15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/65

1.1

Eurooppa ei ole vielä tähän mennessä onnistunut voittamaan kriisiä, minkä seurauksena se jakautuu yhä voimakkaammin kahtia. Monissa kriisin koettelemissa maissa työttömyys on kasvanut jyrkästi erityisesti nuorten keskuudessa. EU:n työllisyyspolitiikan on tuettava jäsenvaltioita nykyistä enemmän ongelmien ratkaisemisessa, ja se olisi miellettävä tähänastista voimakkaammin osaksi ratkaisua, jotta saadaan yhteisvoimin taltutettua kriisi solidaarisella tavalla ja vakautettua Euroopan tilanne.

1.2

ETSK pitää keskeisenä sitä, että eurooppalaisen infrastruktuurin kehittämistä ja laadullisen kasvun lisäämistä tuetaan työllisyyspolitiikan avulla. Investointitarve on valtava, ja sillä voi olla vaikutusta työllisyyteen. Siksi sekä yksityiset että julkiset tahot on saatava pikaisesti tekemään investointeja ja uudistuksia.

1.3

Solidaarisen ja tehokkaan työllisyyspolitiikan avulla eurooppalaiset työmarkkinat voivat löytää muotonsa ja saada uskottavuutensa takaisin. Keskeisiä edellytyksiä on muun muassa se, että nuorisotakuu toteutetaan viipymättä sitovassa muodossa. Muutamat kriisin koettelemat maat ovat lisäksi kiinnostuneet vuorottelukoulutusjärjestelmien käyttöönotosta. Komission olisi tuettava tätä, mahdollistettava starttirahoitus ja käynnistettävä tiedonvaihto hyvistä käytänteistä. Jos nuorille ei etenkään kriisin koettelemissa maissa onnistuta antamaan toivoa tulevaisuudesta, uhkana on, että heistä tulee "menetetty sukupolvi" ja tilanteesta kehittyy sosiaalisesti ja poliittisesti erittäin räjähdysherkkä. ETSK kannattaa globalisaatiorahaston kaltaisia solidaarisia ratkaisuja.

1.4

Nuorisotakuun asianmukainen toteuttaminen on ensimmäinen tärkeä askel, mutta myös nykyisiin rakenteellisiin ongelmiin on puututtava pikaisesti.

Mahdollisimman monien työpaikkojen luomista koskevan tavoitteen saavuttaminen riippuu

1.5

Työllisyyspolitiikalla ei voida kompensoida vääränlaista makrotalouspolitiikan ohjausta, mutta sen avulla voidaan vahvistaa innovointikykyä ja saattaa ammattitaidon tarjonta ja kysyntä nykyistä paremmin tasapainoon ja siten edistää olennaisesti kilpailukyvyn lisäämistä osaamisyhteiskunnissa. Lisäksi on parannettava pikaisesti eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, mahdollisuuksia saada riskipääomaa ja karsittava turhaa byrokratiaa.

1.6

Työmarkkinaosapuolten erityisrooli on lähtökohtaisesti otettava huomioon työllisyyspolitiikkaa muotoiltaessa ja toteutettaessa, ja sitä on vahvistettava uuden hallintotavan yhteydessä.

2.1

Euroopan komissio julkaisi 18. huhtikuuta 2012 tiedonannon "Tavoitteena työllistävä elpyminen" ja yhdeksän siihen liittyvää asiakirjaa. Tiedonannossa esitetään ehdotuksia työpaikkojen luomista ja työmarkkinoiden uudistamista tukeviksi toimiksi ja EU:n hallintotavan tehostamiseksi.

2.2

Komission kehotus pyrkiä "työllistävään elpymiseen" osuu ajankohtaan, jolloin useissa maissa on moninaisten kriisien (finanssi-, talous-, sosiaali-, euro-, velka- ja luottamuskriisin) vuoksi menetetty valtavasti työpaikkoja, mikä vaikeuttaa ihmisten päivittäistä elämää: he menettävät työnsä, eivät löydä uutta työpaikkaa tai joutuvat taipumaan palkanalennuksiin, taikka sosiaalietuuksia leikataan tai poistetaan.

2.3

Tästä syystä komitea on tyytyväinen siihen, että komissio ottaa kriisin työllisyyspoliittiset seuraukset esiin ja vaatii työllistävää elpymistä. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, sillä kriisin seuraukset ovat kärjistymässä muun muassa siksi, että lähes kaikkien EU-maiden hallitukset pyrkivät äskettäin tarkistettuja euroalueen talouspoliittista ohjausta koskevia sääntöjä täytäntöön pantaessa vähentämään julkistalouden alijäämää tekemällä julkisiin menoihin osittain kipeitä leikkauksia, jotka kohdistuvat sosiaalimenoihin ja julkisiin palveluihin. Tällainen politiikka heikentää kuitenkin erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin jo entuudestaan kuuluvien mahdollisuuksia työmarkkinoilla. (1) Säästötoimet vaikuttavat yleensä rajuimmin sosiaalisista tulonsiirroista riippuvaisiin ryhmiin, muun muassa epävarmoissa työsuhteissa oleviin ja muihin työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin. Siksi yhteisvastuullisten sosiaaliturvajärjestelmien vakauttavaa toimintaa on pidettävä yllä ja vahvistettava, jotta järjestelmät pysyvät tehokkaina ja kestäväpohjaisina, nimenomaan kun ajatellaan työmarkkinoiden kovaosaisimpia ja heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

2.4

ETSK vaati jo varhaisessa vaiheessa erityisponnisteluja huolestuttavaa vauhtia kasvavan työttömyyden taltuttamiseksi, sillä tavanomaiset toimet eivät riitä. Työmarkkinapolitiikan avulla voidaan ja tulee tukea työpaikkojen luomista. Tämä edellyttää vakaata taloutta. Komitea suhtautuikin vuonna 2008 päätettyyn elvytysohjelmaan myönteisesti mutta piti sitä volyymiltaan liian niukkana. (2)

2.5

Nykyiset työmarkkinaluvut ovat hälyttäviä, ja kielteinen kehityssuuntaus työmarkkinoilla jatkuu kriisin koettelemissa maissa edelleen. EU:n työttömyysaste oli elokuussa 10,5 prosenttia (euroalueella 11,4 prosenttia) ja näin ollen korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Työttömyys kasvaa kahdessa kolmesta jäsenvaltiosta, ja sen kasvu on ollut erityisen voimakasta Espanjassa (työttömyysaste 25,1 prosenttia), Portugalissa (työttömyysaste 15,9 prosenttia) ja Kreikassa (työttömyysaste 24,2 prosenttia). (3) Työttömiä on 25,46 miljoonaa. Erityisen kielteistä on se, että myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, ja suuntaus näyttää edelleen vahvistuvan. Yli 40 prosenttia kaikista työttömistä on etsinyt töitä jo yli vuoden. (4) Huolestuttavaa on etenkin se, että nuorisotyöttömyys on EU:ssa edelleen erittäin suurta. Se on yli 22 prosentin luokkaa. Jäsenvaltioiden välillä on tässäkin yhteydessä suuria eroja: Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyysaste on yli 50 prosenttia, muutamissa muissa jäsenvaltioissa (Portugalissa, Slovakiassa, Bulgariassa, Italiassa ja Irlannissa) noin 30 prosenttia. Vain kolmessa jäsenvaltiossa (Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa) se jää alle 10 prosenttiin. (5)

2.6

Kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa ei voida tarkastella toisistaan erillisinä. Tämän vuoksi ETSK on useaan otteeseen kehottanut hyväksymään sellaisen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, jolla olisi laajoja työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja joka olisi suuruusluokaltaan 2 prosenttia bkt:stä. Kaikkialla yhteiskunnassa olisi myös edistettävä yritysten perustamista ja yrittäjähenkisyyttä muun muassa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmissä. Kansalliset lisäinvestoinnit tulee toteuttaa koordinoidusti työllisyyspoliittisten vaikutusten vahvistamiseksi, ja lisäksi on määriteltävä unionitason investointihankkeita. Kesäkuun 28. ja 29. päivänä 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päättämä kasvu- ja työllisyyssopimus merkitsi ensiaskeleita oikeaan suuntaan, mutta toimille on nyt annettava sisältöä, jotta kaikkialle EU:hun saadaan luotua kipeästi kaivattua liikkumavaraa ja kyetään siten edistämään kestävää kasvua ja työllisyyttä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti työelämän siirtymien turvaamiseen, etenkin uudelleenjärjestelyjen yhteydessä.

3.1

Komitea yhtyy komission analyysiin, jonka mukaan työllisyyden kasvunäkymät riippuvat ratkaisevasti siitä, onnistuuko EU luomaan taloudellista kasvua makrotalous-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan tuella ja täydentämään ponnistelujaan työllistävään elpymiseen tähtäävällä työllisyyspolitiikalla. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että monia työllisyyspakettiin sisältyviä myönteisiä ehdotuksia ei voida toteuttaa, jos säästöpolitiikkaa jatketaan EU:ssa entisellään. Lisäksi ETSK pelkää, ettei EU:n työllisyysstrategiassa määriteltyjä tavoitteita pystytä saavuttamaan yksistään ehdotettujen toimenpiteiden avulla. Komitea kehotti jo helmikuussa 2012 tekemään sosiaalisen investointisopimuksen, jotta kriisit saadaan taltutettua pysyvästi ja voidaan investoida tulevaisuuteen. (6) Komitea onkin tyytyväinen siihen, että komissio muistuttaa työllisyyspaketillaan, että EU on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan sitoutunut täystyöllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin.

4.1.1

Kansainvälinen työjärjestö ILO varoitti äskettäin toukokuussa 2012 julkaistussa raportissaan Global Employment Trends for Youth 2012 uhasta, että kasvamassa on "menetetty sukupolvi". Tämän vuoksi hallitusten olisi asetettava nuoria koskeva aktiivinen työmarkkina- ja työllisyyspolitiikka ensisijaiseksi painopisteeksi. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen nuorisotakuun kaavailtuun konkretisointiin. Se ei kuitenkaan ole mahdollista pelkästään tähän mennessä käyttämättä jääneiden ESR-varojen turvin. Siksi ETSK suosittaa, että erityisissä vaikeuksissa olevia maita tuetaan tilapäisesti, sillä niillä ei usein ole taloudellisia resursseja harjoittaa tarvittavaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa, erityisesti kun on kyse nuorisotakuun pakollisesta toteuttamisesta. Jos tämä ei onnistu pelkästään Euroopan sosiaalirahaston varoin, rahoitukseen on käytettävä muitakin EU-varoja (nuorten solidaarisuusrahasto). Pankkeja varten saatiin kokoon miljardeja, joten myös näiden varojen hankkimisen pitäisi olla mahdollista. Se voisi tapahtua esimerkiksi ottamalla käyttöön komitean jo pitkään ajama finanssitransaktiovero.

4.1.2

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) on selvittänyt nuorisotakuiden vahvuuksia ja heikkouksia. (7) Nuorisotakuut ovat tärkeä lyhyen aikavälin toimenpide nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Ne eivät kuitenkaan tehoa kovin hyvin erityiskohderyhmiin, kuten "vaikeasti autettaviin", eikä niiden avulla voida ratkaista rakenteellisia ongelmia (esimerkiksi puutteelliset koulutusjärjestelmät).

4.1.3

Lisäksi toimenpiteen toteuttamisajankohdalla on keskeinen merkitys. ETSK:n mielestä on liian myöhäistä puuttua tilanteeseen kolmen kuukauden kuluttua ja nuorisotakuun olisi mieluiten toteuduttava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli välittömästi nuoren rekisteröidyttyä työvoimatoimistossa. Siirtymän epäonnistuminen aiheuttaa nimittäin vahinkoa kansantaloudelle ja jättää elinikäiset arvet. Komitea suosittaa, että nuorisotakuiden piiriin otetaan myös 25–29-vuotiaat nuoret aikuiset. Kansallisissa uudistusohjelmissa on esitettävä tältä osin konkreettisia toimia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monissa maissa julkisten työvoimapalveluiden tarjoamien erityistukien laajentamista, ja tässä yhteydessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin.

4.1.4

On tärkeää saattaa työmarkkinoiden tarpeet, koulutus ja nuorten odotukset vastaamaan tosiaan. Yksi keino on tarjota kannustimia ja tukea laadukkaiden oppisopimusjärjestelmien kehittämiseen. Komitea pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolet ovat tiiviisti mukana järjestelmien kehittämisessä. ETSK kehottaa parantamaan kokemustenvaihtoa ja tukemaan oppisopimusjärjestelmiä ESR:n varoin. On myös tarpeen edistää hyvien käytänteiden vaihtoa, starttirahoitusta ja vuorottelukoulutuksen laatupuitteiden kehittämistä. Ehdotetun harjoittelupaikkojen laatuperuskirjan soveltamista olisi tuettava kannustimin.

4.2.1

Perustason, ammatillisten ja akateemisten tutkintojen määrän on oltava tasapainossa, sillä kestävä myönteinen työllisyyskehitys ei voi rakentua yksinomaan akateemisten korkea-asteen tutkintojen varaan. On erittäin tärkeää hankkia myös kognitiivisia taitoja ja yleistaitoja, ei pelkästään ylemmän tason muodollista pätevyyttä. Tulevaisuudessa vaaditaan yhä enemmän monialaista osaamista ja viestintätaitoja. ETSK tukee pyrkimyksiä taata pätevyyksien nykyistä parempi tunnustaminen validoimalla virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot, etenkin kun otetaan huomioon äskettäin esitetty ehdotus neuvoston suositukseksi epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (8). Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanoa jäsenvaltiotasolla on tehostettava.

4.3.1

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ei käsittele vain työmarkkinoiden tarjontapuolta vaan puuttuu aiempaa voimakkaammin myös kysyntään. Euroopassa toimivat yritykset ovat keskeisessä asemassa työmarkkinakriisiä taltutettaessa. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina palkanneet monia uusia työntekijöitä. Näin ollen on erittäin tärkeää parantaa pk-yritysten pääomansaantia ja leikata aloituskustannuksia 25 prosenttia. Yritysten hallinnollista taakkaa pyritään parhaillaan vähentämään. Euroopan komission mukaan tällä olisi huomattava vaikutus EU:n talouteen: bkt kasvaisi noin 1,5 prosenttia tai noin 150 miljardia euroa ilman että työntekijöiden suoja samalla heikkenisi. Myös yhteiskunnalliset yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat osaltaan lisätä työllisyyttä, kuten muun muassa ETSK:n lausunnoissa (9) on useaan otteeseen korostettu. Lisäksi neuvoa-antavan valiokunnan "teollisuuden muutokset" (CCMI) äskettäin antamassa oma-aloitteisessa lausunnossa (10) todetaan, että osuuskunnat, erityisesti työntekijöiden osuuskunnat, säilyttävät myös kriisiaikoina useampia työpaikkoja vähentämällä voittojaan niiden turvaamiseksi.

4.3.2

Kestävä kilpailukyky osaamistaloudessa vaatii asianmukaisia investointeja työntekijöiden ammattitaitoon. Myös palkkatuet ja työssäoloaikaiset etuudet voivat osoittautua hyödyllisiksi toimiksi kysynnän kannustamiseksi tiettyjen kohderyhmien (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien) keskuudessa.

4.3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen "siirtymien hallinnointivirastoista". Nimenomaan pitkäaikaistyöttömien määrän jatkuvan kasvun vuoksi virastot eivät kuitenkaan voi keskittyä tarjoamaan pelkästään välityspalveluja. Tarvitaan laajaa valikoimaa palveluja, jotka mahdollistavat työnvälitystä haittaavien esteiden poistamisen ja nopean siirtymisen (takaisin) työmarkkinoille esimerkiksi koulutuksen tai jatkokoulutuksen kautta. Tämä on tarpeen nimenomaan paikallistasolla. Aktiivisen osallisuuden strategia (11), johon komissio sitoutui lokakuussa 2008, tähtää tulojen turvaamisen ja osallistavien työmarkkinoiden edistämisen lisäksi siihen, että saatavilla on palveluja, jotka mahdollistavat juuri oikeanlaatuisen ohjauksen ja siten yksilöllisiä taipumuksia ja taitoja vastaavan työpaikan löytymisen. Yksilösuuntautuneen työmarkkinastrategian mukaisesti on siis välttämätöntä verkottaa edellä mainitut palvelut ja luoda yhdennetty palveluvalikoima. Tätä olisi tuettava vahvistamalla kumppanuusperiaatetta muun muassa Euroopan sosiaalirahaston puitteissa.

4.3.4

Kriisistä johtuva työvoiman kysynnän pysyvä taantuminen lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, mikä haittaa vakavasti integroitumista työmarkkinoille ja lisää siten köyhyyttä, joka johtuu yhteyden katkeamisesta työmarkkinoihin. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityishuomiota sellaisten tuettujen työmarkkinoiden luomiseen, joilla luodaan julkisin resurssein tarkoituksenmukainen määrä sopivia työpaikkoja, jotta voidaan varmistaa, että pitkäaikaistyöttömät voivat säilyttää kosketuksen työelämään ja parantaa osaamistaan. Näin estetään sellaisen köyhyyden lisääntyminen, joka johtuu yhteyden katkeamisesta työmarkkinoihin, ja annetaan kyseisille henkilöille mahdollisuus siirtyä jouhevasti tavanomaisille työmarkkinoille sitten kun kriisi on ohi.

4.3.5

Pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen eurooppalaisten työmarkkinoiden toteuttaminen. ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta haittaavien esteiden poistamisesta. Oikeudenmukaisen liikkuvuuden edellytyksiä on lähtökohtaisesti parannettava. (12) Liikkuvuus ei kuitenkaan saa johtaa alueiden autioitumiseen. Pikemminkin olisi jaettava riskit solidaarisesti ja siten autettava köyhempiä alueita kuromaan muiden etumatka kiinni.

4.4.1

ETSK on ottanut joustoturvaa koskevaan lähestymistapaan kantaa jo useaan otteeseen. Komitea on tyytyväinen siihen, että kriisin hoidosta saadut kokemukset ovat johtaneet lähestymistavan laajentamiseen. Sisäisen joustavuuden parantamiseen ei ole tähänastisessa joustoturvakeskustelussa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Määräaikaiset työsuhteet ja vuokratyö voivat mahdollistaa siirtymiä lyhyellä aikavälillä ja olla toisinaan välttämättömiä, jotta voidaan helpottaa etenkin muita heikommassa asemassa olevien ryhmien siirtymistä tavanomaisille työmarkkinoille. Tällaiseen työhön liittyvä epävarmuus työsuhteen jatkumisesta saa kuitenkin olla vain tilapäistä, ja työntekijän on kuuluttava sosiaaliturvan piiriin. ETSK vastustaa komission tiedonannossa epäsuoraan esitettyjä ehdotuksia "yhtenäisestä työsopimuksesta". Sen sijaan komitea kehottaa torjumaan työn prekarisaatiota nykyistä määrätietoisemmin ja tekemään ehdotuksia siitä, miten työsuhteet saadaan jälleen normalisoitua.

4.5.1

Kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna on huolehdittava siitä, että kysynnän asianmukainen kehitys ja hintojen kilpailukyvyn turvaaminen ovat tasapainossa keskenään. (13) Näistä aiheista keskustellaan jo sekä teknisellä tasolla että poliittisella tasolla käytävässä makrotaloudellisessa vuoropuhelussa. Tämän on tapahduttava aina työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä kunnioittaen ja vaalien sekä tiukasti SEUTin 153 artiklan 5 kohdan määräysten mukaisesti, kuten komissio toteaa tiedonannon sivulla 25. Komitea vastustaa ehdotusta perustaa EU:hun uusi kolmikantainen palkkakomitea ja suosittaa sen sijaan, että nykyisiä rakenteita – työ- ja sosiaalialan kolmikantahuippukokousta ja makrotaloudellista vuoropuhelua ja työmarkkinavuoropuhelua käsittelevää komiteaa – uudistetaan ja vahvistetaan tarvittavin osin, jotta varmistetaan työmarkkinaosapuolten, työ- ja sosiaaliministereiden sekä talous- ja valtiovarainministereiden tehokas ja tasapainoinen osallistuminen.

4.5.2

Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio käsittelee tiedonannossaan kysymystä vähimmäispalkoista tai laadultaan ihmisarvoisesta työstä. Vähimmäispalkoilla on tärkeä merkitys pyrittäessä torjumaan palkkojen polkemista erityisesti siellä, missä palkkojen alarajoista ei ole sovittu työehtosopimuksin. Komitea vastustaa kuitenkin vähimmäispalkkojen ja ihmisarvoisen palkan samaistamista. Vähimmäispalkka ei sinänsä aina merkitse ihmisarvoista palkkaa, ja vain asianmukaiset vähimmäispalkat takaavat myös asianmukaiset eläkkeet. Jäsenvaltioiden erilaisten palkanmuodostusmekanismien monitahoisuus on otettava lähtökohtaisesti huomioon.

4.5.3

ETSK on jo kauan aikaa sitten asettunut kannattamaan sosiaaliturvajärjestelmien rahoituspohjan laajentamista. Tässä yhteydessä on pidettävä myönteisenä, että komissio tarkastelee työllisyyspaketissa mahdollisuutta siirtyä ympäristö-, kulutus- tai varallisuusverotuksen suuntaan – ympäristövaikutusten seurantaa unohtamatta –, jotta työhön kohdistuvaa verotusta voidaan pienentää ilman talousarviovaikutuksia. Pyrittäessä vakauttamaan julkistalouksia ja tukemaan yhteiskunnan ja talouden kestävyyttä asianmukaisella työllisyys- ja ammattipätevyyspolitiikalla huomiota ei saa kiinnittää pelkästään menopuoleen, vaan tulonmuodostusta on tehostettava ja tulot on käytettävä nykyistä tuloksekkaammin.

4.6.1

Uutta hallintotapaa koskevat ehdotukset ovat käsiteltävänä olevan tiedonannon ydin. Tiedonannossa annetaan uusia virikkeitä ja tehdään ehdotuksia siitä, miten työllisyyspolitiikalle voidaan antaa EU-ohjausjakson puitteissa uutta painoarvoa ja vauhtia. Komitea suhtautuu tähän erittäin myönteisesti, sillä työllisyyspolitiikka on jo menettänyt merkitystään Lissabonin strategian väliarvioinnin, 2020-tavoitteiden ja EU-ohjausjaksoon liittyvän uuden hallintotavan myötä. Komitea kehottaakin arvioimaan EU-ohjausjaksoa viipymättä ja ottamaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin mukaan toimintaan.

4.6.2

EU-ohjausjakso kattaa lyhyen ajanjakson, kun taas työllisyyspoliittisissa tavoitteissa on kyse keskipitkän aikavälin näkymistä. Neuvosto päätti 21. lokakuuta 2010 pitämässään kokouksessa säilyttää työllisyyspolitiikan suuntaviivat entisellään vuoteen 2014 asti. ETSK kritisoi vuoden 2010 suuntaviivoja vuonna 2011 siitä, että

4.6.3

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin vertailuanalyysijärjestelmästä ja tulostaulusta, jolla seurataan jäsenvaltioiden edistymistä kansallisten työllisyyssuunnitelmien täytäntöönpanossa. Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet olisi otettava mukaan järjestelmän laatimiseen ja tulostaulun kriteereiden määrittelemiseen. Lisäksi niitä olisi kuultava hyvissä ajoin vuotuista kasvuselvitystä valmisteltaessa, kun on kyse työllisyyspolitiikan ensisijaisten painopisteiden määrittelystä sekä työllisyyspolitiikan suuntaviivojen muotoilusta, täytäntöönpanosta ja arvioinnista. Kun pidetään mielessä aikaisemmin mainittu yhdennettyjen ja yksilösuuntautuneiden palvelujen tarve, olisi suotavaa, että indikaattoreissa otettaisiin huomioon sekä kohderyhmät että alueelliset olosuhteet.

4.6.4

ETSK kehottaa myös sovittamaan työllisyyspoliittisen vertailuanalyysin ja liiallisen makrotalouden epätasapainon tulostaulun laadinnassa sovellettavan menettelyn tasapuolisesti yhteen.

4.6.5

Komitea tukee kaikkia aloitteita tehdä työllisyyspolitiikan ajankohtaisista haasteista, tavoitteista ja edistysaskeleista työllisyyspaketin avulla jälleen konkreettisempia, sitovampia ja ymmärrettävämpiä ja parantaa talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan välistä tasapainoa. Lisäksi toimet on suunniteltava niin, että ne tukevat EU:n tasa-arvopoliittisia tavoitteita. Työllisyyspakettia on kuitenkin kritisoitava siitä, että naisten työllisyyden edistämiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja komission muutoin vaatima sukupuolinäkökulma jää liiaksi taka-alalle.

4.7.1

Tiedonantoon liittyvien asiakirjojen mukaan ns. vihreä talous tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä. Nämä mahdollisuudet riippuvat kuitenkin hyvin pitkälti eri jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, jolla säännellään tapoja ohjata ympäristökäyttäytymistä. Tieto- ja viestintäteknologian kaltaisista muista kasvualoista poiketen vihreän talouden kasvua eivät investointien pitkien takaisinmaksuaikojen vuoksi ohjaa niinkään pelkät taloudelliset vaan myös poliittiset intressit. Siksi selkeät ympäristöpoliittiset kannustimet ovat välttämättömiä. Kannustinjärjestelyiden olisi myös mahdollistettava pitkän aikavälin suunnittelu ja vähennettävä epävarmuutta, joka liittyy ympäristöpoliittisten säännösten ja määräysten mahdollisiin muutoksiin. Täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää ehdottomasti ympäristö- ja talouspolitiikan tiivistä yhteistyötä ja koordinointia. Yhteistyön on kuitenkin palveltava alkuperäistä tarkoitustaan. Tässä yhteydessä on suhtauduttava erittäin kriittisesti pyrkimykseen laajentaa "vihreän työn" käsite kattamaan myös ympäristöveroin rahoitetut työsuhteet. (15) Tällaisen määrittelyn vuoksi työn sisältö menettää merkityksensä vihreän työn ratkaisevana kriteerinä, olipa kyse miten laajasta määritelmästä (16) tahansa.

4.7.2

Vihreän talouden työllistämispotentiaaliin vaikuttavat lisäksi suhdannevaihtelut; asianomaiset alat eivät ole vakaita. Siirtyminen vihreään talouteen aiheuttaa aluksi myös työpaikkojen menetyksiä perinteisillä elinkeinoaloilla. Näitä vaikutuksia on lievennettävä yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla, ja työntekijöiden työkykyä on edistettävä uudelleen- tai jatkokoulutuksen avulla. Talouden "viherryttäminen" voisi edistää korkean, keski- ja matalan tason ammattipätevyyttä vaativien työpaikkojen kysyntää, kuten Euroopan komissio osoittaa ympäristön kannalta kestävää kasvua käsittelevässä asiakirjassaan (17). Kaiken kaikkiaan kyse on osittain myös entisten työpaikkojen korvaamisesta uusilla, joten komitea epäilee, etteivät työllisyysvaikutukset todellisuudessa ole niin myönteisiä kuin komissio olettaa. Lisäksi tietyt vihreän teknologian alat (esimerkiksi rakennusteollisuus) voivat kasvaa lyhyellä aikavälillä voimakkaasti, mutta pysyviä työpaikkoja on odotettavissa lähinnä korkeaa pätevyyttä vaativissa tehtävissä. Myös näissä tilanteissa työntekijät tarvitsevat asianmukaisen sosiaaliturvan ja siirtymät työmarkkinoilla on toteutettava kestävällä tavalla.

4.7.3

Vihreän talouden työllistämispotentiaalin kestävyyteen vaikuttavat voimakkaasti myös ammattitaitorakenteet. Yhdeksän jäsenvaltiota kattava selvitys ammattitaitorakenteista (18) osoittaa, että työllisyyden voidaan vihreän talouden alalla odottaa kasvavan lähinnä korkeaa pätevyyttä vaativissa tehtävissä. Alan koulutustarjonta on kuitenkin edelleen hyvin hajanaista. Jotta koulutusrakenteita voidaan parantaa vihreitä työtehtäviä ajatellen, työmarkkinaosapuolten ja koulutuksentarjoajien on neuvoteltava asiasta säännöllisesti. Ympäristöpoliittiset tavoitteet ovat hyvin tärkeitä myös vihreän talouden koulutuspoliittisten näkökohtien kannalta, sillä ne ohjaavat ammattitaidon kysyntää. Euroopasta puuttuu sellainen tutkimus- ja kehitystoiminta, jossa yhdistyvät osaaminen ja pääomariskit, eikä Eurooppa ole vieläkään onnistunut luomaan omaa Piilaaksoaan. Teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin riippuvaisia sovellusten valmistuksesta. Komission tiedonannossa tutkimus- ja kehitystoiminnan liikkeellepaneva voima jätetään yleisesti ottaen huomiotta. Yksi ala, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä tuotantoyrityksille että yksityisille ja yleishyödyllisille palveluille, on hyvä ikääntyminen laajassa merkityksessään ja tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen keinona pysyä aktiivisena, verkottuneena, virkeänä, osallisena ja hyväkuntoisena sekä saada apua (tämä koskee pian 30:tä prosenttia yhteiskunnastamme). (19) Aasian (Kiinan ja Japanin) esimerkkiä on syytä harkita. Käyttäjien oikeuksien pikainen tunnustaminen ja suojaaminen säästäisi aikaa ja lisäisi työllisyyttä.

4.7.4

ETSK on aiemmassa lausunnossaan (20) jo todennut, että uusiutuvien energiamuotojen osalta nettovaikutuksen voidaan odottaa olevan noin 410 000 uutta työpaikkaa ja kasvun lisäyksen noin 0,24 prosenttia talouden suorituskyvystä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna, mikäli uusiutuvien energiamuotojen osuudelle asetettu 20 prosentin tavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.

4.7.5

Komissio pitää myös tieto- ja viestintäteknologiaa työllisyyden kannalta kasvavana alana. Ala on erittäin heterogeeninen ja ulottuu pelkästä teknisestä ohjelmoinnista aina asiakkaan luona tapahtuvaan neuvontaan ja palveluun. Tekniikkasuuntautuneisuutensa ja nopean innovointivauhtinsa vuoksi ala on hyvin osaamisvaltainen ja asettaa näin ollen suuria vaatimuksia työntekijöille. Tästä syystä mutta myös osaamisen lyhyen puoliintumisajan takia koulutuspolitiikalla, yrityksissä tapahtuvalla pätevöitymisellä ja työntekijän omalla oppimishalukkuudella on tälläkin alalla tärkeä merkitys. Työ vaatii työntekijöiltä yleensä suurta joustavuutta paikan ja ajan suhteen. Siksi tarvitaan eri elämänvaiheet huomioivia henkilöstöpoliittisia strategioita, jotta työntekijät voidaan sitouttaa yrityksiin pitkäksi aikaa. Lisäksi psyykkisten rasitteiden ja sairauksien riski on usein suuri.

4.7.6

Terveys- ja hoitoalalla, erityisesti senioritaloudessa, kysyntä on yhteiskunnan ikääntymisen vuoksi melko selvästi ennakoitavissa. Senioritalouden työllistävyydellä (silver employment) tarkoitetaan uusien työpaikkojen syntymistä sen johdosta, että tuotantorakenteita mukautetaan ikääntyvän väestön tarpeisiin. Sitä ilmenee etenkin sellaisilla työvoimavaltaisilla aloilla kuin terveydenhuollossa ja pitkäaikaishoidossa, joille on väestön ikääntymisen takia erittäin paljon kysyntää. Tällä hetkellä nuoren ja pätevän työvoiman tarjonta kuitenkin vähenee. Vaikka terveysala ja hoitopalvelut ovat kansantalouden jalostusarvon keskeisiä kerryttäjiä, monet etenkin henkilökohtaisiin palveluihin liittyvät työpaikat eivät ole riittävän houkuttelevia työsuhteiden määräaikaisuuden ja alhaisen palkan takia. Lisäksi työ on fyysisesti raskasta, minkä vuoksi monet lähtevät työelämästä ennenaikaisesti. Laadukkaat tuotteet ja palvelut voidaan kuitenkin turvata pitkällä aikavälillä vain, jos työolosuhteet ovat niin ikään hyvät. Terveysalalla toteuttavin ja hoito- ja hoivajärjestelmien (pitkäaikaishoidon), erityisesti kotihoitojärjestelyjen, parantamiseen tähtäävin toimin voitaisiin luoda lukuisia uusia työpaikkoja. Myös tässä yhteydessä sellaisten investointien edistäminen, joilla tuetaan osallistavien ja yhteiskunnallisten yritysten kehittämistä alalla, voisi avata monia mahdollisuuksia.