15.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 247/25

A.

panee merkille, että kuten tuoreet tieteelliset tutkimukset – erityisesti KEA European Affairs konsulttitoimiston komissiolle tekemä tutkimus Euroopan kulttuuritaloudesta – osoittavat, kulttuuri on yhtäältä yksilön ja yhteiskunnan kehitystä edistävä yhteishyvä ja itsetarkoitus ja toisaalta taloudellisen kasvun, työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä alueellisen ja paikallisen kehityksen väline,

B.

toteaa, että jos kukoistavan luovan yhteisön toimijat, kuten elokuvantekijät, säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat ja muotoilijat, eivät jatkuvasti tuottaisi uutta sisältöä kaikilla taiteen aloilla, kulttuuriteollisuutta ei olisi olemassa eikä se tuottaisi Euroopalle kulttuurista ja taloudellista lisäarvoa,

C.

toteaa, että kulttuuriteollisuutta ovat teollisuudenalat, jotka antavat hengentuotteille taloudellista lisäarvoa ja tuottavat samalla uusia arvoja yksilöille ja yhteiskunnalle; katsoo, että kulttuuriteollisuuteen kuuluu perinteisiä teollisuudenaloja, kuten elokuva-, musiikki- ja kustannusteollisuus, viestimet, luova teollisuus (kuten muoti ja muotoilu) ja matkailu-, taide- ja informaatioteollisuus,

D.

toteaa kulttuurien moninaisuutta koskevassa Unescon yleissopimuksessa annetun määritelmän perusteella, että kulttuuriteollisuuteen kuuluvat kaikki alat, joissa yhdistyy sellaisten tuotteiden ja palveluiden luominen, tuotanto ja markkinointi, joiden erityispiirteenä on yleensä aineettomuus ja kulttuurisuus; toteaa, että kulttuuriteollisuuden tuotteita suojataan yleensä tekijänoikeuksilla,

E.

katsoo kuitenkin, että koko kulttuuri- ja luovalle teollisuudelle, mikroyritykset, pk-yritykset ja yksittäiset taiteilijat mukaan lukien, on annettava enemmän tunnustusta ja tukea ja niille on turvattava oikeudellinen erityisasema, jotta ne voivat osaltaan täysipainoisesti edistää Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista,

F.

toteaa, että kulttuuriteollisuus tuottaa ja levittää suuren määrän tietopitoista ja kansalaisia sivistävää ja viihdyttävää sisältöä, joka perustuu enenevässä määrin uuteen tekniikkaan ja uusiin digitaalisiin ja audiovisuaalisiin esitystapoihin, ja että jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin on tässä yhteydessä toimittava promoottoreina ja sääntelijöinä; niiden on myös asianmukaisesta ja tehokkaasta tekijän- ja lähioikeuksien suojasta huolehtimalla varmistettava, että omaperäisen sisällön luojat saavat oikeudenmukaisen ja riittävän taloudellisen korvauksen työstään, koska näin varmistetaan samalla Euroopan kulttuuriteollisuuden kestävyys,

G.

toteaa, että tämän päivän tietoyhteiskunnassa ja digitaaliajassa syntyy uusia tuotanto-, levitys- ja kulutusmuotoja ja ne vuorostaan synnyttävät uusia kulttuurituotteita ja -palveluita, joita on suojeltava laittomalta kopioinnilta; huomauttaa yleisemmin, että on luotava yrittäjyys- ja talousmalleja, joilla varmistetaan kulttuurisisällön omaavien tuotteiden saatavuus, yleistyminen ja monimuotoisuus, samalla kun säilytetään niiden erityisluonne tavallisiin kauppatavaroihin verrattuna, ja taataan kaikentyyppisille oikeudenhaltijoille asianmukainen korvaus tekijänoikeuksin suojatun kulttuurisisällön käytöstä,

H.

toteaa, että kulttuurituotteilla ja palveluilla on ominaispiirteitä, jotka erottavat ne muista tuotteista ja palveluista ja jotka on otettava huomioon Euroopan unionin toimintalinjoja laadittaessa ja täytäntöön pantaessa,

I.

pitää tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien asianmukaista ja tehokasta suojaa luovan työn tekijöiden kannalta keskeisen tärkeänä välineenä, jotta he saavat oikeudenmukaisen korvauksen luomistyöstään ja työnsä tulosten kaupallisesta hyödyntämisestä, ja pitää siksi mainittua suojaa välttämättömänä kulttuuriteollisuuden henkiinjäämisen kannalta,

J.

ottaa huomioon kulttuuriteollisuuden ja luovan yhteisön panoksen kulttuurien monimuotoisuuden edistämisessä, kuluttajien valintamahdollisuuksien varmistamisessa, yrittäjyyden monimuotoisuuden lisäämisessä, kulttuurin saatavuuden demokratisoinnissa, Euroopan identiteetin ja integraation vahvistamisessa sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisessä,

K.

katsoo, että kulttuuriteollisuus edistää suuresti paikallista ja alueellista kehitystä ja koheesiota, koska se houkuttaa investoimaan matkailuun, luo uusia, luonteeltaan ”paikallisia” tavara- ja palveluluokkia sekä uusia työpaikkoja ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia ja näin ehkäisevät kaukaisten tai epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden syrjäytymistä,

L.

ottaa huomioon, että tekijät ovat myös kulttuuriteollisuuden toiminnan perusta ja että sen vuoksi heille olisi tarjottava luomispotentiaalin kehittämisen mahdollistava taloudellinen, oikeudellinen ja sosiaalinen toimintaympäristö,

M.

korostaa, että kulttuuri on kytkettävä tiiviisti yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen kulttuurialan tuotanto- ja luomiskapasiteetin vahvistamiseksi,

N.

huomauttaa, että kokemus Euroopan kulttuuripääkaupungeista osoittaa konkreettisesti kulttuurialan merkityksen kaupungin taloudellisen ja sosiaalisen elämän kannalta sekä sen asukkaiden henkisen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta,

O.

katsoo, että luovalle sektorille myönnettyä valtiontukea ja muita tukia olisi pidettävä sijoituksina eikä ylellisyytenä ja että niitä olisi arvioitava EU:n kilpailulainsäädännön, Amsterdamin sopimukseen sisällytetyn jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoimintaa koskevan pöytäkirjan, EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan ja kulttuurin monimuotoisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen mukaisesti,

P.

pitää tarpeellisena kannustaa yksityisiä ja julkisia investointeja sekä sponsorointia kulttuurisektorilla,

Q.

pitää keskittymistä kulttuuriteollisuudessa uhkana monimuotoisuudelle ja kulttuurihyödykkeiden tarjonnalle kuluttajille,

R.

toteaa, että luovuus on innovoinnin kehittämisen ehto Euroopassa ja että eurooppalaiset teknologiayritykset hyötyisivät työskentelystä tiiviissä yhteistyössä luovan työn tekijöiden kanssa osaamiskeskittymissä eli klustereissa,

S.

pitää tarpeellisena tukea enemmän pieniä ja mikroyrityksiä, edistää niiden verkostoitumista ja tukea niissä työskenteleviä itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka osallistuvat massiivisesti vaurauden tuottamiseen taloudenalalla, ja katsoo, että luovan työn tekijöitä on autettava kehittämään luovan alan yrittäjäkoulutustaan ja kannustettava toteuttamaan luovuuttaan,

T.

toteaa, että Euroopan luovan sektorin pirstoutuminen, joka voi johtua vain osaksi kielellisistä tai kansalliseen identiteettiin liittyvistä syistä, sekä aidosti eurooppalaisen ulottuvuuden omaavan kulttuuriteollisuuden puuttuminen voivat heikentää Euroopan kulttuurialan roolia maailmassa,

U.

katsoo, että kulttuurinen monimuotoisuus ja ajatusten vapaa liikkuvuus luovat ympäristön, joka edistää uusia ajattelutapoja, identiteettien kirjoa ja sukupuolten tasa-arvoa,

V.

katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja leviää kulttuurin avulla ja että näiden arvojen välittäminen eteenpäin edistää Euroopan yhdentymistä,

W.

katsoo, että kulttuurialalla ei ole vielä läheskään saavutettu sukupuolten todellista tasa-arvoa,

X.

panee merkille, että kulttuurialalla naisia on johtavissa asemissa ensisijaisesti pk-yrityksissä tai naisten itsensä perustamissa yrityksissä,

Y.

ottaa huomioon, että naisten osallistuminen tietoliikenteen, internetin, median ja sähköisen kaupankäynnin aloilla sekä ohjelmistoalalla, jotka ovat kulttuurialan perusta, on erittäin vähäistä (30 prosenttia), ja että ainoastaan 20 prosenttia kyseisten alojen uusista yrityksistä on naisten perustamia;

1.

iloitsee siitä, että neuvosto ja komissio ovat aikeissa tunnustaa kulttuurin ja luovan työn erityisen tärkeän roolin Euroopan kansalaisuuden edistämisessä, kulttuurin tuomisessa lähemmäs kansalaisia ja Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja että näin niiden merkitystä Euroopan yhdentymishankkeessa korostetaan entisestään;

2.

korostaa, että nykyisessä jälkiteollisessa taloudessa unionin kilpailukykyä tehostettava myös kulttuurin ja luovuuden aloilla; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita priorisoimaan toimintalinjoja, joissa keskitytään innovointiin paitsi kaupan alalla, myös kulttuuritoiminnassa ja luovassa taloudessa;

3.

huomauttaa, että kulttuuriteollisuuden alat ovat keskeisiä lisäarvopalvelujen tarjoajia, jotka muodostavat perustan dynaamiselle tietoon perustuvalle taloudelle, ja näin ollen ne olisi tunnustettava tärkeäksi osatekijäksi Euroopan unionin kilpailukyvyn kannalta;

4.

katsoo, että kulttuuriteollisuuden aloihin, jotka ovat huomattavia työpaikkojen luojia Euroopan unionissa, on erityisesti valjastettava luovaa lahjakkuutta; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan uusia, innovatiivisia elinikäisen oppimisen muotoja, joilla edistetään luovaa lahjakkuutta;

5.

kehottaa neuvostoa ja komissiota määrittelemään selvästi, mikä on unionin näkemys kulttuurista, luovuudesta ja innovoinnista, hahmottelemaan jäsennettyjä poliittisia toimia Euroopan luovan teollisuuden kehittämiseksi ja sisällyttämään ne todelliseen eurooppalaiseen kulttuuristrategiaan; pitää tässä asiassa tärkeimpänä prioriteettina kulttuuriteollisuuden ja kulttuurialan yritysten identiteetin määrittelemistä;

6.

kehottaa siksi komissiota huolehtimaan alan tilastotietojen järjestelmällisestä kokoamisesta, jotta Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden käytettävissä olisi yhtenäisiä ja vertailukelpoisia tilastoja kohdennettujen ja käypien toimintalinjojen laatimiseksi luovan ja kulttuurisektorin kehittämistä varten;

7.

kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään yrittäjäopintoja kansallisiin keski- ja korkea-asteen opinto-ohjelmiin erityisesti humanistisilla aloilla sekä taiteen ja kulttuurin aloilla;

8.

pyytää komissiota ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ottamaan Euroopan todellisuuden kulttuuriulottuvuuden, erityisesti kulttuuriteollisuuden ja luovan työn tekijät, aiempaa useammin ja tiiviimmin mukaan Euroopan unionin ulkosuhteisiin, kuten Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja suuriin vuoropuhelufoorumeihin unionin ulkopuolisten alueiden kanssa;

9.

katsoo, että kulttuuriteollisuuden kehitys riippuu suurelta osin mahdollisuuksista sujuvaan rajat ylittävään liikkuvuuteen ja että siitä syystä on tartuttava eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviin ongelmiin ja annettava konkreettisia säännöksiä asiasta, ja toistaa edellä mainitussa päätöslauselmassaan esittämänsä vaatimuksen taiteilijoiden sosiaalisen aseman parantamisesta;

10.

pitää tervetulleena ajatusta luovan sektorin toimijoiden, tuotteiden ja palveluiden liikkuvuuden lisäämisestä ottaen huomioon kulttuurista monimuotoisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen täytäntöönpanon vaikutukset sisämarkkinoihin, ja kehottaa komissiota esittämään parlamentille asiasta vihreän kirjan, jossa tehdään oikeutta sektorin ominaislaadulle eli sille, että sen tuotteet ovat paitsi kulttuuri- myös taloushyödykkeitä;

11.

painottaa tarvetta kehittää yhteiskunta- ja talousmalli, joka tarjoaa asianmukaisen turvaverkon luovan sektorin yrittäjille ja etenkin itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka toimivat kulttuurin ja luovan talouden aloilla, joilla osa-aikatyö on tähän asti ollut yleistä ja työolot epävakaita;

12.

pitää hyvin järjestettyä tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien rajat ylittävää kollektiivista hallinnointia luomispotentiaalin optimaalisen hyödyntämisen kannalta olennaisen tärkeänä samalla kun varmistetaan, että asianmukainen korvaus maksetaan kaikentyyppisille oikeudenhaltijoille;

13.

muistuttaa komissiota edellä mainitusta 13. maaliskuuta 2007 antamastaan päätöslauselmasta ja pyytää soveltamaan sellaista yhteisön lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon digitaaliajan erityispiirteet, Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden säilyminen, panokseltaan vaatimattomat sidosryhmät ja paikalliset valikoimat yhtäläisen kohtelun periaatetta noudattaen;

14.

pyytää komissiota pyrkimään järjestelmällisesti ja mahdollisimman pian EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan täysimittaiseen soveltamiseen, jotta kulttuuri ja kulttuurisektori otettaisiin huomioon yhteisön kaikkien muiden alojen politiikassa sekä etenkin sisämarkkina-, kilpailu-, kauppa-, yritys- ja tutkimus- ja kehityspolitiikassa, sekä ottamaan kulttuurisektorin ominaislaadun paremmin huomioon mainittujen alojen politiikan toteuttamisessa ja ulkopolitiikassa, jotta kansainväliset sopimukset tehtäisiin kulttuurista monimuotoisuutta koskevaa Unescon yleissopimusta noudattaen ja jotta voitaisiin omaksua aloitteellinen rooli ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puhaltamaan eloa kulttuurista monimuotoisuutta koskevaan Unescon yleissopimukseen, jotta siinä vahvistetut perusperiaatteet otetaan täysin huomioon jäsenvaltioiden sisä- ja ulkopolitiikassa;

16.

kehottaa komissiota perustamaan luovaan ja kulttuurisektoriin vaikuttavien toimien ja toimintalinjojen koordinointia parantavan rakenteen ja asettamaan kulttuuria ja luovaa taloutta käsittelevän työryhmän, jotta voitaisiin perehtyä etenkin siihen, miten kulttuuri ja luovuus edistävät Euroopan unionin innovointia, talouskasvua ja yhteiskunnallista kehitystä, ja esittää yhteistyössä parlamentin kanssa konkreettisia toimenpiteitä yhteisön eri politiikan aloilla;

17.

ottaa huomioon teknologian ja markkinoiden nopean kehityksen ja tarpeen varmistaa, että kulttuuriteollisuus hyötyy digitaalisten järjestelmäperustojen kehittämisestä, sekä tätä varten kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen henkistä omaisuutta koskevaa merkittävää kysymystä kulttuurin ja talouden näkökulmasta ja kehottamaan alan toimijoita, erityisesti teleoperaattoreita ja internetpalveluiden tarjoajia, tekemään yhteistyötä ja etsimään suurten ja pienten sidosryhmien kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotta saavutettaisiin tasapaino kulttuuritapahtumien ja -sisältöjen saatavuuden ja tekijänoikeuksien suojaamisen välillä siten, että kyetään takaamaan kaikentyyppisille oikeudenhaltijoille asianmukainen ja todellinen korvaus ja kuluttajille todellista valinnanvaraa sekä ylläpitämään kulttuurin monimuotoisuutta; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että voittoa tavoittelemattomien kuluttajien toteuttaman laittoman digitaalisen kopioinnin kriminalisointi tällaisen toiminnan ehkäisemiseksi ei ole hyvä ratkaisu;

18.

kehottaa komissiota ryhtymään erityisesti koululaisille ja opiskelijoille suunnattuihin ennaltaehkäisy-, koulutus- ja kuluttajavalistustoimiin, joissa kerrotaan henkisen omaisuuden ja yleensä luovan työn arvosta ja kannustetaan kuluttajia kunnioittamaan tekijänoikeuksia;

19.

pyytää komissiota erityisesti tukemaan pyrkimyksiä uusien, digitaaliajan liiketoimintamallien luomiseksi, jotta kuluttajat saavat täyden hyödyn uudesta teknologiasta ja samalla säilytetään taiteen ja kulttuurin luojien legitiimi oikeus korvaukseen työstään;

20.

kehottaa komissiota myöntämään, että internet on mullistanut kulttuurituotteiden ja palveluiden perinteiset käyttötavat ja että on erittäin tärkeää huolehtia verkossa olevien kulttuurisisältöjen ja moninaisten kulttuuri-ilmaisujen esteettömästä saatavuudesta muutenkin kuin vain teollisuuden ja kaupan ehdoin ja taata lisäksi asianmukainen korvaus kaikentyyppisille oikeudenhaltijoille;

21.

pitää tekijänoikeusuudistusta välttämättömänä luovuuden kannustamiseksi ja kulttuuriteosten kehittämiseksi; ehdottaa, että Pariisin sopimusta pidetään puitteina luovan työn tekijöiden ja kuluttajien etujen oikeudenmukaisen tasapainottamisen yhteydessä;

22.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaiken tarvittavan teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen ja suojaamisen edistämiseksi;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että internet on laaja foorumi kulttuuriselle ilmaisulle, tiedonsaannille ja demokraattiselle osallistumiselle eurooppalaiseen luovuuteen, ja se saattaa tietoyhteiskunnan välityksellä sukupolvet yhteen; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita välttämään internetiin pääsyn keskeyttämisen kaltaisia toimia, jotka ovat ristiriidassa kansalais- ja ihmisoikeuksien sekä oikeasuhtaisuutta, tehokkuutta ja varoittavuutta koskevien periaatteiden kanssa;

24.

kehottaa laittoman kopioinnin torjunnan osalta komissiota velvoittamaan kaikki toimijat, kuluttajat mukaan lukien, toimimaan vastuullisesti ja ottamaan käyttöön asiaa koskevia valistus- ja koulutuskampanjoita;

25.

pitää ehdottoman tarpeellisena turvata luovalle ja kulttuuriteollisuudelle asianmukainen rahoitus ja pyytääkin neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään välttämättömiin toimiin sekä suosittamaan julkisen sektorin tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä rahoitusmuotoja ja rahoitusvakuusjärjestelyitä ja edistämään sääntely- ja verotusjärjestelmää, joka suosii kulttuuriteollisuutta ja luovia yhteisöjä, sekä erityisesti soveltamaan kaikkiin kulttuurituotteisiin, reaaliaikaisesti tarjottavat teokset mukaan lukien, verohuojennuksia ja alennettua arvonlisäverokantaa;

26.

korostaa ilmaisten tietoinfrastruktuurien, kuten internetin, merkitystä Euroopan luovalle sektorille, sillä ne perustuvat avoimen osallistumisen malleihin ja avoimiin standardeihin, ja pyytää komissiota esittämään toimintasuunnitelman avoimempia ja yhteentoimivia tietoinfrastruktuureja varten;

27.

toteaa, että rakennerahastoissa, pk-yrityksille suunnatuissa ohjelmissa ja seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007–2013) olisi asetettava luovan ja kulttuuriteollisuuden, pk-yritykset ja alan yksittäiset artistit mukaan lukien, kehittäminen ja riittävä rahoitus erityisasemaan, ja toistaa pyyntönsä komissiolle, että se toteuttaisi tutkimuksen rakennerahastojen sekä seitsemännen puiteohjelman rahoituksen vaikutuksista kulttuuri- ja koulutusalalla;

28.

toteaa jälleen, että Euroopan investointipankin i2i-tavoitteet (Innovation 2010 Initiative) ovat merkittäviä, ja pyytää niiden asettamista etusijalle; rohkaisee komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uusia tapoja tarjota rahoitusapua pk-yritysten käynnistämiseen ja kasvattamiseen kulttuurialalla ja luovalla sektorilla (esimerkiksi seitsemännen puiteohjelman avulla); kehottaa käyttämään rakennerahastoja perinteisten taide- ja perinnesektorin sekä kulttuuri- ja innovaatioteollisuuden hyväksi; pyytää komissiota seuraamaan näitä toimia ja auttamaan parhaiden käytänteiden levittämisessä;

29.

kehottaa komissiota edistämään kulttuuriteollisuuden saatavuutta kolmansien maiden, kuten Kiinan, Intian ja Latinalaisen Amerikan maiden, teknisen tuen ohjelmien yhteydessä;

30.

pyytää komissiota kannustamaan ja tukemaan kulttuuriteollisuuden sektorin ja tietotekniikan ja viestinnän sektorien kumppanuuksia luovuuden ja innovoinnin yhteisvaikutusten aikaansaamiseksi osana Lissabonin strategiaa;

31.

pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa MEDIA-ohjelman kaltainen ohjelma, viemään loppuun Euroopan digitaalista kirjastoa koskevan aloitteen toteuttamismenettelyt, kannustamaan ja tukemaan musiikki-, teatteri- ja julkaisualaa teosten kansainvälisen jakelun helpottamiseksi sekä ottamaan valmistelevana toimena Kulttuuri-ohjelmassa käyttöön järjestelyn, jonka ansiosta muut kuin audiovisuaaliset kulttuuriteollisuuden alat voivat saada yhteisön rahoitusta paitsi kirjallisuuden (esimerkiksi yhteiset näyttelypöydät kirjamessuilla), myös musiikin ja ammattikoulutuksen edistämiseen;

32.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kasvattamaan käännöstoimintaan myönnettyjä avustuksia, sillä Euroopan kulttuuriohjelmille osoitetut määrärahat eivät riitä ohjelmien tavoitteiden toteuttamiseen;

33.

pitää tarpeellisena kannustaa luovaa ja kulttuurisektoria parantamalla pätevyys-, oppimis- ja koulutusjärjestelmiä sekä etenkin tarjoamalla joka tason opiskelijoille koulutusta kulttuuri- ja taideaineiden opetuksessa, jotta he saisivat työelämään valmentavan koulutuksen, tehostamalla alan yritysten ja oppilaitosten synergiaa sekä rohkaisemalla niiden jäsenvaltioiden koulujen ja laitosten lähentymistä, jotka jo toimivat näin; katsoo, että taidealan tutkintojen vastavuoroisessa tunnustamisessa on myös edistyttävä;

34.

korostaa tiettyjen kulttuuri- ja käsityöalan sekä luovan sektorin ammattien ja osaamisen erityislaatua, ja katsoo, että niiden säilyminen on varmistettava asianmukaisin osaamisensiirtojärjestelyin;

35.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan aiheellisia toimia perinteisen osaamisen arvon nostamiseksi, jotta asianomaisten alojen ammattilaisia kannustettaisiin liikkuvuuteen ja heidän työllistymistään Euroopan unionissa helpotettaisiin;

36.

kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota naisten palkkatasoon kulttuurialalla pyrkien siihen, että palkkajärjestelmät eivät johda sukupuolisidonnaiseen palkkasyrjintään;

37.

korostaa merkittävää roolia, joka kulttuurialalla on sukupuolistereotypioiden torjunnassa, sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja ajattelutapojen muuttamisessa; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ja tukemaan kaikkia aloitteita, joita kulttuurialalla tehdään tässä tarkoituksessa;

38.

kehottaa jäsenvaltioita ja niiden paikallisyhteisöjä tehostamaan luovan teollisuuden ja rahoittajien välistä tiedonkulkua kehittämällä pienyrityksille, yrittäjille sekä luovalla tai kulttuurialalla työskenteleville yrityshallinnon konsulttipalveluita, rahoitusneuvontaa, tiedotusta ja koulutusta;

39.

pitää direktiivin 2007/65/EY säännöksiä erittäin tärkeinä sekä pyytää jäsenvaltioita saattamaan sen viivytyksettä osaksi kansallista lainsäädäntöään; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille tietoja direktiivin täytäntöönpanosta;

40.

korostaa laajalle ulottuvan nopean laajakaistan ja uusien langattomien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten kulttuuripalvelujen ja sisällön kehittämisessä ja levittämisessä kaikkien 27 jäsenvaltion maaseutu- ja kaupunkialueilla; pyytää lisäksi jäsenvaltioita antamaan etusijan laajakaistaverkon kehittämiselle maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, jotta digitaaliajan kahtiajako voidaan voittaa; huomauttaa, että teknologinen kehitys mahdollistaa kuluttajille kulttuurisisällön nopeamman saatavuuden;

41.

palauttaa komission ja jäsenvaltioiden mieleen niiden tähänastisen kannan audiovisuaalisiin palveluihin kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa ja pyytää, etteivät ne esittäisi tulevissa WTO- tai GATS-neuvotteluissa audiovisuaalisia palveluita koskevia liberalisointiehdotuksia eivätkä vaatisi poikkeuksia suosituimmuuskohtelun soveltamisesta;

42.

pitää myönteisenä vuonna 2007 perustettua Euroopan elokuvapalkintoa (Prix LUX), koska sillä voidaan vahvistaa kulttuuripolitiikkaa, edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, ylläpitää kulttuuriperinteitä ja tukea kulttuurivaihtoa; kehottaa ottamaan palkinnon yhteydessä erityisesti huomioon naisten osallistumisen ja luovuuden tunnustuksena heidän osuudelleen eurooppalaisen elokuvataiteen kehittämisessä ja edistämisessä;

43.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Unescolle ja Euroopan neuvostolle.