15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/16

1.3.1

ETSK suosittaa, että

2.1

Euroopan komission perustaman aktiivisen ikääntymisen ohjausryhmän visiossa aktiivisena ja terveenä ikääntymisestä todetaan, että aktiivinen ja terve ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan elämänlaatua ihmisten ikääntyessä. Tämä koskee sekä yksilöitä että väestöryhmiä. ‧Terveydellä‧ tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. ‧Aktiivisella‧ tarkoitetaan jatkuvaa osallistumista yhteiskunnalliseen, talous- tai kulttuurielämän, hengelliseen tai kansalaistoimintaan, ei pelkästään kykyä olla fyysisesti aktiivinen tai kuulua työvoimaan (1).

2.2

Lausunnossa on tarkoitus tuoda esiin ikääntyneiden nykyinen aktiivinen osallistuminen Euroopassa, tarkastella osallistumisen esteitä, jotta mahdollistetaan yhä useampien ihmisten osallistuminen, ja korostaa, että tällainen osallistuminen jatkuu ihmisen koko elämän ajan. Ikäystävällisen Euroopan rakentaminen (2) alkaa syntymästä ja edellyttää pitkän tähtäimen tarkastelua. Tämä lausunto pohjautuu ETSK:n aiempiin lausuntoihin ikääntyneistä ihmisistä ja ikääntymisestä (3).

2.3

Euroopassa on nykyisin 85 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja vuoteen 2060 mennessä määrä nousee 151 miljoonaan. On tärkeää olla keskittymättä vain kronologiseen ikään, vaan on tunnustettava kaikenikäisten osallistuminen ja luotava valmiuksia tätä varten. Lisäksi on muistettava, että vaikka ikääntyneillä (tällä tarkoitetaan lausunnossa yli 65-vuotiaita) onkin terveysrajoitteita, ne eivät välttämättä estä heitä osallistumasta.

2.4

Ikääntyneiden ihmisten aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen, kulttuuriseen, taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan riippuu iästä annetusta oikeasta kuvasta (4). Median ja hallitusten on luovuttava tehostetun dramaattisen kielen käytöstä, kun kuvataan ikääntyvää yhteiskuntaa.

2.5

Ikärasistiset asenteet täytyy eliminoida, sillä ne vahingoittavat kuvaa ikääntyneistä ja estävät ikääntyneitä osallistumasta. Tämän vuoksi menetetään arvokasta panosta ja jännitteet sukupolvien välillä kasvavat. Meidän pitäisi iloita siitä, että voimme elää entistä terveempinä aiempaa pidempään, mikä on seurausta sekä koulutuksen ja ravinnon kohentumisesta, sekä siitä, että sukupolvien välistä yhteiskuntasopimusta korostetaan.

2.6

Ikääntyneisiin kielteisesti suhtauduttaessa ei oteta huomioon heidän rooliaan työntekijöinä, kuluttajina, yhteisöllisiin hankkeisiin osallistujina ja toisten hoitajina. Kielteiset näkemykset ikääntyneistä ovat tuhoisia, sillä syrjintä heikentää itseluottamusta ja rajoittaa syrjittyjen sitoutumista ja talousvaikutusta. Elinajanodote on pidentynyt lääketieteellisen, farmakologisen ja teknisen kehityksen ansiosta. Asiaan on vaikuttanut myös terveyttä koskevien asioiden tiedostamisen ja koulutustason kohentuminen. Tutkimus on osoittanut, että erittäin iäkkäiden ihmisten itsensä ilmaisema elämänlaatu on usein paljon parempi, kuin yleisesti ymmärretään. Meidän täytyy muuttaa asenteitamme ikääntymiseen. Nykyisellään niitä hallitsevat aivan liian usein kielteiset harha- ja ennakkoluulot (5).

2.7

Väestönmuutos tarjoaa mahdollisuuksia kasvattaa "hopeataloutta", sillä ikääntyneet ovat kuluttajia monilla sektoreilla ja edistävät näin työllisyyttä.

2.8

Ikäsyrjinnän torjuminen lainsäädännön ja johtamisen keinoin sekä ryhdistämällä poliittista päätöksentekoa pitäisi siksi olla ensiarvoista edistettäessä aktiivista ikääntymistä ja hyödynnettäessä ikääntyneiden koko potentiaalia maan yhteiskunnallisen ja taloudellisen pääoman kehittämisessä.

2.9

Meidän tulisi haastaa ajatus siitä, että 65-vuotiaina meistä tulee palvelujen vastaanottajia eikä enää panoksen antajia. Ikään liittyvät esteet tulisi poistaa. Ikääntyneistä ei tule ikänsä vuoksi homogeenistä ryhmää, vaan he säilyttävät erilaiset näkemyksensä, tarmonsa, kokemuksensa, ennakkoluulonsa, tarpeensa ja toiveensa. Me kaikki ikäännymme ja odotusten täyttäminen vuonna 2060 edellyttää jatkuvaa mukautumista.

2.10

Ikääntyneitä koskevia tilastotietoja on hyödynnettävä tarkkaavaisesti, jottei oleteta, että 65–100-vuotiaiden terveydentila, osallistumisaste jne. pysyvät samoina, vaikka tarpeet ja kyvyt vaihtelevat. Meidän tulisi välttää tekemästä ikään perustuvia oletuksia ja luomasta iän perusteella erillisiä karsinoita.

2.11

Ikääntyneiden omanarvontuntoa ja hyvinvointia ei voi käsitellä erillään tuloja, terveyttä ja sosiaalipalveluja koskevista avainstrategioista ja paikallisten sosiaalisten verkostojen ja EU:n aloitteiden säilyttämisestä. Näitä asioita painotetaan suhteessa mahdollisiin osallistumisen esteisiin. Kyky saada palveluita ja osallistua aktiivisesti riippuu merkittävästi siitä, onko käytössä riittävästi tuloja. Tämä seikka täytyy ottaa huomioon eläkeuudistuksissa.

3.1

Tuoreessa selonteossa "Gold Age Pensioners" (6) ikääntyneet kuvaillaan "yhteiskunnan sideaineeksi". Selonteossa tähdennetään, että ikääntyneet vaikuttavat perheen ja yhteisöjen elämään osallistumalla vapaaehtoistoimintaan ja demokraattisten elinten toimintaan.

3.2

Ikääntyneet äänestävät muita aktiivisemmin kaikissa vaaleissa. Eurostatin julkaisun (7) mukaan 50 % yli 55-vuotiaista kansalaisista äänesti ja politiikka kiinnostaa keskimääräistä enemmän vanhemmalla iällä. Ikääntyneiden kasvavalla joukolla on yhteiskunnassamme huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa, jota Yhdysvalloissa kutsutaan "harmaaksi vallaksi" (grey power). Sitä valtaa käytetään.

3.3

Euroopan parlamenttiin valittujen jäsenten mediaani-ikä on 54 ja vanhin jäsen on 84-vuotias. Sama ilmiö on vallalla muissa julkisissa hallintoelimissä ja ETSK:ssa, mikä osoittaa, että iän ei pitäisi olla minkäänlainen osallistumisen este.

3.4

Monet ikääntyneet hyödyttävät työelämässään hankkimallaan kokemuksella ja ammattitaidolla kansalaisjärjestöjen, julkisen vallan ja yritysten hallintoelimiä.

4.1

Kun otetaan huomioon, kuinka paljon ikääntyneet vaikuttavat yhteiskunnassamme eri tavoin, voitaisiin tehdä oletuksia siitä, miten ikääntyneet otetaan osaksi yhteiskuntaa ja miten he osallistuvat päätöksentekoprosesseihin. Ikääntyneet tuntevat kuitenkin usein jäävänsä omaa hyvinvointiaan ja elinyhteisöään koskevan päätöksenteon "ulkopuolelle". Ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kannustusta ja organisaatioiden on syytä kehittää mekanismeja, joissa ikääntyneiden näkemykset otetaan huomioon.

4.2

Euroopan ikäihmisten foorumi (AGE) julkaisi vuonna 2010 raportin (8), jossa kuvailtiin eri jäsenvaltioissa kehiteltyjä menetelmiä, ja jossa käsiteltiin kansallisia ja paikallisia vanhusneuvostoja ja julkisia kuulemisia. Eurooppalaisen sosiaalisen osallisuuden prosessin perusehtona on, että sidosryhmät osallistuvat ongelmiensa ratkaisujen kehittämiseen. Osallistuminen on välttämätöntä, mutta niin on myös aktiivisesti kuulluksi tuleminen, jotta muutoksia syntyy.

4.3

Heikon terveydentilan, invaliditeetin tai köyhyyden vuoksi sosiaalisesti syrjäytyneitä on avustettava ja yksilöitä voimaannutettava. Skotlantilainen dementiatyöryhmä (The Scottish Dementia Working Group) on loistava esimerkki dementiadiagnoosin saaneista ihmisistä, jotka määrätietoisesti pitävät elämäänsä koskevan valinnanvapauden ja hallinnan itsellään. Se on saanut huomattavaa kansallista ja kansainvälistä mainetta kampanjoidessaan innokkaasti ja pelotta dementian ymmärtämisen puolesta ja painostaessaan päättäjiä parempien palvelujen puolesta. Dementikot johtavat järjestöä ja he ovat pääpuhujia konferensseissa tai neuvotellessaan hallituksen kanssa (9).

4.4

Tehokas osallistuminen edellyttää vastaanottavia rakenteita ja hallintoelinten, kansalaisjärjestöjen, työnantajien ja muiden instituutioiden sitoutumista siihen, että ikääntyneitä kuunnellaan vakavasti sidosryhmänä. Tämä merkitsee yleiskielen käyttämistä, helppokulkuisten tapaamispaikkojen valintaa, edullisia osallistumismaksuja ja hyviä liikenneyhteyksiä. Ikääntyneiden tulee tiedostaa oikeutensa ja velvoitteensa ja heillä on täytynyt olla mahdollisuus tutustua keskustelunaiheisiin etukäteen. Tässä yhteydessä koulutus, tieto- ja viestintätekniikan koulutus mukaan lukien, on olennaista (10).

4.5

Yhä enemmän painotetaan yhteistuotantoa. Sillä tarkoitetaan sellaisten yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden tekemää yhteistyötä, joilla on yhteistyön edellyttämää taitoa, tietoa ja kykyä luoda mahdollisuuksia ja ratkaista ja ongelmia (11). Samoja periaatteita voidaan soveltaa kaikkeen osallistumiseen ja yksilötasolla yksilöllisen hoito-ohjelman suunnitteluun. Niitä voidaan politiikan kehittämisessä soveltaa myös ylemmillä tasoilla, aina kansallisten hallitusten tasoon saakka.

5.1

ETSK suhtautui myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tukee yhteisiä ohjelmasuunnittelualoitteita sekä toimintasuunnitelmien laatimista ikääntymistä ja väestökehityksen muutosta koskevaa tulevaa tutkimusta ja innovointia varten. Toteamus sisältyy lausuntoon "Horisontti 2020: ikääntymistä koskevat toimintasuunnitelmat" (12).

5.2

On tärkeää jatkaa ikääntyneiden kaikkien elämänalueiden tutkimusta, jotta voidaan varmistaa sekä terveyttä, sosiaaliturvaa, koulutusta, tuloja että osallistumista koskevien tarkoituksenmukaisten poliittisten päätösten teko. Ikääntyneet pitäisi ottaa mukaan esittämään tutkimusaiheita ja osallistumaan tutkimukseen. Erittäin tärkeää on tehdä asianmukaisia kliinisiä lääketutkimuksia ikääntyneille ihmisille.

6.1

Väestön ikääntyessä huolenpitovastuu kasautuu yhä useammin iäkkäiden naisten harteille. Saamatta jääneen palkan ja alentuneiden eläkeoikeuksien vuoksi siitä voi koitua taloudellisia haasteita. Ikääntyneet tarjoavat merkittävää apua hoitamalla iäkkäämpiä ja heikkokuntoisempia sukulaisiaan epävirallisesti, mikä tuo huomattavan säästön valtion sosiaalialan budjettiin. Epävirallisten hoitajien kokemusta ja taitoja on syytä arvostaa ja huomioida tarve koulutuksen tarjoamiseen.

6.2

Monet isovanhemmat huolehtivat lisäksi lapsenlapsistaan vaikeassa perhetilanteessa tai mahdollistaakseen lastensa työnteon ja siis taloudellisen aktiivisuuden.

6.3

Epävirallisen hoidon alalla on tilaa sosiaalisille innovaatioille ja jäsenvaltioiden tulisi tehdä entistä enemmän ratkaistakseen epävirallisten hoitajien lisääntyviä haasteita ja vastuita hoitopalvelujen vähentyessä tai niiden ollessa puutteellisia.

7.1

Ikääntyneillä on huomattavan monipuolista vapaaehtoistoimintaa, joka ulottuu paljon laajemmalle alueelle kuin perinteiset ikään sidotut aihepiirit, kuten heikkokuntoisten tai sairaiden vanhusten tukeminen (13). Ikääntyneiden vapaaehtoisuus ulottuu hyvinvoinnin ja terveyden, virkistystoiminnan, ympäristön, uskonnollisten järjestöjen, kulttuurin ja politiikan aloille.

7.2

Ikääntyneet toimivat vapaaehtoisina, koska se tarjoaa heille mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää taitojaan ja sosiaalisia kontaktejaan. Vapaaehtoistoiminta suojaa heitä sosiaaliselta eristäytymiseltä ja syrjäytymiseltä tarjoten heille tilaisuuden palvella yhteisöään. Vapaaehtoistoiminnasta on molemminpuolista hyötyä. Vuonna 2009 toteutettu tutkimus osoitti, että 27 jäsenvaltion EU:n väestöstä 78 % oli sitä mieltä, että ikääntyneillä oli merkittävä panos vapaaehtoisina hyväntekeväisyysjärjestöissä ja yhteiskunnallisissa organisaatioissa (14).

7.3

Kun lakisääteisiä palveluja ei ole tai niitä ei ole riittävästi, olisi arvostettava ikääntyneiden vapaaehtoista toimintaa kyseisten aukkojen täyttämiseksi, mutta heitä on tuettava siinä.

7.4

Pantakoon merkille, että vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja monipuolisuus vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain, ja että myöhemmällä iällä vapaaehtoistyötä tekevät ovat usein tehneet sitä koko ikänsä. Ihmisiä on syytä kannustaa ja aktivoida koko elämänsä ajan aloittamaan vapaaehtoistoiminta, joka myöhemmällä iällä hyödyttää estämällä eristäytymistä ja sosiaalista syrjäytymistä ja innostaa yhteydenpitoon ja ystävyyteen.

8.1

Kuluttamisen lisäksi ikääntyneiden talousvaikutusta voidaan mitata maksettuina tulo- ja kulutusveroina, sukulaisten epävirallisena hoitamisena, mikä merkitsee säästöä valtiolle, lastenlasten hoitona, mikä mahdollistaa lasten paluun työmarkkinoille, sekä vapaaehtoistyön ja työvoimaan kuulumisen arvona. Tämän lisäksi nuoremmille suvun jäsenille siirretään varoja heidän avustamisekseen suurissa taloudellisissa hankkeissa (15).

8.2

Väestön ikääntymisen merkityksen oivaltamisen tulisi saada yritykset ja muut toimijat kehittämään ja markkinoimaan tuotteita ja palveluita, jotka palvelevat tätä väestönosaa ikääntyvässä yhteiskunnassa, ja siten stimuloivat tuotannon ja työllisyyden kasvua (16).

8.3

Ikääntyneitä ei tunnusteta riittävän selkeästi kuluttajiksi, mikä ruokkii kielteisiä asenteita ikääntymistä kohtaan. Stereotyyppiset näkemykset ikääntyneistä näyttävät synnyttävän oletuksia, että ikääntyneet eivät tarvitse tai halua erilaisia mahdollisuuksia tai palveluita, ja että "nuorten markkinat" ovat paljon merkittävämmät (17).

9.1

Lähes 60 % työntekijöistä uskoo, että he pystyvät jatkamaan työntekoa 60-vuotiaina (18).

9.2

Koska eliniänodote on pidentynyt, on tärkeää, että ikääntyneet voivat ja saavat pysyä työvoimassa lailliseen eläkeikään asti, halutessaan vielä kauemminkin. Työnteko edellyttää ikääntyneen henkilön työkyvyn huomioon ottamista, työympäristön ja -ajan sopeuttamista (mikä on suotuisaa kaikissa elämänvaiheissa), mahdollisuutta osallistua koulutukseen muuttuvien menetelmien vauhdissa pysymiseksi, ja ikärasismin torjumista työpaikalla. ETSK on vastikään antanut lausunnon, jossa se ehdotti erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla näihin vaatimuksiin voidaan vastata, ja korosti, että työmarkkinaosapuolet ovat erityisen tärkeässä asemassa varmistaakseen tarkoituksenmukaisten politiikkojen ja mukautusten soveltamisen (19).

9.3

On huomattava, että yli eläkeikänsä työskentelevät ihmiset eroavat toisistaan siinä, työskentelevätkö he omasta halustaan vai riittämättömän eläketulonsa pakottamina.

9.4

Ikääntyneet rikastuttavat työpaikkaansa runsain kokemuksin ja taidoin, mikä on elintärkeää koulutetun työvoiman puuttuessa, ja takaa jatkuvan panoksen talouselämään. Yrityksiä tulee kannustaa kehittämään ikäjohtamisen strategioitaan parhain käytäntein.

9.5

Ikääntyneillä on potentiaalia työllistää itse itsensä ja perustaa yritys, mikä antaa heille enemmän itsenäisyyttä ja valtaa päättää työoloistaan. Ikääntyneiden tällä tavalla antama työpanos on kasvusuunnassa. Eurostatin vuoden 2010 luvut osoittivat, että 50 % yli 65-vuotiaasta työvoimasta työllisti itse itsensä (20). Kimmoke muuttuvaa väestörakennetta heijasteleviin uusiin hankkeisiin ja palveluihin voi tulla yrityselämässä mukana olevilta ikääntyneiltä itseltään, ja ihmisiä on tarpeen kannustaa tarttumaan näihin mahdollisuuksiin (21).

10.1

ETSK on korostanut vuosien ajan, että elinikäinen oppiminen on tärkein edellytys sosiaalisen osallisuuden, työvoimassa pysymisen, henkilökohtaisen kehityksen ja tehokkaan osallistumiskyvyn kannalta (22).

10.2

Yhä useampi ikääntynyt ottaa osaa koulutukseen, mutta tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain (23). Yhteisöihin ja kansalaisjärjestöihin osallistuminen tarjoaa ikääntyneille huomattavan arki-oppimisen lähteen.

11.1

Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen on yhä tärkeämpää kaikille kansalaisille. Internetin ja sähköpostin käyttö voi tarjota ikääntyneille mahdollisuuden pysyä yhteydessä kotinsa ulkopuoliseen maailmaan ja pitää säännöllisesti yhteyttä etäällä asuviin perheenjäseniin. Yhteydenpitoa voidaan tehostaa käyttämällä Skype-palvelua tai vastaavia näköyhteyden mahdollistavia viestimiä. Kotiinsa sidotut ikääntyneet voivat valvottujen verkkojuttelupalstojen kautta ottaa yhteyttä samoista asioista kiinnostuneisiin, mikä lievittää eristäytyneisyyttä.

11.2

Sähköisen terveydenhuollon avulla on määrä saavuttaa huomattavia etuja tarkkailu- ja hätätilanteissa. Näillä menetelmillä ei ole tarkoitus korvata tavanomaisia, kasvotusten otettavia yhteyksiä ihmisiin. Sähköisen terveydenhuollon järjestelmissä on otettava huomioon tarve oikeisiin ihmissuhteisiin toisten kanssa.

11.3

Kiistanalaisempiin tietoteknisiin sovelluksiin kuuluvat "älytaloihin", henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai dementoituneille henkilöille tarkoitettuihin seurantalaitteisiin liittyvät henkilökohtaiset seurantajärjestelmät. Tavoitteena on mahdollistaa itsenäisen elämän ja omien toimintapäätösten turvallinen jatkaminen. Sellaisten menetelmien käytön täytyy perustua eettisiin päätöksiin ja käytänteisiin ja olla selvästi ikääntyneen edun mukaista. Kyseisiä menetelmiä ei saa käyttää valvontamekanismeina tai henkilökunnan vähentämistarkoituksessa.

11.4

Internetin käyttö verkko-ostosten tekemiseen on ilmeinen etu liikuntarajoitteisille, mutta internetostoksia hillitsee toisaalta liikuntarajoitteisten tarve tavata ihmisiä ja mennä ulos kodistaan. Tietosuoja ja yksityisyys on taattava.

11.5

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö edellyttää koulutusta ja tukea sekä laitteiden käyttömahdollisuuksia. Näitä asioita on painotettu ETSK:n lausunnossa aiheesta "Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen" (24).

12.1

Vaikka korostetaan ikääntyneiden osallistumista monenlaiseen, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaikututtavaan toimintaan, jäljellä on yhä huomattavia esteitä, jotka haittaavat monien ikääntyneiden osallistumista.

12.2

Kronologinen ikä on vain yksi monista ihmistä määrittävistä piirteistä. Eri ikäryhmiin kuuluvien tiedot, taidot ja kokemukset ovat olennainen voimavara yhteiskunnassa. Kaikenikäiset osallistava yhteiskunta edellyttää päätöksentekijöiltä, asianosaisilta sidosryhmiltä ja kansalaisilta itseltään yhteisvastuuta. Sen avulla muokataan politiikkoja ja käytänteitä, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden, iästä riippumatta.