22.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 349/88

A.

ottaa huomioon, että Madeiralla sattui 20. helmikuuta 2010 suuri luonnonkatastrofi, johon liittyi ennätyksellisiä rankkasateita, voimakkaita tuulia ja erittäin korkeita aaltoja ja jonka seurauksena ainakin 42 ihmistä menehtyi (useita henkilöitä on edelleen kateissa), satoja ihmisiä joutui poistumaan asuinsijoiltaan ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui,

B.

ottaa huomioon, että Länsi-Ranskassa, erityisesti Poitou Charentesissa, Pays de la Loiren alueella ja Bretagnessa, riehui 27. ja 28. helmikuuta 2010 massiivinen ja tuhoisa Xynthia-myrsky, jonka seurauksena lähes 60 ihmistä menetti henkensä, useita ihmisiä on vielä kateissa ja tuhansia jäi kodittomaksi,

C.

toteaa, että erilaiset sääilmiöt ja etenkin Xynthia-myrsky ovat iskeneet myös Espanjan eri alueille, etenkin Kanariansaarille ja Andalusiaan, sekä Belgiaan, Saksaan, Alankomaihin ja Portugaliin ja aiheuttaneet useita kuolemia ja vakavia aineellisia vahinkoja,

D.

ottaa huomioon, että katastrofi aiheutti suurta inhimillistä kärsimystä uhrien perheille ja tuhoalueiden väestölle,

E.

ottaa huomioon, että katastrofi aiheutti laajamittaista tuhoa ja merkittävää vahinkoa julkisille infrastruktuureille – tiet, satamat, vesi-, sähkö- ja jätevesihuolto sekä televiestintäjärjestelmät mukaan luettuina – sekä asuin- ja liikerakennuksille, teollisuudelle ja maanviljelysmaalle ja vahingoitti myös luonnon- ja kulttuuriperintöä; katsoo, että erityisesti vesi- ja jätevesihuollon vauriot saattavat muodostaa kansanterveydellisen uhan,

F.

ottaa huomioon, että katastrofi estää ihmisten elämän palaamisen normaaleihin uomiinsa ja sillä on todennäköisesti pitkän aikavälin taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia,

G.

ottaa huomioon, että katastrofin turmelemat alueet on raivattava ja rakennettava uudelleen, niiden tuotantopotentiaali on elvytettävä ja katastrofista aiheutuneet yhteiskunnalliset kustannukset on korvattava,

H.

toteaa viime vuosina käyneen selväksi, että tulvien, myrskyjen ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat ongelmat yleistynevät jatkuvasti; katsoo, että ilmastonmuutoksen lieventämiseksi tehtävät investoinnit ovat siksi tärkeitä myös katastrofien ehkäisyn kannalta,

I.

ottaa huomioon, että luonnonkatastrofeista koituu vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka vaikuttavat alueiden talouselämään, tuotantotoimintaan, vesiviljelyyn, matkailuun, ympäristöön ja biologiseen monimuotoisuuteen,

1.

ilmaisee syvimmän myötätuntonsa ja solidaarisuutensa näiden ilmiöiden koettelemille alueille, pitää valitettavana näiden luonnonkatastrofien aiheuttamia vakavia taloudellisia seurauksia ja ilmaisee erityisesti surunvalittelunsa uhrien omaisille;

2.

kiittää etsintä- ja pelastusryhmiä, jotka ovat työskennelleet keskeytyksittä pelastaakseen ihmishenkiä ja rajoittaakseen inhimillisiä ja aineellisia vahinkoja;

3.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ihmisiä, joille katastrofista koitui taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia;

4.

katsoo, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten olisi keskityttävä tehokkaisiin ennaltaehkäisytoimiin ja kiinnitettävä enemmän huomiota metsänistutusohjelmia, maankäyttöä, vesihuoltoa ja tehokasta riskinhallintaa koskevaan asianmukaiseen lainsäädäntöön ja käytäntöihin, joita sovelletaan muun muassa meren rantaan ulottuvaan kaupunkirakentamiseen ja patojen rakentamiseen sekä maa- ja metsätaloudessa;

5.

kehottaa komissiota – heti kun kyseisten maiden hallitukset ovat esittäneet asiaa koskevat pyynnöt – toteuttamaan ripeästi tarvittavat toimet Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiseksi mahdollisimman pian ja joustavasti ja mahdollisimman suuressa määrin;

6.

kehottaa komissiota ottamaan huomion kunkin katastrofialueen erityisluonteen ja etenkin saarien ja syrjäisimpien alueiden haavoittuvuuden ja auttamaan siten tämän katastrofin uhreja parhaalla mahdollisella tavalla;

7.

kehottaa komissiota olemaan käytettävissä ja joustava – Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisen ohella – neuvoteltaessa toimivaltaisten viranomaisten kanssa alueellisten toimintaohjelmien (Intervir + (EAKR) ja Rumos (ESR)) ja niiden ranskalaisten vastineiden uudistamisesta sekä Madeirasta osana koheesiorahastosta tukea saavaa alueellisen tehostamisen temaattista toimintaohjelmaa; kehottaa komissiota jatkamaan uudistamista mahdollisimman pian ja analysoimaan mahdollisuuksia lisätä yhteisön yhteisrahoitusta vuonna 2010 kunkin toimintaohjelman erityishankkeissa rakennerahastoista vuosina 2007–2013 annetun yleisen asetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006) säännösten ja enimmäismäärien mukaisesti ja kyseenalaistamatta kyseisille jäsenvaltioille vahvistettua vuosittaista rahoituskehystä;

8.

toteaa jälleen, että komission ehdotuksen (KOM(2005)0108) perusteella Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa koskeva uusi asetus on välttämätön, jotta luonnonkatastrofien aiheuttamat ongelmat voitaisiin ratkaista joustavammin ja tehokkaammin; kritisoi sitä, että asian käsittely on juuttunut neuvostoon, vaikka parlamentti hyväksyi kantansa valtaenemmistöllä ensimmäisessä käsittelyssä toukokuussa 2006; vaatii puheenjohtajavaltiota Espanjaa ja komissiota etsimään ripeästi ratkaisua, jotta asetuksen tarkistusprosessi voitaisiin käynnistää uudelleen ja jotta voitaisiin kehittää entistä vahvempi ja joustavampi väline, joka vastaa tehokkaasti ilmastonmuutosta koskeviin uusiin haasteisiin;

9.

kehottaa jäsenvaltioita ja tuhoja kärsineitä alueita laatimaan kestäviä tuhoalueiden ennallistamis- ja kunnostussuunnitelmia; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan, tarvitaanko pitkän aikavälin investointeja sellaisiin toimintalinjoihin, joiden avulla tällaiset katastrofit voitaisiin ehkäistä ja niiden aiheuttamia vahinkoja rajoittaa;

10.

kehottaa jäsenvaltioita mukautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin nykyisen lainsäädännön mukaisesti soveltamalla kaikilla asiaankuuluvilla aloilla kokonaisvaltaisia toimintatapoja;

11.

vaatii muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditun valkoisen kirjan suositukset käytännön toimiksi ja toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan, että Euroopan unioni sopeutuu ilmastonmuutokseen;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja Madeiran autonomisen alueen hallitukselle.