—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (1) sekä 10. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman sananvapaudesta Kazakstanissa (2),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (3),

—

ottaa huomioon aiemmat Kazakstania koskevat päätöslauselmansa, mukaan lukien 18. huhtikuuta 2013 (4) ja 15. maaliskuuta 2012 (5) antamansa päätöslauselmat sekä 17. syyskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Jevgeni Žovtisin tapauksesta Kazakstanissa (6),

—

ottaa huomioon 21. joulukuuta 2015 Astanassa allekirjoitetun tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen,

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta (7) ja 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta (8),

—

ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2015 ja 19. kesäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n Keski-Aasian strategiasta,

—

ottaa huomioon EU: n ja Kazakstanin vuotuiset ihmisoikeusvuoropuhelut,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että 21. joulukuuta 2015 Euroopan unioni ja Kazakstan allekirjoittivat tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on tarjota laajat puitteet vahvistetulle poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle oikeus- ja sisäasioiden alalla sekä monilla muilla aloilla; toteaa, että tässä sopimuksessa korostetaan merkittävästi demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, markkinatalouden ja kestävän kehityksen periaatteita sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista julkiseen politiikkaan;

B.

ottaa huomioon, että Kazakstan liittyi maaliskuussa 2012 Demokratiaa oikeusteitse -komissioon (Venetsian komissio);

C.

toteaa, ettei Kazakstanin hallitus näytä toteuttaneen mitään toimia tarkistaakseen epämääräisesti muotoiltuja säännöksiä rikoslain 174 pykälässä, jonka nojalla kielletään sosiaalisen, kansallisen tai muun epäjärjestyksen ”lietsominen”, eikä 274 pykälää, joka kieltää ”vääriksi tiedettyjen tietojen levittämisen”, vaan se käyttää näitä pykäliä edelleen asettaakseen syytteeseen kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja toimittajia;

D.

toteaa, että poliittisten vankien määrä on lisääntynyt Kazakstanissa; toteaa, että vuonna 2016 järjestettiin eri puolilla Kazakstania rauhanomaisia mielenosoituksia, joilla vastustettiin maalakia ja joiden yhteydessä otettiin säilöön yli 1 000 osanottajaa (mukaan lukien 55 toimittajaa), joista yli 30 pidätettiin sen jälkeen; toteaa, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä pani merkille säilöönoton mielivaltaisen luonteen, oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien puutteen ja vakavat oikeuksien loukkaukset joissakin tapauksissa; toteaa, että kansalaisaktivisti Maks Bokajev kärsii parhaillaan vankeustuomiota käytettyään oikeuttaan osallistua tähän rauhanomaiseen joukkomielenosoitukseen;

E.

toteaa, että Kazakstanin hallitus teki yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) korkean tason valtuuskunnan kanssa ja sitoutui panemaan täytäntöön etenemissuunnitelman, jossa puututaan ILO:n esittämiin huolenaiheisiin, mutta se ei ole toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä etenemissuunnitelman kohtien täytäntöönpanemiseksi esimerkiksi ammattiyhdistyslain muuttamisen osalta; toteaa, että se ei myöskään ole pannut täytäntöön ILO:n sääntöjen noudattamista seuraavan komitean suosituksia, jotka koskevat ammattiyhdistyslain ja työlainsäädännön tarkistamista, eikä toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että Kazakstanin riippumattomien ammattijärjestöjen keskusliitto (CITUK) ja sen jäsenjärjestöt voivat käyttää täysimääräisesti ammattiyhdistysoikeuksiaan;

F.

toteaa, että ammattiyhdistysaktivistit Nurbek Kušakbajev ja Amin Jeleusinov pääsivät ehdonalaiseen vankeuteen toukokuussa 2018, mutta heitä on kielletty harjoittamasta ammattiyhdistystoimintaa; toteaa, että Larisa Harkovaa koskevat samanlaiset rajoitukset ja hän kokee jatkuvaa oikeudellista häirintää ja että Jerlan Baltabai, toinen ammattiyhdistysaktiivi Šymkentistä, on rikostutkinnan kohteena kyseenalaisten syytteiden perusteella;

G.

toteaa, että uusi kansalaisjärjestöjä koskeva laki on tiukentanut kansalaisyhteiskunnan järjestöihin sovellettavia tilinpitosääntöjä; toteaa, että ihmisoikeusjärjestöihin kohdistetaan verotuspainetta niiden saadessa avustuksia ulkomaisilta lahjoittajilta;

H.

toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapautta on heikennetty vakavasti; toteaa, että viranomaiset käyttävät uskonnollista vakaumusta tekosyynä mielivaltaisille pidätyksille; toteaa, että Saken Tulbajev vangittiin syytettynä ”uskonnollisen vihan lietsomisesta”;

I.

toteaa, että 13. maaliskuuta 2018 viranomaiset kielsivät rauhanomaisen Kazakstanin demokraattinen valinta -oppositioliikkeen (DCK) ja että yli 500 ihmistä osoitti eri tavoin tukea DCK:lle; toteaa, että kansalaisaktivisti Almat Žumagulov ja runoilija Kenžebek Abišev ovat joutuneet uhreiksi Kazakstanin viranomaisten yrittäessä torjua DCK:ta, ja heistä edellinen on tuomittu 8 vuoden ja jälkimmäinen 7 vuoden vankeuteen; toteaa, että Ablovas Džumajev tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen ja Aset Abišev tuomittiin 4 vuoden vankeuteen heidän arvosteltuaan vallanpitäjiä verkossa ja tuettuaan DCK:ta;

J.

toteaa, että vaikka oikeus yhdistymisvapauteen on suojattu Kazakstanin perustuslaissa, sitä rajoitetaan edelleen laajalti maassa, ja yhdistyslain mukaan kaikkien julkisten yhdistysten on edelleen rekisteröidyttävä oikeusministeriöön; toteaa, että joulukuussa 2015 kyseiseen lakiin tehtyjen uusien muutosten avulla määrättiin raskaista raportointivelvoitteista ja siitä, että rahoitusta sääntelee hallituksen nimittämä elin; toteaa, että rekisteröimättömien järjestöjen toimiin osallistuville henkilöille voidaan määrätä hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia;

K.

toteaa, että kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuu edelleen kostotoimia ja heidän toimintaansa rajoitetaan, ja että heidän joukossaan on ihmisoikeusaktivisti Elena Semenova, joka määrättiin matkustuskieltoon ”vääriksi tiedettyjen tietojen levittämisestä”, ja Šymkentissä toimiva aktivisti Ardak Ashim, jota syytettiin ”eripuraan yllyttämisestä” hänen kriittisten sosiaalisen median julkaisujensa vuoksi ja joka määrättiin psykiatriseen pakkohoitoon; toteaa, että 10. toukokuuta 2018 Euroopan parlamentin valtuuskunnan Kazakstanin-vierailun aikana poliisi turvautui liiallisen väkivallan käyttöön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, joiden tarkoituksena oli tavata Euroopan parlamentin jäseniä; toteaa, että poliisi pidätti yli 150 henkilöä ja yli 30 mielenosoittajalle annettiin hallinnollinen pidätysmääräys; toteaa, että 17. ja 18. syyskuuta 2018 Kazakstanin poliisi pidätti useita aktivisteja, jotka halusivat tavata Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäseniä;

L.

toteaa, että uudet rajoittavat muutokset tiedotusvälineitä ja tiedonvälitystä koskevaan lainsäädäntöön tulivat voimaan huhtikuussa 2018, sosiaalista mediaa koskeva tiedonsaanti on edelleen estetty ja Forbes Kazakhstan ja Ratel.kz joutuvat rikostutkinnan kohteeksi perusteena ”väärän tiedon tietoinen levittäminen”; toteaa, että viranomaiset valvovat ja rajoittavat sosiaalisten verkostojen käyttöä; toteaa, että monia bloggaajia ja sosiaalisten verkostojen käyttäjiä on tuomittu vankeuteen, ja heihin kuuluvat Ruslan Ginatullin, Igor Tšupina ja Igor Sytšov; toteaa, että bloggaaja Muratbek Tungišabajev karkotettiin Kirgisiasta Kazakstaniin vakavasti lakia rikkoen ja häntä pahoinpideltiin Kazakstanissa;

M.

toteaa, että vankien ja epäiltyjen kiduttamisesta ja pahoinpitelystä rankaisematta jättäminen on normi siitä huolimatta, että hallitus on sitoutunut kidutuksen nollatoleranssiperiaatteeseen; toteaa, että viranomaiset eivät ole tutkineet uskottavasti väitteitä Jañaözenissa vuonna 2011 pitkään jatkuneen öljyalan lakon aikana tapahtuneesta kidutuksesta;

N.

toteaa, että Almatyn yleisen syyttäjän virasto ei löytänyt uskottavia todisteita sellaisten väitteiden tueksi, että liikemies Iskander Jerimbetovia, joka tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen laajamittaisesta petoksesta lokakuussa 2018, olisi kidutettu; ottaa huomioon, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä totesi vuonna 2018, että hänen pidättämisensä ja säilöönottamisensa olivat mielivaltaisia, ja vaati hänen vapauttamistaan sekä ilmaisi huolensa väitteistä, joiden mukaisesti häntä olisi kidutettu tutkintavankeuden aikana;

O.

toteaa, että naisiin kohdistuva huomattava väkivalta sekä perinteiset patriarkaaliset normit ja stereotypiat ovat merkittävä sukupuolten tasa-arvon este Kazakstanissa; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta jää usein ilmoittamatta ja että naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä syytteeseen asettamisen aste on alhainen;

P.

toteaa, että hlbti-henkilöt kohtaavat Kazakstanissa oikeudellisia haasteita ja syrjintää; toteaa, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden seksuaaliset suhteet ovat laillista Kazakstanissa sekä miesten että naisten osalta, mutta samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien kotitaloudet eivät ole oikeutettuja samaan oikeussuojaan kuin eri sukupuolta olevat avioparit;

Q.

toteaa, että maailman demokratiaindeksissä Kazakstan on 167 maan joukosta sijalla 143, minkä vuoksi maan hallinto määritellään autoritaariseksi;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.