6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/116

1.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta perustaa julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkosto, joka olisi lähtökohtana vertailtaessa kyseisten palvelujen tuloksellisuutta EU:n laajuisesti, kartoitettaessa hyviä käytäntöjä ja edistettäessä keskinäistä oppimista kyseisten tahojen palvelukapasiteetin vahvistamiseksi ja palveluntarjonnan tehostamiseksi. Verkoston on tarkoitus toimia ennen muuta neuvoa-antavana ja koordinoivana tahona.

1.2

Komitea toteaa, että alueellisella tasolla on jo hyvin toimivia rakenteita, muun muassa työmarkkinoiden seurantakeskusten verkostoja, jotka edistävät tehokkaasti Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen EU:n yhteisten työllisyystavoitteiden saavuttamista. Komitea suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot luovat entistä johdonmukaisemmin yhteyksiä julkisten työvoimapalvelujen ja alueellisten seurantakeskusten välille toissijaisuusperiaatetta ja EU:n monimuotoisuutta kunnioittaen.

1.3

ETSK toteaa, että julkisilla työvoimapalveluilla on uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman toimenpidevalikoimassa tärkeä sija joustoturvan neljää osatekijää vahvistavien painopistealojen täytäntöönpanoa ajatellen.

1.4

ETSK suosittaa, että komissio esittäisi asiakirjassaan selvästi, millaiset yhteydet uudella julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaisella verkostolla on työllisyyskomiteaan (Employment Committee, EMCO) ja millaisia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisjärjestelyt ovat luonteeltaan ja tavoitteiltaan. Niiden ei tulisi olla pakollisia.

1.5

ETSK katsoo, että julkisten työvoimapalvelujen vertailuanalyysi kyseisten palvelujen tuloksellisuutta mittaavien määrällisten ja laadullisten indikaattorien pohjalta on hyödyllinen yhteistyön muoto. ETSK kannattaa ennen muuta työvoimapalvelujen ja aktiivisten työvoimapolitiikkojen tuloksellisuutta ja tehokkuutta mittaavien tilastoindikaattorien käyttöä. ETSK korostaa kuitenkin, että tämän avulla voitaisiin parantaa työntekijöiden sopeutuvuutta ja reagointikykyä pysyvän työmarkkinoille palaamisen ja harmonisten työpaikan vaihdosten edistämiseksi.

1.6

Mitä tulee yleisten puitteiden ja delegoitujen säädösten hyväksymiseen, ETSK suosittaa, että komissio määrittelee asiakirjassaan selvästi kyseisten säädösten tulevan sisällön. ETSK kehottaa määrittelemään ehdotuksen sisällön vielä konkreettisemmin niin, että siinä luetellaan yleisiin puitteisiin kuuluvat perusindikaattorit. Myöhemmin annettavilla delegoiduilla säädöksillä tulisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti täydentää perusindikaattoreihin liittyviä näkökohtia, joilla on vähäisempi merkitys.

1.7

ETSK kehottaa komissiota rajoittamaan selkeästi roolia, joka kumppaneille annetaan yhteistyötä käsittelevään 4 artiklaan liittyen. Tarkasteltavassa ehdotuksessa ei tulisi tehdä työmarkkinaosapuolista pelkkiä "liitännäisiä yhteistyökumppaneita", vaan siinä tulisi päinvastoin vahvistaa niiden vaikutusmahdollisuuksia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisprosessissa. Tarkasteltavassa ehdotuksessa tulisi lisäksi ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnan rooli kumppanuusperiaatteen pohjalta.

1.8

Samanaikaisesti ETSK kehottaa varmistamaan, että kaikki asianomaiset toimijat voivat antaa panoksensa julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaisen verkoston päätelmiin ja suosituksiin.

1.9

ETSK suosittaa, että komissio kehottaa jäsenvaltioita luomaan tarvittavat tekniset, henkilöstö- ja taloudelliset puitteet, jotta ne voivat onnistuneesti mukauttaa organisaatiomallit, strategiset tavoitteet ja julkisten työvoimapalvelujen menettelyt nopeasti kehittyvään toimintaympäristöön sekä parantaa valmiuksiaan ja varmistaa kykynsä hoitaa uudet monitahoiset tehtävänsä.

1.10

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että julkisten työvoimapalvelujen uusien – etenkin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liittyvien – vastuualueiden tulee näkyä myös riittävän kapasiteetin ja rahoitustuen varmistamisena. EaSI-ohjelmaan (1) osoitettavat varat olisi säilytettävä ennallaan, ja rahoituksen tulisi olla kestävällä pohjalla.

1.11

ETSK pitää ilahduttavana kaikkien Berliinissä 3. heinäkuuta 2013 pidettyyn nuorisotyöllisyyskonferenssiin osallistuneiden osapuolten päätelmiä ja sitoutumista.

2.1

Eurooppa 2020 -strategiassa (2) on asetettu kaikille jäsenvaltioille kunnianhimoinen yhteinen tavoite nostaa 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Julkisilla työvoimapalveluilla on keskeinen rooli pyrittäessä saavuttamaan tämä tavoite.

2.2

Vuoteen 2020 ulottuvissa työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa (3) tunnustetaan, että julkiset työvoimapalvelut ovat keskeisiä toimijoita, joilla on ratkaiseva asema suositusten 7 "Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen" ja 8 "Ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen" toteuttamisessa. Budapestissä 23.–24. kesäkuuta 2011 pidetyn julkisten työvoimapalvelujen johtajien kokouksen päätelmissä Making the employment guidelines work vahvistetaan tämä julkisten työvoimapalvelujen panos Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen.

2.3

Työvoima- ja työmarkkinapolitiikka on edelleen jäsenvaltioiden vastuulla, ja jäsenvaltiot vastaavat myös julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä, henkilöstöresursoinnista ja toiminnasta. Nykyisin sovellettavat jäsenvaltioiden vapaaehtoisen yhteistyön järjestelyt, jotka otettiin käyttöön vuonna 1997 luotaessa julkisten työvoimapalvelujen epävirallinen neuvoa-antava ryhmä (4), ovat kuitenkin saavuttaneet äärirajansa eivätkä enää vastaa nykyajan tarpeita ja haasteita. Ei ole menettelyä, jonka avulla voitaisiin saada nopeasti selville palvelujen heikot kohdat ja mahdolliset rakenteelliset ongelmat. Ei ole myöskään systemaattista tietoa nykyisten vertailuanalyysimenetelmien ja keskinäisen oppimisen menetelmien avulla saaduista tuloksista.

2.4

Lisäksi Dublinissa 7.–8. helmikuuta 2013 pidetyssä työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministerineuvoston (EPSCO) kokouksessa (5) käytyjen epävirallisten keskustelujen päätelmänä todettiin, että jos julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä lisätään ja kohdennetaan tarkemmin, parhaiden toimintamallien jakaminen paranisi. Ministerit pyysivät komissiolta yksityiskohtaista ehdotusta vertaisoppimisaloitteeksi.

2.5

Euroopan komissio julkaisi 17. kesäkuuta 2013 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, joka on lippulaivahankkeen "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" (6) ja vuonna 2012 esitetyn työllisyyspaketin (7) jatkotoimi. Siinä ehdotetaan julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön virallistamista ja kyseisten palvelujen eurooppalaisen verkoston perustamista.

2.6

Verkoston on tarkoitus toimia vuosina 2014–2020 ja liittyä Eurooppa 2020 -strategiaan. Verkoston toimintaa arvioitaisiin ja tarkasteltaisiin uudelleen neljän vuoden kuluttua. Rahoitus saataisiin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI) määrärahoista, ja Euroopan komissio tarjoaisi verkostolle sihteeristöpalvelut nykyisillä henkilöstöresursseillaan.

2.7

Verkoston kautta toteutettavilla tukitoimilla on tarkoitus edistää

2.8

Neuvostossa heinäkuussa 2013 käydyissä ensimmäisissä keskusteluissa enemmistö jäsenvaltioista piti komission ehdotusta ilahduttavana ja käsitteli asetettuja tavoitteita myönteisessä hengessä. Keskusteluissa suhtauduttiin epäilevästi etenkin vastavuoroisiin yhteyksiin ja toiminnan mahdolliseen päällekkäisyyteen työllisyyskomitean (EMCO) kanssa, Euroopan komission toimivaltuuksien liian suureen kirjoon, delegoitujen säädösten sisältöön ja epätarkkuuksiin rahoituksen suhteen.

3.1

ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti kaikkiin Euroopan komission tekemiin aloitteisiin, jotka tähtäävät Eurooppa 2020 -strategian työllisyys- ja työmarkkinatavoitteiden saavuttamiseen, jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen, osaamisen kehittämiseen ja mukauttamiseen yritysten ja työntekijöiden tarpeiden mukaisesti sekä maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseen.

3.2

Ottaen huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden tilanteen pakottavuuden sekä työttömyyden – etenkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden – kasvun ETSK kannattaa komission ehdotusta perustaa julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkosto, joka olisi lähtökohtana vertailtaessa kyseisten palvelujen tuloksellisuutta EU:n laajuisesti, kartoitettaessa hyviä käytäntöjä ja edistettäessä keskinäistä oppimista kyseisten tahojen palvelukapasiteetin vahvistamiseksi ja palveluntarjonnan tehostamiseksi.

3.3

Lukuisat jäsenvaltiot ovat maailmanlaajuisiin ja teknologisiin muutoksiin ja työvoiman ikääntymiseen liittyvien pitkäaikaisten haasteiden ja talouskehityksen hidastumisen seurausten lievittämiseksi toteutettujen hätätoimenpiteiden paineessa jo alkaneet uudistaa julkisia työvoimapalvelujaan ja onnistuneet siinä vaihtelevasti. Julkisia työvoimapalveluja on järjestelty uudestaan niitä keskittäen tai päinvastoin niitä hajauttaen, niiden toiminta-alaa on laajennettu, ja lisäksi on pyritty hyödyntämään kaikki näiden palvelujen tarjoamat mahdollisuudet.

3.4

ETSK katsoo, että julkiset työvoimapalvelut on ehdottomasti mukautettava työmarkkinoiden uusiin tarpeisiin, joita ovat esimerkiksi työvoiman ikääntyminen, senioritalouden ja vihreän talouden nousu, nuoren sukupolven uudet taidot ja vaatimukset, tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja tekniset innovaatiot sekä osaamistarjonnan ja -kysynnän yhä suurempi yhteensopimattomuus.

3.5

Julkisilla työvoimapalveluilla on samanaikaisesti edessään myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin haasteita. Niiden on reagoitava viivytyksettä, joustavasti ja luovasti yleisen toimintaympäristönsä kehittymiseen, yhdistettävä lyhyen aikavälin toimia pitkäkestoisiin ratkaisuihin ja ennakoitava sosiaalisia riskejä.

3.6

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että julkisten työvoimapalvelujen uusien – etenkin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liittyvien – vastuualueiden tulee näkyä myös riittävän kapasiteetin ja rahoitustuen varmistamisena. Monissa jäsenvaltioissa tilanne ei kuitenkaan vaikuta kehittyvän tähän suuntaan, etenkään tänä budjettileikkausten ja säästötoimenpiteiden aikana. Julkisten työvoimapalvelujen resursseja – varsinkin henkilöstöä – olisi nyt päinvastoin lisättävä, jotta voidaan varmistaa laadukas seuranta, joka johtaa työpaikkojen tarjoamiseen. Hyvin toimivat julkiset työvoimapalvelut voitaisiin tulevaisuudessa muuntaa osaamiskeskuksiksi.

3.7

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound laati vuonna 2010 ETSK:n pyynnöstä kriisiajan aktiivisten työmarkkinatoimien rahoittamista ja toteuttamista käsittelevän muistion Financing and operating active labour market programmes during the crisis  (8), jossa kuvaillaan kymmenen valtion otoksen perusteella aktiivisten ja passiivisten työvoimapolitiikkojen välisen vuorovaikutuksen vaihteluja sekä bkt:hen suhteutettujen, aktivointitoimenpiteisiin kohdistuvien menojen kehityksen taantumista etenkin niissä valtioissa, joissa työttömyys kasvaa nopeasti.

3.8

Komission ehdotuksen tavoitteena on tukea (SEUTin 149 artiklan mukaisten) edistämistoimenpiteiden avulla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, parantaa EU:n työmarkkinoiden yhdentymistä ja toimintaa, edistää maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämistä sekä torjua sosiaalista syrjäytymistä.

3.9

Uusi verkosto toteuttaisi erityisesti seuraavat toimenpiteet: kehittää ja panee täytäntöön julkisten työvoimapalvelujen keskuudessa Euroopan laajuisen vertailuanalyysijärjestelmän, tarjoaa keskinäistä apua, laatii ja toteuttaa järjestelyn, jolla julkisia työvoimapalveluja nykyaikaistetaan ja vahvistetaan keskeisillä aloilla, sekä laatii työllisyyttä koskevia raportteja.

3.10

Komission ehdotus pohjautuu aiempiin toimiin ja selvityksiin julkisten työvoimapalvelujen toimintamallista, niiden tuloksellisuuden mittaamisjärjestelmistä ja niiden roolista kysymyksissä, jotka liittyvät joustoturvaan, osaamistarpeiden ennakointiin ja kansalaisten kykyyn mukautua ammattialojen muutokseen.

3.11

ETSK on vakuuttunut siitä, ettei julkisten työvoimapalvelujen toiminta voi vastaisuudessa enää koskaan olla pelkkää rutiinia (9). Julkisten työvoimapalveluiden on muunnuttava vähitellen monitoimivirastoiksi, joista saa apua erilaisiin siirtymisiin työmarkkinoilla, opinnoista ensimmäiseen työpaikkaan, ammattien välillä ja EU-maiden välillä. Niiden on varmistettava vuoropuhelu työmarkkinoiden toimijoiden välillä ja kannustettava toimijoita yhteistyöhön ja uuden luomiseen. Lisäksi niiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kumppaniensa kanssa (10) ja varmistaa, että työmarkkinoiden toimijat mukautuvat alalla harjoitettaviin politiikkoihin.

3.12

ETSK katsoo, että julkiset työvoimapalvelut tulisi suunnata – tämän kuitenkaan horjuttamatta niiden roolia korvausten maksamisessa – entistä selvemmin työn tarjontaan, sillä työnantajilla on yhä suurempia vaikeuksia saada rekrytoitua ja palkattua tarvitsemiaan työntekijöitä. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat hyvin usein paljon julkisten työvoimapalvelujen tukea, minkä johdosta näiden palvelujen ja yritysten välistä yhteistyötä olisi lujitettava.

3.13

Osaamisen tarjonta ja työmarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa edes korkean työttömyyden aikoina. Julkiset työvoimapalvelut osallistuvat HoPES-verkoston välityksellä (11) keskusteluihin ja neuvonpitoon osaamisen roolista vallitsevassa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Työelämän ja koulutuksen välille olisi solmittava yhteyksiä, jotta voidaan muodostaa yhteinen käsitys tarvittavasta ammattitaidosta ja osaamisesta. Tämä edellyttää julkisilta työvoimapalveluilta kumppanuuksien luomista erilaisten asiaan liittyvien tahojen kanssa sekä ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamista samalla kun paikallisten työmarkkinoiden kompleksisuus lisääntyy (12).

3.14

ETSK tunnustaa julkisten työvoimapalvelujen ainutlaatuisen roolin joustoturvan kaikkien osatekijöiden toteuttamisessa. Tutkimus julkisten työvoimapalvelujen roolista joustoturvan toteuttamisessa Euroopan työmarkkinoilla  (13) osoittaa hyvien käytännön esimerkkien perusteella, että julkiset työvoimapalvelut tiedostavat uuden lähestymistavan tarpeen ja ovat toteuttaneet laajan kirjon erilaisia strategioita ja toimenpiteitä joustoturvan tukemiseksi. Julkisten työvoimapalvelujen olisi jatkossakin pyrittävä vahvistamaan kapasiteettiaan, jotta ne pystyvät täyttämään joustoturvaan liittyvät välittäjän ja arvioijan tehtävänsä.

3.15

ETSK katsoo, että julkisissa työvoimapalveluissa olisi keskityttävä ensisijaisesti niihin henkilöihin tai työntekijäryhmiin, joiden on hankalinta sijoittua työmarkkinoille ja joilla on erityistarpeita. Tällaisia ovat pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työntekijät, naiset, nuoret, vammaiset ja siirtolaiset. Tässä yhteydessä tulee soveltaa kaikkia syrjinnän torjuntaan käytettävissä olevia välineitä ja varmistaa toimien seuranta.

3.16

Kun otetaan huomioon, että kaikkialla Euroopassa pyritään torjumaan nuorten suurtyöttömyyttä, ETSK huomauttaa myös, että julkisilla työvoimapalveluilla on tärkeä rooli nuorisotakuualoitteen toteuttamisessa. Se pitää ilahduttavana, että julkisten työvoimapalvelujen johtajat sitoutuivat Berliinissä 3. heinäkuuta 2013 pidetyssä nuorisotyöllisyyskonferenssissa toimimaan avainroolissa nuorten työllisyyden edistämiseksi Euroopassa, tehostamaan toimiaan ja vahvistamaan yhteistyötä muiden asianomaisten toimijoiden kanssa (14).

4.1

Tarkasteltavana olevan päätösehdotuksen mukaan julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaisen verkoston olisi määrä tehdä tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean (EMCO) kanssa ja antaa panoksensa sen työskentelyyn toimittamalla sille tietoja ja raportteja työllisyyspolitiikkojen toteuttamisesta. ETSK katsoo, että päätöksessä tulee ilmaista selvästi verkoston konsultatiiviset tehtävät ja sen suhde työllisyyskomiteaan. Tulevalla verkostolla on neuvonanto- ja koordinointitehtävä, eikä sen luomista tule millään muotoa mieltää julkisten työvoimapalvelujen tai sosiaalisten järjestelmien rakenteelliseksi yhdenmukaistamiseksi.

4.2

ETSK toteaa, että alueellisella tasolla on jo hyvin toimivia rakenteita, muun muassa alueellisten työmarkkinoiden seurantakeskusten verkostoja, jotka edistävät tehokkaasti Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen EU:n yhteisten työllisyystavoitteiden saavuttamista.

ETSK haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin julkisten työvoimapalvelujen ja seurantakeskusten välisen suhteen tiivistämiseksi:

4.3

Julkisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön laajentamiseen tarkoitettu rahoitus saadaan vuosina 2014–2020 työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI) Progress-lohkosta. Tarkasteltavana oleva säädösehdotus ei vaikuta talousarvioon eikä edellytä lisähenkilöstöä. Kun kyse on hankkeista, jotka verkosto kehittää tai jotka kohdistuvat keskinäiseen oppimiseen liittyviin toimiin ja toteutetaan yksittäisissä julkisissa työvoimapalveluissa, jäsenvaltioilla on käytettävissä rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. ETSK:lle tärkeintä on, että rakennerahastoista myönnettävät varat pidetään ennallaan ja että rahoitus on kestävällä pohjalla. Julkisten työvoimapalvelujen uusien – etenkin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liittyvien – vastuualueiden tulee näkyä myös riittävän kapasiteetin ja rahoitustuen varmistamisena.

4.4

Ehdotetun päätöksen 3 artiklassa määritellään verkoston toimenpiteet.

ETSK suosittaa, että alakohdan sanamuotoa täsmennetään, jotta siitä ilmenee selkeästi, että julkisten työvoimapalvelujen verkostolla on käytännössä vain neuvoa-antava tehtävä. ETSK pitää tarpeellisena ilmaista tässä yhteydessä tarkemmin, millaisia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisjärjestelyt ovat luonteeltaan ja tavoitteiltaan. ETSK:n mielestä niiden ei tulisi missään tapauksessa olla pakollisia.

4.5

Yhteistyötä käsittelevässä 4 artiklassa viitataan yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon työmarkkinoiden sidosryhmien kanssa, mukaan luettuina muut työvoimapalvelujen tarjoajat. ETSK katsoo, että tässä yhteydessä tulee määritellä tarkemmin kunkin toimijan rooli.

4.5.1

ETSK painottaa, että työmarkkinaosapuolet ovat työmarkkinoiden pääasiallisia toimijoita ja niillä on korvaamaton rooli julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisprosessissa. Siksi niillä tulisi olla asianmukainen sijansa uudessa toimintarakenteessa. Kansainvälinen työjärjestö osoittaa työmarkkinaosapuolten roolia julkisten työvoimapalvelujen hallinnointiprosessissa käsittelevässä työasiakirjassaan – neljän EU-valtion esimerkin perusteella – selvästi, että julkisten työvoimapalvelujen rakenteiden muuttaminen aiheuttaa muutoksia työmarkkinaosapuolten rooliin, osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Itävallassa niiden toimintakeinot laajenevat varsinkin aluetasolla, kun taas Saksassa ja Tanskassa niiden vaikutusmahdollisuudet pienenevät ja niistä tulee pikemminkin neuvonantajia kuin päätöksentekoon osallistuvia tahoja. Yhdistyneessä kuningaskunnassa työmarkkinaosapuolet eivät historiallisista syistä osallistu prosessiin virallisesti (15). ETSK antaakin arvoa runsaslukuisille aloitteille, joita eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet yhteisten työohjelmiensa puitteissa (16).

4.5.2

ETSK ottaa tässä yhteydessä huomioon komission uuteen EURESia koskevaan päätökseen 2012/733/EU liittyvän epäsuotuisan kehityksen. Huhtikuussa pidetyssä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean kokouksessa (17) työmarkkinaosapuolten edustajat ilmaisivat syvän huolensa siitä, että työmarkkinaosapuolista tehdään pelkkiä liitännäisiä yhteistyökumppaneita.

4.5.3

ETSK on ilmaissut useissa lausunnoissaan kannattavansa komission kehotusta edistää kaikkien asianomaisten osapuolten kumppanuuksia, joiden tavoitteena on tukea uusien työpaikkojen luomista, parantaa työllisyyttä, kehittää osaamista ja torjua sosiaalista syrjäytymistä. Euroopassa vallitsevan nuorten suurtyöttömyyden torjuntaan liittyen ETSK on korostanut oppilaitosten, neuvontavirastojen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (mm. nuorisojärjestöt, naisasialiike, vammaisjärjestöt), perheiden ja yksilöiden roolia, sillä tämä on ainoa keino etsiä yhdessä kattavaa ratkaisua eurooppalaisten työmarkkinoiden tilanteeseen.

4.5.4

Lisäksi ETSK pitää ilahduttavana työvoimapalvelujen välisen kumppanuuden (PARES) (18) kehittämistä EU-tason vuoropuhelun edistämiseksi, jotta voidaan helpottaa työmarkkinoilla tapahtuvia siirtymisiä. Työmarkkinat monimutkaistuvat jatkuvasti, ja kaikkien työvoimapalveluja tarjoavien toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. ETSK kannattaa myös Euroopan komission ohjelmaa, jolla edistetään vuoropuhelua julkisten työvoimapalveluiden välillä, tavoitteena tukea keskinäistä oppimista.

4.6

Yleisten puitteiden vahvistamista koskevan 7 artiklan mukaan komissiolle siirretään valta antaa tarkasteltavana olevan päätösehdotuksen 8 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen vertaisanalyyseihin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen yleisiä puitteita. ETSK pitää yleisesti ottaen hyväksyttävänä, että delegoiduilla säädöksillä voidaan muuttaa tiettyjä säännöksiä vertaisanalyyseihin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen yleisistä puitteista. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa sen selvittämiseksi, mitä seikkoja kyseisillä delegoiduilla säädöksillä käytännössä muutettaisiin. ETSK kehottaa määrittelemään ehdotuksen sisällön vielä konkreettisemmin yleisiin puitteisiin kuuluvien perusindikaattorien täsmentämiseksi. Myöhemmin annettavilla delegoiduilla säädöksillä tulisi SEUTin 290 artiklan mukaisesti täydentää perusindikaattoreihin liittyviä näkökohtia, joilla on vähäisempi merkitys.

4.7

Tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa todetaan, että uudet aloitteet täydentävät julkisten työvoimapalvelujen EURESin puitteissa tekemää yhteistyötä, joka perustuu perussopimuksen 45 ja 46 artiklaan. ETSK katsoo, että tekstissä olisi tuotava selvästi esille julkisten työvoimapalvelujen uuden verkoston ja EURESin väliset synergiat (19). Julkisten työvoimapalvelujen uuden verkoston tulisi tukea EURESin laajennettua toimeksiantoa ja sen avainroolia pyrittäessä varmistamaan, että osaaminen vastaa eurooppalaisten työmarkkinoiden tarpeita, ja parantamaan EU:n sisäistä liikkuvuutta. Verkosto voi tehdä yhteistyötä myös muiden organisaatioiden, esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta tarjoavien tahojen, kanssa.