Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tehokkaat ja koordinoidut EU:n toimet veropetosten, veronkierron, rahanpesun ja veroparatiisien torjumiseksi”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 429/02)

Esittelijä:

Javier DOZ ORRIT

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	20.7.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2020
Täysistunnon numero	554
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	216/2/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Veropetosten, veronkierron ja rahanpesun sekä verojen välttelyn merkitys Euroopan valtioiden julkiselle taloudelle on edelleen erittäin mittava huolimatta EU:n ja monien valtioiden ponnisteluista, tärkeiden unionin direktiivien (direktiivi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen eli rahanpesunvastainen direktiivi; veronkierron vastainen direktiivi eli ATA-direktiivi (1)) voimaantulosta sekä veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevasta OECD:n BEPS-ohjelmasta.

1.2

ETSK ehdottaa eurooppalaisen sopimuksen luomista veropetosten, veronkierron ja verojen välttelyn sekä rahanpesun torjumiseksi tehokkaasti. ETSK kehottaa Euroopan komissiota esittämään poliittisen aloitteen, jossa tähän tavoitteeseen pyritään yhdessä kansallisten hallitusten ja muiden EU:n toimielinten kanssa ja jossa edistetään tarvittavaa yhteisymmärrystä ja huolehditaan kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön olisi oltava sopimuksen tärkein pilari.

1.3

ETSK pyytää EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit voimassa olevan unionin lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja sitoutumaan siihen, että ryhdytään kaikkiin tarvittaviin uusiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin verorikosten ja verotukseen liittyvien väärinkäytösten, rahanpesun ja veroparatiisitoiminnan torjumiseksi tehokkaasti. Tämä edellyttää kunkin toimenpiteen täytäntöönpanon tulosten jatkuvaa arviointia.

1.4

ETSK pitää jäsenvaltioiden sitoutumista olennaisen tärkeänä, jotta päästään eroon epäoikeudenmukaisesta ja haitallisesta verokilpailusta. Tässä yhteydessä komitea toistaa lausunnossaan ”Verotus – määräenemmistöpäätökset” (2) toteamansa tarpeen käydä keskustelua siirtymisestä veroasioissa asteittain yksimielisistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin.

1.5

Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on perustavan tärkeää, jotta kansalaiset tulisivat tietoisiksi tarpeesta torjua verorikoksia ja väärinkäytöksiä ja edistää oikeudenmukaista verotusta. Kansalaisyhteiskunnan yhteistyö tukee sopimuksen aikaansaamista ja täytäntöönpanoa. Työnantajien ja työnantajajärjestöjen osallistuminen on erittäin tärkeää sopimuksen onnistumisen kannalta. On varmistettava, etteivät hyväksyttävät lainsäädäntötoimenpiteet vaikuta kohtuuttomasti niihin yrityksiin, jotka noudattavat verovelvoitteitaan, ja aseta niille liiallista hallinnollista rasitetta. Tehokkaat ja pikaiset verorikosten ja väärinkäytösten vastaiset toimet tuottavat lisää julkisia varoja, joita tarvitaan pandemian jälkeisten elpymissuunnitelmien rahoittamiseen, talouden vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rakentamiseen.

1.6

Talouden digitalisaatio asettaa veroviranomaisille uusia haasteita, sillä se mahdollistaa uusia aggressiivisen verosuunnittelun tai verorikosten ja väärinkäytösten muotoja. Talouden digitalisaatio luo kuitenkin tehokkaamman hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon ansiosta myös uusia mahdollisuuksia, joiden avulla veroviranomaiset voivat torjua näitä käytäntöjä.

1.7

Tällaisten rikosten ja väärinkäytösten torjunnan tuloksellisuuden parantaminen edellyttää poliittisen ja hallinnollisen yhteistyön sekä poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön tiivistämistä sekä suoraan jäsenvaltioiden välillä että niiden ja EU:n välillä, vahvempaa oikeusperustaa tälle yhteistyölle ja riittävien taloudellisten ja henkilöstöresurssien osoittamista rahanpesun selvittelykeskuksille, veroviranomaisille, eurooppalaisille valvontarakenteille ja muille ilmiön torjuntaan osallistuville sidosryhmille.

1.8

Toiminnan tehostamiseksi on tarpeen luoda yhteinen näkemys näistä rikoksista ja väärinkäytöksistä, niiden välisistä kytköksistä ja yhteydestä talousrikollisuuteen ja poliittiseen korruptioon sekä veroparatiisien väistämättömästä roolista niiden helpottamisessa ja salaamisessa. Veroparatiisien rikollisen toiminnan kitkemisen tulisi olla EU:n ensisijainen tavoite.

1.9

Vaikka tällainen politiikka on tarpeellista kaikissa olosuhteissa, ETSK katsoo, että covid-19-pandemian aiheuttamassa tilanteessa siitä on ehdottomasti tehtävä poliittinen ja eettinen prioriteetti unionille, jäsenvaltioiden hallituksille ja Euroopan kansalaisyhteiskunnalle. Kun pandemian terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten seurausten hoitamiseen tarvitaan niin paljon julkisia varoja, ei ole mitenkään hyväksyttävissä, että niistä merkittävä määrä ohjautuu laittomasti vain harvojen yksityiseksi hyödyksi. Tästä kärsii suoraan valtaosa verovelvoitteensa täyttävistä työntekijöistä, yrittäjistä, itsenäisistä ammatinharjoittajista, julkisista palveluista riippuvaisista henkilöistä ja eläkeläisistä.

1.10

ETSK kannattaa Euroopan komission 7. toukokuuta 2020 antamaa uutta toimintasuunnitelmaa (3) rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa varten. Komitea katsoo, että se olisi pantava pikaisesti täytäntöön. ETSK kannattaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan nykyisen sääntelykehyksen tuloksellisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ehdotettuja toimenpiteitä, yhden yhteisen EU:n säännöstön luomista, eurooppalaisen valvontaelimen perustamista ja muita suunnitelman pilareita. EU:n ja jäsenvaltioiden on esiinnyttävä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisessa OECD:n toimintaryhmässä (FATF), G20-ryhmässä ja YK:ssa. ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan käyttöön otettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon EU:n tietosuojalainsäädäntö ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä varmistettava, että niistä jäsenvaltioille ja ilmoitusvelvollisille aiheutuvat taloudelliset ja hallinnolliset lisärasitteet ovat mahdollisimman vähäisiä.

1.11

ETSK pyytää Euroopan komissiota arvioimaan nykyistä luetteloa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista ja tarkastelemaan mahdollisuutta asettaa lisäkriteerejä, joiden avulla varmistetaan, että luetteloon on sisällytetty kaikki veroparatiisit. Lisäksi komitea pyytää ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta yritykset ja yksityishenkilöt eivät pystyisi tekemään perusteettomia transaktioita rahoituslaitosten kanssa.

1.12

ETSK suhtautuu myönteisesti verotusta koskevien indikaattorien sisällyttämiseen EU-ohjausjaksoon sekä kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tähän liittyviä maakohtaisia suosituksia ja Euroopan komissiota sisällyttämään ohjausjaksoon myös verojärjestelmien tehokkuuden, tasapuolisuuden, riittävyyden ja moitteettoman toiminnan arviointimenettelyn.

1.13

ETSK vaatii, että taide-esineet ja muu arvo-omaisuus, erityisesti vapaasatamissa ja tullivarastoissa oleva omaisuus, sisällytetään EU:n direktiivien piiriin ja että poistetaan asteittain tietyissä jäsenvaltioissa käyttöönotetut investointien vastineeksi myönnettävät kansalaisuus- tai oleskeluoikeusjärjestelyt ja lopetetaan haltijaosakkeiden läpinäkymättömyys.

1.14

ETSK katsoo, että viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin säännöksiä, jotka koskevat keskitettyä ja avointa yhtiöiden ja trustien todellisten omistajien ja edunsaajien rekisteriä, olisi sovellettava myös veronkiertoon. Samalla komitea vaatii, että otetaan käyttöön asianmukaiset menettelyt, joilla helpotetaan rekisteröintivaatimusten noudattamista pk-yrityksissä.

1.15

ETSK kannattaa kokonaisvaltaista ratkaisua OECD:n puitteissa sellaisten yritysten verotukseen, joilla on merkittävä digitaalinen läsnäolo, mutta jos sopimukseen ei päästä vuoden 2020 loppuun mennessä, EU:n olisi esitettävä uudelleen suurten digitaaliyritysten verotusta koskeva aloitteensa.

1.16

Veronkierron vastaista ATA-direktiiviä olisi muutettava niin, että siihen sisällytetään säännöksiä verokohtelusta alhaisen verotuksen lainkäyttöalueiden yhteydessä sekä sellaisten osinkojen tai pääomavoittojen kotiuttamisesta, joita ei ole verotettu ulkomailla.

1.17

Kansallisille rahanpesun selvittelykeskuksille on annettava taloudellista ja teknistä tukea, ja on edistettävä tiivistä yhteistyötä niiden välillä ja veroviranomaisten välillä sekä kansallisten poliisivoimien ja Europolin välillä vero- ja talousrikoksista syytteeseen asettamisessa.

1.18

ETSK pyytää komissiota tekemään tutkimuksen postilaatikkoyhtiöiden roolista veropetoksissa, veronkierrossa, verojen välttelyssä ja rahanpesussa ja muuttamaan tutkimuksen tulosten perusteella veronkierron vastaista direktiiviä, vakavaraisuusdirektiiviä ja rahanpesunvastaista direktiiviä, jotta voidaan estää rikosten tekeminen ja väärinkäytösten helpottaminen direktiivien kautta.

1.19

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan yritysvoittojen tosiasiallista vähimmäisverotusta ja sen täytäntöönpanomahdollisuutta.

1.20

ETSK ehdottaa, että EU:n kauppa- ja taloussopimuksiin sisällytetään WTO:n periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti luku, jossa on lausekkeet verorikoksen, rahanpesun ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisesta sekä veroviranomaisten välisestä yhteistyöstä.

2.   Taustaa

2.1

Veropetosten, veronkierron, verojen välttelyn ja rahanpesun makrotaloudellinen merkitys Euroopassa ja koko maailmassa on huomattavan suuri. Sen rajat ylittävä ulottuvuus on ilmeinen. Veroparatiiseilla on tässä keskeinen rooli: ne ottavat vastaan ja ohjaavat eteenpäin suuryritysten pääomia ja yksityishenkilöiden omaisuutta, joista on jätetty veronkierron tai verojen välttelyn keinoin verot maksamatta, sekä poliittisesta ja taloudellisesta korruptiosta ja talousrikollisuutta harjoittavista järjestöistä peräisin olevia varoja.

2.2

Veroparatiisille ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mutta kaikissa niissä verotus on olematonta tai hyvin pientä ja asiakkaita ja rahavirtoja koskeva läpinäkymättömyys säännönmukaista. Niiden yksilöimiseksi laaditaan luetteloja, joissa yhteistyöhaluttomuuden perusteeksi katsotaan kieltäytyminen toimittamasta tietoja veroviranomaisille ja tekemästä yhteistyötä oikeuslaitoksen kanssa. Tunnustettuja luetteloita ovat OECD:n luettelo (4) ja kaksi EU:n luetteloa, joista toinen koskee rahanpesua ja terrorismin rahoitusta ja toinen veronkiertoa ja veropetoksia (5). IMF:n F&D-julkaisussa arvioidaan, että offshore-rahoituskeskuksissa oleva yksityinen varallisuus on 7–8,7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (6) (8–10 % maailman BKT:sta).

2.3

IMF:n mukaan veronkierrosta aiheutuu hallituksille noin 3 biljoonan Yhdysvaltain dollarin kustannukset joka vuosi. (7) Euroopan parlamentti on laskenut, että EU:ssa summa on 825 miljardia euroa (8) ja että arvonlisäveroa jää vuosittain kantamatta suurelta osin petosten vuoksi noin 147 miljardia euroa, mistä 50 miljardia euroa johtuu rajat ylittävistä karusellipetoksista (9).

2.4

Veronkierto ei aina merkitse lain kirjaimen mutta kylläkin sen hengen rikkomista. Veroparatiisit saavat vuosittain noin 600 miljardia Yhdysvaltain dollaria yhtiöverojen kierrosta. (10) EU:n menetys on vuosittain noin 160–190 miljardia euroa. (11) Veronkierto kuuden jäsenvaltion kautta aiheuttaa 42,8 miljardin euron verotulojen menetykset muille 22 jäsenvaltiolle. (12) IMF:n F&D-julkaisun mukaan 40 prosenttia maailman suorista ulkomaisista sijoituksista eli noin 15 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria kohdistuu pöytälaatikkoyrityksiin (joilla ei ole taloudellista toimintaa), jotka usein ovat holdingyhtiöitä, joiden alaisuudessa tytäryhtiöt toimivat. Niistä suurin osa on sijoittautunut viiteen Euroopan valtioon (13).

2.5

YK:n mukaan rahanpesun osuus maailman BKT:sta on 2–5 prosenttia. (14) Viimeaikaiset tapaukset, kuten Danske Bankin tapaus (alustavan arvion mukaan noin 200 miljardia euroa) (15) tai Swedbankin tapaus (37 miljardia euroa) (16) osoittavat rahanpesun torjunnan heikkoudet, joita on edelleen direktiiveistä ja valvontaviranomaisten työstä huolimatta.

2.6

Finanssialan lisäksi rahanpesuun on muitakin kanavia: taide-, timantti- ja jalometallimarkkinat, vapaasatamat, tullivarastot ja erityistalousalueet jne. Nopeat teknologiset muutokset avaavat uusia keinoja virtuaalivarojen ja lohkoketjujen muodossa. Sama pätee veronkierron ja verojen välttelyn keinoihin: niitä ovat osingonpesu ja kuponginpesu Cum Ex -kauppojen kautta (55,2 miljardia euroa), aggressiivinen verosuunnittelu, valtioiden ja monikansallisten yritysten salaiset sopimukset verovelvoitteiden merkittävistä alennuksista sekä järjestelyt kansalaisuuden tai oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaisille investointien vastineeksi. Verkkokauppa, alustatalous ja digitaalitalous yleensä tuovat uusia riskejä verorikosten ja veronkierron helpottumisesta mutta myös uusia jäljitys- ja valvontamahdollisuuksia.

2.7

Junckerin komissio toteutti mittavia toimia verorikosten ja veronkierron torjumiseksi: 27 lainsäädäntöaloitetta ja kaiken kaikkiaan 57 aloitetta. Rahanpesua ja terrorismin rahoitusta torjutaan erityisesti kahdella direktiivillä eli neljännellä ja viidennellä rahanpesunvastaisella direktiivillä (vuosilta 2015 ja 2018). Viimeksi mainittu saatettiin lopullisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä tammikuussa 2020, ja se tuo parannuksia toimijoiden tunnistamiseen sekä tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön rahanpesun selvittelykeskusten välillä. Lisäksi sillä laajennetaan ilmoitusvelvollisten joukkoa ja ryhdytään valvomaan virtuaalivaluuttoja. Käytännön tulokset eivät ole tyydyttäviä: puutteita ja vajavaisuuksia on edelleen, vaikka komissio onkin erittäin aktiivinen toimivaltansa rajoissa (arviointi vuodelta 2019) (17). Euroopan tilintarkastustuomio aloitti hiljattain tarkastuksen rahanpesun torjunnan tehokkuudesta pankkialalla (18), ja komissio on nostanut Euroopan unionin tuomioistuimessa kanteet kolmea jäsenvaltiota vastaan neljännen rahanpesunvastaisen direktiivin täytäntöönpanon puutteiden vuoksi (19).

2.8

Euroopan komissio esitti 7. toukokuuta 2020 toimintasuunnitelman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa varten (20) ja antoi delegoidun asetuksen (21), johon sisältyy luettelo niistä maista ja lainkäyttöalueista, jotka eivät tee yhteistyötä tällä alalla. Toimintasuunnitelman perustana on arvio voimassa olevan sääntelykehyksen soveltamisessa ilmenevistä eroista ja ”vakavista puutteista sääntöjen noudattamisessa” sekä pyrkimys siihen, että ”laittomaan rahaan olisi Euroopan unionissa sovellettava nollatoleranssia”. Suunnitelmassa on kuusi pilaria: — Varmistetaan nykyisen sääntelykehyksen tuloksellinen täytäntöönpano alkaen siitä, että rahanpesudirektiivit saatetaan kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä. — Luodaan yksi yhteinen säännöstö antamalla muutettu direktiivi ja asetus. — Laaditaan menettelyjä ja perustetaan EU:n tason valvontaelin antamalla lainsäädäntöehdotus. — Perustetaan rahanpesun selvittelykeskuksia varten tarkoitettu koordinointi- ja tukimekanismi ja liitetään yhteen keskitetyt kansalliset pankkitilirekisterit. — Sovelletaan rikosoikeudellisia säännöksiä ja tehostetaan tietojenvaihtoa. — Vahvistetaan EU:n sääntelykehyksen kansainvälistä ulottuvuutta. Näiden pilareiden toteuttamiseksi esitetään neljä lainsäädäntöehdotusta vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

2.9

Toinen merkittävä Euroopan komission toimintakohde on ollut veronkierto, johon ovat liittyneet aloitteet digitaalitalouden verotuksesta ja yhteisestä yhteisöveropohjasta. Komission strategialla on pyritty ”tosiasialliseen verotukseen” eli siihen, että monikansalliset yhtiöt maksavat niille kuuluvan osuuden sinne, missä ne tuottavat arvoa, OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman mukaisesti eli erityisesti rajoittamalla yhtiöveropohjan rapautumista korkovähennysten, rojaltien ja muiden taloudellisten etuuksien kautta. Tärkein säädös tällä alalla on ollut ATA-direktiivi (vuodelta 2016), jota muutettiin vuonna 2017 lisäämällä siihen verokohtelun eroavaisuudet (toinen ATA-direktiivi) (22). Sen tuloksia ei voida vielä arvioida. Lisäksi on annettu lainsäädäntöä, jolla helpotetaan kaksinkertaisesta verotuksesta johtuvien ristiriitojen ratkaisemista (23). Vuonna 2018 annettiin uusi asetus EU:hun tuotavan ja sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta (24).

2.10

Komissio on ottanut veronkierron huomioon lainsäädäntöaloitteissaan, jotka koskevat digitaalitalouden verotusta ja yhteistä yhteisöveropohjaa. Vuonna 2018 se ehdotti kahta direktiiviä: merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotuksesta ja suurten digitaaliyritysten tuloverosta. Vuonna 2016 se ehdotti kahta muuta direktiiviä yhteisöveropohjasta, joka olisi yhteinen – CCTB – ja yhdistetty – CCCTB. Viimeksi mainittu on erittäin tärkeä veronkierron torjunnassa. Samanaikaiset keskustelut OECD:ssä ja eräiden jäsenvaltioiden vastustus ovat viivästyttäneet näiden direktiivien hyväksymistä. Tässä tilanteessa Euroopan komissio antoi tiedonannon (2019), jossa ehdotetaan keskustelun käynnistämistä siitä, että verotusta koskevat päätökset tehtäisiin määräenemmistöllä.

2.11

Jäsenvaltioiden veroviranomaisten ja muiden laitosten välinen yhteistyö verotustietojen automaattisen vaihdon (25) avulla sekä avoimuus ovat perustavan tärkeitä. Hallinnollisesta yhteistyöstä on annettu peräti kuusi direktiiviä. Ensimmäisen (2011/16/EU (26)) ja viimeisimmän ((UE) 2018/822 (27)) välillä on laajennettu ilmoitusvelvollisuutta, joka koskee tilien, rahoitusvarojen ja liiketoimien sekä kaikkien tuotteiden, mukaan lukien vakuutukset ja osingot, tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia. Maakohtaisissa vaatimuksissa, jotka koskevat automaattista tietojenvaihtoa verosopimuksista ja suurten yritysten tilinpäätösraportoinnista, on edistytty (maakohtainen raportointi (28)). Rahoitus- ja muiden tietojen käytöstä rikoksiin liittyvissä syytetoimissa säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1153 (29).

2.12

Junckerin komissio puuttui joidenkin jäsenvaltioiden monikansallisten yritysten kanssa tekemiin salaisiin sopimuksiin, joiden nojalla nämä eivät juurikaan maksa veroja kyseisissä valtioissa. Se onnistui myös sisällyttämään verotusta koskevia indikaattoreita eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Uusimmissa maakohtaisissa suosituksissa todetaan, että lainsäädännön täytäntöönpano ei kaikissa maissa ole tyydyttävää aggressiivisen verosuunnittelun tai tosiasiallisten omistajien tai edunsaajien tunnistamisen näkökulmasta. Jäsenvaltioiden välisessä yhteistyössä on paljon parantamisen varaa. Vaikka edistystä on tapahtunut jonkin verran, petosten, rahanpesun ja veronkierron taso ei ole yleisesti laskenut, vaan se on tietyissä tapauksissa noussut, kuten pöytälaatikkoyrityksiin kohdistuvien pääomavirtojen osalta.

2.13

ETSK on antanut viimeisten viiden vuoden aikana 25 lausuntoa näistä aiheista. ETSK on yleensä kannattanut komission ehdottamia toimenpiteitä. Joissakin tapauksissa se on esittänyt lisävaatimuksia Euroopan parlamentin kannan mukaisesti.

3.   Yleisiä huomioita ja suosituksia

3.1

Koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin, joka on vakavin sitten toisen maailmansodan päättymisen, on oltava tärkeimmällä sijalla kaikessa taloudellisessa ja sosiaalisessa pohdinnassa ja ehdotuksissa. Tämän lausunnon aiheen näkökulmasta vaikuttaa täysin selvältä, että verorikosten ja veronkierron taloudellisen laajuuden supistaminen jyrkästi toisi jäsenvaltioille ja EU:lle itselleen osan niistä taloudellisista resursseista, jotka tarvitaan pandemian terveydellisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin vastaamiseksi. ETSK katsoo, että EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseen, joilla pystytään torjumaan pysyvästi ja tehokkaasti verorikoksia ja veronkiertoa, on nyt enemmän kuin koskaan poliittinen ja moraalinen välttämättömyys. Asialla on myös kiire.

3.2

Tämän lausunnon tärkeimpänä tavoitteena on esittää ehdotuksia näiden rikosten torjunnan tehostamiseksi yleisen katsauksen ja ETSK:n aiemmissa lausunnoissa esitettyjen näkemysten pohjalta. On otettava huomioon erilaisten verorikosten keskinäiset sekä niiden ja veronkierron väliset kytkökset ja yhteiset kanavat, jotka johtavat veroparatiiseihin.

3.3

ETSK antaa arvoa Euroopan komission ja Euroopan parlamentin pyrkimyksille esittää aloitteita verorikosten, veronkierron ja verotuksellisen polkumyynnin torjumiseksi ja pitää valitettavana, että muun muassa yhtiöverotusta, alv-petoksia ja aggressiivista verosuunnittelua koskevat tärkeät aloitteet ovat pysähdyksissä tai niitä uhkaa vesittyminen eräiden jäsenvaltioiden vaatimuksesta ja koska jäsenvaltioiden välinen yhteistyö takkuaa.

3.4

ETSK ehdottaa eurooppalaisen sopimuksen luomista veropetosten, veronkierron ja verojen välttelyn sekä rahanpesun torjumiseksi tehokkaasti. ETSK pyytää komissiota esittämään poliittisen aloitteen, jossa jäsenvaltioiden hallitukset ja muut EU:n toimielimet osallistetaan kyseisen sopimuksen laatimiseen. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön on oltava yksi sopimuksen pilareista.

3.5

Sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ansiosta EU ja jäsenvaltiot saisivat kasvun tuomien resurssien täydentämiseksi lisäresursseja, joilla voidaan rahoittaa pandemiakriisin jälkeisiä elpymissuunnitelmia, talouden vihreää ja digitaalista siirtymää sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rakentamista ja vahvistamista. Jäsenvaltioiden verotuksellista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä ja jäsenvaltioiden hallituksia pyrkimään yhteisymmärrykseen komitean ehdottaman sopimuksen sisällöstä osoittaen nyt elettävien traagisten aikojen edellyttämää vastuullisuutta ja avokätisyyttä. ETSK katsoo, että yhteisymmärrystä verorikosten, veronkierron, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumista koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta olisi rakennettava seuraavien seikkojen pohjalta: a) Jäsenvaltiot ja Euroopan unionin toimielimet sitoutuvat toteuttamaan kaikki tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet näiden rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi tehokkaasti. b) Jäsenvaltiot osoittavat vahvempaa poliittista tahtoa tehdä yhteistyötä keskenään ja EU:n toimielinten kanssa tehokkaiden hallinnollisen yhteistyön sekä poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön menettelyjen luomiseksi sopimuksen tavoitteiden saavuttamista varten. c) Jäsenvaltiot sitoutuvat lopettamaan vilpillisen verokilpailun ja jatkamaan sopimuksen tavoitteisiin liittyvien direktiivien käsittelyä. d) Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan sopimukseen.

3.6

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen sopimukseen ja veroasioita koskevan yhteiskunnallisen valveutuneisuuden herättämiseen on olennaisen tärkeää. Euroopan kansalaiset pitävät hyvin tärkeänä, että laadukkaisiin julkisiin palveluihin – tänä päivänä erityisesti terveydenhuoltoon ja tutkimukseen – sekä kattaviin sosiaalisen suojelun järjestelmiin on käytettävissä riittävästi resursseja. Yrittäjät, jotka täyttävät verovelvoitteensa – valtaosa – haluavat, että muutamien yritysten harjoittamalle veronkierrolle ja verojen välttelylle pannaan piste, sillä kilpailu niiden kanssa on epäreilua.

3.7

ETSK on samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, että ”oikeudenmukaisella verotuksella sekä verovilpin, veropetosten, aggressiivisen verosuunnittelun ja rahanpesun vastaisella määrätietoisella torjumisella on keskeinen rooli oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja vahvan talouden kehittämisessä samalla kun ne puolustavat yhteiskuntasopimusta ja oikeusvaltioperiaatetta” (30). Komitea tarkkaileekin huolestuneena näiden rikosten ja väärinkäytösten verotuloihin aiheuttaman vajeen suuruutta sekä verotuksen viimeaikaista kehitystä, joka on siirtänyt verorasitusta työtuloihin ja rahoitusalalta reaalitalouteen ja jossa pk-yrityksiin kohdistuu suurempi veropaine kuin monikansallisiin yhtiöihin.

3.8

Verotusta koskevien indikaattorien sisällyttäminen eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin raportteihin oli edistysaskel. Niiden tulosten arviointi osoittaa kuitenkin, että rahanpesun selvittelykeskusten toiminta, automaattinen tietojenvaihto ja veroviranomaisten välinen yhteistyö eivät toimi tyydyttävästi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sen enempää rahanpesun kuin veronkierron ja verojen välttelynkään näkökulmasta. ETSK ehdottaa komissiolle, että verotusta koskeville indikaattoreille annetaan eurooppalaisessa ohjausjaksossa sama asema kuin muille indikaattoreille ja että luodaan menettely verojärjestelmien tehokkuuden, tasapuolisuuden, riittävyyden ja moitteettoman toiminnan arvioimiseksi.

3.9

ETSK kannattaa uutta toimintasuunnitelmaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa varten ja katsoo, että se olisi toteutettava kiireellisesti. Komitea kannattaa sellaisen eurooppalaisen valvontaelimen perustamista, jonka avulla yhteistyö jäsenvaltioiden veroviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten välillä on mahdollisimman tehokasta ja jolla on suoria valtuuksia valvoa ja tutkia ilmoitusvelvollisia kaikilla aloilla sekä riittävät henkilöstöresurssit ja teknologiset keinot seurata rikollisuuden jatkuvaa kehittymistä. Komitea pyytää komissiota harkitsemaan parhaana keinona tähän tavoitteeseen pääsemiseksi sellaisen EU:n viraston perustamista, jonka tehtävänä on torjua vero-, talous- ja finanssirikollisuutta ja rahanpesua sekä valvoa lainsäädännön noudattamista ja hallinnollisten toimenpiteiden tehokkuutta. ETSK pitää välttämättömänä, että EU esiintyy yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla, kuten OECD:n rahanpesunvastaisessa toimintaryhmässä (FATF), G20-ryhmässä ja YK:ssa. ETSK katsoo, että komission tulisi auttaa jäsenvaltioita perustamalla koulutusjärjestelmiä, jollainen olisi esimerkiksi Fiscalis-ohjelmasta annetussa komitean lausunnossa (lokakuu 2018) ehdotettu EU:n vero-opisto (31).

3.10

Rahanpesun torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen olisi mahdollistettava tiedon saaminen tilinomistajista ja yhtiöiden ja trustien omistajista tietosuojasääntöjä ja asiaan liittyvää EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä noudattaen. On varmistettava niiden ammattilaisten suojelu, joiden velvollisuuksiin kuuluu havaittujen epäilyttävien rahanpesukäytäntöjen paljastaminen. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että toimintasuunnitelmassa ehdotetaan uutta väärinkäytösten paljastajien suojelujärjestelmää, ja vaatii, ettei sen käyttöönottoa odoteta joulukuuhun 2021. ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että käyttöön otettavista toimenpiteistä jäsenvaltioille ja ilmoitusvelvollisille aiheutuvat taloudelliset ja hallinnolliset lisärasitteet on pidettävä mahdollisimman vähäisinä.

3.11

Viidenteen rahanpesunvastaiseen direktiiviin sisältyvät kolmansien osapuolten valvontatoimenpiteet ovat tehokkaita ainoastaan, jos luettelo suuririskisistä maista on realistinen. ETSK peräänkuuluttaa avointa ja selkeää metodologiaa ja arvioinnin tekemistä useammin. Komitea katsoo, että uusi luettelo, johon kuuluu vain 20 maata ja aluetta, olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian niin, että siihen lisätään muutamia, viimeaikaisissa skandaaleissa osallisina olleita maita. Komitea pitää valitettavana, että jotkin EU-maat ovat asettaneet esteitä veroparatiiseissa tapahtuvia liiketoimia koskevien tietojen saamiselle.

3.12

Ecofin-neuvoston luettelo (2017) veroparatiiseista veropetosten ja veronkierron yhteydessä päivitettiin viime helmikuussa. Muista luetteloista poiketen sen etuna on se, että se kattaa sekä ne maat, jotka eivät suostu automaattiseen tietojenvaihtoon, että ne, jotka tarjoavat yrityksille erityisen verokohtelun. On valitettavaa, että eurooppalaisessa luettelossa ei oteta huomioon veroparatiisien olemassaoloa unionissa. Komissio on kuitenkin eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa todennut tiettyjen jäsenvaltioiden rapauttavan muiden jäsenvaltioiden veropohjaa. Vaikka mustalle listalle joutumisen uhalla on pelotevaikutus maineen näkökulmasta, seuraamukset eivät ole riittävän tehokkaita.

3.13

Jotta luettelossa mainitut lainkäyttöalueet tekisivät vaaditut uudistukset, ETSK ehdottaa, että asetusta uudistetaan seuraavan tarkistuksen jälkeen siten, että finanssitransaktiot EU:n kanssa kielletään niiltä alueilta, jotka eivät ole tehneet uudistuksia. Toimenpiteiden tulee kohdistua myös veroja kiertäviin yrityksiin. Yksi tehokas toimenpide olisi olla myöntämättä julkista covid-19-tukea yrityksille, joilla on perustelemattomia liiketoimia luettelossa lueteltujen lainkäyttöalueiden kanssa, kuten eräät jäsenvaltiot ovat päättäneet tehdä. ETSK kehottaa myös harkitsemaan tällaisten yritysten sulkemista julkisten hankintasopimusten ulkopuolelle.

3.14

Monikansalliset yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja yhteisen johdon alaisina, mutta verosäännöt hyväksytään kansallisella tasolla ottamatta huomioon niiden vuorovaikutusta muiden maiden järjestelmien kanssa tai jopa suoranaisessa verokilpailussa niiden kanssa. Jotkut lainkäyttöalueet ovat hyväksyneet verojärjestelmiä, jotka rapauttavat muiden lainkäyttöalueiden veropohjia. Tämä yhdessä verokantojen yleisen alenemisen kanssa on johtanut maiden väliseen veronalennuskilpailuun suorien ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi ja on saanut aikaan oikeudellisia porsaanreikiä ja epätasapainoa. Monet monikansalliset yhtiöt järjestelevät liiketoimintansa uudelleen pienentääkseen verojaan merkittävästi. Ne käyttävät siihen tiettyjä konsernin sisäisiä operaatioita, joilla menoja siirretään keinotekoisesti keskitasoisen tai korkean verotuksen alueille, kun taas voitoista ilmoitetaan alhaisen verotuksen tai nollaverotuksen lainkäyttöalueilla, missä niillä on salaisia verosopimuksia hallitusten kanssa. Voittojen siirtäminen on tässä tilanteessa erityisen helppoa suurille digitaalitalouden yrityksille. ETSK toivoo, että BEPS-sääntöjen ja ATA-direktiivien täytäntöönpano muuttaa tilannetta jatkossa. Nyt on vielä liian aikaista arvioida tuloksia. Jotta toimenpiteet olisivat tehokkaita, kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyö, joka on eurooppalaisen sopimuksen päätavoite, on välttämätöntä.

3.15

EU on haavoittuva alue veronkierron kannalta (32). Pääoman, tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus sisämarkkinoilla on ristiriidassa veropolitiikan puutteellisen koordinoinnin kanssa. Vuoden 2008 kriisin jälkeen talouden ohjauksessa ja hallinnassa keskityttiin parantamaan menojen hallintaa. Tilanne on viime vuosien aikana muuttunut, mutta veropolitiikan koordinointi on edelleen riittämätöntä. Verotusta koskevien indikaattoreiden käyttöönotto eurooppalaisessa ohjausjaksossa on edistysaskel, jonka ansiosta tiettyjen jäsenvaltioiden verojärjestelmien on voitu osoittaa olevan haitallisia.

3.16

G20-maat käynnistivät vuonna 2009 yhteistyöprosessin veronkierron torjumiseksi. OECD on hyväksynyt uuden maailmanlaajuisen yhteisen tietojenvaihtostandardin (CRS), joka perustuu automaattiseen tietojenvaihtoon. Useimmat kansainvälisen yhteisön lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet panemaan sen täytäntöön tammikuusta 2018 lähtien. Yleisarviointi sen noudattamisesta on tekeillä.

3.17

EU:ssa automaattista tietojenvaihtoa säännellään hallinnollista yhteistyötä koskevalla direktiivillä, jota on tarkistettu moneen otteeseen, jotta se olisi CRS-standardin mukainen. Hallinnollista yhteistyötä koskevassa direktiivissä automaattista tiedonvaihtoa koskeva velvoite on ulotettu koskemaan luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä sekä pääasiallisia tulolajeja, mutta siinä on puutteita, jotka on korjattava. Tiedon saaminen läpinäkymättömien välittäjätahojen (tietyt trustit, postilaatikkoyhtiöt, säätiöt jne.) omaisuuden ja varojen tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista on edelleen ratkaisematta, kuten Panama-papereiden skandaali osoittaa. Myöskään nk. haltijaosakkeiden anonyymiyttä eli sitä, ettei niiden omistajista ole julkista tietoa, ei ole ratkaistu, vaan se on edelleen sallittua tietyissä maissa. Hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin soveltamisala olisi laajennettava koskemaan taide-esineitä ja muuta arvokasta omaisuutta, joka sijaitsee vapaasatamissa ja tullivarastoissa. Olisi myös puututtava ongelmaan, joka koskee investointeja vastaan tarjottavia kansalaisuus- ja oleskelulupajärjestelyjä 19 jäsenvaltiossa, sillä usein niitä hyödynnetään verorikoksissa.

3.18

OECD:n BEPS-toimintasuunnitelma on maailmanlaajuinen aloite veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi. Siihen sisältyvien 15 toimen toteuttamiseen liittyvät raportit ovat oikeudelliselta luonteeltaan erilaisia. Osa on hyviä käytänteitä ja osa vähimmäisvaatimuksia, joiden sisällön valtiot ovat velvollisia sisällyttämään yhtiölainsäädäntöönsä. Eräät keskeiset kysymykset, kuten digitaalitalouden verotus ja verotusoikeuksien jakaminen maiden kesken, odottavat ratkaisua maailmanlaajuisella tasolla. Eräät maat ja kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet BEPS-prosessia ja vaatineet, että kansainvälisen verorakenteen uudistus siirretään YK:n verotusasiantuntijakomitean käsiteltäväksi. ETSK katsoo, että OECD:n on saatettava työnsä päätökseen ja tehtävä yhteistyötä YK:n komitean kanssa, jotta työn lopputulokset olisivat yhteisiä ja yleisesti hyväksyttyjä.

3.19

ATA-direktiivit ovat keskeisiä veronkierron vastaisessa EU:n strategiassa. Niillä taataan, että jäsenvaltiot panevat koordinoidusti täytäntöön BEPS-raportit, ja vahvistetaan raporttien oikeudellista asemaa säätämällä, että Euroopan unionin tuomioistuin valvoo niiden noudattamista. Joissakin tapauksissa direktiiveihin sisältyvät väärinkäytösten vastaiset säännöt ovat BEPS-järjestelyä tiukempia: näitä ovat maastapoistumisverot, ulkomaisia väliyhtiöitä koskevat säännöt, verokohtelun eroavaisuuksien vastaiset säännöt ja yleisen väärinkäytösten vastaisen lausekkeen käyttöönotto. Investointilausekkeita ei kuitenkaan ole voitu sisällyttää direktiiveihin joidenkin maiden vastustuksen vuoksi, vaikka komissio ja suurin osa jäsenvaltioista kannattivat niitä.

3.20

Euroopan komission tutkimukset, jotka kohdistuivat eräiden suurten monikansallisten yhtiöiden ja eräiden EU:n jäsenvaltioiden hallitusten allekirjoittamiin salaisiin verosopimuksiin, paljastivat veronkierron helpottamisprosessien merkittävyyden: muista Euroopan maista siirrettyjen voittojen verokannat olivat 0,05 ja 2 prosentin välillä. Vastauksena tähän EU uudisti hallinnollista yhteistyötä koskevaa direktiiviä siten, että kaikista jäsenvaltion allekirjoittamista rajatylittävistä verosopimuksista on ilmoitettava automaattisesti.

3.21

Hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin tuoreemmassa tarkistuksessa laajennettiin suuryritysten perustietojen (33) automaattista vaihtoa maittain (maakohtaiset raportit (34)) BEPS-toimintasuunnitelman toimen 13 vaatimusten mukaisesti. Tietoja ei kuitenkaan aseteta julkisesti saataville. Euroopan komissio on ehdottanut Euroopan parlamentin ja neuvoston tilinpäätösdirektiivin 2013/34/EU (35) tarkistamista, jotta maaraportit voidaan julkaista. ETSK katsoo, että tätä tulisi soveltaa ainakin julkista tukea saaviin yrityksiin.

3.22

Erittäin tärkeä yhtiöverotusta koskeva komission ehdotus koskee yhtiöveropohjan yhdenmukaistamista. Ensimmäisessä vaiheessa – CCTB – veropohja laskettaisiin yhteisten sääntöjen mukaisesti. Toisessa vaiheessa – CCCTB – monikansallisen yritysten tai konsernin tytäryhtiöiden kussakin jäsenvaltiossa tekemät voitot ja tappiot yhdistettäisiin koko EU:n tasolla. Nettosaldo jaettaisiin niiden maiden välillä, missä yritys on harjoittanut toimintaa, ja niistä kukin verottaisi tuloja etukäteen asetetun kaavan mukaisesti (varallisuus, myynti ja työpaikat). Toiveena on, että yhdistämisen myötä suuri osa aggressiivisesta verosuunnittelusta mitätöityisi. ETSK on samaa mieltä siitä, että verotuksen tulisi perustua painotettuun kaavaan, jossa otetaan huomioon myynnin, työpaikkojen ja varallisuuden sijainti. Teollis- ja tekijänoikeuksien, datan ja muun aineettoman omaisuuden arvo olisi arvioitava tarkasti.

3.23

Euroopan komission ja OECD:n mukaan nykyisillä verosäännöillä on vaikea kattaa digitaalitalouden uusilla liiketoimintamalleilla hankitut tulot, mikä on johtanut eräissä tilanteissa ja maissa siihen, että digitaalialan yrityksiä verotetaan vähemmän kuin perinteisiä yrityksiä. Euroopan komissio hyväksyi (maaliskuussa 2018) kaksi ehdotusta direktiiviksi digitaalitalouden verotuksesta (36) ottaen huomioon OECD:n työn, joka on määrä saada päätökseen vuonna 2020. Toinen sisältää väliaikaisen ratkaisun ja toinen lopullisen. Väliaikaisratkaisussa suuryritysten digitaalisten palvelujen myynnistä (ei siis voitoista tai siitä, missä arvo syntyy) kannetaan 3 prosentin vero. Ehdotuksen käsittely on pysähdyksissä neuvostossa. Komissio kannattaa nyt maailmanlaajuista ratkaisua OECD:n työn puitteissa, mutta jos sopimukseen ei päästä vuoden 2020 loppuun mennessä, se aikoo ehdottaa uudelleen suurten digitaaliyritysten verotusta koskevaa aloitettaan.

3.24

Sekä Euroopan komissio että ETSK (37) ovat todenneet tarpeen käynnistää keskustelu siitä, millä edellytyksin voitaisiin siirtyä veroasioissa asteittain yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin. Muutoksen toteuttamisaika voisi olla lyhyempi tai pidempi riippuen siitä, kuinka vaikea aihe muutoksen kohteena kulloinkin oleva veroasia jäsenvaltioille on.

3.25

ETSK katsoo, että EU:n ja kaikkien sen jäsenvaltioiden edessä olevien covid-19-pandemiasta johtuvien valtavien haasteiden vuoksi ei ole mahdollista suhtautua välinpitämättömästi talouskasvua ja julkista taloutta heikentäviin rikoksiin. Komitea katsoo myös, että jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan eri sektorien välistä yhteistyötä ja solidaarisuutta on vahvistettava.

4.   Erityiset huomautukset ja suositukset

4.1

ETSK suosittaa, että laajennetaan viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin mukainen ratkaisu koskemaan myös veronkiertoa siten, että valtiot velvoitetaan perustamaan keskitetty ja julkinen rekisteri yhtiöiden ja trustien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. Olisi myös luotava asianmukainen menettely tosiasiallisen omistajan tunnistamiseksi silloin, kun tämä on piilossa EU:n ulkopuolelle sijoittuneen yrityksen takana. Kaikkien rekisterien olisi toimittava asianmukaisella ja oikeasuhteisella tavalla, jotta helpotettaisiin niiden yritysten työtä, joiden on täytettävä nämä vaatimukset. Erityisesti olisi autettava pk-yrityksiä tarjoamalla niille tukipalveluja.

4.2

Kaikkien yhtiöiden ja trustien tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tuntemisvaatimus olisi ulotettava myös haltijaosakkeiden omistajiin. ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen menettelyn luomista, joka mahdollistaisi tämän, ja mikäli se ei ole mahdollista, kieltämään ne EU:ssa.

4.3

Hallinnollista yhteistyötä koskevassa direktiivissä edelleen olevat puutteet on korjattava, jotta automaattinen tietojenvaihto voidaan ulottaa koskemaan taide-esineitä ja muuta arvokasta omaisuutta, joka sijaitsee vapaasatamissa, tullivarastoissa ja erityistalousalueilla.

4.4

Jäsenvaltioita olisi vaadittava lakkauttamaan asteittain investointeja vastaan myönnettävät kansalaisuus- ja oleskelulupajärjestelyt, jotka helpottavat verorikosten tekemistä. Tämä on Euroopan parlamentin kanta, jonka myös ETSK on esittänyt asiakokonaisuuteen SOC/618 kuuluvassa lausunnossaan (38). Niin kauan kuin niitä käytetään, olisi otettava käyttöön tarvittavat valvontatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että sijoittajat noudattavat verovelvoitteitaan.

4.5

On tarpeen ottaa käyttöön OECD:ssä ja kauppaan liittyvän teknisen avun ohjelmassa sovitut toimenpiteet, jotka koskevat verotulojen kohdentamista Intian ja Kiinan kaltaisille markkina-alueille. ATA-direktiiviä olisi uudistettava siten, että siihen sisällytetään alhaisen verotuksen lainkäyttöalueisiin liittyviä verokohtelua koskevia sääntöjä, jotka koskevat erityisesti ulkomailla sijaitsevista tytäryhtiöistä saatujen osinkojen tai pääomavoittojen kotiuttamista, jos niitä ei ole verotettu ulkomailla ainakin vähimmäistasolla.

4.6

Europan parlamentin maaliskuussa 2019 antamassa päätöslauselmassa (39) esitetyn vetoomuksen mukaisesti ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan yritysvoittojen tosiasiallista vähimmäisverotusta ja sen täytäntöönpanomahdollisuutta.

4.7

Jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten ja veroviranomaisten välistä yhteistyötä olisi lisättävä erityisesti verorikosten ja rahanpesun yhteydessä, ja olisi edistettävä Europolin ja kansallisten poliisivoimien välisen yhteistyön tiivistämistä.

4.8

Kansallisille rahanpesun selvittelykeskuksille olisi annettava taloudellista ja teknistä tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti.

4.9

EU:n postilaatikkoyhtiöiden kautta virtaavan pääoman valtava määrä edellyttää EU:n poliittisilta päättäjiltä määrätietoisia toimia. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tekemään tutkimuksen postilaatikkoyhtiöiden roolista veropetoksissa, veronkierrossa ja verojen välttelyssä (ensimmäisen ja toisen ATA-direktiivin täytäntöönpanon jälkeen) sekä rahanpesussa ja ryhtymään tutkimuksen tulosten perusteella kaikkiin tarvittaviin toimiin, joilla estetään mainitut rikokset ja väärinkäytökset tällaisten yritysten kautta. ATA-direktiiviä, vakavaraisuusdirektiiviä ja rahanpesunvastaista direktiiviä olisi tarvittaessa muutettava.

4.10

ETSK ehdottaa, että EU:n tuleviin kauppa-, investointi- ja talouskumppanuussopimuksiin ja nykyisten sopimusten tarkistuksiin sisällytetään WTO:n periaatteiden ja sääntöjen mukainen verotusta koskeva luku, joka kattaa OECD:n BEPS-ohjelman tulokset, sekä lausekkeet veropetosten ja veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja rahanpesun torjumisesta ja veroviranomaisten välisestä yhteistyöstä.

---

(1)  Anti Tax Avoidance Directive.

(2)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 90

(3)  C(2020) 2800 final

(4)  FATF:n luettelossa High-Risk Jurisdictions on vain kaksi valtiota (Pohjois-Korea ja Iran). FATF:n luettelossa Jurisdictions under Increased Monitoring on 18 maata. Molemmat on saatettu ajan tasalle 21. helmikuuta 2020.

(5)  Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/85, annettu 7 päivänä toukokuuta 2020 (EUVL L 195, 19.6.2020, p. 1), vahvistetussa luettelossa on 20 rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kannalta suuririskistä aluetta. Tarkistetussa luettelossa veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista veronkierron ja veropetosten kannalta on 12 aluetta niiden 20 maan lisäksi, joiden tilannetta valvotaan.

(6)  Lipton, D., Shining a Light, s. 4, ja Shaxson, N., Tackling Tax Havens, s. 7, jossa lainataan teosta Zucman, G. (2017). IMF, F&D, syyskuu 2019.

(7)  Bhatt, G.: Editor's Letter, IMF. Sama kuin edellä, s. 2.

(8)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 talousrikoksista, veropetoksista ja veronkierrosta, kohta 24.

(9)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohdat 142 ja 143.

(10)  Shaxson, N., Tackling Tax Havens. IMF, saman kuin edellä, s. 7.

(11)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohta 19.

(12)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohta 328.

(13)  Damgaard, J., Elkjaer, T., Johannesen, N., The Rise of Phantom Investments, s. 11–13. IMF, F&D, syyskuu 2019.

(14)  YK: UNODC Money-Laundering and Globalization

(15)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohdat 236 ja 237.

(16)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohta 235. Financial Times, 23. maaliskuuta 2020.

(17)  COM(2019) 360 final, 370 final, 371 final ja 372 final, annettu 24. heinäkuuta 2019. Erityisen kiinnostava on COM(2019) 373 final – Kertomus viimeaikaisten väitettyjen EU:n luottolaitoksiin liittyneiden rahanpesutapausten arvioinnista.

(18)  11. kesäkuuta 2020: https://www.eca.europa.eu/en/Pages/DocItem.aspx?did=53979

(19)  2. heinäkuuta 2020: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_20_1228

(20)  C(2020) 2800

(21)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 2020/855, annettu 7. toukokuuta 2020

(22)  Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164 (ATA-direktiivi) (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1) tuli voimaan 1. tammikuuta 2020 niissä jäsenvaltioissa, joilla ei ollut omaa lainsäädäntöä (muissa vuonna 2024). Neuvoston direktiivi (EU) 2017/952 (toinen ATA-direktiivi) (EUVL L 144, 7.6.2017, s. 1) tulee voimaan 1. tammikuuta 2022.

(23)  Neuvoston direktiivi (EU) 2017/ 1852 (EUVL L 265, 14.10.2017, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1672 (EUVL L 284, 12.11.2018, s. 6).

(25)  Englanniksi: Automatic exchange of information – AEOI.

(26)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(27)  Neuvoston direktiivi (EU) 2018/822 (EUVL L 139, 5.6.2018, s. 1).

(28)  Englanniksi: Country by country reporting – CBCR.

(29)  EUVL L 186, 11.7.2019, s. 122.

(30)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohta 328.

(31)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Fiscalis 2021–2027”, ECO/470 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 118).

(32)  Cobham A. ja Garcia-Bernardo J., Time for the EU to close its own tax havens, Tax Justice Network, 4. huhtikuuta 2020.

(33)  Missä ovat työntekijät, myyntitapahtumat, ilmoitetut voitot ja maksetut verot.

(34)  Englanniksi: Country by country reporting – CBCR.

(35)  EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19.

(36)  COM(2018) 147 final, Ehdotus direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta, ja COM(2018) 148 final, Ehdotus direktiiviksi tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä.

(37)  COM(2019) 8, Kohti tehokkaampaa ja demokraattisempaa päätöksentekoa EU:n veropolitiikan alalla

(38)  ETSK:n lausunto, ”Sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt Euroopan unionissa”, SOC/618, (EUVL C 47, 11.2.2020, s. 81).

(39)  Euroopan parlamentti, sama kuin edellä, kohdat 78–85.