6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/125

1.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti ensi joulukuussa pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa käsitellään puolustuskysymyksiä komission tiedonannon (1) ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tai Euroopan puolustusviraston johtajan laatiman raportin (2) pohjalta. Esitetyt aloitteet ovat erittäin kipeästi kaivattu ja oikea-aikainen vastaus EU:n sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin, ja tarkoituksena on edistää unionin puolustuksen ennakoitavuutta ja uskottavuutta pitkällä aikavälillä.

1.2

Komission tiedonannossa ja EU:n ulkoasiainedustajan (alustavassa) kannanotossa mennään perinteisten tabujen käsittelyä pidemmälle ja asetetaan siten nykyinen tilanne ja toteutettavat toimet oikeisiin mittasuhteisiin.

1.3

Etenkin EU:n ulkoasiainedustajan raportissa esitetään vakuuttavasti, että yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) koskeva kattava strategia on välttämätön, jotta EU:n puolustus- ja turvallisuustarpeisiin voidaan vastata. ETSK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan YTPP tarjoaa tarkoituksenmukaisimmat puitteet tehokkaalle yhteistyölle sotilaallisten voimavarojen osalta, mutta korostaa lisäksi, että tällainen yhteistyö on myös uskottavan YTPP:n edellytys.

1.4

Aloitteen onnistuminen vaatii suotuisien poliittisten edellytysten luomista. Koska Euroopan (teollisten) puolustusrakenteiden tuntuva mukauttaminen on aikaa vievää ja hankalaa ja koskee useampia toisiinsa liittyviä politiikanaloja, ETSK katsoo, että kipeästi kaivattu läpimurto edellyttää ennen kaikkea EU-maiden hallitusten päämiesten johdonmukaista sitoutumista.

1.5

ETSK kehottaa neuvostoa antamaan selkeän signaalin tulevaisuutta ajatellen hyväksymällä joukon konkreettisia toimia ja toimenpiteitä puolustusalan kilpailukyvyn ja yhteistyön vahvistamiseksi Euroopassa.

1.6

ETSK kannattaa tavoitetta turvata Euroopalle riippumattomaton puolustus, joka on suhteutettu Euroopan taloudelliseen painoarvoon ja muihin intresseihin maailmassa. Pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava Euroopan väestön itsenäinen suojelu, armeijan kaluston pitäminen jatkuvasti ajan tasalla ja eurooppalaisten arvojen (ihmisoikeudet ja demokratia) turvaaminen (3).

1.7

Uusi siirtymäkausi vaikuttaa myös Euroopan puolustukseen ja turvallisuuteen. Geopoliittiset muutokset ovat hahmottumassa aikana, jolloin vakava stagnaatio ja sitkeä työttömyys vaivaavat suurta osaa Euroopasta. Samaan aikaan maailmannäyttämölle ilmestyy uusia toimijoita. Globaali kehitys etenee Euroopan kehitystä ripeämmin, ja kuilu kasvaa. Euroopan on mukauduttava nykyistä nopeammin pysyäkseen muiden maiden mukana.

1.8

Lisäksi tarvitaan kustannustehokkuutta, sillä teollisuuden on oltava kilpailukykyistä ja rahoitusresurssit ovat yhä niukemmat. Eurooppalaisten lähestymistapojen, joilla korvataan haitallisia päällekkäisyyksiä ja koordinoimattomia toimintalinjoja ja paikataan aukkoja, on parannettava kustannus-hyötysuhdetta. Tällöin rahaa menee vähemmän hukkaan ja tulokset paranevat, mistä on hyötyä veronmaksajille.

1.9

ETSK on tyytyväinen komission tiedonannossa esitettyyn terävään ja tarkkaan analyysiin Euroopan suhteellisesta asemasta. Vastaavanlainen analyysi sai ETSK:n viime vuonna peräänkuuluttamaan Euroopassa radikaalia ajattelutavan muutosta yhteistä puolusta koskevien kysymysten osalta (4).

1.10

ETSK yhtyy etenkin komission tiedonannon luvussa 9 esitettyyn näkemykseen keskeisistä Eurooppa-neuvoston esityslistalle kuuluvista näkökohdista. Ne ovat Euroopan strateginen suunnitelma, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (5) ja eurooppalainen puolustusteollisuusstrategia.

1.11

Euroopassa tarvitaan kipeästi "yhteistä kieltä" puolustusasioissa. Tämä edellyttää siirtymistä kansallisesta ajattelutavasta yhteiseen eurooppalaiseen ajattelutapaan, kun on kyse strategisista tarpeista. Yhteisen ajattelutavan tulisi edistää sitä, että kansalliset tavoitteet toteutuvat EU:n strategisten päämäärien toteuttamisen kautta.

1.12

Lisäksi tarvitaan poliittisia ja yhteiskunnallisia toimia, jotta voidaan varmistaa, että suurelle yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti Euroopan strategisten globaalien etujen ja teollisuusintressien merkityksestä. Tämä on tarpeen kansalaisten ja veronmaksajien aktiivisen tuen turvaamiseksi.ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että terve Euroopassa toimiva puolustusteollisuus edistää ratkaisevasti myös Euroopan tehdasteollisuutta yleensä (6).

1.13

Mahdollisimmat monet jäsenvaltiot on saatava sitoutumaan tämän pitkälle menevän tavoitteen toteuttamiseen. Jos kaikki jäsenvaltiot eivät halua osallistua, prosessi olisi käynnistettävä halukkaiden kesken.

1.14

ETSK korostaa komission ja Euroopan puolustusviraston (EDA) roolia. Niiden on odotettava tekevän tiivistä yhteistyötä tiedonannossa esitettyjä toimia toteutettaessa. Komitea kannattaa komission kaavailemia toimia suurelta osin ja täydentää ehdotuksia lisähuomioin ja suosituksin käsillä olevan lausunnon tekstijaksossa 6.

1.15

Euroopan komission tiedonannossa ei käsitellä ennakoivaa teollisuuspolitiikkaa. ETSK muistuttaa kuitenkin puolustusalan poikkeuksellisesta asemasta täysin institutionaalisilla markkinoilla eri puolilla maailmaa. Jäsenvaltioiden tai komission harjoittama ennakoiva teollisuuspolitiikka valikoiduilla aloilla on välttämätön edellytys ajanmukaiselle tuotannolle ja kustannustehokkuudelle. EU:n ja jäsenvaltioiden jaettu toimivalta sekä sotilaallisten ja muiden hankkeiden ja teknologioiden tehokas vuorovaikutus ja synergia tulevat osoittautumaan erittäin hyödyllisiksi ja kustannustehokkaiksi.

1.16

Uusia, monenvälisissä eurooppalaisissa puitteissa toteutettavia hankkeita on kehitettävä hahmotteluvaiheesta lähtien Euroopan puolustusviraston palveluja hyödyntäen. Voi kestää vuosikymmeniä ennen kuin tällaiset hankkeet pääsevät täysin käyntiin. Mitä pikemmin ne aloitetaan, sen parempi.

1.17

Julkinen ja yksityinen tutkimus- ja kehitystoiminta on keskeisessä asemassa. Puolustusinvestoinnit ovat tällä alalla kuitenkin vähäisimmillään sitten vuoden 2006 (7). Kokonaissuunnitelmaan olisi sisällytettävä tapoja parantaa investointien edellytyksiä ja toteuttamista konkreettisten hankkeiden yhteydessä.

1.18

Suurin vastuu kuuluu tärkeimmille tuottajamaille, sillä ne ovat prosessin moottori. On varmistettava, että näiden maiden ja muiden jäsenvaltioiden välinen suhde on harmoninen. Kaikkien maiden pk-yritysten ja tutkimuslaitosten on oltava laajalti yhteydessä toisiinsa, jotta eurooppalaiseen strategiaan saadaan mukaan mahdollisimman monta jäsenvaltiota.

1.19

Koska suunnittelemattomat uudelleenjärjestelyt aiheuttavat levottomuutta alan työntekijöiden keskuudessa, ennakoitavat toimintalinjat ovat aiempaa tarpeellisempia. Muutoksia ennakoitaessa tarvitaan myös koordinointia, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset työsopimukset ja -näkymät. Lisäksi on käytävä työmarkkinavuoropuhelua.

1.20

Käsillä olevassa lausunnossa keskitytään ensisijaisesti poliittisiin periaatteisiin. Tavoitteena on saavuttaa pikainen läpimurto strategisella alalla, jolla ei voida viivytellä. Joulukuussa otettavien ensimmäisten askelten olisi tasoitettava tietä tuloksekkaille jatkotoimille. Eurooppa-neuvoston, hallitusten, komission, Euroopan puolustusviraston, parlamenttien ja alan teollisuuden (myös työntekijöiden edustajien) olisi kaikkien osallistuttava strategisten suuntaviivojen ja konkreettisten hankkeiden määrittelyyn.

2.1

Komissio toteaa perustellusti, että "[m]aailman voimatasapaino muuttuu, kun syntyy uusia painopistealueita ja Yhdysvallat siirtää strategista painotustaan Aasian suuntaan". BRIC-maat lisäävät sotilasmenojaan, ja erityisesti Kiina ja Venäjä kasvattavat budjettejaan huomattavasti vuoteen 2015 mennessä.

2.2

Yhdysvallat painostaa Eurooppaa jatkuvasti yhä enemmän hoitamaan oman osuutensa läntisen maailman sotilaallisista kokonaismenoista. Budjettirajoitusten vuoksi Yhdysvallat rationalisoi parhaillaan omaa puolustustaan, ja tämä vaikuttaa myös eurooppalaisten kanssa tehtyihin sopimuksiin.

2.3

Kuilu Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on valtava. Vuonna 2010 EU:n jäsenvaltioiden yhteenlasketut puolustusmäärärahat olivat 196 miljardia euroa (kun Tanskaa ei oteta lukuun), kun taas Yhdysvaltojen puolustusmäärärahat olivat 520 miljardia euroa (8). Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Euroopan tutkimus- ja kehitystoimintaan osoittamat kokonaismäärärahat ovat seitsemäsosa Yhdysvaltain vastaavista määrärahoista. Tämä vaikuttaa joukkojen varustukseen ja toimintavalmiuteen saattamiseen.

2.4

Uhat ovat nykyään moninaisia. Poliittiset ja sotilaalliset jännitteet eivät ole vähenemässä, ja uusia jännitteitä syntyy – osittain Euroopan välittömässä läheisyydessä. Ollakseen tasavertaisia perinteisten suurvaltojen kanssa uudet globaalit toimijat haluavat varmistaa, että niiden oma puolustus vastaa niiden taloudellisia ja muita intressejä.

3.1

Eurooppalaisilla on edessään kahdentyyppisiä toisiinsa nivoutuvia ongelmia:

Eurooppalainen keskustelu näistä kahdesta toisiinsa nivoutuvasta aihepiiristä on kuitenkin vielä lapsenkengissään.

3.2

Eri jäsenvaltioiden hallitusten asiakirjat (9) osoittavat puolustusmenojen pienentyneen huomattavasti (10). Asiakirjoissa keskitytään lähinnä kansallisissa puitteissa tehtäviin mukautuksiin: miten käytettävissä olevat voimavarat saadaan mahdollisimman kustannustehokkaasti tuottamaan riittäviä tuloksia myös jatkossa? Jäsenvaltiot ovat edelleen kaukana sellaisesta ajattelutavasta, jossa kansallisia puolustusvoimavaroja tarkastellaan luonnollisesti eurooppalaisesta näkökulmasta.

3.3

ETSK totesi viime vuonna seuraavasti: "Puolustuspolitiikkaan vaikuttavat valtioiden strategiset edut, niiden kokemat uhat sekä poliittiset tavoitteet, jotka EU:ssa määritellään useimmiten kansallisesta näkökulmasta. Kuten voidaan havaita, vanhentuneet lähestymistavat johtavat EU:n puolustusvoimavarojen hajanaisuuteen, aukkoihin, liikakapasiteettiin ja yhteentoimimattomuuteen." (11)

3.4

60 vuotta jatkunut Euroopan yhdentyminen ja yhtenäismarkkinat ovat synnyttäneet kestokykyisiä talous- ja yritysrakenteita, jotka luovat taloudelliselle toiminnalle vahvan kotimarkkinalähtöisen mallin. Sotilas- ja puolustusasioiden pohtimisessa, niiden organisoinnista puhumattakaan, EU on kuitenkin vielä vasta alkuvaiheessa.

3.5

Puolustus ulkopoliittisena toimintana, joka on edelleen kansallisen suvereniteetin selkein ilmentymä, hahmotetaan, rakennetaan ja hoidetaan kansallisten linjojen mukaisesti. Kaikkea monikansallista, joko EU:n jäsenvaltioiden tai muiden kumppaneiden kanssa tehtävää, yhteistyötä tarkastellaan tästä näkökulmasta.

3.6

Aloitteet sisäänrakennettujen esteiden poistamiseksi ovat tähän mennessä pitkälti epäonnistuneet. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan vuonna 1998 tekemän Saint-Malon sotilaallisen sopimuksen tai puolustusyhteistyösopimuksen odotettiin olevan merkittävä askel sotilasalan yhteistyössä. Vaikka sopimuksen teosta on kulunut 15 vuotta ja neuvotteluja on jatkettu, tulokset ovat edelleen vaatimattomia.

3.7

Kuuden kansakunnan vuonna 1998 käynnistämä aloite johti vuonna 2000 EU:n kuuden tärkeimmän tuottajamaan eli Ranskan, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian, Espanjan ja Ruotsin väliseen aiesopimukseen (ko. maista käytetään myös nimitystä "aiesopimusmaat"). Aiesopimuksen pohjalta tehtiin sopimus puolustusteollisuuden rakenneuudistuksesta ja toiminnasta. Tämä suunnittelua ja teollisuuden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä voimavaroja ja tutkimusta koskeva sopimus ei ole pitkään aikaan tuottanut konkreettisia tuloksia.

3.8

Jäsenvaltioiden välillä on myös muunlaista yhteistyötä. Esimerkkeinä mainittakoon Alankomaiden ja Belgian merivoimien yhteistyö, Pohjoismaiden puolustusyhteistyö (Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi) sekä Saksan ja Alankomaiden maavoimien yhteistyö. Tätä yhteistyötä ei kuitenkaan pidä sekoittaa teollisuusyhteistyöhön, jota ei vielä juurikaan ole.

3.9

Euroopan puolustusvirasto perustettiin vuonna 2004 rakenteellista puolustusyhteistyötä silmällä pitäen. Yhteistyötä tuetaan myös komission aloittein. Vaikka hienoista edistystä on tapahtunut, rakenteellinen yhteistyö ei ole vielä lähtenyt käyntiin jäsenvaltioiden puutteellisen sitoutumisen vuoksi.

3.10

ETSK toteaakin kokoavasti, että vaikka tiiviimmän yhteistyön ja eurooppalaisen puolustusvision tarve tiedostetaan yhä paremmin, poliittisen tahdon puute, perinteiset näkemykset ja eri tahojen omat intressit ovat estäneet merkittävän edistyksen saavuttamisen.

3.11

Euroopan puolustusteollisuus on reagoinut kansainväliseen kehitykseen varsin eri tavalla:

3.12

Puolustusteollisuus on pitkään ollut huolissaan kilpailuasemastaan. Sen institutionaalinen asema vaihtelee suuresti maasta toiseen: kyse voi olla täysin valtion omistuksessa olevista yrityksistä, yksityisyrityksistä tai mistä tahansa välimuodoista. Yhteinen nimittäjä on se, että valtiovallalla on ratkaiseva rooli kaikkialla. (Osittaisesta) yksityistämisestä huolimatta teollisuuden ja valtiovallan välinen sidos on edelleen erittäin vahva, sillä teollisuus on riippuvainen valtiovallan (monopoliasemaan perustuvasta) kysynnästä ja sääntelystä sekä vientiluvista.

3.13

Puolustusteollisuus pitäisi ensisijaisena vaihtoehtona toiminnan keskittymistä Euroopan mittakaavassa, mutta markkinat ovat liian pienet. BAE-Systems, Finmeccanica ja vähäisemmässä määrin Thales ja EADS toimivat erittäin aktiivisesti Yhdysvalloissa. Ne eivät kuitenkaan voi toimia vapaasti Euroopassa, koska erityisten sidoksien vuoksi valtiovalta ohjailee edelleen kaikkia puolustusteollisuuden strategisia päätöksiä.

3.14

Markkinadynamiikka lisää kilpailua kaikkialla maailmassa. Yhdysvaltain teollisuus tehostaa vientiponnistelujaan kompensoidakseen tiettyjen kotimaanmarkkinoiden pienentymistä. Uudet globaalit toimijat täyttävät yhä enemmän omia tarpeitaan. Lisäksi ne suuntautuvat vientiin ja kilpailevat siis Euroopan teollisuuden kanssa kolmansien maiden markkinoilla.

3.15

Euroopan teollisuus yhtyy ETSK:n viime vuonna voimakkaasti korostamaan näkemykseen, että kehittyneellä puolustusteollisuudella ei voi koskaan olla uskottavaa kansainvälistä asemaa ilman vakaata perustaa kotimarkkinoilla. Koska sotilaskalustoon liittyy huipputeknologiaa, yhdetkään kansalliset markkinat tai puolustusmäärärahat eivät enää ole riittävän suuret. Näin on ollut jo 20 vuoden ajan, ja seuraukset muuttuvat yhä vakavammiksi.

3.16

ETSK korostaa itsenäisten valmiuksien ja korkeaa lisäarvoa tuottavien investointien ensisijaista merkitystä pyrittäessä kohti riippumatonta eurooppalaista puolustusta. Nämä tekijät ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Eurooppa voi ottaa oman roolinsa maailmassa, ja ne edistävät myös uuden ajattelutavan omaksumista eurooppalaisten keskuudessa.

3.17

Teollisuus on äskettäin toistanut kaikki tavanomaiset argumentit, jotka tukevat vakaiden ja ennakoitavien Eurooppa-lähtöisten pitkän aikavälin teknologia- ja tuotantosuunnitelmien soveltamista kaikilla tärkeillä aloilla.

3.18

Teollisuus varoittaa uhkaavista vaaroista. Jotta se voi selviytyä ja säilyttää tulomahdollisuutensa ja työpaikkansa, ainoa vaihtoehto on lisätä siviilitarkoituksia palvelevaa tuotantoa. Tässä tapauksessa Euroopassa olisi kuitenkin vielä vähemmän kotimarkkinalähtöistä puolustusteollisuutta, mikä vaikuttaisi myös sen ulkopolitiikkaan.

3.19

Teollisuusalan keskusjärjestön IndustriAllin edustamissa ammattijärjestöissä on havaittavissa samankaltaista suurta levottomuutta. Vuonna 2011 avaruus- ja puolustusala työllisti Euroopassa suoraan 7330 00 ammattityöntekijää (12), ja lisäksi 2 miljoonaa muuta ihmistä oli riippuvaisia siitä. Työvoimaa on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähennetty huomattavasti, ja uudet määrärahaleikkaukset uhkaavat työpaikkoja. Koska puolustusalan tulevaisuus ei ole ennakoitavissa, ala ei ole nuorten silmissä tarpeeksi houkuttava.

3.20

ETSK toteaa, että juuri työntekijät joutuvat hyvin pitkälti maksamaan siitä, että jäsenvaltiot eivät ole uudistaneet puolustusorganisaatioidensa rakennetta. Lykätessään sotilaallisen perustan rationalisointia jäsenvaltiot menettävät tilaisuuden investoida voimavarojen uudistamiseen, ja tällä on kielteisiä vaikutuksia työvoiman kannalta.

3.21

Nykyinen tilanne herättää yhä enemmän vastustusta niin kauan kuin suunnittelemattomat ja epäjärjestelmälliset uudelleenjärjestelyt jatkuvat. Kun toteutetaan ennakoivia poliittisia muutoksia, työntekijöiden edustajien osallistuminen yritys- ja aluetasolla on tarpeen äkkinäisten mukautusten välttämiseksi.

3.22

Työllisyys, ehkä pienemmässä mittakaavassa, edellyttää EU-tason koordinoinnin huomattavaa lisäämistä teknologian ja tuotannon osalta. Tässä yhteydessä on torjuttava epävarmoja työsuhteita uusien taitojen ja valmiuksien avulla, jotta voidaan mahdollisimman pitkälti varmistaa asianmukaiset työsopimukset ja -näkymät. Lisäksi eri tasoilla on käytävä tehokasta työmarkkinavuoropuhelua.

3.23

Määrärahaleikkauksista johtuva eurooppalaisen tuotannon supistaminen on hoidettava järjestelmällisellä tavalla siten, että työmarkkinaosapuolet käyvät asianmukaisia neuvotteluja työpaikkojen säilyttämiseksi ja irtisanottavien työntekijöiden uudelleensijoittamiseksi. Ennakoitava markkinalähtöinen eurooppalainen toimintaympäristö on sekä teollisuuden että henkilöstön kannalta parempi kuin huonosti suunnitellut ja puhtaasti kansalliselta pohjalta tehtävät lyhyen aikavälin uudelleenjärjestelyt, joilla ei ole selkeitä tavoitteita (13).

4.1

Euroopan puolustusteollisuuden näkymät muuttuvat vähitellen niin epävarmoiksi, että eurooppalaisten on käytävä perusluonteista keskustelua tulevaisuudesta – jos ei kaikkien, niin ainakin halukkaiden kesken.

4.2

Tarvitaan uudenlaista suhtautumistapaa, ja jäsenvaltioiden ja EU:n on syytä kehittää "yhteinen kieli" seuraavien kolmen perusoletuksen pohjalta:

4.3

ETSK on täysin tietoinen siitä, että näillä oletuksilla, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa ja joista keskustellaan edelleen liian vähän, on valtava vaikutus. Lukuisat viimeisten 15 vuoden aikana hyvässä uskossa käynnistetyt aloitteet ovat epäonnistuneet, koska kansallista suvereniteettia, toisin sanoen jäsenvaltioiden ulkopolitiikan ilmentämiä kansallisia uhkakäsityksiä ja kantoja, ei ole koskaan kyseenalaistettu. EU:ssa onkin nykyään edustettuna monia erilaisia ja tietyssä määrin yhteensopimattomia näkökantoja. ETSK katsoo, että todellinen läpimurto on pelkkää harhakuvitelmaa, ellei jaettua suvereniteettia EU:n puitteissa hyväksytä.

Keskustelu on aloitettava uudelta pohjalta uusien, aiempaa lupaavampien prosessien käynnistämiseksi.

4.4

Koska asia koskee monia erilaisia politiikanaloja, ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti kuluvan vuoden joulukuussa pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa keskitytään puolustusasioihin. Tähän saakka puolustus- ja turvallisuusasioista ovat vastanneet lähinnä puolustusministerit, yleensä ulkoasiainministereiden yleisten suuntaviivojen pohjalta ja valtiovarainministereiden tiukan valvonnan alaisina.

4.5

Nyt tilanne on muuttumassa täysin äärimmäisen tiukan budjettitilanteen, rationalisointitarpeen sekä uusien paradigmojen ja näin ollen uusien uhkien vuoksi. Koska muun muassa siviili- ja sotilasalan teknologia ja innovointi vaikuttavat toisiinsa ja puolustus ja yleinen turvallisuus liittyvät yhteen, asia koskee yhtä lailla myös muita hallituspolitiikan osa-alueita. Kaikki nämä tekijät vaativat kokonaisvaltaista ja kattavaa lähestymistapaa.

4.6

Monet, etenkin teollisuuden edustajat ja työntekijät, odottavat joulukuusta lähtien rakenteisiin käyvää ajattelua ja toimintaa. Jos EU jättää tilaisuuden käyttämättä, saattaa kestää taas vuosia saada myönteinen prosessi käyntiin.

4.7

Joulukuussa pidettävä Eurooppa-neuvoston kokous on ensimmäinen neuvoston kokous, jossa puolustuskysymystä käsitellään kokonaisuudessaan. Koska uuden suunnan omaksumiseen liittyy valtavia ongelmia, ETSK katsoo, että Eurooppa-neuvoston kokouksia tarvitaan myöhemmin muitakin selkeän tien viitoittamiseksi ja uskottavuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi.

5.1

ETSK suhtautui erittäin myönteisesti Euroopan komission teollisuuspolitiikasta antamaan tiedonantoon (14), jonka tavoitteena on edistää suotuisia edellytyksiä, toimintalinjoja ja ohjelmia teollisuustoiminnan käynnistämiseksi, kehittämiseksi ja vahvistamiseksi Euroopassa. Euroopan on varmistettava teollisuutensa tulevaisuus avoimessa toimintaympäristössä.

5.2

Puolustusala on keskeinen ja poikkeuksellinen ala. Se toimii luonteensa vuoksi täysin institutionaalisilla markkinoilla kaikkialla maailmassa. Sekä itse ala että tutkimuslaitokset kehitetään ja organisoidaan lähinnä kansallisten linjojen mukaisesti. Pienehköt maat, joilla ei ole omaa teollisuustuotantoa, ostavat käyttövalmiita tuotteita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne ostavat tuotteet Yhdysvalloista.

5.3

Teollisuuden keskittyminen (rajanylittävät fuusiot ja yritysostot) ja kansainvälistyminen (erityisesti Yhdysvaltain teollisuusrakenteen myötä) on johtanut siihen, että koko mantereen suur- ja pk-yritykset on kytköksissä toisiinsa. Vienti vetää edelleen hyvin. Suurin este on hankala suhde jäsenvaltioiden hallituksiin, sillä yhteistä katsantokantaa ei ole.

5.4

Euroopan puolustusviraston toimien lisäksi EU on alkajaisiksi antanut kaksi direktiiviä, joiden tavoitteena on EU:n sisäisten markkinoiden avaaminen (15). Määräaika direktiivien saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli kesä 2011 (16), mutta käytännössä voimaansaattaminen etenee hitaasti.

5.5

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti nyt käsiteltävänä olevaan Euroopan komission tiedonantoon (17), joka osoittaa analyyseissa ja ehdotuksissa tapahtuneen huomattavaa edistystä. Komissio korostaa puolustusalaa koskevan teollisuuspolitiikan yhteydessä perustellusti puolustusalan tuotteiden sisämarkkinoiden merkitystä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, pk-yritysten roolia, aluepolitiikan mahdollista panosta ja asianmukaisten taitojen kehittämistä.

5.6

ETSK kritisoi kuitenkin sitä, ettei komissio korosta riittävästi puolustusalan poikkeuksellista asemaa eikä ennakoivan teollisuuspolitiikan tarvetta. Kyse ei ole vain markkinoiden avaamisesta, sillä asia on puolustusalan erityispiirteiden ja myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan vuoksi määriteltävä asianmukaisesti.

5.7

Lisäksi on kyse sellaisen poliittisen perustan luomisesta Eurooppaan, jonka pohjalta valtiot voivat yhteistoimin muokata yhteistä tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. Vasta tällöin täyttyvät edellytykset käynnistää vakavasti otettavia yhteisiä pitkän aikavälin ohjelmia, jotka ulottuvat suunnitteluvaiheesta kohdennettuun tutkimukseen, innovaatioon ja tuotantoon eurooppalaisilla kotimarkkinoilla.

5.8

Tutkimus- ja kehitystoiminta on keskeinen lähtökohta arvoketjussa, joka olisi muutettava eurooppalaisemmaksi (18). Tämän vuoksi tutkimus- ja teknologia- ja tutkimus- ja kehitysyhteistyötä korostettiin sekä Euroopan puolustusvirastoa ja sen edeltäjiä (Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmä ja itsenäinen eurooppalainen ohjelmaryhmä) perustettaessa että Natossa. Täytäntöönpano ei kuitenkaan jälleen kerran ole edistynyt.

5.9

Yhteistyön epäonnistuminen on yli 30 vuoden ajan ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Muutamia hankkeita on käynnistetty, kuten NH-90 ja A400M, mutta esimerkit osoittavat myös, että järjestelmävaatimukset ovat liian usein olleet vain kansallisten vaatimusten yhdistämisen tulosta, kehittämisvaiheet ovat venyneet aivan liian pitkiksi ja lopulliset tuotteet ovat olleet aivan liian kalliita.

5.10

Muutamia melko onnistuneita aloitteita lukuun ottamatta muut yhteistyöaloitteet, kuten NF-90, ovat epäonnistuneet, ja useita kilpailevia hävittäjäohjelmia on toteutettu rinnakkain (Typhoon, Rafale ja Grippen). Samaan aikaan monet maat ovat lähteneet mukaan Yhdysvaltain F-35-ohjelmaan sekä moniin erilaisiin ohjusohjelmiin.

5.11

Tällä hetkellä ei olla toteuttamassa tärkeitä suuren mittakaavan ohjelmia, vaikka nykyiset järjestelmät vanhentuvat ja jäävät ajastaan jälkeen. Esimerkkeinä mainittakoon panssariajoneuvot, sukellusveneet, kuljetushelikopterit ja lähi-ilmatorjuntajärjestelmät. Uudet miehittämättömät järjestelmät näyttäisivät näiltä osin tarjoavan ihanteellisen tilaisuuden yhteisten aloitteiden toteuttamiseen, mutta käytännössä tällaisia pyrkimyksiä ei ole vielä ilmennyt. Toinen mahdollisuus olisi tehdä vähemmän kunnianhimoista yhteistyötä esimerkiksi ilmatankkauskapasiteetin standardoinnissa.

5.12

ETSK kehottaa käynnistämään eurooppalaisia ohjelmia erityisesti seuraavan sukupolven etäohjattavien ilma-alusten (RPAS) kehittämiseksi. Tässä yhteydessä tulisi tukeutua komission kanssa saavutettavaan synergiaan ja suojattuun satelliittiviestintään. Lisäksi voidaan pohtia yhteistyötä (Yhdysvaltojen kanssa) esimerkiksi ilmatankkauskapasiteetin saralla. Alalla on suuria puutteita, ja Euroopan puolustusvirasto etsii niihin parhaillaan eurooppalaisia ratkaisuja.

5.13

Euroopan komission tiedonannossa mainitaan mahdollisuuksia, jotka edellyttävät varauksetonta poliittista tukea. EU:n avaruussijoitteisen korkean resoluution valvontakapasiteetin luominen Helios-, RadarSat- ja muiden vastaavien järjestelmien seuraajaksi vaikuttaisi tässä suhteessa ratkaisevan tärkeältä aloitteelta. Keskeinen kysymys on jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön ja yhteisten tutkimuskeskusten asiantuntemuksen ja myös rahoitusresurssien yhdistäminen. Yksikään Euroopan maa ei pysty toteuttamaan aloitetta yksin.

5.14

Puolustushankkeet on nivottava EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Seitsemännen puiteohjelman piiriin kuuluu jo kaksikäyttöisiä hankkeita (jotka palvelevat sekä siviili- että sotilastarkoituksia). Tästä on hyötyä siinä mielessä, että ohjelma edistää rajatylittäviä hankkeita. ETSK kehottaa ottamaan kaksikäyttöteknologian nykyistä järjestelmällisemmin huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

5.15

On ratkaisevan tärkeää, että puolustusalan teollisuuspolitiikalla puututaan myös tärkeimpien tuottajamaiden ja muiden maiden väliseen kuiluun. Kaikkien maiden teollisuusyritysten osallistumista on edistettävä aktiivisesti, jotta saadaan mahdollisimman monet maat mukaan sekä poliittisesti että taloudellisesti. Näin päästään vähitellen eroon vastakauppakysymyksestä, joka herättää yleensä runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Näiden elementtien olisi oltava kiinteä osa Euroopan yleistä puolustusstrategiaa.

5.16

ETSK ottaa esiin myös visaisen kysymyksen käyttövalmiiden tuotteiden ostamisesta EU:n ulkopuolelta. Tällaisia toimintatapoja on harkittava uudelleen Euroopan puolustusstrategian yhteydessä. Tähän keskeiseen ja erittäin monimutkaiseen kysymykseen on puututtava korkeimmalla tasolla.

5.17

Hyvin hallinnoitu eurooppalainen puolustusala tarjoaa paljon paremmat mahdollisuudet tehdä tasapainoista kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Koska Yhdysvallat suojelee strategisia etujaan, ETSK kehottaa pohtimaan tarkoin puolustusalan poikkeuksellista luonnetta Atlantin molemmin puolin neuvoteltaessa tulevasta vapaakauppasopimuksesta.

5.18

Tässä yhteydessä on myös varmistettava asianmukaisesti Yhdysvalloista peräisin olevien kriittisten ja arkaluonteisten osien jatkuva saatavuus eurooppalaisessa arvoketjussa. Lisäksi EU-maiden omaksuma yhteinen kanta helpottaa kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja kriittisistä raaka-aineista.

5.19

Eurooppalaiset teollis- ja tekijänoikeudet on niin ikään turvattava asianmukaisesti kolmansiin maihin suuntautuvan viennin yhteydessä.

5.20

Eri maiden teollisuusyritysten tuloksekasta yhteistyötä ei pitäisi horjuttaa jäsenvaltioiden yksipuolisin vienninvalvontaa koskevin päätöksin, jotka johtaisivat siihen, että yhteisen kannan (19) mukaisia vientivalvontakriteereitä ja jäsenvaltioiden kansallisia kriteereitä sovellettaisiin eri tavoin.

6.1

ETSK kannattaa komission ehdottamia toimia suurelta osin ja pitää niitä huomattavana edistysaskeleena. Muutamista asioista komitea esittää seuraavia lisähuomioita:

6.2

Yhteistyö Euroopan puolustusviraston kanssa on ratkaisevan tärkeää. ETSK katsoo, että useiden tiedonannossa kaavailtujen toimien yhteydessä ehdotettu koordinointi ja yhteensovittaminen komission ja Euroopan puolustusviraston kesken on edistymisen ja onnistumisen ehdoton edellytys. Lisäksi komitea viittaa kaksikäyttöisten voimavarojen, kuten ilmakuljetusvoimavarojen, edistämiseen.

6.3

ETSK korostaa, että voidakseen hyödyntää kaikki mahdollisuutensa Euroopan puolustusvirasto tarvitsee nykyistä vankemman rahoitusperustan ja jäsenvaltioiden varauksetonta sitoutumista asiaan. Virastolle olisi annettava aiempaa merkittävämpi rooli jäsenvaltioita tukevassa puolustuksen suunnittelussa.

6.4

ETSK kannattaa voimakkaasti komission ehdotuksia standardeista ja sertifioinnista. Ehdotetut toimet edistävät teollisuuden rajatylittävää yhteistyötä sekä alueellista erikoistumista ja huippuosaamisen verkostoja. Komitea kannustaa hyödyntämään Euroopan puolustusviraston ja Euroopan lentoturvallisuusviraston välistä synergiaa etenkin sertifioinnissa.

6.5

Pk-yritykset, joilla on yhteyksiä myös suuriin yrityksiin, ovat erittäin tärkeitä Euroopan puolustusalan innovaation ja tuotannon kannalta. ETSK korostaa, että ehdotettujen toimien tueksi tarvitaan avoimia verkostoja. Harvemmat mutta paremmin kohdennetut (eurooppalaiset) hankkeet voivat avata uusia mahdollisuuksia.

6.6

Monien eri puolilla Eurooppaa toimivien erilaisten pk-yritysten osallistuminen auttaa myös saamaan mahdollisimman monia maita mukaan. Lisäksi pk-yritysten osallistuminen saattaa antaa mahdollisuuden tarjota kompensaatiota niille maille, jotka siirtyvät käyttövalmiiden tuotteiden ostamisesta eurooppalaisiin vaihtoehtoihin.

6.7

ETSK kannattaa voimakkaasti komission kaavailemia taitoihin liittyviä toimia. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä. Komitea pitää Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan rakennerahastojen myönteistä panosta erittäin tervetulleena ja suhtautuu myönteisesti Euroopan puolustusviraston toimiin jäsenvaltioiden tietoisuuden lisäämiseksi. Näin tuetaan konkreettisten hankkeiden suunnittelua kyseisillä aloilla.

6.8

ETSK toteaa jälleen tukevansa vakaasti komission toimia kaksikäyttöteknologioiden aktiiviseksi hyödyntämiseksi.

6.9

ETSK korostaa avaruus- ja puolustuspolitiikan mahdollisesti myönteistä yhteyttä nykyisten ja vasta suunniteltujen hankkeiden kannalta (20).

6.10

ETSK kannattaa ehdotettuja energia-alan toimia. Myös ne saavat mukaan yhä suuremman määrän pk-yrityksiä.

6.11

Kansainvälinen ulottuvuus on äärimmäisen tärkeä, aivan kuten suunniteltu tiedonanto EU:n strategista vienninvalvontaa koskevasta pitkän aikavälin visiostakin. ETSK muistuttaa, että tuloksekkaat teollisuuteen liittyvät ulkosuhteet edellyttävät todellisten sisämarkkinoiden olemassaoloa.

6.12

Lopuksi todettakoon, että ETSK tukee varauksetta kaikkia tiedonannon luvussa 9.2 esitettyjä strategisia pohdintoja.