Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52007AE0093

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi KOM(2006) 390 lopullinen — 2006/0127 COD

    EUVL C 93, 27.4.2007, p. 42–44 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    27.4.2007   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 93/42


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi”

    KOM(2006) 390 lopullinen — 2006/0127 COD

    (2007/C 93/10)

    Neuvosto päätti 20. syyskuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta

    Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus ”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 19. joulukuuta 2006. Esittelijä oli Thomas Janson.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17.–18. tammikuuta 2007 pitämässään 432. täysistunnossa (tammikuun 17. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 150 ääntä puolesta ja 1 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä.

    1.   Tiivistelmä ja päätelmät

    1.1

    Työympäristö kuuluu EU:n toimivaltaan ja se on tärkeä seikka sekä sisämarkkinoilla tapahtuvan kilpailun kestävyyden että sosiaalisen Euroopan kannalta. Yritysten ei pidä voida kilpailla työntekijöiden terveyden ja työympäristön kustannuksella.

    1.2

    Monien työympäristöä koskevien direktiivien mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kertomuksia direktiivien käytännön täytäntöönpanosta. Voimassa olevissa säännöksissä direktiivien käytännön täytäntöönpanoa koskevien kansallisten kertomusten komissiolle toimittamisen aikaväli vaihtelee (neljä tai viisi vuotta). Komission ehdotuksen tarkoituksena on poistaa nämä erot ja järkeistää nykyistä sääntelyjärjestelmää säätämällä yhdestä, kaikki direktiivit kattavasta käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta, joka on annettava viiden vuoden välein.

    1.3

    Komitea pitää komission ehdotusta tervetulleena. Kertomusten laatiminen on vienyt jäsenvaltioiden viranomaisilta paljon aikaa, ja ehdotus merkitsee selvää ajan ja kustannusten säästöä.

    1.4

    Jäsenvaltioiden viranomaiset saavat entistä paremman yleiskuvan, kun määräajat yhtenäistetään ja kaikki kertomukset sisällytetään yhteiseen kertomukseen. Se antaa myös paremman mahdollisuuden raportoida niiden terveysriskien välisistä yhteyksistä, joita direktiiveillä pyritään ehkäisemään. Työsuojeludirektiivien käytännön täytäntöönpanosta säännöllisin väliajoin laadittavien kertomusten tuottaminen on tärkeää, jotta voidaan arvioida hyväksyttyjen toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikutusta työsuojelun laatuun Euroopan unionissa. ETSK katsoo kuitenkin, että komission ehdotukseen tulisi sisällyttää jäsenvaltioille velvoite neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa kaikista kertomuksen luvuista ennen sen lähettämistä komissiolle, sekä velvoite liittää kertomukseen osapuolten näkökannat.

    1.5

    Komission ehdotus auttaa myös lisäämään avoimuutta, mistä on etua kansalaisille ja sidosryhmille. Tällä tavoin EU:ta tuodaan lähemmäs kansalaisia ja vahvistetaan demokratiaa.

    2.   Perustelut

    2.1   Komission tiedonannon pääsisältö

    2.1.1

    Komission ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja järkeistää työsuojelua koskevia yhteisön direktiivien säännöksiä. Niiden mukaan jäsenvaltioiden ja komission on laadittava direktiivien käytännön täytäntöönpanoa koskevia kertomuksia.

    2.1.2

    Useimpien työympäristöä koskevien direktiivien mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kertomuksia direktiivien käytännön täytäntöönpanosta. Voimassa olevissa säännöksissä käytännön täytäntöönpanoa koskevien kansallisten kertomusten komissiolle toimittamisen aikaväli vaihtelee (neljä tai viisi vuotta). Komission ehdotuksella eroavuudet poistetaan ja nykyistä sääntelyjärjestelmää järkeistetään niin, että viiden vuoden välein esitetään yksi kertomus, joka kattaa kaikkien direktiivien käytännön täytäntöönpanon. Kertomus sisältää yleisosan, jossa esitellään yleiset periaatteet ja kaikkiin direktiiveihin sovellettavat yhteiset näkökohdat, sekä erityisosat, joissa käsitellään kullekin direktiiville ominaisia piirteitä. Ensimmäinen kertomus kattaa vuodet 2007–2012.

    2.1.3

    Kesäkuun 12. päivänä 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/391/ETY (1) sekä sen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä (2) säädetään toimenpiteistä työntekijöiden työsuojelun parantamiseksi. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on laadittava sen käytännön toteutuksesta kertomus. Se toimii puolestaan pohjana komission kertomukselle. Kertomuksista säädetään myös kolmessa muussa direktiivissä (3).

    2.1.4

    Komission ehdotuksen mukaan myös kolme muuta alan direktiiviä, joissa ei säädetä käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten laadinnasta, sisällytettäisiin kertomusvelvoitteen piiriin. Nämä kolme direktiiviä ovat työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, 19. päivänä syyskuuta 1983 annettu neuvoston direktiivi 83/477/ETY (4), työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi), 18. päivänä syyskuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY (5) sekä työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 29. päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY (6).

    2.2   Yleistä

    2.2.1

    Työympäristö kuuluu EU:n toimivaltaan ja se on tärkeä seikka sekä sisämarkkinoilla tapahtuvan kilpailun kestävyyden että sosiaalisen Euroopan kannalta. Yritysten ei pidä voida kilpailla työntekijöiden terveyden ja työympäristön kustannuksella.

    2.2.2

    Komitea pitää komission ehdotusta tervetulleena. Ehdotus säästää jäsenvaltioissa selvästi sekä aikaa että kustannuksia. Kertomusten laatiminen on vienyt paljon aikaa jäsenvaltioiden viranomaisilta. Nykytilanteessa arviointia suoritetaan lähes koko ajan, koska eri direktiiveissä säädetään erilaisista määräajoista. Tästä aiheutuu kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia.

    2.2.3

    Vastaisuudessa jäsenvaltioiden viranomaiset saavat entistä paremman yleiskuvan sen ansiosta, että määräajat yhtenäistetään ja kaikki kertomukset sisällytetään yhteiseen kertomukseen. Se parantaa myös mahdollisuuksia raportoida niiden terveysriskien välisistä yhteyksistä, joita direktiiveillä pyritään ehkäisemään. Erilaiset työympäristöön liittyvät ongelmat ovat usein yhteydessä toisiinsa, ja yhtenäinen raportointi voi antaa paremman kuvan direktiivien yleisvaikutuksista. Työsuojeludirektiivien käytännön täytäntöönpanosta säännöllisin väliajoin laadittavat kertomukset ovat tärkeitä, jotta toimenpiteistä voidaan luoda yleiskuva ja arvioida niiden vaikutusta työsuojelun laatuun Euroopan unionissa.

    2.2.4

    ETSK katsoo kuitenkin, että komission ehdotukseen tulisi sisällyttää jäsenvaltioille velvoite neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa kaikista kertomuksen luvuista ennen sen lähettämistä komissiolle, sekä velvoite liittää kertomukseen osapuolten näkökannat.

    2.2.5

    Komission ehdotus auttaa myös lisäämään avoimuutta, mistä on etua kansalaisille ja sidosryhmille. Tällä tavoin EU tulee lähemmäs kansalaisia ja demokratia vahvistuu.

    Bryssel 17. tammikuuta 2007.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

    puheenjohtaja

    Dimitris DIMITRIADIS


    (1)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

    (2)  Työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/654/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 1), työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/655/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13), työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/656/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18), terveyttä ja turvallisuutta varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista sellaisessa käsin tapahtuvassa taakkojen käsittelyssä, johon liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/269/ETY (EYVL L 156, 21.6.1990, s. 9), turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/270/ETY (EYVL L 156, 21.6.1990, s. 14), turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/57/ETY (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 6), työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/58/ETY (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23), toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ETY (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1), vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/91/ETY (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9), vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/104/ETY (EYVL L 404, 31.12.1992, s. 10), turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kalastusaluksilla tehtävässä työssä 23 päivänä marraskuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/103/EY (EYVL L 307, 13.12.1993, s. 1), työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/24/EY (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11), vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 16 päivänä joulukuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 99/92/EY (EYVL L 23, 28.1.2000, s. 57), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY (EYVL L 177, 6.7.2002, s. 13), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille 6 päivänä helmikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY (EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY (EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1) sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille 5 päivänä huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/EY (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 38). Seuraavissa kolmessa alan direktiiveissä ei säädetä käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten laadinnasta: työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä 19 päivänä syyskuuta 1983 annettu neuvoston direktiivi 83/477/ETY, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 18 päivänä syyskuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY sekä työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY.

    (3)  Määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä 25 päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/383/ETY (EYVL L 206, 29.7.1991, s. 19), terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi 31 päivänä maaliskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/29/ETY (EYVL L 113, 30.4.1992, s. 19) sekä nuorten työntekijöiden suojelusta 22 päivänä kesäkuuta 1994 annettu neuvoston direktiivi 94/33/EY (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12).

    (4)  EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25.

    (5)  EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21.

    (6)  EUVL L 229, 29.6.2004, s. 23.


    Top