22.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/34

1.1

on tyytyväinen uuteen puitestrategiaan, joka vaikuttaa myönteisesti kielellisen monimuotoisuuden edistämiseen ja täydentää komission muita aloitteita tiedonkulun edistämiseksi Euroopan komission ja unionin kansalaisten välillä.

1.2

kannattaa komission kolmea päätavoitetta: 1) vauhditetaan kieltenoppimista ja edistetään kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnassa, 2) edistetään tervettä monikulttuurista taloutta ja 3) asetetaan kansalaisten saataville EU:n lainsäädäntö, menettelyt ja tiedot heidän omilla kielillään.

1.3

katsoo kuitenkin, että käytettävissä olevat resurssit ovat näin merkittäviä tavoitteita ajatellen riittämättömät.

1.4

myöntää, että päävastuu monikielisyyden edistämisestä edelleen on jäsenvaltioilla ja niiden paikallis- ja alueviranomaisilla, mutta pitää komission selkeää tukea välttämättömänä, jotta voidaan vahvistaa tietoisuutta ja parantaa eri tasoilla toteuttavien toimien yhdenmukaisuutta koko EU:ssa.

1.5

painottaa paikallis- ja alueviranomaisten merkittävää roolia monikielisyyspolitiikan edistämisessä ja toteuttamisessa ja katsoo, että kyseinen rooli olisi tuotava tiedonannossa nykyistä selkeämmin esiin.

1.6

esittää, että kielten oppimista ja kulttuurivaihtoa koskevien ystävyyskaupunkialoitteiden rooliin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota, ja katsoo, että kyseisenlainen ihmisten suora osallistuminen paikallis- ja aluetasolla voi kaventaa etäisyyttä EU:n ja sen kansalaisten välillä.

1.7

katsoo myös, että asetuksen 1/1958 viimeisin muutos, jonka mukaan iirin kieli saa virallisen kielen ja työkielen aseman Euroopan unionin toimielimissä 1. tammikuuta 2007 alkaen, sekä neuvoston 13. kesäkuuta 2005 esittämät päätelmät, joiden pohjalta EU:n toimielinten ja elinten sekä jäsenvaltioiden välillä voidaan sopia hallinnollisista järjestelyistä, jotka mahdollistavat sellaisten muiden kielten virallisen käytön, joilla on virallinen asema koko jäsenvaltion alueella tai osassa sitä tai joiden käyttö kansallisena kielenä on lainsäädännön nojalla sallittu, ovat myös merkittäviä askeleita tuotaessa EU:ta lähemmäksi laajaa joukkoa sen kansalaisia.

1.8

toteaa, että alakohtaisilla ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Sokrates, Nuorten Eurooppa ja Leonardo da Vinci sekä elinikäistä oppimista koskeva integroitu ohjelma, on suuri merkitys edistettäessä kieltenoppimista Euroopan unionissa.Ne tarjoavat hyviä esimerkkejä toimista, joilla edistetään monikielisen yhteiskunnan syntymistä; tähän liittyen AK toistaa näkemyksensä, jonka mukaan komissio voi tehostaa toimiaan tällä aihealueella.

1.9

Tältä osin komitea on tyytyväinen siihen, että elinikäistä oppimista koskevaa integroitua ohjelmaa käsittelevässä äskettäisessä ehdotuksessaan Euroopan komissio ei ole erotellut Euroopan eri kieliä niin, että osallistuminen kyseiseen ohjelmaan rajattaisiin koskemaan — kuten nykyään on asian laita — yksinomaan unionin toimielimissä käytettäviä virallisia kieliä ja työkieliä.

1.10

katsoo, että maahanmuuttajien saataville on asetettava runsaasti mahdollisuuksia, jotta heitä rohkaistaisiin säilyttämään äidinkielensä ja opiskelemaan vastaanottajamaan kieltä tai kieliä. Komitea katsoo, että maahanmuuttajaryhmien Euroopan unioniin tuomaan rikkaaseen kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja että kyseisten kielten opettaminen on vähimmäisvaatimus. Komitea korostaa myös, että tulkeille annettavaa erikoiskoulutusta on lisättävä, mikä on yksi keino edistää edelleen kanssakäymistä maahanmuuttajien ja vastaanottajamaan yhteisöjen välillä.

1.11

on samaa mieltä siitä, että vieraiden kielten opettamista koskevissa opinto-ohjelmissa ja koulutuksen rakenteissa tulisi ottaa huomioon oppilaisiin ja opiskelijoihin kohdistuvat muuttuvat vaatimukset. Siksi se odottaa komissiolta suosituksia siitä, kuinka kieltenopettajien koulutusta ja kieltenopetuksen teknisiä välineitä ajanmukaistettaisiin.

1.12

kannattaa eurooppalaisen yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurienvälisyyttä koskevan akateemisen alan kehittämistä ja suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan kielellistä monimuotoisuutta koskevaa tutkimusta voitaisiin täydentää verkottamalla oppituolit menestyksekkään Jean Monnet -toimen linjausten mukaisesti.

1.13

on tietoinen varhaisen kielenoppimisen eduista edellyttäen, että opettajat ovat saaneet erityiskoulutuksen, ja on näin ollen tyytyväinen lähiaikoina julkaistavaan varhaisen kielenoppimisen parhaita käytänteitä koskevaan komission tutkimukseen, johon komitean mielestä tulisi sisältyä alueellinen näkökulma. Komitea toivoo, että tutkimuksessa otetaan huomioon aiheesta alueilla monien vuosien aikana saadut kokemukset.

1.14

tähdentää, että korkea-asteen oppilaitoksia voitaisiin kannustaa omaksumaan aiempaa aktiivisempi rooli monikielisyyden edistämisessä opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa. Lisäksi komitea pitäisi tervetulleena kaikkien tutkintoa suorittavien kieltenoppimisen edistämiseksi toimivan eurooppalaisen ENLU-verkon (The European Network for the promotion of Languages Among All Undergraduates) kaltaisten hankkeiden lisäämistä.

1.15

on yhtä mieltä siitä, että korkeakoulut voisivat myös ottaa entistä aktiivisemman roolin, kun on kyse monikulttuurisuuden edistämisestä paikallisväestön piirissä luomalla yhteyksiä paikallis- ja alueviranomaisiin sekä paikallisiin yrityksiin.

1.16

on samaa mieltä siitä, että ei-englanninkielisissä maissa havaittavissa olevalla suuntauksella opettaa englannin kielellä kansallisten tai alueellisten kielten sijasta saattaa olla odottamattomia seurauksia kyseisten maiden omien kielten elinvoimaisuudelle. Komitea tähdentää, että asiaan on puututtava kiireellisesti, ja kannattaa ehdotusta tutkia ilmiötä seikkaperäisemmin.

1.17

kannattaa ajatusta kannustaa jäsenmaita laatimaan kansallisia suunnitelmia monikielisyyttä edistävien toimien muotoilemiseksi, yhdenmukaistamiseksi ja suuntaamiseksi. Komitea katsoo, että suunnitelmissa olisi asetettava selkeät tavoitteet kieltenopetukselle kaikissa koulutusvaiheissa. Samalla olisi jatkuvasti panostettava tietoisuuden lisäämiseen kielellisen monimuotoisuuden kulttuurisesta merkityksestä. Paikallis- ja alueviranomaiset tulisi ottaa mukaan kansallisten suunnitelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.

1.18

katsoo, että vähemmistökielten (vähemmän käytettyjen kielten) ja alueellisten kielten suojelu ja edistäminen vahvistavat alueellista identiteettiä. Komitea myöntää, että kyseisiä kieliä tuetaan jo nykyään, mutta katsoo, että koska ne ovat vähemmistökieliä ja näin ollen muita kieliä haavoittuvammassa asemassa, erityistä huomiota on kiinnitettävä uusiin keinoihin, joilla kyseisten kielten tulevaisuus voidaan turvata.

1.19

kannattaa sitä, että Euroopan komissio sisällyttää ’viestinnän vierailla kielillä’ avaintaitoihin, joita kaikki unionin kansalaiset tarvitsevat elämänsä aikana, ja kannustaa komissiota laatimaan tarvittavat tekstit asian toteuttamiseksi yhteiskunnassa.

1.20

katsoo, että kielitaidon kehittäminen edistää eurooppalaisten yritysten valmiuksia käydä kauppaa, ja pitää tervetulleena vuonna 2006 julkaistavaa tutkimusta puutteellisen kielitaidon vaikutuksista Euroopan talouteen. Komitea katsoo kuitenkin, että tutkimuksessa olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota kielitaidon alueellisiin eroihin ja että suositukset olisi tuotava laajasti saataville. Komitea kannattaa myös kielitaitotodistusjärjestelmiä koskevan luettelon julkaisemista Internetissä vuoden 2006 aikana.

1.21

katsoo, että monikielisyyden ja ammattikoulutuksen menettelyjen yhdistämistä on tutkittava tarkkaan, jotta voidaan lisätä työntekijöiden liikkumista valtiosta toiseen yhteisön työllisyyspolitiikan toimintavälineenä.

1.22

toteaa, että EU:n englanninkielisissä maissa kielten opiskelijoiden lukumäärä on vähentynyt. Yhtenä syynä vähentymiseen on englantia äidinkielenään puhuvien kansalaisten käsitys siitä, että muiden kielten osaaminen ei juurikaan kannata eikä hyödytä ammatillisesti työmarkkinoilla: opiskelijat eivät näin ollen aina pidä nykykielten osaamista korkea-asteen koulutukseen tai ammattiin pääsyn kannalta olennaisena taitona. Vaikka komissio tarkasteleekin tapoja, joilla se luo monikielisen talouden, komitea toistaa käsityksensä, jonka mukaan toimintaa on tehostettava tietoisuuden lisäämiseksi kieltenoppimisen taloudellisista hyödyistä.

1.23

korostaa, että on tärkeää saada ja käyttää tietoa eri kielillä, ja on siksi tyytyväinen siihen, että luodaan yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, joka voi tarjota kielellisesti ja kulttuurisesti monipuolista sisältöä sekä digitaalipalveluja.

1.24

katsoo, että elokuvien ja televisio-ohjelmien tekstittäminen antaa mahdollisuuden edistää kieltenoppimista ja kannattaa lisätutkimuksia sen laajemman käytön edellytyksistä.

1.25

katsoo, että korkea-asteen koulutusohjelmia ja muita koulutusohjelmia on jatkuvasti ajantasaistettava, ja pitää siksi kannatettavana, että vuonna 2006 järjestetään konferenssi kääntäjänkoulutuksesta yliopistoissa.

1.26

on tyytyväinen siihen, että i2010-aloitteen yhteydessä käynnistetään digitaalisia kirjastoja koskeva lippulaiva-aloite, ja kannattaa aloitteita, joissa koordinoidaan eurooppalaisten tutkimusryhmien työtä luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian, konekääntämisen sekä kieliresurssien laatimisen aloilla.

1.27

toteaa, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana komissio on tehnyt useita monikielisiä aloitteita auttaakseen kansalaisia ymmärtämään, mitä vaikutuksia EU:n lainsäädännöllä on heihin, ja suhtautuu näin ollen myönteisesti ehdotuksiin perustaa toiminta tämänkaltaisiin aloitteisiin. AK pitää kuitenkin välttämättömänä, että komissio tehostaa tiedotus- ja tietoisuutta lisääviä kampanjoitaan, joilla unionin kansalaisia valistetaan yhteisistä perusarvoista: unionin kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä taideperinnöstä ja kirjallisuudesta. Tietoisuutta lisäävät aloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä perintöä koskevan tietämyksen parantamiseksi kansalaisten parissa, ja on erityisen tärkeää, että niitä suunnataan nuoriin EU:n kansalaisiin sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen kaikilla tasoilla.

1.28

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio edistää jatkossakin monikielisyyttä Internet-portaalillaan (Europa) ja julkaisuissaan. Komitea on tyytyväinen siihen, että Europa-portaalilla on kieliportaali, joka tarjoaa tietoa monikielisyydestä EU:ssa, ja että siinä on uusia portaaleja kieltenopiskelijoille ja kieltenopettajille. Lisäksi komitea pitää tervetulleena sitä, että komissio perustaa sisäisen verkoston, jotta varmistetaan, että kaikki osastot soveltavat komission monikielisyyspolitiikkaa yhdenmukaisesti.

1.29

muistuttaa kaikkia EU:n toimielimiä siitä, että niiden kansalaistiedotuksessa sekä etenkin EU:n kieliä esittelevällä Internet-portaalilla on otettava huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioissa käytettävät eurooppalaiset kielet, joita ei pidetä virallisina kielinä tai työkielinä unionin toimielimissä ja joilla on valtiosäännössä tunnustettu, juridisesti virallinen asema. Komitea katsoo, että Euroopan komission tulisi ottaa kyseiset kielet mukaan kansalaistiedotuksen piiriin.

1.30

katsoo, että jäsenvaltioissa sijaitsevien käännösyksikköjen (”antennit”) ottaminen vahvemmin mukaan monikielisyyden edistämiseen, erityisesti kun on kyse komission viestien mukauttamisesta paikalliselle kohdeyleisölle, on myönteinen aloite.

1.31

toteaa, että on tärkeää herättää tietoisuutta kielellisen monimuotoisuuden arvosta, ja kannattaa siksi sitä, että jäsenvaltioissa järjestetään lehdistön edustajille ja muille mielipidevaikuttajille suunnattuja korkean tason seminaareja monikielisyydestä.

1.32

pitää kansainvälisen koulujen välisen käännöskilpailun järjestämistä jäsenvaltioissa myönteisenä ja kannatettavana aloitteena ja kannustaa siihen, että alue- ja paikallisviranomaisille kehitetään vastaavanlainen monikielisyyttä koskeva vertailu ja kilpailu.

1.33

pitää komission ehdotusta monikielisyyttä käsittelevän korkean tason työryhmän perustamisesta tervetulleena ja kannattaa ministeritason konferenssin järjestämistä monikielisyydestä sekä katsoo, että alueiden komitea tulisi kutsua kyseiseen konferenssiin.

2.1

suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli tuotaisiin nykyistä selkeämmin esiin, kun otetaan huomioon asema, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on kulttuurin ja kielten edistämisessä yhteisöissään.

2.2

esittää, että Euroregio-alueiden toimien ja ystävyyskaupunkihankkeiden kaltaisten aloitteiden rooli paikallistasolla tapahtuvassa kieltenoppimisessa ja kulttuurivaihdossa tunnustettaisiin nykyistä laajemmin.

2.3

suosittaa, että komissio vahvistaa edelleen tietoisuutta monikielisyydestä ja parantaa EU:ssa eri tasoilla toteuttavien toimien yhdenmukaisuutta hyödyntämällä sitä, että vieraiden kielten taito on sisällytetty avaintaitoihin, jotka unionin kaikilla kansalaisilla tulisi olla.

2.4

kehottaa komissiota lisäämään Sokrateksen, Nuorten Euroopan ja Leonardo da Vincin sekä elinikäistä oppimista koskevan integroidun ohjelman kaltaisten alakohtaisten ohjelmien panosta edistettäessä kieltenoppimista Euroopan unionissa kannustamalla etenkin Erasmus-ohjelmalla tuettavaa opiskelijoiden liikkuvuutta.

2.5

kehottaa muita EU:n toimielimiä tutkimaan mahdollisuutta ottaa AK:n tapaan käyttöön rinnakkaiset viralliset kielet, koska asiasta on komiteassa kertynyt myönteisiä kokemuksia.

2.6

suosittaa, että myös alue- ja paikallisviranomaiset olisivat kohderyhmänä aloitteissa, joilla pyritään edistämään työntekijöiden vieraiden kielten oppimista sekä kielitaidon syventämistä ja täydentämistä, kun otetaan huomioon viranomaisten tehtävät Euroopan yhdentymisen edistämisessä ja yhteistyöpolitiikoissa. Komitea kehottaa kyseisiä tahoja sisällyttämään kielitaidon koulutusohjelmiinsa ja -hankkeisiinsa silloin, kun ne ovat tältä osin toimivaltaisia.

2.7

suosittaa lisäämään tukea maahanmuuttajaryhmille jotta maahanmuuttajat voisivat vastaanottajamaan kielen opiskelun ohella säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa, sekä esittää, että maahanmuuttajien kieliin liittyvät poliittiset toimet tuotaisiin nykyistä selkeämmin esiin. Kyseisiä toimia voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisviranomaisten, yliopistojen ja yritysten kanssa.

2.8

painottaa, että tulkeille annettavaa erikoiskoulutusta on lisättävä, mikä on yksi keino helpottaa edelleen kanssakäymistä maahanmuuttajien ja vastaanottajamaan yhteisöjen välillä.

2.9

suosittaa, että kieltenopettajien koulutus asetetaan etusijalle, sekä kehottaa komissiota esittämään nykyistä selkeämmin toimintasuunnitelmansa, joka koskee kieltenopettajien koulutusta kaikilla tasoilla.

2.10

suosittaa, että komissio täsmentäisi monikielisyyteen ja kulttuurienvälisyyteen liittyvien oppituolien jakamista jäsenvaltioiden välillä.

2.11

kehottaa komissiota kehittämään useampia hankkeita, joilla edistettäisiin yhteyksiä korkeakoulujen ja laajemman yhteisön — paikalliset ja alueviranomaiset sekä paikalliset yritykset mukaan luettuina — välillä.

2.12

ehdottaa, että komissio edistäisi monikielisyyttä korkea-asteen koulutuksessa ENLU:n (The European Network for the Promotion of Language Among All Undergraduates) kaltaisten hankkeiden avulla.

2.13

kehottaa jäsenvaltioita toimimaan komission suosituksen mukaisesti ja hyväksymään monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta koskevat kansalliset suunnitelmat.

2.14

kehottaa komissiota laatimaan selkeät suuntaviivat siitä, kuinka jäsenvaltiot voivat hyväksyä monikielisyyttä koskevat kansalliset suunnitelmat.

2.15

suosittaa, että alueellisten ja vähemmistökielten rooli monikielistä Eurooppaa luotaessa tulisi tuoda nykyistä selkeämmin esiin.

2.16

suosittaa, että puutteellista kielitaitoa EU:ssa koskevassa tutkimuksessa tulisi erityisesti tarkastella kielitaidon alueellisia eroja, sekä katsoo, että tutkimuksen perusteella annettavia suosituksia tulisi levittää laajalle.

2.17

kehottaa komissiota tehostamaan kampanjoitaan, joilla lisätään tietoisuutta kieltenoppimisen taloudellisista ja kulttuurihyödyistä.

2.18

kehottaa komissiota tehostamaan tiedotus- ja tietoisuutta lisääviä kampanjoitaan, joilla unionin kansalaisia valistetaan unionin kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta, yhteisistä perusarvoista sekä taideperinnöstä ja kirjallisuudesta, ja kiinnittämään erityistä huomiota tietoisuuden lisäämiseen nuorten EU:n kansalaisten keskuudessa. Komitea suosittelee myös, että vastaanottavan jäsenvaltion kielen ja ammattikielen opetusta toisesta EU:n jäsenvaltiosta työhön tulleille unionin kansalaisille tuettaisiin nykyistä enemmän.

2.19

toistaa näkemyksensä, jonka mukaan on tärkeää herättää tietoisuutta kielellisen monimuotoisuuden arvosta mielipidevaikuttajien keskuudessa, ja kehottaa siksi komissiota tehostamaan entisestään monikielisyyttä koskevia tiedotuskampanjoitaan kyseisten ryhmien keskuudessa.