6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/122

1.1

Ennennäkemätön talous- ja rahoituskriisi, joka on vaikuttanut euroalueen jäsenvaltioihin erityisen voimakkaasti, on myös tuonut esiin yleisiä rakenteellisia heikkouksia Euroopassa. Se on osoittanut selvän yhteyden korkeiden työttömyysasteiden, jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvien paineiden, sosiaalisen taantumisen ja yhteiskunnallisen rauhattomuuden välillä. Vaikka on hyväksyttävä, että jäsenvaltioiden talousarvioiden tulee olla tasapainossa, vähennyksillä on ollut haittavaikutuksia koulutukseen, aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Työttömyyden ja köyhyyden lisääntyminen vaikuttaa kielteisesti työvoiman osaamiseen ja työllistettävyyteen. Se vaikuttaa myös yritysten kykyyn kasvaa ja luoda työpaikkoja, mikä puolestaan vaikeuttaa elpymistä.

1.2

Unionissa on nähtävissä, että eräissä kriisin ankarimmin koettelemissa maissa taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä on tullut myös poliittinen kriisi, jossa poliittiset epädemokraattiset ja ääriliikkeet ovat nousussa. On erittäin kiireellistä vastustaa tätä suuntausta konkreettisten toimien avulla EU-, jäsenvaltio- ja paikallistasolla.

1.3

Sisämarkkinoiden tulisi olla taloudellinen ja yhteiskunnallinen hanke. Ne ovat auttaneet lisäämään työllisyyttä ja vaurautta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Sisämarkkinoiden loppuun saattaminen ja tehokkuuden ja sosiaalisen koheesion vahvistaminen Eurooppa 2020 -strategian pohjalta on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa voi voittaa kriisin nopeammin.

1.4

Tätä taustaa vasten komitea on käsitellyt hyvin kiinnostuneena komission tiedonantoa; se on ensimmäinen panos tulossa oleviin Eurooppa-neuvoston keskusteluihin ja päätöksiin, joilla vahvistetaan Euroopan talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta.

1.5

Komitea kehottaa komissiota päivittämään ja vahvistamaan näiden keskustelujen pohjalta politiikkaansa kehityksen tukemiseksi; tämä pätee erityisesti työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden indikaattorien ennakoivaan käyttöön.

1.6

Komitea on tukenut johdonmukaisesti toimia, joilla vahvistetaan sosiaalisia investointeja, unionin varojen kohdentamista nykyistä paremmin vakaisiin työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoihin, nuorisotyöllisyysaloitetta ja nuorisotakuujärjestelmää sekä rajatylittävän liikkuvuuden parantamista. Sen vuoksi komitea on tyytyväinen, että näihin politiikanaloihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Se on tyytyväinen myös aikomukseen vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua osana EU-ohjausjaksoa.

1.7

Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen auttaisi jäsenvaltioita käyttämään potentiaaliaan työllisyyden lisäämiseksi, sosiaalisen koheesion lujittamiseksi ja erojen kasvun estämiseksi. Erityisesti komitea kannattaa ajatusta tiivistää työllisyyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvien häiriöiden valvontaa talous- ja rahaliitossa seuraamalla järjestelmällisesti työllisyysasteita, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää, kotitalouksien tuloja, köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

1.8

Sen vuoksi ehdotetun keskeisiin indikaattoreihin ja kynnysarvoihin perustuvan, työllisyyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvien häiriöiden tulostaulun avulla tulisi jäljittää proaktiivisesti epäsymmetristä kehitystä ja sen heijastusvaikutuksia talouden yleiseen suorituskykyyn. Tämän seurantajärjestelmän tulisi käynnistyä silloin kun tarvitaan oikea-aikaista ja tehokasta korjausmekanismia ja poliittisia toimia. Näin tehdään jo samanlaisissa taloudellisissa ja rahoitusalan epätasapainotilanteissa. Komitea yhtyykin Eurooppa-neuvoston 27.–28. kesäkuuta 2013 ilmaisemaan kantaan, jonka mukaan sosiaalisten ja työllisyysindikaattoreiden suunniteltu kehys on "ensimmäinen askel" kohti talous- ja rahaliiton kattavampaa sosiaalista ulottuvuutta. (1)

1.9

Eurooppa-neuvoston tulevien keskustelujen valmistelussa komitea toteuttanut neuvoa-antavaa tehtäväänsä antamalla aiheesta lausunnon 22. toukokuuta 2013 (2). Se toistaa nyt kehotuksensa vahvistaa edelleen talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta.

2.1

Euroopan komissio esittää tiedonannossaan joukon aloitteita talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Se keskittyy erityisesti kolmeen seikkaan:

2.2

Komitea on yhtä mieltä tarpeesta vahvistaa talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta ja korostaa seuraavaa:

2.3

EU:n julkistalouden vakauttamispolitiikkaa ja talouden ohjausta ei voi jatkaa ilman vastaavia yhteiskunnallisen vakauttamisen ja sosiaalipolitiikan ohjauksen muotoja. Nykyinen sosiaalisten erojen leviäminen Euroopassa heikentää elpymistä, kasvua ja koheesiota. ETSK katsoo, että EU-ohjausjaksoon tulee sisältyä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden viitearvot samanlaisissa seurantapuitteissa kuin talouden koordinoinnin ja rakenneuudistusten puitteet. Mitattavissa olevien työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevien tavoitteiden on vastattava velka- ja alijäämätavoitteita, ja käytössä tulee olla samanlaiset mukautus- ja solidaarisuusmekanismit, joiden avulla voidaan puuttua sosiaaliseen epätasapainoon ja edistää sosiaalisia investointeja.

2.4

ETSK toteaa, että talouden elpyminen ja EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaaliset investoinnit edellyttävät muutakin kuin muodollisia hallintorakenteita ja lakisääteisiä mekanismeja. Sen vuoksi järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla ja yksittäisillä unionin kansalaisilla on oma intressi ja rooli asiassa. Osallistava sitoutuminen Eurooppa-hankkeeseen on ensisijaisen tärkeää.

2.5

Komitea korostaa kuitenkin, että kestäväpohjaiset sosiaaliset parannukset edellyttävät jäsenvaltioiden rakenteellisten ongelmien ratkaisemista paikan päällä. Kilpailukyky maailmanmarkkinoilla, talouskasvu ja voimakas sosiaalinen ulottuvuus ovat keskeisiä tekijöitä kriisin voittamiseksi Euroopassa. Hiljattain ehdotettuja sosiaalipoliittisia indikaattoreita tulee käyttää lyhyen ja pitkän aikavälin uudistusten tukemiseen.

2.6

Kuten komissio toteaa tiedonannossaan, työvoiman rajatylittävä liikkuvuus on tärkeä tekijä työllisyyden ja kilpailukyvyn säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa talouden rakennemuutoksen vuoksi menetettyjen tilalle.

2.7

Työvoiman liikkuvuuden nykyisten esteiden poistamiseksi olisi toteutettava lisätoimia, joiden avulla liikkuvien työntekijöiden käyttöön pyritään asettamaan helposti ymmärrettävää tietoa työ- ja sosiaalilainsäädännöstä omalla kielellä. Työntekijöillä olisi myös oltava itsenäinen oikeus neuvontaan. Asianomaisten neuvontarakenteiden olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja Euresin kanssa ja varmistettava, että liikkuvat työntekijät saavat jo lähtömaissa tietoa kohdemaiden sosiaalisista ja oikeudellisista olosuhteista.

2.8

Sosiaaliset investoinnit auttavat ihmisiä. Niiden avulla parannetaan ihmisten taitoja ja pätevyyksiä ja edistetään heidän osallistumistaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Tämä lisää hyvinvointia, elvyttää taloutta ja auttaa EU:ta pääsemään ulos kriisistä vahvempana, yhtenäisempänä ja kilpailukykyisempänä.

2.9

Kohdennetut sosiaaliset investoinnit sekä tuovat mukanaan sosiaalista ja yhteiskunnallista kehitystä että parantavat samalla kilpailukykyä. Etenkin ennennäkemättömän ja dramaattisen työttömyyden ja lisääntyvän köyhyyden aikoina hyvinvointivaltioon tehtävät investoinnit ovat myös keskeisessä asemassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallistamisen vahvistamisen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan kannalta. Tällaisten investointien on taattava tehokkuus.

2.10

ETSK korostaa yksiselitteisesti, että EMUn sosiaalinen ulottuvuus edellyttää selväpiirteisiä välineitä, indikaattoreita sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita, jotka ovat yhtä tehokkaita kuin EMUn talous- ja raha-asioita koskevat velvoitteet. Komitea myös toteaa Eurooppa-neuvostolle, että mikäli EU:n sosiaalisen ulottuvuuden elvyttämiseen on liian vähän yksimielisyyttä tai poliittista tahtoa, ETSK ehdottaa tiivistä EMU-yhteistyötä, jota varten olisi omaa rahoitusta, täydentävä sosiaalirahasto, Euroopan sosiaalista edistystä koskeva sopimus sekä sosiaalisia standardeja, tavoitteita ja vakautusmekanismeja, jotka sopivat yhteen verotus-, budjetti- ja raha-asioita koskevien vakautusmekanismien kanssa.

2.11

Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin parantaa työmarkkinaosapuolten osallistumista talous- ja työllisyyspolitiikkojen koordinointiin unionitasolla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on tärkeä rooli kaikilla tasoilla. Se auttaa pääsemään ratkaisuihin, jotka ilmentävät sekä työnantajien että työntekijöiden näkemyksiä ja lisää myös ymmärrystä ja luottamusta, jotka ovat olennaisen tärkeitä Euroopan työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sosiaalisen rakenteen vahvistamiseksi.

2.12

Komitea panee niin ikään merkille, että eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet keskustelevat jo nyt tulevasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta, myös kolmikantavuoropuhelusta.