhmään kuuluville työntekijöille tai yksityisyrittäjille kuoleman tai eloon jäämisen varalta taikka toiminnan lakkaamisen tai supistumisen varalta, riippumatta siitä, kattavatko vakuutusmaksuvastuut aina täysin tästä toiminnasta aiheutuvat sitoumukset;

4. edellä 2 artiklan 3 kohdassa säädetyin poikkeuksin vakuutusliikettä, joka on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. // 79/267/ETY

2 artikla

mukautettu

5. yhteisöjä, joiden tehtävänä on tarjota etuuksia yksinomaan kuoleman sattuessa, jos tällaisten etuuksien summa ei ylitä yksittäisestä kuolemantapauksesta johtuvia hautajaiskuluja tai jos etuudet tarjotaan luontoissuorituksena;

6. keskinäisiä yhtiöitä tai yhdistyksiä, jos:

- niiden yhtiö- tai yhdistysjärjestyksessä on määräykset ylimääräisten vakuutusmaksujen keräämisestä taikka etuuksien pienentämisestä tai avun vaatimisesta muilta henkilöiltä, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan sitä, ja

- tämän direktiivin tarkoittamasta toiminnasta saatu vuosittainen vakuutusmaksutulo ei ole enempää kuin 500 000 euroa kolmelta perättäiseltä vuodelta. Jos tämä määrä ylittyy kolmena perättäisenä vuotena, tätä direktiiviä on sovellettava neljännestä vuodesta lähtien. // 79/267/ETY

3 artikla

Asetuksen 1103/97

2 artikla

7. Saksassa toimivaa "Versorgungsverband deutscher Wirtschaftsorganisationen" -nimistä laitosta eikä Luxemburgissa toimivaa "Caisse d'épargne de l'État"-nimistä laitosta, ellei niiden sääntöjä toiminnnan laajuuden osalta muuteta. // 79/267/ETY

4 artikla

8. Tämä direktiivi ei koske eläkevakuutusyritysten eläketoimintaa, josta on säädetty työntekijäin eläkelaissa (TEL) ja siihen liittyvässä muussa Suomen lainsäädännössä, edellyttäen että:

a) eläkevakuutusyhtiöt, joilla Suomen lainsäädännön mukaan on jo oltava erilliset kirjanpito- ja hallintojärjestelmät, perustavat lisäksi liittymispäivästä alkaen oikeudellisesti erilliset yksiköt tämän toiminnan harjoittamista varten; // Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirja, mukautettuna päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY

mukautettu

b) Suomen viranomaiset sallivat ketään syrjimättä jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten ja yhtiöiden harjoittaa Suomen lainsäädännön mukaisesti 2 artiklassa määriteltyä, tähän poikkeukseen liittyvää toimintaa joko:

- omistamalla olemassaolevan vakuutusyhtiön tai -ryhmän taikka osallistumalla siihen,

- perustamalla uusia vakuutusyhtiöitä tai -ryhmiä, mukaan lukien eläkevakuutusyhtiöt, tai osallistumalla niihin;

c) Suomen viranomaiset toimittavat kolmen kuukauden kuluessa liittymispäivästä komission hyväksyttäväksi kertomuksen siitä, mitkä toimenpiteet on toteutettu TEL-toiminnan erottamiseksi Suomen vakuutusyhtiöiden harjoittamasta tavanomaisesta vakuutustoiminnasta tämän direktiivin kaikkien vaatimusten noudattamiseksi. // Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirja, mukautettuna päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY

II OSASTO

HENKIVAKUUTUSTOIMINNAN ALOITTAMISEN EDELLYTYKSET //

4 artikla

Toimilupaa koskevat periaatteet //

Tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnan aloittamiseen on oltava ennalta myönnetty virallinen toimilupa.

Tällaista toimilupaa on haettava kotijäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta:

a) yrityksen, joka perustaa kotipaikkansa tämän jäsenvaltion alueelle, ja

b) yrityksen, joka saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimiluvan laajentaa liiketoimintaansa kokonaiseen vakuutusluokkaan tai muihin vakuutusluokkiin. // 79/267/ETY

6 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

3 artikla)

5 artikla

Toimiluvan soveltamisala //

1. Toimilupa on voimassa koko yhteisössä. Sillä sallitaan vakuutusyrityksen harjoittaa liiketoimintaa yhteisössä joko sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella.

2. Toimilupa myönnetään liitteessä I määriteltyä vakuutusluokkaa varten. Se kattaa koko luokan, jollei hakija halua kattaa kuin osan kyseiseen luokkaan kuuluvista riskeistä.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat rajoittaa yhtä luokkaa varten haetun toimiluvan ainoastaan 7 artiklassa tarkoite tussa toimintasuunnitelmassa määriteltyihin liiketoimiin.

Kukin jäsenvaltio voi myöntää useampia luokkia koskevan toimiluvan sikäli kuin kansallisessa lainsäädännössä salli taan näiden luokkien samanaikainen harjoittaminen. // 79/267/ETY

7 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

4 artikla)

mukautettu

6 artikla

Edellytykset toimiluvan saamiseksi //

1. Kotijäsenvaltion on vaadittava, että vakuutusyritykset, jotka hakevat toimilupaa:

a) ovat yhtiömuodoltaan jokin seuraavista:

- Belgian kuningaskunnassa: "société anonyme/naamloze vennootschap", "société en commandite par actions/commanditaire vennootschap op aandelen", "association d'assurance mutuelle/onderlinge verzekeringsvereniging", "société coopérative/ cooperatieve vennootschap",

- Tanskan kuningaskunnassa: "aktieselskaber", "gensidige selskaber", "pensionkasser omfattet af lov om forskringsvirksomhed (tværgående pensionskasser)",

- Saksan liittotasavallassa: "Aktiengesellschaft", "Versicherungsverein auf Gegenseitigkeit", "Öffentlichrechtliches Wettbewerbsversicherungsunternehmen", // 79/267/ETY

8 artiklan 1 kohta

(muutettuna

92/96/ETY

5 artikla)

- Ranskan tasavallassa: "société anonyme","société d'assurance mutuelle", "institution de prévoyance régie par le code de la sécurité sociale", "institution de prévoyance régie par le code rural" ja "mutuelles régies par le code de la mutualité",

- Irlannissa: "incorporated companies limited by shares or by guarantee or unlimited", "societies registered under the Industrial and Provident Societies Acts, societies registered under the Friendly Societies Acts",

- Italian tasavallassa: "società per azioni", "società cooperativa", "mutua di assicurazione",

- Luxemburgin suurherttuakunnassa: "société anonyme", "société en commandite par actions", "association d'assurances mutuelles", "société coopérative",

- Alankomaiden kuningaskunnassa: "naamloze vennootschap", "onderlinge waarborgmaatschappij",

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa: "incorporated companies limited by shares or by guarantee or unlimited", "societies registered under the Industrial and Provident Societies Acts", "societies registrered under the Friendly Societies Acts", vakuutuksenantajat, jotka toimivat nimellä "Lloyd's",

- Helleenien tasavallassa: "******* *******",

- Espanjan kuningaskunnassa: "sociedad anónima", "sociedad mutua", "sociedad cooperativa", ja

- Portugalin tasavallassa: "sociedade anónima", "mútua de seguros". // 79/267/ETY

8 artiklan 1 kohta

(muutettuna

92/96/ETY

5 artikla)

- Itävallan tasavallassa: "Aktiengesellchaft", "Versicherungsverein auf Gegenseitigkeit".

- Suomen tasavallassa: "keskinäinen vakuutusyhtiö/ömsesidigt försäkringsbolag", "vakuutusosakeyhtiö/försäkringsaktiebolag", "vakuutusyhdistys/försäkringsförening", ja

- Ruotsin kuningaskunnassa: "försäkringsaktiebolag", "ömsesidigt försäkringsbolag", "understödsföreningar".

// 79/267/ETY

8 artiklan 1 kohdan a alakohta

(muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla, mukautettuna päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY))

Vakuutusyritys voi myös olla yhtiömuodoltaan Eurooppayhtiö silloin, kun sellainen on perustettu.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat tarvittaessa perustaa julkisoikeudellisia yrityksiä, sikäli kuin niiden toimielimien tavoitteena on harjoittaa vakuutusliikettä vastaavilla edellytyksillä kuin yksityisoikeudelliset yritykset

b) rajoittavat liiketoimintansa tässä direktiivissä tarkoitettuun vakuutusliikkeeseen ja siitä välittömästi johtuvaan liiketoimintaan harjoittamatta muita kaupallisia liiketoimia,

c) esittävät 7 artiklan mukaisen toimintasuunnitelman,

d) omistavat 29 artiklan 2 kohdassa säädetyn vähimmäistakuurahaston, ja

e) ovat sellaisten henkilöiden tosiasiallisesti johtamia, jotka täyttävät hyvää mainetta, ammattipätevyyttä tai -kokemusta koskevat edellytykset. // 79/267/ETY

8 artiklan 1 kohta

(muutettuna

92/96/ETY

5 artikla

Lisäksi, jos vakuutusyrityksen ja muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä vallitsee läheinen sidos, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää toimiluvan vain, jos nuo sidokset eivät estä niitä hoitamasta tehokkaasti valvontaan liittyviä tehtäviään.

Toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa myös, jos yhteen tai useampaan yritykseen läheisesti sidoksissa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavan kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset taikka niiden täytäntöönpanoon liityvät vaikeudet estävät viranomaisia hoitamasta tehokkaasti valvontaan liittyviä tehtäviään.

Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava vakuutusyrityksiä toimittamaan niille tiedot, jotka ne tarvitsevat valvoakseen, että tässä kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä noudatetaan jatkuvasti. // 79/267/ETY

8 artiklan 1 kohta

(muutettuna

95/26/ETY

2 artiklan 2 kohta)

mukautettu

mukautettu

2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että vakuutusyritysten hallinnollinen keskustoimipaikka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin niiden sääntömääräinen kotipaikka. // 79/267/ETY

8 artiklan 1 kohta

(muutettuna

95/26/ETY

3 artiklan 1 kohta)

3. Vakuutusyrityksen, joka hakee toimilupaa laajentaakseen liiketoimintansa muihin vakuutusluokkiin tai laajentaakseen toimiluvan koskemaan ainoastaan osaa yhteen vakuutusluokkaan sisältyvistä riskeistä, on esitettävä 7 artiklan mukainen toimintasuunnitelma.

Lisäksi sen on esitettävä todisteet siitä, että sillä on 28 artiklassa säädetty solvenssimarginaali ja 29 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäistakuurahasto. // 79/267/ETY

8 artiklan 2 kohta

(muutettuna

92/96/ETY

5 artikla)

mukautettu

4. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa antaa määräyksiä, joissa vaaditaan niiden vakuutuskirjaa, maksuperusteita sekä lomakkeita ja muita painettuja asiakirjoja koskevien yleisten ja erityisten edellysten, maksujen ja niiden laskuperusteiden, joita käytetään maksujen ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskemiseksi, hyväksymistä ennalta tai järjestelmällistä tiedoksi antamista, joita vakuutusyritys aikoo käyttää vakuutuksenottajien kanssa asioidessaan.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kotijäsenvaltio saa ainoastaan vakuutusmatemaattisia periaatteita koskevan kansallisen lainsäädännön noudattamisen valvomiseksi vaatia maksujen ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskemisessa käytettävien teknisten perusteiden antamista ennalta tiedoksi ilman, että tämä on ennakkoedellytys vakuutusyrityksen liiketoiminnan harjoittamiselle.

Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita pitämästä edelleen voimassa tai laatimasta lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joissa edellytetään perustamisasiakirjan ja yhtiöjärjestyksen hyväksymistä ja muiden tavanomaiseen valvontaan kuuluvien tarpeellisten asiakirjojen tiedoksi antamista.

Komission on annettava neuvostolle kertomus tämän kohdan soveltamisesta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1999 ------.

5. Edellä 1-4 kohdan säännöksissä ei saa säätää, että toimilupahakemusta käsiteltäessä on otettava huomioon markkinoiden taloudelliset tarpeet. // 79/267/ETY

8 artiklan 3 ja 4 kohta

(muutettuna

92/96/ETY

5 artikla)

mukautettu

mukautettu

7 artikla

Toimintasuunnitelma //

Edellä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot tai selvitykset:

a) niiden riskien laatu, joita vakuutusyritys aikoo kattaa, // 79/267/ETY

9 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

6 artikla)

mukautettu

b) jälleenvakuutusta koskevat pääperiaatteet,

c) erät, joista koostuu vähimmäistakuurahasto,

d) hallinnon ja tuotantoverkoston arvioidut perustamiskustannukset ja niiden kattamiseen tarkoitetut varat,

sekä lisäksi kolmelta ensimmäiseltä tilivuodelta, jona liiketoimintaa harjoitetaan:

e) suunnitelma, jossa on yksityiskohtaiset arviot tuloista ja menoista ensivakuutusliiketoimista ja tulevista jälleenvakuutuksista sekä menevistä jälleenvakuutuksista,

f) maksuvalmiusennuste,

g) arviot vastuusta ja solvenssimarginaalin kattamiseen tarkoitetuista varoista. //

8 artikla

Osakkeenomistajat ja jäsenet, joilla on määräomistusyhteys //

Kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää toimilupaa vakuutusliikkeen aloittamiseen, ennen kuin niille on ilmoitettu niiden suoraan tai välillisesti omistajina tai jäseninä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden nimet, joilla on määräomistusyhteys, ja näiden omistusyhteyksien määrät.

Samojen viranomaisten on evättävä toimilupa, jos viranomaiset eivät, ottaen huomioon tarpeen turvata vakuutusyrityksen vakaa ja järkevä johtaminen, ole vakuuttuneita kyseisten osakkeenomistajien tai jäsenten sopivuudesta. // 92/96/ETY

7 artikla

9 artikla

Toimiluvan epäävä päätös //

Päätös, jolla toimilupa evätään, on yksityiskohtaisesti perusteltava ja annettava tiedoksi yritykselle.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että epäävä päätös voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Samoin on säädettävä myös niissä tapauksissa, joissa toimivaltaiset viranomaiset eivät ole käsitelleet toimilupahakemusta kuudessa kuukaudessa sen vastaanottamisesta. // 79/267/ETY

12 artikla

III OSASTO

VAKUUTUSLIIKKEEN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET //

1 luku

Taloudellisen valvonnan periaatteet ja menetelmät //

10 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja valvonnan kohde //

1. Vakuutusyrityksen talouden valvonta, mukaan lukien sellaisen liiketoiminnan valvonta, jota yritys harjoittaa joko sivukonttoreiden välityksellä tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, kuuluu yksinomaan kotijäsenvaltion toimivaltaan. Jos sitoumusjäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteet katsoa, että vakuutusyrityksen liiketoiminta saattaa vaikuttaa sen vakavaraisuuteen, niiden on ilmoitettava asiasta kyseisen yrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Kotijäsenvaltion viranomaisten on todennettava, noudattaako yritys tässä direktiivissä määriteltyjä toiminnan vakauden periaatteita.

2. Talouden valvontaan kuuluu erityisesti vakuutusyrityksen koko liiketoiminnan vakavaraisuuden, vakuutusteknisen vastuuvelan, mukaan lukien laskennalliset varaukset ja sitä kattavien varojen tarkastaminen kotijäsenvaltiossa annettujen määräysten tai noudatettujen menettelyjen mukaisesti yhteisön tasolla annettujen säännösten nojalla.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että jokaisella vakuutusyrityksellä on asianmukainen hallinto- ja kirjanpitojärjestelmä sekä asianmukainen sisäinen tarkastusmenettely. // 79/267/ETY

15 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

8 artikla)

11 artikla

Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden sivukonttorien valvonta //

Jäsenvaltion, jossa sivukonttori sijaitsee, on säädettävä, että kun toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saanut vakuutusyritys harjoittaa liiketoimintaansa sivukonttorin välityksellä, kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoitettuaan siitä ennalta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa sivukonttori sijaitsee, tarkastaa itse tai tähän tarkoitukseen valtuuttamiensa henkilöiden välityksellä paikan päällä yrityksen talouden valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja. Sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa sivukonttori sijaitsee, voivat osallistua tähän tarkastamiseen. // 79/267/ETY

16 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

9 artikla)

12 artikla

Kielto edellyttää pakollista jälleenvakuuttamista //

----Jäsenvaltiot eivät saa vaatia vakuutusyrityksiä jälleenva kuut tamaan osaa 2 artiklassa tarkoitetusta vakuutus liikkeestään kansallises sa lainsäädännössä nimetylle yhteisölle tai nime tyille yhteisöil le.

------ // 79/267/ETY

22 artiklan 1 kohta

mukautettu

13 artikla

Kirjanpito, talouden vakautta koskevat tiedot ja tilastotiedot: valvontaa koskeva toimivalta //

1. Jäsenvaltion on vaadittava, että kaikki vakuutusyritykset, joilla on kotipaikka sen alueella, laativat sen koko toiminnan, taloudellisen aseman ja vakavaraisuuden kattavan tilinpäätöksen.

2. Jäsenvaltion on vaadittava, että vakuutusyritykset, joilla on kotipaikka sen alueella antavat määräajoin asiakirjat ja tilastolliset asiakirjat, jotka ovat tarpeen valvontaa varten. Toimivaltaisten valvontaviranomaisten on toimitettava toisilleen valvonnassa tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

3. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittava toimivalta ja keinot niiden vakuutusyritysten liiketoiminnan valvomiseksi, joiden kotipaikka on niiden alueella, mukaan lukien tämän alueen ulkopuolella harjoitettava liiketoiminta tätä liiketoimintaa koskevien neuvoston direktiivien mukaisesti ja niiden soveltamiseksi.

Tämän toimivallan ja keinojen on erityisesti annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus:

a) perehtyä yksityiskohtaisesti vakuutusyrityksen tilaan ja koko liiketoimintaan, erityisesti:

- keräämällä tietoja tai vaatimalla vakuutusliikettä koskevien asiakirjojen esittämistä, ja

- suorittamalla tarkastuksia vakuutusyrityksen toimitiloissa, // 79/267/ETY

23 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

10 artikla)

mukautettu

mukautettu

mukautettu

b) toteuttaa vakuutusyrityksen, sen hallituksen jäsenten tai johtajien tai yrityksessä määräämisvaltaa käyttävien henkilöiden osalta kaikki asianmukaiset ja tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yrityksen liiketoiminta on niiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaista, joita yrityksen on noudatettava kussakin jäsenvaltiossa, ja erityisesti toimintasuunnitelman mukaista, jos se on pakollinen, samoin kuin sen varmistamiseksi, että vakuutettujen etuja vaarantavat epäkohdat ehkäistään tai poistetaan, ja

c) turvata näiden toimenpiteiden toteuttaminen, jos tarpeellista pakkotoimin ja tarvittaessa oikeusteitse.

Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus saada kaikkia edustajien hallussa olevia sopimuksia koskevat tiedot. // 79/267/ETY

23 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

10 artikla)

mukautettu

14 artikla

Vakuutuskannan luovutus //

1. Kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin kunkin jäsenvaltion on annettava vakuutusyrityksille, joiden kotipaikka on sen alueella, lupa luovuttaa joko sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella tehtyjen vakuutussopimustensa vakuutuskanta kokonaan tai osittain yhteisön alueelle sijoittautuneelle vastaanottavalle yritykselle, jos vastaanottavan yrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat, että jälkimmäisellä yrityksellä on kannanluovutus huomioon ottaen riittävä solvenssimarginaali.

2. Jos sivukonttori aikoo luovuttaa joko sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella tehtyjen vakuutussopimustensa vakuutuskannan kokonaan tai osittain, on kuultava sitä jäsenvaltiota, jossa sivukonttori sijaitsee.

3. Luovuttavan vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lupa luovutukselle saatuaan sitoumusjäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksen.

4. Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joita asiassa on kuultu, on annettava lausuntonsa tai suostumuksensa luovuttavan vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta; jos ne viranomaiset, joita asiassa on kuultu, eivät ole antaneet määräajassa vastausta katsotaan, että vastauksen puuttuminen vastaa tämän antamaa myönteistä lausuntoa tai hiljaista suostumusta. // 92/96/ETY

11 artiklan 2-6 kohta

mukautettu

5. Tämän artiklan mukaisesti hyväksytty luovutus julkistetaan kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla sitoumusjäsenvaltiossa. Tämä luovutus on välittömästi voimassa vakuutuksenottajiin, vakuutettuihin ja niihin muihin henkilöihin nähden, joilla on siirretyistä sopimuksista johtuvia oikeuksia tai velvoitteita.

Tämä säännös ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa vakuutuksenottajille mahdollisuus irtisanoa sopimus määräajassa luovutuksesta. // 92/96/ETY

11 artiklan 2-6 kohta

mukautettu

15 artikla

Määräomistusyhteys //

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka aikoo hankkia suoraan tai välillisesti määräomistusyhteyden vakuutusyrityksestä, on ilmoitettava ennalta siitä ja omistusyhteyden määrästä kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Kunkin luonnollisen tai oikeushenkilön on myös ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan lisätä määräomistusyhteyttään siten, että hänen osuutensa äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 33 tai 50 prosenttia tai suurempi taikka siten, että vakuutusyrityksestä tulee tämän tytäryritys.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on enintään kolme kuukautta ensimmäisessä alakohdassa säädetyn ilmoituksen päivämäärästä vastustaa kyseistä suunnitelmaa, jos ne eivät ole kyseisen vakuutusyrityksen järkevän ja vakaan johtamisen huomioon ottamiseksi vakuuttuneita ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun henkilön pätevyydestä. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät vastusta kyseistä suunnitelmaa, ne voivat vahvistaa enimmäismääräajan kyseisen hankkeen toteuttamiselle.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka aikoo luopua suoraan tai välillisesti omistamastaan määräomistusyhteydestä vakuutusyrityksessä, on ilmoitettava ennalta siitä ja arvioidun omistusyhteyden määrästä kyseisen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Kunkin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on myös ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan vähentää määräomistusyhteyttään siten, että tämän osuus äänivallasta tai osakepääomasta on vähemmän kuin 20, 33 tai 50 prosenttia tai siten, että vakuutusyritys lakkaa olemasta tämän tytäryritys.

3. Kun vakuutusyritykset ovat saaneet tiedon niiden omaa pääomaa koskevien omistusyhteyksien hankinnoista tai luovuttamisista, joiden vuoksi omistusyhteys on 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua rajoitusta suurempi tai pienempi, niiden on ilmoitettava siitä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille. // 92/96/ETY

14 artikla

Vakuutusyritysten on myös vähintään kerran vuodessa ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille määräomistusyhteyksiä omistavien osakkaiden tai jäsenten nimet sekä kyseisten omistusten suuruudet sellaisina kuin ne ilmenevät vuosittaisessa yhtiökokouksessa käytettävissä olevista tiedoista tai pörssilistalla olevaa yhtiöitä koskevien velvoitteiden perusteella saaduista tiedoista.

4. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tapauksissa, joissa 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden määräämisvalta on omiaan haittaamaan vakuutusyrityksen järkevää ja vakaata hoitoa, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava aiheelliset toimenpiteet tämän tilanteen lopettamiseksi. Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua esimerkiksi kielto, johtokunnan jäseniin ja johtajiin kohdistetut seuraamukset tai kyseisten osakkaiden tai jäsenten omistamiin osakkeisiin liittyvän äänivallan käytön väliaikainen keskeyttäminen.

Samanlaisia toimenpiteitä on sovellettava luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka eivät noudata 1 kohdassa tarkoitettua ennakkoilmoitusvelvoitetta. Kun omistusyhteys on hankittu toimivaltaisten viranomaisten vastustuksesta huolimatta, jäsenvaltioiden on muista käytettävistä seuraamuksista huolimatta määrättävä joko vastaavan äänivallan käyttämisen keskeyttämisestä väliaikaisesti tai annettujen äänien mitätöinnistä taikka mahdollisuudesta mitätöidä ne. // 92/96/ETY

14 artikla

16 artikla

Salassapitovelvollisuus //

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kaikkia henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa, sekä toimivaltaisten viranomaisten puolesta toimivia tilintarkastajia ja asiantuntijoita, koskee salassapitovelvollisuus. Tämä salassapitovelvollisuus merkitsee, että luottamuksellisia tietoja, jotka nämä saavat tehtäviään suorittaessaan, ei saa ilmaista kenellekään eikä millekään viranomaiselle muutoin kuin sellaisena tiivistelmänä tai koosteena, että tiettyä yritystä ei voida tunnistaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudellisten säännösten soveltamista.

Kun vakuutusyritys on asetettu konkurssiin tai tuomioistuimen määräämään selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske yrityksen pelastamisessa mukana olevia kolmansia osapuolia, voidaan kuitenkin antaa tiedoksi siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään ei estä eri jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tietoja vakuutusyrityksiin sovellettavien direktiivien mukaisesti. Näitä tietoja koskee 1 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus. // 92/96/ETY

15 artiklan 1-5 kohta

3. Jäsenvaltiot voivat tehdä tietojen vaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ainoastaan jos ilmaistavia tietoja koskee vähintään tässä artiklassa säädettyä vastaava salassapitovelvollisuus.

4. Toimivaltaiset viranomaiset, jotka saavat luottamuksellisia tietoja 1 ja 2 kohdan mukaisesti voivat käyttää niitä ainoastaan virkatoimiensa hoitamisessa:

- tutkiakseen, onko vakuutusliikkeen aloittamista koskevat edellytykset täytetty ja helpottaakseen tällaisen liiketoiminnan harjoittamisen valvontaa, erityisesti vakuutusteknisen vastuuvelan, solvenssimarginaalin, hallinto- ja kirjanpitomenetelmien sekä sisäisen tarkastuksen menetelmien osalta, tai

- määrätäkseen seuraamuksia, tai

- haettaessa muutosta toimivaltaisten viranomaisten päätökseen hallinnollisessa muutoksenhaussa, taikka

- tuomioistuinkäsittelyssä, joka on saatettu vireille 68 artiklan mukaisesti tai tämän direktiivin tai muiden vakuutusyritysalaa koskevien direktiivien erityissäännösten mukaisesti.

5. Mitä 1 ja 4 kohdassa säädetään ei estä tietojen vaihtoa jäsenvaltiossa, kun samassa jäsenvaltiossa on kaksi tai useampia toimivaltaisia viranomaisia, tai jäsenvaltioiden kesken, kun tietoja vaihtavat toimivaltaiset viranomaiset ja:

- luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten virallisesta valvonnasta vastaavat viranomaiset ja rahoitusmarkkinoiden valvonnasta vastaavat viranomaiset,

- vakuutusyritysten selvitys- ja konkurssimenettelyihin sekä muuhun vastaavaan menettelyyn osalliset toimielimet, ja

- vakuutusyritysten ja muiden rahoituslaitosten lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaavat henkilöt,

valvontatehtävien suorittamiseksi tai näiden tehtävien suorittamisessa välttämättömien tietojen luovuttamiseksi toimielimille, jotka hoitavat pakollista purkamismenettelyä tai takuurahastoa. Näiden viranomaisten, toimielinten ja henkilöiden saamia tietoja koskee 1 kohdassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus. // 92/96/ETY

15 artiklan 1-5 kohta

mukautettu

6. Sen estämättä, mitä 1-4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja:

- sellaisten viranomaisten kesken, jotka ovat vastuussa vakuutusyritysten purkamis- ja konkurssimenettelyyn sekä muuhun vastaavaan menettelyyn osallisina olevien toimielinten valvonnasta; tai

- sellaisten viranomaisten kesken, jotka ovat vastuussa vakuutusyritysten, luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja muiden rahoituslaitosten lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden valvonnasta; tai

- vakuutusyritysten riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen kesken, jotka suorittavat näiden yritysten laillisuusvalvontaa, ja näiden vakuutusmatemaatikkojen valvonnasta vastuussa olevien toimielinten kesken.

Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täytetään:

- tietoja käytetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun valvonnan tai laillisuusvalvonnan suorittamiseen;

- näin saatuja tietoja koskee 1 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus;

- jos tiedot ovat lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa ilmaista ainoastaan tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella suostumuksella ja tarvittaessa ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja. // 92/96/ETY

15 artiklan 5 a kohta

(lisättynä

95/26/EY

4 artiklan 1 kohta)

mukautettu

7. Sen estämättä, mitä 1-4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoitusjärjestelmän vakauden, mukaan lukien sen eheys, lujittamiseksi sallia tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja niiden viranomaisten tai toimielinten kesken, jotka lainsäädännön mukaisesti ovat vastuussa yhtiöoikeuden noudattamisen seurannasta ja rikkomusten tutkimisesta.

Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täytetään:

- tietoja käytetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tehtävän hoitamiseen.

- näin saatuja tietoja koskee 1 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus;

- jos tiedot ovat lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa ilmaista ainoastaan tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella suostumuksella ja tarvittaessa ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut viranomaiset tai toimielimet turvautuvat jäsenvaltiossa havainto- tai tutkintatehtävänsä suorittamisessa sellaisiin henkilöihin, jotka erityispätevyytensä vuoksi on nimetty tähän tehtävään ja jotka eivät ole julkisessa tehtävässä, oikeus vaihtaa tietoja, josta säädetään ensimmäisessä alakohdassa, voidaan ulottaa näihin henkilöihin toisessa alakohdassa säädetyin edellytyksin.

Toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamista varten ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten tai toimielinten on ilmoitettava tiedot antaneille toimivaltaisille viranomaisille niiden henkilöiden nimet ja yksityiskohtaiset tehtävät, joille tiedot toimitetaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja.

Komissio laatii 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä kertomuksen tämän kohdan soveltamisesta. // 92/96/ETY

15 artiklan 5 b kohta

(lisättynä

95/26/EY

4 artiklan 3 kohta)

8. Jäsenvaltiot saavat antaa toimivaltaisille viranomaisille luvan toimittaa:

- keskuspankeille ja rahapoliittisina viranomaisina samanlaisen tehtävän omaaville muille toimielimille,

- tarvittaessa muille maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa oleville viranomaisille

niiden tehtävän hoitamiseksi tarkoitettuja tietoja ja antaa näille viranomaisille tai toimielimille luvan toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita ne saattavat tarvita 4 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Näin saatuja tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus. // 92/96/ETY

15 artiklan 5 c kohta

(muutettuna

95/26/EY

4 artiklan 5 kohta)

9. Sen estämättä, mitä 1 ja 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat lisäksi lainsäädännössä säädetyin edellytyksin sallia tiettyjen tietojen ilmaisemisen muille keskushallinnon yksiköille, jotka vastaavat luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalvelujen ja vakuutusyritysten valvontaa koskevasta lainsäädännöstä, sekä näiden yksiköiden toimeksiannosta toimiville tarkastajille.

Näitä tietoja voidaan kuitenkin antaa ainoastaan, kun se on tarpeellista toiminnan vakauden valvomiseksi.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin säädettävä, että 2 ja 5 kohdan mukaisesti ja 11 artiklassa tarkoitetussa paikan päällä tapahtuneessa tarkastuksessa saatuja tietoja ei saa ilmaista tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jollei siihen ole saatu erityistä suostumusta tiedot antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta tai sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa paikan päällä tapahtunut tarkastus suoritettiin. // 92/96/ETY

15 artiklan 6 kohta

17 artikla

Tilintarkastajien tehtävät //

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä vähimmäisvaatimuksena, että:

a) jokainen henkilö, joka on neuvoston direktiivin 84/253/ETY [13] mukaisesti valtuutettu ja joka suorittaa vakuutusyrityksessä neuvoston direktiivin 78/660/ETY [14] 51 artiklassa, direktiivin 83/349/ETY 37 artiklassa tai neuvoston direktiivin 85/611/ETY [15] 31 artiklassa tarkoitettua tehtävää tai muuta lakisääteistä tehtävää, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tuota yritystä koskevista seikoista tai päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jotka saattavat:

[13] EYVL L 126, 12.5.1984, s. 20.

[14] EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/60/EY (EYVL L 162, 26.6.1990, s. 65).

[15] EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 95/26/ETY.

- olennaisesti rikkoa lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joissa säädetään toimilupaa koskevista edellytyksistä tai jotka erityisesti koskevat vakuutusyritysten toiminnan harjoittamista, tai

- vaikuttaa vakuutusyrityksen toiminnan jatkumiseen tai

- johtaa tilien vahvistamatta jättämiseen tai varausten esittämiseen;

b) tällainen henkilö on samoin velvollinen ilmoittamaan seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan a alakohdassa tarkoitettua tehtävää yrityksessä, jolla on määräämisvallasta johtuvat läheiset sidokset siihen vakuutusyritykseen, jossa hän suorittaa edellä mainittua tehtävää.

2. Sopimuksessa taikka laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä olevan tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisena ei pidetä sitä, että direktiivin 84/253/ETY mukaisesti valtuutettu henkilö vilpittömässä mielessä ilmaisee 1 kohdassa tarkoitetun tiedon tai päätöksen toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä tästä aiheudu kyseiselle henkilölle seuraamusvastuuta. // 92/96/ETY

15 b artikla

(lisättynä

95/26/EY

5 artikla

mukautettu

mukautettu

18 artikla

Henki- ja vahinkovakuutusliikkeen harjoittaminen //

1. Mikään yritys ei voi saada samanaikaisesti toimilupaa sekä tämän direktiivin että direktiivin 73/239/ETY mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 ja 7 kohdan soveltamista.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat määrätä, että:

- yritykset, jotka ovat saaneet toimiluvan tämän direktiivin nojalla voivat myös saada toimiluvan direktiivin 73/239/ETY 6 artiklan mukaisesti kyseisen direktiivin liitteessä olevissa luokissa 1 ja 2 tarkoitettujen riskien kattamiseen,

- yritykset, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiivin 73/239/ETY 6 artiklan mukaisesti, voivat saada toimiluvan ainoastaan tämän saman direktiivin liitteessä olevissa luokissa 1 ja 2 tarkoitettujen riskien kattamiseen tämän direktiivin nojalla,

// 79/267/ETY - 13 artikla

[73/239/ETY]

(muutettuna 92/96/ETY

16 artikla)

mukautettu

3. Jollei 6 kohdasta muuta johdu, 2 kohdassa tarkoitetut yritykset ja ne yritykset, joilla

- 1 päivänä tammikuuta 1981 on toimilupa Kreikassa,

- 1 päivänä tammikuuta 1986 on toimilupa Espanjassa ja Portugalissa,

- 2 päivänä toukokuuta 1992 on toimilupa Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa

- 15 päivänä maaliskuuta 1979 muiden yritysten osalta

ja jotka harjoittavat samanaikaisesti sekä tässä direktiivissä että direktiivissä 73/239/ETY tarkoitettua liiketoimintaa, voivat jatkaa sitä edelleenkin edellyttäen, että kumpaakin liiketoimintaa johdetaan erikseen tämän direktiivin 19 artiklan mukaisesti. // Uusi

4. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 2 kohdassa tarkoitettujen yritysten on noudatettava koko liiketoiminnassaan tilinpäätössääntöjä, jotka koskevat tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneita vakuutusyrityksiä. Kunnes myöhempi yhteensovittaminen toteutetaan, jäsenvaltiot voivat myös säätää, että yrityksen purkamista koskevien säännösten osalta 2 kohdassa tarkoitettujen yritysten harjoittamaa, direktiivin 73/239/ETY liitteessä luokissa 1 ja 2 lueteltuihin riskeihin liittyvää liiketoimintaa koskevat henkivakuutusliikkeen harjoittamiseen sovellettavat säännökset.

5. Kun yrityksellä, joka harjoittaa direktiivin 73/239/ETY liitteessä tarkoitettua liiketoimintaa, on taloudellisia, kaupallisia tai hallinnollisia yhteyksiä tässä direktiivissä tarkoitettua liiketoimintaa harjoittavan vakuutusyrityksen kanssa, niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joiden alueella näillä yrityksillä on kotipaikka, on huolehdittava, että kyseisten yritysten väliset sopimukset tai muut menojen ja tulojen jaotteluun mahdollisesti vaikuttavat järjestelyt eivät vääristä kyseisten yritysten kirjanpitoa. // 79/267/ETY

13 artiklan 4-5 kohta

(muutettuna

92/96/ETY 16 artikla)

mukautettu

Mukautettu

6. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että vakuutusyritykset, joilla on kotipaikka niiden alueella, lopettavat sen määräämässä ajassa niiden toimintojen samanaikaisen harjoittamisen, joita ne harjoittavat 3 kohdassa tarkoitettuina päivinä.

7. Tämän artiklan määräyksiä tarkistetaan komission neuvostolle jättämän kertomuksen perusteella, purkamista koskevien säännösten myöhemmän yhteensovittamisen perusteella ja joka tapauksessa 31 päivään joulu- kuuta 1999 mennessä. // 79/267/ETY

13 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

16 artikla)

mukautettu

19 artikla

Henki- ja vahinkovakuutusliikkeen toiminnan johtamisen eriyttäminen //

1. Edellä 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu erillinen johto on järjestettävä siten, että tässä direktiivissä tarkoitet tu toiminta pidetään erillään direktiivissä 73/239/ETY tarkoitetusta toiminnasta, jotta:

- ei vahingoitettaisi yhtäältä henkivakuutuksenotta jien eikä toisaalta vahinkovakuutuksenottajien etuja ja var sinkin, jotta henkivakuutuksen tuotot hyödyttäisivät henkiva kuutuksenot tajia ikään kuin yritys harjoittaisi vain hen ki vakuutusliikettä,

- kumpikaan toiminta eli tämän direktiivin ja direktiivin 73/239/ETY mukainen toiminta ei vastaisi toisen toiminnan taloudellisista vähimmäisvelvoit teista, var sinkaan solvenssimarginaalista.

Jos kuitenkin taloudelliset vähimmäisvelvoitteet täyttyvät ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakoh dassa säädetyin edellytyksin ja toimivaltainen viran omainen on siitä tietoi nen, vakuutusyritys voi käyttää jompaan kumpaan toimintaan niitä sol venssimarginaalin eriä, jotka ovat vielä käytettävissä.

Toimivaltaisten viranomaisten on tarkastamalla kummankin toiminnan tulokset varmistettava, että tämän kohdan säännöksiä noudate taan.

2. a) Kirjanpitoa on hoidettava siten, että se osoittaa kum mankin toiminnan, henki- ja vahinkovakuu tusliikkeen, tuloksen lähteet. Tämän vuoksi kaikki tuotot (varsinkin vakuutusmaksut, jälleenvakuuttajien suoritukset ja sijoitus tulot) ja kulut (varsinkin vakuutus suoritukset, vakuutusteknisen vastuuvelan lisäykset, jälleenvakuutusmaksut, vakuutustoiminnan, liikekulut) on esitettävä erikseen alku perän mu kaan. Kumpaankin toimin taan liittyvien yhteisten erien vienti on suoritettava toimi valtaisen valvontaviranomaisen hyväksymien jakoperus teiden mukaisesti. // 79/267/ETY

14 artikla

mukautettu

mukautettu

mukautettu

b) Kirjanpidon perusteella vakuutusyritysten on laadittava selvitys, jossa selvästi osoitetaan erät, jotka muodostuvat kunkin solvens simar ginaalin tämän direktiivin 27 artiklan ja direktiivin 73/239/ETY 16 artiklan 1 koh dan mukaisesti.

3. Jos jommankumman toiminnan solvenssimarginaali on riittämätön, toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava tähän toimintaan asianomaisessa direktiivissä säädet tyjä toimen piteitä riippumatta siitä, mikä on toisen toiminnan tulos. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisen alakoh dan toisessa luetelma kohdassa on sääde tään, näihin toimenpi teisiin saattaa sisältyä luvan antami nen siirtoon toimintojen välillä. // 79/267/ETY

14 artikla

mukautettu

2 luku

Vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevat säännöt //

20 artikla

Vakuutusteknisen vastuuvelan muodostaminen //

1. Kotijäsenvaltion on vaadittava, että jokainen vakuutusyritys muodostaa koko liiketoimintansa osalta riittävän vakuutusteknisen vastuuvelan, mukaan lukien vakuutusmaksuvastuu.

Tämän vakuutusteknisen vastuuvelan määrä määräytyy seuraavien periaatteiden mukaisesti:

A. i) Henkivakuutuksen vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan riittävän turvaavan prospektiivisen vakuutusmatemaattisen menetelmän avulla ottaen huomioon kaikki myöhemmät velvoitteet kussakin voimassa olevassa vakuutussopimuksessa noudatettavien ehtojen mukaisesti ja erityisesti:

- kaikki taatut suoritukset, mukaan lukien taatut takaisinostoarvot,

- lisäedut, joihin vakuutuksenottajilla on jo oikeus joko yhdessä tai kukin osaltaan erikseen näiden saavutettujen, ilmoitettujen, ositettujen lisäetujen laadusta huolimatta,

- kaikki vaihtoehdot, joihin vakuutuksenottajalla on oikeus vakuutussopimuksen ehtojen mukaan, // 79/267/ETY

17 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

18 artikla)

- liikekulut, mukaan lukien palkkiot;

ottaen huomioon myös myöhemmät vakuutusmaksut,

ii) retrospektiivistä menetelmää voidaan käyttää, jos voidaan osoittaa, että tämän menetelmän tuloksena saatu vakuutustekninen vastuuvelka ei ole pienempi kuin riittävän varovaista prospektiivistä menetelmää käyttäen saatu määrä, tai jos prospektiivistä menetelmää ei voida käyttää kyseiseen sopimuslajiin,

iii)varovainen laskentamenetelmä ei tarkoita todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin perustuvaa menetelmää, mutta sen on varattava kohtuullinen marginaali erilaisten tekijöiden epäedullisten poikkeamien osalta,

iv) vakuutusteknisen vastuuvelan laskentamenetelmän on oltava varovainen myös vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavien varojen arvostamismenetelmän osalta,

v) vakuutustekninen vastuuvelka on laskettava kunkin vakuutussopimuksen osalle erikseen. Kohtuullisten arvioiden tai yleistysten käyttö on kuitenkin sallittu, kun voidaan olettaa, että ne antavat suunnilleen saman tuloksen kuin erilliset laskelmat. Erillisen laskennan periaate ei estä muodostamasta ylimääräistä vastuuvelkaa niiden yleisten riskien osalta, joita ei katsota erillisiksi, ja

vi) kun vakuutussopimuksen takaisinostoarvo on taattu, tämän sopimuksen vakuutusmaksuvastuuosuuden on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin samana ajankohtana taattu takaisinostoarvo.

B. Käytettävä korkokanta on valittava varovasti. Se on vahvistettava kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamien määräysten mukaisesti seuraavia periaatteita soveltaen:

a) Kaikkien sopimusten osalta vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava yksi tai useampia enimmäiskorkoja erityisesti seuraavien sääntöjen mukaisesti:

i) kun sopimuksiin sisältyy korkotakuu, yrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava yksi enimmäiskorko. Tämä korko voi olla eri korko kuin sopimuksessa merkitty riippuen käytetystä valuutasta edellyttäen, että se on enintään 60 prosenttia sen valtion liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen korosta, jonka valuutassa sopimus on merkitty. Jos on kyse euro-määräisestä sopimuksesta tämä raja vahvistetaan Euroopan yhteisön laitosten liikkeeseen laskemien euro-määräisten lainojen mukaisesti. // 79/267/ETY

17 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

18 artikla)

mukautettu

Asetuksen 1103/97

2 artikla

Jos jäsenvaltio ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen soveltamiseksi päättää vahvistaa enimmäiskoron niiden sopimusten osalta, jotka on merkitty toisen jäsenvaltion valuutassa, tämän on ensin neuvoteltava sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa, jonka valuutassa sopimus on merkitty,

ii) kun vakuutusyrityksen varoja ei ole kuitenkaan arvostettu hankintahintaansa, jäsenvaltio voi säätää, että voidaan laskea yksi tai useampi enimmäiskorko ottaen huomioon kyseisenä ajankohtana omistettujen asianomaisten varojen tuotto, josta on vähennetty turvaavuuden edellyttämä marginaali ja, erityisesti jatkuvamaksuisten sopimusten osalta, ottaen lisäksi huomioon tulevien varojen ennakoitu tuotto. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava turvaavuuden edellyttämä vähennys ja tulevien varojen arvioituun tuottoon sovellettava enimmäiskorko tai sovellettavat enimmäis korkokannat,

b) enimmäiskoron vahvistaminen ei tarkoita, että vakuutusyrityksen on käytettävä niin korkeaa korkoa,

c) kotijäsenvaltio voi päättää, ettei a alakohtaa sovelleta seuraaviin sopimusluokkiin:

- sijoitussidonnaiset sopimukset,

- enintään kahdeksaksi vuodeksi tehdyt kertamaksuiset sopimukset,

- sopimukset, joihin ei liity oikeutta lisäetuihin, ja eläkesopimukset, joilla ei ole takaisinostoarvoa.

Valittaessa turvaavaa korkokantaa ensimmäisen alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan ottaa huomioon sopimukseen merkitty valuutta ja yrityksen hallussa olevat vastaavat varat, sekä kun yrityksen varat on arvostettu käypään arvoonsa, tulevien varojen arvioitu tuotto.

Käytetty korko ei saa missään tapauksessa ylittää varojen tuottoa, joka on laskettu kotijäsenvaltion tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti ja josta on tehty kohtuullinen vähennys,

d) jäsenvaltion on vaadittava, että vakuutusyrityksen tekee tilinpäätöksessään varauksen vakuutuksenottajien osalta tehtyjen korkositoumusten kattamiseksi, kun yrityksen varojen nykyinen tai arvioitu tuotto ei riitä kattamaan näitä sitoumuksia, ja // 79/267/ETY

17 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

18 artikla)

mukautettu

mukautettu

mukautettu

e) edellä a alakohdan soveltamiseksi vahvistetut enimmäiskorot on ilmoitettava komissiolle ja niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka sitä pyytävät.

C. Tilastolliset arviointiperusteet ja kuluja vastaavat perusteet, on valittava varovaisesti ottaen huomioon sitoumusjäsenvaltio, vakuutusmuoto ja ennakoidut hallintokulut ja palkkiot.

D. Niiden vakuutussopimusten osalta, joihin liittyy oikeus lisäetuihin, voidaan vakuutusteknisen vastuuvelan arviointimenetelmässä joko välittömästi tai välillisesti ottaa huomioon kaikki myöhempien lisäetujen lajit yhtenäisellä tavalla muiden myöhempää kehitystä koskevien oletusten ja nykyisen lisäetujen laskentamenetelmän kanssa.

E. Myöhempiä kuluja koskeva vastuu voi olla välillinen, esimerkiksi siten, että tulevista vakuutusmaksuista vähennetään kuormitusosuudet. Välillinen tai välitön nimenomainen kokonaisvarautuminen ei kuitenkaan saa olla kyseisten tulevien kulujen varovaista arviota pienempi.

F. Vakuutusteknisen vastuuvelan arviointimenetelmä ei saa vaihtua vuosittain menetelmän tai laskentaperusteiden satunnaisten muutosten vuoksi ja sen on oltava sellainen, että lisäetuja saadaan kohtuullisesti kunkin vakuutussopimuksen voimassaolon ajan.

2. Vakuutusyrityksen on pidettävä yleisön saatavilla perusteet ja menetelmät, joita käytetään vakuutusteknisen vastuuvelan arvioimiseksi, mukaan lukien lisäeduista aiheutuva vastuu.

3. Kotijäsenvaltion on vaadittava kultakin vakuutusyritykseltä, että sen koko vakuutusliikettä koskeva vakuutustekninen vastuuvelka katetaan toisiaan vastaavilla varoilla 26 artiklan mukaisesti. Kun on kyse Euroopan yhteisössä harjoitettavista liiketoimista, näiden varojen on sijaittava yhteisössä. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia, että vakuutusyritykset sijoittavat varansa tiettyyn jäsenvaltioon. Kotijäsenvaltio voi kuitenkin myöntää lievennyksiä varojen sijaintia koskeviin sääntöihin.

4. Jos kotijäsenvaltio sallii, että vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseen voidaan käyttää saatavia jälleenvakuutuksenantajilta, sen on vahvistettava sallittu prosenttiosuus. Tässä tapauksessa se ei saa määrätä näiden saatavien sijaintipaikkaa. // 79/267/ETY

17 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

18 artikla)

21 artikla

Uutta liikettä koskevat vakuutusmaksut //

Uutta liikettä koskevien vakuutusmaksujen on oltava nykyisten järkevien vakuutusmatemaattisten oletusten mukaisesti riittävät, jotta vakuutusyritykset voivat täyttää kaikki sitoumuksensa ja erityisesti muodostaa riittävän vakuutusteknisen vastuuvelan.

Tätä varten voidaan ottaa huomioon kaikki vakuutusyrityksen taloudellista tilaa koskevat näkökohdat kuitenkin siten, että muiden varojen kuin vakuutusmaksujen ja niille saadun tuoton osuus ei saa olla järjestelmällistä ja pysyvää siten, että se saattaisi pitkällä aikavälillä vaarantaa yrityksen vakavaraisuuden. // 92/96/ETY

19 artikla

22 artikla

Vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavat varat //

Vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavissa varoissa on otettava huomioon yrityksen harjoittaman liiketoiminnan laatu vakuutusyrityksen sijoitusten varmuuden, tuoton ja rahaksi muutettavuuden turvaamiseksi ja yrityksen on huolehdittava näiden sijoitusten monipuolisuudesta sekä riittävästä hajauttamisesta. // 92/96/ETY

20 artikla

mukautettu

23 artikla

Sallittujen varojen luokat //

1. Kotijäsenvaltio voi antaa vakuutusyritykselle luvan kattaa vakuutusteknisen vastuuvelkansa yksinomaan seuraaviin luokkiin kuuluvilla varoilla:

A. Sijoitukset

a) joukkovelkakirjat, arvopaperit ja muut raha- ja pääomamarkkinavälineet,

b) lainat,

c) osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset omistusyhteydet,

d) osuudet arvopaperien yhteissijoitusyrityksissä ja muissa sijoitusrahastoissa, ja

e) maa-alueet, rakennukset ja kiinteään omaisuuteen kohdistuvat oikeudet. // 92/96/ETY

21 artikla

B. Saatavat

f) saatavat jälleenvakuutuksenantajalta, mukaan lukien jälleenvakuutuksen- antajien osuudet vakuutusteknisestä vastuuvelasta,

g) jälleenvakuutustalletteet ja saatavat jälleenvakuutuksen ottavilta yrityksiltä,

h) ensi- ja jälleenvakuutusliikkeestä johtuvat saatavat vakuutuksenottajilta ja vakuutusedustajilta,

i) vakuutuskirjaa koskevat ennakot,

j) veronpalautussaatavat, ja

k) saatavat takuurahastoilta.

C. Muut varat

l) muu aineellinen omaisuus kuin maa-alueet ja rakennukset, arvostettuna varovaisen kuoletuksen perusteella.

m) pankkisaamiset ja käteisvarat, talletukset luottolaitoksissa ja muissa laitoksissa, joilla on toimilupa vastaanottaa talletuksia,

n) aktivoidut hankintamenot,

o) kertyneet, mutta ei erääntyneet korot ja vuokrat, muut siirtosaamiset ja ennakkomaksut, ja

p) kiinteään omaisuuteen liittyvät oikeudet.

2. Lloyd's -nimisen vakuutuksenantajien yhteenliittymän osalta varojen luokkiin kuuluvat myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin .../.../EY [16] mukaisten luottolaitosten tai vakuutusyritysten antamat takuut ja remburssit sekä henkivakuutussopimuksista johtuvat todennettavat määrät siltä osin kuin ne vastaavat jäsenille kuuluvia varoja.

[16]

3. Tiettyjen varojen tai tietyn varojen luokan sisällyttäminen 1 kohdassa vahvistettuun luetteloon ei tarkoita sitä, että kaikki nämä varat voidaan ilman eri toimenpiteitä hyväksyä vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi. Kotijäsenvaltion on annettava tarkemmat määräykset hyväksyttävien varojen käyttöä koskevista edellytyksistä; tämän vuoksi se voi vaatia esinevakuuden tai takauksen erityisesti jälleenvakuutuksenantajilta oleville saataville. // 92/96/ETY

21 artikla

mukautettu

mukautettu

[77/780/ETY]

Määräyksiä antaessaan ja soveltaessaan kotijäsenvaltion on erityisesti huolehdittava seuraavien periaatteiden noudattamisesta:

i) vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavat varat on arvostettava vähennettynä niitä hankittaessa syntyneillä veloilla,

ii) kaikki varat on arvostettava varovaisesti ottaen huomioon riski, ettei niitä saada muutettua rahaksi. Erityisesti muu aineellinen omaisuus kuin maa-alueet ja rakennukset voidaan hyväksyä vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi ainoastaan, jos ne on arvostettu varovaisen kuoletuksen perusteella,

iii)lainat yrityksille, valtioille tai kansainvälisille järjestöille, paikallisille tai alueellisille hallinnolle taikka luonnollisille henkilöille voidaan hyväksyä vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi ainoastaan, jos ne antavat riittävät takuut niiden suojasta, perustuvatpa ne lainanottajan asemaan, kiinnitykseen, pankkitakaukseen tai vakuutusyrityksen myöntämään takaukseen tai muunlaiseen vakuuteen,

iv) johdannaisrahoitusvälineitä, kuten optioita, termiinejä ja vaihtosopimuksia voidaan käyttää, kun on kyse vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavista varoista, siltä osin kuin ne osaltaan pienentävät sijoitusriskiä tai sallivat sijoitusten tehokkaan hoidon. Nämä rahoitusvälineet on arvostettava varovaisesti ja ne voidaan ottaa huomioon arvostettaessa niitä varoja, johon ne liittyvät,

v) arvopaperit, joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, voidaan hyväksyä vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi ainoastaan, jos ne voidaan muuttaa rahaksi lyhyessä ajassa, tai jos on kyse omistuksista luottolaitoksissa, vakuutusyrityksissä, jotka sallitaan 6 artiklan mukaisesti, tai samaan jäsenvaltioon sijoittautuneissa sijoitusyrityksissä,

vi) saatavat kolmansilta henkilöiltä voidaan hyväksyä vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi ainoastaan, kun niistä on vähennetty velat kyseiselle kolmannelle,

vii)vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseksi hyväksyttyjen saatavien määrä on laskettava varovaisesti ottaen huomioon riski, ettei määrää saada muutettua rahaksi. Erityisesti ensi- ja jälleenvakuutukseen perustuvat saatavat vakuutuksenottajilta ja vakuutusedustajilta voidaan hyväksyä vain siltä osin, kuin niiden erääntymisestä on kulunut enintään kolme kuukautta. // 92/96/ETY

21 artikla

viii)kun on kyse varoista, jotka on sijoitettu tytäryritykseen, joka hoitaa vakuutusyrityksen lukuun kokonaan tai osittain jälkimmäisen sijoituksia, kotijäsenvaltion on tässä artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja periaatteiden soveltamiseksi otettava huomioon tytäryrityksen hallussa olevat varat; kotijäsenvaltio voi käsitellä muiden tytäryritysten varoja samalla tavoin, ja

ix) aktivoidut hankintamenot voidaan hyväksyä vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi ainoastaan, jos tämä on sopusoinnussa vakuutusmaksuvastuun laskentaperusteen kanssa.

4. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, kotijäsenvaltio voi poikkeuksellisissa oloissa ja vakuutusyrityksen pyynnöstä hyväksyä asianmukaisesti perustellulla päätöksellä määräajaksi muitakin varojen luokkia vakuutusteknisen vastuuvelan katteeksi, jollei 22 artiklasta muuta johdu. // 92/96/ETY

21 artikla

mukautettu

24 artikla

Investointien hajauttamista koskevat säännöt //

1. Kotijäsenvaltion on vaadittava, että kukin vakuutusyritys saa sijoittaa vakuutusteknisistä vastuuvelkaa kattavista varoistaan enintään:

a) 10 prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelan bruttokokonaismäärästä maa-alueeseen tai rakennukseen taikka useampiin niin lähekkäin toisiaan sijaitseviin maa-alueisiin tai rakennuksiin, että niitä voidaan pitää yhtenä sijoituksena,

b) 5 prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelan bruttokokonaismäärästä saman yrityksen osakkeisiin, muihin osakkeeseen rinnastettaviin arvopapereihin, joukkovelkakirjoihin ja muihin raha- ja pääomamarkkinavälineisiin tai samalle lainanottajalle myönnettyihin lainoihin, kaikki edellä mainitut yhteenlaskettuna, lukuun ottamatta valtiolle, alueelliselle tai paikalliselle viranomaiselle tai sellaiselle kansainväliselle järjestölle, jonka jäseniä ovat yksi tai useampi jäsenvaltio, myönnettyjä lainoja. Tämä rajoitus voidaan korottaa 10 prosenttiin, jos yritys sijoittaa enintään 40 prosenttia sen vakuutusteknisen vastuuvelan bruttomäärästä lainoihin tai niiden lainanottajien ja liikkeeseenlaskijoiden lainoihin tai arvopapereihin, joihin se sijoittaa vähintään 5 prosenttia varoistaan,

c) 5 prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelan bruttokokonaismäärästä muihin vakuudettomiin lainoihin, josta 1 prosentti yhteen vakuudettomaan lainaan, lukuun ottamatta lainoja, jotka on myönnetty jäsenvaltioon sijoittautuneelle luottolaitokselle, vakuutusyritykselle, edellyttäen että se on 6 artiklan mukaan sallittua, ja jäsenvaltioon sijoittautuneille sijoitusyrityksille. Rajoitukset voidaan vastaavasti korottaa 8 prosenttiin ja 2 prosenttiyksikköön kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kussakin tapauksessa erikseen tekemällä päätöksellä.

d) 3 prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelan bruttokokonaismäärästä käteisvaroihin, ja

e) 10 prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelan bruttokokonaismäärästä osakkeisiin ja muihin osakkeisiin rinnastettaviin arvopapereihin sekä joukkovelkakirjoihin, joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla.

// 92/96/ETY

22 artikla

92/96/ETY

22 artikla

2. Tiettyyn varojen luokkaan tehtäviä sijoituksia koskevan rajoituksen puuttuminen 1 kohdassa ei kuitenkaan merkitse sitä, että tähän luokkaan kuuluvat varat hyväksytään rajoituksetta kattamaan vakuutusteknistä vastuuvelkaa. Kotijäsenvaltion on annettava tarkemmat määräykset, joissa vahvistetaan hyväksyttävät varojen käyttöä koskevat edellytykset. Kyseisiä määräyksiä laadittaessa ja sovellettaessa sen on erityisesti huolehdittava, että seuraavia periaatteita noudatetaan:

i) vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavien varojen on oltava riittävän monipuolisia ja hajautettuja sen takaamiseksi, ettei ole liiallista riippuvuutta tietystä varojen luokasta, erityisestä sijoitusalasta tai sijoituksesta,

ii) sijoitukset varoihin, joiden riski on suuri joko varojen luonteen tai liikkeeseenlaskijan aseman vuoksi, on rajoitettava turvalliseen tasoon,

iii)tietyissä varojen luokkia koskevissa rajoituksissa on otettava huomioon, miten jälleenvakuutusta käsitellään vakuutusteknistä vastuuvelkaa laskettaessa,

iv) kun kyse on sijoituksesta tytäryritykseen, joka hoitaa vakuutusyrityksen lukuun tämän kaikkia tai joitakin sijoituksia, kotijäsenvaltion on tämän artiklan sääntöjä ja periaatteita soveltaessaan otettava huomioon tytäryrityksen hallussa olevat varat; se voi soveltaa samaa käsittelyä muiden tytäryritysten varoihin,

v) niiden vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavien varojen prosenttimäärä, jotka eivät ole rahaksi muutettavissa, on rajoitettava varovaiseen tasoon, ja

vi) kun varoihin sisältyy lainoja tietyille luottolaitoksille tai tällaisten laitosten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, kotijäsenvaltio voi soveltaessaan tämän artiklan sääntöjä ja periaatteita ottaa huomioon näiden luottolaitosten hallussa olevat perusvarat. Tätä menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan sikäli kuin luottolaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, kun se on yksinomaan tämän jäsenvaltion ja/tai sen paikallisten viranomaisten omistama ja sen toimintaan perustamiskirjan tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu lainojen välittäminen valtiolle tai paikallisille julkisyhteisöille tai näiden takaamien lainojen välittämisestä taikka lainojen välittämisestä valtioon tai paikallisiin julkisyhteisöihin läheisessä yhteydessä oleville toimielimille. //

3. Hyväksyttävien varojen käyttöedellytyksiä koskevissa tarkemmissa säännöksissä jäsenvaltion on käsiteltävä rajoitetummin:

- lainoja, joiden vakuutena ei ole pankkitakausta, vakuutusyrityksen antamaa takausta, kiinnitystä tai muuta vakuutta, kuin lainoja, joilla on tällainen vakuus,

- arvopapereiden yhteissijoitusyrityksiä, joiden toiminta ei ole yhteensovitettu direktiivin 85/611/ETY mukaisesti, ja muita sijoitusrahastoja kuin yhteissijoitusyritykset, joiden toiminta on yhteensovitettu kyseisen direktiivin mukaisesti,

- arvopapereita, joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, kuin niitä, joilla käydään siellä kauppaa,

- arvopapereita, joukkovelkakirjoja ja muita raha- ja pääomamarkkinavälineitä, jotka eivät ole direktiivissä .../.../EY määriteltyyn A alueeseen kuuluvien valtioiden, alueellisten tai paikallisten julkisyhteisöjen tai yritysten liikkeeseen laskemia tai joiden liikkeeseenlaskijat ovat sellaisia kansainvälisiä järjestöjä, joiden jäsenenä ei ole yksikään yhteisön jäsenvaltio, kuin tällaisten ominaispiirteiden omaavien liikkeeseen laskijoiden samoja rahoitusvälineitä.

4. Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rajan 40 prosenttiin tiettyjen joukkovelkakirjojen osalta, joiden liikkeeseen laskija on luottolaitos, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joka on lain mukaan näiden joukkovelkakirjojen haltijoita suojaavan erityisen julkisen valvonnan alainen. Erityisesti näiden joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskemisesta saadut määrät on lain mukaisesti sijoitettava varoihin, jotka joukkovelkakirjojen koko voimassaoloajan riittävät kattamaan niistä johtuvat sitoumukset ja jotka liikkeeseen laskijan maksukyvyttömyyden vuoksi käytetään etuoikeudella lainan pääoman takaisinmaksamiseen ja kertyneiden korkojen maksamiseen.

5. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia vakuutusyrityksiä sijoittamaan tiettyihin varojen luokkiin.

6. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kotijäsenvaltio voi vakuutusyrityksen pyynnöstä poikkeuksellisesti myöntää määräajaksi poikkeuksia 1 kohdan a-e alakohdissa annettuihin säännöksiin, jollei 22 artiklasta muuta johdu. // 92/96/ETY

22 artikla

mukautettu

[89/647/ETY]

25 artikla

Yhteissijoitusyrityksiin tai osakeindeksiin liittyvät sopimukset //

1. Kun vakuutussopimukseen perustuvat etuudet ovat välittömästi yhteydessä yhteissijoitusyrityksessä olevien osuuksien arvoon tai varoihin, jotka kuuluvat vakuutusyrityksen sisäiseen rahastoon ja jotka yleensä on jaettu osuuksiin, etuuksia vastaava vakuutustekninen vastuuvelka on katettava mahdollisimman tarkasti kyseisillä osuuksilla tai, jos osuuksia ei ole määritetty, kyseisillä varoilla.

2. Kun vakuutussopimukseen perustuvat etuudet liittyvät välittömästi osakeindeksiin tai johonkin muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vertailuarvoon, etuuksia koskevan vakuutustekninen vastuuvelka on katettava mahdollisimman tarkasti osuuksilla, jotka joko edustavat vertailuarvoa tai, kun osuuksia ei ole määritetty niillä takauksen ja rahaksi muutettavilla varoilla, jotka vastaavat mahdollisimman tarkasti niitä varoja, joihin kyseinen vertailuarvo perustuu.

3. Niihin sitoumuksia kattaviin varoihin, jotka liittyvät välittömästi 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuihin etuuksiin, ei sovelleta 22 ja 24 artiklaa. Viittaukset 24 artiklassa tarkoitettuun vakuutustekniseen vastuuvelkaan koskevat, tämän laatuisia sitoumuksia koskevaa vastuuvelkaa lukuun ottamatta, vakuutusteknistä vastuuvelkaa.

4. Kun 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut etuudet sisältävät sijoitustakuun tai muun taatun etuuden, vastaavan vakuutusteknisen vastuuvelan lisäyksen osalta on noudatettava 22, 23 ja 24 artiklan säädöksiä. // 92/96/ETY

23 artikla

26 artikla

Vastaavuussäännöt //

1. Edellä 20 artiklan 3 kohdan ja 52 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on noudatettava ------ liitteessä II olevia vastaavuussääntöjä.

2. Tämä artikla ei koske tämän direktiivin 25 artiklassa tarkoitettuja sitoumuksia. // 92/96/ETY

24 artikla

3 luku

Solvenssimarginaalia ja takuurahastoa koskevat säännöt //

27 artikla

Solvenssimarginaali //

Jäsenvaltion on vaadittava jokaiselta vakuutusyritykseltä, jonka kotipaikka on sen alueella, solvenssimarginaalia, joka on riittävä tämän koko liiketoiminnan kannalta.

Solvenssimarginaalin muodostavat:

1. vakuutusyrityksen varat, joista on vähennetty kaikki ennakoitavissa olevat velat sekä aineettomat erät. Erityisesti on otettava lukuun:

- maksettu osakepääoma tai keskinäisen yhtiön tai yrityksen osalta takuupääoma lisättynä osakastileillä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a) perustamiskirjassa ja yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, että näiltä tileiltä voidaan suorittaa maksuja jäsenille vain, jos se ei aiheuta solvenssimarginaalin pienenemistä alle vaaditun tason, tai yrityksen tultua puretuksi, jos kaikki yrityksen muut velat on maksettu,

b) perustamiskirjassa ja yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, että kaikista maksuista, jotka suoritetaan muutoin kuin yksittäisen osakkuuden päättymisen vuoksi, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille vähintään kuukautta aikaisemmin ja että nämä voivat tämän määräajan aikana kieltää maksun, ja

c) perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen asiaa koskevia määräyksiä voidaan muuttaa vasta, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät ne vastusta muutosta, jollei a ja b alakohdassa esitetyistä edellytyksistä muuta johdu,

- puolet maksamattomasta osakepääomasta tai takuupääomasta heti kun 25 prosenttia tästä pääomasta on maksettu,

- rahastot ja varaukset (sidotut ja vapaat), jotka eivät vastaa vakuutusteknisiä vastuita,

- kaikki siirtyvät voittovarat, // 79/267/ETY

18 artiklan toisen kohdan 1 alakohta

(muutettuna

92/96/ETY

25 artikla)

mukautettu

- kumulatiiviset etuoikeutetut osakkeet ja etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevat lainat voidaan sisällyttää ainoastaan enintään 50 prosenttiin solvenssimarginaalista, josta määrästä enintään 25 prosenttia saa olla määräaikaisia etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevia lainoja tai määräaikaisia kumulatiivisia etuoikeutettuja osakkeita, jos seuraavat vähimmäisvaatimukset täyttyvät:

a) sen varalta, että vakuutusyritys joutuu konkurssiin tai purkautuu, on oltava sitovat sopimukset, joiden perusteella etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevilla lainoilla tai etuoikeutetuilla osakkeilla on kaikkien muiden velkojien saatavia huonompi etuoikeus ja niitä ei makseta takaisin ennen kuin kaikki muut kyseisenä ajankohtana voimassa olevat velat on maksettu.

Etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan lainan on täytettävä myös seuraavat edellytykset:

b) vain tosiasiallisesti maksetut varat otetaan huomioon,

c) määräaikaisten lainojen alkuperäisen erääntymisajan on oltava vähintään viisi vuotta. Vakuutusyrityksen on viimeistään vuotta ennen erääntymisaikaa esitettävä toimivaltaisten viranomaisten hyväksyt- täväksi suunnitelma siitä, miten solvenssimarginaali aiotaan pitää vaaditulla tasolla tai saattaa sille tasolle erääntymispäivänä, jollei lainan osuutta solvenssimarginaalista vähennetä asteittain vähintään viiden erääntymispäivää edeltävän vuoden kuluessa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan näiden varojen takaisinmaksun ennakkoon edellyttäen, että liikkeeseen laskeva vakuutusyritys pyytää sitä ja sen solvenssimarginaali ei laske vaadittua tasoa alemmaksi,

d) lainat, joiden erääntymisaikaa ei ole määrätty, voidaan maksaa takaisin vain noudattaen viiden vuoden irtisanomisaikaa, jollei niitä enää pidetä solvenssimarginaalin osana tai jollei takaisinmaksu edellytä toimivaltaisten viranomaisten ennalta antamaa virallista suostumusta. Jälkimmäisessä tapauksessa vakuutusyrityksen on ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille vähintään kuusi kuukautta ennen aiottua takaisinmaksupäivää sekä esitettävä tosiasiallinen ja vaadittu solvenssimarginaali ennen kyseistä takaisinmaksua ja sen jälkeen. Toimivaltaiset viranomaiset antavat luvan takaisinmaksuun ainoastaan, jos vakuutusyrityksen solvenssimarginaali ei laske vaadittua tasoa alemmaksi,

e) lainasopimus ei saa sisältää määräystä, jonka mukaan tietyissä muissa oloissa kuin vakuutusyritystä purettaessa velka on maksettava takaisin ennen sovittua erääntymispäivää, // 79/267/ETY

18 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

25 artikla)

f) lainasopimusta voidaan muuttaa ainoastaan, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät ne vastusta muutosta,

- arvopaperit, joiden kestoa ei ole määritetty, ja muut rahoitusvälineet, jotka täyttävät seuraavat edellytykset mukaan lukien muut kuin edellä olevassa luetelmakohdassa mainitut kumulatiiviset etuoikeutetut osakkeet, enintään 50 prosenttiin asti solvenssimarginaalista näiden arvopaperien ja viidennessä luetelmakohdassa mainittujen etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan lainojen kokonaismäärästä,

a) niitä ei voi maksaa takaisin haltijan aloitteesta eikä ilman toimivaltaisten viranomaisten ennalta antamaa suostumusta,

b) liikkeeseen laskemista koskevan sopimuksen on annettava vakuutusyritykselle mahdollisuus lykätä lainan koron maksamista,

c) lainanantajan saatavilla vakuutusyritykseltä on oltava muita velkojia kuin toisia pääomalainan haltijoita huonompi etuoikeus,

d) arvopapereiden liikkeeseen laskemista koskevissa asiakirjoissa on määrättävä, että velkaa ja maksamattomia korkoja voidaan käyttää tappioiden kattamiseen siten, että turvataan vakuutusyrityksen liiketoiminnan jatkuminen,

e) ainoastaan tosiasiallisesti maksetut määrät otetaan huomioon.

2. Taseessa olevat kansallisessa lainsäädännössä sallitut varaukset voitonjakoa varten, jos niitä voidaan käyttää kattamaan mahdollisia tappioita ja niitä ei ole varattu lisäetujen antamiseen vakuutuksenottajille;

3. Mikäli yritys on tehnyt perustellun hakemuksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella sillä on kotipaikka, ja viranomainen on suostunut siihen, seuraavat erät:

a) määrä, joka vastaa 50 prosenttia yrityksen tulevista voitoista; tulevien voittojen määrä saadaan kertomalla arvioitu vuotuinen voitto vakuutussopimusten jäljellä olevaa keskimääräistä kautta edustavalla kertoimella; käytettävä kerroin voi olla enintään 10; arvioitu vuotuinen voitto on 2 artiklassa luetellussa toiminnassa viiden viimeisen vuoden aikana saatujen voittojen aritmeettinen keskiarvo. // 79/267/ETY

18 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

25 artikla)

79/267/ETY 18 artiklan toisen kohdan 2 ja 3 alakohta

mukautettu

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määriteltävä yhteisellä sopimuksella ja yhteistyössä komission kanssa perusteet arvioidun vuotuisen voiton kertoimen laskemiseksi, sekä se, mistä eristä voitot koostuvat. Siihen saakka, kunnes tällaiseen sopimukseen on päästy, nämä erät määritellään kotijäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti---------

Toimivaltaisten viranomaisten määriteltyä toteutuneiden voittojen käsitteen komission on annettava ehdotuksensa käsitteen yhdenmukaistamiseksi vakuutusyritysten tilinpäätösten yhdenmukaista- mista koskevalla ja direktiivin 78/660/ETY 1 artiklan 2 kohdassa säädetyn yhteensovittamisen toteuttavalla direktiivillä;

b) jos zillmerointia ei suoriteta tai jos zillmerointi on pienempi kuin vakuutusmaksuihin sisältyvä hankintamenon kuormituslisä, erotus zillmeroimattoman tai osittain zillmeroidun vakuutusmaksuvastuun ja sen vakuutusmaksuvastuun välillä, joka on zillmeroitu vakuutusmaksuun sisältyvän hankintamenojen kuormituslisällä vastaavan prosentin mukaisesti; tämä määrä ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 3,5 prosenttia kaikkien niiden vakuutussopimusten, joissa zillmerointi on mahdollista, vakuutussummien ja vakuutusmaksuvastuun erotuksesta; erotuksesta vähennetään aktivoitujen hankintamenojen poistamatta oleva osuus;

c) jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa vakuutusyritys harjoittaa toimintaansa, ovat sen hyväksyneet, kaikki piilovaraukset, jotka johtuvat varojen aliarvostuksesta ja muiden velkojen kuin vakuutusmaksuvastuun yliarvostuksesta, jos nämä varaukset eivät ole luonteeltaan poikkeuksellisia. // 79/267/ETY

18 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

25 artikla)

mukautettu

Uusi: koti

mukautettu

mukautettu

28 artikla

Vähimmmäissolvenssimarginaali //

Jollei 29 artiklasta muuta johdu, vähimmäissolvenssimarginaali on määriteltävä harjoitettujen vakuutusluokkien mukaisesti jäljempänä esitetyllä tavalla:

a) Edellä 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen vakuutusten, lukuun ottamatta sijoitusrahastoihin liittyvää vakuutusta, sekä 2 artiklan 3 alakohdassa tarkoitetun toiminnan solvenssimarginaalin vähimmäismäärän on oltava samansuuruinen kuin kahden seuraavan tuloksen summa:

- ensimmäinen tulos: // 79/267/ETY

19 artikla

4 prosentin osuus vakuutusmaksuvastuusta, joka liittyy menevän jälleenvakuutuksen sisältävään ensivakuutusliikkeeseen sekä tulevaan jälleenvakuutukseen, kerrotaan menevällä jälleenvakuutuksella vähennetyn vakuutusmaksuvastuun kokonaismäärän ja edellä määritellyn bruttovakuutusmaksuvastuun kokonaismäärän suhteella viime tilikautena; tämä suhde ei missään tapauksessa saa olla vähemmän kuin 85 prosenttia.

- toinen tulos:

niiden vakuutusten osalta, joihin liittyvä riskisumma ei ole negatiivinen luku, 0,3 prosentin osuus tästä vakuutusyrityksen vastuulleen ottamasta riskisummasta kerrotaan yrityksen vastuullaan pitämän, menevällä jälleenvakuutuksella ja edelleenvakuutuksella vähennetyn riskisumman kokonaismäärän sekä menevän jälleenvakuutuksen ja edelleenvakuutuksen sisältävän riskisumman kokonaismäärän suhteella viime tilikautena; tämä suhde ei missään tapauksessa saa olla vähemmän kuin 50 prosenttia.

Korkeintaan kolmen vuoden kuolemanvaravakuutuksessa edellä olevan osuuden on oltava 0,1 prosenttia; sellaisessa vakuutuksessa, jonka vakuutusaika on pidempi kuin kolme vuotta mutta enintään viisi vuotta, osuuden on oltava 0,15 prosenttia.

b) Solvenssimarginaalin vähimmäismäärän on vastattava seuraavan laskelman tulosta 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun lisävakuutuksen kohdalla:

- lasketaan yhteen kaikki viime tilikautena erääntyneet ensivakuutusliikkeen vakuutusmaksut tai osuudet (mukaan lukien vakuutusmaksuihin ja osuuksiin liittyvät liitännäismaksut);

- tähän yhdistettyyn summaan lisätään kaikki tulevan jälleenvakuutuksen vakuutusmaksut viime tilikaudelta;

- tästä summasta vähennetään viime tilikautena erääntyneiden mutta saamatta jääneiden vakuutusmaksujen ja osuuksien kokonaismäärä sekä ensiksi mainittuun kokonaissummaan sisältyviin vakuutusmaksuihin ja osuuksiin liittyvien verojen ja maksujen summa.

Näin saatu erotus jaetaan kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittää enintään 10 miljoonaa euroa ja toinen yli menevän osan; näistä osuuksista otetaan 18 prosenttia edellisestä ja 16 prosenttia jälkimmäisestä ja lasketaan ne yhteen.

// 79/267/ETY

19 artikla

mukautettu

mukautettu

Asetuksen 1103/97

2 artikla

mukautettu

Tulos saadaan kertomalla näin saatu summa vakuutusyrityksen vastuulle jääneiden, jälleen- ja edelleenvakuuttajien osuuksilla vähennettyjen korvausmenojen määrän ja korvausmenojen bruttomäärän suhteella viime tilikautena; tämä suhde ei missään tapauksessa saa olla vähemmän kuin 50 prosenttia. //

Nimellä Lloyd's tunnetun vakuutuksenantajien yhteenliittymän osalta solvenssimarginaalin laskemisen on perustuttava nettovakuutusmaksuihin, jotka kerrotaan sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa yhtiön kotipaikka on, vuosittain määräämällä kiinteällä prosenttiluvulla. Tämä kiinteä prosenttiluku on laskettava maksettuja palkkioita koskevien viimeisimpien tilastotietojen perusteella. Yksityiskohtaiset tiedot sekä asiaankuuluvat laskelmat on lähetettävä niiden valtioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden alueella Lloyd's harjoittaa liiketoimintaansa.

c) Edellä 2 artiklan 1 alakohdan d alakohdassa tarkoitetussa pysyvässä sairausvakuutuksessa, jota ei voida irtisanoa sekä 2 artiklan 2 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuissa kertyneen pääoman takaisinmaksua koskevissa sopimuksissa solvenssimarginaalin vähimmäismäärän on oltava 4 prosenttia vakuutusmaksuvastuusta, joka on laskettu tämän artiklan a alakohdan ensimmäisessä tuloksessa esitetyn mukaisesti.

d) Tontiineissa, joita tarkoitetaan 2 artiklan 2 alakohdan a alakohdassa, solvenssimarginaalin vähimmäismäärän on oltava 1 prosentti yhdistyksen varoista.

e) Sijoitusrahastoihin liittyvissä, 2 artiklan 1 alakohdan a ja b alakohdissa tarkoitetuissa vakuutuksissa ja 2 artiklan 2 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetussa toiminnassa, solvenssimarginaalin vähimmäismäärän on oltava yhtä suuri kuin:

- 4 prosentin osuus vakuutusmaksuvastuusta, joka on laskettu tämän artiklan a alakohdan ensimmäisessä tuloksessa esitetyn mukaisesti, siltä osin kuin vakuutusyritys vastaa sijoitusriskistä, ja 1 prosentin osuus samalla tavalla lasketusta vakuutusmaksuvastuusta, siltä osin kuin yritys ei vastaa sijoitusriskistä, edellyttäen että sopimuskausi on pidempi kuin viisi vuotta ja että varoja sopimuksessa määriteltyjen liikekustannusten kattamiseksi on varattu enemmän kuin viisi vuotta kestäväksi kaudeksi.

sekä

- 0,3 prosentin osuus riskisummasta laskettuna tämän artiklan a alakohdan toisen tuloksen ensimmäisen alakohdan mukaisesti, siltä osin kuin vakuutusyritys kattaa kuoleman riskin. //

79/267/ETY

19 artikla

mukautettu

mukautettu

mukautettu

29 artikla

Takuurahasto //

1. Yksi kolmasosa 28 artiklassa määritellystä vähimmäissolvenssi- marginaalista muodostaa takuurahaston. Jäljempänä 2 kohdassa säädetyin poikkeuksin vähintään 50 prosenttia tästä rahastosta on muodostettava 27 artiklan 1 ja 2 kohdassa luetelluista eristä. // 79/267/ETY

20 artikla

2. a) Takuurahasto ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin 800 000 euroa.

b) Jäsenvaltio saa määrätä takuurahaston vähimmäismäärän alennettavaksi 600 000 euroon, jos kyseessä on keskinäinen yhtiö tai yhdistys taikka tontiiniyhdistys.

c) Edellä 3 artiklan 6 kohdan toisen luetelmakohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen keskinäisten yhtiöiden tai yhdistysten osalta, heti kun ne kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan, sekä tontiiniyhdistysten kohdalla jäsenvaltio saa sallia perustettavaksi 100 000 euron suuruisen vähimmäistakuurahaston, jota kartutetaan b alakohdassa määrättyyn määrään saakka perättäisin 100 000 euron erin aina kutakin 500 000 euron suuruista maksutulon lisäystä kohden.

d) Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetun vähimmäistakuurahaston on koostuttava 27 artiklan 1 ja 2 kohdassa luetelluista eristä.

3. Keskinäiset yhtiöt tai yhdistykset eivät saa 6 artiklan 3 kohdassa tai 38 artiklassa tarkoitetulla tavalla laajentaa toimintaansa, elleivät ne välittömästi ole tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisia. // 79/267/ETY

20 artikla

Asetuksen 1103/97

2 artikla

Asetuksen 1103/97

2 artikla

30 artikla

Varat, joita ei ole käytetä vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseen //

1. Jäsenvaltiot eivät saa antaa säännöksiä niiden varojen valinnasta, jotka ylittävät 20 artiklassa tarkoitettua vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavat varat.

2. Ellei 20 artiklan 3 kohdasta, 36 artiklan 1, 2, 3 ja 5 alakohdasta ja 37 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta muuta johdu, jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa toimiluvan saaneiden vakuutusyritysten oikeutta vapaasti hallita irtainta ja kiinteää omaisuuttaan. // 79/267/ETY

21 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

27 artikla)

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioilla on oikeus kyseisten vakuutusyritysten omistajina, jäseninä tai osakkaina toteuttaa toimenpiteitä vakuutettujen etujen turvaamiseksi. // mukautettu

4 luku

Sopimusoikeus ja vakuutusehdot //

31 artikla

Sovellettava laki //

1. Tässä direktiivissä tarkoitettua toimintaa koskeviin sopimuksiin sovelletaan sitoumusjäsenvaltion lakia. Mikäli tuossa laissa niin sallitaan sopimuspuolet voivat kuitenkin valita toisen valtion lain.

2. Jos vakuutuksenottaja on luonnollinen henkilö ja hänellä on vakinainen asuinpaikka muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän on, sopimuspuolet voivat valita jälkimmäisen jäsenvaltion lain.

3. Jos valtioon kuuluu useita erillisiä alueita, joista jokaisessa on voimassa oma sopimusoikeutensa, jokaista tällaista aluetta pidetään valtiona määriteltäessä lakia, jota tämän direktiivin mukaan sovelletaan.

Jäsenvaltio, jonka eri alueilla on oma sopimusoikeutensa, ei ole velvollinen soveltamaan tämän direktiivin säännöksiä kysymyksiin, jotka koskevat lainvalintaa näiden alueellisten lainsäädäntöjen välillä.

4. Tällä artiklalla ei rajoiteta tuomioistuinmaan oikeussääntöjen soveltamista tilanteessa, jossa ne ovat pakottavia sopimukseen muuten sovellettavasta laista riippumatta.

Jos jäsenvaltion laissa niin säädetään, sitoumusjäsenvaltion lain pakottavia säännöksiä voidaan soveltaa siinä laajuudessa kuin tuon jäsenvaltion lain mukaan niitä on sovellettava riippumatta siitä, mitä lakia sovelletaan sopimukseen.

5. Jollei 1-4 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on sovellettava tässä direktiivissä tarkoitettuihin vakuutussopimuksiin kansainvälisen yksityisoikeutensa yleisiä sopimusvelvoitteita koskevia säännöksiä. // 90/619/ETY

4 artikla

mukautettu

32 artikla

Yleinen etu //

Sitoumusjäsenvaltio ei saa estää vakuutuksenottajaa tekemästä sopimusta 4 artiklassa esitettyjen edellytysten mukaisesti toimiluvan saaneen vakuutusyrityksen kanssa, sikäli kuin tämä ei ole ristiriidassa sitoumusjäsenvaltiossa voimassa olevien yleistä etua koskevien säännösten kanssa. // 92/96/ETY

28 artikla

mukautettu

33 artikla

Vakuutusehtoja ja maksuperusteita koskevat säännökset //

Jäsenvaltiot eivät saa antaa säännöksiä, joissa vaaditaan niiden vakuutussopimusten yleisten ja erityisten vakuutusehtojen, maksuperusteiden, vakuutusmaksujen ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskemisessa käytettyjen teknisten perusteiden sekä lomakkeiden ja muiden painettujen asiakirjojen ennalta hyväksymistä tai järjestelmällistä tiedoksi antamista, joita vakuutusyritys aikoo käyttää vakuutuksenottajien kanssa asioidessaan.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään ja ainoastaan vakuutusmatemaattisia periaatteita koskevien kansallisten säännöksien noudattamisen valvomiseksi, kotijäsenvaltio saa vaatia vakuutusmaksu- perusteiden ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskemisessa käytettyjen teknisten perusteiden järjestelmällistä ilmoittamista edellyttäen, että se ei ole ennakkoedellytys vakuutusyrityksen liiketoiminnan harjoittamiselle.

Komissio antaa neuvostolle kertomuksen näiden säännösten soveltamisesta viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1999. // 92/96/ETY

29 artikla

mukautettu

mukautettu

34 artikla

Peruuttamista koskeva määräaika //

1. Jäsenvaltioiden on määrättävä, että vakuutuksenottajalla, joka tekee yksilöllisen henkivakuutussopimuksen on oikeus peruuttaa sopimus määräajassa, joka on 14-30 päivää siitä, kun hän sai tiedon sopimuksen tekemisestä.

Vakuutuksenottajan tekemä peruutusilmoitus vapauttaa hänet kaikista vastaisista sopimusvelvoitteista.

Peruutuksen muut oikeusvaikutukset ja sen edellytykset määräytyvät sopimukseen 31 artiklan mukaan sovellettavan lain perusteella; tämä koskee erityisesti menettelytapoja, joita käyttäen vakuutuksenottajalle ilmoitetaan sopimuksen tekemisestä. // 90/619/ETY

15 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

30 artikla)

2. Jäsenvaltiot eivät voi soveltaa 1 kohtaa sopimuksiin, jotka on tehty enintään kuudeksi kuukaudeksi, eikä silloin, kun vakuutuksenottaja ei asemansa tai niiden olosuhteiden vuoksi, joissa sopimus on tehty, tarvitse tätä erityistä suojaa. Jäsenvaltioiden on lainsäädännössään ilmoitettava tapaukset, joissa 1 kohtaa ei sovelleta. // 90/619/ETY

15 artikla

(muutettuna

92/96/ETY

30 artikla)

35 artikla

Vakuutuksenottajalle annettavat tiedot //

1. Ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutusyrityksen on ilmoitettava vakuutuksenottajalle vähintään ne tiedot, jotka ovat liitteessä III olevassa A kohdassa.

2. Koko vakuutussopimuksen voimassaoloajan vakuutusyrityksen on ilmoitettava vakuutuksenottajalle kaikista muutoksista niihin tietoihin, jotka ovat liitteessä III olevassa B kohdassa.

3. Sitoumusjäsenvaltio voi vaatia, että vakuutusyritykset antavat lisätietoja liitteessä III oleviin tietoihin, ainoastaan jos nämä tiedot ovat tarpeellisia vakuutuksenottajalle sitoumuksen olennaisten seikkojen ymmärtämiseen.

4. Sitoumusjäsenvaltio antaa tämän artiklan ja liitteen III täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset määräykset. // 92/96/ETY

31 artikla

5 luku

Vaikeuksissa olevat tai säännösten vastaisesti toimivat vakuutusyritykset //

36 artikla

Vaikeuksissa olevat vakuutusyritykset //

1. Jos vakuutusyritys ei noudata 20 artiklan säännöksiä, sen yrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltää varojen vapaan hallinnan ilmoitettuaan asiasta sitoumusjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2. Sellaisen vakuutusyrityksen taloudellisen aseman ennalleen palauttamiseen, jonka solvenssimarginaali ei ole 28 artiklassa säädettyjen vähimmäis- vaatimusten mukainen, yrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava, että sen hyväksyttäväksi esitetään tervehdyttämissuunnitelma.

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että vakuutusyrityksen taloudellinen asema heikkenee huomattavasti, se voi poikkeustapauksissa rajoittaa myös vakuutusyrityksen varojen vapaata hallintaa tai kieltää sen. Toimivaltaisen viranomaisen on sen jälkeen ilmoitettava kaikista toteuttamistaan toimenpiteistä niille muiden jäsenvaltioiden viranomaisille, joiden alueella vakuutusyritys harjoittaa liiketoimintaansa, ja kyseisten viranomaisten on ensiksi mainitun viranomaisen pyynnöstä toteutettava samat toimenpiteet. // 79/267/ETY

24 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

12 artikla)

mukautettu

3. Jos solvenssimarginaali ei ole 29 artiklassa määritellyn takuurahaston mukainen, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava vakuutusyritystä toimittamaan viranomaisen hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma.

Toimivaltainen viranomainen voi myös rajoittaa vakuutusyrityksen varojen vapaata hallintaa tai kieltää sen kokonaan. Sen on ilmoitettava toimenpiteestään niiden muiden jäsenvaltioiden viranomaisille, joiden alueilla vakuutusyritys harjoittaa liiketoimintaa, ja viimeksi mainittujen viranomaisten on ensiksi mainitun pyynnöstä toteutettava samat toimenpiteet.

4. Toimivaltaiset viranomaiset voivat lisäksi toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet turvatakseen vakuutettujen edut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

5. Jokaisen jäsenvaltion on annettava kaikki tarpeelliset määräykset voidakseen kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kieltää alueellaan sijaitsevien varojen vapaan hallinnan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyissä tapauksissa vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion pyynnöstä, jonka on osoitettava ne varat, joihin toimenpiteet kohdistetaan. // 79/267/ETY

24 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

12 artikla)

mukautettu

37 artikla

Toimiluvan peruuttaminen //

1. Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa vakuutusyritykselle antamansa toimiluvan, jos yritys:

a) ei käytä toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, luopuu siitä nimenomaisesti tai lopettaa liiketoimintansa yli kuudeksi kuukaudeksi, jollei kyseinen jäsenvaltio ole säätänyt, että toimilupa raukeaa näissä tapauksissa,

b) ei enää täytä toiminnan aloittamisen edellytyksiä,

c) ei ole voinut määräajassa toteuttaa 36 artiklassa tarkoitetussa tervehdyttämis- tai rahoitussuunnitelmassa vahvistettuja toimenpiteitä, ja

d) laiminlyö törkeästi siihen sovellettavan lainsäädännön perusteella sille kuuluvia velvoitteita. // 79/267/ETY

26 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

13 artikla)

Jos toimilupa peruutetaan tai raukeaa, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet estääkseen sen, että kyseinen vakuutusyritys aloittaa uuden liiketoiminnan niiden alueella joko sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella. Yrityksen on toisaalta toteutettava näiden viranomaisten kanssa kaikki aiheelliset toimenpiteet vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja erityisesti rajoitettava vakuutusyrityksen varojen vapaata hallintaa 36 artiklan 1 ja 2 kohdan toisen alakohdan tai 3 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi.

2. Toimiluvan peruuttamispäätös on perusteltava yksityiskohtaisesti ja annettava tiedoksi kyseiselle vakuutusyritykselle. // 79/267/ETY

26 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

13 artikla)

mukautettu

mukautettu

IV OSASTO

SIJOITTAUTUMISVAPAUTTA JA PALVELUJEN TARJOAMISEN

VAPAUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET //

38 artikla

Sivukonttorin perustamista koskevat edellytykset //

1. Vakuutusyrityksen, joka aikoo perustaa sivukonttorin toisen jäsenvaltion alueelle, on ilmoitettava siitä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille.

2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että vakuutusyritys, joka aikoo perustaa sivukonttorin toiseen jäsenvaltioon, esittää seuraavat tiedot antaessaan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen:

a) jäsenvaltio, jonka alueelle se aikoo perustaa sivukonttorin,

b) toimintasuunnitelma, jossa esitetään erityisesti millaista liiketoimintaa aiotaan harjoittaa ja miten sivukonttorin hallinto on järjestetty,

c) siinä jäsenvaltiossa, jossa sivukonttori sijaitsee, oleva osoite, josta voidaan saada asiakirjoja ja johon niitä voidaan lähettää edellyttäen, että tämä osoite on sama kuin se osoite, johon kaikki valtuutetulle asiamiehelle annettavat tiedot lähetetään, ja // 79/267/ETY

10 artikla

(muutettuna 92/96/ETY

32 artikla)

d) sivukonttorin valtuutetun asiamiehen nimi, jolla on oltava riittävä toimivalta tehdä vakuutusyritystä koskevia sitoumuksia kolmansien henkilöiden kanssa ja edustaa sitä sen jäsenvaltion viranomaisissa ja tuomioistuimissa, jossa sivukonttori sijaitsee. Kun on kyse Lloyd's -nimisestä vakuutuksenantajien yhteenliittymästä, vakuutussitoumuksista siinä jäsenvaltiossa, jossa sivukonttori sijaitsee, mahdollisesti aiheutuvassa oikeusriidassa vakuutettuja ei saa kohdella huonommin, kuin jos kanne olisi nostettu tavanomaista yritystä vastaan. Valtuutetulla asiamiehellä on tämän vuoksi oltava riittävä toimivalta siihen, että häntä vastaan voidaan nostaa kanne ja että hän voi toimia asianomaisia Lloyd's -nimisen yhteenliittymän vakuutuksenantajia sitovasti.

3. Jollei kotivaltion toimivaltaisilla viranomaisilla ole suunniteltu toiminta huomioon ottaen aihetta epäillä hallintorakenteen sopivuutta tai vakuutusyrityksen taloudellista tilaa taikka hallituksen jäsenten, johtajien tai valtuutetun asiamiehen hyvämaineisuutta ja ammattipätevyyttä tai -kokemusta, niiden on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kaikki 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on saatu, välitettävä kaikki nämä tiedot sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa sivukonttorin on tarkoitus sijaita, sekä ilmoitettava asiasta kyseiselle yritykselle.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös todistettava, että vakuutusyrityksellä on 28 ja 29 artiklan mukaisesti laskettu vähimmäissolvenssimarginaali.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kieltäytyessä antamasta 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa sivukonttorin on tarkoitus sijaita, niiden on esitettävä kyseiselle vakuutusyritykselle kieltäytymisensä syyt kolmen kuukauden kuluessa kaikkien kysymyksessä olevien tietojen vastaanottamisesta. Tämä kieltäytyminen tai vastaamatta jättäminen voidaan saattaa kotivaltion tuomioistuimen käsiteltäväksi.

4. Ennen kuin vakuutusyrityksen sivukonttori aloittaa toimintansa, sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa sivukonttorin on tarkoitus sijaita, on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on saatu, ilmoitettava tarvittaessa kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle edellytykset, joita yleisen edun vuoksi on noudatettava harjoitettaessa liiketoimintaa siinä jäsenvaltiossa, jossa sivukonttorin on tarkoitus sijaita.

// 79/267/ETY

10 artikla

(mukautettuna 92/96/ETY

32 artikla)

mukautettu

mukautettu

5. Sivukonttori voidaan perustaa ja se voi aloittaa toimintansa, kun sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa sivukonttorin on tarkoitus sijaita, on saatu ilmoitus tai jos tällaista ilmoitusta ei ole saatu, kun 4 kohdassa säädetty määräaika on päättynyt.

6. Edellä olevan 2 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti annettujen tietojen muuttuessa vakuutusyrityksen on ilmoitettava tästä muutoksesta kotijäsenvaltion ja sen jäsenvaltion, jossa sivukonttori sijaitsee, toimivaltaisille viranomaisille vähintään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista, jotta kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa sivukonttori sijaitsee, voivat täyttää 3 ja 4 kohdan mukaiset tehtävänsä. //

39 artikla

Palvelujen tarjoamisen vapaus: kotijäsenvaltioille tehtävä ennakkoilmoitus //

Vakuutusyrityksen, joka aikoo ensimmäisen kerran harjoittaa liiketoimintaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, on ilmoitettava asiasta ennalta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja esitettävä niiden sitoumusten laatu, joita se aikoo kattaa. // 90/619/ETY

11 artikla

(mukautettuna 92/96/ETY

34 artikla)

mukautettu

40 artikla

Palvelujen tarjoamisen vapaus: kotijäsenvaltion ilmoitusvelvollisuus //

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa 39 artiklassa säädetystä ilmoituksesta annettava tiedoksi jäsenvaltiolle tai jäsenvaltioille, jonka tai joiden alueella vakuutusyritys aikoo harjoittaa liiketoimintaa palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella:

a) todistus siitä, että vakuutusyrityksellä on 28 ja 29 artiklan mukaisesti laskettu vähimmäissolvenssimarginaali;

b) vakuutusluokat, joiden mukaista liiketoimintaa vakuutusyrityksellä on oikeus harjoittaa;

c) niiden sitoumusten laatu, joita vakuutusyritys aikoo kattaa siinä jäsenvaltiossa, jossa palveluja aiotaan tarjota.

Samalla niiden on ilmoitettava asiasta kyseiselle vakuutusyritykselle.

2. Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät määräajassa toimita 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, niiden on samassa määräajassa ilmoitettava kyseiselle vakuutusyritykselle kieltäytymisensä syyt. Kieltäytyminen voidaan saattaa kotijäsenvaltion tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3. Vakuutusyritys voi aloittaa liiketoimintansa sinä päivänä, jona se on todistettavasti saanut tiedon 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä ilmoituksesta. // 90/619/ETY

14 artikla

(mukautettuna 92/96/ETY

35 artikla)

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

41 artikla

Palvelujen tarjoamisen vapaus: toiminnan muutokset //

Kaikkiin muutoksiin, jotka vakuutusyritys aikoo tehdä 39 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin, on sovellettava 39 ja 40 artiklassa säädettyä menettelyä. // 90/619/ETY

17 artikla

(mukautettuna 92/96/ETY

36 artikla)

mukautettu

42 artikla

Kieli //

Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa sivukonttori sijaitsee tai jossa palveluja tarjotaan, voivat vaatia, että tämän jäsenvaltion alueella toimivien vakuutusyritysten liiketoimintaa koskevat tiedot, jotka niillä on oikeus saada tämän direktiivin mukaisesti, toimitetaan niille kyseisen valtion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä // 92/96/ETY

38 artikla

43 artikla

Vakuutusehtoja ja maksuperusteita koskevat säännökset //

Jäsenvaltio, jossa sivukonttori sijaitsee tai jossa palveluja tarjotaan, ei saa antaa säännöksiä, joissa vaaditaan niiden vakuutussopimusten yleisten ja erityisten vakuutusehtojen, maksuperusteiden,erityisesti vastuuvelan ja vakuutusmaksujen laskuperusteiden sekä lomakkeiden ja muiden painotuotteiden ennalta hyväksymistä tai järjestelmällistä tiedoksi antamista, joita vakuutusyritys aikoo käyttää vakuutuksenottajien kanssa asioidessaan. Vakuutussopimuksia koskevan kansallisten säännösten noudattamisen valvomiseksi se voi ainoastaan vaatia, että kukin vakuutusyritys, joka aikoo harjoittaa vakuutustoimintaa sen alueella sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, ilmoittaa tavalla, joka ei ole järjestelmällinen, niistä vakuutusehdoista ja muista painetuista asiakirjoista, joita se aikoo käyttää, ilman että tämä vaatimus on vakuutusyrityksen liiketoiminnan harjoittamisen ennakkoedellytys. // 92/96/ETY

39 artikla

mukautettu

44 artikla

Säännösten noudattamatta jättäminen //

1. Vakuutusyrityksen, joka harjoittaa liiketoimintaa sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, on annettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa sivukonttori sijaitsee tai jossa palveluja tarjotaan, kaikki asiakirjat, joita siltä pyydetään tämän artiklan soveltamiseksi jos tällaista velvoitetta sovelletaan myös vakuutusyrityksiin, joiden kotipaikka on näissä jäsenvaltioissa.

2. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että vakuutusyritys, jolla on sivukonttori sen alueella tai joka harjoittaa sen alueella liiketoimintaa palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, ei noudata tässä valtiossa siihen sovellettavia säännöksiä, niiden on vaadittava kyseistä vakuutusyritystä lopettamaan säännösten vastainen toiminta. // 92/96/ETY

40 artikla

mukautettu

3. Jos kyseinen vakuutusyritys ei toteuta tarvittavia toimenpiteitä, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Viranomaisten on toteutettava mahdollisimman nopeasti kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen vakuutusyritys lopettaa säännösten vastaisen toiminnan. Näiden toimenpiteiden laadusta on ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4. Jos vakuutusyritys edelleenkin rikkoo kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia säännöksiä huolimatta kotijäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä tai siksi, että toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi tai niitä ei ole tässä valtiossa toteutettu, tämä voi, ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, toteuttaa aiheelliset toimenpiteet estääkseen säännösten vastaisen toiminnan jatkumisen tai rangaistakseen siitä ja, jos se on ehdottoman tarpeellista, estää yritystä tekemästä uusia vakuutussopimuksia sen alueella. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tällaiset toimenpiteet voidaan niiden alueella saattaa vakuutusyrityksille tiedoksi.

5. Mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään ei koske kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaa toteuttaa kiireellisessä tapauksessa aiheellisia toimenpiteitä säännösten vastaisen toiminnan estämiseksi alueellaan. Tähän sisältyy mahdollisuus estää vakuutusyrityksiä jatkamasta uusien vakuutussopimusten tekemistä niiden alueella.

6. Mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määrätä seuraamuksia alueellaan tapahtuneesta säännösten vastaisesta toiminnasta.

7. Jos vakuutusyrityksellä, joka on toiminut säännösten vastaisesti, on toimipaikka tai omaisuutta kyseissä jäsenvaltiossa, tämän valtion toimivaltaiset viranomaiset voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti soveltaa kyseisten rikkomusten varalta säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia tämän toimipaikan tai omaisuuden osalta.

8. Toimenpide, joka on toteutettu 3-7 kohdan mukaisesti ja joka sisältää seuraamuksia tai rajoituksia vakuutusliikkeen harjoittamiselle, on perusteltava asianmukaisesti ja annettava tiedoksi kyseiselle vakuutusyritykselle.

9. Joka toinen vuosi komissio antaa vakuutuskomitealle kertomuksen, jossa on kunkin jäsenvaltion osalta niiden tapausten määrä ja laatu, joissa on tehty kielteinen päätös 38 tai 40 artiklan mukaisesti, taikka joissa on toteutettu toimenpiteet tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa antamalla tälle kyseisen kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot. // 92/96/ETY

40 artikla

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

45 artikla

Mainonta //

Tämä direktiivi ei estä niitä vakuutusyrityksiä, joilla on kotipaikka muussa jäsenvaltioissa, mainostamasta palvelujaan kaikin mahdollisin viestinnän keinoin siinä jäsenvaltiossa, jossa sivukonttori sijaitsee tai palveluja tarjotaan, sikäli, kuin nämä noudattavat mahdollisia tämän mainonnan muotoa ja sisältöä koskevia yleisen edun vuoksi annettuja säännöksiä. // 92/96/ETY

41 artikla

46 artikla

Vakuutusyrityksen purkaminen //

Jos vakuutusyritys puretaan, sivukonttorin välityksellä tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella tehdyistä vakuutussopimuksista johtuvat velvoitteet on täytettävä samalla tavalla kuin tämän yrityksen muista vakuutussopimuksista johtuvat sitoumukset vakuutettujen ja edunsaajien kansalaisuudesta riippumatta. // 92/96/ETY

42 artikla

47 artikla

Tilastotiedot rajan ylittävistä tapahtumista //

Jokaisen vakuutusyrityksen on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle erikseen sijoittautumisvapauden perusteella ja erikseen palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella toteutettujen tapahtumien osalta vakuutusmaksujen määrä jälleenvakuutusta vähentämättä jäsenvaltioittain ja vakuutusluokkittain, siten kuin vakuutusluokat I-IX on määritelty liitteessä I.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseiset tiedot kohtuullisessa ajassa ja yhtenä kokonaisuutena jokaisen niitä pyytävän asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. // 92/96/ETY

43 artikla

48 artikla

Vakuutusmaksuja koskevat verot //

1. Jokaiseen vakuutussopimukseen sovelletaan yksinomaan sitoumus- jäsenvaltion vakuutusmaksuihin kohdistuvia välillisiä veroja ja veronluonteisia lisämaksuja, sekä Espanjan osalta lakisääteisiä lisämaksuja espanjalaiselle "Consorcio de Compensación de Seguros" -nimiselle toimielimelle käytettäväksi sen tehtävissä korvata tässä jäsenvaltiossa sattuvista poikkeuksellisista tapahtumista aiheutuvien tappioiden korvaamista koskevassa tehtävässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhempää yhteensovittamista. // 92/96/ETY

44 artikla

2. Edellä 31 artiklan nojalla sopimukseen sovellettava laki ei vaikuta sovellettavaan verotusjärjestelmään.

3. Jokaisen jäsenvaltion on sovellettava alueellaan riskejä kattaviin vakuutusyrityksiin kansallisia säännöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata 1 kohdan nojalla maksettavien välillisien verojen ja veronluonteisien maksujen periminen // 92/96/ETY

44 artikla

mukautettu

V OSASTO

SÄÄNNÖT, JOITA SOVELLETAAN YHTEISÖN ALUEELLE SIJOITTAUTUNEIDEN SELLAISTEN YRITYSTEN ASIOIMISTOIHIN TAI SIVUKONTTOREIHIN, JOILLA ON KOTIPAIKKA YHTEISÖN ULKOPUOLELLA //

49 artikla

Toimilupaa koskevat periaatteet ja edellytykset toimiluvan saamiseksi //

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että yrityksillä, joiden kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, on virallinen toimilupa 2 artiklassa tarkoitetun toiminnan aloittamiselle alueellaan.

2. Jäsenvaltio saa myöntää toimiluvan, jos yritys täyttää vähintään seuravat edellytykset:

a) sillä on kansallisen lainsäädäntönsä mukaan oikeus harjoittaa 2 artiklassa tarkoitettua vakuutustoimintaa;

b) se perustaa asioimiston tai sivukonttorin jäsenvaltion alueelle;

c) se sitoutuu järjestämään asioimiston tai sivukonttorin sijaintipaikkaan siellä harjoittamaansa toimintaa koskevan kirjanpidon sekä säilyttämään siellä kaikki liiketoimintaan liittyvät asiakirjat;

d) se nimeää pääasiamiehen, jonka toimivaltainen viranomainen hyväksyy; // 79/267/ETY

27 artikla

e) yrityksen siinä jäsenvaltiossa, jossa se toimii, omistamien varojen määrä on vähintään puolet 29 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetystä takuurahaston vähimmäismäärästä, minkä lisäksi se tallettaa vakuudeksi vähintään yhden neljäsosan vähimmäismäärästä;

f) se sitoutuu ylläpitämään 53 artiklan mukaisen solvenssimarginaalin; // 79/267/ETY

27 artikla

g) se esittää toimintasuunnitelman 3 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun asioimiston tai sivukonttorin toimintasuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot tai selvitykset:

a) niiden sitoumusten laatu, joita yritys aikoo tehdä vastaanottavassa maassa; ne yleiset ja erityiset vakuutusehdot, joita se aikoo käyttää;

b) ne tekniset perusteet, joita yritys aikoo käyttää kuhunkin liiketoiminnan luokkaan, mukaan lukien vakuutusmaksujen ja 20 artiklassa tarkoitetun vakuutusteknisen vastuuvelan laskemiseen tarvittavat tiedot;

c) jälleenvakuutusta koskevat pääperiaatteet;

d) yrityksen 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen solvenssimarginaalin ja takuurahaston tila;

e) hallinnon ja myyntiverkoston arvioidut perustamiskuskustannukset sekä niiden kattamiseen tarkoitetut varat;

lisäksi niihin tulee sisältyä kolmelta ensimmäiseltä tilivuodelta:

f) asioimiston tai sivukonttorin maksuvalmiusennuste;

g) suunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset arviot ensivakuutuksen sekä tulevan ja menevän jälleenvakuutuksen tuloista ja menoista.

4. Toimintasuunnitelmaan on liitettävä yrityksen tase ja tuloslaskelma kultakin viimeksi päättyneeltä kolmelta tilikaudelta. Jos yritys ei kuitenkaan ole toiminut vielä kolmea tilikautta, sitä on vaadittava antamaan ne vain päättyneiltä tilikausiltaan. // Uusi

50 artikla

Kolmansien maiden yritysten sivukonttoreihin sovellettavat säännökset //

1. a) Tässä osastossa tarkoitetut asioimistot ja sivukonttorit eivät saa, b alakohdassa säädetyin poikkeuksin, jäsenvaltiossa samanaikaisesti harjoittaa toimintaa, jota tarkoitetaan yhtäältä direktiivin 73/239/ETY liitteessä I, ja toisaalta tässä direktiivissä.

b) Jäljempänä c alakohdassa säädetyin poikkeuksin jäsenvaltiot voivat määrätä, että tässä osastossa tarkoitetut asioimistot ja sivukonttorit, jotka harjoittivat 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina päivinä jossakin jäsenvaltiossa kumpaakin toimintaa samanaikaisesti, voivat jatkaa niitä siellä edellyttäen, että kumpaakin toimintaa johdetaan erikseen 19 artiklan mukaisesti.

c) Jäsenvaltion, joka 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti vaatii alueelleen perustettuja yrityksiä lopettamaan sellaisten toiminnan lajien samanaikaisen harjoittamisen, joita ne harjoittivat 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina päivinä on myös asetettava tämä vaatimus alueelleen perustetuille ja siellä samanaikaisesti molempia toimintoja harjoittaville tässä osastossa tarkoitetuille asioimistoille ja sivukonttoreille.

d) Jäsenvaltiot voivat säätää, että tässä osastossa tarkoitetut asioimistot ja sivukonttorit, jotka harjoittavat kotipaikassaan samanaikaisesti kumpaakin toimintaa ja jotka 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina päivinä harjoittivat jonkin jäsenvaltion alueella ainoastaan tässä direktiivissä tarkoitettua toimintaa, voivat jatkaa siellä toimintaansa. Jos yritys aikoo harjoittaa tuolla alueella direktiivissä 73/239/ETY tarkoitettua toimintaa, se voi harjoittaa tässä direktiivissä tarkoitettua toimintaa vain tytäryhtiönsä kautta.

2. Tässä osastossa tarkoitettuihin asioimistoihin ja sivukonttoreihin sovelletaan 13 ja 36 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

Sovellettaessa 36 artiklaa rinnastetaan asioimistojen ja sivukonttoreiden kokonaisvakavaraisuutta valvova viranomainen sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomaiseen, jossa yrityksellä on kotipaikka.

3. Jos 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viranomainen peruuttaa toimiluvan, tämän viranomaisen on ilmoitettava siitä niiden toisten jäsenvaltioiden toimivaltaiselle viranomaisille, joissa yritys toimii, ja viimeksi mainittujen viranomaisten on toteutettava aiheelliset toimenpiteet. Jos syynä toimiluvan peruuttamiseen on 54 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun solvenssimarginaalin riittämättömyys, muidenkin kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava antamansa toimiluvat. // 79/267/ETY

31 artikla

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

mukautettu

51 artikla

Vakuutuskannan luovutus //

1. Kansallisen lainsäädännön mukaisin edellytyksin kunkin jäsenvaltion on sallittava, että niiden alueelle perustetut ja tässä osastossa tarkoitetut asioimistot ja sivukonttorit siirtävät kokonaan tai osittain vakuutussopimuskantansa samaan jäsenvaltioon sijoittautuneelle vastaanottavalle yritykselle, jos tämän jäsenvaltion tai tarvittaessa 54 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset todistavat, että vastaanottavalla yrityksellä on kannanluovutus huomioon ottaen tarvittava solvenssimarginaali.

2. Kansallisen lainsäädännön mukaisin edellytyksin kunkin jäsenvaltion on sallittava, että sen alueella perustetut ja tässä osastossa tarkoitetut asioimistot ja sivukonttorit siirtävät kokonaan tai osittain vakuutuskantansa vakuutusyritykselle, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, jos tämän jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset todistavat, että vastaanottavalla yrityksellä on kannanluovutus huomioon ottaen riittävä solvenssimarginaali.

3. Jos jäsenvaltio sallii, että sen alueelle perustetut ja tässä osastossa tarkoitetut asioimistot tai sivukonttorit kansallisen lainsäädännön mukaisin edellytyksin siirtävät kokonaan tai osittain vakuutuskantansa tässä osastossa tarkoitetuille ja toisen jäsenvaltion alueelle perustetulle asioimistolle tai sivukonttorille, sen on huolehdittava, että vastaanottavan yrityksen tai tarvittaessa 54 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset todistavat, että vastaanottavalla yrityksellä on kannanluovutus huomioon ottaen tarpeellinen solvenssimarginaali ja että vastaanottavan yrityksen jäsenvaltion laki sallii tällaisen luovutuksen ja että tämä valtio hyväksyy luovutuksen.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sen jäsenvaltion, jossa luovuttava asioimisto tai sivukonttori sijaitsee, on sallittava luovutus saatuaan siihen sitoumusjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten suostumuksen, jollei tämä ole sama jäsenvaltio, jossa luovuttava asioimisto tai sivukonttori sijaitsee.

5. Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joita on asiassa kuultu, on annettava tiedoksi lausuntonsa tai suostumuksensa luovuttavan vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä; jos ne viranomaiset, joita on asiassa kuultu, eivät ole antaneet vastausta määräajassa, vastauksen puuttumista pidetään myönteistä lausuntoa tai hiljaista suostumusta vastaavana.

//

79/267/ETY

31 a artikla

(lisättynä 92/96/ETY

49 artikla)

6. Tämän artiklan mukaisesti hyväksytty luovutus julkistetaan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti sitoumusjäsenvaltiossa. Tämä luovutus ovat välittömästi voimassa vakuutuksenottajiin, vakuutettuihin ja kaikkiin muihin henkilöihin nähden, joilla on luovutetuista sopimuksista johtuvia oikeuksia tai velvoitteita.

Tämä säännös ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta antaa vakuutuksenottajille mahdollisuus irtisanoa sopimus tietyssä määräajassa luovutuksesta. //

52 artikla

Vakuutustekninen vastuuvelka //

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että yritykset muodostavat 20 artiklassa tarkoitetun riittävän vakuutusteknisen vastuuvelan, joka kattaa näiden jäsenvaltioiden alueilla tehdyistä vakuutussopimuksista aiheutuvan vastuun. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että asioimisto tai sivukonttori kattaa tämän vastuuvelan samansuuruisin ja toisiaan vastaavin varoin liitteen II mukaisesti.

Jäsenvaltion lainsäädäntöä on sovellettava vakuutusteknisen vastuuvelan laskemiseen, sallittujen sijoituskohteiden määrittelyyn ja varojen arvostukseen sekä tarvittaessa sen vahvistamiseen, mihin määrään saakka näitä varoja voidaan käyttää vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseen.

Asianomaisen jäsenvaltion on vaadittava, että vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavat varat sijaitsevat sen alueella. Tällöin on kuitenkin sovellettava 20 artiklan 4 kohtaa. // 79/267/ETY

28 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

54 artikla

Useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneille yrityksille myönnettävät etuudet //

1. Yritykset, jotka ovat hakeneet toimilupaa tai saaneet sen useammalta kuin yhdeltä jäsenvaltiolta, voivat hakea seuraavia vain yhdessä myönnettäviä etuja:

a) edellä 53 artiklassa tarkoitettu solvenssimarginaali lasketaan yrityksen koko yhteisön alueella harjoittaman liiketoiminnan mukaan; tätä laskelmaa varten otetaan ainoastaan huomioon kaikkien niiden asioimistojen tai sivukonttoreiden toiminta, jotka on perustettu yhteisön alueelle;

b) edellä 49 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu tallete tehdään vain yhteen näistä jäsenvaltioista;

c) takuurahaston muodostavat varat voivat sijaita missä tahansa niistä jäsenvaltioista, joissa yritys toimii.

2. Hakemus 1 kohdassa tarkoitettujen etujen saamiseksi on tehtävä kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Hakemuksessa on mainittava se jäsenvaltion viranomainen, joka tulevaisuudessa valvoo yhteisöön perustettujen asioimistojen tai sivukonttoreiden koko liiketoiminnan vakavaraisuutta. Yrityksen on perusteltava viranomaisen valinta. Tallete on tehtävä tässä jäsenvaltiossa.

3. Edellä 1 kohdassa mainitut edut voidaan myöntää vain, jos toimivaltaiset viranomaiset kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa hakemus on tehty, suostuvat tähän. Edut tulevat voimaan heti, kun valittu valvontaviran- omainen ilmoittaa toisille toimivaltaisen valvontaviranomaisille valvovansa yhteisössä sijaitsevien asioimistojen ja sivukonttoreiden koko liiketoiminnan vakavaraisuutta.

Valitun toimivaltaisen valvontaviranomaisen on saatava muilta jäsenvaltioilta niiden alueelle perustettujen asioimistojen ja sivukonttoreiden kokonaisvakavaraisuuden valvontaan tarvittavat tiedot.

4. Yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä, joita asia koskee, kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden on samanaikaisesti peruutettava tämän artiklan nojalla myönnetyt edut. // 79/267/ETY

30 artikla

mukautettu

mukautettu

55 artikla

Kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset //

Yhteisö voi perustamissopimuksen mukaisesti tehdyillä sopimuksilla sitoutua yhden tai useamman kolmannen maan kanssa soveltamaan tämän osaston säännöksistä poikkeavia säännöksiä varmistaakseen vastavuoroisuuteen perustuvalla tavalla riittävän turvan jäsenvaltioiden vakuutetuille. // 79/267/ETY

32 artikla

VI OSASTO

KOLMANNEN VALTION LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISALAAN KUULUVAN EMOYRITYKSEN TYTÄRYRITYKSIIN TAIKKA TÄLLAISIIN EMOYRITYKSEN SUORITTAMIIN OMISTUSOSUUKSIEN HANKINTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET //

56 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuus tiedottaa komissiolle //

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle:

a) yhden tai useamman sellaisen emoyrityksen suoraan tai välillisesti omistamalle tytäryritykselle annetusta toimiluvasta, johon sovelletaan kolmannen maan lainsäädäntöä. Komissio ilmoittaa asiasta 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle komitealle;

b) jos tällainen emoyritys hankkii yhteisön vakuutusyrityksestä osuuden, joka muuttaisi viimeksi mainitun sen tytäryritykseksi. Komissio ilmoitta asiasta 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

Kun toimilupa myönnetään yhden tai useamman sellaisen emoyrityksen, johon sovelletaan kolmannen maan lainsäädäntöä, suoraan tai välillisesti omistamalle tytäryritykselle, yritysryhmän rakenne on määritettävä ilmoituksessa, jonka toimivaltainen viranomainen tekee komissiolle. // 79/267/ETY

32 a artikla

(lisättynä 90/619/ETY

9 artikla)

mukautettu

57 artikla

Yhteisön vakuutusyritysten saama kohtelu kolmansissa maissa //

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista yleisistä vaikeuksista, joita niiden vakuutusyrityksillä on niiden sijoittautuessa kolmanteen valtioon tai harjoittaessaan siellä toimintaansa.

2. -------- Komissio laatii määräajoin kertomuksen, jossa 3 ja 4 kohdan mukaisesti tarkastellaan yhteisön vakuutusyritysten kolmansissa valtioissa saamaa kohtelua sijoittautumisessa ja vakuutusliikkeen harjoittamisessa sekä osuuksien hankkimisessa kolmansien maiden vakuutusyrityksistä. Komissio antaa nuo selvitykset sekä tarvittavat ehdotukset neuvostolle.

3. Jos komissio havaitsee joko 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten tai muiden tietojen perusteella, että jokin kolmas maa ei myönnä yhteisön vakuutusyrityksille yhtä tehokasta markkinoillepääsyä kuin yhteisö myöntää tuon kolmannen maan vakuutusyrityksille, komissio voi pyytää neuvostolta tarvittavia valtuuksia neuvotellakseen yhtäläisten kilpailuedellytysten saamisesta yhteisön vakuutusyrityksille. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.

4. Jos komissio havaitsee joko 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten tai muiden tietojen perusteella, että jossakin kolmannessa maassa toimivat yhteisön vakuutusyritykset eivät saa osakseen sellaista kansallista kohtelua, joka antaisi niille samat kilpailuedellytykset kuin kotimaisille vakuutusyrityksille, ja että tehokkaan markkinoillepääsyn edellytykset eivät täyty, komissio voi aloittaa neuvottelut tilanteen korjaamiseksi. // 79/267/ETY

32 b artikla

(lisättynä 90/619/ETY

9 artikla)

mukautettu

79/267/ETY

32 b artikla

(lisättynä 90/619/ETY

9 artikla)

mukautettu

mukautettu

mukautettu

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan neuvottelujen aloittamisen lisäksi milloin tahansa 58 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti päättää myös, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on rajoitettava tai lykättävä päätöksiään, jotka koskevat:

- vireillä olevia ja tulevia toimilupahakemuksia, ja

- suorien tai välillisten osuuksien hankintoja, joita kyseisen kolmannen maan lainsäädännön alaiset emoyritykset suorittavat.

Nämä toimenpiteet saavat olla voimassa enintään kolme kuukautta.

Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää määräenemmistöllä ennen tuon kolmenkuukauden määräajan päättymistä neuvottelujen tulosten perusteella toimenpiteiden jatkamisesta.

Tällaista päätösten rajoittamista tai lykkäämistä ei saa soveltaa tapauksiin, joissa yhteisössä toimiluvan saaneet vakuutusyritykset tai niiden tytäryritykset perustavat tytäryrityksiä tai joissa sellaiset yritykset tai tytäryritykset hankkivat osuuksia yhteisön vakuutusyrityksistä.

5. Kun komissio havaitsee, että jokin 3 tai 4 kohdassa kuvattu tilanne on syntynyt, jäsenvaltioi den on ilmoitetta va sille sen pyynnöstä:

a) jokaisesta sellaisen tytäryrityksen toimilu pahake muksesta, jonka yksi tai useampi kyseisen kolman nen maan lainsää dännön alai nen emoyritys suoraan tai välil lisesti omistaa;

b) jokaisesta tällaisen yrityksen suunni telmas ta hank kia sellainen osuus yh teisön vakuutusyrityksestä, että jälkim mäisestä tulisi edellisen tytäryritys.

Tämä tietojenantovelvollisuus lakkaa, kun 3 tai 4 kohdas sa tarkoitetun kolmannen maan kanssa on päästy sopimuk seen tai kun 4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakoh das sa tarkoitet tujen toimen piteiden sovel taminen päättyy.

//

79/267/ETY

32 b artikla

(lisättynä 90/619/ETY

9 artikla)

mukautettu

mukautettu

6. Tämän artiklan mukaisten toimenpiteiden on oltava niiden velvoitteiden mukaisia, joita yhteisöllä on vakuu tusyri tysten toiminnan aloittamis ta ja harjoit tamista koskevien kahden- ja monenvälisten kansain välisten sopimusten nojalla.

58 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta ja 8 artikla.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta. // 79/267/ETY

32 b artikla

(lisättynä 90/619/ETY

9 artikla)

VII OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA MUUT SÄÄNNÖKSET //

59 artikla

Poikkeukset ja rajoitusten kumoaminen //

1. Yritykset, jotka on perustettu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuninkaallisella erityissäädöksellä ("by Royal Charter"), erityisellä asiakirjalla ("by private Act") tai erityisellä viranomaisen päätöksellä ("by special Public Act") voivat jatkaa toimintaansa rajoittamattoman ajan ----- siinä muodossa, jossa ne on rekisteröity 15 päivänä maaliskuuta 1979.

Yhdistyneen kuningaskunnan -------- on laadittava näistä yrityksistä luettelo ja toimitettava se toisille jäsenvaltioille ja komissiolle. // 79/267/ETY

33 (4) artikla

mukautettu

mukautettu

2. "Societies registered under the Friendly Societies Acts" -tyyppiset laitokset Yhdistyneessä kuningaskunnassa voivat jatkaa sitä toimintaa, jota ne harjoittivat 15 päivänä maaliskuuta 1979. // Uusi

60 artikla

Todistus hyvästä maineesta //

1. Jos jäsenvaltio vaatii omilta kansalaisiltaan todistuksen hyvästä maineesta sekä todistuksen siitä, ettei henkilö ole ollut konkurssissa, tai todistuksen jommastakummasta näistä seikoista, tuon valtion on hyväksyttävä muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta riittäväksi todisteeksi esitetty ote tuomioistuimen ylläpitämisestä rekisteristä tai, jos tällaista ei ole, näiden edellytysten täyttymistä osoittava vastaava asiakirja, jonka toimivalvaltainen oikeus- tai hallintoviranomainen on antanut kotijäsenvaltiossa tai jäsenvaltiossa, josta kyseinen henkilö tulee.

2. Jos kotijäsenvaltiossa tai jäsenvaltiossa, josta ulkomaan kansalainen tulee, ei anneta 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa, sen sijasta voidaan antaa valaehtoinen ilmoitus - tai jollei valtiossa käytetä valaa, valan sijasta voidaan antaa juhlallinen vakuutus - jonka kyseinen henkilö antaa toimivaltaiselle oikeus- tai hallintoviranomaiselle tai tarvittaessa notaarille kotijäsenvaltiossa tai jäsenvaltiossa, josta hän tulee; toimivaltaisen viranomaisen tai notaarin on todistettava valaehtoinen tai juhlallisen vakuutuksen muodossa annettu ilmoitus oikeaksi. Vakuutus siitä, ettei henkilöä ole asetettu konkurssiin, voidaan myös antaa toimivaltaiselle ammatilliselle tai toimialayhteisön toimielimelle.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät saa niitä esitettäessä olla kolmea kuukautta vanhempia.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä --------- ne viranomaiset ja yhteisöt, jotka ovat toimivaltaisia antamaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, sekä ilmoitettava tästä viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

--------- Kunkin jäsenvaltion on myös ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle ne viranomaiset tai yhteisöt, joille tässä artiklassa tarkoitetut asiakirjat on esitettävä haettaessa lupaa 2 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen tämän jäsenvaltion alueella. // 79/267/ETY

37 artikla

mukautettu

mukautettu

mukautettu

61 artikla

Maa-alueisiin ja kiinteistöihin tehtyjä sijoituksia koskevat siirtymäsäädökset //

Jäsenvaltiot voivat myöntää niille vakuutusyrityksille, joiden kotipaikka on niiden alueella ja joiden vakuutusteknisen vastuuvelan katteena olevien maa-alueiden ja rakennusten määrä ylittää 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun prosenttimäärän, viimeistään --------- 31 päivänä joulukuuta 1998 päättyvän määräajan edellä mainittujen säädösten noudattamiseksi. // 92/96/ETY

45 artikla

mukautettu

62 artikla

Ruotsia koskeva siirtymäaika //

1. Ruotsin kuningaskunta saa toteuttaa 1 päivään tammikuuta 2000 asti siirtymäjärjestelyä --- 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan noudattamiseksi, ja Ruotsin viranomaiset esittävät 1 päivään heinäkuuta 1994 mennessä komission hyväksyttäväksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan aikataulun 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt rajoitukset ylittävien riskikeskittymien saattamiseksi tässä direktiivissä säädettyjen rajoitusten mukaisiksi.

2. Viimeistään Ruotsin liittymispäivänä sekä 31 päivänä joulukuuta 1997 Ruotsin viranomaiset esittävät komissiolle kertomuksen tämän direktiivin noudattamista koskevien toimenpiteiden edistymisestä. Komissio tarkastelee uudelleen kyseisiä toimenpiteitä näiden kertomusten perusteella. Tilanteen kehittymisen mukaan toimenpiteitä mukautetaan tarvittaessa sijoitusten vähentämisen nopeuttamiseksi. Ruotsin viranomaiset vaativat asianomaisia henkivakuutusyhtiöitä aloittamaan välittömästi kyseisten sijoitusten vähentämisen. Asianomaiset vakuutusyhtiöt eivät missään vaiheessa lisää kyseisiä sijoituksiaan, jolleivät ne jo ole tässä direktiivissä säädettyjen rajoitusten mukaisia eikä tällainen lisäys johda kyseisten rajoitusten ylittymiseen. Ruotsin viranomaiset esittävät siirtymäkauden lopussa lopullisen kertomuksen edellä mainittujen toimenpiteiden tuloksista. // Itävallan, Suomen, ja Ruotsin liittymisasiakirja, muutettuna päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY mukautettu

mukautettu

VIII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET //

63 artikla

Jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö //

Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä helpottaakseen tässä direktiivissä tarkoitettujen vakuutuslajien ja ----- tarkoitetun toiminnan valvontaa yhteisössä ---------- // 79/267/ETY

38 artikla

mukautettu

90/619/ETY

28 artikla

mukautettu

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista olennaisista vaikeuksista, jotka liittyvät tämän direktiivin soveltamiseen, muun muassa jos jäsenvaltio havaitsee, että tarkoitettua liiketoimintaa siirtyy epätavallisessa määrin sen alueelle sijoittautuneiden yritysten vahingoksi ja välittömästi sen rajojen ulkopuolelle perustettujen asioimistojen ja sivukonttoreiden eduksi.

Komission ja kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tutkittava nämä vaikeudet mahdollisimman nopeasti sopivan ratkaisun löytämiseksi.

Tarvittaessa komissio tekee neuvostolle aiheelliset ehdotukset. // 90/619/ETY

28 artikla

64 artikla

Kertomukset palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuvien vakuutusmarkkinoiden kehityksestä //

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti, ensimmäisen kerran 20 päivänä marraskuuta 1995, kertomuksen palvelujen tarjoamisen vapauteen perustuvien vakuutusmarkkinoiden kehityksestä. // 90/619/ETY

29 artikla

65 artikla

Tekniset mukautukset //

Seuraavat tähän direktiiviin tehtävät tekniset mukautukset annetaan 66 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti: // 92/96/ETY

47 artikla

mukautettu

- edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen yhtiömuotojen lisääminen,

- liitteessä I tarkoitetun luettelon muutokset; tämän luettelon sanaston mukauttaminen vakuutusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi,

- edellä 27 artiklassa lueteltujen solvenssimarginaalin muodostavien erien täsmentäminen uusien rahoitusvälineiden luomisen huomioon ottamiseksi,

- edellä 29 artiklan 2 kohdassa säädetyn takuurahaston vähimmäismäärän muuttaminen talouden ja rahoitusta koskevan kehityksen huomioon ottamiseksi,

- muutokset uusien rahoitusvälineiden luomisen huomioon ottamiseksi, 23 artiklassa säädettyä vakuutusteknistä vastuuvelkaa kattavia varoja koskeva luettelo sekä 24 artiklassa annetut sijoitusten hajauttamista koskevat määräykset,

- tämän direktiivin liitteessä II olevien vastaavuussääntöjen lieventämisen muutokset uusilta valuuttariskeiltä suojautumista koskevien rahoitusvälineiden kehityksen tai talous- ja rahaliittoa koskevan kehityksen huomioon ottamiseksi,

- määritelmien täsmentäminen tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen turvaamiseksi koko yhteisössä ----------, ja

- tarpeelliset tekniset mukautukset enimmäiskorkojen vahvistamista koskeviin määräyksiin 20 artiklan soveltamiseksi, erityisesti talous- ja rahaliiton kehityksen huomioon ottamiseksi. // 92/96/ETY

47 artikla

mukautettu

66 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa direktiivillä 91/675/ETY perustettu vakuutuskomitea.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta ja 8 artikla.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

//

92//96/ETY

47 artikla

mukautettu

67 artikla

Liiketoimintaa harjoittavien sivukonttoreiden ja vakuutusyritysten saamat oikeudet

1. Sivukonttoreiden, jotka ovat aloittaneet liiketoimintansa kyseisen sivukonttorin sijoittautumisjäsenvaltion säännösten mukaisesti ennen 1 päivänä heinäkuuta 1994, katsotaan toimineen 38 artiklan 1-5 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Niitä koskevat kyseisestä voimaantulopäivästä 13, 20, 36, 37 ja 44 artiklan säännökset.

2. Edellä 39 ja 40 artiklat eivät rajoita palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella liiketoimintaa harjoittavien vakuutusyritysten niitä oikeuksia, jotka ne ovat saaneet ennen 1 päivää heinäkuuta 1994. //

92//96/ETY

48 artikla

Uusi: sivukonttori

mukautettu

68 artikla

Asian saattaminen tuomioistuimen käsittelyyn //

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annettujen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamiseksi tehdyt vakuutusyritystä koskevat päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. // 92/96/ETY

50 artikla

69 artikla

Euroina ilmoitettujen määrien tarkastaminen //

1. Komissio antaa neuvostolle 15 päivään maaliskuuta 1985 mennessä kertomuksen tässä direktiivissä asetettujen taloudellisten vaatimusten vaikutuksista jäsenvaltioiden vakuutusmarkkinoihin. --------

-----------

2. ----- Komission ehdotuksesta neuvosto joka toinen vuosi tarkastelee ja tarvittaessa muuttaa tässä direktiivissä euroina ilmoitetut määrät ottaen huomioon yhteisön talouskehityksen ja rahaolojen kehityksen--.

// 79/267/ETY

39 artiklan 1 kohta

mukautettu

79/267/ETY

39 artiklan 3 kohta

mukautettu

Asetuksen 1103/97

2 artikla

70 artikla

Uusien säännösten täytäntöönpano //

Jäsenvaltioiden on annettava 1 artiklan 1 kohdan m alakohdan, 18 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 3 alakohdan a alakohdan toisen alakohdan toinen lause, 49 artiklan 2 kohdan g alakohdan sekä 3 ja 4 kohdan, 59 artiklan 2 kohdan ja 67 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Ne soveltavat näitä toimenpiteitä 1 päivästä tammikuuta 2002.

Näissä 1 kohdassa tarkoitetuissa jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. // Uusi

71 artikla

Tiedonanto komissiolle //

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. // 79/267/ETY

41 artikla

90/619/ETY

31 artikla

92/96/ETY

51 artiklan 2 kohta

95/26/EY

6 artiklan 2 kohta

72 artikla

Kumotut direktiivit ja niiden vastaavus tämän direktiivin kanssa //

1. Kumotaan liitteessä IV olevassa A osassa luetellut direktiivit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevassa B osassa olevia kyseisten direktiivien jäsenvaltioita velvoittavia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava nämä direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

2. Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiivin ja viittaukset luetaan liitteessä V olevan vastaavuustaulukon avulla. //

73 artikla

Voimaantulo //

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. //

74 artikla

Osoitus //

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä //

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja //

Liite I

Vakuutusluokat

I. Vakuutukset, joita tarkoitetaan 2 artiklan 1 alakoh dan a, b ja c alakohdassa, lukuun ottamatta II ja III luokassa tarkoitettuja vakuutuksia

II. Vakuutus avioliiton varalta, vakuutus syntymän varalta

III. Vakuutukset, joita tarkoitetaan 2 artiklan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja jotka liittyvät sijoitusrahas toihin

IV. Pysyvä sairausvakuutus ("permanent health insurance"), jota tarkoitetaan 2 artiklan 1 alakohdan d alakohdassa

V. Tontiinit, joita tarkoitetaan 2 artiklan 2 alakohdan a alakohdassa

VI. Kertyneen pääoman takaisinmaksua koskevat sopi mukset, joita tarkoitetaan 2 artiklan 2 alakohdan b alakohdassa

VII. Ryhmäeläkerahastojen hoitaminen, jota tarkoitetaan 2 artiklan 2 alakohdan c ja d alakoh dassa

VIII. Toiminta, jota tarkoitetaan 2 artiklan 2 alakohdan e alakohdassa

IX. Toiminta, jota tarkoitetaan 2 artiklan 3 alakohdassa

______________

// 79/267/ETY

liite

Liite II

Vastaavuussäännöt //

Valuutta, jossa vakuutuksenantajan sitoumukset vaaditaan maksettavaksi, on määriteltävä seuraavien määräysten mukaisesti.

1. Kun sopimuksen antama vakuutusturva on ilmoitettu tietyssä valuutassa, katsotaan, että vakuutuksen- antajan sitoumukset on maksettava tässä valuutassa.

2. Jäsenvaltiot voivat antaa vakuutusyrityksille luvan jättää kattamatta vakuutusteknisen vastuuvelkansa, erityisesti vakuutusmaksuvastuut toisiaan vastaavilla varoilla, jos ne johtuvat edellä mainittujen yksityiskohtaisten määräysten soveltamisesta, jonka vakuutusyrityksellä on oltava hallussaan vastaavuus- periaatetta noudattaakseen ja pitämään hallussaan yhdessä valuutassa olevia varojen eriä, joiden määrä saa olla enintään 7 prosenttia muissa valuutoissa olevista varojen eristä.

3. Jäsenvaltiot voivat päättää, etteivät vaadi vakuutusyrityksiä soveltamaan vastaavuusperiaatetta, kun sitoumukset vaaditaan maksettavan muussa kuin jäsenvaltion valuutassa, jos tässä valuutassa olevat sijoitukset ovat säänneltyjä tai jos valuutan on noudateltava siirtorajoituksia tai jos se ei muiden vastaavien syiden vuoksi sovi vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseen.

4. Vakuutusyrityksillä on oikeus kattaa toisiaan vastaavilla varoilla ainoastaan määrällä, joka on enintään 20 prosenttia niiden sitoumuksista tietyssä valuutassa.

Eri valuutoissa olevien varojen kokonaismäärän on kuitenkin oltava vähintään yhtä suuri kuin kaikissa valuutoissa olevien sitoumusten yhteismäärä.

5. Jäsenvaltio voi määrätä, että kun sitoumukset on edellä olevien yksityiskohtaisten määräysten nojalla katettava jonkin jäsenvaltion valuutassa ilmaistuin varoin, tämä vaatimus on katsottava täytetyksi myös, kun varat on ilmaistu euroina.

// 92/96/ETY

liite I

mukautettu

Asetuksen 1103/97

2 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

___________________

Liite IV

Kumotut direktiivit ja määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseksi

Osa A

Kumotut direktiivit

(72 artiklassa tarkoitetut)

1. Neuvoston direktiivi 79/267/ETY

Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/26/EY.

2. Neuvoston direktiivi 90/619/ETY

3. Neuvoston direktiivi 92/96/ETY

Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/26/EY.

Osa B

Täytäntöönpanon ja soveltamisen määräajat

(72 artiklassa tarkoitetut)

>TAULUKON PAIKKA>

Liite V

Vastaavuustaulukko

//

>TAULUKON PAIKKA>