3.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/119

1.1

ETSK antaa täyden tukensa kaikille toimille, joilla tuetaan luovuutta ja edistetään innovaatiota Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa, ja suhtautuu myönteisesti aloitteeseen omistaa eurooppalainen teemavuosi luovuuden tukemiselle ja edistämiselle elinikäisen oppimisen avulla, sillä luovuus on innovoinnin liikkeelle paneva voima. ETSK on useaan otteeseen korostanut innovaation tukemisen merkitystä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiselle (1). Vaikka komitea hyväksyy puitteet, joihin Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuosi liittyy, sen mielestä ehdotettu päätös, josta siltä on pyydetty lausuntoa, ei ole kuitenkaan paras mahdollinen väline esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitean näkemys perustuu käsillä olevassa lausunnossa esitettäviin huomioihin.

1.2

Aiemmat teemavuodet on organisoitu pitkällä aikavälillä siten, että ehdotukset on esitetty jopa kaksi vuotta ennen teemavuoden alkamista. Tällä kertaa teemavuoden alkamiseen jää aikaa vain seitsemän kuukautta siitä, kun komissio on hyväksynyt ehdotuksen. Siinä ajassa Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi hyväksyä päätös ja Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulisi organisoida ja koordinoida haluttu toiminta. ETSK pitää prosessia hätäisenä ja katsoo, että hätäisyys voi vaarantaa Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden onnistumisen. Teemavuosi ansaitsee sillä olevaa ja sille kuuluvaa tärkeyttä vastaavan valmistelutyön.

1.3

Ehdotetussa päätöksessä käsitellään hyvin suurpiirteisesti kahta seikkaa, joita ETSK pitää erittäin tärkeinä ja jotka tulisi selittää ja täsmentää ehdotuksessa nykyistä paremmin. Kyseiset kaksi seikkaa ovat teemavuoden rahoitus sekä maininta muiden kuin elinikäiseen oppimiseen liittyvien Euroopan unionin ohjelmien ja politiikkojen tuesta tai osallistumisesta.

1.3.1

Komitea hyväksyy Euroopan komission esityksen siitä, että teemavuodelle ei ole tarvetta osoittaa erillisiä budjettimäärärahoja, ja kannattaa elinikäisen oppimisen ohjelman määrärahojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä tähän tarkoitukseen, sillä kyseiseen ohjelmaan sisältyy innovaation edistämistä koskevia erityistavoitteita. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole minkäänlaista mainintaa teemavuodelle varatusta rahamäärästä. Siinä todetaan ainoastaan, että rahoituslähteenä ovat edellä mainitun elinikäisen oppimisen ohjelman budjettimäärärahat ja että rahoitukseen osallistuu myös muita ohjelmia, kuitenkaan täsmentämättä, mitkä tai minkälaiset ohjelmat ovat kyseessä. Kun otetaan huomioon päätösehdotuksen sisältö, komitea pitää tarpeellisena jonkinlaisen määrällisen arvion esittämistä toimien aiheuttamista kustannuksista. ETSK:n mielestä olisi asianmukaista, että ehdotukseen sisällytettäisiin kustannusarvio.

1.3.2

Muista ohjelmista ja politiikoista annettavan rahoitusavun osalta ehdotus on vieläkin epämääräisempi. Ehdotuksen tekstin perusteella voidaan ymmärtää, että koska innovaation edistäminen kuuluu erityistavoitteena myös muihin ohjelmiin, kuten yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan sekä tieto- ja viestintätekniikan tukiohjelmaan, jotka molemmat sisältyvät kilpailun ja innovoinnin puiteohjelmaan, teemavuoden toimia voitaisiin osarahoittaa kyseisenlaisista ohjelmista. ETSK katsoo, että ehdotuksessa tulisi täsmentää, mistä ohjelmista teemavuotta osarahoitetaan, minkä suuruisella summalla ja miten toimet koordinoidaan rahoitukseen osallistuvien, Euroopan komission eri pääosastojen hallinnoimien eri ohjelmien välillä.

1.4

Edellä esitetyt seikat kuuluvat tiivistäen tärkeimpiin tässä lausunnossa esitettäviin huomautuksiin. ETSK ehdottaa niiden pohjalta, että Euroopan komissio tarkastelee ehdotusta uudelleen ja harkitsee komitean huomautuksia. ETSK ehdottaa niin ikään Euroopan parlamentille ja neuvostolle, että ne ottavat huomioon komitean huomautukset ja muuttavat päätöstekstiä niiden mukaisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat ehdotuksessa erityisen epätäsmällisiä.

2.1

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että tarvitaan Euroopan tason kehystä, jossa määritellään elinikäisellä oppimisella saavutettavat uudet perustaidot, ja korosti ihmisten olevan Euroopan tärkein voimavara. Tämän lisäksi päätelmissä korostettiin, että Euroopan koulutusjärjestelmiä on mukautettava osaamisyhteiskunnan tarpeisiin ja myös korkeamman työllisyystason ja laadukkaamman työn tarjoamiseksi.

2.2

Kyseiset elinikäisen oppimisen perus- ja avaintaidot yksilöitiin ja julistettiin 18. päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (2) ja niitä voidaan pitää keskeisen tärkeinä innovoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn avaintekijöinä osaamisyhteiskunnassa. ETSK antoi kyseisestä suosituksesta aikanaan lausunnon (3).

2.3

Brysselissä 8.–9. maaliskuuta 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi päätelmissään jäsenvaltioita ja Euroopan unionin toimielimiä jatkamaan pyrkimyksiä luoda paremmat edellytykset innovoinnille sekä tutkimus- ja kehitysinvestointien lisäämiselle. Neuvosto myöntääkin innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen lisäämiselle omistetussa jaksossa, että jäsenvaltiot ovat päättäneet parantaa innovoinnin toimintaedellytyksiä, joihin kuuluvat mm. kilpailukykyiset markkinat, sekä ohjata lisää varoja tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimiin. Eurooppa-neuvosto pyytää sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita viemään eteenpäin innovaatiopolitiikkaa koskevan strategian toteuttamista, sillä koulutus on välttämätön edellytys hyvin toimivalle ”osaamiskolmiolle” (koulutus, tutkimus ja innovointi).

2.4

Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuosi on hyvä tapa antaa panos pohdintoihin Eurooppaa kohtaavista haasteista, sillä sen avulla voidaan lisätä väestön tietoisuutta luovuuden ja innovointikyvyn merkityksestä yksilönkehitykselle ja yhteisen hyvinvoinnin lisäämiselle.

3.1

Ehdotetussa päätöksessä julistetaan vuosi 2009 Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodeksi ja asetetaan yleistavoitteeksi jäsenvaltioiden toimien tukeminen. Tarkoituksena on edistää elinikäisen oppimisen avulla luovuutta, joka on innovoinnin liikkeelle paneva voima ja keskeinen tekijä yhteiskunnan jäsenien henkilökohtaisten ja ammatillisten sekä yrittäjyyteen liittyvien ja yhteiskunnallisten taitojen kehittämisessä. Tämän yleistavoitteen ohella mainitaan kolmetoista tekijää, joiden katsotaan osaltaan voivan edistää luovuutta ja innovointikykyä.

3.2

Mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettaviin mahdollisiin toimiin kuuluvat muun muassa kokoukset ja hankkeet, joilla lisätään tietoisuutta luovuuden ja innovointikyvyn merkityksestä, keskeisten viestien edistämiskampanjat, hyvien käytäntöjen esimerkkitapausten yksilöiminen ja tiedon levittäminen niistä sekä valtakunnalliset ja yhteisön laajuiset tutkimukset.

3.3

Teemavuoden jäsenvaltiotason toimien organisoinnista vastaavat ehdotuksen mukaan kansalliset koordinaattorit, ja unionitason toimintaa on määrä koordinoida kansallisten koordinaattoreiden kokouksissa, joiden järjestäjänä on Euroopan komissio.

3.4

Lopuksi ehdotuksessa todetaan, että toimet rahoitetaan elinikäisen oppimisen ohjelmasta, mutta toimia voidaan mahdollisesti tukea myös muista, yritys-, koheesio- ja tutkimuspolitiikkaan sekä tietoyhteiskuntaan liittyvistä ohjelmista.

4.1

Komitea antaa täyden tukensa kaikille toimille, joilla tuetaan luovuutta ja edistetään innovaatiota Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa. ETSK totesi aiheesta ”Innovoinnin vaikutukset teollisuuden muutoksiin ja Euroopan investointipankin rooli” antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa (4), että ”innovoinnin kivijalkana tulee olla ennen kaikkea — koulutuspohja, joka perustuu elinikäisen oppimisen edellytysten tarjoamiseen”. ETSK tukeekin päättäväisesti ja kantaansa johdonmukaisesti noudattaen kaikkien sellaisten välineiden käyttöä, joiden avulla voidaan edistää luovuutta ja innovointikykyä, mutta katsoo kuitenkin tarpeelliseksi tehdä sille esitetystä ehdotuksesta seuraavat huomautukset.

4.2

Komitea suhtautuu myönteisesti aloitteeseen omistaa eurooppalainen teemavuosi luovuuden tukemiselle ja edistämiselle Euroopan kansalaisten keskuudessa elinikäisen oppimisen avulla, sillä luovuus on innovoinnin liikkeelle paneva voima. Komitea on kerta toisensa jälkeen korostanut innovaation tukemisen merkitystä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiselle. Ahon raportissa (5) todettiin tässä yhteydessä, että innovaatiokulttuurin edistäminen on välttämätöntä, jotta voidaan vastata Euroopassa esiintyviin sosiaalisiin ja tuottavuutta koskeviin haasteisiin.

Vaikka komitea hyväksyy puitteet, joihin teemavuosi liittyy, sen mielestä ehdotettu päätös, josta siltä on pyydetty lausuntoa, ei ole kuitenkaan paras mahdollinen väline esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon sekä asiakirjan tausta ja sisältö että päätöksen laadinta- ja hyväksymisprosessi.

4.3

Aloitteen lähtökohdat eivät ole komitean mielestä parhaat mahdolliset tämäntyyppiselle toiminnalle. Intressitahojen kuulemista koskevassa ehdotetun päätöksen perustelujen kolmannessa luvussa mainitaan, että Euroopan parlamentin jäsenten ja jäsenvaltioiden kanssa on jo aiemmin käyty epävirallisia keskusteluja. Näin ollen ehdotusta on valmisteltu ”ylhäältä alaspäin” eli toimielimistä kansalaisiin päin.

ETSK katsoo, että ”alaspäin suuntautuvat” lähestymistavat, joissa yhteiskunta ja sen muodostavat organisaatiot ja yksilöt eivät osallistu teemavuoden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jäävät kansalaisilta huomaamatta todennäköisemmin kuin jos toimiin pyritään saamaan aktiivisesti mukaan ne tahot, joiden myöhempi osallistuminen on lopullisen menestyksen kannalta välttämätöntä.

Komitea muistuttaa tässä yhteydessä huomiosta, jonka se esitti lausunnossaan aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 täytäntöönpanosta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista” (6). Kyseisessä lausunnossa (7) komitea kehottaa yhteisön toimielimiä suosimaan tämäntyyppisten aloitteiden valmistelussa ”alhaalta ylös” -menettelyä. ETSK korostaa näin ollen toistamiseen tarvetta noudattaa eurooppalaisten teemavuosien valmistelussa kyseistä menettelytapaa.

4.4

Kun otetaan huomioon Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden suunniteltu alkamisajankohta, joka on 1. tammikuuta 2009, sekä jäljellä oleva aika, jonka puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi hyväksyä aloite ensimmäisen käsittelyn jälkeen, komitea pitää teemavuoden valmistelu- ja hyväksymisaikataulua kovin hätäisenä. Aiemmissa tapauksissa komitea on hyväksynyt lausuntonsa vuosi ennen teemavuoden alkua (8), mikä osoittaa komission kyenneen suunnitelmalliseen ennakointiin. Tuoreena hyvänä esimerkkinä tästä suunnitelmallisesta ennakoinnista voidaan mainita ETSK:n vuoden 2008 toukokuun täysistunnossaan hyväksymä lausunto (9) aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010) (10).”

Olisi ehkä järkevämpää olla nimeämättä vuotta 2009 kyseiseksi teemavuodeksi ja siirtää aloitetta sen sijaan, että yritetään saada väkisin hätäinen hyväksyntä päätökselle, jonka avulla ei päästä asetettuihin tavoitteisiin, koska toimien suunnittelulle jää liian vähän aikaa.

4.5

Ehdotuksen perustelujen kohdassa 3.2 todetaan, että teemavuodella odotetaan olevan vähintään yhtä suuri vaikutus kuin aikaisemmilla aloitteilla, joita ovat olleet esimerkiksi elinikäisen oppimisen eurooppalainen teemavuosi ja Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuosi. Ehdotukseen ei kuitenkaan sisälly yhtäkään artiklaa tai mainintaa, joka koskisi toteutettujen toimien tulosten jälkiarviointia. Tästä voitaneen päätellä, että vaikutusten arviointi toteutetaan joko empiirisesti tai elinikäisen oppimisen ohjelmaan tai muihin aloitteeseen mahdollisesti liittyviin ohjelmiin sisältyvien välillisten indikaattoreiden avulla.

4.6

Komitea yhtyy komission mielipiteeseen siitä, että elinikäisen oppimisen ohjelmaan samoin kuin muihin jo olemassa oleviin ohjelmiin sisältyvä mahdollisuus asettaa tavoitteita joustavasti joko yhdeksi tai useammaksi vuodeksi antaa riittävästi taloudellista liikkumavaraa, jotta teemavuodelle ei tarvitse osoittaa erillisiä määrärahoja. Innovaation edistäminen kuuluukin erityistavoitteena elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja myös muihin ohjelmiin, kuten yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan sekä tieto- ja viestintätekniikan tukiohjelmaan, jotka puolestaan molemmat sisältyvät kilpailun ja innovoinnin puiteohjelmaan. Vaikka ehdotuksessa ei nimenomaisesti mainita kyseistä puiteohjelmaa, komitea katsoo näin ollen, että aloitteen toteuttaminen on mahdollista jo olemassa olevien ohjelmien ja budjettien pohjalta, kuten ehdotuksen perustelujen osiossa 5 todetaan.

5.1

Ehdotetun päätöksen 2 artiklan mukaan aloitteen erityistavoitteena on nostaa esiin tekijöitä, jotka voivat osaltaan edistää luovuutta ja innovointikykyä. Tekijät on koottu kolmeksitoista laajaksi kohdaksi, jotka puolestaan kattavat lukuisia lähemmin tarkasteltavia näkökohtia.

ETSK katsoo, että kyseisiä tavoitteita ja/tai näkökohtia tulisi jonkin verran täsmentää siten, että toteutettavat toimet keskitetään luovuuteen ja innovaatioon liittyviin tiettyihin keskeisiin näkökohtiin, joiden ympärille toiminta nivotaan. Toiminta on suunnattava kansalaisille ja erityisesti nuorille, ja se tulee kanavoida oppilaitosten ja yhteiskunnallis-taloudellisten sekä yritysalan verkostojen kautta.

5.2

Euroopan luovuuden ja innovoinnin vuodeksi kutsuttavan teemavuoden järjestelyissä tulisi soveltaa innovatiivisia toimia ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotetun päätöksen 3 artiklassa luetellut toimet, jotka kokonaisuutena ovat täysin asiaankuuluvia, ovat samoja toimia, joita tavallisesti toteutetaan minkä tahansa valistus-, edistämis- ja tiedonlevityskampanjan yhteydessä. Komitea katsoo, että etenkin nuorten kannalta olisi erittäin opettavaista käyttää artiklassa tarkasteltujen toimenpiteiden ohella joitakin innovatiivisia toimia ehdotuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Voitaisiin esimerkiksi järjestää ideakilpailu sellaisen välineen löytämiseksi, jonka avulla luovuuden ja innovaatiokyvyn edistämiselle saataisiin jatkuvaa näkyvyyttä koko Euroopassa. Voitaisiin myös ryhtyä jakamaan vuosittain tai joka toinen vuosi eurooppalaista palkintoa, jolla palkittaisiin ja kannustettaisiin nuorten kansalaisten todella innovatiivisia ideoita ja luomiskykyä mitä moninaisimmilla aloilla.

5.3

Sanotun vaikuttamatta teemavuoden rahoittamista elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja kilpailun ja innovoinnin puiteohjelmasta koskeviin, yleishuomioissa esitettyihin kannanottoihin komitea katsoo, että tätä teemavuoden onnistumisen kannalta hyvin tärkeää näkökohtaa tulisi käsitellä ehdotetun päätöksen 6 artiklassa nykyistä tarkemmin.

5.3.1

Päätökseen tulisi sisältyä vähintäänkin kustannusarvio. Siinä voitaisiin esimerkiksi mainita summa, joka teemavuotta osarahoittavista ohjelmista varataan varainhoitovuodelle 2009 ja sitä seuraaville vuosille, tai ilmoittaa, montako prosenttia kustannuksista voidaan enintään rahoittaa kyseisten ohjelmien sopivaksi katsotun budjettivuoden varoista. Kumpi tahansa ratkaisu olisi sopiva, sillä ETSK:n mielestä ei ole asianmukaista, että toiminnan aiheuttamista kustannuksista ei esitetä minkäänlaisia arvioita.

5.3.2

Kyseisessä ehdotuksen 6 artiklassa todetaan, seuraavaa: ”sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tukeen, jota teemavuodelle mahdollisesti myönnetään muiden alojen ohjelmista ja politiikoista; näitä aloja ovat esimerkiksi yritys-, koheesio-, tutkimus- ja tietoyhteiskuntapolitiikka”. ETSK katsoo, että kyseisen artiklan epäselvän sanamuodon vuoksi jää hämäräksi, millä tavalla ja minkä suuruisella rahoituksella Euroopan komission muut kuin koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja muut kuin elinikäisen oppimisen ohjelma osallistuvat teemavuoden toteuttamiseen. ETSK katsoo, että kyseisessä ehdotuksen artiklassa tulisi täsmentää, mistä ohjelmista teemavuotta osarahoitetaan, kuinka suurella summalla ja miten toimet koordinoidaan rahoitukseen osallistuvien, Euroopan komission eri pääosastojen hallinnoimien eri ohjelmien välillä.

5.4

Lopuksi komitea pitää tärkeänä huomauttaa, että sen mielestä ehdotukseen tulisi sisältyä maininta teemavuoden tulosten ja merkityksen arvioinnista. Teemavuoden kattaman ajanjakson lopuksi on tarpeen arvioida toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia, jotta niistä voidaan ottaa oppia muiden eurooppalaisten teemavuosien valmistelussa ja jotta tiedetään, minkälainen merkitys ja menestys ponnistuksilla on ollut.