15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/8

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) mielestä on erittäin tärkeää laatia ehdotuksia käytännön toimiksi, jotta EU:n eri toimielimet ryhtyvät niiden toimivaltaan kuuluviin aloitteisiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanon edellyttämien asianmukaisten toimien määrittelemiseksi. Tällaista prosessia on pidettävä tilaisuutena laajentaa ja vahvistaa Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun rakenteita unionitasolla mutta myös jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

1.2

Demokratian ytimenä on edelleen edustuksellinen demokratia. Osallistava demokratia on täydentävä lähestymistapa, mutta se ei voi koskaan olla vaihtoehto edustukselliselle demokratialle, joka on kaikkien yhteiskuntiemme perusta. Myöskään kansalaisvuoropuhelu ei kilpaile työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kanssa, vaan kullakin on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti erityinen ja tyypillinen roolinsa.

1.3

On pantava täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukainen todellinen osallistava demokratia, joka heijastaa Euroopan unionin arvoja ja identiteettiä. Nykyistä taloudellista, sosiaalista ja poliittista kriisiä ajatellen 11 artiklan täysimääräinen soveltaminen on erittäin tärkeää, jotta vahvistetaan Euroopan unionin demokraattista oikeutusta kansalaistensa silmissä. Loppujen lopuksi vain lisäämällä kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan avoimuutta, sitoutumista ja osallistumista sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla voidaan Euroopassa välttää ääri-ilmiöt, puolustaa demokraattisia arvoja ja luoda yhteinen tulevaisuus.

1.4

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanoa on pidettävä ratkaisevana tilaisuutena parantaa jo olemassa olevia kansalaisyhteiskunnan kuulemis- ja osallistumisprosesseja, jotka on kehitetty unionitasolla sen jälkeen, kun eurooppalaista hallintotapaa käsittelevä valkoinen kirja julkaistiin vuonna 2001. Erilaisia kansalaisyhteiskunnan osallistumiskäytänteitä on jo kehitetty. Eräät niistä ovat menneet tiedonvaihtoa pidemmälle ja niitä voitaisiin pitää hyvinä esimerkkeinä, joiden pohjalta voidaan luoda eurooppalaisen kansalaisvuoropuhelun järjestelmällinen kehys pantaessa täytäntöön 11 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

1.5

ETSK suosittelee näin ollen seuraavia toimia:

1.6

ETSK:n tärkeä ja yhä merkittävämpi sitoutuminen eurooppalaisen julkisen tilan rakentamiseen voisi tukea ja edistää komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin yhä aktiivisempaa roolia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa. Kaikki toimielimet ja Euroopan kansalaisyhteiskunta voisivat hyötyä näin syntyvistä prosesseista ja tuloksista.

2.1

ETSK on kuluneiden 12 vuoden aikana edistynyt merkittävästi Euroopan kansalaisvuoropuhelun, sen edustuksellista demokratiaa täydentävän roolin sekä sen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta eroavan luonteen määrittelemisessä. Kansalaisvuoropuhelu on määritelty demokraattiseksi prosessiksi ja julkisen mielipiteen muodostamisprosessiksi, jolla voi siihen osallistuvista toimijoista riippuen olla erilaisia muotoja. ETSK on laatinut määritelmän toimijoista, kansalaisvuoropuhelun käsitteistä ja sen yhteydestä osallistavaan hallintoon (1).

2.2

ETSK on myös vahvistanut toissijaisuusperiaatetta unionitasolla. Se on ehdottanut 14 tarkan määrällisen ja laadullisen kriteerin kehystä niiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustavuuden kartoittamiseksi, jotka osallistuvat horisontaaliseen, vertikaaliseen ja alakohtaiseen kansalaisvuoropuheluun. Komitea on myös selvittänyt tarkkaan kuulemisen (ylhäältä alaspäin suuntautuva prosessi) ja kansalaisvuoropuhelun (alhaalta ylöspäin suuntautuva tai pikemminkin kiertoprosessi) eroja. ETSK on näin antanut panoksensa institutionaalisiin saavutuksiin, joista määrätään nyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa (2).

2.3

Joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan virallisesti osallistava demokratia (kansalaisvuoropuhelu, kuuleminen, eurooppalainen kansalaisaloite). Sopimuksen 11 artiklan määräykset (3) täydentävät ja vahvistavat edustuksellisen demokratian keskeistä instituutiota (10 ja 12 artikla) (4) ja ilmentävät näin ollen innovatiivista eurooppalaista demokratiamallia.

2.4

Nyt on pyrittävä soveltamaan 11 artiklaa konkreettisesti. Etenkin on toimittava artiklan 1 ja 2 kohdan osalta, sillä 3 kohdassa mainitut kuulemiskäytänteet ovat jo pitkälle kehittyneitä, ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta on jo säädetty (5). ETSK:n historia on nimittäin opettanut, että jos halutaan tehokkaat vuoropuhelurakenteet, tarvitaan tarkkaa lainsäädäntökehystä ja institutionaalista jatkuvuutta.

2.5

Maaliskuussa 2010 ETSK kehotti komissiota "julkaisemaan – – myös 11 artiklan 1 ja 2 kohdan käytännön toimeenpanoa käsittelevän vihreän kirjan kansalaisvuoropuhelusta, jossa pohdittaisiin nykyistä käytäntöä, määriteltäisiin tarkemmin menettelyjä ja periaatteita ja arvioitaisiin niitä sekä pyrittäisiin yhdessä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa saamaan aikaan parannuksia ja etenkin luomaan selkeitä rakenteita" (6). Vuotta myöhemmin, vuonna 2011, ETSK:n ryhmä III:n järjestämässä ylimääräisessä kokouksessa aiheesta "Mitkä ovat osallistavan demokratian näkymät Euroopassa?" esitettiin uudelleen kyseiset vaatimukset ja hyväksyttiin "osallistavan demokratian etenemissuunnitelma" (7).

2.6

ETSK toteaa, että lukuun ottamatta kuulemiskäytänteitä ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annettua asetusta, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012, eri toimielimissä ei ole havaittavissa minkäänlaista edistystä kansalaisvuoropuhelua käsittelevien määräysten osalta (11 artiklan 1 ja 2 kohta) ja ettei pyyntö asianomaisesta vihreästä kirjasta ole myöskään saanut vastakaikua.

2.7

Koko Eurooppaan on myös levinnyt rakenteellinen talouskriisi, joka asettaa kyseenalaiseksi Euroopan integraation perustan ja edistää myös päällekkäistä ja vaarallista ilmiötä. Yhtäältä kriisin ratkaisemiseksi turvaudutaan hallitusten välisiin neuvotteluihin ja yhä useammin järjestettäviin huippukokouksiin, toisaalta kansalaiset ja heidän organisaationsa loitontuvat yhä enemmän EU:n toimielimistä. Tämän lisäksi on havaittavissa laajalle levinnyt käsitys, ettei EU kykene löytämään ulospääsyä kriisistä vaan asettaa säästötoimia, jotka haittaavat kaikkien Euroopan kansalaisten elämää, ja ettei se pyri mainittavasti käymään vuoropuhelua tehdyistä valinnoista järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Ymmärtämättömyys ja välimatka vaikuttavat siis lisääntyvän, mikä tasoittaa tietä vaaralliselle Euroopan unionin toimielinten oikeutuksen menettämiselle.

2.8

ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen luoma dynamiikka sekä Euroopan unionin poliittisella asialistalla tällä hetkellä olevien kysymysten ja painopisteiden moninaisuus ja laajuus edellyttävät yhteisömenetelmän päättäväistä ja määrätietoista elvyttämistä. Tämä voidaan toteuttaa vain, jos vahvistetaan ja uudistetaan yhteisömenetelmää ja lujitetaan parlamentaarista demokratiaa, joka on unionin toimielinten perusta, ja jos käynnistetään uusi aikakausi, jolle on ominaista kansalaisyhteiskunnan suora osallistuminen ja jolla pyritään vahvistamaan eurooppalaista identiteettiä ja herättämään kansalaisten kiinnostusta. Kansalaisten osallistumisen vahvistamisesta kansalaisvuoropuhelun avulla sekä suorissa muodoissa että edustavien organisaatioiden välityksellä, kuten 11 artiklassa määrätään, muodostuu ratkaiseva haaste Euroopan integraation tulevaisuudelle. Kyse on sitoutumisesta, osallistumisesta, avoimuudesta ja päätöksentekoprosessien demokraattisen oikeutuksen lisäämisestä.

2.9

11 artikla ja sen täytäntöönpano ovat näin ollen arvokas väline tällaisen osallistavan demokratian dynamiikan toteuttamiseksi, ja ETSK:lla on epäilemättä kaikki tarvittava kokemus, jotta se voi tuoda itsensä esiin Euroopan demokraattisen elämän vahvistamisprosessin katalysaattorina toimimalla tiiviissä yhteistyössä EU:n eri toimielinten sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tärkeimpien eurooppalaisten ja kansallisten verkkojen kanssa.

2.10

ETSK on tietoinen siitä, että se heijastaa vain osittain järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan käsitteen piiriin kuluvia moninaisia tahoja (8). Juuri tämän vuoksi se on jo pitkään käynnistänyt käytännönläheisestä näkökulmasta lukuisia aloitteita varmistaakseen, että sen Euroopan järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan ylläpitämiä suhteita monipuolistetaan jatkuvasti. ETSK katsoo, että kriisiaikana tällaisen toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan välisen "sillan" vahvistaminen on erityisen tärkeää, jotta tuetaan rakenteellisia poliittisia valintoja ja myös institutionaalisia uudistuksia, joita EU:n on toteutettava, jos se haluaa itselleen tulevaisuuden.

2.11

11 artikla viestii kokonaisuudessaan selkeästi luottamuksesta aktiivisen kansalaisuuden lisäarvoon, osallistavan demokratian arvoon sekä rooliin, joka sillä voi olla vahvistettaessa kansalaisten sitoutumista Eurooppa-hankkeeseen, jotta eurooppalainen suuri yleisö on yhä paremmin perillä asioista ja jotta sillä on painoarvoa. 11 artikla sitoo jo vakiintuneen kuulemismenettelyjen perinteen (3 kohta) osallistavaan pilariin, ja sen 1 ja 2 kohta tarkoittaa merkittävää siirtymistä edistyneempään järjestelmällisen vuoropuhelun malliin.

2.12

15 vuotta teoreettisen pohdintojen ja – jo mainittuun katsaukseen (9) sisältyvien – merkittävien töiden jälkeen jokainen EU:n toimielin tarvitsee nyt kohdennettuja toimia ja erityisvälineitä. Samalla on kuitenkin laadittava koordinoitu ja yhtenäinen kokonaiskehys, jotta kyseisessä artiklassa mainittu yleistavoite voidaan toteuttaa paremmin.

2.13

ETSK katsoo, että on vältettävä kiusausta tulkita 11 artiklan (etenkin 1 ja 2 kohdan) määräävä luonne pelkästään kuvailevasti, aivan kuin kuvattaisiin olemassa olevaa tilannetta. Tämä ei missään nimessä vastaisi lainsäätäjän tarkoitusta eikä Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan korkeita odotuksia.

3.1

ETSK katsoo, että aloitettaessa konkreettisten toimien laatiminen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi on paikallaan asettaa lähtökohdaksi nykyiset hyvät käytänteet.

3.2

Euroopan unionissa on kuluneina kymmenenä vuotena kehitetty jatkuvasti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön muotoja. Kyse on suurelta osin Euroopan komission edistämistä kuulemiskäytänteistä.

3.3

Euroopan komissiossa on yhä useammassa pääosastossa toteutettu huomattava määrä kuulemisia, joiden tavoitteet, säännöllisyys, muoto ja vaikutus ovat olleet erilaisia. Ne ovat kehittyneet pääasiassa toisistaan riippumatta ja muodostuneet näin ollen todellisiksi "neuvonantofoorumeiksi". Tilanteiden ja tulosten moninaisuus on jo eräissä tapauksissa johtanut melko järjestelmällisiin pysyvän vuoropuhelun muotoihin kansalaisyhteiskunnan kanssa (10). ETSK:n mielestä on joka tapauksessa korostettava, ettei kuulemisten oikeudellista rakennetta tule sekoittaa kansalaisvuoropuhelun uuteen instituutioon, josta on myös muodostuttava järjestelmällinen ja pysyvä.

3.4

Mainittakoon terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (SANCO) EU:n terveysasioita käsittelevä foorumi, EU:n perusoikeusviraston perusoikeusfoorumi, EuropeAid-kehitys- ja yhteistyöpääosaston (DEVCO) järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteysryhmä ja kauppapolitiikan pääosaston (TRADE) käynnistämä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä vuoropuhelu.

3.5

Viimeksi mainittu on mahdollisesti kehittynein alakohtaisen järjestelmällisen vuoropuhelun mekanismi, sillä siihen osallistuu suuri määrä toimijoita (yli 800 rekisteröitynyttä organisaatiota) ja koska lähes puolet niistä on sijoittunut johonkin jäsenvaltioon eikä Brysseliin. Se on myös ainoa, josta kauppapolitiikan pääosasto on antanut tehtäväksi laatia ulkopuolisen arvioinnin (11).

3.6

Toisena esimerkkinä on Euroopan kotouttamisfoorumi (12), joka perustettiin vuonna 2009 ETSK:n ja Euroopan komission yhteisestä aloitteesta ja jolla on vakaa noin sadan eurooppalaisen ja kansallisen sidosryhmän perusta. Foorumiin osallistuu säännöllisesti myös Euroopan parlamentin, alueiden komitean sekä EU:n jäsenvaltioiden hallitusten edustajia. Alkuvaikeuksien jälkeen foorumista on muodostunut osa järjestelmällistä vuoropuhelua kotouttamispolitiikkaa koskevan unionin asialistan konkreettisen kehittämisen yhteydessä etenkin ennakkovaiheessa.

3.7

Kolmantena esimerkkinä ovat kansalaisyhteiskuntafoorumit unionin ulkosuhdejärjestelmän monitahoisessa kehyksessä. Mainittakoon etenkin liittymisneuvottelujen yhteydessä perustettujen neuvoa-antavien sekakomiteoiden menestys, Cariforum–EU-neuvoa-antavan komitean rooli EU:n ja Cariforumin erityisen talouskumppanuussopimuksen seurannassa sekä EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksessa määrätty kansalaisyhteiskunnan rooli.

3.8

Cotonoun sopimus (13) on mahdollisesti monitahoisin ja tärkein esimerkki sekä osallistuvia maita ja toimijoita että toteutettujen toimien määrää ajatellen. Sopimuksessa määrätään, että tunnustetaan virallisesti "valtiosta riippumattomien toimijoiden (jotka määritellään yksityissektoriksi, taloudellisiksi ja sosiaalisiksi kumppaneiksi ja kansalaisyhteiskunnaksi) (14) täydentävä rooli ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa". ETSK järjestää erityistehtävän perusteella säännöllisiä kokouksia AKT- ja EU-maiden sosioekonomisten toimijoiden kanssa. Lisäksi eri maissa on laadittu EU:n kulloisenkin lähetystön hallinnoima erityinen rahoitustukiohjelma, johon kyseiset toimijat osallistuvat yhä enemmän ja jossa investoidaan valmiuksien parantamiseen (15).

3.9

On myös muistettava Euroopan parlamentin käynnistämä aloite, jonka yhteydessä on vuodesta 2007 – vaikkakin epäsäännöllisesti ja vaihtelevin tuloksin – toteutettu kolme alakohtaista Agora-kansalaisfoorumia, joihin monet Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat osallistuneet (16). Tämä työ on parhaillaan Euroopan parlamentin erityisarvioinnin kohteena, sillä aloitetta on elvytettävä ja selkeytettävä tulevia vuosia varten.

3.10

Lisäksi on mainittava eräitä kansainvälisen tason esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan tehokkaasta osallistumisesta päätöksentekoprosesseihin. Tällaisia ovat YK:n Euroopan talouskomission Århusin yleissopimus (17) ja kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen konferenssin hyväksymät säännöt, jotka käsittelevät hyviä käytänteitä kansalaisyhteiskunnan osallistumiseksi päätöksentekoprosessiin (18).

3.11

Århusin yleissopimuksessa määrätään paitsi siitä, että suurella yleisöllä ja asianomaisilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on oikeus saada viranomaisilta "ympäristöä koskevaa tietoa", myös siitä, että kansalaisilla on oikeus osallistua ympäristöasioista tehtäviin päätöksiin ja mahdollisesti nostaa kanne viranomaisten päätöksistä. Kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat myös nimittää jäseniään sopimuksen noudattamista valvovaan komiteaan ja olla edustettuina hallituksessa. Kyseiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat myös saada rahoitustukea.

3.12

Euroopan neuvoston osalta ministerikomitean hyväksymillä, hyviä käytänteitä koskevilla säännöillä pyritään parantamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoprosessiin paikallis-, alue- ja valtiotasolla. Hyviä käytänteitä koskevissa säännöissä määritellään neljä eri osallistumistasoa (tiedotus, kuuleminen, vuoropuhelu ja kumppanuus), joita sekä kansalaisyhteiskunta että viranomaiset voivat käyttää perustana.

3.13

Alue- ja valtiotasolla on olemassa muitakin hyviä esimerkkejä. Niistä mainittakoon ranskalainen Grenelle Environnement, joka perustettiin Ranskan tasavallan presidentin aloitteesta vuonna 2007 (19). Foorumi on koonnut yhteen valtion, paikallisviranomaisten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajia vuoropuhelun ja kumppanuuden merkeissä. Näin on syntynyt kaksi merkittävää ympäristölainsäädäntöpakettia vuosina 2008 ja 2010. Grenelle Environnementin ehdotuksesta talous- ja sosiaalineuvoston nimi muutettiin vuonna 2008 talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvostoksi, ja siihen nimettiin edustajia ympäristöalalta (20). Lopuksi mainittakoon valtio- ja paikallistasolla laaditut muut kansalaisvuoropuhelumallit, joita ovat muun muassa yhteistyöfoorumit, sopimukset ja yhteistyösopimukset tai -pöytäkirjat ja joita olisi hyödynnettävä sellaisenaan.

4.1

Nykytilanteessa on olemassa erittäin mielenkiintoisia esimerkkejä, jotka menevät itse asiassa paljon pelkkiä kuulemisen standardimuotoja pidemmälle ja ovat useissa tapauksissa johtaneet aktiivisen osallistumisen ja vakiintuneiden yhteistyömuotojen vakaampiin ja monitahoisempiin prosesseihin, jotka ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa määrätyn järjestelmällisen kansalaisvuoropuhelun mahdollisia muotoja. Kyseisiä käytänteitä ei kuitenkaan suurin osin vielä tunneta riittävästi kulloisenkin sektorin ulkopuolella, ja niitä on arvioitava, edistettävä nykyistä enemmän, yleistettävä ja vakiinnutettava.

4.2

Se, miten eri sidosryhmät suhtautuvat kyseisiin foorumeihin etenkin kun ajatellaan niiden tehokkuutta, riippuu lisäksi eri tekijöistä: huomattavasti vaihtelevasta sitoutumisesta prosessiin, toimijoiden edustavuuden koetusta asteesta (21), rahoitusedellytyksistä, jotka tukevat tai eivät tue vähemmän järjestäytyneiden ja muualla kuin Brysselissä läsnä olevien toimijoiden osallistumista, teknisistä valmiuksista antaa aktiivinen panos keskusteluihin ja varmistaa prosessin seuranta sekä EU:n toimielinten operatiivisen investoinnin jatkuvuudesta.

4.3

On korostettava eräitä kyseisten prosessien keskeisiä näkökohtia:

4.4

Näistä havainnoista ilmenee potentiaalinen kriittinen massa, joka, jos sitä käytetään ja tehdään asianmukaisesti tunnetuksi, voisi olla merkittävä tekijä kehitettäessä osallistavaa demokratiaa unionitasolla. Joka tapauksessa sen ansiosta voitaisiin tehdä näkyväksi kyseistä eurooppalaisen demokratian pilaria sekä suurelle yleisölle että eri toimielimille. Näin Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden panoksen määrä ja jo pitkään EU:ssa olemassa oleva sitoutuminen olisivat entistä paremmin havaittavissa ja arvostettavissa.

4.5

ETSK ehdottaakin, että Euroopan komissio käynnistäisi kaikkien muiden toimielinten tosiasiallisen yhteistyön avulla entistä laajemman ja monitahoisemman tutkimuksen.

4.6

Kymmenen vuotta eurooppalaista hallintotapaa käsittelevän valkoisen kirjan julkaisun (23) jälkeen kyseisessä tutkimuksessa olisi arvioitava entistä kokonaisvaltaisemmin saavutettuja tuloksia, konkreettista vaikutusta lainsäädäntöprosessiin, toteutuneita ja koettuja odottamattomia kehityskulkuja, ongelmallisia kysymyksiä, puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia sekä kustannuksia. Lisäksi olisi kartoitettava tarvittavat tekijät, joiden myötä osallistuminen on entistä asianmukaisempaa ja laajempaa. Tutkimuksessa olisi myös arvioitava kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön nykyisten rakenteiden konkreettista tehokkuutta ja laajuutta sekä sitä, mitkä ovat yhteistyön tehokkuuden parantamisen parametrit ja edellytykset ja minkälaisia hyviä käytänteitä olisi ehdotettava esimerkeiksi ja miten niitä olisi kehitettävä edelleen. Olisi myös arvioitava sitä, miten paljon ja millä tavalla kyseinen merkittävä työmäärä tunnustetaan, miten se koetaan kulloisenkin toimijapiirin ulkopuolella ja miten se vaikuttaa osallistavan demokratian laajenemiseen, sitoutumiseen Eurooppa-hankkeeseen ja siten eurooppalaisen julkisen tilan rakentamiseen. Kyseisessä tutkimuksessa olisi myös kerättävä vaikutuksenarviointiin elementtejä sekä toimielinten että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri sidosryhmien näkökulmasta.

4.7

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi osallistuttava suoraan ja aktiivisesti 11 artiklan suuntaisesti (24) toteutettavan tutkimuksen laatimiseen. Näin tutkimus voisi toimia hyvänä työperustana määriteltäessä suuntaviivoja ja käytännön lisämenettelyjä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitetun järjestelmällisen vuoropuhelun kehittämistä varten. Näin voitaisiin tarjota tarvittavat elementit komission ja muiden EU:n toimielinten tulevien ja tarkempien toimintaehdotusten määrittelemiseksi myös kohdassa 2.5 mainitun vihreän kirjan mukaisesti – jonka merkitystä ETSK korostaa. Etenkin olisi määriteltävä mahdolliset yhteiset suuntaviivat ja käytänteet kaikkia toimielimiä varten, vaikkakin niiden itsenäisyyttä kunnioittaen, jotta kehitetään yhtenäinen, tehokas, osallistava ja avoin prosessi kansalaisyhteiskunnan järjestelmällistä osallistumista varten Eurooppa-hanketta rakennettaessa.

4.8

ETSK voi epäilemättä osallistua aktiivisesti kyseisen tutkimuksen laatimiseen toiminnallaan, osaamisellaan ja verkostoillaan sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa ja levitettäessä tuloksia etenkin 27 jäsenvaltiossa.

4.9

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti hyväksyivät23. kesäkuuta 2011yhteisen avoimuusrekisterin, joka korvaa komission vuonna 2008 laatiman rekisterin. Se sisältää useita tuhansia organisaatioita, jotka edustavat mitä erilaisimpia Euroopan kansalaisyhteiskunnan aloja, joiden on annettava yksityiskohtaisia tietoja ja jotka sitoutuvat noudattamaan yhteisiä käytännesääntöjä (25). Kahden toimielimen yksi yhteinen rekisteri, johon liittymiseen neuvosto on jo osoittanut kiinnostusta, osoittaa tarkan suunnan ja ilmentää kahden EU:n toimielimen halua toimia koordinoidusti kyseisessä kansalaisyhteiskuntaan ylläpidettävien suhteiden kannalta tärkeässä ja arkaluonteisessa asiassa.

4.10

ETSK katsoo, että kyseisestä rekisteristä, jonka tavoitteena on nykyisin yksinomaan avoimuus niiden suhteen, jotka kääntyvät unionin toimielinten puoleen vaikuttaakseen unionin politiikkoihin, voisi vähitellen muodostua työväline kansalaisvuoropuhelun sidosryhmien kartoittamiseksi, kun ajatellaan kysymystä edustavuuskriteereistä. Edellä mainitussa tutkimuksessa olisi myös tarkasteltava kyseisen rekisterin mahdollisuuksia järjestelmällisen kansalaisvuoropuhelun kehittämisen kannalta.

4.11

Lissabonin sopimus avaa lisäksi uusia mahdollisuuksia Eurooppa-neuvostolle. Se on nykyisin pysyvä rakenne, ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan nyt kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Näin on asetettu perusta, jonka pohjalta voidaan laatia pidemmän aikavälin näkymät ja luoda entistä vakaammat suhteet järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Myös Eurooppa-neuvoston on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan velvoitetta, ja koska se on nykyisin vastuussa EU:n yleisten poliittisten suuntaviivojen määrittelystä, on entistäkin strategisempaa kehittää yhteistyötä, joka johtaa vähitellen järjestelmälliseen kansalaisvuoropuheluun. ETSK katsoo, että neuvoston olisi perustettava erityisyksikkö, joka vastaa kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävästä vuoropuhelusta. ETSK on erityistehtäviensä puitteissa valmis tekemään tiivistä yhteistyötä neuvoston kanssa, jotta kyseisiä näkymiä kehitetään konkreettisesti.

5.1

Myös ETSK on kuluneina kymmenenä vuotena muuttanut huomattavasti työskentelymenetelmiään ja etenkin laajentanut merkittävästi työskentelyynsä osallistuvien toimijoiden, asiantuntijoiden ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden joukkoa.

5.2

Muutoksia on toteutettu kaikilla toiminta-aloilla: komitean työskentelyn perinteinen osa-alue eli lausunnot, joiden laatimiseen on osallistunut yhä enemmän asiantuntijoita ja joiden yhteydessä on toteutettu yhä enemmän kuulemisia (eri laajuisina); kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen välisen yhteysryhmän perustaminen; erilaiset konferenssit ja tapahtumat erityisjaostojen, ryhmien ja puheenjohtajuuskausien ohjelmien yhteydessä sekä Brysselissä että eri EU-maissa; eri maiden talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa tehty työ Eurooppa 2020 -strategian puitteissa; komitean ulkosuhteisiin liittyvän toiminnan laaja kirjo.

5.3

Näin on syntynyt jatkuvasti lisääntyvien suhteiden ja vuoropuheluiden tiivis verkosto, johon osallistuu Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhä laajempi ja monipuolisempi joukko. Tämä kehitys on varsin jäsenneltyä ja hyvin alakohtaista, ja usein kulloisetkin toimijat panevat tuskin lainkaan merkille toisten työtä. Etenkään kokonaispotentiaalia ei näin ollen ole hyödynnetty riittävästi.

5.4

Tämän vuoksi ETSK:n on ryhdyttävä seuraaviin toimiin:

5.5

ETSK:n on toteutettava kaikki hyödyllinen yhteisvaikutus muiden unionin toimielinten kanssa, jotta varmistetaan 11 artiklan kitkaton täytäntöönpano. Tätä varten ETSK sitoutuu edelleen avaamaan uusia työskentelymahdollisuuksia Eurooppa-neuvoston kanssa sekä vahvistamaan ja laajentamaan kaikkia Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja alueiden komitean kanssa jo olemassa olevia yhteistyömahdollisuuksia.

5.6

ETSK:n ja Euroopan komission allekirjoittama uusi yhteistyöpöytäkirja  (27), joka vakiinnuttaa ja vahvistaa ETSK:n roolia järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välisenä ensisijaisena yhdyssiteenä, tarjoaa lukuisia tämänsuuntaisia mahdollisia, joita on kehitettävä määrätietoisesti. Pöytäkirjassa vakiinnutetaan ja vahvistetaan kuluneina vuosina luodut yhteistyömahdollisuudet sekä tuodaan esiin uusia ja kunnianhimoisia konkreettisia tapoja soveltaa asteittain ja yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklaa, jotta kehitetään "osallistavaa demokratiaa unionitasolla tavoitteenaan vahvistaa unionin demokraattista legitiimiyttä" (28). Komissio pitää erityisesti "tätä yhteistyötä ensisijaisena välineenä, jolla organisoidaan avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, kuten SEUn 11 artiklassa mainitaan" (29).

5.7

Yhteistyöpöytäkirjassa mainitaan kyseisen yhteistyön kehittämiseksi erityisesti kaksi ensisijaista tapahtumaa, joista voi muodostua vakaa ja järjestelmällinen kehys, joka kattaa asteittain yhä laajemman eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden verkoston ja kehittää näin konkreettisesti 11 artiklan 2 kohdan mukaista järjestelmällistä kansalaisvuoropuhelua.

5.8

ETSK:n on myös pyrittävä luomaan tarkoituksenmukaisimpia synergioita kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa sekä kansallisella että unionin tasolla ja kehitettävä järjestelmällistä yhteistyötä molemmilla tasoilla.

5.9

Kyseistä järjestelmällistä yhteistyötä voidaan kehittää etenkin kansallisella tasolla, kun ajatellaan panosta, jota yhteistyöpöytäkirjassa nyt edellytetään ETSK:lta "EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin erityisesti niihin horisontaalisiin lausekkeisiin liittyen, joista määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 ja 12 artiklassa" (30). Tätä varten on vahvistettava nykyistä yhteistyötä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kanssa.

5.10

ETSK perusti vuonna 2004 Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen välisen yhteysryhmän, joka mainitaan myös tarkistetussa yhteistyöpöytäkirjassa. Esitettyjen näkymien puitteissa ETSK:n mielestä yhteysryhmän rooli on tarkistettava, määriteltävä uudelleen ja elvytettävä ja etenkin avattava se kaikille järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sektoreille ottaen huomioon ETSK:n kolmen ryhmän järjestelmällisempi kokoonpano. Tällainen vahvistaminen voisi myös olla erityispanos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdan (horisontaalinen kansalaisvuoropuhelu) täytäntöönpanon päättäväiseen edistämiseen, ja ETSK:sta voisi muodostua kyseistä prosessia edistävä foorumi. Näin tarkistetulla ja vahvistetulla yhteysryhmällä voisi olla yhä arvokkaampi rooli ETSK:ssa etenkin seurattaessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan täytäntöönpanoa.

6.1

ETSK katsoo, että siitä on enenevässä määrin muodostuttava eurooppalaisen kansalaisvuoropuhelun osaamiskeskus ja että tässä yhteydessä on kehitettävä ja hyödynnettävä jo olemassa olevia välineitä sekä edistettävä uusia järjestelmällisen vuoropuhelun muotoja ja sidosryhmien avoimia ja osallistavia foorumeita. Tämä olisi toteutettava noudattamalla kokonaisvaltaista strategiaa ja varmistamalla Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhä laajempi osallistuminen, jotta levitetään kansalaisvuoropuhelun hyviä käytänteitä kaikilla tasoilla. Näin ETSK voi antaa ratkaisevan panoksensa 11 artiklan täytäntöönpanoon.

6.2

ETSK:n mielestä olisi myös aloitettava toimet sellaisen tilan luomiseksi, joka kuvastaa osallistavan demokratian uutta aikakautta. Tilan olisi oltava sisällön ja menetelmän kannalta uudenlainen, ja sen avulla voitaisiin myös edistää koko prosessia, ja lopulta se voisi toimia itsenäisenä viestintätapahtumana. Näin voidaan antaa muoto ja sisältö eurooppalaisen julkisen sfäärin rakentamiselle, jota filosofi J. Habermas on ehdottanut Eurooppa-hankkeen perusedellytyksenä mutta joka on vielä kaukana toteutuksesta. Tällainen hanke on entistäkin tarpeellisempi, kun ajatellaan kriisiä sekä Euroopan integraation demokraattisen tuen heikentymiseen liittyviä jo tähdennettyjä riskejä.

6.3

ETSK:ssa on jo esitetty kyseistä tilaa käsittelevä ehdotus sekä komiteassa järjestetyssä konferenssissa (31) että äskettäin annetussa merkittävässä lausunnossa "Yhteisömenetelmän uudistaminen" (32).

6.4

ETSK on sitä mieltä, että tällainen järjestelmällinen tila eurooppalaista kansalaisvuoropuhelua varten voitaisiin toteuttaa vuosittain järjestettävä tapahtumana, jolla on seuraavat ominaispiirteet ja tavoitteet:

6.5

ETSK:n mielestä tällainen tapahtuma tarjoaa rakentavan kannustimen, jotta kansalaisvuoropuhelusta tehtäisiin poikkialainen tehtävä kaikissa EU:n toimielimissä, eli kaikissa komission pääosastoissa, kaikissa neuvoston työryhmissä ja kaikissa parlamentin valiokunnissa, noudattaen avoimuutta ja tasapainoisuutta suhteessa Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri tahoihin, kuten Euroopan parlamentti on jo ehdottanut (35).

6.6

Tällaisen ajatuksen vahvistamiseksi ja sen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ETSK kehottaa komissiota myös esittämään uudelleen tarkan ja lopullisen ehdotuksen eurooppalaisten järjestöjen perussäännöksi, jota eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voimakkaasti vaativat ja jota on jo useaan otteeseen toivottu monissa ETSK:n lausunnoissa.