15.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 13/121

Esittelijä:

José Isaías RODRÍGUEZ GARCÍA-CARO

Toinen esittelijä:

Juan MORENO PRECIADO

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että Meksikon suhteiden tehostamisessa on otettava huomioon Euroopan unionin suhteet koko Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen. Pelkästään taloudellisten ja kaupallisten näkökohtien lisäksi on annettava arvoa myös muille yhdistäville tekijöille historian ja kulttuurin alalla ja ymmärrettävä, että nämä voivat toimia vastapainona yleisamerikkalaisen ulottuvuuden ja Tyynenmeren alueen kasvavalle vaikutukselle Euroopassa. Meksikolla ja EU:lla on globaalistumiseen liittyviä kulttuurisiteitä, yhteisiä työkieliä ja ennen kaikkea arvoja, jotka luovat aivan erityisiä yhteyksiä niiden yhteiskuntien välille ja joita on tärkeää kehittää ja syventää. Nämä yhteydet voivat johtaa yhtenäiseen lähestymistapaan kansainvälisissä elimissä.

1.2

ETSK katsoo, että täysin uuden sopimuksen neuvottelemisen sijasta olisi tehokkaampaa tarkistaa perusteellisesti nykyistä sopimusta ja laajentaa sen sisältöä ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu niiden 15 vuoden ajalta, joina sopimusta on sovellettu.

1.3

ETSK pitää tärkeänä, että perustetaan välittömästi neuvoa-antava sekakomitea, joka koostuu yhdeksästä tai 12:sta ETSK:n edustajasta sekä yhtä monesta Meksikon järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajasta. Sopimuksen hallintoelinten on tunnustettava neuvoa-antava komitea, ja komitean on välitettävä näille elimille kansalaisyhteiskunnan esittämät ehdotukset. Neuvoa-antavalla komitealla on valtuudet antaa sopimuksen yleistä sisältöä koskevia neuvoja tämän kuitenkaan rajoittamatta muiden osallistumismekanismien perustamista kauppaa ja kestävää kehitystä varten. ETSK pyytää, että myös tulevaan sopimukseen sisällytetään komitea, jolla on tällaiset ominaisuudet.

1.4

Uuden sopimuksen olisi sisällettävä kohta, jossa sopimusosapuolia vaaditaan ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset ja päätöslauselmat ILO:n ”ihmisarvoista työtä” koskevat tavoitteet kattavista periaatteista ja sosiaalisista perusoikeuksista ja erityisesti ILO:n yleissopimus nro 98 järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden soveltamisesta ja noudattamaan niitä.

1.5

Lisäksi kaupan ja sijoitusten alalla nykyisessä sopimuksessa on parannettava tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät tullien ulkopuolisiin esteisiin, investointien keskinäistä edistämistä ja suojelua koskeviin sopimuksiin, teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä veropetosten ja veronkierron torjumiseen tähtäävän verotuksen alalla tehtävän yhteistyön tehostamiseen.

1.6

Olisi määriteltävä uudelleen yhteistyön painopisteet suosimalla strategiseen liittoon sisältyviä näkökohtia, jotta nämä nivoutuisivat toisiinsa ja synnyttäisivät myönteisiä synergiavaikutuksia, jotka ovat toistaiseksi osoittautuneet riittämättömiksi, koska yksittäisiä hankkeita ei ole yhdistetty riittävällä tavalla.

1.7

ETSK haluaa mainita seuraavat kolme konkreettista alaa, joita se pitää tehostetun yhteistyön kannalta ensisijaisina: hallinnon parantaminen, tieteellinen ja tekninen tutkimus sekä kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja ympäristönsuojeluun liittyvä yhteistyö.

2.

2.1

EU:n suhteissa Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen on näkynyt väsymisen merkkejä jo yli kymmenen vuoden ajan. Nykyisten johtajien tavoitteena Atlantin kummallakin puolella on elvyttää suhteita ja uudistaa niiden dynaamisuutta.

2.2

On selvää, että koko Amerikan mantereen kehitys vaikuttaa Latinalaiseen Amerikkaan, samoin kuin sen yhä vahvempi taloudellinen riippuvuus suhteessa Tyynenmeren valtioihin ja etenkin Kiinaan. Tästä huolimatta Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteet nojautuvat kulttuurisiteisiin, yhteisiin työkieliin ja arvoihin, jotka luovat vahvoja siteitä yhteiskuntien välille ja joiden ansiosta kummallakin alueella on monimutkaisessa globaalistumisprosessissa etuoikeus hyötyä yhteisistä kulttuurisista ja historiallisista juuristaan, jotka ovat tärkeämpiä kuin pelkät kaupalliset tavoitteet ja arvot. Tästä johtuen taloudellisia suhteita on tarkasteltava kokonaisuuden yhtenä osana mutta ei sen keskipisteenä ja johtoajatuksena, toisin kuin maailman muiden alueiden kanssa on mahdollista tehdä.

2.3

Samalla voidaan nähdä, että Euroopan unionin ja Meksikon suhteet ovat strategisesta kumppanuudesta huolimatta kehittyneet muita maita hitaammin ja että tietynlaista väsymistä on nähtävissä, minkä vuoksi on tärkeämpää kuin koskaan tuoda keskusteluun ja pohdintaan uusia elementtejä, joiden avulla näille suhteille voidaan antaa uudenlainen sysäys.

3.1

Meksikon merkitys Euroopan unionille perustuu muun muassa seuraaviin seikkoihin: Ensinnäkin maan väkiluku on 120 miljoonaa, maan osuus maailman BKT:sta on 2 prosenttia ja sen BKT henkilöä kohti on noin 9 000 euroa. Nämä seikat tekevät maasta hyvin tärkeän maailmanlaajuisen kauppakumppanin. Toiseksi maa kuuluu Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueeseen (NAFTA), millä on taloudellista ja diplomaattista merkitystä, kun otetaan huomioon yleiset transatlanttiset sopimukset Pohjois-Amerikan kanssa sekä Heiligendammin prosessi. Kolmanneksi laajojen kulttuurisiteiden ansiosta Euroopan unioni voi osaltaan tukea maan hallituksen pyrkimyksiä vahvistaa sosiaalisia rakenteita ja luoda oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja rauhanomaisempaa rinnakkaiseloa.

3.2

Euroopan unioni ja Meksiko allekirjoittivat vuonna 1997 taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2000. Sopimus perustuu kolmeen pilariin: poliittinen vuoropuhelu, kauppa ja yhteistyö.

3.3

Lokakuussa 2008 Eurooppa-neuvosto antoi hyväksyntänsä strategisen kumppanuuden luomiselle Meksikon ja EU:n välille. Tämän jatkona hyväksyttiin toukokuussa 2010 kyseistä kumppanuutta koskeva yhteinen täytäntöönpanosopimus, joka sisältää 14 monenvälisiin suhteisiin liittyvää konkreettista toimea ja aloitetta sekä neljä alueellista ja 14 kahdenvälisiin suhteisiin liittyvää toimea ja aloitetta. Kumppanuuden kehittämiseksi Meksikon ja EU:n välille on perustettu monenlaisia vakiintuneen vuoropuhelun mekanismeja, kuten joka toinen vuosi pidettävä huippukokous (johon sisältyy kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun foorumi, vuotuinen sekakomitea, parlamentaarinen sekavaliokunta ja yhdeksän alakohtaista vuoropuhelua, joissa käsitellään monenlaisia aiheita ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta kulttuurinäkökohtiin).

3.4

Meksikon ja Euroopan unionin välinen yhteistyö jakautuu neljään toisiaan täydentävään osa-alueeseen. Niistä ensimmäinen on kahdenvälinen yhteistyö, jonka ohjelmasuunnittelu kaudelle 2007–2013 perustui painopistealueisiin, joita olivat sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kestävä talous ja kilpailukyky sekä koulutus ja kulttuuri. Toinen osa-alue on yhteistyö, joka koskee alakohtaisia aiheita, kuten ihmisoikeudet ja demokratia, muut kuin valtiolliset toimijat, ympäristö ja ydinturvallisuus, terveys, maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka. Kolmas osa-alue on Meksikon aktiivinen osallistuminen Latinalaisen Amerikan maiden ja Karibian alueen alueellisiin ohjelmiin. Neljäs ja viimeinen osa-alue on Meksikon suora osallistuminen muihin yhteisön ohjelmiin, kuten tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan.

3.5

Viime vuosina sekä Meksiko että EU ovat useasti ilmaisseet tarpeen tehostaa ja laajentaa keskinäisiä suhteita. Erityisesti kaupan alalla on korostettu, että vuonna 1997 voimaan tullutta vapaakauppasopimusta olisi syvennettävä ja yhteistyötä olisi lisättävä niin monenvälisellä tasolla kuin EU:n suhteissa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden kanssa.

4.1

Presidentti Enrique Peña Nieton toimikauden alussa (joulukuussa 2012) suurimmat puolueet solmivat ”Meksiko-sopimuksen”, minkä jälkeen hallitus käynnisti joukon uudistuksia, joiden tavoitteena oli talouden ja valtion nykyaikaistaminen Meksikon talouden dynaamisuuden vauhdittamiseksi. Meksikon talouden elinvoimaisuus on kuitenkin uhattuna, jos maa ei voita käynnissä olevaa taistelua väkivaltaa vastaan ja ihmisoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen puolesta. Toimilla rikollisverkostoja vastaan maassa viime vuosina kärjistyneen väkivallan vähentämiseksi ei ole vielä saavutettu toivottuja tuloksia, sillä umpimähkäisten joukkomurhien, katoamisten, kaappausten jne. määrä on edelleen huomattava. Tähän liittyen on aiheellista painottaa, että liittovaltiotasolla on käynnistetty joukko toimenpiteitä (kansallinen ihmisoikeusohjelma, koordinointi paikallis-, osavaltio- ja liittovaltiotason viranomaisten välillä, osavaltioiden poliisivoimien ja syyttäjänvirastojen rakenneuudistus) eri poliisivoimien välisen koordinoinnin puutteiden korjaamiseksi sekä poliisien rikoskumppanuuden ja rikoksiin osallistumisen estämiseksi.

4.2

Puhtaasti kaupallisesta näkökulmasta vuoden 1997 sopimusta voidaan pitää suhteellisen hyödyllisenä molemmille osapuolille. Vuosina 2003–2013 keskinäinen kauppa on kolminkertaistunut, ja Meksiko on kasvattanut osuuttaan Euroopan unionin viennistä yhdestä prosentista 1,7 prosenttiin, kun vastaavasti Euroopan unionin kauppataseen ylijäämä on säilynyt lähes muuttumattomana 7–10 miljardissa eurossa kaikki nämä vuodet. Meksiko on näin EU:n 17:nneksi merkittävin kauppakumppani. Sen kokonaistuonti EU:sta on yksi prosentti ja – kuten edellä todetaan – 1,7 prosenttia unionin kokonaisviennistä. Nämä luvut ovat kuitenkin alhaisempia kuin Meksikon kahden prosentin osuus maailmanlaajuisesta bruttokansantuotteesta. EU on puolestaan Meksikon kolmanneksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen.

4.3

EU on niin ikään tehnyt merkittäviä suoria sijoituksia Meksikoon (11 138 miljoonaa euroa pelkästään vuosina 2008–2012), joka on tehnyt niitä myös EU:hun (erityisesti sementin, televiestinnän ja elintarvikkeiden kaltaisilla aloilla). Yleisellä tasolla Meksiko on solminut kahdenvälisiä investointisuojasopimuksia Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden kanssa, ja lisäksi Meksikon ja Euroopan investointipankin välillä on kahdenvälinen sopimus toimien rahoittamiseksi Meksikossa, mikä on mahdollistanut sen, että vuodesta 2000 lähtien luottoja on myönnetty 495 miljoonaa euroa. Veropetosten torjunnassa ei ole kuitenkaan edistytty riittävästi.

4.4

Näihin investointilukuihin vaikuttaa kuitenkin Meksikon perinteinen politiikka, jolla rajoitetaan ulkomaisten sijoittajien pääsyä strategisille aloille, joita ovat esimerkiksi energia ja postipalvelut (sisältyvät Meksikon perustuslakiin) sekä televiestintäpalvelut ja maitse tapahtuva matkustajaliikenne. Monia näistä säännöistä ollaan poistamassa Meksikon kehityssuunnitelman 2013–2018 puitteissa, ja asiassa on saatu aikaan merkittävää edistymistä, jonka komitea toivoo jatkuvan tulevaisuudessa ja jonka yhteydessä on otettava huomioon Meksikon koko yhteiskunnan mielipide.

4.5

Meksikon kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja vahvistamisen osalta on toteutettu laaja kirjo yhteishankkeita, joista voidaan mainita sosiaalisen yhteenkuuluvuuden laboratorion perustaminen, lukuisat tasa-arvokysymyksiä ja alaikäisten suojelua käsittelevät hankkeet, jotka on rahoitettu demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä, sekä muille kuin valtiollisille toimijoille suunnatut 15 hanketta. Lisäksi on toteutettu kansanterveyteen, muuttoliikkeeseen ja turvapaikkakysymyksiin liittyviä aloitteita.

4.6

Kilpailukyvyn vahvistamisen ja ympäristönsuojelun alalla on toteutettu aloitteita kilpailukykyä ja innovointia koskevan hankkeen (PROCEI) puitteissa meksikolaisten pk-yritysten sekä maatalouteen, ilmastonmuutokseen ja ydinturvallisuuteen liittyvien erilaisten alakohtaisten aloitteiden tukemiseksi. Meksikolaisilla tutkijoilla sekä maan tutkimuslaitoksilla ja korkeakouluilla on lisäksi pääsy EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

4.7

Kulttuurin alalla EU–Meksiko-kulttuurirahaston I- ja II-vaiheiden puitteissa on toteutettu mielenkiintoisia hankkeita, joihin CONACULTA on osallistunut merkittävimpänä meksikolaisena osapuolena.

4.8

Yksi näkökohta, joka on aiheuttanut toisinaan tiettyjä tulkintaeroja, on ollut ”johdonmukaisuuden ja ehdollisuuden” periaatteiden – joita Euroopan unioni edistää muiden maiden ja alueiden kanssa tekemissään ulkoisissa sopimuksissa – soveltaminen. Eräät meksikolaiset osapuolet ovat tulkinneet ehdollisuutta koskevat näkökohdat ”puuttumisena maan sisäisiin asioihin” erityisesti, kun on kyse demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisesta ja alkuperäisyhteisöjen kohtelusta. ETSK katsoo, ettei näitä näkökohtia voida jättää pois sopimuksen tulevasta tarkistamisesta.

4.9

Meksikon ja EU:n strategisen kumppanuuden puitteissa vuonna 2010 laaditussa yhteisessä täytäntöönpanosuunnitelmassa todetaan, että Meksiko ja EU sitoutuvat vahvistamaan poliittisen vuoropuhelun foorumeja alueella tehostamalla alueidenvälistä vuoropuhelua erityisesti Rion ryhmän kanssa EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokouksissa ja edistämällä kolmenvälistä yhteistyötä Keski-Amerikan yhdentymis- ja kehityshankkeen kautta. Meksiko ja EU tutkivat myös mahdollisuuksia aloittaa kolmenvälinen yhteistyö maailman muiden alueiden, esimerkiksi Afrikan, kanssa.

4.10

Koska kyse on maasta, jonka BKT:n taso on riittävän korkea, on hyvin mahdollista, ettei Meksiko saa enää kahdenväliseen yhteistyöhön tarkoitettua tukea, jota Euroopan komissio myöntää vähiten kehittyneille maille.

4.11

Analysoitaessa Euroopan komission, Euroopan parlamentin tai ETSK:n institutionaalisella tasolla meksikolaisten kollegojensa kanssa järjestämien lukuisten kokousten pöytäkirjoja esiin ei tule erityisiä seikkoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että tämä strateginen kumppanuus synnyttää todellisia tuloksia, jotka ovat sen poliittisen painoarvon mukaisia. Näissä pöytäkirjoissa toistuva diplomaattinen kieli kuvastaa sitä, ettei kokouksissa käsitellä mahdollisia vähäisiä erimielisyyksiä seikkaperäisesti eikä esitetä täsmällisiä suuntaviivoja, jotta tätä strategista kumppanuutta voitaisiin syventää edelleen.

4.12

Yhdysvaltojen ja EU:n väliset neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) vaikuttavat väistämättä Pohjois-Amerikan suhteisiin EU:hun mutta myös alueeseen kokonaisuudessaan.

4.13

Kuten kauppapolitiikasta vastannut komission jäsen Karel De Gucht (1) korosti jo vuonna 2012, huolimatta siitä, että Meksiko ja EU olivat edelläkävijöitä vuonna 1997 solmiessaan vapaakauppasopimuksen, sen jälkeen monien Amerikan ja maailman muiden maiden kanssa solmituissa sopimuksissa on parannettu ja syvennetty kyseiseen sopimukseen sisältyviä määräyksiä, minkä johdosta vaarana on, että sopimus on tällä välin vanhentunut ja ettei se auta varmistamaan, että Meksiko on jatkossakin Euroopan unionin ensisijainen poliittinen, kaupallinen ja strateginen kumppani. Kyseisen toteamuksen jälkeen on tapahtunut vain vähän todellista edistymistä voimassa olevien sopimusten kehittämiseksi myös puhtaasti kaupallisella ja taloudellisella tasolla.

5.1

ETSK pitää välttämättömänä, että neuvotteluissa assosiaatiosopimuksen nykyaikaistamiseksi kummankin osapuolen viranomaiset hyväksyvät, että asianomaisen sopimuksen puitteissa perustetaan neuvoa-antava sekakomitea, joka koostuu yhtä suuresta määrästä ETSK:n ja Meksikon kansalaisyhteiskunnan edustajia, sillä se voi olla tätä prosessia vauhdittava tekijä.

5.2

Demokratialausekkeen synnyttämät odotukset herättivät lukuisten meksikolaisten ja myös eurooppalaisten organisaatioiden kiinnostuksen osallistua kattavan sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan. Meksikon hallituksen ja Euroopan komission edustajista koostuva yhteinen komitea päätti kutsua koolle Meksikon ja Euroopan unionin viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin näiden vaatimusten kanavoimiseksi.

5.3

Ensimmäinen foorumi järjestettiin Brysselissä marraskuussa 2002, ja siihen osallistui yli 200 työnantaja- ja työntekijäjärjestöä, valtiovallasta riippumatonta organisaatiota ja eri yhdistystä. Myös ETSK oli edustettuna. Sen jälkeen on kokoontumispaikkoja Meksikon ja Euroopan välillä vaihdellen järjestetty viisi foorumia. Niissä kaikissa on tehty esityksiä kattavan sopimuksen elimille, jotka ovat merkinneet ne tiedoksi mutta eivät ole ryhtyneet niiden osalta jatkotoimiin muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta.

5.4

Foorumi on järjestetty suhteellisen säännöllisesti, mutta ei kuitenkaan niin usein kuin on esitetty. Esimerkiksi kuudetta foorumia, joka olisi pitänyt järjestää Meksikossa syyskuussa 2014, ei ole vielä pidetty.

5.5

Sosiaaliasioiden seurantaryhmä, jonka perustamisen viranomaiset periaatteessa ovat hyväksyneet, ei ole vielä aloittanut toimintaansa, eikä sen tavoitteita ja kokoonpanoa ole määritelty. Useat Meksikon kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pitävät seurantaryhmää välineenä, jonka avulla kansalaiset voivat arvioida kattavaa sopimusta, ja rajaavat sen toimintakentän Meksikoon, toisin sanoen ilman eurooppalaista osallistumista.

5.6

Meksikossa ei ole kansallista talous- ja sosiaalineuvostoa (muutamissa maan osavaltioissa on kuitenkin talous- ja sosiaalineuvosto), joka voisi olla ETSK:n luonnollinen vastapuoli. Yhteiskunnan eri sektoreiden pyynnöstä joitakin vuosia sitten laadittiin lainsäädäntöehdotus talous- ja sosiaalineuvoston perustamiseksi, mutta se ei saanut kannatusta. Useat organisaatiot ja elimet sekä muutamat osavaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoista ovat esittäneet jälleen, että tämä ehdotus otettaisiin uudelleen esille parhaillaan käynnissä olevien poliittisten uudistusten yhteydessä.

5.7

Aiemmissa lausunnoissaan ja yhteyksissään viranomaisten kanssa ETSK on kannattanut vastaavanlaisia ehdotuksia, jotta parannetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista sopimukseen. Vuonna 2006 annetussa ETSK:n lausunnossa ”EU:n ja Meksikon suhteet”  (2) kehotetaan vakiinnuttamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelu ja viitataan sopimuksen 49 artiklaan, joka mahdollistaa minkä tahansa muun komitean tai elimen perustamisen neuvoa-antavan sekakomitean perustamiseksi.

5.8

Meksikon talous- ja sosiaalineuvoston mahdollisen perustamisen osalta ETSK on todennut, että vastaavanlaisen elimen perustaminen Meksikoon olisi hyödyllistä EU:n ja Meksikon suhteiden yhteisen seurannan kannalta mutta että se kuitenkin kunnioittaa Meksikon kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten asiassa tekemää päätöstä.

6.1

EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) 10.–11. kesäkuuta 2015 järjestetyssä huippukokouksessa annetussa Brysselin julkilausumassa pannaan merkille huomattava edistyminen, jota on saatu aikaan EU:n ja Meksikon välisen assosiaatiosopimuksen nykyaikaistamiseksi ja näin ollen neuvottelujen käynnistämiseksi mahdollisimman nopeasti. ETSK toivoo, että uusi sopimus solmittaisiin nykyisen sopimuksen tarkistamisen ja täydentämisen pohjalta arvioimalla EU:n ja Meksikon välisen yhteistyön vahvuuksia ja heikkouksia ja hyödyntämällä kokemuksia, joita on saatu Euroopan unionin ja maailman eri maiden välillä viime vuosina solmituista assosiaatiosopimuksista. Sopimuksen avulla on myös vahvistettava Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisiä suhteita kokonaisuudessaan.

6.2

ETSK on tietoinen siitä, että Meksikon hallituksen ja EU:n toimielinten näkemykset poikkeavat toisistaan siltä osin, millainen rooli kansalaisyhteiskunnalla tulee olla tässä prosessissa. Se, ettei kansalaisyhteiskunnan mielipidettä kanavoida järjestäytyneesti, voisi kuitenkin johtaa vaihtoehtoisten, luonteeltaan populististen lähestymistapojen ilmaantumiseen.

6.3

Tarkistettuun sopimukseen tulisi sisällyttää kohta, jossa sopimusosapuolia vaaditaan ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset ja päätöslauselmat sosiaalisista perusoikeuksista, jotka kattavat ”ihmisarvoista työtä” koskevat ILO:n tavoitteet, ja noudattamaan niitä.

6.4

Meksiko ei ole vielä ratifioinut ILO:n yleissopimusta nro 98 (3) järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta. Ratifioimalla tämä tärkeä yleissopimus ja tekemällä tarvittavat muutokset alaa koskevaan lainsäädäntöön estettäisiin sellaisten ”suojelusopimusten” laajalle levinnyt käyttö, jotka haittaavat työntekijöiden ja työnantajien välistä vuoropuhelua, ja velvoitettaisiin kaikki meksikolaiset ja ulkomaalaiset yritykset kunnioittamaan kansainvälisiä työelämän normeja.

6.5

Edellä mainittujen työelämään liittyvien näkökohtien lisäksi kaupankäynnin ja investointien kohdalla on tarkasteltava tullien ulkopuolisia esteitä, investointisuojajärjestelmää ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun liittyviä kysymyksiä sekä veroyhteistyön lisäämistä veropetosten ja veronkierron torjumiseksi.

6.5.1

Olisi tarkoituksenmukaista solmia EU:n kanssa investointeja koskeva yleissopimus, jolla korvataan ja konsolidoidaan Meksikon aiemmin monien EU-maiden kanssa allekirjoittamat kahdenväliset sopimukset, ja ottaa huomioon yhteensopivuus EU:n jäsenvaltioissa jo voimassa olevien määräysten kanssa.

6.5.2

Meksiko on ryhtynyt merkittäviin lainsäädännöllisiin toimiin teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantamiseksi, mutta näiden toimien täytäntöönpano ei ole ollut tehokasta. On kehitettävä keinoja tämän lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon vahvistamiseksi erityisesti, kun on kyse tavaramerkkien suojelemisesta väärennöksiltä.

6.5.3

Tullin ulkopuolisten esteiden osalta Meksiko ei salli ulkomaalaisille omistajille EU:ssa tunnustettujen maantieteellisten merkintöjen rekisteröimistä, joka on mahdollista esimerkiksi EU:n Kolumbian ja Perun kanssa solmimassa sopimuksessa. Tämä vaikeuttaa merkittävästi lukuisten EU:n tuotteiden kaupan lisäämistä.

6.6

Meksiko on lisäksi huomauttanut tarpeesta löytää keinoja, joilla voidaan parantaa meksikolaisten maataloustuotteiden pääsyä EU:n markkinoille, mikä auttaisi vähentämään nykyistä kaupan epätasapainoa.

6.7

Meksikon ja Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen on oltava erityisen merkittävää, jotta osapuolten välisiin sopimuksiin sisältyviä yhteistyönäkökohtia voidaan kehittää asianmukaisella tavalla. Painopisteitä tällä alalla tulisi tarkastella uudelleen saatavilla olevien rahoitusvarojen ohella, jotta nämä painopisteet limittyisivät keskenään ja loisivat myönteisiä synergiavaikutuksia, jotka toistaiseksi ovat osoittautuneet riittämättömiksi, koska yksittäisiä hankkeita ei ole nivelletty toisiinsa asianmukaisesti.

6.8

ETSK haluaa erityisesti tuoda esiin seuraavat kolme alaa, joita se pitää tämän osallistumisen kannalta ensisijaisina: hallinnon parantaminen, tieteellinen ja tekninen tutkimus sekä yhteistyö kestävän kehityksen ja ympäristön alalla.

6.8.1

Hallintoa koskevan kysymyksen tulee epäilemättä olla keskeisessä asemassa yhteistyöpolitiikassa. Meksikon on otettava vaiheittain käyttöön lukuisat tämän alan ”parhaat käytännöt” ja mukautettava ne maan olosuhteisiin kansalaisyhteiskunnan toiminnan järjestelmällistämiseksi. Näin kansalaisyhteiskunta voi vahvistua ja järjestäytyä tehokkaasti niin, että se voi täydentää Meksikon perinteistä poliittista valtaa ja auttaa parantamaan ihmisoikeuksien noudattamista maassa.

6.8.2

Tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla on edistettävä Meksikon korkeakoulujen ja tutkijoiden osallistumista esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelman kaltaisiin Euroopan unionin tutkimus- ja kehitysohjelmiin ja painotettava ensisijaisia aloja strategisessa kumppanuudessa, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, yhteisten näkökantojen löytämiseksi. Tältä osin voitaisiin harkita vuoteen 2011 asti toimineen Euroopan unionin ja Meksikon välisen tieteen ja teknologian kansainvälisen yhteistyön rahaston (FONCICYT) ottamista uudelleen käyttöön.

6.8.3

Kestävän kehityksen ja ympäristön alalla voidaan käynnistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien erityisten hankkeiden lisäksi muita erityisiä hankkeita, jotka kattavat esimerkiksi seuraavat aiheet: ilmaa saastuttavien päästöjen vähentäminen, vesistöihin päätyvien päästöjen ja pohjavesien saastumisen minimoiminen sekä kaikenlaisten jätteiden käsittely ja kierrätys.

6.8.4

ETSK katsoo, että sekä Meksikon että Euroopan unionin johdon, parlamentaaristen tahojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien tasolla on olemassa riittävät edellytykset käynnistää useat näistä aloitteista ilman tarvetta odottaa uuden assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista. Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sekä Euroopan unionin ja Meksikon välillä kesäkuussa 2015 järjestettyjen huippukokousten samoin kuin 7.–9. heinäkuuta 2015 pidetyn EU:n ja Meksikon parlamentaarisen sekavaliokunnan 19. kokouksen päätelmät tarjoavat mahdollisuuden kehittää näitä aloitteita alueellisella tasolla, ja Meksikon tulee olla yksi niiden keskeisistä toimijoista.