52018AE2072

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AE2072 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AE2072

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018) 321 final) ”Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta” (COM(2018) 322 final/2–2018/0166 (APP)) ”Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä” (COM(2018) 325 final – 2018/0135 (CNS)) ”Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä” (COM(2018) 326 final – 2018/0131 (NLE)) ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä” (COM(2018) 327 final – 2018/0132 (APP)) ”Ehdotus neuvoston asetukseksi arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamisesta” (COM(2018) 328 final – 2018/0133 (NLE))

EESC 2018/02072

EUVL C 440, 6.12.2018, p. 106–115 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 19/09/2018; Äänestyspäivä
Date of vote:: 19/09/2018
Date lodged:: 18/06/2018

Author:: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:: EESC_ECO
Form:: Lausunto
Term of office:: 2015-2020
Internal reference:: AVIS-SECTION 2018/2072 FIN, ECO/460
Session:: 537

Procedure number:

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E304

Link

Select all documents mentioning this document

Earlier related instruments:

52018DC0321 ESC Opinion
52018PC0322 ESC Opinion
52018PC0325 ESC Opinion
52018PC0326 ESC Opinion
52018PC0327 ESC Opinion
52018PC0328 ESC Opinion

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

HTML

PDF

Official Journal

6.12.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/106

(COM(2018) 321 final)

”Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta”

(COM(2018) 322 final/2–2018/0166 (APP))

”Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä”

(COM(2018) 325 final – 2018/0135 (CNS))

”Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä”

(COM(2018) 326 final – 2018/0131 (NLE))

”Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä”

(COM(2018) 327 final – 2018/0132 (APP))

”Ehdotus neuvoston asetukseksi arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamisesta”

(COM(2018) 328 final – 2018/0133 (NLE))

(2018/C 440/18)

Esittelijä:

Javier DOZ ORRIT

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.6.2018 Euroopan unionin neuvosto, 25.7.2018 ja 5.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava eritysjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	7.9.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.9.2018
Täysistunnon nro	537
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	140/3/7

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että ohjelmilla, joihin komissio ehdottaa suurimpia menolisäyksiä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, on korkea eurooppalainen lisäarvo. Komitea pitää kuitenkin kyseenalaisena sitä, että näiden lisäysten vuoksi on tehty mittavia leikkauksia koheesiopolitiikkaan (-10 %) ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan (-15 %), jotta EU:n talousarviota saadaan pienennettyä siten, ettei se vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä enää ole tämänhetkisten talousarvioiden tapaan 1,16 prosenttia vaan vain 1,11 prosenttia EU27:n bruttokansantulosta.

1.2

EU:lla on ratkaistavanaan suuria haasteita, joihin kuuluvat kriisin kielteisten sosiaalisten ja poliittisten seurausten korjaaminen sekä geopoliittisesta epävakaudesta ja taloudellisesta nationalismista johtuvat ulkoiset riskit. Sen tulisi pyrkiä hyödyntämään huomattavaa taloudellista ja poliittista potentiaaliaan sellaisen edistyksellisen ja kasvuun tähtäävän talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ajamiseen, jolla turvataan kasvun hyötyjen tasapuolinen jakautuminen, ilmastonmuutoksen kiireelliseen torjuntaan, kestäväpohjaiseen Eurooppaan johtavan siirtymän rahoittamiseen (EU:sta tehdyn sopimuksen 3 artiklan puitteissa) sekä tekoälyn, digitalisaation ja teollisuus 4.0:n tarjoamien tilaisuuksien hyödyntämiseen. Kaikkeen tähän tarvitaan suurempia määrärahoja. ETSK yhtyy Euroopan parlamentin kantaan (1) ja ehdottaa, että meno- ja tulotasoksi vahvistetaan 1,3 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotettu maksusitoumusmäärärahojen taso, 1,11 prosenttia EU:n BKTL:sta, on liian alhainen, jotta EU:n poliittiset tavoitteet voitaisiin toteuttaa uskottavasti.

1.3

Kuten EU:n rahoituksen tulevaisuutta käsittelevästä pohdinta-asiakirjasta annetussa ETSK:n lausunnossa (2) on jo todettu, eurooppalaiset tarvitsevat enemmän Eurooppaa (ja paremman Euroopan), jotta EU:n poliittinen kriisi saadaan voitettua. EU:n tämänhetkiset toimivaltuudet ja taloudelliset resurssit ovat etääntyneet yhä kauemmas eurooppalaisten huolenaiheista ja odotuksista.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdottamiin parannuksiin, jotka koskevat rakennetta, joustavuutta ja kapasiteettia luoda synergiaa, sekä EU:n omista varoista saatavien tulojen prosenttiosuuden kasvattamiseen. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan riitä. Vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa komission ehdotuksessa on sisällytetty tulopuolelle vain osa omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän ehdotuksista ja Euroopan parlamentin ehdotuksista, joissa kannatetaan useampien uusien omien varojen lähteiden käyttöönottoa.

1.5

ETSK ymmärtää komission ehdotuksen taustalla olevat syyt mutta vastustaa silti ehdotusta supistaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) määrärahoja kiinteinä hintoina 12 prosenttia ja koheesiorahaston määrärahoja 46 prosenttia nykyisiin määrärahoihin verrattuna.

1.6

ETSK vastustaa Euroopan sosiaalirahastoa varten (ESR+) ehdotettujen maksusitoumusmäärärahojen supistamista reaalimääräisesti 6 prosenttia, etenkin kun otetaan huomioon hiljattain marraskuussa 2017 annettu toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja asetettu tavoite luoda laadukkaita työpaikkoja. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoittamisesta annetun äskettäisen lausuntonsa (3) mukaisesti ETSK olisi odottanut, että sosiaalisen pilarin periaatteita ja sen täytäntöönpanon välttämättömyyttä etenkin työllisyysalalla olisi pidetty yhtenä ohjenuorista ehdotettaessa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen jakosuunnitelmaa. Olisi perustettava erityinen ohjelma, jolla jäsenvaltioita autetaan panemaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annettu Göteborgin julistus, jotta voidaan tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä jatkaa uudistuksia laadukkaiden työpaikkojen luomisen edistämiseksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

1.7

ETSK katsoo, että koheesiopolitiikan määrärahat (EAKR, koheesiorahasto ja sosiaalirahasto yhteenlaskettuina) tulee säilyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 kiinteinä hintoina vähintään samalla tasolla kuin nykyisessä rahoituskehyksessä.

1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti komission mainintoihin keskeisistä strategisista investoinneista, jotka ovat avainasemassa turvaamassa Euroopan tulevaa vaurautta ja johtoasemaa maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. ETSK on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti Agenda 2030 olisi pitänyt tuoda näkyvämmin esille, sillä Agenda 2030 muodostaa kiistatta EU:n toiminnan kaikenkattavat strategiapuitteet tulevina vuosina.

1.9

Komitea panee merkille, että ympäristö- ja ilmastotoimiin suunnattuja maksusitoumusmäärärahoja on korotettu huomattavasti (+ 46 %). Komitea, joka kannattaa vuoteen 2030 ulottuvaa YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa ja tukee EU:n tavoitteita edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä, toteaa kuitenkin myös, ettei määrärahaosuus, joka käytetään siirtymiseen kohti kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, ole riittävän kunnianhimoinen.

1.10

ETSK pitää investointien vakautusjärjestelyn perustamista EU:n talousarvioon maakohtaisista häiriöistä kärsivien euroalueen jäsenmaiden varalle oikeansuuntaisena askeleena mutta katsoo, että kaavaillut maksusitoumusmäärärahat niin lainatakuisiin kuin mainittujen lainojen korkotukeen ovat aivan liian pienet siihen, että niillä olisi ratkaiseva vaikutus kriisitilanteessa. Tämä ainoa ja rajallinen euroalueen mahdollisen talousarvion ohjelma ei sisälly mihinkään vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä mainituista talous- ja rahaliiton uudistusstrategioista.

1.11

ETSK pitää kyseenalaisina yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettuja leikkauksia (–15 % reaalimääräisesti EU27:ssä, Euroopan kehitysrahasto mukaan luettuna, rahoituskehyksen 2014–2020 ja rahoituskehyksen 2021–2027 välillä). Leikkaukset estävät kestäväpohjaisen maaseudun kehittämismallin täytäntöönpanon, joka on YMP:n uusimman uudistuksen yleistavoite, sekä ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta hiljattain annettuun komission tiedonantoon sisältyvien muiden tavoitteiden saavuttamisen.

1.12

ETSK on tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen uusien omien varojen korista. Komitea katsoo kuitenkin, että näiden ehdotusten tuloksena tuskin saadaan luotua riittävän riippumatonta, avointa ja oikeudenmukaista omien varojen järjestelmää. ETSK kannattaa silti tavoitetta toteuttaa nopeasti johdonmukainen järjestelmäuudistus, jotta voidaan korottaa omista varoista saatavien tulojen osuutta ja varmistaa, että tulonkeruumenetelmät täydentävät ja tukevat EU:n poliittisia tavoitteita. Uudistuksessa tulisi ottaa huomioon omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän ja Euroopan parlamentin suositukset. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä huomiomaan, että kaikkien näiden omien varojen ottaminen käyttöön vuosina 2021–2027 on monimutkainen tehtävä.

1.13

ETSK kannattaa ehdotusta lopettaa alennusten (tai hyvitysten) myöntäminen maille, joiden rahoitusosuudet EU:n talousarvioon ovat olleet suuria.

1.14

ETSK kannattaa ehdotusta asettaa EU-varojen saamisen ehdoksi, että jäsenvaltio kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta yhtenä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaisten unionin arvojen peruspilarina, ja katsoo, että ehtoa tulisi laajentaa kattamaan myös muut EU:n perussopimuksissa vahvistetut oikeusvaltioon liittyvät periaatteet. Komitea pyytääkin komissiota ja Euroopan parlamenttia tutkimaan tätä mahdollisuutta.

1.15

Komitea on tyytyväinen InvestEU-takuun kautta tarjottavaan investointitukeen ja suunnitelmaan osallistaa muita kumppaneita, kuten kansallisia kehityspankkeja ja -instituutioita tai kansainvälisiä rahoituslaitoksia (esim. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD), mutta pitää valitettavana sitä, että määrärahojen taso riittää vain turvaamaan EIP:n (4) lainanannon jatkumisen entisentasoisena eikä siinä oteta huomioon EU:n mittavaa investointivajetta. Komitea kehottaa myös tekemään muutoksia InvestEU-ohjelman toimintaan, jotta jatkossa ohjataan suhteellisesti enemmän varoja alimman tulotason maihin. EU:n ohjelmien selkeänä tavoitteena tulisi olla lähentymisen edistäminen eikä erojen kasvattaminen.

1.16

Komitea on huolissaan siitä, että tukea eniten tarvitsevien EU:n jäsenvaltioiden on vaikea saada tarvittavaa rahoitusta vakaus- ja kasvusopimuksen ehtojen ja muiden makrotaloudellisten ehtojen sekä koheesiopoliittisten rahastojen yhteisrahoitusvaatimusten tiukan tulkitsemisen vuoksi.

1.17

Komitea pitää tervetulleena ehdotusta lisätä huomattavasti digitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan kohdistuvien tutkimus- ja kehittämisohjelmien rahoitusta ja korostaa tarvetta laatia huolellisesti määritelty strategia, jonka avulla yhdistetään toisiinsa innovointi ja kestäväpohjainen eurooppalainen teollisuuspolitiikka, joka pohjautuu laadukkaisiin työpaikkoihin. Tätä varten tulee muun muassa helpottaa yhteistyötä akateemisen tutkimuksen, teollisuuden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä.

1.18

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin muutoksiin, jotka liittyvät otsakkeisiin Muuttoliike ja rajaturvallisuus ja Naapurialueet ja muu maailma kuuluvien ohjelmien määrärahojen merkittäviin reaalimääräisiin korotuksiin. On välttämätöntä ryhtyä soveltamaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, joka perustuu kansainvälisen oikeuden noudattamiseen sekä solidaarisuuteen pakolaisia kohtaan ja valtioiden välillä. EU:n muuttoliikepolitiikan luominen on myös kiireellinen tavoite. ETSK painottaa, että näihin kysymyksiin on kiinnitettävä ensisijaista huomiota monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanossa.

1.19

Komitea toistaa, että EU-ohjausjakson tulisi ohjata keskeisesti EU:n talousarvioiden toteuttamista ja että samalla tulisi hyödyntää mahdollisimman laajasti uuden monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tiiviimpi osallistuminen EU-ohjausjaksoon on tarpeen, jotta ohjausjakson suuntaviivojen täytäntöönpano olisi tehokkaampaa ja demokraattisempaa ja jotta luotaisiin yhteys kansallisen ja eurooppalaisen tason välille.

1.20

Komitea kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioiden hallituksia ponnistelemaan enemmän vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen valmistelemiseksi, jotta kehys voidaan hyväksyä aikataulusuunnitelman mukaisesti ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja.

2. Euroopan komission ehdotus vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi

2.1

ETSK:n lausunnossa käsitellään Euroopan komission 2. toukokuuta 2018 esittämää pakettia. Siihen sisältyy tiedonanto monivuotisesta rahoituskehyksestä (5), neljä ehdotusta neuvoston asetuksiksi (6) ja ehdotus neuvoston päätökseksi omien varojen järjestelmästä (7).

2.2

Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääräksi ehdotetaan 1 135 miljardia euroa vuosiksi 2021–2027 (vuoden 2018 hintoina ja mukaan lukien Euroopan kehitysrahasto EKR) eli 1,11 prosenttia BKTL:sta, kun se vuosina 2014–2020 oli 1 082 miljardia euroa (ilman Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuutta) eli 1,16 prosenttia BKTL:sta (ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa). Ehdotus saman jakson maksumäärärahojen enimmäismääräksi on 1 105 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina ja mukaan lukien EKR) eli 1,08 prosenttia BKTL:sta, kun se aiemmin oli 1 045 miljardia euroa eli 0,98 prosenttia BKTL:sta.

2.3

Ehdotettuja muutoksia ovat muun muassa merkittävät reaalimääräiset korotukset vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen (EU27 ja EKR) verrattuna ohjelmille, jotka kuuluvat otsakkeisiin Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous (+ 43 % eli määrärahat 166,3 miljardia euroa, mikä on 14,7 % kokonaistalousarviosta; summasta 13,1 miljardia euroa osoitetaan InvestEU-ohjelmaan), Muuttoliike ja rajaturvallisuus (+ 210 % eli määrärahat 30,8 miljardia euroa, mikä on 2,72 % kokonaistalousarviosta) ja Naapurialueet ja muu maailma (+ 14 % eli määrärahat 108,9 miljardia euroa, mikä on 9,6 % kokonaistalousarviosta). Mittavia reaalimääräisiä vähennyksiä tehdään kuitenkin otsakkeisiin Yhteenkuuluvuus ja arvot (-12 % eli määrärahat 242,2 miljardia euroa aluekehitys- ja koheesiopoliittisessa klusterissa ja - 10 % eli määrärahat 330,6 miljardia euroa koheesiopolitiikassa) sekä Luonnonvarat ja ympäristö (-16 % eli määrärahat 336,6 miljardia euroa, mikä on 29,7 % kokonaistalousarviosta), ennen kaikkea koheesiopolitiikkaan (-10 %) ja YMP:hen (-15 %).

2.4

Tulopuolella paketti sisältää ehdotuksia uusiksi osa-alueiksi, jotka lisättäisiin unionin omien varojen järjestelmään, ja ehdotuksessa neuvoston päätökseksi esitetään, että jäsenvaltioilta vuosittain kerättävien omien varojen enimmäismäärä nostetaan maksumäärärahojen osalta 1,29 prosenttiin suhteessa BKTL:oon ja maksusitoumusmäärärahojen osalta 1,35 prosenttiin suhteessa BTKL:oon, jotta voidaan täyttää Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä ja uusien painopisteiden rahoittamisesta johtuvat suuremmat rahoitustarpeet, kun samalla säilytetään riittävästi liikkumavaraa taloudellisten velvoitteiden noudattamista varten.

2.5

Ehdotetun korotuksen lisäksi komissio ehdottaa muutoksia EU:n rahoituksen rakenteeseen. Perinteisten omien varojen osuus laskee hieman 15,8 prosentista 15 prosenttiin ja jäsenvaltioiden rahoitusosuudet 83 prosentista 72 prosenttiin sen ansiosta, että BKTL-perusteisia rahoitusosuuksia alennetaan 71 prosentista 58 prosenttiin. Alv-perusteisten omien varojen kannon uudistus korottanee niiden osuutta 11,9 prosentista 14 prosenttiin. Tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia omia varoja, joihin kuuluvat päästökauppajärjestelmästä osoitettava rahoitusosuus, yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (kunhan se saadaan asteittain käyttöön) sekä kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella laskettava kansallinen rahoitusosuus. Näiden uusien varojen osuus EU:n kokonaistalousarviosta voisi olla 12 prosenttia.

2.6

Euroopan komissio ehdottaa, että saadakseen koheesiopolitiikan varoja jäsenvaltioiden tulee noudattaa tiettyjä makrotaloudellisia ehtoja, toteuttaa rakenneuudistuksia ja noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Tuen saaminen uudesta investointien vakautusjärjestelystä edellyttää, että viimeksi mainitut ehdot ovat täyttyneet aiempina vuosina. Lisäksi komissio ehdottaa, että koheesiopolitiikan ja YMP:n määrärahoihin ehdotettujen merkittävien supistusten vastapainoksi olisi nostettava jäsenvaltioiden hankkeisiin myöntämän yhteisrahoituksen prosenttiosuutta.

2.7

Asetusehdotuksella, jonka aiheena on unionin talousarvion suojaaminen tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu laajamittaisia puutteita, on tarkoitus rangaista jäsenvaltioita toimista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa haitallisesti moitteettoman varainhoidon periaatteisiin tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen erityisesti, kun oikeuslaitoksen riippumattomuutta horjutetaan. Seuraamukset voivat johtaa kyseisille jäsenvaltioille suunnattujen EU:n maksujen ja rahoitussitoumusten alentamiseen ja keskeyttämiseen. Seuraamuksista päätetään komission esityksestä, jonka neuvosto voi hylätä määräenemmistöllä.

3. Yleistä

Poliittinen tilanne ja yleiset tavoitteet

3.1

Kun otetaan huomioon ulkoiset ja sisäiset haasteet ja riskit, joihin EU:n tulee vastata seuraavien kymmenen vuoden aikana, EU tarvitsee selkeän poliittisen strategian ja vahvan talousarvion. ETSK ehdottaakin, kuten sen aiemmin antamassa lausunnossa ”Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta” (8) ja Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (9) todetaan, että maksusitoumusmäärärahat nostettaisiin jaksolla 2021–2027 1,3 prosenttiin suhteessa BKTL:oon.

3.1.1

Finanssi- ja talouskriisi ja Euroopan päättäjien yritykset saada se hallintaan ovat jättäneet moniin Euroopan maihin jälkensä: näitä ovat kilpailukyvyn heikkeneminen, talouden taantuminen, köyhyys, epätasa-arvo, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden murtuminen ja myös erot maiden välillä.

3.1.2

Kansalaisten epäluottamus kansallisia ja EU-tason demokraattisia instituutioita kohtaan on mahdollistanut sellaisten poliittisten liikkeiden nousun, jotka kyseenalaistavat EU:n demokraattiset arvot ja periaatteet. Tällaisia poliittisia liikkeitä kuuluu nykyisin muutamien EU:n jäsenvaltioiden hallituksiin (ja niitä todennäköisesti pääsee hallituksiin lähitulevaisuudessa), ja ne ovat olleet vaikuttamassa brexit-kansanäänestyksen tulokseen.

3.1.3

Euroopan unionin naapurialueilla ilmeneviä vakavia ongelmia ovat muun muassa epädemokraattisten tai autoritääristen hallitusten yleistyminen, Syyrian sota ja sen alueelliset ja maailmanlaajuiset seuraukset, suuri poliittinen epävakaus ja aseelliset konfliktit Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Sahelin alueella sekä Afrikan väestöpaine ja sen aiheuttama muuttoliike Eurooppaan.

3.1.4

Yksi näiden tekijöiden vaikutuksista on pakolaisten ja muuttajien tulo Eurooppaan Välimeren kautta. On välttämätöntä ryhtyä soveltamaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, joka perustuu kansainvälisen oikeuden noudattamiseen sekä solidaarisuuteen pakolaisia kohtaan ja valtioiden välillä. EU:n muuttoliikepolitiikan luominen on myös kiireellinen tavoite. Näihin kysymyksiin sekä kehitysyhteistyön kehittämiseen tehokkaammin erityisesti Afrikan maiden kanssa tulee kiinnittää erityishuomiota monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027. Tämä otetaan laajasti huomioon komission ehdotuksessa, joskin painopiste on turvallisuusnäkökohdissa.

3.1.5

Yhdysvaltojen nykyisen hallituksen tekemät päätökset ja erittäin tärkeiden kansainvälisten sopimusten yksipuolinen purkaminen pahentavat yleistä geopoliittista epävakautta ja ovat ristiriidassa monien EU:n toimintalinjausten kanssa muun muassa kauppapolitiikassa, ympäristöpolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, naapuruuspolitiikassa sekä rauhan edistämisessä ja ydinaseiden kieltämisessä, monenvälisissä kansainvälisissä suhteissa ja tuessa Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmälle.

3.1.6

Euroopan tulee torjua nämä riskit hyödyntämällä valmiutensa parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittämällä tutkimukseen, innovointiin ja teknologian kehittämiseen liittyvää potentiaaliaan, inhimillistä pääomaansa, yritystensä ja taloutensa kilpailukykyä ja vientikapasiteettiaan. Sen tulisi myös panna täytäntöön demokraattiset arvonsa mahdollisimman laajasti ja konkreettisesti niin EU:ssa kuin suhteissaan muuhun maailmaan ja noudattaa tinkimättä oikeusvaltioperiaatteita ja arvoja, jotka ovat ominaisia oikeudenmukaisille, tasa-arvoisille ja yhteisvastuullisille yhteiskunnille, sekä ajaa rauhaa ja monenvälisyyttä kansainvälisissä suhteissa. Myös kaikkeen tähän tarvitaan vahvaa EU:n talousarviota.

3.1.7

Komissio ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet EU:n ja EMU:n uudistamiseksi ehdotuksia, joissa vähemmässä tai suuremmassa määrin kannatetaan tiiviimpää yhdentymistä. Prosessin lopputulos on epävarma. Sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit, ja tämä yhdistettynä innovoinnin hidastumiseen ja kasvavaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan vaarantaa Euroopan kilpailukyvyn. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Göteborgissa julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää taloudellista sitoutumista EU:lta ja sen jäsenvaltioilta sekä poliittista sitoutumista käytettävissä olevien varojen tosiasialliseen ja tehokkaaseen investoimiseen. Onnistuminen edellyttää työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista päätöksentekoprosessiin.

3.1.8

Suurin taloudellinen riski Euroopan taloudelle on investointivaje ja jääminen jälkeen maailman kärjestä innovointitoiminnassa ja innovaatioiden markkinoille saattamisessa. Investointiaste suhteessa BKT:hen on kaukana kriisiä edeltäneestä tasosta.

3.1.9

Investointien edistäminen kestäväpohjaisten, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja talouden ja yritysten modernisoimiseksi, teollisuuden ja innovointien vauhdittamiseksi, jäsenvaltioiden lähentämiseksi, yhteiskunnan viherryttämiseksi ja digitalisoimiseksi, sosiaalisen pilarin kehittämiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi, Pariisin sopimusten tavoitteiden ja sitoumusten sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämiseksi: näiden tulisi olla tärkeimpiä tavoitteita, jotta saadaan luotua eurooppalainen kestävän kehityksen malli. Tätä varten tarvitaan vuosiksi 2021–2027 vahva talousarvio ja räätälöityjä ohjelmia, jotka tuottavat mahdollisimman paljon eurooppalaista lisäarvoa.

3.1.10

ETSK katsoo ottaen huomioon nämä ja muut näkökohdat, että EU tarvitsee kunnianhimoisia talousarvioita, joita käytetään välineinä sellaisen politiikan toteuttamisessa, jolla kehitetään selkeää strategiaa unionin vahvistamiseksi, yhdentymisen ja demokratian lisäämiseksi, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vahvistamiseksi niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella, yritysten auttamiseksi paremmin ympäristöön liittyvien ja digitaalisten haasteiden ratkaisemisessa, sosiaalisen ulottuvuuden lujittamiseksi ja maaseutuyhteisöjen tukemiseksi. Vain tällä tavalla EU voi hillitä sisäisiä hajottavia voimia ja saada ne kuriin sekä ratkaista ulkoiset geopoliittiset haasteet.

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen menopuoli

3.2

Komission ehdotuksessa keskitytään kuitenkin liiaksi nykytilanteen säilyttämiseen ja sopeudutaan epäsuhtaan, joka vallitsee EU:n edessä olevien uusien haasteiden luonteen ja laajuuden ja EU:n tavoitteiden sekä toisaalta niiden saavuttamiseen käytettävissä olevien resurssien välillä.

3.3

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan EU:n tulee edistää kestävää kasvua ympäristöä kunnioittaen. Ilmastohaaste on nyt nostettu kiireellisimmäksi painopisteeksi, myös ETSK:ssa, ja sen tulee muodostaa yleinen toimintakehys viranomaisten lisäksi myös talouden toimijoille, työntekijöille ja kansalaisille. Tästä lähtökohdasta on suunniteltava ja ennen kaikkea rahoitettava laaja taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen siirtymä (10).

3.4

ETSK pitää tervetulleena talousarvion rakenteeseen tehtyjä muutoksia eli otsakkeiden uudelleenjärjestelyä ja ohjelmien tiivistämistä sekä joustomekanismien tehostamista siten, että monivuotinen rahoituskehys on mukautumiskykyisempi mutta sen vakaus turvataan.

3.5

3.5.1

On olemassa näyttöä siitä, että erot tulotasossa henkeä kohti ovat kriisin vaikutuksesta kasvaneet uudelleen erityisesti pohjoisen ja etelän välillä (11). Vaikka ”vähemmän kehittyneillä alueilla” (BKT asukasta kohden alle 75 % EU:n keskiarvosta) asuvan EU27:n väestön osuus on laskenut vuodesta 2010, ”siirtymäalueilla” (BKT asukasta kohden 75–90 % EU:n keskiarvosta) asuvan EU27:n väestön osuus on kasvanut. Tämä johtuu kuitenkin osittain siitä, että ”kehittyneillä” alueilla asuvan EU27:n väestön osuus on pienentynyt kriisin seurauksena (12). Tapahtunut lähentyminen ei siten ole ainoastaan ylöspäin suuntautuvaa tulotason lähentymistä. Tarvitaan enemmän julkisia investointeja terveyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen erityisesti paikallis- ja aluetasolla, ja niiden mahdollistamiseksi olisi sovellettava kultaista sääntöä, jota komitea on suositellut monissa viimeaikaisissa lausunnoissaan: investointimenoja ja etenkään pitkän aikavälin kestävää kasvua edistäviä investointimenoja ei oteta huomioon laskettaessa vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämätavoitteiden noudattamista, sillä sopimus auttaa tällöinkin turvaamaan julkisen talouden kestävän pohjan pitkällä aikavälillä.

3.5.2

Tässä yhteydessä ETSK huomauttaa, että taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet vaihtelevat huomattavasti alueiden välillä ja että erot ovat kasvaneet viime vuosina myös suhteellisesti varakkaammissa maissa. Koheesiopolitiikassa tulisi ottaa tämä huomioon ottamalla käyttöön asukaskohtaisen BKT:n lisäksi uusia vaihtoehtoisia sosiaalisia indikaattoreita, kuten työllisyys ja kohderyhmien toimeliaisuusaste, sekä köyhyyden ja sosiaalisen osallisuuden mittareita.

3.6

ETSK vastustaa ehdotettuja reaalimääräisiä leikkauksia Euroopan sosiaalirahasto+:n maksusitoumusmäärärahoihin (-6 % reaalimääräisesti vuosina 2021–2027 verrattuna vuosiin 2014–2020). Reaalimääräinen supistus on vieläkin suurempi, sillä nuorisotakuu sisällytetään ESR+:aan. Rahaston tulisi säilyä reaalimääräisesti vähintään samantasoisena kuin vuonna 2020, sillä se tarjoaa keskeiset taloudelliset keinot, joilla EU voi tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista ja edistää näin ratkaisevasti EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista ja sosiaalinormien ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä. Yhteisrahoituksen kansallisia vähimmäisosuuksia ei pitäisi nostaa, sillä tällöin osa jäsenvaltioista ei pystyisi investoimaan joillekin alueille ja menetettäisiin eurooppalaisen lisäarvon mahdollisuudet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen voi myös parantaa euroalueen jäsenvaltioiden selviytymiskykyä ja siten EMU:n toimintaa. Työmarkkinaosapuolten yhteiset toimet Euroopan, valtioiden ja alueiden tasolla ovat sitä varten välttämättömiä. ETSK pitääkin valitettavana, ettei näitä mainita erikseen asetusluonnoksessa toisin kuin nykyisellä ohjelmakaudella, ja pyytää komissiota palauttamaan kyseisen säännöksen.

3.7

3.8

Kuten lausunnossa ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus” (13) on todettu, ETSK katsoo, että on tarpeen tehdä uusi YMP:n uudistus, jossa säilytetään kaksi pilaria mutta suunnataan ne uudelleen kanavoimalla suora tuki paljon suuremmassa määrin peltokasvien viljelijöille ja karjankasvattajille, pienille ja keskisuurille yrityksille ja perhetiloille, ja että maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja tulisi käyttää sellaisen kestäväpohjaisen mallin edistämiseen, jossa otetaan huomioon Pariisin sopimusten sitoumukset ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet. Sosiaalisen infrastruktuurin rahoittaminen maaseutuyhteisöissä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta on ollut hyvin tärkeä osa EU:n aktiivista politiikkaa maaseudun väestökadon torjumiseksi ja on auttanut maaseudun asukkaita, maataloustuottajia sekä pienyrityksiä ja yhteisöjä. Komission ehdottamat merkittävät leikkaukset YMP:hen (-15 %) vaikeuttavat tähän suuntaan etenemistä ja niiden tavoitteiden saavuttamista, joita komissio esitti tiedonannossaan ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen luoda EU:n talousarvioon euroalueen vakautusjärjestely. Mekanismilla pyritään suojelemaan euroalueen jäsenvaltioiden investointimenoja maakohtaisissa häiriötilanteissa, jotka asettavat valtion talousarvioon kohdistuvia paineita. Tämä on välttämätön uudistus, jotta EMU olisi joustavampi ja jottei luotaisi eriytymiskehitystä jäsenvaltioiden kesken.

3.9.1

Komitea ei kuitenkaan usko, että ehdotettu mekanismi tällaisenaan turvaisi riittävän vakauden kriisin sattuessa. Se mahdollistaisi vain rajalliset peräkkäiset back-to-back-lainat asianomaisille jäsenvaltioille. Ehdotettu 30 miljardin summa ei riitä siihen, että lainaa voitaisiin myöntää samaan aikaan useammalle kuin yhdelle maalle (14). Näiden lainojen korkomaksujen tukeminen enimmillään 600 miljoonalla eurolla vuodessa tarjoaa sekin vain vähäistä helpotusta jäsenvaltioille eikä siten riitä vakauttamaan euroaluetta riittävällä tavalla. Maksusitoumusmäärärahoihin varattu suurempi marginaali, joka edellyttäisi korkeampaa rahoitusosuuksien enimmäismäärää, olisi ensimmäinen askel kohti vahvempaa vakautuskapasiteettia.

3.9.2

ETSK on huolissaan siitä, että komission ehdotuksissa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ei käsitellä talous- ja rahaliiton ja sen hallinnon uudistamista ja tämän budjettivaikutuksia, nimenomaan Euroopan valuuttarahaston perustamista ajatellen, eikä kansalaisille suunnattuja palveluja tai etuuksia, kuten työttömyysvakuutusta, joka täydentäisi kansallista työttömyysvakuutusta kriisitilanteessa.

3.10

InvestEU-rahasto pohjautuu aiempaan Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR), ja sen vuotuinen rahoitusosuus ja arviot sen vaikutuksesta kokonaisinvestointeihin ovat samat. Siihen sisältyy neljä investointien kohdealaa (kestävä infrastruktuuri, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pienet ja keskisuuret yritykset sekä sosiaaliset investoinnit ja osaaminen), jotka ovat kaikki oikeansuuntaisia. ETSK on erityisen tyytyväinen neljänteen aihealueeseen, sillä se voi helpottaa hankkeiden rahoittamista ratkaisevan tärkeillä aloilla, joita ovat osaaminen, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, sosiaalinen asuminen sekä maahanmuuttajien, pakolaisten ja muita heikommassa asemassa olevien ihmisten osallistaminen. Sitoumus, jonka mukaan EIP ja mahdollisesti muut julkiset pankkilaitokset takaavat lainoja, on tervetullut, mutta se mahdollistaa vain aiempien lainatasojen säilyttämisen, eivätkä eräät suhteellisesti alhaisen asukaskohtaisen tulotason jäsenvaltiot ehkä edelleenkään voi hyödyntää sitä. Tarvitaan enemmän ponnisteluja, jotta EU:n investointivaje saadaan kurottua umpeen.

3.11

Koheesiopolitiikan tärkein tavoite on edistää ylöspäin suuntautuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä jäsenvaltioiden välillä. Tiukkojen ehtojen asettaminen voi vaikeuttaa koheesiopoliittisten varojen saamista niille jäsenvaltioille ja alueille, jotka tarvitsevat niitä eniten tai joissa tulotaso on alhaisempi tai velkaantuneisuus suurempaa. ETSK totesi vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä antamassaan lausunnossa (15) vastustavansa ”makrotaloudellisten ehtojen asettamista koheesiopoliittisten varojen myöntämiselle”, ja tämä pätee edelleen. ETSK kannattaa kuitenkin koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa EU-ohjausjaksossa vahvistettujen suuntaviivojen mukaisesti: niissä kehotetaan lisäämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.

3.12

EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n yhteisrahoitusvaatimukset, joita sovellettiin tiukasti, estivät rahastojen hyödyntämisen tällaista rahoitusta eniten tarvitsevissa maissa äärimmäisen säästöpolitiikan soveltamisen aikana. Ne edistivät näin erojen kasvamista. Edelleenkin ne rajoittavat joidenkin maiden mahdollisuuksia hyötyä rahoituksesta, ja tilanne voi jatkua tulevaisuudessa, jos vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä nostetaan jäsenvaltioiden yhteisrahoituksen prosenttiosuutta. ETSK kehottaa joustavoittamaan yhteisrahoituksen perusteita niin, että kunkin jäsenvaltion talous- ja rahoitustilanne otetaan huomioon. Lisäksi olisi otettava huomioon se, mitä aiemmin tässä luvussa on todettu investointimenoista suhteessa vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteisiin.

3.13

Kun pidetään mielessä kokemukset äärimmäisen säästöpolitiikan aikana vaadituista tai toivotuista rakenneuudistuksista, vaikuttaa loogiselta suhtautua epäilevästi mainittujen uudistusten yleisen toteuttamisen asettamiseen koheesiopoliittisen rahoituksen saamisen ehdoksi. ETSK ei vastusta uudistuksia mutta katsoo, että on olennaisen tärkeää määrittää, millaisia uudistuksia tarkoitetaan. ETSK on useissa lausunnoissaan ja viimeksi euroalueen vuoden 2018 talouspolitiikasta annetussa lausunnossa (16) puolustanut sellaisia rakenneuudistuksia, jotka parantavat tuottavuuden kasvua, työsuhdeturvaa ja sosiaalista suojelua ja samalla edistävät investointeja ja lisäävät keskitettyä sopimista, joka perustuu työmarkkinaosapuolten riippumattomuuteen, sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

3.14

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin lisätä tuntuvasti tutkimus- ja innovointiohjelmiin sekä digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehittämiseen suunnattuja varoja, sillä ne voivat muodostaa perustan tuottavuuden, palkkojen ja elintason pysyvälle ja vahvalle nousulle. Olisi hyvin tärkeää, että olisi käytössä tarkasti määritelty strategia, jonka mukaisesti innovointitoiminta yhdistetään Euroopan teollisuuspolitiikkaan ja josta kaikki jäsenvaltiot ja erityisesti vähemmän kehittyneet valtiot voisivat hyötyä. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on välttämätöntä sellaisen tehokkaan teollisuuspolitiikan laatimiseksi ja soveltamiseksi, jolla on toimivat kytkökset innovointijärjestelmiin. Lisäksi nykytilanteessa tarvitaan vahvaa panostusta tutkimukseen, joka kohdistuu yhteiskuntiin, demokratiaan, kulttuuriin ja sosiaaliseen murrokseen.

3.15

On myös tarpeen mainita 92 prosentin lisäys Erasmus+:n rahoitukseen (määrärahat 26 368 miljoonaa euroa vuosina 2021–2027) eli ohjelmaan, joka on yksi eniten eurooppalaista identiteettiä edistäneistä ohjelmista.

3.16

ETSK suhtautuu myönteisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun osoitettujen varojen lisäämiseen mutta on huolissaan siitä, että ulkoisessa toiminnassa kohteina ovat yhä enemmän turvallisuus- ja muuttoliikepaineet – eikä enää pidemmän aikavälin tarpeisiin perustuva, alhaalta ylöspäin suuntautuva maalähtöinen lähestymistapa – ja painopisteiden määrittely tavalla, jossa kaikkein haavoittuvimmat alueet saattavat jäädä ulkopuolelle. ETSK kehottaa sitoutumaan siihen, että tuetaan kumppanimaiden pyrkimyksiä toteuttaa omia suunnitelmiaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Rahoitus ja omat varat uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä

3.17

Komissio ehdottaa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä muutoksia tapaan, jolla EU:n talousarvio rahoitetaan, mutta muutokset ovat vaatimattomia verrattuna omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän ja Euroopan parlamentin esittämiin ehdotuksiin ja ottaen huomioon välttämättömien menojen rahoitustarpeet. Uudessa ehdotuksessa esitetään siirtymistä vähitellen kohti tilannetta, jossa murretaan unionin riippuvuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista ja otetaan suunnaksi taloudellisen omavaraisuuden lisääminen hyvin pienin askelin. Tätä varten ehdotetaan muutamia uusia tulonlähteitä.

3.18

Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä ehdotus on vaatimaton eikä tarpeeksi kunnianhimoinen, vaikka tarvittaisiin päättäväisiä toimia johdonmukaisen asialistan toteuttamiseksi. Lähtökohdaksi tulisi ottaa korkean tason työryhmän ja Euroopan parlamentin ehdotukset monenlaisista uusista omien varojen lähteistä, jotta tulevalla monivuotisen rahoituskehyksen kaudella siirryttäisiin selkeästi kohti omiin varoihin perustuvaa järjestelmää.

3.19

ETSK toistaa – kuten sen aiemmassa lausunnossa EU:n rahoituksen tulevaisuutta käsittelevästä pohdinta-asiakirjasta (17) on todettu – yhtyvänsä Mario Montin johtaman omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän raportissaan Future financing of the EU (18) esittämään analyysiin. On erityisen tärkeää, että vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä uudet tulot muodostuvat pääasiassa riippumattomista, avoimista ja oikeudenmukaisista omista varoista. Ne tulisivat suoraan EU:n talousarvioon kulkematta jäsenvaltioiden kautta mutta eivät lisäisi veropainetta tai rasittaisi vähäosaisimpia kansalaisia ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä nykyistä enempää.

3.20

Kuten EU:n rahoituksen tulevaisuutta käsittelevästä pohdinta-asiakirjasta annetussa lausunnossa17 on todettu, osa korkean tason työryhmän raportissa ehdotetuista uusista varoista tuottaisi EU-tason lisäarvoa tulopuolella, jos ne peritään tarkoituksenmukaisimmalla tasolla ja niiden avulla voidaan siten saavuttaa kansallisten rajojen yli ulottuva veropohja ja myös torjua globaaleja ympäristövaikutuksia. Kyse on yritysveroista (yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, CCCTB (19)) ja erityisesti monikansallisten yritysten verotuksesta sekä finanssitransaktio-, polttoaine- ja hiilidioksidipäästöveroista.

3.21

Kuten korkean tason työryhmä on todennut, yritysten tuloveroon perustuvien omien varojen etuna on sisämarkkinoiden toimivuuden paraneminen. Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja myös yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa sääntöjä EU:ssa ja vähentää verokilpailusta aiheutuvia haittoja.

3.22

Digitaalipalveluihin kohdistuva vero voisi oikein suunniteltuna tuoda eurooppalaista lisäarvoa, sillä verotarkoituksiin käytettävä toimipaikka voi sijaita täysin muualla kuin liiketoimintapaikka, mutta se on tilapäisratkaisu.

3.23

Komitea kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan huomioon, että kaikkien näiden omien varojen ottaminen käyttöön vuosina 2021–2027 on monimutkainen tehtävä.

3.24

Rahoitusosuudet, jotka liittyvät ympäristönormien korottamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, ovat myös lupaus eurooppalaisesta lisäarvosta ja liittyvät läheisesti EU:n strategiseen tavoitteeseen luoda oma kestävän kehityksen malli. On lisäksi totta, että tasapuolinen kilpailu sisämarkkinoilla voidaan taata vain yhteisin energia- ja ympäristövahinkoveroin. Komissio ehdottaakin rahoitusosuuksia, jotka perustuvat kierrättämättömään muovijätteeseen ja päästökauppajärjestelmään (EU ETS). Tulonlähteitä tulisi luoda muillakin maksuilla, joiden perusteena on ympäristön pilaantuminen tavalla, josta aiheutuu kustannuksia useammalle kuin yhdelle jäsenvaltiolle. Tällaisia esimerkkejä ovat tieliikenteen polttoaineisiin ja lentolippuihin kohdistuvat verot, joita Euroopan parlamentti ja korkean tason työryhmä esittivät, sekä hiiliveron käyttöönotto. Olisi syytä edetä nopeasti kohti näitä uusia tulonlähteitä koskevaa päätöksentekoa ja niiden käyttöönottoa, sillä ne ovat kaikki EU:n laajemman toimintapoliittisen ohjelman mukaisia.

3.25

Komissio ehdottaa myös nykyisten alv-perusteisten omien varojen yksinkertaistamista, sillä järjestelmä on nykyisellään monimutkainen eri maissa sovellettavien erilaisten alv-kantojen vuoksi. Yhden yhteisen verokannan käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa olisi tervetullutta. Nykyisessä ehdotuksessa tulot nousevat hieman. Alv-perusteinen rahoitusosuus säilyy kuitenkin pääosin samanlaisena kuin BKTL-tasoon liittyvä rahoitusosuus, sillä se perustuu yleiseen taloudelliseen toimintaan tietyssä jäsenvaltiossa eikä tiettyihin EU:n poliittisiin tavoitteisiin.

3.26

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta mahdollistaa luopumisen asteittain koko hyvitysjärjestelmästä, joka on kehittynyt muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan ja eräiden muiden jäsenvaltioiden maksamien maksujen alentamista varten. Tämä kehitys on tervetullutta, samoin kuin paluu tilanteeseen, jossa 90 prosenttia tullimaksuista osoitetaan EU:n talousarvioon samalla kun jäsenvaltioille aiheutuvien tullimaksujen kantokuluja vähennetään vastaavasti. Pieni lisätulo voitaisiin saada EKP:n voitosta (rahan liikkeeseenlaskusta saatava seigniorage-tulo). Nämä uudet omien varojen muodot ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan liian pieniä ja liian epävarmoja, jotta olisi perusteltua toivoa niiden alentavan merkittävästi BKTL-perusteisia rahoitusosuuksia.

4. Erityistä

4.1

ETSK kannattaa ehdotusta asettaa EU-varojen saamisen ehdoksi, että jäsenvaltio kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta yhtenä perussopimuksen 2 artiklan mukaisten unionin arvojen peruspilarina, kunhan ehdon täytäntöönpano ei aiheuta vahinkoa kansalaisille tai yksittäisille yrityksille, jotka tällä hetkellä hyötyvät EU:n varoista. Koska talousarvio on pääasiallinen kaikkien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon väline, komitea katsoo, että ehtoa tulisi laajentaa koskemaan muitakin EU:n perussopimuksissa vahvistettuja oikeusvaltioon liittyviä periaatteita, ja pyytää komissiota ja Euroopan parlamenttia tutkimaan tätä mahdollisuutta.

4.2

Joustavuutta tulisi käyttää mahdollisimman laajasti meno-ohjelmien välisten yhteyksien tiivistämiseksi, sillä se hyödyttää sekä toimintapolitiikkoja että rahastoja. Esimerkkejä: YMP ja Horisontti-puiteohjelma (maatalouden teknologinen kehittäminen elintärkeillä maaseutualueilla sekä kestäväpohjainen maatalous); tutkimus, kehitys ja innovointi, yliopistot, Erasmus+ ja muut nuoriso-ohjelmat; investointi- ja koheesiopolitiikka, Euroopan sosiaalirahasto ja uusi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämisohjelma, jota ETSK ehdottaa tässä lausunnossa jäsenvaltioiden lähentymisen edistämiseksi jne. ETSK pitääkin valitettavana ehdotusta muuttaa N+3-sääntö N+2-säännöksi (20) ja kehottaa komissiota harkitsemaan sitä uudelleen.

4.3

Tämänhetkiset arviot Junckerin ohjelman (Euroopan investointiohjelma) täytäntöönpanosta herättävät epäilyjä siitä, saadaanko investointitaso nostettua suunnitelman mukaiseksi, eikä sekään riittäisi supistamaan merkittävästi investointivajetta verrattuna vuotta 2008 edeltäneeseen aikaan. Useat alimpien tulotasojen jäsenvaltiot eivät vieläkään hyödy ohjelmasta riittävästi. Tämän jäsenvaltioiden välisiä eroja kasvattavan suuntauksen muuttamiseksi on otettava käyttöön tarkoituksenmukaisia mekanismeja. Mahdollisuutta yhdistää rahoitusta eri lähteistä, kuten koheesiorahastosta ja InvestEU-rahastosta, tulisi edistää.

4.4

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja eurooppalaisten luottamuksen palauttaminen kulkevat käsi kädessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämisellä voitaisiin antaa merkittävä panos näissä molemmissa tarkoituksissa muun muassa antamalla tukea ja ohjausta jäsenvaltioille, jotka toteuttavat uudistuksia luodakseen pysyviä, laadukkaita työpaikkoja, joilla on suuri lisäarvo. ETSK ehdottaa erityisen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvän ohjelman perustamista monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 yhteyteen Göteborgin julistuksen laatineiden jäsenvaltioiden antamien sitoumusten pohjalta. Se rahoitettaisiin Euroopan sosiaalirahasto plussan avulla tukeutuen indikaattoreihin, joilla mitataan muun muassa työttömyys- ja toimeliaisuusastetta, koulussakäyntiä ja koulun keskeyttämistä, BKT:tä henkeä kohti sekä köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta käyttäen sekä yleisluonteisia indikaattoreita alueellisten indikaattorien tapaan että tiettyihin muita heikommassa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin liittyviä indikaattoreita.

4.5

EU-ohjausjakson tulisi ohjata keskeisesti EU:n talousarvioiden toteuttamista, ja uuden monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta tulisi käyttää mahdollisimman laajasti, esimerkiksi tiiviin kytköksen luomiseksi koheesiopolitiikan ja muiden toimintapolitiikkojen, kuten innovoinnin, investointien ja työpaikkojen luomisen, välille. Tätä varten on pantava asianmukaisesti täytäntöön mekanismit, joilla varmistetaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen EU-ohjausjaksoon, jotta nämä osaisivat sijoittaa kansallisen tason toimintaympäristönsä EU-tason yhteyteen. Tukemalla EU-ohjausjakson täytäntöönpanoa komissio ja neuvosto olisivat suoraan osallisina kansallisissa poliittisissa asioissa. On varmistettava, ettei EU:n rahoittamilla toimenpiteillä heikennetä sosiaalisia oikeuksia, työntekijöiden oikeuksia tai kuluttajien oikeuksia.

4.6

Tärkeintä on, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltioiden hallitukset toteuttavat yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa toimia, joiden ansiosta vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen saadaan enemmän rahoitusta ja painopisteet saadaan tasapainotettua ETSK:n tässä lausunnossa esittämällä tavalla. ETSK kehottaa niitä tehostamaan työskentelyään, jotta rahoituskehys voidaan hyväksyä aikataulusuunnitelman mukaisesti ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2018 hyväksymä päätöslauselma ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” (2017/2052(INI)), esittelijät Jan Olbrycht ja Isabelle Thomas, kohta 14.

(2) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131

(3) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1

(4) Euroopan investointipankki.

(5) COM(2018) 321 final

(6) COM(2018) 322 final/2, COM(2018) 326 final, COM(2018) 327 final, COM(2018) 328 final

(7) COM(2018) 325 final

(8) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131

(9) Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2018 hyväksymä päätöslauselma ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” (2017/2052(INI)), esittelijät Jan Olbrycht ja Isabelle Thomas, kohta 14.

(10) Ks. myös seuraavat ETSK:n lausunnot: NAT/735, Ilmastorahoitussopimus, esittelijä Rudy De Leeuw, ja ECO/456, Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma, esittelijä Carlos Trias Pinto. Ei vielä julkaistu.

(11) ETUI/ETUC (2018), Benchmarking Working Europe, Bryssel

(12) Darvas, Z. ja Moes, N. (2018), How large is the proposed decline in EU agricultural and cohesion spending? Bruegel Blog post, 4. toukokuuta 2018.

(13) EUVL C 283, 10.8.2018, s. 69

(14) Ks. Claeys, G. (2018), New EMU stabilisation tool within the MFF will have minimal impact without deeper EU budget reform, Bruegel Blog, 9. toukokuuta 2018. Kyseisen analyysin mukaan 30 miljardia euroa on noin kolmannes summasta, joka lainattiin Irlannille kriisin aikana.

(15) EUVL C 229, 31.7.2012, s. 32

(16) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 33

(17) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131

(18) Future financing of the EU.Future financing of the EU. Final report and recommendations of the High Level Group on Own Resources Final report and recommendations of the High Level Group on Own Resources, joulukuu 2016.

(19) ETSK on ilmaisut myönteisen suhtautumisensa tähän jo vuonna 2011 lausunnossaan aiheesta ”Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB)” (EUVL C 24, 28.1.2012, s. 63), ja vuonna 2017 lausunnossaan aiheesta ”Yhteinen (yhdistetty) yhteisöveropohja” (EUVL C 434, 15.12.2017, s. 58).

(20) Komissio purkaa automaattisesti talousarviositoumuksen, jos sitä ei ole käytetty tai jos maksatushakemusta ei ole saatu talousarviositoumuksen jälkeisen toisen vuoden loppuun mennessä (n+2). Lähde: Euroopan komissio

Top

All

Choose the experimental features you want to try