8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 184/72

A.

ottaa huomioon, että nykyisellä parlamentin vaalikaudella parlamentti ja sen oikeudellisten asioiden valiokunta, joka on asiasta vastaava valiokunta, ovat käsitelleet Puolassa valittujen jäsenten koskemattomuuden pidättämistä koskevia pyyntöjä ja kohdanneet tiettyjä eräiden näiden jäsenten tapauksissa sovellettavien säännösten tulkintaan liittyviä ongelmia,

B.

ottaa huomioon, että asiasta vastaavaa valiokuntaa on pyydetty erityisesti päättämään yksityishenkilöiden suoraan Euroopan parlamentin puhemiehelle esittämien koskemattomuuden pidättämispyyntöjen käsiteltäväksi ottamisesta; ottaa huomioon, että Puolan lainsäädännön mukaan yksityishenkilöillä on oikeus esittää suoraan Puolan parlamentille (sejmille tai senaatille) pyyntö sen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä tapauksissa, joissa on kysymys yksityishenkilön nostamasta syytteestä, ja katsoo, että Puolan lainsäädännön asiaa koskevissa säännöksissä ei selvästikään oteta riittävästi huomioon yksityishenkilön nostamiin syytteisiin liittyvien rikosoikeudenkäyntien kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja,

C.

ottaa huomioon, että mainitut säännökset koskevat myös Puolassa valittuja Euroopan parlamentin jäseniä, mutta tällaisten pyyntöjen käsiteltäväksi ottamiseen liittyy vaikeita kysymyksiä, jotka koskevat työjärjestystä ja etenkin sen 6 artiklan 2 kohtaa, jossa viitataan ”toimivaltaiseen viranomaiseen”,

D.

ottaa huomioon, että työjärjestyksen 7 artiklan 7 kohdan nojalla asiasta vastaava valiokunta on toimivaltainen tutkimaan koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön käsiteltäväksi ottamisen sekä kansallisen viranomaisen toimivaltaisuuden esittää tällainen pyyntö; katsoo kuitenkin, että nykyisten säännösten nojalla asiaa koskevien Puolan lainsäädännön ja työjärjestyksen säännösten ilmeinen ristiriita tässä suhteessa olisi ratkaistava olemalla ottamatta käsiteltäväksi yksityishenkilöiden esittämiä pyyntöjä koskemattomuuden pidättämisestä,

E.

katsoo, että työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on varmistaa, että parlamentille esitetään vain sellaisia menettelyjä koskevia pyyntöjä, jotka on saatettu jäsenvaltion viranomaisten tietoon; katsoo, että tämä antaa parlamentille myös takeet siitä, että sen saamat koskemattomuuden pidättämispyynnöt ovat kansallisen lain mukaisia sekä menettelyn että asian osalta, mikä puolestaan takaa sen, että kun parlamentti tekee koskemattomuuden pidättämistä koskevan päätöksen, se ottaa huomioon sekä jäsenvaltion kansallisen lain että omat valtaoikeutensa; ottaa huomioon, että ”viranomaisen” käsitteeseen viitataan selvästi muissa 6 ja 7 artiklan säännöksissä koskemattomuutta koskevien menettelyjen yhteydessä,

F.

katsoo, että yksityishenkilöiden esittämien koskemattomuuden pidättämistä koskevien pyyntöjen jättäminen ottamatta käsiteltäväksi olisi epätyydyttävä ratkaisu, sillä se voisi haitata näiden henkilöiden oikeuksien kunnioittamista oikeudenkäynneissä ja estää eräiden rikosten syyttäjiä pyytämästä koskemattomuuden pidättämistä; katsoo, että tämän voidaan katsoa aiheuttavan pyyntöjen esittäjien epäoikeudenmukaista ja epäyhdenvertaista kohtelua,

G.

katsoo kuitenkin, että on jäsenvaltioiden vastuulla huolehtia tällaisten oikeuksien käyttämisestä suhteessa Euroopan parlamentin jäseniin parlamentin toimintaa sääntelevien sääntöjen ja menettelyjen valossa,

H.

ottaa huomioon, että 29. syyskuuta 2004 ja 9. maaliskuuta 2005 lähetetyillä kirjeillä 25 jäsenvaltiota kehotettiin työjärjestyksen 7 artiklan 12 kohdan nojalla ilmoittamaan, mitkä viranomaiset ovat toimivaltaisia esittämään pyynnön Euroopan parlamentin jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä; ottaa huomioon, että toistaiseksi vain Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liettua, Portugali, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat vastanneet kirjeisiin,

I.

ottaa huomioon, että asiasta vastaava valiokunta käsitteli keskusteluissaan myös kysymystä Puolassa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuuden pidättämisen mahdollisista seurauksista,

J.

katsoo, että mikäli Euroopan parlamentin jäsen saa tuomioistuimelta langettavan tuomion ja rangaistuksen tahallisesta rikoksesta, josta virallinen syyttäjä on nostanut syytteen, koskemattomuuden pidättäminen saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää automaattisesti vaalikelpoisuutensa, mikä puolestaan johtaa siihen, että jäsen menettää paikkansa parlamentissa,

K.

katsoo, että tämä automatiikka muodostaa de facto varsinaisen tuomion rinnalla langetettavan ylimääräisen rikosoikeudellisen seuraamuksen,

L.

katsoo, että käytännössä lievätkin rikokset saattavat johtaa vaalikelpoisuuden menettämiseen huolimatta ehdosta, jonka mukaan vaalikelpoisuuden menettämisen edellytyksenä on, että virallinen syyttäjä on nostanut syytteen rikoksesta ja että rikos on tahallinen,

M.

ottaa huomioon, että ei ole olemassa vastaavaa Puolan sejmin tai senaatin jäseniin sovellettavaa säännöstä ja nämä eivät menetä tällaisissa tapauksissa vaalikelpoisuuttaan,

N.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot voivat säätää Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä, jolloin jäsenen paikka vapautuu; katsoo kuitenkin, että yhdenvertaisen kohtelun periaate, joka on yksi EU:n lainsäädännön perusperiaatteista, edellyttää, että samanlaisia tilanteita käsitellään samalla tavalla, ja että vaalikelpoisuuden menettämisen suhteen yhtäältä Puolan sejmin ja senaatin jäseniä ja toisaalta Puolassa valittuja Euroopan parlamentin jäseniä kohdellaan selvästi eri tavoin; katsoo, että vaalikelpoisuuden menettäminen johtaa välittömästi ja automaattisesti siihen, että kyseinen parlamentin jäsen menettää paikkansa, ja estää hänen uudelleenvalintansa,

O.

ottaa huomioon, että tämä eriarvoinen kohtelu tuotiin komission tietoon oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajan kyseisen valiokunnan puolesta esittämällä suullisella kysymyksellä ja siitä keskusteltiin Euroopan parlamentissa; ottaa huomioon, että tästä huolimatta oikeudellinen tilanne on yhä ennallaan,

P.

katsoo, että kansallisten parlamenttien jäsenten ja Euroopan parlamentin jäsenten yhdenvertainen kohtelu olisi varmistettava mahdollisimman pian erityisesti vuonna 2009 pidettäviä vaaleja silmälläpitäen,

1.

kehottaa komissiota tutkimaan yhtäältä Puolassa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten ja toisaalta Puolan sejmin ja senaatin jäsenten oikeudellisen tilanteen eroja ja ottamaan pikaisesti yhteyttä Puolan toimivaltaisiin viranomaisiin selvittääkseen, miten näiden parlamenttien jäsenten ilmeinen eriarvoinen kohtelu vaalikelpoisuuden suhteen voidaan korjata;

2.

pyytää erikseen Puolan tasavaltaa tarkastelemaan uudelleen nykyistä tilannetta, jossa kahden parlamentaarisen elimen jäsenten vaalikelpoisuutta ja toimikauden päättymistä koskevat edellytykset ovat selvästi epäyhdenvertaiset, sekä toteuttamaan toimia tämän syrjivän kohtelun lopettamiseksi;

3.

kehottaa komissiota tekemään vertailevan tutkimuksen, jolla selvitetään, kohdellaanko Euroopan unionin jäseniksi 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäseniä eri tavoin, ja tiedottamaan parlamentille tutkimuksen tuloksista;

4.

kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan EU:n kansalaisuudesta johtuvia oikeuksia, myös oikeutta äänestää ja olla ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa, mikä on erityisen tärkeää valmistauduttaessa vuoden 2009 vaaleihin, sekä periaatetta, jonka mukaan samanlaisessa tilanteessa olevia henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti;

5.

pyytää jäsenvaltioita ja etenkin Puolan tasavaltaa toteuttamaan menettelyihin liittyviä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt esittää aina ”toimivaltainen viranomainen” työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti; näin taataan kansallisen lainsäädännön asiasisältöä koskevien säännösten ja prosessioikeuden säännösten oikeudellisissa menettelyissä noudatettavat yksityishenkilöiden oikeudet mukaan luettuna, sekä parlamentin valtaoikeuksien noudattaminen;

6.

kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan kaikkien epäselvyyksien poistamiseksi parlamentille, mitkä viranomaiset ovat toimivaltaisia esittämään jäsenten koskemattomuuden pidättämistä koskevia pyyntöjä;

7.

toistaa, että on tarpeen luoda yhtenäinen Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö, ja muistuttaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden edustajien neuvoston kokouksessa 3. kesäkuuta 2005 tekemästä sitoumuksesta tarkastella parlamentin pyyntöä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista vuonna 1965 tehdyn pöytäkirjan Euroopan parlamentin jäseniä koskevan osan asiaa koskevien määräysten tarkistamisesta, jotta asia saataisiin päätökseen mahdollisimman pian;

8.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.