21.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/32

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen EU:n alkoholistrategiasta (O-000008/2015 – B8-0108/2015),

—

ottaa huomioon unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 282/2014 (1),

—

ottaa huomioon terveyserojen vähentämisestä EU:ssa 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan, jonka mukaan unioni ainoastaan täydentää jäsenvaltioiden toimintaa kansanterveysalalla,

—

ottaa huomioon ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan unionin toimintafoorumin vuoden 2011 vuosikertomuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin strategiasta jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä 5. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman (3),

—

ottaa huomioon 1. ja 2. joulukuuta 2011 kokoontuneen työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston tekemät päätelmät terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämisestä EU:n yhteisin toimin kannustamalla terveellisiin elämätapoihin,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että alkoholin väärinkäyttö on toiseksi merkittävin elintasosairauksia aiheuttava tekijä joissakin EU:n jäsenvaltioissa ja että alkoholiriippuvuus lisää riskiä sairastua yli 60 krooniseen sairauteen, joita ovat esimerkiksi alkoholiperäinen maksasairaus (ALD), alkoholin aiheuttama krooninen haimatulehdus ja lähes kaikki muut ruuansulatussairaudet, syöpä, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, lihavuus, sikiön alkoholioireyhtymä (FASD), alkoholiriippuvuus ja muut neuropsykiatriset häiriöt;

B.

katsoo, että jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat valmiudet laatia yksilöllisesti räätälöityä politiikkaa alkoholin väärinkäytön ehkäisemiseksi;

C.

katsoo, että alkoholin väärinkäyttö on syynä monenlaisiin mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöihin sekä muihin ei-tarttuviin tauteihin ja loukkaantumisiin;

D.

ottaa huomioon, että vuonna 2010 alkoholin väärinkäytön arvellaan aiheuttaneen Euroopassa yhteiskunnalle välittömiä tai välillisiä kuluja 155,8 miljardia euroa, josta suurin osa (82,9 miljardia euroa) on muita kuin terveydenhoitokuluja;

E.

toteaa, että alkoholin väärinkäytön seurauksena maailmassa kuolee vuosittain 3,3 miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaa 5,9 prosenttia kaikista kuolemista; toteaa, että noin 25 prosenttia kaikista 20–39-vuotiaiden kuolemista liittyy alkoholin väärinkäyttöön; ottaa huomioon, että nämä kuolemat johtuvat usein onnettomuuksista, väkivallasta tai maksasairauksista;

F.

ottaa huomioon, että noin 5–9 miljoonaa lasta elää perheissä, joissa kärsitään alkoholinkäytön haittavaikutuksista;

G.

katsoo, että kaikella alkoholinkulutuksella ei ole samoja seurauksia, koska seuraukset riippuvat hyvin paljon kulutustottumuksista, kuten siitä, millaista alkoholia kulutetaan ja millä tavalla; katsoo, että juomatottumukset ja -tavat vaihtelevat suuresti Euroopan unionin eri alueilla, eri alueiden sisällä on huomattavan erilaisia kulutustottumuksia ja alkoholin haitalliseen käyttöön liittyvät terveysvaikutukset vaihtelevat huomattavasti eri puolilla EU:ta; katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden sosiaalisen, kulttuurisen, maantieteellisen ja taloudellisen vaihtelun takia on otettava huomioon erilaiset kulutustottumukset ja -tavat;

H.

katsoo, että vastuullinen ja alueellisiin erityispiirteisiin sovitettu politiikka alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi ja alkoholin vastuullisen kulutuksen tukemiseksi vähentäisi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuluja, jotka liittyvät alkoholihaittojen suoriin ja välillisiin vaikutuksiin, kuten alkoholiriippuvuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuolleisuuteen ja perheväkivaltaan, ja alkoholin aiheuttamia kuluja; toteaa, että alkoholihaittojen vähentämistä koskevassa politiikassa olisi otettava huomioon terveydenhuollon lisäksi myös asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien alkoholismista kärsiviä henkilöitä tukevat järjestöt, ja siinä on myös noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja terveysasioiden sisällyttämistä kaikkiin politiikan aloihin ja samalla varmistettava kansanterveyden huomattava parantaminen;

I.

katsoo, että alkoholin väärinkäyttö ja haitallinen käyttö voi johtaa alkoholiriippuvuuteen, johon on puututtava kiinnittämällä asiaan enemmän huomiota ja lisäämällä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien tarjoamaa tukea;

J.

korostaa, että jotkut väestöryhmät, kuten nuoret, omaksuvat todennäköisemmin vääränlaisia alkoholinkäyttöön liittyviä käyttäytymismalleja; ottaa huomioon, että alkoholiin liittyy noin 25 prosenttia kaikista 15–29-vuotiaiden nuorten miesten kuolemista ja yksi kymmenestä nuorten naisten kuolemista; toteaa, että nuorten liiallinen alkoholinkäyttö yleistyy jäsenvaltioissa ja että siihen liittyy erityisiä kulutustapoja, kuten humalahakuisuutta; toteaa, että tavallisesti miehen maksa käsittelee alkoholia paljon nopeammin kuin naisen maksa, mikä tarkoittaa, että naiset sairastuvat krooniseen alkoholismiin paljon nopeammin ja pienempiä alkoholimääriä juomalla;

K.

toteaa, että alkoholiin liittyvät haitat johtuvat usein monista tekijöistä, kuten sosioekonomisesta tilanteesta, kulttuuritaustasta ja juomatottumuksista, vanhempien ja ikätovereiden vaikutuksesta, sekä siitä, miten laajalti ja millä tasolla asianmukaista alkoholipolitiikkaa pannaan täytäntöön ja valvotaan; toteaa, että altistumiserot saman yhteisön sisällä voivat olla yhtä suuria kuin eri yhteisöjen välillä;

L.

toteaa, että eräillä Euroopan alueilla pienimuotoinen alkoholintuotanto on paikallisen matkailun kulmakivi;

M.

ottaa huomioon mainonnan ja markkinoinnin yhteyden alkoholin kulutuksen määrään, erityisesti nuorten keskuudessa; huomauttaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2010/13/EU täysimääräinen täytäntöönpano on ehdottoman tärkeää lasten ja nuorten fyysisen, henkisen ja moraalisen kehityksen tehokkaan turvaamisen kannalta; korostaa, että varhaisessa vaiheessa aloitettu alkoholinkäyttö ja alkoholiongelmien todennäköisyys aikuisiällä ovat yhteydessä toisiinsa; toteaa, että koulutus, tiedotus ja valistuskampanjat ovat nuorten liiallisen alkoholinkäytön ehkäisyn tehokkaimpia välineitä; katsoo, että Euroopan komission olisi välittömästi aloitettava valmistelemaan uutta EU:n alkoholistrategiaa liiallisen alkoholinkäytön rajoittamiseksi ja että kansalaisille pitää tiedottaa valistuskampanjoilla alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista;

N.

toteaa, että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan tarvitaan ehdottomasti lisää tietoa esimerkiksi alkoholinkulutuksen vaikutuksista syntymättömiin lapsiin, vanhusten alkoholinkäytöstä, alkoholinkäytön vaikutuksista sosiaalisesti heikossa asemassa oleviin henkilöihin ja alkoholin väärinkäytöstä johtuvasta sosiaalisesta syrjäytymisestä sekä toimenpiteitä näihin asioihin vaikuttamiseksi;

O.

toteaa, että Euroopan unionin sisällä erilaiset sosiaaliset, kulttuuriset, maantieteelliset ja taloudelliset tekijät luovat erilaisia alkoholin kulutustottumuksia ja -tapoja, jotka vaihtelevat jopa paikallisesti, ja että ne aiheuttavat asenne-eroja alkoholin käyttöä kohtaan;

P.

katsoo, että vastuullisen ja haitallisen alkoholinkulutuksen välille on tehtävä selvä ero; katsoo, että vastuullinen alkoholinkulutus on terveellisen elämäntavan mukaista;

Q.

ottaa huomioon, että noin joka neljäs liikenneonnettomuus voidaan liittää rattijuopumukseen ja että EU:ssa kuolee joka vuosi vähintään 5 200 ihmistä alkoholiin liittyvissä tieliikenneonnettomuuksissa; ottaa huomioon, että rattijuoppous aiheuttaa toiseksi eniten kuolemantapauksia EU:n tieliikenteessä;

R.

katsoo, että monilla EU:n kansalaisilla ja erityisesti nuorilla on puutteelliset tiedot haitallisesta alkoholin käytöstä ja alkoholiriippuvuudesta johtuvista terveyshaitoista, ja ennaltaehkäisy ja valistus ovat siksi olennaisen tärkeitä; toteaa, että alkoholin väärinkäytön tunnistaminen ja henkilöiden neuvonta varhaisessa vaiheessa on todettu tehokkaiksi keinoiksi; katsoo, että alaikäisten suojelemisessa alkoholimainonnalta on paljon parantamisen varaa;

S.

toteaa, että 28. tammikuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 178/2002 (4) mukaan elintarviketta ei pidetä turvallisena, jos se on terveydelle haitallinen;

T.

toteaa, että eri ikäryhmät edustavat erilaisia juomatottumuksia, ja katsoo, ettei tätä seikkaa ole toistaiseksi selvitetty tasapuolisesti;

U.

ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 25. lokakuuta 2011 annetun asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (5) kaksi säännöstä, eli ainesosaluettelo ja ravintoarvomerkintöjä koskevat vaatimukset, eivät koske alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on yli 1,2 tilavuusprosenttia; katsoo, että alkoholiin liittyvien riskien luonne edellyttää kuitenkin perinpohjaista tiedottamista alkoholijuomista;

V.

toteaa, että asetuksen (EU) N:o 1169/2011 mukaisesti komissiota pyydettiin laatimaan joulukuuhun 2014 mennessä kertomus, jossa arvioidaan, olisiko alkoholijuomiin sovellettava tulevaisuudessa vaatimusta tietojen antamisesta energiasisällöstä ja annettava perustelut mahdollisille vapautuksille, sekä tarvittaessa tekemään lainsäädäntöehdotus, jossa määriteltäisiin näiden tuotteiden ainesosaluetteloa tai pakollista ravintoarvoilmoitusta koskevat säännöt;

W.

katsoo, että EU:n alkoholistrategialla on onnistuneesti tuettu jäsenvaltioiden toimia alkoholin väärinkäyttöön liittyvien haittojen vähentämiseksi erityisesti jakamalla parhaita käytäntöjä sellaisilla aloilla kuin nuorten suojelu, alkoholin väärinkäyttöön liittyvien liikenneonnettomuuksien vähentäminen, alkoholinkäyttöä koskeva valistus sekä unionin tason yhteinen tietokanta ja seuranta, ja sillä on tehostettu komission ja jäsenvaltioiden välistä koordinointia, minkä seurauksena kansallista alkoholipolitiikkaa ja toimintaa käsittelevä komitea (CNAPA) on laatinut nuorten juomista ja kausittaista runsasta alkoholinkäyttöä koskevan toimintasuunnitelman (2014–2016);

X.

katsoo, että monien eri sidosryhmien osallistuminen EU:n alkoholi- ja terveysfoorumiin (EAHF) ja sen ulkopuolella tehtävään yhteistyöhön on edistänyt alkoholin väärinkäyttöön liittyvien haittojen ehkäisemiseen tähtäävien konkreettisten ja mitattavissa olevien toimenpiteiden kehittämistä paikallisella tasolla koko unionin alueella;

Y.

ottaa huomioon, että unionin kolmannessa terveysalan toimintaohjelmassa (2014–2020) edistetään kustannustehokkaisiin ennaltaehkäisytoimiin liittyvien parhaiden toimintamallien hyödyntämistä, kun puututaan keskeisiin riskitekijöihin, kuten alkoholin väärinkäyttöön;

Z.

katsoo, että vuonna 2012 tehty strategian ulkoinen arviointi vahvisti nykyisen strategian lähestymistavan ja sen painopisteaiheiden merkityksellisyyden ja hyödyllisyyden;

1.

toteaa, että 22. lokakuuta 2013 pidetyssä CNAPA:n kokouksessa komissio ilmoitti aikomuksestaan työskennellä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa alkoholin aiheuttamien haittojen vähentämistä koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kehittämiseksi; panee merkille, että syyskuussa 2014 hyväksyttiin nuorten juomista ja kausittaista runsasta alkoholinkäyttöä koskeva toimintasuunnitelma (2014–2016), ja kehottaa komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot panevat sen täytäntöön;

2.

kehottaa komissiota antamaan ohjeistusta alkoholiin liittyvien haittojen torjumisesta ja jatkamaan työtään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tukemiseksi silloin, kun se tuo lisäarvoa, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen;

3.

korostaa, että alkoholista johtuvien terveys-, turvallisuus- ja sosioekonomisten ongelmien vähentäminen edellyttäisi alkoholin käyttötottumuksia ja käyttötilanteita sekä terveyteen vaikuttavia laajempia sosiaalisia taustatekijöitä koskevia toimenpiteitä, kuten koulutusta ja tiedotuskampanjoiden käynnistämistä;

4.

kehottaa komissiota ryhtymään välittömästi työhän samoin tavoittein EU:n alkoholistrategian (vuosille 2016–2022) laatimiseksi siten, että päivitetään sääntelykehystä kansallisten hallitusten tukemiseksi, jotta ne voivat puuttua alkoholista johtuviin haittoihin, sekä tuetaan valvontaa ja luotettavan tiedon keräämistä, kannustetaan ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja terveysvalistukseen, diagnoosien tekemiseen varhaisessa vaiheessa ja hoitoon pääsyn helpottamiseen, tarjotaan asianosaisille ja heidän perheilleen jatkuvaa tukea, muun muassa neuvontaohjelmia, vähennetään rattijuopumuksen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia ja tehdään selkeämpi ero erilaisten juomatottumusten sekä alkoholin käyttöön liittyvien käyttäytymismallien ja asenteiden välillä;

5.

katsoo, että nykyinen EU:n strategia, jolla tuetaan jäsenvaltioita alkoholiin liittyvien haittojen torjunnassa, olisi uusittava suurin piirtein samassa muodossa ja sillä olisi oltava samat tavoitteet eli alkoholiin liittyvien haittojen torjuminen jäsenvaltioiden tasolla, toimintalähtöisyys ja usean sidosryhmän osallistavan lähestymistavan edistäminen;

6.

vaatii, että komissio laatii välittömästi kertomuksen, joka asetuksen (EU) N:o 1169/2011 mukaan oli tehtävä joulukuuhun 2014 mennessä ja jossa arvioidaan, olisiko alkoholijuomiin sovellettava tulevaisuudessa ainesosien ja ravintoarvojen ilmoittamista koskevaa vaatimusta ottaen samalla huomioon erityisesti vaikutukset pk-yrityksiin ja pienimuotoiseen tuotantoon;

7.

kehottaa komissiota pyytämään välittömästi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) arvioimaan uudelleen asetaldehydin käyttöä aromiaineena alkoholijuomissa ja alkoholittomissa juomissa;

8.

painottaa, että ainakin alkoholijuomien kalorimäärä on merkittävä selvästi pakkauksiin mahdollisimman pian, ja kehottaa komissiota esittämään tätä koskevan lainsäädäntöehdotuksen viimeistään vuonna 2016;

9.

kehottaa komissiota aloittamaan välittömästi EU:n uuden alkoholistrategian valmistelun ajanjaksolle 2016–2022 ja ottamaan huomioon CNAPA:n toimintasuunnitelman ja EU:n alkoholiin liittyviä haittoja koskevasta strategiasta tehdyn riippumattoman arvion päätelmät tähän mennessä saavutettujen tulosten pysyvän vaikutuksen varmistamiseksi ja tukemaan edelleen kansallisia hallituksia alkoholiin liittyvien haittojen torjumisessa pitkällä ajanjaksolla;

10.

painottaa, että alaikäisten suojelemista alkoholin väärinkäytön negatiivisilta vaikutuksilta koskevan lainsäädännön ja käytännesääntöjen välinen täydentävyys on välttämätöntä alaikäisten tehokkaan suojelemisen varmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita valvomaan tiukasti alkoholin käytön ikärajoja koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja harkitsemaan, tarvitaanko uusia lakisääteisiä vaatimuksia alaikäisten tehokkaan suojelun varmistamiseksi;

11.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan terveydenhuoltojärjestelmissään toimia ja hoitomuotoja, jotka vähentävät ihmisten alkoholiriippuvuutta;

12.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan kansalaisille ja erityisesti alaikäisille ja raskaana oleville naisille suunnattua valistusta alkoholinkäytön haittavaikutuksista ja tarvittaessa säätämään lainsäädäntöä asiasta;

13.

ottaa huomioon erot alkoholin kulutustottumuksissa eri jäsenvaltioissa ja vastuullisen alkoholin kulutuksen kulttuuriset näkökohdat;

14.

painottaa, että tarvitaan EU:n laajuinen tiedotuskampanja, jossa varoitetaan raskaana olevia naisia alkoholin käytöstä, ja kehottaa komissiota arvioimaan merkintöjen vaikutuksia tässä asiassa ja esittämään tätä koskevan lainsäädäntöehdotuksen viimeistään vuonna 2016;

15.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan, panemaan täytäntöön ja arvioimaan julkista terveydenhoitopolitiikkaa, jolla pyritään alkoholin ongelmakäytön vähentämiseen, ja ottamaan käyttöön tiukan sääntelyn alkoholijuomien markkinointiin erityisesti nuorille, sillä jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa tässä asiassa;

16.

kehottaa komissiota harkitsemaan EU:n laajuisia merkintöjä, jotka varoittavat kuluttajia rattijuopumuksen vaaroista;

17.

kehottaa komissiota arvioimaan ja tarvittaessa uudistamaan EU:n alkoholi- ja terveysfoorumin roolia ja toimintaa, jotta varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ja myös taloudelliset toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat tasapainoisesti edustettuina foorumissa, sekä kannustamaan ja tukemaan sidosryhmien osallistumista foorumiin ja sitoutumista konkreettisten ja tehokkaiden toimintatapojen kehittämiseen alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla keskeisten kohdennettujen toimien tukemiseen;

18.

kehottaa komissiota tekemään nykyisen EU:n strategian täytäntöönpanoon lisää operatiivisia parannuksia, kuten laajentamaan EAHF:n jäsenyyttä kaikkiin asiaankuuluviin sidosryhmiin, lisäämään vuorovaikutusta CNAPA:n kanssa EU:n tasolla, edistämään sitoumusten suunnittelun, seurannan ja arvioinnin hyviä käytäntöjä, keräämään parempia indikaattoreita, jotta voidaan muodostaa puolueeton, ajantasainen ja todenmukainen kuva juomatottumuksista ja alkoholiin liittyvistä haitoista, ja tukemaan kohdennettuja toimia, jotka ovat keskeisiä paikallistasoilla, EU:n perussopimuksen perussääntöjen tinkimättömän noudattamisen pohjalta;

19.

korostaa, että uudessa EU:n alkoholistrategiassa ei pitäisi asettaa uusia tavoitteita vaan pikemminkin tukea jo sovittuja tavoitteita osana WHO:n alkoholin väärinkäytön vähentämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa vuosille 2012–2020;

20.

toteaa, että uusi EU:n strategia voi olla arvokas tarjotessaan jäsenvaltioille näyttöön perustuvia toimintavaihtoehtoja, koska kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuulla on käyttää sopivinta lähestymistapaa alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseen; kehottaa komissiota jatkamaan arvokasta tehtäväänsä hyvän tutkimuksen ja näytön jakamisen edistämisessä;

21.

muistuttaa, että komission, parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden vahva poliittinen sitoutuminen on tärkeää alkoholiin liittyvien haittojen ehkäisemisen tehostamisessa sekä ryhtymisessä näyttöön perustuviin asianmukaisiin toimenpiteisiin, joissa otetaan huomioon alkoholiin liittyvät vakavat ja monitahoiset terveyshaitat ja sosioekonomiset vaikutukset ja niiden yhteydet muihin riskitekijöihin;

22.

palauttaa mieliin, että on tärkeää luoda mitattavissa olevia ja tarkkoja tavoitteita sekä asianmukaisia monivuotisia mekanismeja, joilla voidaan valvoa edistystä ja varmistaa strategian tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa; korostaa, että kansallisen alkoholilainsäädännön täytäntöönpanoa on valvottava;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aktiivisesti tukemaan alkoholin kulutukseen ja siitä johtuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seuraamuksiin liittyvien indikaattoreiden sekä luotettavan aineiston keräämisen ja sen vertailtavuuden ja oikea-aikaisen analyysin parantamista, kohdistamaan riittävästi voimavaroja alkoholin väärinkäytöstä yhteiskunnalle aiheutuvien välittömien ja välillisten kustannusten vähentämiseksi ja edistämään asiaan liittyvän aineiston tehokasta hyödyntämistä EU:n ja jäsenvaltioiden alkoholipolitiikassa yhteisen tietoperustan avulla;

24.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia nuorten suojelemiseksi alkoholin aiheuttamilta haitoilta, erityisesti valvomalla tiukasti alkoholin käytön ikärajoja koskevan kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja varmistamalla, että mainonta on vastuullista;

25.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan koulutukseen, jotta voidaan tuoda esiin alkoholin haitallisen käytön vaikutuksia terveyteen ja yhteiskuntaan ja samalla edistää alkoholijuomien kohtuullista ja vastuullista kulutusta;

26.

korostaa, että julkisia varoja ei saisi käyttää alkoholin käytön edistämiseen asetuksissa (EU) N:o 1144/2014 ja 1308/2013 tarkoitettuja edistämistoimia lukuun ottamatta;

27.

korostaa, että jäsenvaltioiden on rajoitettava alkoholin myyntiä alaikäisille tekemällä säännöllisiä tarkastuksia erityisesti koulujen läheisyydessä; kehottaa komissiota puuttumaan tehokkaasti internetistä tilattavan alkoholin rajojen yli tapahtuvaan myyntiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään humalahakuisen juomisen vaaroihin liittyviä valistuskampanjoita erityisesti alaikäisille sekä ehkäisemään edelleen rattijuopumuksesta johtuvia liikenneonnettomuuksia;

28.

kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2010/13/EU täytäntöönpanoa ja harkitsemaan sen tarkistamista nuorille suunnatun alkoholin markkinoinnin ja alkoholisponsoroinnin suhteen, jotta voidaan vähentää nuorten altistumista alkoholijuomien markkinoinnille;

29.

pyytää jäsenvaltioita, komissiota sekä kaikkia asiaan liittyviä sidosryhmiä arvioimaan ja tehostamaan erityisesti raskaana olevien naisten alkoholin haitallista käyttöä koskevia tiedotuskampanjoita, jotka koskevat myös alkoholin vaikutusta syntymättömään lapseen;

30.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan konkreettisia toimenpiteitä alkoholin kulutuksen rajoittamiseksi erityisesti alaikäisten ja alkoholin kulutukseen liittyvistä vakavista terveysongelmista, kroonisista sairauksista tai voimakkaista riippuvuuksista kärsivien henkilöiden keskuudessa;

31.

kehottaa komissiota uuden terveysalan toimintaohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti pysymään strategiassaan ja tukemaan taloudellisesti tehokkaita ja tieteeseen perustuvia hankkeita, jotka koskevat alkoholin väärinkäyttöön liittyviä haittoja sekä alkoholin väärinkäytön taustalla olevia syitä; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen taloudellinen tuki kohdistuu vain hankkeisiin, joiden menetelmät ovat tieteellisesti perusteltuja ja toteuttajat puolueettomia;

32.

pyytää jäsenvaltioita, komissiota sekä muita sidosryhmiä monipuolistamaan, mukauttamaan eri ikäryhmille sekä tehostamaan tiedotuskampanjoita, jotka koskevat alkoholinkäytön vaaroja eri ikäryhmille, ihmisten ajokäyttäytymistä sekä rattijuopumuksen vaikutuksia;

33.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorille suunnattuja tiedotus- ja koulutustoimia osana alkoholin väärinkäytön torjumista ja hyvien käytänteiden levittämistä koskevia strategioita;

34.

kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään WHO:n alkoholistrategiaa ja parantamaan alkoholin haitallisen käytön varhaista tunnistamista perusterveydenhuollossa seurantaa lisäämällä ja varmistamaan riittävät tukipalvelut alkoholinkäytön aiheuttamien ongelmien ja kroonisten sairauksien hoidossa;

35.

korostaa, että jäsenvaltioiden viranomaisten soveltamilla säännöillä on kyettävä lisäämään tietoisuutta alkoholin väärinkäytön seurauksista, tarjoamaan helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia hoitoonpääsymahdollisuuksia alkoholin liikakäytön aiheuttamista ongelmista kärsiville ihmisille sekä järjestämään seurantaohjelmia ja lyhytkestoisia katkaisuhoitoja haitallisissa ja vaarallisissa alkoholinkäyttötapauksissa; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi alkoholin kulutukseen liittyvistä ongelmista, kroonisista sairauksista tai voimakkaasta riippuvuudesta kärsivien ihmisten tukemiseksi, heidän auttamiseksi huolehtimaan itsestään ja pääsemään eroon riippuvuudestaan;

36.

pitää valitettavana, että keskeisiä alkoholiriippuvuuden hoitopalveluita on leikattu tietyissä jäsenvaltioissa;

37.

kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia muita asiaankuuluvia sidosryhmiä jatkamaan, tehostamaan ja/tai kehittämään terveellistä elämäntapaa, muun muassa oikeanlaista ruokavaliota ja urheilua sekä terveellistä harrastustoimintaa, edistävää politiikkaa ja toimenpiteitä, ja ottamaan huomioon, että monissa jäsenvaltioissa alkoholijuomien kohtuullinen nauttiminen on tärkeä osa kulttuurielämää, eikä se ole välttämättä ristiriidassa terveellisten elämäntapojen kanssa;

38.

kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan huolellisesti, olisiko syytä ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä erittäin halvan alkoholin myynnin estämiseksi, edellyttäen, että tällaisilla toimenpiteillä varmistetaan terveyden tehokas suojelu ja että niissä otetaan asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ja tuleva Euroopan unionin tuomioistuimen lausunto siitä, onko Skotlannin hallituksen vähimmäishintapolitiikka EU:n lainsäädännön mukainen;

39.

toivoo, että jäsenvaltiot tarkastavat viipymättä voimassa olevan lainsäädäntönsä ja kuluttajille tiedottamista ja kohtuullisen juomisen kulttuuria koskevat aloitteensa, jotta voidaan valistaa ja lisätä tietoisuutta haitallisen alkoholinkulutuksen seurauksista ja vähentää alkoholin väärinkäyttöön liittyviä haittoja; suosittelee erityisesti, että jäsenvaltiot valvovat alkoholimainontaa ja sen vaikutuksia nuoriin ja ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin rajoittaakseen nuorten altistumista alkoholimainonnalle;

40.

pyytää komissiota arvioimaan voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä alkoholia koskevan kuluttajavalistuksen parantamistarpeen osalta ja varmistamaan, että kuluttajat ovat tietoisia tuotteiden alkoholi- ja kalorisisällöstä, ilman että asetetaan esteitä sisämarkkinoille; painottaa alkoholin kulutuksen vaikutuksia ja terveysriskejä koskevan selkeän, täsmällisen ja tehokkaan tiedottamisen merkitystä; kehottaa komissiota pohtimaan sellaisen EU:n laajuisen merkinnän käyttöönottamista, jossa kuluttajia varoitetaan alkoholijuomien vaaroista raskauden ja ajamisen aikana;

41.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan asianmukaiset strategiat ja tehostamaan valvontaa alkoholin väärentämisen muodostaman ongelman ratkaisemiseksi sekä epäsuotuisimmassa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin ja nuoriin erityisen kielteisesti vaikuttavan alkoholin laittoman ja pimeän myynnin estämiseksi ja suojelemaan maantieteellisiä merkintöjä unionissa ja maailmanlaajuisesti kansainvälisillä kauppasopimuksilla;

42.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.