Asia C-171/03

Maatschap Toeters ja M. C. Verberk

vastaan

Productschap Vee en Vlees

(College van Beroep voor het bedrijfslevenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Naudanliha – Vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävä palkkio – Palkkiohakemuksen jättämiselle asetettu määräaika – Määräajan laskemistavat – Asetuksen (ETY) N:o 3886/92 pätevyys

Tuomion tiivistelmä

1.        Yhteisön oikeus – Määräaika, päivämäärä ja määräpäivä – Viikkoina ilmaistu määräaika – Päättyminen – Määräajan päättymispäivän (dies ad quem) määrittäminen tapahtuman toteutumispäivän avulla

(Neuvoston asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohta ja 2 kohdan c alakohta)

2.        Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Naudanliha – Vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävä palkkio – Palkkiohakemuksen jättämiselle asetettu määräaika – Laskeminen

(Neuvoston asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohta; komission asetuksen N:o 3886/92 50 a artikla)

3.        Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Naudanliha – Vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävä palkkio – Sen ajankohdan määrittäminen, jona palkkiohakemus on tehty – Kansallisia sääntöjä ei voida soveltaa – Yhteisön oikeuden yhdenmukainen soveltaminen

(Komission asetuksen N:o 3886/92 50 a artikla)

4.        Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Naudanliha – Vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävä palkkio – Palkkiohakemuksen toimittaminen – Edellytys – Kyseisen hakemuksen saapuminen toimivaltaiselle viranomaiselle ennen määräajan päättymistä

(Komission asetuksen N:o 3886/92 50 a artikla)

5.        Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Naudanliha – Vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävä palkkio – Palkkion epääminen kokonaisuudessaan, jos hakemuksen jättämiselle asetettu määräaika ylitetään – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu

(Komission asetuksen N:o 3886/92 50 a artikla)

1.        Määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annetun asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan viikkoina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa määräajan alkamispäivää. Tätä säännöstä, jonka avulla voidaan määrittää dies ad quem eli määräajan päättymispäivä, on tulkittava saman asetuksen 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan valossa, jonka mukaan alkamispäivänä on tapahtuman toteutumispäivä. Toisin sanottuna jos yhden viikon pituisen määräajan tapahtumispäivänä on maanantai, määräaika päättyy seuraavana maanantaina, joka on tapahtuman dies ad quem. Koska tämä sääntö on riittävä sen määrittelemiseksi, millä tavalla määräaika lasketaan ja mikä on päivä, jolloin laissa määritetty ajanjakso päättyy, ei ole tarpeen pyrkiä määrittelemään päivää, jona määräaika alkoi kulua tai niiden päivien lukumäärää, joiden aikana se kului.

(ks. 33 ja 36 kohta)

2.        Määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annetun asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetusten N:o 1244/82 ja N:o 714/89 kumoamisesta annetun asetuksen N:o 3886/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2311/96, 50 a artiklassa säädetyn kaltainen viikoissa ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään vastaa sitä päivää, jona teurastus suoritettiin.

(ks. 38 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

3.        Jäsenvaltio ei voi naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetusten N:o 1244/82 ja N:o 714/89 kumoamisesta annetun asetuksen N:o 3886/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2311/96, 50 a artiklaa soveltaessaan määrittää ajankohtaa, jona palkkiohakemus on tehty, soveltamalla kansallisia menettelytapasääntöjä, joita kyseisen jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä sovelletaan vastaavanlaisiin kansallisiin hakemusten tekemiselle asetettuihin määräaikoihin. Kyseiseen 50 a artiklaan sisältyy täsmällinen sääntö, jota on sovellettava yhdenmukaisesti yhteisössä, jotta säilytettäisiin taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisuus.

(ks. 40 ja 41 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

4.        Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetusten N:o 1244/82 ja N:o 714/89 kumoamisesta annetun asetuksen N:o 3886/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2311/96, 50 a artiklaa on tulkittava siten, että palkkiohakemus on ”toimitettu” ajoissa vain, jos se on saapunut toimivaltaiselle viranomaiselle ennen määräajan päättymistä. Se seikka, että toimivaltainen viranomainen on voinut ilmoittaa tiettyjä tietoja komissiolle, ei ole merkityksellinen määräajan laskemisen kannalta, jonka on tapahduttava yhdenmukaisesti kaikkialla yhteisössä, erityisesti taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisuuden säilyttämiseksi.

(ks. 44 ja 45 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

5.        Kun otetaan huomioon tavoitteet, jotka liittyvät järjestelmän seurantaan ja palkkioiden myöntämisedellytysten noudattamisen valvontaan, kun nämä palkkiot ovat suhdanteeseen liittyviä toimenpiteitä, joilla pyritään yhtäältä vähentämään naudanlihan liikatarjontaa BSE-kriisin jälkeisillä markkinoilla ja toisaalta tukemaan tuottajahintoja, ei vaikuta siltä, että yhteisön lainsäätäjä olisi loukannut ilmeisellä tavalla suhteellisuusperiaatetta antaessaan naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetusten N:o 1244/82 ja N:o 714/89 kumoamisesta annetun asetuksen N:o 3886/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2311/96, 50 a artiklan 1 kohdan, siltä osin kuin tämän artiklan nojalla palkkio evätään hakijalta kokonaisuudessaan, jos hakemuksen jättämiselle asetettu määräaika ylitetään, riippumatta tämän määräajan ylityksen luonteesta tai laajuudesta.

(ks. 53, 55 ja 56 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

11 päivänä marraskuuta 2004 (*)

Naudanliha – Vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävä palkkio – Palkkiohakemuksen jättämiselle asetettu määräaika – Määräajan laskemistavat – Asetuksen (ETY) N:o 3886/92 pätevyys

Asiassa C-171/03,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, 

jonka College van Beroep voor het bedrijfsleven (Alankomaat) on esittänyt 13.4.2003 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 14.4.2003, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Maatschap Toeters ja

M. C. Verberk, joka käyttää toiminimeä Verberk-Voeten,

vastaan

Productschap Vee en Vlees,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit A. Rosas (esittelevä tuomari) ja R. Silva de Lapuerta,

julkisasiamies: M. Poiares Maduro,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Maatschap Toeters ja C. Verberk, joka käyttää toiminimeä Verberk-Voeten, edustajanaan advocaat J. Hulshuizen,

–        Productschap Vee en Vlees, asiamiehenään C. M. den Hoed, 

–        Alankomaiden hallitus, asiamiehenään H. G. Sevenster,

–        Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään T. van Rijn,

kuultuaan julkisasiamiehen 8.6.2004  pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (EYVL L 124, s. 1) tulkintaa sekä naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetusten (ETY) N:o 1244/82 ja (ETY) N:o 714/89 kumoamisesta 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3886/92 (EYVL L 391, s. 20), sellaisena kuin se on 2.12.1996 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2311/96 (EYVL L 313, s. 9) muutettuna, tulkintaa ja pätevyyttä.

2        Tämä pyyntö on esitetty asioissa, joissa kantajina ovat Maatschap Toeters (jäljempänä Toeters) ja M. C. Verberk, joka käyttää toiminimeä Verberk-Voeten (jäljempänä Verberk), ja vastaajana Productschap Vee en Vlees (jäljempänä Productschap), ja ne koskevat päätöstä, jolla viimeksi mainittu hylkäsi Toetersin ja Verberkin hakemukset, jotka nämä olivat jättäneet saadakseen vasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta myönnettävän palkkion.

 Sovellettava lainsäädäntö

 Yhteisön lainsäädäntö

3        Asetukseen N:o 1182/71 sisältyy Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission säädöksissä vahvistettavia määräaikoja, päivämääriä ja määräpäiviä koskevia yhtenäisiä yleisiä sääntöjä.

4        Asetuksen N:o 1182/71 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jollei toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan neuvoston tai komission säädöksiin, jotka on annettu tai annetaan Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen tai Euroopan ydinenergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla.”

5        Asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      – –

Jos päivinä, viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika lasketaan jonkin tapahtuman toteutumisesta tai toimen suorittamisesta lukien, päivää, jonka aikana tapahtuma toteutuu tai toimi suoritetaan, ei lueta kyseiseen määräaikaan.

2.      Jollei 1 tai 4 kohdasta muuta johdu:

– –

c)      viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika alkaa kulua määräajan ensimmäisen päivän ensimmäisen tunnin alussa ja päättyy määräajan viimeisen viikon, kuukauden tai vuoden sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa määräajan alkamispäivää. – – ”

6        Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 805/68 (EYVL L 148, s. 24), sellaisena kuin se on muutettuna 18.11.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2222/96 (EYVL L 296, s. 50; jäljempänä asetus N:o 805/68), säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta antaa säännöksiä, joilla perustetaan palkkioita, erityisesti naudanlihamarkkinoiden tasapainon saavuttamiseksi BSE-taudin (bovine spongiform encephalopathy) aiheuttamien häiriöiden jälkeen, ja säilyttää kuitenkin naudanliha-alan tukijärjestelmät.

7        Asetuksen N:o 805/68 4 i artiklan 2, 5 ja 6 kohdassa säädetään seuraavaa:

”2.      Jäsenvaltiot voivat myöntää vasikoiden aikaistetusta markkinoille saattamisesta 30 päivään marraskuuta 1998 asti palkkion. Tämä palkkio myönnetään jäsenvaltiossa teurastamisen yhteydessä jokaisesta vasikasta:

–        jonka teuraspaino ei ylitä kyseessä olevan jäsenvaltion vasikoiden keskimääräistä teuraspainoa, vähennettynä 15 prosentilla. Jäsenvaltioiden keskiteuraspainot määritellään Eurostatin laatimien vuoden 1995 tilastotietojen tai minkä tahansa muun komission hyväksymän virallisesti julkaistun vuoden 1995 tilastotiedon perusteella,

–        jota on pidetty asianomaisessa jäsenvaltiossa välittömästi ennen teurastusta myöhemmin määriteltävän ajan.

– –

5.      Jäljempänä 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen komissio:

– –

–        vahvistaa aikaistetusta markkinoille saattamisesta maksettavan palkkion määrän asianmukaiseksi, jotta vasikoita teurastetaan riittävä määrä markkinoiden tarpeet huomioon ottaen;

–        voi hyväksyä jäsenvaltion pyynnöstä alueittain eriytetyn aikaistetusta markkinoille saattamisesta maksettavan palkkion soveltamisen jäsenvaltion sisällä, mikäli eläimiä on pidetty asianomaisella alueella välittömästi ennen teurastusta myöhemmin määriteltävän ajan;

–        voi päättää jommankumman tai kummankin tässä artiklassa tarkoitetun palkkion myöntämisen keskeyttämisestä.

6.      Komissio tarkistaa, ovatko tässä artiklassa säädetyt järjestelmät antaneet kuuden kuukauden kuluttua niiden voimaantulosta tyydyttäviä tuloksia.

Päinvastaisessa tapauksessa komissio tekee neuvostolle aiheellisen ehdotuksen, jonka perusteella neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä, ottaen erityisesti huomioon soveltamisponnistusten jakautumisen jäsenvaltioiden kesken ja mahdolliset kaupalliset vääristymät.”

8        Asetus N:o 3886/92 sisältää asetuksessa N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

9        Sen 50 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2311/96, säädetään seuraavaa:

”Palkkion edellytykset

1.      Jäsenvaltio voi myöntää teurasvasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta maksettavan palkkion (jäljempänä ’palkkio’) ainoastaan sen omalla alueella teurastettujen eläinten osalta, joiden teuraspaino on yhtä suuri tai alhaisempi kuin liitteessä IV tarkoitettu paino.

Teurastuksen on tapahduttava teurastamossa, joka sitoutuu toimivaltaiselle viranomaiselle osallistumaan 50 a ja 50 b artiklassa erityisesti määritetyn palkkiojärjestelmän asianmukaiseen täytäntöönpanoon.”

10      Asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklassa, joka on lisätty asetuksella N:o 2311/96, säädetään seuraavaa:

”Palkkion [hakeminen]

1.      Kaikki palkkiohakemukset on toimitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kolmen viikon kuluttua teurastuspäivästä.

Useista eläimistä voidaan tehdä yksi hakemus sillä edellytyksellä, että kutakin eläintä koskevat tarpeelliset tiedot on annettu 2 kohdan mukaisesti.

2.      Hakemuksissa on oltava mukana kutakin eläintä koskevat kaikki tarpeelliset yksityiskohtaiset asiakirjat, joiden avulla toimivaltainen viranomainen voi tarkastaa palkkiokelpoisuuden.

– – ”

11      Asetuksen N:o 3886/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2311/96, 52 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tiedonannot

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

– –

c)      teurasvasikoiden aikaisesta markkinoille saattamisesta maksettavan palkkion osalta:

i)      jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle palkkion täytäntöönpanoa varten toteutetut toimenpiteet,

ii)      jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 2 päivänä joulukuuta 1996 vasikanruhojen osalta vuonna 1995 noudatetut ruhoille asetetut vaatimukset toimittaessaan tuotantoluvut komission tilastotoimistolle,

iii)      jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunakin keskiviikkona:

–        niiden eläinten määrä, joille palkkiota on haettu edeltävän viikon aikana ja järjestelmän soveltamisesta alkaen,

–        niiden eläinten määrä, jotka on hyväksytty saamaan palkkion järjestelmän soveltamisesta alkaen,

–        1 päivästä joulukuuta 1996 alkaen kunakin viikkona teurastettujen vasikoiden kokonaismäärä.

iv)      jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle [kullakin vuosineljänneksellä] teuraspainot jaoteltuna 10 kilon ryhmiin:

–        vasikoista, joita koskeva palkkiohakemus on jätetty,

–        muista vasikoista.”

 Kansallinen lainsäädäntö

12      Asetuksen N:o 3886/92 50 artiklassa tarkoitetusta palkkiosta säädetään Verordening kalverslachtpremie -nimisessä asetuksessa (vasikoiden teurastuspalkkiota koskeva asetus), jonka Productschapin (tuotantokunta) hallinto antoi 11.12.1996 (PBO-blad 1997, nro 25). Tämän asetuksen 2 ja 3 §:ssä säädetään seuraavaa:

”2 §

1.      Vasikoiden omistajan hakemuksesta myönnetään komission asetuksessa säädettyjen edellytysten ja tässä asetuksessa tai sen nojalla asetettujen edellytysten täyttyessä palkkio kaikista vasikoista

–        jotka on teurastettu 1.12.1996 tai sen jälkeen – –

– –

3 §

1.      Hakemukset tehdään palauttamalla tuotantokunnalle siltä saatu täydellisesti ja totuudenmukaisesti täytetty lomake.

2.      Hakemukset otetaan käsiteltäväksi vain, jos niiden mukana on toimitettu kaikki asiakirjat, joista ilmenee, että palkkio voidaan maksaa kyseisen vasikan osalta, ja jos se on toimitettu tuotantokunnalle kolmen viikon kuluessa teurastuspäivästä.

– – ”

13      4.6.1992 annetun wet houdende algemene regels van bestuursrecht (Algemene wet bestuursrecht) -nimisen yleisen hallintomenettelylain (Stbl. 1998, s. 1) 6:9 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1. Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on toimitettu ajoissa, jos se saapuu vastaanottajalle ennen määräajan päättymistä.

2. Postitse lähetetty oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on katsottava ajoissa toimitetuksi, jos se on ennen määräajan päättymistä jätetty postin kuljetettavaksi ja jos se saapuu vastaanottajalle viimeistään viikon kuluttua määräajan päättymisestä.”

 Pääasioiden tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset

 Asia Toeters

14      Toeters haki 3.4.1998 päivätyllä lomakkeella Productschapilta teurastuspalkkiota 209 vasikasta, joiden teurastuspäiviksi ilmoitettiin 12., 13. ja 16.3.1998. Tämä lomake lähetettiin postitse 7.4.1998, ja Productschapin yksiköt vastaanottivat sen 8.4.1998.

15      Pruductschap hylkäsi 26.5.1998 päivätyllä kirjeellä kokonaisuudessaan Toetersin hakemuksen sillä perusteella, että lomaketta ei ollut toimitettu vastaajalle kolmen viikon kuluessa teurastuksesta. Productschapin mukaan määräajat, joissa hakemukset olisi pitänyt tehdä, päättyivät 3., 6. ja 7.4.1998.

16      Productschap hylkäsi 21.1.1999 tekemällään päätöksellä perusteettomana Toetersin oikaisuvaatimuksen, joka koski päätöstä, jolla hylättiin sen tekemä palkkiohakemus.

17      Toeters nosti 8.2.1999 tästä päätöksestä kanteen ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä kansallisessa tuomioistuimessa.

18      Toeters väittää muun muassa, että sen tekemän palkkiohakemuksen, joka koskee noin 11 300 euron suuruista summaa, hylkääminen kokonaisuudessaan ei ole oikeassa suhteessa siihen, että hakemusta jätettäessä todettiin lievä määräajan ylittyminen.

 Asia Verberk

19      Verberk haki Productschapilta 18.2.1998 päivätyillä kolmella lomakkeella teurastuspalkkiota 68, 49 ja 102 vasikasta, joiden teurastuspäiviksi ilmoitettiin 28., 27. ja 27.1.1998. Postileimasta käy ilmi, että nämä lomakkeet lähetettiin 19.2.1998. Ne saapuivat Productschapin yksiköille 20.2.1998.

20      Productschap hylkäsi 24.2.1998 päivätyllä kirjeellä nämä kolme hakemusta sillä perusteella, että lomakkeita ei ollut toimitettu kolmen viikon kuluessa teurastuksesta. Productschapin mukaan määräajat, joissa hakemukset olisi pitänyt tehdä, päättyivät 19., 18. ja 18.2.1998.

21      Productschap hylkäsi 15.4.1999 tekemällään päätöksellä perusteettomana Verberkin oikaisuvaatimuksen, joka koski päätöstä, jolla hylättiin tämän palkkiohakemukset.

22      Verberk nosti 27.5.1999 tästä 15.4.1999 tehdystä päätöksestä kanteen ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä kansallisessa tuomioistuimessa.

23      Verberk väittää, että sen tekemistä hakemuksista yksi eli se, joka koski 68:aa vasikkaa, jotka oli teurastettu 28.1.1998, oli tehty määräajassa, koska se oli jätetty postitoimistoon säädetyssä kolmen viikon määräajassa.

24      Verberk väittää lisäksi, että hänen palkkiohakemuksensa hylkääminen kokonaisuudessaan sillä perusteella, että määräaika oli lievästi ylitetty, on vastoin suhteellisuusperiaatetta.

25      College van Beroep voor het bedrijfslevenissä on esitetty erityisesti, että tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92 (EYVL L 355, s. 1) neuvosto on säätänyt, että kyseistä järjestelmää sovelletaan erityisesti asetuksen N:o 805/68 4 artiklan a–h kohdassa perustettuihin naudanlihantuottajia koskeviin palkkiojärjestelmiin. Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 (EYVL L 391, s. 36) 8 artiklan mukaan ylivoimaista estettä lukuun ottamatta hakemuksen jättämisestä myöhässä aiheutuu hakemuksen kohteena olevien tukien määrien vähentäminen suhteellisesti myöhässäolopäivien määrän mukaan. Tämän säännön on väitetty olevan suhteellisuusperiaatteen mukainen. Riidanalainen vasikoiden teurastuspalkkio, joka perustuu asetuksen N:o 805/68 4 i artiklaan, ei kuitenkaan kuulu edellä mainitun asetuksen soveltamisalaan.

26      College van Beroep voor het bedrijfsleven pohtii ennakkoratkaisupyynnössään, miten asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on tulkittava. Se toteaa esimerkkinä sellaisen palkkiohakemuksen osalta, joka on toimitettava kolmen viikon kuluessa teurastuspäivästä, että tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan määräaika alkaa kulua teurastuspäivästä lukien, siten, että tuon päivän jäljellä olevaa osaa ei oteta huomioon. Jos sitä vastoin pitäisi soveltaa kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohtaa, määräaika laskettaisiin teurastusta seuraavasta päivästä alkaen ja se päättyisi määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa määräajan alkamispäivää. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa määräaikaan sisältyy sen mukaan aina yksi päivä enemmän kuin näihin viikkoihin kuuluu päiviä.

27      College van Beroep voor het bedrijfsleven toteaa ennakkoratkaisupyynnössään lisäksi, että jos hakemuksen jättämispäivän määrittämiseen sovellettaisiin kansallisia menettelytapasäännöksiä eli yleisen hallintomenettelylain 6:9 §:ää, olisi katsottava, että pääasioissa esillä olevat hakemukset on jätetty asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklan mukaisesti. Ne on nimittäin postitettu ennen määräajan päättymistä, ja ne ovat saapuneet vastaanottajalle alle viikon kuluttua määräajan päättymisestä.

28      Kansallisen tuomioistuimen mukaan ei vaikuta siltä, että siitä, että katsottaisiin, että hakemukset on toimitettu ajoissa, aiheutuisi, että tehokas valvonta, jota varten komissio on asettanut tämän määräajan, ja valvontatoimet, joista se on tältä osin säätänyt asetuksen N:o 3886/92 50 b artiklassa, vaarantuisivat, tai että tämä häiritsisi järjestelmän toimivuutta.

29      Edellä esitetyn perusteella College van Beroep voor het bedrijfsleven on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      a)     Onko asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 2 koh[dan] c alakohtaa tulkittava siten, että asetuksen (ETY) N:o 3886/92 50 a artiklassa säädetyn kaltainen viikoissa ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään vastaa sitä päivää, joka seurasi päivää, jona teurastus suoritettiin?

b)      Onko jäsenvaltiolla vapaus määrittää asetuksen (ETY) N:o 3886/92 50 a artiklaa soveltaessaan ajankohta, jona palkkiohakemus on tehty, soveltamalla kansallisia menettelytapasääntöjä, jotka kyseisen jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä soveltuvat vastaavanlaisiin kansallisiin hakemusten tekemiselle asetettuihin määräaikoihin?

c)      Jos näin ei ole, onko asetuksen (ETY) N:o 3886/92 50 a artiklaa tulkittava siten, että palkkiohakemus on ”toimitettu” ajoissa myös silloin, kun voidaan osoittaa, että se on ennen kolmen viikon määräajan päättymistä lähetetty postitse ja että se on saapunut toimivaltaiselle elimelle määräajan päättymisen jälkeen sellaisena ajankohtana, että viimeksi mainittu on voinut ilmoittaa kyseiset tiedot komissiolle samana päivänä, jona se olisi ilmoittanut ne, jos se olisi saanut palkkiohakemuksen ennen määräajan päättymistä?

2)               Onko asetuksen (ETY) N:o 3886/92 50 a artiklan 1 kohta pätevä siltä osin kuin palkkio evätään hakijoilta sen nojalla kokonaisuudessaan, jos hakemuksen tekemiselle asetettu määräaika ylitetään, riippumatta määräajan ylityksen luonteesta tai laajuudesta?”

 Kysymykset

 Ensimmäisen kysymyksen a kohta

30      Kansallinen tuomioistuin tiedustelee ensimmäisen kysymyksen a kohdassa, onko asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklassa säädetyn kaltainen viikoissa ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään vastaa sitä päivää, joka seurasi päivää, jona teurastus suoritettiin.

31      Kuten asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa täsmennetään, jos päivinä, viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika lasketaan jonkin tapahtuman toteutumisesta tai toimen suorittamisesta lukien, päivää, jonka aikana tapahtuma toteutuu tai toimi suoritetaan, ei lueta kyseiseen määräaikaan. Tässä säännöksessä ilmaistaan latinalainen ohje dies a quo non computatur in termino, joka on lukuisissa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä tunnustettu oikeussääntö. 

32      Dies a quo eli tapahtuman toteutumispäivä on näin ollen määräajan alkamispäivä, josta lasketaan laissa säädetty määräaika, joka pääasian kohteena olevissa asioissa on kolme viikkoa. 

33      Asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan viikkoina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa määräajan alkamispäivää. Tätä säännöstä, jonka avulla voidaan määrittää dies ad quem eli määräajan päättymispäivä, on tulkittava saman asetuksen 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan valossa, jonka mukaan alkamispäivänä on tapahtuman toteutumispäivä. Toisin sanottuna jos yhden viikon pituisen määräajan tapahtumispäivänä on maanantai, määräaika päättyy seuraavana maanantaina, joka on tapahtuman dies ad quem.

34      Tällainen asetuksen N:o 1182/71 tulkinta vastaa määräaikojen laskemisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (jäljempänä Baselin yleissopimus), joka on tehty Baselissa 16.5.1972, 4 artiklan 1 kohtaan sisältyvää sääntöä, jonka mukaan kun määräaika on ilmaistu viikkoina, määräajan päättymispäivänä (dies ad quem) on määräajan viimeisen viikon se päivä, joka nimeltään vastaa tapahtuman toteutumispäivää (dies a quo).

35      Se vastaa myös prosessuaalisten määräaikojen laskemiseen soveltuvaa sääntöä. Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 80 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan viikkoina ilmaistu määräaika päättyy sen päivän päättyessä, joka määräajan viimeisenä viikkona nimeltään vastaa päivää, jona se tapahtuma sattui tai se toimenpide toteutettiin, josta määräaika on laskettava (ks. vastaavasti asia 152/85, Misset v. neuvosto, tuomio 15.1.1987, Kok. 1987, s. 223, 7 ja 8 kohta).

36      Koska tämä sääntö on riittävä sen määrittelemiseksi, millä tavalla määräaika lasketaan ja mikä on päivä, jolloin laissa määritetty ajanjakso päättyy, ei ole tarpeen pyrkiä määrittelemään päivää, jona määräaika alkoi kulua tai niiden päivien lukumäärää, joiden aikana se kului. Riippumatta siitä, katsotaanko, että määräaika on alkanut kulua tapahtuman toteutumispäivänä (dies a quo) tapahtuman toteutumishetkellä, tapahtuman toteutumispäivänä (dies a quo) keskiyöllä (ks. vastaavasti Baselin yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohta) vaiko dies a quota seuraavan päivän ensimmäisenä tuntina, mihin voitaisiin päätyä tulkitsemalla asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen virkkeen alkuosaa, merkitystä on sillä, että kyseistä dies a quota ei oteta huomioon laskettaessa laissa säädettyä ajanjaksoa (non computatur in termino).

37      Lisäksi tämän 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen virkkeen alkuosan liian rajoitettu kirjaimellinen tulkinta, jonka mukaan määräaika alkaisi kulua vasta dies a quota seuraavana päivänä, saattaisi johtaa siihen, että pääasioiden kaltaisessa tilanteessa vasikoiden teurastuspäivänä eli dies a quona tehtyä palkkiohakemusta ei otettaisi vastaan, koska se olisi tehty määräajan ulkopuolella. On varmaa, että tämä ei ollut yhteisön lainsäätäjän tarkoitus, vaan sen tavoitteena oli määräajan laskemista koskevia sääntöjä antaessaan määrittää se tapa, jolla lasketaan tietty ajanjakso, jonka noudattamatta jättämisen varalta lainsäädännössä säädetään tietyistä oikeusvaikutuksista.  

38      Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ensimmäisen kysymyksen a kohtaan on vastattava, että asetuksen N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklassa säädetyn kaltainen viikoissa ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään vastaa sitä päivää, jona teurastus suoritettiin.

 Ensimmäisen kysymyksen b kohta

39      Kansallinen tuomioistuin tiedustelee ensimmäisen kysymyksen b kohdassa, onko jäsenvaltiolla vapaus määrittää asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklaa soveltaessaan ajankohta, jona palkkiohakemus on tehty, soveltamalla kansallisia menettelytapasääntöjä, joita kyseisen jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä sovelletaan vastaavanlaisiin kansallisiin hakemusten tekemiselle asetettuihin määräaikoihin.

40      Tämän osalta on todettava, että kyseiseen 50 a artiklaan sisältyy täsmällinen sääntö, jota on sovellettava yhdenmukaisesti yhteisössä, jotta säilytettäisiin taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisuus.

41      Näin ollen esitettyyn kysymykseen on vastattava, että jäsenvaltio ei voi asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklaa soveltaessaan määrittää ajankohtaa, jona palkkiohakemus on tehty, soveltamalla kansallisia menettelytapasääntöjä, joita kyseisen jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä sovelletaan vastaavanlaisiin kansallisiin hakemusten tekemisille asetettuihin määräaikoihin.

 Ensimmäisen kysymyksen c kohta

42      Ensimmäisen kysymyksen c kohdassa kansallinen tuomioistuin tiedustelee, onko asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklaa tulkittava siten, että on katsottava, että palkkiohakemus on ”toimitettu” ajoissa myös silloin, kun voidaan osoittaa, että se on ennen kolmen viikon määräajan päättymistä lähetetty postitse ja että se on saapunut toimivaltaiselle elimelle määräajan päättymisen jälkeen sellaisena ajankohtana, että viimeksi mainittu on voinut ilmoittaa kyseiset tiedot komissiolle samana päivänä, jona se olisi ilmoittanut ne, jos se olisi saanut palkkiohakemuksen ennen määräajan päättymistä.

43      Kuten julkisasiamies korostaa ratkaisuehdotuksensa 33 kohdassa, 50 a artiklasta käy selvästi ilmi, että hakemuksen voidaan katsoa tulleen ”toimitetuksi” vasta kun se saapuu vastaanottajalle. Näin ollen ei riitä, että hakemus on luovutettu postin kuljetettavaksi määräajassa. 

44      Myöskään se seikka, että toimivaltainen viranomainen on voinut ilmoittaa tiettyjä tietoja komissiolle, ei ole merkityksellinen määräajan laskemisen kannalta, jonka on tapahduttava yhdenmukaisesti kaikkialla yhteisössä, erityisesti taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisuuden säilyttämiseksi.

45      Edellä esitettyjen seikkojen perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklaa on tulkittava siten, että palkkiohakemus on ”toimitettu” ajoissa vain, jos se on saapunut toimivaltaiselle viranomaiselle ennen määräajan päättymistä.

 Toinen kysymys

46      Kansallinen tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään, onko asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklan 1 kohta pätevä siltä osin kuin palkkio evätään hakijoilta sen nojalla kokonaisuudessaan, jos hakemuksen jättämiselle asetettu määräaika ylitetään, riippumatta ylityksen luonteesta tai laajuudesta.

47      Tämän osalta on täsmennettävä, että yhteisön lainsäätäjän vahvistettua ehdottoman määräajan, jonka kuluessa hakemus on jätettävä, tämän määräajan noudattamatta jättämisestä seuraava oikeudenmenetys ei ole sanktio vaan pelkkä seuraus laissa säädettyjen edellytysten noudattamatta jättämisestä (ks. vastaavasti asia 266/84, Denkavit, tuomio 22.1.1986, Kok. 1986, s. 149, 21 kohta).

48      Kun lainsäätäjä on esimerkiksi säätänyt, että hakemuksen jättämisen myöhästymisestä aiheutuu niiden hakemuksen kohteena olevien tukien määrien vähentäminen 1 prosentilla työpäivää kohti, joihin tuottajilla olisi ajoissa jätetyn hakemuksen mukaan oikeus, kuten on säädetty asetuksen N:o 3887/92 8 artiklassa, johon on vedottu ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä kansallisessa tuomioistuimessa, se ei säädä yleisellä tasolla määräajan noudattamiseen sovellettavia sanktioita vaan määrittelee yksittäisen tapauksen osalta hakemuksen jättämisestä liian myöhään seuraavat oikeudelliset seuraamukset, jotka vaihtelevat hakemuksen jättämispäivän mukaan.

49      Tästä seuraa, että myönnetyn määrän vähentäminen tapauksessa, jossa palkkiohakemus on toimitettu myöhässä, ei ole yleinen periaate, jota sovelletaan kaikkiin tapauksiin, joissa maataloutta koskevissa säännöksissä on säädetty hakemuksen tekemistä koskevasta määräajasta, vaan lainsäätäjän tietoinen valinta sen katsoessa, että määräajan noudattaminen ei ollut välttämätöntä tietyn palkkiojärjestelmän hallinnoimiseksi. 

50      Esillä olevassa asiassa on selvitettävä, onko yhteisön lainsäätäjä tehnyt ilmeisen arviointivirheen jättäessään säätämättä myönnettyjen palkkioiden määrän asteittaisesta vähentämisestä hakemusten jättämispäivän mukaan. Tätä on arvioitava suhteellisuusperiaatteen valossa.

51      Tämän osalta on muistutettava, että yhteisön oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaan yhteisön toimielinten säädöksillä, päätöksillä ja muilla toimenpiteillä ei saa ylittää niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista niillä lainmukaisesti tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi ja tähän soveltuvaa, koska silloin, kun on mahdollista valita usean tarkoituksenmukaisen toimenpiteen välillä, on valittava vähiten rajoittava ja koska toimenpiteistä aiheutuvat haitat eivät saa olla liian suuria tavoiteltuihin päämääriin nähden (ks. erityisesti yhdistetyt asiat C-133/93, C-300/93 ja C-362/93, Crispoltoni ym., tuomio 5.10.1994, Kok. 1994, s. I-4863, 41 kohta; asia C-157/96, National Farmers’ Union ym., tuomio 5.5.1998, Kok. 1998, s. I-2211, 60 kohta ja asia C-375/96, Zaninotto, tuomio 29.10.1998, Kok. 1998, s. I-6629, 63 kohta).

52      Tuomioistuimien edellä mainittujen edellytysten osalta suorittamasta valvonnasta on todettava, että yhteisen maatalouspolitiikan alalla yhteisön lainsäätäjällä oleva harkintavalta vastaa EY 34–EY 37 artiklassa sille annettuja poliittisia tehtäviä. Näin ollen yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluva toimenpide voidaan katsoa lainvastaiseksi ainoastaan kun kyseinen toimenpide on toimielimen tavoittelemien päämäärien saavuttamiseksi ilmeisen epäasianmukainen (ks. em. yhdistetyt asiat Crispoltoni ym., tuomion 42 kohta ja em. asia National Farmers’ Union ym., tuomion 61 kohta).

53      Kuten Alankomaiden kuningaskunta ja komissio ovat korostaneet yhteisöjen tuomioistuimelle toimittamissaan huomautuksissa, pääasioiden kohteena oleva palkkio on suhdanteeseen liittyvä toimenpide, jolla pyritään vähentämään naudanlihan liikatarjontaa BSE-kriisin jälkeisillä markkinoilla ja tukemaan tuottajahintoja.

54      Palkkiohakemusten jättämistä koskevien määräaikojen noudattamisen tärkeys käy selvästi ilmi asetuksen N:o 2311/96 yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista perustelukappaleesta, joissa todetaan seuraavaa:

”järjestelmän tehokkaan seurannan mahdollistamiseksi hakemukset on jätettävä viimeistään kolme viikkoa teurastuksen jälkeen; hakemusten yhteydessä on toimitettava kaikki asiakirjojen asianmukaista tarkastamista varten tarvittavat tiedot;

on tarpeen säätää tehokkaista valvontatoimenpiteistä; näiden toimenpiteiden on erityisesti perustuttava hallinnollisiin ja fyysisiin tarkastuksiin kyseisessä teurastuslaitoksessa sekä lihotuslaitoksissa;

järjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi jäsenvaltiot ovat velvollisia toimittamaan säännöllisesti tietyt palkkiohakemuksiin ja niiden hyväksyntään sekä vasikoiden teurastukseen liittyvät tiedot”.

55      Kun otetaan huomioon järjestelmän seurantaa ja palkkioiden myöntämisedellytysten noudattamisen valvontaa koskevat tavoitteet, ei vaikuta siltä, että yhteisön lainsäätäjä olisi loukannut ilmeisellä tavalla suhteellisuusperiaatetta jättäessään säätämättä myönnettyjen palkkioiden määrän asteittaisesta vähentämisestä hakemusten jättämispäivän mukaan.

56      Näin ollen toiseen kysymykseen on vastattava, että sen tutkinnassa ei ole tullut esille mitään sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklan 1 kohdan pätevyyteen siltä osin kuin sen nojalla palkkio evätään hakijalta kokonaisuudessaan, jos hakemuksen jättämiselle asetettu määräaika ylitetään, riippumatta määräajan ylityksen luonteesta tai laajuudesta.

 Oikeudenkäyntikulut

57      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1 a)      Määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 805/68 säädettyjen palkkiojärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetusten (ETY) N:o 1244/82 ja (ETY) N:o 714/89 kumoamisesta 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3886/92, sellaisena kuin se on muutettuna 2.12.1996 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2311/96, 50 a artiklassa säädetyn kaltainen viikoissa ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään vastaa sitä päivää, jona teurastus suoritettiin.

b)      Jäsenvaltio ei voi asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklaa soveltaessaan määrittää ajankohtaa, jona palkkiohakemus on tehty, soveltamalla kansallisia menettelytapasääntöjä, joita kyseisen jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä sovelletaan vastaavanlaisiin kansallisiin hakemusten tekemiselle asetettuihin määräaikoihin.

c)      Asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklaa on tulkittava siten, että palkkiohakemus on ”toimitettu” ajoissa vain, jos se on saapunut toimivaltaiselle viranomaiselle ennen määräajan päättymistä.

2)     Esitetyn kysymyksen tutkinnassa ei ole tullut esille mitään sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat asetuksen N:o 3886/92 50 a artiklan 1 kohdan pätevyyteen siltä osin kuin sen nojalla palkkio evätään hakijalta kokonaisuudessaan, jos hakemuksen jättämiselle asetettu määräaika ylitetään, riippumatta tämän määräajan ylityksen luonteesta tai laajuudesta.

Allekirjoitukset

---

* Oikeudenkäyntikieli: hollanti.