Sen jälkeen, kun Venäjä kohdisti provosoimattoman ja perusteettoman täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Venäjän kaasuntoimituksissa EU:hun on ollut häiriöitä tahallisena yrityksenä käyttää energiaa poliittisena aseena. Venäjä on ollut jo vuosia EU:n tärkein kaasuntoimittaja. Aikaisemmin yli 40 prosenttia EU:n kaasutoimituksista tuli Venäjältä. Kaasutoimitukset ovat jatkuvasti vähentyneet helmikuusta 2022 alkaen. Putkikaasuvirrat Venäjältä olivat alle 10 prosenttia EU:n kaasuntuonnista vuoden 2023 alkupuoliskolla.

Venäjän aiheuttama toimitushäiriö vaikutti merkittävästi kaasun hintatasoon EU:ssa. Kun hinnat olivat edellisellä vuosikymmenellä vaihdelleet 5 eurosta 35 euroon megawattitunnilta ja olivat keskimäärin noin 20 euroa/MWh, kriisin ollessa pahimmillaan elokuussa 2022 kaasun hinnat nousivat yli 300 euroon/MWh ja saavuttivat tason, joka oli 1000 prosenttia korkeampi kuin unionissa aiemmin vallinneet keskimääräiset hinnat. Korkein hintataso saavutettiin yhden viikon – viiden peräkkäisen kaupankäyntipäivän – aikana 22.–26. elokuuta 2022, jolloin hinnat olivat jatkuvasti yli 250 euroa/MWh ja poikkesivat nesteytetyn maakaasun viitehinnasta yli 50 eurolla/MWh. Kriisin huipun jälkeen hinnat ovat laskeneet merkittävästi, ja ne vaihtelivat 40 eurosta/MWh 50 euroon/MWh alkusyksystä 2023. Ne ovat kuitenkin edelleen yli kaksi kertaa korkeammat kuin ennen kriisiä.

Äärimmäiset hintapiikit ovat erittäin vahingollisia Euroopan taloudelle. Kaasua käytetään laajalti monilla EU:n talouden aloilla pk-yrityksistä suurteollisuuteen, erityisesti kaasuvaltaisilla teollisuudenaloilla, kuten keramiikka-, lasi-, lannoite-, sellu-, paperi- ja kemianteollisuudessa. Lisäksi korkeiden hintojen vaikutukset leviävät sähkön hintoihin ja kiihdyttävät kokonaisinflaatiota.

Tätä taustaa vasten neuvosto hyväksyi 19. joulukuuta 2022 neuvoston asetuksen (EU) 2022/2578 kaasumarkkinoiden markkinakorjausmekanismin perustamisesta unionin kansalaisten ja talouden suojelemiseksi liian korkeilta hinnoilta.

Asetuksen soveltaminen päättyy 31. tammikuuta 2024. Tällä ehdotuksella pyritään pidentämään asetuksen (EU) 2022/2578 säännösten soveltamisaikaa yhdellä vuodella, koska unionin energiahuoltoon ja siten hintoihin kohdistuu edelleen riskejä.

Joulukuun 22. päivänä 2022 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2022/2578 perustetaan väliaikainen markkinakorjausmekanismi. Sitä sovelletaan toimeksiantoihin, jotka tehdään EU:n virtuaalisiin kauppapaikkoihin liittyvillä johdannaisilla, joiden maturiteetti on yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen, käytävää kauppaa varten.

Markkinakorjausmekanismi aktivoituu, kun markkinakorjaustapahtuma toteutuu, eli kun front-month TTF-johdannaisen selvityshinta on yli 180 euroa/MWh ja 35 euroa korkeampi kuin viitehinta (joka vastaa nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuista hintakehitystä) kolmen työpäivän ajan. Markkinakorjausmekanismi ei ole aktivoitunut tähän mennessä, sillä TTF-hinnat ovat pysyneet käynnistyskynnysten alapuolella neuvoston asetuksen (EU) 2022/2578 voimaantulon jälkeen. 

Markkinakorjaustapahtuman toteutuessa markkinakorjausmekanismia koskevassa asetuksessa asetetaan dynaaminen tarjousraja, jonka mukaan markkinoiden ylläpitäjät eivät saisi hyväksyä eivätkä markkinaosapuolet toimittaa johdannaisia koskevia toimeksiantoja, joiden hinnat ovat 35 euroa/MWh korkeammat kuin ACERin edellisenä päivänä julkaisema viitehinta. Markkinakorjausmekanismin soveltaminen keskeytetään automaattisesti 20 päivän kuluttua, jos dynaaminen tarjousraja on 180 euroa/MWh kolmen peräkkäisen päivän ajan.

Asetuksen 6 artiklan mukaan dynaamisen tarjousrajan soveltaminen voidaan keskeyttää välittömästi ja milloin tahansa, jos se aiheuttaa vakavia markkinahäiriöitä, jotka vaikuttavat toimitusvarmuuteen ja unionin sisäisiin kaasuvirtoihin tai energiajohdannaismarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

REPowerEU-suunnitelman ja sen jälkeisten aloitteiden mukaiset unionin toimet, mukaan lukien asetuksessa (EU) 2022/2578 säädetyt toimenpiteet, auttoivat EU:ta varautumaan kaasun toimitusvarmuuden heikkenemiseen. Asetuksen soveltaminen päättyy 31. tammikuuta 2024, jollei sen voimassaoloa jatketa.

Tämän ehdotuksen hyväksymispäivänä unioniin suuntautuvissa kaasutoimituksissa on kuitenkin edelleen vakavia vaikeuksia.

Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana, unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten saatavuus on vähentynyt huomattavasti kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Putkikaasun nykyisellä tuontitasolla unionin odotetaan tuovan Venäjältä noin 20 miljardia kuutiometriä putkikaasua vuonna 2023, jollei tämä epäluotettava tuonti katkea kokonaan. Tämä olisi noin 110 miljardia kuutiometriä vähemmän kuin vuonna 2021.

Maailmanlaajuiset kaasumarkkinat ovat edelleen hyvin kireät, ja niiden odotetaan pysyvän sellaisina vielä jonkin aikaa. Kuten Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on todennut 1 , nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuinen tarjonta kasvoi vain vähän vuonna 2022 (4 prosenttia) ja vuonna 2023 (3 prosenttia), mikä johtui ”vähäisistä nesteytyskapasiteetin lisäyksistä, käyttökatkoksista tärkeimmissä vientilaitoksissa ja syöttökaasun heikentyneestä saannista ikääntyviltä kentiltä kaasua saavissa LNG-nesteytyslaitoksissa”. Maailmanlaajuisesti merkittävää uutta LNG-nesteytyskapasiteettia on tarkoitus saada käyttöön (erityisesti Yhdysvalloissa ja Qatarissa) vasta vuodesta 2025 alkaen, mutta ”markkinoiden tasapaino pysyy epävakaana lähitulevaisuudessa” 2 .

Tällä tilanteella on edelleen kielteisiä vaikutuksia kaasun hintoihin, vaikka ne ovatkin paljon kesän 2022 huipputasoa alhaisemmat. Hinnat ovat edelleen korkeammat kuin ennen kriisiä, millä on väistämättömiä vaikutuksia EU:n kansalaisten ostovoimaan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn.

Markkinoiden suuri epävakaus on myös seurausta markkinoiden tiukkuudesta ja muodostaa lisäriskin EU:n taloudelle. Kesällä ja syksyllä 2023 esiintyi useita huomattavia epävakausjaksoja, joiden aikana hinnat nousivat yli 50 prosenttia muutamassa viikossa. Tämä osoittaa, että kaasumarkkinat ovat edelleen hauraat ja saattavat reagoida voimakkaasti tarjonnan ja kysynnän odottamattomiin ja äkillisiin häiriöihin, kuten tapahtui Australian LNG-käsittelylaitosten lakon, Lähi-idän kriisin ja Balticconnector-kaasuputken vuodon jälkeen.

Monet riskit voivat toteutuessaan lisätä niukkuuden pelkoa, joka voi markkinoiden tiukkuudesta johtuvan epävakauden vuoksi aiheuttaa suuria reaktioita, joilla on merkittäviä vaikutuksia hintoihin. Näitä riskejä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun kysynnän elpyminen Aasiassa, mikä vähentäisi kaasun saatavuutta maailmanmarkkinoilla 3 , äärimmäiset sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa vesivoiman varastointiin tai ydinvoiman tuotantoon 4 ja edellyttäisivät kaasuvoiman tuotannon lisäämistä, sekä muut mahdolliset kaasun toimitushäiriöt, esimerkiksi kaasun tuonnin täydellinen loppuminen Venäjältä tai kriittisen kaasuinfrastruktuurin häiriöt.

Vakavia aseellisia konflikteja on käynnissä Ukrainan lisäksi useilla EU:n energiahuollon kannalta merkityksellisillä alueilla (Azerbaidžanissa ja Lähi-idässä), mikä heikentää uhkaympäristöä.

Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, miten todennäköisiä ja merkityksellisiä kriittisen kaasuinfrastruktuurin häiriöihin liittyvät riskit ovat. Syyskuussa 2022 NordStream 1 ‑kaasuputkea vahingoitettiin tahallisesti siinä määrin, ettei siinä voida tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa siirtää kaasua. Lokakuussa 2023 tärkeää Suomen ja Viron välistä Balticconnector-putkea vahingoitettiin. Balticconnector-putken häiriön vuoksi Suomi ei pysty enää täyttämään asetuksen (EU) 2017/1938 5 artiklassa määriteltyyn infrastruktuurinormiin kuuluvaa N-1-kriteeriä. N-1-kriteerillä varmistetaan, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta niillä on suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa edelleen tekninen kapasiteetti tyydyttää kokonaiskysyntänsä päivänä, jona kysyntä on huipussaan. Balticconnector-putken häiriön seurauksena Suomi nosti 27. lokakuuta 2023 asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan mukaisen kriisitasonsa ennakkovaroitustasosta hälytystasoon, joka on viimeinen kriisitaso ennen hätätilatasoa. Tämä uusi infrastruktuurihäiriö osoittaa, miten todennäköisiä ja merkityksellisiä kriittisen kaasuinfrastruktuurin uusiin häiriöihin liittyvät riskit ovat.

Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on peräkkäisissä raporteissaan joulukuussa 2022, helmikuussa 2023, heinäkuussa 2023 ja lokakuussa 2023 johdonmukaisesti tuonut esiin EU:n kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvia jatkuvia riskejä ja varoittanut suhtautumasta huolettomasti vallitsevaan tilanteeseen huolimatta tilanteen parantumisesta kriisin huippuajoista kesällä 2022. Lokakuussa 2023 julkaistun raportin mukaan ”kaasun saannin odotetaan pysyvän tiukkana maailmanlaajuisesti vuonna 2023” ja ”keskimääräistä pienempien LNG-nesteytyskapasiteetin lisäysten odotetaan pidentävän tiukkaa saantitilannetta vuoteen 2024 saakka”. Helmikuun raportissaan IEA totesi, että ”maailmanlaajuiseen taseeseen kohdistuu poikkeuksellisen monenlaisia epävarmuustekijöitä ja ulkoisia riskitekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi putkikaasutoimitusten lakkauttaminen kokonaan Venäjältä Euroopan unioniin, Kiinan nesteytetyn maakaasun tuonnin elpyminen maan pitkäaikaisten LNG-sopimusten mukaisesti ja nesteytetyn maakaasun toimitusten mahdollinen huonompi saatavuus.” Se kehitti stressiskenaarioita, joissa Venäjän kaasutoimitukset pysäytetään, nesteytetyn maakaasun saatavuus pysyy tiukkana ja sääolojen aiheuttama kysyntä kasvaa. Niiden perusteella kaasun kysyntä EU:ssa saattaa ylittää tarjonnan 40 miljardilla kuutiometrillä. Heinäkuussa 2023 antamassaan raportissa IEA korosti, että ”riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen olemassa pohjoisen pallonpuoliskon talven 2023/24 alkaessa” ja että ”täydet varastot eivät ole tae talvikauden epävakautta ja uusien markkinajännitteiden riskiä vastaan”. 5

Lisäksi kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (Kaasu-ENTSO) julkaisi vuotuisen talvitoimitusten riittävyysnäkymän, joka sisälsi myös kesää koskevan katsauksen, asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti. Kaasu-ENTSO totesi, että vaikka yleinen toimitusvarmuustilanne EU:ssa on parantunut merkittävästi, lisätoimenpiteitä saatetaan tarvita, jos Venäjältä tulevat toimitusten katkeavat kokonaan. Lisäksi varastoja on hallittava huolellisesti talvella 2023–2024, koska varastojen täyttökauden alussa täyttöasteen on todennäköisesti oltava 46 prosenttia, jotta asetuksessa (EU) 2022/1032 asetettu 90 prosentin varastointitavoite saavutetaan.

REPowerEU-suunnitelman ja sen jälkeisten aloitteiden mukaiset unionin toimet, mukaan lukien asetuksessa (EU) 2022/2578 säädetyt toimenpiteet, auttoivat parantamaan tilannetta. Jos asiaa koskevia unionin toimenpiteitä lakattaisiin soveltamasta, vaarana olisi, että unionin saavuttama vakaa mutta hauras tilanne muuttuisi, mikä voisi heikentää EU:n kykyä selviytyä epäsuotuisista tapahtumista.

Kun otetaan huomioon nämä kaasun toimitusvarmuuteen ja energian hintoihin EU:ssa liittyvät vakavat ja jatkuvat vaikeudet ja riskit ja jotta nykyistä haurasta tasapainoa ei muutettaisi, asetuksen (EU) 2022/2578 voimassaoloa on jatkettava kiireellisesti. Näin ollen tällä ehdotuksella pyritään pidentämään asetuksen (EU) 2022/2578 soveltamisaikaa yhdellä vuodella.

Asetuksen (EU) 2022/2578 eri säännökset, joiden voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään jatkamaan, ovat tarpeen, jotta voidaan puuttua edellä mainittuihin kaasun toimitusvarmuuteen ja energian hintoihin EU:ssa liittyviin vakaviin ja jatkuviin vaikeuksiin ja riskeihin.

ACER ja ESMA tekivät maaliskuussa 2023 arvioinnin markkinakorjausmekanismin vaikutuksista sen voimaantulon jälkeen ja totesivat, ettei markkinakorjausmekanismia oltu aktivoitu eikä energiamarkkinoihin (ja energiaan liittyviin rahoitusmarkkinoihin) ollut siihen mennessä kohdistunut kielteisiä vaikutuksia. Komissio laajensi analyysia arvioidakseen markkinakehitystä viime kuukausina ja totesi, ettei markkinakorjausmekanismia ole aktivoitu koskaan, eikä havainnut mitään kielteisiä vaikutuksia markkinakorjausmekanismia koskevan asetuksen voimaantulon jälkeen.

Markkinakorjausmekanismi estää hintoja nousemasta kaasujohdannaismarkkinoilla liian korkealle tasolle kansainvälisiin hintoihin verrattuna ja rajoittaa siten korkeiden hintojen kielteisiä vaikutuksia EU:n kansalaisten ostovoimaan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn.

Euroopan komissio antoi 23. maaliskuuta 2022 tiedonannon ”Toimitusvarmuus ja kohtuulliset energian hinnat: Vaihtoehtoja kiireellisiksi toimenpiteiksi ja valmistautuminen ensi talveen” (COM(2022) 138 final), jossa esitettiin tavoite varmistaa kaasutoimitukset kohtuullisin kustannuksin seuraavana talvena ja sen jälkeen. Tiedonannossa todettiin, että kaasun hintojen rajoittaminen tai mukauttaminen sääntelykeinoin ovat vaihtoehtoja, joita voidaan harkita energian hintojen jyrkän nousun lieventämiseksi. Kriisin kärjistyessä Euroopan komissio antoi lokakuussa 2022 tiedonannon, jossa se vahvisti, että energian korkeisiin hintoihin on puututtava kohdennetuin ja koordinoiduin toimenpitein. Tiedonannossaan komissio ehdotti, että otetaan tarvittaessa käyttöön mekanismi, jolla rajoitetaan hintoja Euroopan tärkeimmän kaasupörssin, TTF:n, kautta. Asetuksella (EU) 2022/2578 pannaan täytäntöön komission tiedonannoissaan esittämä ehdotus.

Markkinakorjausmekanismi ja tämä ehdotus sen voimassaolon jatkamisesta eivät vaaranna toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi 25. lokakuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 tavoitteita ja periaatteita. Asetuksella (EU) 2022/2578 varmistetaan, että markkinakorjausmekanismi ei alueellisessa tai unionin tason hätätilanteessa tarpeettomasti rajoita kaasuvirtoja sisämarkkinoilla, mikä vaarantaisi unionin kaasun toimitusvarmuuden.

Asetus (EU) 2022/2578 ja tämä ehdotus sen voimassaolon jatkamisesta ovat osa neuvoston viime kuukausina hyväksymää toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään puuttumaan nykyiseen energiakriisiin. Asetus (EU) 2022/2578 liittyy etenkin läheisesti neuvoston asetukseen (EU) 2022/1369 ja on johdonmukainen sen tavoitteiden kanssa. Siinä varmistetaan erityisesti, että komissio voi keskeyttää markkinakorjausmekanismin soveltamisen, jos se vaikuttaa kielteisesti edistymiseen neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 3 artiklan mukaisen kaasun säästötavoitteen saavuttamisessa tai jos se johtaa kaasun kokonaiskulutuksen kasvuun jäsenvaltioilta neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 8 artiklan mukaisesti saatujen kaasunkulutusta ja kysynnän vähentämistä koskevien tietojen perusteella.

Säännöllinen ja tehokas seuranta ja raportointi ovat olennaisen tärkeitä arvioitaessa jäsenvaltioiden edistymistä vapaaehtoisten ja pakollisten kysynnänvähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanossa. Tätä varten jäsenvaltioiden on neuvoston asetuksessa (EU) 2022/1369 säädettyjen seuranta- ja raportointitoimenpiteiden lisäksi ilmoitettava komissiolle viimeistään kahden viikon kuluttua markkinakorjaustapahtumasta, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet kaasun ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi markkinakorjaustapahtuman johdosta, ellei komissio ole tehnyt keskeyttämispäätöstä. Kysynnän vähentäminen kaikkialla unionissa on ilmaus perussopimukseen kirjatusta yhteisvastuun periaatteesta.

Asetuksella (EU) 2022/2578 täydennetään myös asetuksen (EU) 2022/2576 III luvun 1 jaksossa vahvistettuja tavoitteita, jotka koskevat päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin käyttöönottoa markkinoiden lyhyen aikavälin volatiliteettiin puuttumiseksi. Päivänsisäinen volatiliteetin hallintamekanismi on väline, jolla rajoitetaan hintojen äärimmäisiä muutoksia yhden päivän sisällä. Se ei riitä ratkaisemaan kesällä 2022 esiintyneen kaltaisia liian korkeita hintoja koskevia ongelmia.

Asetus (EU) 2022/2578 ja tämä ehdotus ovat lisäksi yhdenmukaisia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa ja erityisesti sen kanssa, että varmistetaan varma ja kohtuuhintainen EU:n energiahuolto tarjoamalla mekanismi, jolla lievennetään erittäin korkeiden kaasun hintojen vaikutuksia EU:n kuluttajiin ja sen jäsenvaltioihin. Mekanismi on samalla suunniteltu siten, että se ei alenna rakenteellisesti hintoja, mikä voisi lisätä kaasun kulutusta, jos alennus siirretään loppukuluttajille.

Asetus (EU) 2022/2578 ja tämä ehdotus sen voimassaolon jatkamisesta ovat yhteensopivia unionin muiden politiikkojen kanssa, erityisesti sisämarkkinapolitiikkaa koskevien sääntöjen kanssa, myös kilpailusääntöjen osalta. Asetuksella (EU) 2022/2578 ei puututa tarpeettomasti kilpailuoikeuden periaatteisiin. Markkinakorjausmekanismi on erityisesti suunniteltu siten, että toimenpiteet rajoitetaan tilanteisiin, joissa hinnat ovat liian korkeita ja joissa TTF-indeksi ei enää tarjoa hinnoista riittävää kuvaa, joka kuvastaisi tarkasti Euroopan markkinoiden dynamiikkaa.

Tämän säädöksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohta. Kyseisen säännöksen soveltamisedellytyksissä edellytetään, että toimenpide on taloudellisen tilanteen kannalta aiheellinen erityisesti, jos ”ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa”. Toimenpiteet on toteutettava ”yhteisvastuun hengessä”, ja oikeuskäytännön mukaan niiden on oltava väliaikaisia ja oikeasuhteisia.

Nykyinen kaasutoimitusten jatkuva puute yhdessä maailman kaasumarkkinoiden herkästä tasapainosta johtuvan hintojen epävakauden kanssa merkitsee SEUT-sopimuksen 122 artiklassa tarkoitettua suurta vaikeutta energiatuotteen saatavuudessa. Kuten edellä 1 jaksossa (Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet) korostetaan, kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuu edelleen vakavia vaikeuksia ja riskejä.

Jos asetuksessa (EU) 2022/2578 säädettyjä toimenpiteitä lakattaisiin soveltamasta, jäsenvaltioilla ei enää olisi välinettä puuttua suoraan tällaisten vaikeuksien ja riskien aiheuttamiin liian korkeisiin hintapiikkeihin.

Kuten 1 kohdassa (”Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet”) selitetään, asetuksen säännökset ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia, jotta voidaan puuttua hintaan liittyviin vakaviin vaikeuksiin ja mahdollisiin riskeihin, joita EU:n kaasujärjestelmän nykyinen hauraus tasapaino saattaa aiheuttaa.

Jotta vältetään hajanaiset toimet, jotka voisivat jakaa EU:n yhdentyneitä kaasumarkkinoita, tarvitaan yhteisvastuun hengessä toteutettavia yhteisiä toimia. Markkinakorjausmekanismi vahvistaa unionin yhteisvastuuta, sillä sen avulla vältetään kohtuuttoman korkeat kaasun hinnat, jotka ovat monissa jäsenvaltioissa kestämättömiä jopa lyhyinä aikoina. Markkinakorjausmekanismi voi auttaa varmistamaan, että kaikkien jäsenvaltioiden kaasuntoimitusyritykset voivat ostaa kaasua kohtuullisin hinnoin yhteisvastuun hengessä.

Lisäksi yhteiset suojatoimet, joita saatetaan tarvita enemmän jäsenvaltioissa, joilla ei ole toimitusvaihtoehtoja, kuin jäsenvaltioissa, joilla on enemmän tällaisia vaihtoehtoja, varmistavat energiayhteisvastuuta ilmentävän koordinoidun lähestymistavan.

Näin ollen on aiheellista perustaa ehdotettu säädös SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan.

Asetuksen säännökset ja niiden voimassaolon ehdotettu jatkaminen ovat täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisia.

Kaasu- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyneen luonteen vuoksi unionin tason toimet ovat tehokkain tapa puuttua unionin laajuisten hintapiikkien ongelmaan.

Asetuksen säännökset ja niiden voimassaolon ehdotettu jatkaminen ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Toimenpide on oikeassa suhteessa määriteltyjen ongelmien laajuuteen ja luonteeseen sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tarjousrajat ovat markkinoilla yleinen keino, jolla puututaan hinnanmuodostusmekanismeihin liittyviin ongelmiin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia kuluttajille. Tällaista mekanismia käytetään esimerkiksi EU:n sähkömarkkinoilla (ks. esim. asetuksen (EU) 2019/943 10 artikla), samoin kuin unionin ulkopuolisilla markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa.

Mekanismilla ei myöskään ole tarkoitus puuttua kysynnän ja tarjonnan normaaliin vuorovaikutukseen eikä rajoittaa tavanomaista hinnanmuodostusta. Sitä voidaan soveltaa vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa TTF-hintojen nousu ei liity kansainvälisten hintojen kehitykseen, mikä kyseenalaistaa väliaikaisesti TTF-hintojen soveltuvuuden viitehinnaksi. Markkinakorjausmekanismi otetaan käyttöön vain poikkeuksellisissa olosuhteissa tiukasti rajoitetuksi ajaksi.

Tarjousraja poistetaan välittömästi käytöstä, kun nämä poikkeukselliset olosuhteet lakkaavat olemasta voimassa. Markkinakorjausmekanismiin liittyy myös kattava joukko suojatoimia, jotka mahdollistavat mekanismin soveltamisen keskeyttämisen, jos ilmenee tahattomia markkinahäiriöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti toimitusvarmuuteen ja EU:n sisäisiin virtoihin sekä johdannaismarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

Sen vuoksi markkinakorjausmekanismi ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitellun toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamiseksi, ja se on oikeasuhteinen poikkeuksellisen korkeiden kaasun hintojen vaikutusten lieventämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Voimassaoloa on tarpeen jatkaa yhdellä vuodella, koska energian saantiin liittyy edelleen vakavia vaikeuksia ja niistä aiheutuu hintoihin ja toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä, joiden odotetaan jatkuvan ainakin koko vuoden 2024 ajan, sillä markkinaolosuhteissa odotetaan tapahtuvan rakenteellisempia muutoksia vasta vuoden 2025 aikana. 

Kun otetaan huomioon energiakriisin mittakaava ja sen sosiaalisten, taloudellisten ja rahoituksellisten vaikutusten laajuus, säännökset, joiden voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään jatkamaan, sisältyvät asetukseen, joka on soveltamisalaltaan yleinen ja jota sovelletaan suoraan ja välittömästi. Myös näiden säännösten soveltamisaikaa olisi sen vuoksi pidennettävä asetuksella.

Asetuksen voimassaolon jatkamista koskeva ehdotus on pitänyt valmistella kiireellisesti, jotta neuvosto voi hyväksyä sen nopeasti. Tämän vuoksi sidosryhmien kuulemista ei voitu toteuttaa.

Komission yksiköt arvioivat kuitenkin, oliko markkinakorjausmekanismin voimaantulon jälkeen ilmennyt kielteisiä vaikutuksia.

Asetuksen (EU) 2022/2578 8 artiklan vaatimusten mukaisesti ACER 6 ja ESMA 7 analysoivat 1. maaliskuu 2023 julkaistuissa vaikutustenarviointiraporteissaan joukkoa indikaattoreita arvioidakseen, mitä vaikutuksia markkinakorjausmekanismilla on ollut sen voimaantulo jälkeen. Indikaattorit kattavat useita aloja toimitusvarmuudesta ja EU:n sisäisistä kaasuvirroista rahoitusmarkkinoiden vakauteen. ACER ja ESMA totesivat, että markkinakorjausmekanismia ei oltu aktivoitu eikä kielteisiä vaikutuksia ollut ilmennyt ennen niiden raporttien julkaisemista.

Komissio laajensi analyysia ACERin ja ESMAn maaliskuussa julkaistuissa raporteissa esittämien indikaattoreiden pohjalta arvioidakseen markkinakehitystä viime kuukausina. Markkinakorjausmekanismia ei ole koskaan aktivoitu eikä kielteisiä vaikutuksia ole havaittu mekanismin voimaantulon jälkeen.

Komission arvioinnin tulokset esiteltiin jäsenvaltioiden edustajille neuvoston energiatyöryhmässä 5. lokakuuta 2023.

Markkinakorjausmekanismi on väliaikainen, ja se otetaan käyttöön vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Nämä edellytykset puolestaan kuvastavat tilannetta, joka on haitallinen unionin taloudelle ja sen energiavarmuudelle ja johon olisi sen vuoksi puututtava. Markkinakorjausmekanismiin sisältyy myös vankkoja suojatoimia, joilla estetään perusoikeuksiin liittyvien ongelmien syntyminen. Siihen sisältyy käytöstäpoistomekanismi, joka keskeyttää sen käytön, jos maakaasumarkkinoiden tilanne ei enää oikeuta sitä. Vaikka markkinakorjausmekanismin käyttöönoton oikeuttavat edellytykset säilyisivät, asetuksessa säädetään mahdollisuudesta keskeyttää mekanismin soveltaminen tahattomien markkinahäiriöiden ilmetessä. Komission on tehtävä tällainen keskeyttämispäätös, jos ilmenee tahattomia markkinahäiriöitä. Markkinakorjausmekanismi on siten oikeasuhteinen ja asianmukaisesti perusteltu, koska se ei vaikuta perusoikeuksiin, kuten elinkeinovapauteen, enemmän kuin on tarpeen, kun otetaan huomioon vaikutus, joka toimimatta jättämisellä olisi unionin talouteen ja sen energiavarmuuteen.

Tämän ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon koskee Euroopan komission energian pääosaston henkilöresursseja. Tämä ennennäkemätön mekanismi sisältää tehtäviä, kuten hyödykemarkkinoiden toiminnan ja niistä toimitusvarmuuteen aiheutuvien vaikutusten seuranta, jotka eivät yleensä kuulu komission tehtäviin. Näihin tehtäviin liittyvän vastuun tason vuoksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa riittävä tuki komission yksiköiltä antamalla energian pääosastolle vahvempi rooli erityisesti rahoituksen ja markkinoiden seurannassa ja arvioinnissa (6 kokoaikaista työntekijää). ACERin antama tuki markkinakorjausmekanismin seurannassa, käyttöönotossa ja soveltamisen keskeyttämisessä on ratkaisevan tärkeää mekanismin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon koskee näin ollen myös ACERin henkilöresursseja ja muita hallintomenoja (6 kokoaikaista työntekijää).

Ehdotetut muutokset ovat kohdennettuja ja soveltamisalaltaan rajoitettuja. Niiden tarkoituksena on jatkaa asetuksen (EU) 2022/2578 säännösten soveltamisaikaa yhdellä vuodella.

Asetuksen 12 artiklassa säädettyä asetuksen soveltamisaikaa ehdotetaan muutettavaksi ja pidennettäväksi 31 päivään tammikuuta 2025.