EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.5.2018

COM(2018) 353 final

2018/0178(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 257 final}
{SWD(2018) 264 final}
{SWD(2018) 265 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus on osa kestävää kehitystä koskevaa laajempaa komission aloitetta. Siinä luodaan perusta EU:n kehykselle, jolla ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät tekijät, jäljempänä ’ESG-tekijät’, otetaan keskeiseksi osaksi rahoitusjärjestelmää, jotta Euroopan talous voisi siirtyä vihreämpään ja kestävämpään kiertotalouteen. Jotta sijoitukset olisivat kestävämpiä, ESG-tekijät olisi otettava huomioon sijoituksia koskevassa päätöksentekoprosessissa, kun tarkastelukohteina ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, luonnonvarojen ehtyminen tai työolot. Tällä ehdotuksella ja sen ohella ehdotetuilla säädöksillä pyritään integroimaan ESG-tekijät sijoitus- ja neuvontamenettelyihin johdonmukaisesti kaikilla sektoreilla. Näin pyritään varmistamaan, että finanssimarkkinatoimijat (arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rahastoyhtiöt, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, vakuutusyritykset, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA) hoitajat ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen (EuSEF) hoitajat), vakuutusten tarjoajat tai sijoitusneuvojat, jotka saavat asiakkailtaan tai edunsaajiltaan toimeksiannon tehdä niiden puolesta sijoituspäätöksiä, sisällyttävät ESG-tekijät sisäisiin menettelyihinsä ja antavat asiakkailleen niitä koskevia tietoja. Lisäksi ehdotuksella otetaan käyttöön uusia, vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvoja koskevia luokkia, jotta sijoittajat voivat vertailla sijoitusten hiilijalanjälkiä. Näillä toisiaan vahvistavilla ehdotuksilla on tarkoitus helpottaa sijoituksia kestäviin hankkeisiin ja kohteisiin koko EU:ssa.

Tässä ehdotuksessa asetetaan erityisesti yhdenmukaiset kriteerit sen määrittämiseksi, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Lisäksi siinä vahvistetaan prosessi, johon kuuluu sidosryhmäfoorumi ja jonka tarkoituksena on vahvistaa tiettyihin kriteereihin nojautuva EU:n tason yhtenäinen luokitusjärjestelmä. Luokitusjärjestelmän pohjalta määritetään, mitä taloudellisia toimintoja pidetään kestävinä.

Luokitusjärjestelmän ansiosta talouden toimijoilla ja sijoittajilla on sijoituspäätöksiä tehdessään selkeämpi kuva siitä, millaista toimintaa pidetään kestävänä. Järjestelmän avulla on myös helpompi suunnata sijoitusstrategioita niin, että niissä painotetaan sellaista taloudellista toimintaa, joka myötävaikuttaa aidosti ympäristötavoitteiden saavuttamiseen ja täyttää yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät vähimmäisvaatimukset. Ympäristön kannalta kestävän sijoituksen arviointiperusteiden selkeyttäminen helpottaa pääsyä tällaisten sijoitusten rajatylittäville pääomamarkkinoille.

Komission paketti on kestävämpää taloutta koskevien maailmanlaajuisten tavoitteiden mukainen. Hyväksymällä vuoden 2016 Pariisin ilmastosopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) valtiot ympäri maailmaa ovat valinneet suunnan kohti planeettamme kestävämpää kehitystä ja kestävämpää taloutta.

EU on sitoutunut edistämään kehitystä, joka vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Kestävyys on jo pitkään ollut Eurooppa-hankkeen ytimessä. EU:n perussopimuksissa tunnustetaan sen sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus, joita olisi käsiteltävä yhdessä.

Vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) kestävän kehityksen tavoitteet 1 sisällytetään eurooppalaiseen toimintakehykseen, jotta varmistetaan, että ne ovat jo lähtökohtaisesti osa kaikkia EU:n toimia ja poliittisia aloitteita EU:ssa ja koko maailmassa. EU on täysin sitoutunut saavuttamaan vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteensa ja ottamaan kestävän kehityksen osaksi politiikkojaan, kuten Jean-Claude Juncker ilmoitti vuonna 2014 Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa 2 . Sen vuoksi EU:n ilmastotavoitteet liittyvät moniin Euroopan komission poliittisiin painopistealoihin vuosina 2014–2020, ja niillä pannaan täytäntöön kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Tällaisia toimia ovat muun muassa Euroopan investointiohjelma 3 , kiertotalouspaketti 4 , energiaunionipaketti 5 , EU:n biotalousstrategian tarkistus 6 , pääomamarkkinaunioni 7  ja EU:n talousarvio vuosiksi 2014–2020, mukaan lukien koheesiorahasto ja tutkimushankkeet. Lisäksi komissio on perustanut sidosryhmäfoorumin kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi.

Seurantatoimena komissio julkaisi 8. maaliskuuta 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman 10 . Suunnitelmassa se sitoutui esittämään vuoden 2018 toisella neljänneksellä lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan ilmastonmuutoksen, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä toimintoja koskevan EU:n luokitusjärjestelmän vaiheittainen kehittäminen. Kehitystyössä tukeudutaan mahdollisuuksien mukaan jo tehtyihin selvityksiin. Tavoitteena on sisällyttää tuleva EU:n luokitusjärjestelmä EU:n lainsäädäntöön ja laatia perusta, jonka pohjalta luokitusjärjestelmää voidaan käyttää eri osa-alueilla (esim. standardit, merkit ja kestävyyden vertailuarvot).

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.    OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artiklassa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimivalta toteuttaa sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. SEUT-sopimuksen 114 artiklan nojalla EU voi toteuttaa toimenpiteitä perusvapauksien käytön tiellä olevien nykyisten esteiden poistamiseksi ja tällaisten esteiden syntymisen estämiseksi, mukaan lukien esteet, jotka vaikeuttavat talouden toimijoiden, myös sijoittajien, mahdollisuuksia hyödyntää täysimittaisesti sisämarkkinoiden etuja.

Jäsenvaltioiden välillä on nykyään tulkintaeroja siitä, mitä pidetään kestävänä sijoituksena. Toisissa jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä tai markkinalähtöisiä aloitteita, jotka koskevat vihreiden sijoituskohteiden määrittämistä, kun taas toisissa tällaiset säännöt puuttuvat mutta niitä todennäköisesti annetaan kestävän sijoituksen omien määritelmien pohjalta. Kansalliset merkit pohjautuvat erilaisiin kriteereihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Sijoittajien näkökulmasta tämä vaikeuttaa vihreiden sijoituskohteiden vertailua ja vähentää halukkuutta rajat ylittäviin sijoituksiin.

Nykyiset eroavaisuudet aiheuttavat rasitusta talouden toimijoille myös siinä mielessä, että niiden täytyy noudattaa eri vaatimuksia eri jäsenvaltioissa. Tässä ehdotuksessa puututaan nykyisiin eroavuuksiin ja torjutaan sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia uusia esteitä vahvistamalla EU-tason vakiomääritelmä siitä, mitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana sijoitusten yhteydessä. Ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä kaikkialla unionissa ja helpottaa näin sijoituksia ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin sekä kansallisella tasolla että useammassa EU-maassa. Kun käsite vakioidaan, talouden toimijat pystyvät myös helpommin houkuttelemaan sijoituksia ulkomailta.

SEUT-sopimuksen 114 artikla on oikeusperusta, jonka nojalla EU voi hyväksyä tämän ehdotuksen, sillä sen tavoitteena on helpottaa EU:n laajuisia sijoituksia kestäviin taloudellisiin toimintoihin kansallisista rajoista riippumatta.

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tässä ehdotuksessa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa määrättyä toissijaisuusperiaatetta. Periaatteen mukaan toimia voidaan toteuttaa EU:n tasolla vain, jos suunniteltuja tavoitteita ei voida saavuttaa alhaisemmalla tasolla.

Nykyisin ei ole riittävää selvyyttä siitä, mikä on ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa. Tilanne saattaa muuttua hankalammaksi, jos jäsenvaltiot yrittävät toteuttaa tällä alalla toimia samanaikaisesti ilman koordinointia. Kun otetaan huomioon kansainvälisellä tasolla (esimerkiksi Pariisin sopimus) ja EU:n tasolla tehdyt ympäristö- ja ilmastopoliittisia tavoitteita koskevat sitoumukset, yhä useammat jäsenvaltiot todennäköisesti tutkivat mahdollisuuksia ottaa käyttöön kestäviin rahoitustuotteisiin liitettäviä merkkejä omien räätälöityjen luokitusjärjestelmiensä mukaisesti. Tämä pahentaisi kansallisia esteitä, jotka haittaavat pääomamarkkinoiden toimintaa kestäviin hankkeisiin tarkoitetun varainhankinnan yhteydessä. Luokitusjärjestelmien eriyttäminen lisää markkinoiden hajanaisuutta ja johtaa kilpailuongelmiin. Tämä aiheuttaa puolestaan lisää vaikeuksia ja kustannuksia sijoittajille, jotka yrittävät saada kuvan siitä, mikä on ja mikä ei ole kestävää.

Edellä mainituista syistä EU:n tasolla olisi yhdenmukaistettava kriteerit sen määrittämiseksi, mikä katsotaan kestäväksi toiminnaksi sijoitusten yhteydessä. Yhdenmukainen EU:n luokitusjärjestelmä olisi vahvistettava käyttäen menettelyä, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Uuden järjestelmän ansiosta talouden toimijoiden on helpompi houkutella kaikkialta EU:sta pääomaa kestäviin sijoituksiin. Se on ensimmäinen askel ”viherpesun” torjunnassa, ja sen ansiosta sijoittajien on helpompi tunnistaa kriteerit, joita sovelletaan luokiteltaessa rahoitustuote ”vihreäksi” tai kestäväksi. Ehdotuksen tarkoituksena on korjata nykyisen oikeudellisen kehyksen puutteet vahvistamalla vakiokriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, mitä pidetään ympäristön kannalta kestävänä sijoituksena. EU:n tasolla toteutettava toimi on vaikuttavuudeltaan parempi, kun halutaan taata perussopimuksen mukaisten vapauksien käyttämisen yhdenmukaisuus ja oikeusvarmuus.

•    Suhteellisuusperiaate

•    Toimintatavan valinta

3.    JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmien näkemyksiä kerättiin järjestämällä julkinen kuuleminen kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän väliraportista. Lisäksi komissio teki kohdennettuja rahoituslaitosten haastatteluja. Sidosryhmiltä kysyttiin, mitä EU:n luokitusjärjestelmän pitäisi kattaa, tarvitaanko sääntelytoimenpidettä ja millainen soveltamisala EU:n luokitusjärjestelmällä olisi aluksi oltava. Näiltä kolmelta aihealueelta saadut kannanotot voidaan tiivistää seuraavasti:

·EU:n sääntelytoimenpide: Useimmat vastaajat kannattivat luokitusjärjestelmän (eli kestävien taloudellisten toimintojen luokituksen) kehittämistä EU:n tasolle. Monet vastaajista totesivat, että EU:n luokitusjärjestelmän lähtökohtina olisi käytettävä (tai siinä olisi ainakin otettava huomioon) nykyisiä kansainvälisiä kehyksiä (esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) ja luokituksia (esimerkiksi Climate Bonds Initiative -järjestön, Eurosifin ja ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän puitteissa tehty työ).

·Soveltamisala: Suurin osa vastaajista ilmoitti, että EU:n luokitusjärjestelmän olisi lopulta katettava kaikki (ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät) kestävyystavoitteet. Jotkin vastaajat kannattivat asteittaista, ympäristönäkökohdista aloitettavaa lähestymistapaa.

·Yksityiskohtaisuus: Näkemykset erkanivat EU:n luokitusjärjestelmältä edellytettävän yksityiskohtaisuuden suhteen. Rahoitusala asettui yleensä ottaen kannattamaan suuntaa-antavaa luokitusjärjestelmää, kun taas muut sidosryhmät (yksityishenkilöt ja kansalaisyhteiskunta) pitivät parempana yksityiskohtaisempaa luokitusjärjestelmää, joka sisältää selkeät määritelmät ja (mitattavat) kriteerit.

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

·luokitusjärjestelmä on linjassa EU:n vahvistettujen julkisen politiikan tavoitteiden kanssa, mukaan lukien Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano;

·luokitusjärjestelmässä annetaan pääomamarkkinoiden toimijoille ohjeita tiettyjen toimintojen merkityksellisyydestä tai painoarvosta;

·luokitusjärjestelmän parametrit ja niiden perustana olevat tiedot ovat vapaasti käytettävissä, ja parametrien laadintamenettelyyn osallistuu useita sidosryhmiä, jotta varmistetaan järjestelmän käytön yleistyminen markkinoilla;

·luokitusjärjestelmä on kehittyvä työkalu. Kestävyyttä käsittelevä tieteenala on dynaaminen ja kehittyvä. Sama pätee myös yhteiskunnallisiin odotuksiin sekä sijoittajien ja markkinoiden tarpeisiin. Siksi on katsottava, että luokitusjärjestelmä edustaa parasta saatavilla olevaa nykytietämystä ja vaatii jatkuvaa uudelleentarkastelua.

·yleiskatsaus ja analyysi maailmanlaajuisista toimista ”vihreän” määrittelemiseksi vihreiden joukkovelkakirjojen, lainojen ja listattujen osakkeiden yhteydessä;

·keinot ja mahdollisuudet vihreiden omaisuuserien ja toimintojen yksilöimiseen käsitteiden määrittelyn, luokitusjärjestelmien, luokittelumenetelmien ja muiden mekanismien avulla;

·luettelo saatavilla olevista ”vihreän” määritelmistä, valittujen määritelmien kuvaukset ja arvioinnit sekä käsitettä ’vihreä’ koskevien, saatavilla olevien alakohtaisten luokitusjärjestelmien vertailu.

•    Vaikutustenarviointi

Ehdotuksessa otetaan huomioon sääntelyntarkastelulautakunnan antama lausunto (14. toukokuuta 2018 annettu myönteinen lausunto tietyin varaumin ja sitä edeltäneet kaksi kielteistä lausuntoa). Ehdotuksessa ja tarkistetussa vaikutustenarvioinnissa käsitellään sääntelyntarkastelulautakunnan huomautuksia; lausunnoissa todettiin, että ennen aloitteen viemistä eteenpäin, siihen on tehtävä joitakin mukautuksia.

Myönteisen kolmannen lausunnon yhteydessä esitetyissä kommenteissa kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea seuraaviin näkökohtiin:

·selkeytetään, mitä käsitteillä ”haittavaikutusten välttäminen” ja ”merkittävä kestävyyden edistäminen” käytännössä tarkoitetaan;

·varmistetaan, että seuranta- ja arviointikehykseen sisältyy kysymyksiä ja riskejä, jotka on otettava huomioon teknisiä seulontakriteerejä kehitettäessä;

·lisätään hyötyjen ja haittojen laskennan avoimuutta eri vaihtoehtojen vertailussa.

Nämä kysymykset on otettu huomioon vaikutustenarvioinnin lopullisessa ja tarkistetussa versiossa.

Sääntelyntarkastelulautakunnalta aiemmin saadut huomautukset on otettu kokonaisuudessaan huomioon sekä ehdotuksessa että sen oheisasiakirjana olevassa tarkistetussa vaikutustenarvioinnissa. Huomautukset ja niissä esitetyt huolenaiheet voidaan jakaa kolmeen suurempaan ryhmään:

Ensinnäkin lautakunta esitti yleisen kehotuksen, että vaikutustenarvioinnissa selitettäisiin paremmin eri toimenpiteiden soveltamisala, järjestys ja johdonmukaisuus, mukaan lukien luokitusjärjestelmä, ja selostettaisiin ehdotuksen yhtymäkohtia muihin ehdotuksiin. Vaikutustenarvioinnin lopulliseen versioon onkin tehty seuraavat parannukset:

·luokitusjärjestelmän välitöntä ja mahdollista tulevaa käyttöä sekä konkreettista täytäntöönpanoa selostetaan paremmin;

·tarkennetaan, että sidosryhmille aiheutuvien kustannusten luonne ja suuruusluokka kartoitetaan vaikutustenarvioinneissa, ennen kuin annetaan delegoituja säädöksiä teknisistä seulontakriteereistä;

·selostetaan ehdotuksen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä suhteessa EU:n voimassa olevaan lainsäädäntöön ja muihin politiikan aloihin (esimerkiksi ympäristö ja ilmasto, energia, liikenne);

·tehdään selkoa ympäristöluokittelun ja yhteiskunnallisen luokittelun jaksottamisesta ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta;

·kerrotaan, miten luokitusjärjestelmää on tarkoitus laajentaa ja päivittää ajan mittaan, ja arvioidaan tästä aiheutuvia hallintokustannuksia;

·täsmennetään, miten lainsäätäjille tiedotetaan teknisten seulontakriteerien kehittämisestä ja miten ne otetaan siihen mukaan.

Toiseksi lautakunta toi esiin erityisiä huolenaiheita, jotka koskevat luokitusjärjestelmän välitöntä käyttöä ja riskejä, joita syntyy, jos järjestelmän käyttö asetetaan finanssimarkkinatoimijoille pakolliseksi ennen kuin järjestelmä on riittävän vakaa ja viimeistelty. Lopulliseen ja tarkistettuun vaikutustenarviointiin perustuvassa säädösehdotuksessa tähän huolenaiheeseen on vastattu seuraavasti:

·Tietyillä tämän ehdotuksen säännöksillä varmistetaan, että luokitusjärjestelmää käytetään vasta sitten, kun se on vakaa ja viimeistelty, jotta finanssimarkkinatoimijat välttyisivät kohtuuttomilta kustannuksilta. Säännöksillä halutaan taata, että luokitusjärjestelmän käyttö alkaa vasta, kun on saatu päätökseen sidosryhmien kuuleminen, jossa toimijat ovat ottaneet hankkeen omakseen ja saaneet siitä tarkan kuvan.

–Ehdotuksen 18 artiklassa vahvistetaan, että 3–12 artiklaa aletaan soveltaa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun delegoidut säädökset ovat tulleet voimaan. Toisin sanoen finanssimarkkinatoimijoiden edellytetään soveltavan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä vasta sen jälkeen, kun niillä on ollut riittävästi aikaa valmistautua ja tutustua sääntöihin ja niiden soveltamiseen.

–Finanssimarkkinatoimijat, jotka markkinoivat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä, ovat velvollisia antamaan asianmukaiset tiedot. Ehdotuksella varmistetaan kuitenkin, että tiedonantovelvollisuudet eivät aiheuta kohtuutonta rasitusta finanssimarkkinatoimijoille. Ehdotuksen 4 artiklassa edellytetään tietojen antamista siitä, millä tavalla ja missä määrin sijoitusta koskevassa päätöksenteossa on otettu huomioon luokitusjärjestelmässä vahvistetut kriteerit, joita käytetään sijoituksen ympäristökestävyyden määrittämiseen. Tiedonantovelvollisuuden soveltamisala täsmennetään delegoiduissa säädöksissä, jotka perustuvat perusteelliseen vaikutustenarviointiin.

–Vähähiilisyyden tai positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen hallinnoijat voivat suunnitella menetelmänsä ja niihin liittyvät tiedonantovelvollisuudet ilman, että niiden on pakko käyttää luokitusjärjestelmää. Luokitusjärjestelmä on vain osviitta valittaessa vertailuarvon kohteena olevia omaisuuseriä.

Kolmanneksi lautakuntaa askarrutti, millä tavalla 5 artiklassa vahvistetut luokitusjärjestelmän kuusi ympäristötavoitetta pannaan käytännössä täytäntöön. Kysymyksiä virisi etenkin käsitteestä ”haittavaikutusten välttäminen” ja sen vuorovaikutuksesta unionin voimassa olevan lainsäädännön kanssa sekä käsitteestä ”kestävyyden merkittävä edistäminen”. Huolta aiheutti myös mahdollinen kilpailun vääristyminen, jos eri alasektoreille määrätään epäyhtenäisiä kriteerejä. Nämä huolenaiheet on otettu huomioon vaikutustenarvioinnissa, ja säädöstekstissä niitä käsitellään seuraavasti:

·Johdanto-osan kappaleissa korostetaan, että delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tekniset seulontakriteerit kullekin kuudelle ympäristötavoitteelle, edeltää perusteellinen vaikutustenarviointi. Komissiolle annettavassa valtuutuksessa edellytetään, että molemmat kriteeriryhmät – ”haittavaikutusten välttämistä” koskevan velvollisuuden täyttävät kriteerit sekä kriteerit, joilla määritetään tietyn toiminnan mukanaan tuoma ”kestävyyden merkittävä edistäminen” – käsitellään yhdessä niin, että jokaisen tavoitteen yhteydessä annetaan yksi, molemmat ryhmät kattava delegoitu säädös.

·Ehdotuksen 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vaaditaan, että teknisten seulontakriteerien kehittämisessä otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvä voimassa oleva EU:n lainsäädäntö. 

·Ehdotuksen 14 artiklan 1 kohdan h alakohdassa vaaditaan, että teknisissä seulontakriteereissä otetaan huomioon arvon menettämisen riski ja ehdotettujen toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset markkinoiden likviditeettiin. Näitä riskejä sekä epäjohdonmukaisten kannustimien tarjoamiseen mahdollisesti liittyviä riskejä arvioidaan tiukasti, kun laaditaan 14 artiklassa kuvatut, delegoiduilla säädöksillä vahvistettavat tekniset seulontakriteerit.

·Ehdotuksen 14 artiklan 1 kohdan i alakohdassa edellytetään, että delegoidut säädökset laaditaan kaikkien asiaan liittyvien sektoreiden osalta tavoitekohtaisesti, jotta kilpailu ei vääristyisi. Johdanto-osan 27 kappale tukee tätä säännöstä.

·Ehdotuksen 18 artikla sisältää säännöksiä, joilla turvataan luokitusjärjestelmän käyttö finanssimarkkinatoimijoiden keskuudessa lykkäämällä asetuksen tiettyjen operatiivisten säännösten soveltamista. Näin varmistetaan, että finanssimarkkinatoimijoihin ei kohdistu uusia velvollisuuksia ennen kuin luokitusjärjestelmän sisällöstä ja sen noudattamistavasta on riittävä selvyys.

Ehdotus on parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa koskevan vaikutustenarvioinnin päätelmien mukainen.

Vaikutustenarvioinnissa tarkastellut yleiset toimintavaihtoehdot ovat seuraavat:

·ei EU:n toimia (vaihtoehto 1)

·EU:n ympäristöluokitus, jonka tarkkuustaso on keskiluokkaa (vaihtoehto 2)

·EU:n ympäristöluokitus, jonka tarkkuustaso on korkea (vaihtoehto 3).

Ensimmäisessä vaihtoehdossa on todennäköistä, että kehitetään markkinalähtöisiä tai markkinaperusteisia aloitteita, joilla on erilaiset soveltamisalat ja jotka kilpailevat julkisten elinten (esimerkiksi EIP:n) tulevaisuudessa kehittämien luokitusten kanssa. Näin ollen keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä ei synny johdonmukaista ja yksiselitteistä kestäviä toimintoja koskevaa luokitusjärjestelmää. Tämä todennäköisesti rajoittaa mahdollisuuksia ohjata pääomavirtoja kestävyystavoitteiden suuntaan. Vaihtoehto 2 tarkoittaa, että määritetään kuusi EU:n ympäristötavoitetta ja yksilöidään ja luokitellaan taloudelliset toiminnat (makrosektoreiden, sektoreiden ja alasektoreiden mukaan ryhmiteltyinä), jotka yksiselitteisesti edistävät kutakin tavoitetta. Tarkempien teknisten seulontakriteerien puuttumisen vuoksi herää kuitenkin epäilyjä siitä, i) miten vihreä vaihtoehdon 2 mukainen luokitusjärjestelmä tosiasiassa on (siinä saatetaan nimittäin suosia vihreäksi luokitellun alasektorin taloudellisia toimintoja, vaikka niiden ympäristötehokkuus on heikko) ja ii) mikä on edistämisvaikutus EU:n tietyn ympäristötavoitteen kannalta (esimerkiksi mitattavissa olevien vaikutusten puute hankaloittaa tietojen keräämistä ja seurantaa).

Vaihtoehto 3, jossa on sen sijaan määrä kehittää alasektoreiden mukaan eriytettävät tekniset seulontakriteerit sekä tarkentaa EU:n ympäristötavoite, jota alasektoreilla edistetään, on parhaaksi arvioitu vaihtoehto, koska siinä selvennetään täysin, mitkä toiminnat ovat ympäristön kannalta kestäviä, ja vältytään heikomman tarkkuustason luokitusjärjestelmään (vaihtoehto 2) kytkeytyviltä suurimmilta puutteilta. Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta yhdenmukaisen EU:n tason luokittelun avulla voidaan määrittää paremmin, mitä toimintoja voidaan pitää kestävinä, ja lähettää talouden toimijoille asianmukaisia signaaleja, sillä siinä muutetaan EU:n poliittiset tavoitteet konkreettisiksi ohjeiksi asianomaisten hankkeiden tai sijoitusten tunnistamiseksi. Sen ansiosta voidaan siis ohjata lisää pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin. Tämä asetus on tärkeä ensiaskel. Sillä selkeytetään kestävän sijoituksen käsitettä, mutta varsinainen luokitusjärjestelmä kehitetään delegoiduilla säädöksillä. Vaikutukset sidosryhmiin riippuvat luokitusjärjestelmän lopullisista käyttötarkoituksista ja järjestelmän yksityiskohdista. Kustannusmielessä luokitusjärjestelmän kehittäminen vaatii aikaa ja resursseja, mikä vaikuttaa myös EU:n talousarvioon (ks. jäljempänä kohta ”Talousarviovaikutukset”).

Ympäristövaikutusten näkökulmasta on odotettavissa, että EU:n luokitusjärjestelmällä on käyttöönottonsa jälkeen myönteisiä välillisiä ympäristövaikutuksia EU:ssa. Luokitusjärjestelmällä selkeytetään käsitettä ”vihreä”, joten se helpottaa sijoituksia kestäviin hankkeisiin ja omaisuuseriin koko EU:ssa. Tämä puolestaan edesauttaa EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista (esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Pariisin sopimuksen mukaisesti) ja siirtymistä resurssitehokkaaseen kiertotalouteen. Avoimuuden lisäämisen ja markkinoiden yhdenmukaistamisen myötä syntyvät uudet sijoitukset voivat osaltaan edistää pitkäjänteistä kestävämpään talouteen siirtymistä, johon EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla jo käytössä olevilla ympäristöpolitiikoilla pyritään. Sijoitukset, jotka tehdään vihreillä aloilla (joihin kuuluvat esimerkiksi uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus, jätehuolto ja ympäristön ennallistaminen), johtaisivat välittömiin ja pitkän aikavälin ympäristöhyötyihin. Niitä ovat muun muassa ympäristön (esimerkiksi ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen väheneminen ja siitä koituvat terveyshyödyt, kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, joka hillitsee vaarallista ilmastonmuutosta, sekä luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen ja parantaminen.

Ehdotuksella on odotettavasti myös joitakin myönteisiä yhteiskunnallisia vähimmäisvaikutuksia, sillä siihen sisältyy myös yhteiskunnallisiin näkökohtiin liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Tuntuvampia yhteiskunnallisia vaikutuksia saataneen siinä vaiheessa, kun ehdotettua aloitetta tarkistetaan uudelleentarkastelulausekkeen mukaisesti niin, että se lopulta käsittää yhteiskunnallisia tavoitteita ja yhteiskunnan kannalta kestäviä toimintoja.

Ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Siinä otetaan huomioon velvollisuus, jonka mukaan tiettyä ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa on harjoitettava noudattaen yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä vähimmäisvaatimuksia.

4.    TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus sisältää artiklan, joka koskee kestävän rahoituksen foorumin perustamista. Foorumi avustaa komissiota EU:n luokitusjärjestelmän asteittaisessa kehittämisessä ja ajantasaistamisessa. Se hoitaa myös muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen kestävää rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja antaa komissiolle neuvoja tässä ehdotuksessa esitetyn kehyksen muuttamistarpeesta. Foorumin tehtävänä on myös seurata kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja ja raportoida niistä säännöllisesti komissiolle.

Euroopan valvontaviranomaisilla on keskeinen rooli EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän kehittämisessä, jotta voidaan varmistaa, että järjestelmä on käyttökelpoinen rahoituslaitosten kannalta, sovellettavissa rahoitustuotteisiin ja EU:n rahoitusalan lainsäädännön mukainen. Euroopan valvontaviranomaisilla on tärkeä tehtävä varmistaa, että EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää kehitetään niin, että siitä on hyötyä ilmastoskenaarioiden analysoinnissa ja myöhemmin myös ilmastoasioiden stressitestissä. Näiden ja muiden tehtävien suorittamista varten jokainen Euroopan valvontaviranomainen tarvitsee yhden uuden kokoaikaisen työntekijän vuodesta 2020, jolloin ehdotuksen eri säännösten odotetaan tulevan voimaan.

On huomattava, että Euroopan valvontaviranomaisten talousarviotarpeisiin sovelletaan edelleen kaikkia Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten mukaisia valvontaviranomaisten vuotuisten talousarvioiden valmisteluun, hyväksymiseen ja toteuttamiseen sovellettavia tilivelvollisuus- ja tilintarkastusmekanismeja. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat jatkossakin luvan Euroopan valvontaviranomaisille myönnettävää EU:n tasapainottavaa rahoitusosuutta ja niiden henkilöstötaulukoita (esim. päätös henkilöstön määristä) koskevan päätöksen tekemiseen, ja Euroopan parlamentti antaa niille vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.

Myös Euroopan ympäristökeskus (EEA) on tiiviisti mukana kestävää rahoitusta koskevassa työssä. Keskus tarjoaa teknistä tietämystä monilta ympäristön osa-alueilta, jotta voidaan kehittää kaikki ilmasto- ja ympäristökysymykset kattava EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä ja pitää sitä yllä. Lisäksi EEA kerää ja jakaa tietoa EU:n jäsenvaltioissa todetuista sijoitustarpeista ja -virroista kestävän rahoituksen seurantakeskuksen puitteissa ja antaa jäsenvaltioille neuvoja niiden vähähiilisten strategioiden ja kestävän sijoittamisen strategioiden kehittämistä varten. Näiden ja muiden tehtävien hoitamiseen EEA tarvitsee kaksi uutta kokoaikaista työntekijää vuodesta 2020 alkaen.

Euroopan komissio vastaa foorumin hallinnoinnista (kokousten ja alaryhmien kokousten järjestäminen, tuloksista raportointi, lainsäädäntöehdotusten valmistelu, yhteydenpito Euroopan valvontaviranomaisten ja EEA:n kanssa, tietoteknisen yhteistyövälineen ylläpitäminen, asiantuntijoiden kulujen korvaaminen, sihteeritehtävien suorittaminen jne.). Näiden ja muiden tehtävien hoitamiseen Euroopan komissio tarvitsee kymmenen uutta kokoaikaista työntekijää vuodesta 2020 alkaen (kahdeksan AD-virkaa ja kaksi AST-virkaa).

Ehdotuksen rahoitus- ja talousarviovaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti tähän ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

On huomattava, että rahoitusselvityksessä annetut tiedot ovat sopusoinnussa vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen kanssa.

5.    LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset määrityskriteerit kehitetään ja pannaan täytäntöön myöhemmin hyväksyttävillä delegoiduilla säädöksillä, joissa määritellään tekniset seulontakriteerit. Ennen delegoitujen säädösten hyväksymistä tehdään asianmukaiset vaikutustenarvioinnit. Teknisten seulontakriteerien kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon niiden vaikutukset toimialojen sisäiseen ja niiden väliseen kilpailuun, olemassa oleviin vihreisiin rahoitustuotteisiin ja markkinoihin sekä rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin. Lisäksi huomioon otetaan epäjohdonmukaisten kannustimien tarjoamiseen mahdollisesti liittyvät riskit.

Arviointi ja raportointi on tarkoitus suorittaa joka kolmas vuosi tämän asetuksen soveltamisen aloittamisen jälkeen. Komissio julkaisee kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Siinä arvioidaan asetuksen täytäntöönpanon edistymistä ottaen huomioon tavoite kehittää ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin sovellettavat tekniset seulontakriteerit. Lisäksi kertomuksessa arvioidaan, onko mahdollisesti tarpeen tarkistaa tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi.

Lisäksi komission on määrä arvioida, onko asianmukaista perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan, noudattavatko toimijat tätä asetusta soveltaessaan kriteerejä, joilla määritetään taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys.

Komission on myös määrä arvioida, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Sen on myös tarkoitus tarkastella, miten ympäristön kannalta kestävän sijoituksen yhteistä käsitettä käytetään unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla.

Mahdollisista komission tulevista ehdotuksista säädöksiksi, joissa säädetään ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevan EU:n luokitusjärjestelmän sitovasta käytöstä muilla aloilla, tehdään vaikutustenarviointi parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti.

Komission kertomus on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tarvittaessa komission on tehtävä ehdotuksia tämän asetuksen muuttamisesta.

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen soveltamispäivät on ajoitettu myöhemmiksi kuin niiden delegoitujen säädösten hyväksymisajankohdat, joissa vahvistetaan tekniset seulontakriteerit kunkin ympäristötavoitteen osalta. Toisin sanoen kutakin ympäristötavoitetta koskevia säännöksiä aletaan soveltaa vasta kuuden kuukauden kuluttua teknisten seulontakriteerien hyväksymisestä, jotta kyseisillä markkinatoimijoilla on riittävästi aikaa valmistautua niihin.

2018/0178 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 18 ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 19 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat, joilla pyritään Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

(2)YK:n yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden globaalin kestävän kehityksen toimintakehyksen: kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) 20 . Sen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka käsittävät kestävyyden kolme pilaria: ympäristön, yhteiskunnan ja talouden / hyvän hallintotavan. Vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi 21 kestävän kehityksen tavoitteet kytketään unionin toimintakehykseen sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jo lähtökohtaisesti kaikkiin unionin toimiin ja poliittisiin aloitteisiin unionissa ja maailmanlaajuisesti. Eurooppa-neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä 22 vahvistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

(3)Neuvosto teki vuonna 2016 Pariisin ilmastosopimuksen unionin puolesta 23 . Ilmastosopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetetaan tavoitteeksi torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää kehitystä.

(4)Kestävyys ja siirtyminen vähähiiliseen, ilmastokestävään ja entistä resurssitehokkaampaan kiertotalouteen ovat keskeisiä tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen ytimessä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöulottuvuudet tunnustetaan perussopimuksissa.

(5)Komissio antoi joulukuussa 2016 korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia kestävää rahoitusta koskeva kattava ja kokonaisvaltainen unionin strategia. Tammikuun 31 päivänä 2018 julkaistussa korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa 24 kehotetaan luomaan unionin tasolla teknisesti luotettava luokitusjärjestelmä, jolla selkeytetään, mitkä toiminnat ovat ”vihreitä” tai ”kestäviä”, ja jossa käsitellään ensimmäiseksi ilmastonmuutoksen hillintää.

(6)Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa 25 , jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset tavoitteet mukaan luettuina.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU 26 kehotetaan lisäämään yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastomenoihin erityisesti ottamalla käyttöön kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja.

(8)Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden potentiaalia täysimittaisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei kestävään sijoittamiseen ohjattujen pääomavirtojen kulku häiriinny sisämarkkinoilla.

(9)Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Sen vuoksi yhdenmukaisten kriteerien puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja on niille merkittävä haitta, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit, joilla määritetään, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kriteereillä, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa.

(10)Jos markkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri käsitteitä selittäessään, mitä ”kestävä” taloudellinen toiminta on, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan vihreisiin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla ympäristöystävällisiä sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(11)Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita.

(12)Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisilla toiminnoille voi kannustaa yrityksiä antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Tällaisten tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä yritykset, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, ja kyseiset yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa.

(13)Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitus antaa mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset.

(14)Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita on käynyt ilmi, että sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat tehokas keino edistää yksityisten varojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1017 27 asetetaan tavoitteeksi, että ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla tuetaan ilmastoon liittyviin tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia.

(15)Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat ”vihreitä” rahoitustuotteita tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja ”vihreitä” yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset.

(16)Jotta ei vahingoitettaisi kuluttajien etuja, rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä, olisi ilmoitettava, miten ja missä määrin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä käytetään sijoitusten ympäristökestävyyden määrittämiseen. Annettujen tietojen avulla sijoittajien olisi saatava selville sellaisen sijoituksen prosenttiosuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, kaikista taloudellisista toiminnoista ja näin ollen sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Komission olisi täsmennettävä, mitkä tiedot on annettava tätä tarkoitusta varten. Tietojen avulla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa helposti tiedonantovelvollisuuden noudattaminen ja panna kyseinen velvollisuus sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti täytäntöön.

(17)Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Niitä olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää.

(18)Sen määrittämiseksi, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi vahvistettava tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista.

(19)Terveiden ekosysteemien suojelua koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava ottaen huomioon asiaankuuluvat unionin säädökset ja muut välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY 28 , neuvoston direktiivi 92/43/ETY 29 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014 30 , luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 31 , vihreitä infrastruktuureja koskeva EU:n strategia, neuvoston direktiivi 91/676/ETY 32 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014 33 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010 34 , metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva toimintasuunnitelma 35 ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskeva toimintasuunnitelma 36 .

(20)Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista.

(21)Vähimmäistason suojatoimien täytyisi olla yksi edellytys sille, että taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, kun palautetaan mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen sitoumus noudattaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, joilla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua, ja tunnustetaan kansainväliset vähimmäistason ihmisoikeudet, ihmisoikeusnormit, työntekijöiden oikeudet ja työelämän normit. Sen vuoksi taloudellisia toimintoja olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävinä vain, jos ne toteutetaan noudattamalla kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä kahdeksaa keskeistä ILOn yleissopimusta. Keskeisissä ILOn yleissopimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, joita yritysten on noudatettava. Monet näistä kansainvälisistä normeista vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti orjuuden ja pakkotyön kielto sekä syrjimättömyysperiaate. Kyseiset vähimmäistason suojatoimet eivät rajoita ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta sekä yhteiskunnallista kestävyyttä koskevien tiukempien unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamista tarvittaessa.

(22)Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella.

(23)Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset.

(24)Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti.

(25)Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010 37 , EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä 38 , EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit 39 ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ 40 . Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA) 41 .

(26)Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurialan erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY 42 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU 43 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU 44 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU 45 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU 46 , sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa 47 mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa.

(27)Jottei vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia tietyn toimialan asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään alalla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot.

(28)Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistaminen arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen ja olisiko sillä kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin.

(29)Jotta säännösten noudattaminen ei aiheuttaisi talouden toimijoille kohtuuttoman suuria kustannuksia, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit, jotka tarjoavat riittävästi oikeudellista selkeyttä ja ovat käyttökelpoisia ja helppokäyttöisiä ja joiden ansiosta kustannukset, joita aiheutuu tarkistettaessa säännösten noudattamista, pysyvät kohtuuden rajoissa.

(30)Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita.

(31)Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta 48 käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa.

(32)Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa, toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Foorumin olisi koostuttava sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoista. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty vihreinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista.

(33)Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(34)Jotta asianomaiset toimijat saisivat riittävästi aikaa perehtyä tässä asetuksessa säädettyihin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteereihin ja valmistautua niiden soveltamiseen, tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita olisi alettava soveltaa kunkin ympäristötavoitteen osalta kuuden kuukauden kuluttua asiaankuuluvien teknisten seulontakriteerien hyväksymisestä.

(35)Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita.

(36)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.

2.Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa markkinatoimijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;

b)finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina.

2 artikla
Määritelmät

1.Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;

b)’finanssimarkkinatoimijalla’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä finanssimarkkinatoimijaa;

c)’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä rahoitustuotetta;

d)’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosessia, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan;

e)’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastoon ja sen vaikutuksiin;

f)’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 49 liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;

g)’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon säilyttämistä taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätteiden minimoimista, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 50 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa;

h)’pilaamisella’

i)aineiden, tärinän, lämmön, melun tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;

ii)meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY 51 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

i)’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä;

j)’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;

k)’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;

l)’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;

m)’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY 52 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;

n)’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nyt ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille.

II luku

Ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnat

3 artikla
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit

Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

a)taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;

b)taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;

c)taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;

d)taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4 artikla
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien kriteerien käyttö

1.Jäsenvaltioiden on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan ”ympäristön kannalta kestävinä” markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia.

2.Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, on annettava tiedot siitä, miten ja missä määrin 3 artiklassa säädettyjä, ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä käytetään sijoituksen ympäristökestävyyden määrittämiseen. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne voivat ilmoittaa tästä komissiolle.

3.Edellä olevan 2 kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisen kohdan noudattamiseksi, ottaen huomioon tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville

a)ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;

b)sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.

4.Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset.

5 artikla
Ympäristötavoitteet

Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:

1)ilmastonmuutoksen hillintä;

2)ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

3)vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;

4)siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen;

5)ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;

6)terveiden ekosysteemien suojelu.

6 artikla
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:

a)uusiutuvan energian tai ilmastoneutraalin energian (mukaan luettuna hiilineutraali energia) tuottaminen, varastoiminen tai käyttö, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;

b)energiatehokkuuden parantaminen;

c)puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;

d)siirtyminen uusiutuvien materiaalien käyttöön;

e)hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin käytön lisääminen;

f)ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen lopettaminen, fossiilisista polttoaineista johtuvat päästöt mukaan luettuina;

g)energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseen tarvittavan energiainfrastruktuurin perustaminen;

h)puhtaiden ja tehokkaiden polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista tai hiilineutraaleista lähteistä.

2.Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää;

b)täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020.

7 artikla
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen

1.Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisten vaikutusten vähenemistä tai ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntymisen tai siirtymisen ehkäisemistä seuraavilla tavoilla:

a)ehkäisemällä tai vähentämällä ilmastonmuutoksen taloudelliselle toiminnalle tietyssä paikassa ja tietyssä yhteydessä aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita;

b)ehkäisemällä tai vähentämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa luontoon ja rakennettuun ympäristöön, joissa taloudellinen toiminta tapahtuu, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita.

2.Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista;

b)täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020.

8 artikla
Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi vesien hyvää tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa jollakin seuraavista tavoista:

a)vesiympäristön suojeleminen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen haittavaikutuksilta varmistamalla yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien asianmukainen keräily ja käsittely neuvoston direktiivin 91/271/ETY 53 3, 4, 5 ja 11 artiklan mukaisesti;

b)ihmisten terveyden suojelu juomaveden saastumisen haittavaikutuksilta varmistamalla, ettei juomavedessä ole mikro-organismeja, loisia eikä aineita, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että juomavesi täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY 54 liitteessä I olevissa A ja B osassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset, sekä puhtaan juomaveden saannin lisääminen kansalaisten keskuudessa;

c)vedenotto, joka on direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa taulukossa 2.1.2 määriteltyä hyvää määrällistä tilaa koskevan tavoitteen mukainen;

d)vedenkäytön tehokkuuden parantaminen, veden uudelleenkäytön helpottaminen tai muu toiminta, jolla suojellaan tai parannetaan unionin vesimuodostumien laatua direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

e)merten ekosysteemipalvelujen kestävän käytön varmistaminen tai merivesien osalta ympäristön hyvän tilan edistäminen niiden direktiivin 2008/56/EY liitteessä I vahvistettujen ja komission päätöksessä (EU) 2017/848 55 täsmennettyjen laadullisten kuvaajien perusteella, joiden avulla ympäristön hyvä tila määritetään.

2.Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua;

b)täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022.

9 artikla
Kiertotalouden, jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen merkittävä edistäminen

1.Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi tämän ympäristötavoitteen saavuttamista jollakin seuraavista tavoista:

a)raaka-aineiden käytön tehostaminen tuotannossa muun muassa vähentämällä perusraaka-aineiden käyttöä ja lisäämällä sivutuotteiden ja jätteen käyttöä;

b)tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden tai uudelleenkäytettävyyden lisääminen;

c)tuotteiden, myös niiden sisältämien yksittäisten materiaalien, kierrätettävyyden lisääminen muun muassa korvaamalla tai käyttämällä vähemmän tuotteita ja materiaaleja, jotka eivät ole kierrätettävissä;

d)vaarallisten aineiden pitoisuuksien vähentäminen materiaaleissa ja tuotteissa;

e)tuotteiden käytön pidentäminen muun muassa lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta, päivittämistä, korjaamista ja kuluttajien välistä tuotteiden jakamista;

f)uusioraaka-aineiden käytön lisääminen ja niiden laadun parantaminen muun muassa jätteen laadukkaan kierrätyksen avulla;

g)jätteen syntymisen vähentäminen;

h)jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen lisääminen;

i)jätteen polttamisen ja hävittämisen välttäminen;

j)puutteellisesta jätehuollosta johtuvan roskaantumisen ja ympäristön muun pilaantumisen välttäminen ja puhdistaminen;

k)luonnon energiavarojen tehokas käyttö.

2.Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi kiertotaloutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä;

b)täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021.

10 artikla
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, jos kyseinen toiminta edistää korkeatasoista ympäristön suojelua pilaantumiselta jollakin seuraavista tavoista:

a)muiden ilmaa, vettä ja maaperää pilaavien päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;

b)ilman, veden tai maaperän laadun parantaminen aloilla, joilla kyseinen taloudellinen toiminta tapahtuu, ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten ja riskien minimoiminen;

c)kemikaalien tuotannosta ja käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien merkittävien haittavaikutusten minimoiminen.

2.Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä;

b)täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021.

11 artikla
Terveiden ekosysteemien suojelun merkittävä edistäminen

1.Tätä asetusta sovellettaessa taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi terveitä ekosysteemejä, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelua, säilyttämistä ja parantamista asiaankuuluvien unionin säädösten ja muiden välineiden mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

a)luonnonsuojelu (luontotyypit, lajit), ekosysteemien tilan ja niiden palvelujentarjoamiskyvyn suojelu, ennallistaminen ja parantaminen;

b)kestävä maankäyttö, mukaan luettuna maaperän biologisen monimuotoisuuden asianmukainen suojelu, sekä maaperän pilaantumisen nollataso ja saastuneiden alueiden kunnostaminen;

c)kestävät maatalouskäytännöt, mukaan luettuina sellaiset, joilla edistetään metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä;

d)metsien kestävä hoito ja käyttö.

2.Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi terveiden ekosysteemien suojelua;

b)täydennetään 12 artiklaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022.

12 artikla
Ympäristötavoitteille aiheutuva huomattava haitta

Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan b alakohtaa taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

a)ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

b)ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos toiminta lisää nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisiä vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön, jossa taloudellinen toiminta tapahtuu, ja laajemmalti;

c)vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos toiminta heikentää merkittävästi unionin vesien hyvän tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa unionissa;

d)kiertotaloudelle, jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle, jos toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta tai jos toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä;

e)ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi epäpuhtauspäästöjä ilmaan, veteen ja maaperään verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista;

f)terveille ekosysteemeille, jos toiminta heikentää merkittävästi ekosysteemien hyvää tilaa.

13 artikla
Vähimmäistason suojatoimet

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä.

14 artikla
Teknisiä seulontakriteerejä koskevat vaatimukset

1.Teknisten seulontakriteerien, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset;

b)niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

c)niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

d)niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö;

e)niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytetty ennalta varautumisen periaate;

f)niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset tarkastelemalla erityisesti niiden tuotantoa, käyttöä ja käyttöiän loppua;

g)niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus;

h)niissä on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset markkinoiden likviditeettiin, se riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa kestävämpään talouteen siirtymisen vuoksi, ja se riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia;

i)niiden piiriin on kuuluttava kaikki tietyn sektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että näitä toimintoja käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla;

j)ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan siirtymiseen, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen tai ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen siirtymiseen, myös liikennemuotosiirtymän avulla, sekä tehokkuustoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

4.Komissio tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja seulontakriteerejä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muuttaa tämän asetuksen mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä tieteen ja teknologian kehityksen perusteella.

15 artikla
Kestävän rahoituksen foorumi

1.Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin, joka koostuu seuraavista:

a)seuraavien edustajat:

i)Euroopan ympäristökeskus;

ii)Euroopan valvontaviranomaiset;

iii)Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

b)asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä edustavat asiantuntijat;

c)henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta.

2.Kestävän rahoituksen foorumi

a)antaa komissiolle 14 artiklassa tarkoitettuja teknisiä seulontakriteerejä ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja;

b)arvioi teknisten seulontakriteerien vaikutuksia niiden soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen kannalta;

c)auttaa komissiota analysoimaan sidosryhmien pyyntöjä kehittää tai tarkistaa tiettyä taloudellista toimintaa koskevia teknisiä seulontakriteerejä;

d)antaa komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien soveltuvuudesta mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin;

e)seuraa kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja ja raportoi niistä säännöllisesti komissiolle;

f)antaa komissiolle neuvoja tämän asetuksen mahdollisesta muutostarpeesta.

3.Kestävän rahoituksen foorumin puheenjohtajana toimii komissio.

16 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

III luku

Loppusäännökset

17 artikla
Uudelleentarkastelulauseke

1.Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

a)tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

b)mahdollinen tarve tarkistaa tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

c)se, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin;

d)ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien noudattaminen.

2.Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antaa asiaan liittyvät ehdotukset tarvittaessa.

18 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Tämän asetuksen 3–13 artiklaa sovelletaan

a)5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä heinäkuuta 2020;

b)5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2021;

c)5 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 56  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo (se voi olla tuloksena esimerkiksi koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta, tehokkuuden paranemisesta tai täydentävyyksistä). Tätä kohtaa sovellettaessa ”unionin osallistumisesta saatavalla lisäarvolla” tarkoitetaan arvoa, joka saadaan unionin toiminnan ansiosta sen arvon lisäksi, jonka jäsenvaltiot olisivat muutoin tuottaneet yksinään.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑  Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 57  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

☑ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Valvontamenetelmä(t)

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 67

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑     Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioitu vaikutus henkilöstöön

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Oletuksena on, että suunniteltu palvelukseenotto on 1. tammikuuta 2020.

Oletuksena on, että suunniteltu palvelukseenotto on 1. tammikuuta 2020.

Oletuksena on, että suunniteltu palvelukseenotto on 1. tammikuuta 2020.

Oletuksena on, että suunniteltu palvelukseenotto on 1. tammikuuta 2020.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuupääosastossa ja muissa pääosastoissa/yksiköissä

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)