EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52006AE0236

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 täytäntöönpanosta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista KOM(2005) 486 lopullinen

EUVL C 88, 11.4.2006, p. 22–26 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

11.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/22


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 täytäntöönpanosta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista”

KOM(2005) 486 lopullinen

(2006/C 88/07)

Euroopan komissio päätti 27. lokakuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. tammikuuta 2006. Esittelijä oli Gunta Anca.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14.–15. helmikuuta 2006 pitämässään 424. täysistunnossa (helmikuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 147 puolesta, 1 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että tiedonanto antaa mahdollisuuden tarkastella Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 onnistumisia ja heikkoja kohtia, ottaa oppia muita eurooppalaisia teemavuosia varten ja seurata teemavuoden aikana käynnistettyjen aloitteiden toteutusta.

1.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 menestys verrattuna aikaisempiin eurooppalaisiin teemavuosiin johtuu siitä, että teemavuosi järjestettiin vammaisjärjestöjen itsensä aloitteesta ja että ne myös osallistuivat sen suunnitteluun ja toteutukseen. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja muita EU:n toimielimiä suosimaan aloitteiden valmistelussa jatkossa ”alhaalta ylös” -menettelyä.

1.3

ETSK pahoittelee sitä, että tiedonannossa ei kerrota jäsenvaltio- ja aluetason toimista, ja katsoo, että tulevaisuudessa olisi syytä ottaa käyttöön kehys, jonka avulla varmistetaan toimiva tiedonkulku ja hyvistä toimintatavoista kertyneen tiedon kerääminen ja jakaminen.

1.4

Toimia, jotka on toteutettu yleisen tietoisuuden ja tiedotusvälineissä näkyvyyden lisäämiseksi, on arvioitu määrällisesti mutta ei laadullisesti. Siksi ETSK pyytää Euroopan komissiota kiinnittämään asiaan huomiota tulevissa aloitteissa.

1.5

ETSK katsoo, että Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 onnistumisen pitäisi näkyä politiikoissa ja lainsäädännössä ja että poliittinen panostus on ollut pettymys verrattuna teemavuoden herättämiin odotuksiin.

1.6

ETSK kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan seuraavassa vammaisten tilannetta koskevassa kaksivuotisraportissaan teemavuoden aikana tehtyjen poliittisten sitoumusten seurantaa. Erityisesti tulisi seurata neuvoston päätöslauselmia työllisyydestä, koulutuksesta, sähköisestä saavutettavuudesta ja kulttuurista ja antaa suosituksia vammaisasioiden nivomisesta Lissabonin strategiaan liittyvään avoimeen koordinointimenetelmään.

1.7

ETSK pahoittelee tiedon niukkuutta jäsenvaltioiden toimista vammaisasioiden valtavirtaistamiseksi ja kehottaa Euroopan komissiota kehittämään välineen, jolla voitaisiin kerätä ja arvioida tietoa jäsenvaltioiden politiikoista.

1.8

Euroopan vammaisten teemavuosi 2003 kannusti komiteaa tekemään useita aloitteita, joita olivat komitean sisäisen vammaisuutta käsittelevän työryhmän perustaminen, vammaisasioiden nivominen komitean työskentelyyn, vammaisiin liittyvien oma-aloitteisten lausuntojen antaminen, esteettömyysvaatimusten huomiointi komitean uusien toimitilojen kunnostuksessa ja vammaisten työllistämistä koskevien muutosten tekeminen henkilöstösääntöihin.

1.9

Lisäksi ETSK toivoo, että vammaisasioiden valtavirtaistaminen toteutettaisiin kaikissa EU:n politiikoissa. Se esittää myös järjestelmällisen vuoropuhelun aloittamista vammaisjärjestöjen kanssa erityisesti sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön suunnittelusta.

2.   Johdanto

2.1

ETSK on ottanut kiinnostuneena vastaan Euroopan komission tiedonannon Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 täytäntöönpanosta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista.

2.2

Neuvosto hyväksyi Euroopan vammaisten teemavuoden virallisesti 3. joulukuuta 2001 (1). Kampanja kesti itse asiassa lähes puolitoista vuotta, sillä sen valmistelut aloitettiin vuoden 2002 puolivälissä. Kampanjaan oli varattu EU:n talousarviosta vain noin 12 miljoonaa euroa.

2.3

Teemavuoden päätavoitteina oli lisätä tietoisuutta vammaisten oikeuksista, rohkaista pohdiskelua ja keskustelua toimenpiteistä, joita tarvitaan vammaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, ja torjua Euroopan vammaisten kohtaamaa monenlaista syrjintää. Tavoitteena oli myös edistää ja lisätä kokemusten vaihtoa hyvistä toimintatavoista ja tehokkaista strategioista, joita on kehitetty paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla, parantaa vammaisuudesta tiedottamista ja edistää myönteistä kuvaa vammaisista.

2.4

Euroopan komissio korostaa, että teemavuosi oli tulos yhteistyöstä EU:n, jäsenvaltioiden, vammaisjärjestöjen, erityisesti Euroopan vammaisfoorumin, ja muiden sidosryhmien välillä.

2.5

Euroopan tasolla komissio kehitti lukuisia toimia, joista esimerkkejä ovat ”Hyppää kyytiin” -tiedotuskampanja ja Eurooppaa kiertävä kampanjabussi. Rahoitusta myönnettiin nuoriso-, koulutus- ja kulttuurialojen ohjelmille sekä tutkimukseen ja tietoyhteiskuntaan liittyville aloitteille. Lisäksi useat EU:n toimielimet, kuten Euroopan parlamentti, alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, tekivät erityisiä Euroopan vammaisten teemavuoteen 2003 liittyviä aloitteita.

2.6

Jäsenvaltio- ja aluetason aloitteissa keskityttiin lähinnä lisäämään tietoisuutta vammaisten oikeuksista, kiinnittämään huomiota vammaisten pääsyyn rakennettuun ympäristöön ja liikennevälineisiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa käyttää tietoyhteiskunnan palveluita. Aloitteet koskivat myös uuden kansallisen lainsäädännön kehittämistä, vammaiskysymyksistä raportoimista ja perheiden tukemista. Komissio korostaa lisäksi, että teemavuoden ansiosta vammaisasiat saatiin poliittiselle asialistalle.

3.   Komission tiedonantoa koskevia huomioita ja ehdotuksia

3.1

ETSK pahoittelee, että Euroopan vammaisten teemavuotta 2003 koskeva arviointi hyväksyttiin vasta lähes kaksi vuotta vuoden päättymisen jälkeen. ETSK on kuitenkin tyytyväinen mahdollisuuteen tarkastella teemavuoden tuloksia ja korostaa joitakin seurantatoimia.

3.2

ETSK yhtyy teemavuoden tulosten myönteiseen analyysiin. Teemavuosi on luultavasti ollut onnistunein eurooppalainen teemavuosi, onpa kriteerinä sitten näkyvyys ja yleisön osallistuminen tai toimien ja lainsäädännön kehittämisen vauhdittaminen kaikkialla Euroopassa.

3.3

Tiedonannossa tehdään hyvä tiivistelmä ja analyysi Euroopan unionin tasolla toteutetuista toimista. Siinä on kuitenkin vain vähän tietoa jäsenvaltio- ja aluetason aloitteista. Euroopan vammaisten teemavuoden kautta rahoitettuja merkittäviä hankkeita tai toimia olisi ollut hyödyllistä nostaa esiin hyvien toimintatapojen edistämiseksi, mutta myös sen määrittelemiseksi, mitä aloitteita kannattaisi jatkaa jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

3.4

On mielenkiintoista todeta ulkopuolisen arvioinnin korostavan, että Euroopan parlamentin käynnistämä pilottihanke Euroopan vammaisten teemavuoden seuraamiseksi ei ollut sopusoinnussa teemavuoteen liittyvien toimien kanssa. ETSK katsoo, että rahoitus olisi voitu käyttää hyödyllisemmin, jos kiinnostavien toimien ja kumppanuuksien analysointi olisi tehty jo teemavuoden aikana.

3.5

Päätöksessä Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003 Efta- ja ETA-maiden, Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden, Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen, koska useimmat näistä maista olisivat tuolloin joko jo liittyneet tai mahdollisesti liittymässä Euroopan unioniin. Komission tiedonannossa ei kuitenkaan käsitellä lainkaan mainituissa maissa järjestettyjä toimia, riippumatta siitä, onko komission kanssa tehty erityistä sopimusta.

3.6

Tiedonannossa todetaan, että vammaisiin liittyvien asioiden käsittely tiedotusvälineissä lisääntyi 600 prosenttia vuoden 2003 aikana. Olisi mielenkiintoista verrata näitä tuloksia aiheen käsittelyyn tiedotusvälineissä vuosina 2004 ja 2005 tiedotuskampanjoiden keskipitkän tai jopa pitkän aikavälin vaikutuksen selvittämiseksi.

3.7

Tiedonannossa ei käsitellä myöskään välitetyn tiedon laatua. Yksi teemavuoden tavoitteista oli edistää myönteistä kuvaa ihmisistä, joilla on erilaisia vammoja. Tiedonannossa on vain vähän tietoa siitä, saavutettiinko tavoite ja onko vammaisista annettu kuva uudistunut.

3.8

Hajautettu menetelmä johti siihen, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja komiteat käyttivät erilaisia lähestymistapoja. Jotkin maat keskittyivät mieluummin muutamiin suuriin hankkeisiin, kun taas toiset tukivat useita pieniä paikallisia aloitteita. Olisi ollut mielenkiintoista saada tietää, kuinka tehokkaita lähestymistavat olivat kampanjan näkyvyyden ja käynnistettyjen aloitteiden kestävyyden kannalta.

3.9

ETSK toteaa myös, että poliittinen sitoutuminen Euroopan vammaisten teemavuoteen 2003 vaihteli paljon eri maiden välillä. Komitea on kuitenkin pahoillaan siitä, ettei tiedonannossa ole analysoitu sitä, vaikuttiko teemavuosi poliittisten aloitteiden lisääntymiseen jossain tietyssä maassa.

3.10

Euroopan tasolla tehtiin muutamia poliittisia sitoumuksia, erityisesti neuvoston päätöslauselmat työllisyydestä ja harjoittelusta, kulttuuritoiminnan saatavuudesta, koulutuksesta ja sähköisestä saavutettavuudesta (2) sekä EU:n muiden toimielinten muun muassa saavutettavuutta (3) ja työllisyyttä koskevat aloitteet.

3.11

Euroopan komission olisi tarkistettava aloitteiden täytäntöönpano seuraavassa vammaisten tilannetta koskevassa kaksivuotisraportissaan, kuten ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille” -toimintasuunnitelman yhteydessä on sovittu.

3.12

Teemavuosi oli erinomainen mahdollisuus lisätä tietoisuutta yritysten olennaisesta roolista vammaisten sosiaalisen osallisuuden edistämisessä sekä heidän saamisessaan mukaan työmarkkinoille. Teemavuoden seurauksena yhä useammat yritykset ottavat vammaisia töihin ja suunnittelevat tuotteensa ja palvelunsa yleisen esteettömyyden kriteerien mukaisesti. Eräs erityisen myönteinen aloite oli Euroopan komission tekemä ja koski Euroopan teemavuosiin liittyvää yritysten osallistumista. Aloitteen seurauksena luotiin Business and Disability Network (Liike-elämä ja vammaisuus) -verkosto, joka on yksi teemavuoden pitkän aikavälin tuloksista.

3.13

Myös osuus- ja yhteisötalouden yritykset olivat erityisen aktiivisia teemavuoden aikana. Ne käynnistivät satoja aloitteita paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja Euroopan tasolla. Erityisen kiinnostava aloite oli CEP-CMAF:n (European Standing Conference of Cooperatives, Mutual Societies, Associations and Foundations) yhdessä ETSK:n kanssa julkaisema opas siitä, kuinka osuus- ja yhteisötalouden järjestöt voivat edistää vammaisten sosiaalista osallisuutta ja heidän saamistaan mukaan työmarkkinoille.

3.14

Myös ammattiliittojen toiminta vammaisten työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi lisääntyi vuonna 2003.

3.15

Teemavuosi auttoi organisaatioita pääsemään mukaan tai parantamaan osallistumistaan päätöksentekoprosessiin ja saattoi antaa vammaisille paremmat mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan.

3.16

Hyvien käytänteiden vaihto ja poliittisten aloitteiden tarkistaminen on organisoitava vammaisten asioita käsittelevän korkean tason työryhmän kautta, jolla on oltava selkeä toimeksianto ja työohjelma.

3.17

Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen vammaisille sisällytetään kaikkiin EU:n prosesseihin, joissa käytetään avointa koordinointimenetelmää. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että vammaispolitiikka kuuluu yleensä jäsenvaltioiden toimivaltaan. Vammaisten teemavuoden päätyttyä vammaisiin viittaaminen ja heitä koskevien tavoitteiden käsittely on valitettavasti vähentynyt, eikä heitä enää mainita Lissabonin toimintasuunnitelmassa.

4.   Opetukset tulevia Euroopan teemavuosia varten

4.1

Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 menestys oli pitkälti siihen sovelletun ”alhaalta ylös” -menettelyn ansiota. Komission tiedonannossa korostetaan, että ajatuksen teemavuodesta kehitti ja sitä ajoi Euroopan vammaisliike, joka osallistui aktiivisesti myös sen valmisteluihin ja kehittämiseen. On masentavaa todeta, ettei tätä lähestymistapaa ole sovellettu seuraavina vuosina tehtyihin päätöksiin, mikä on ymmärrettävästi vaikuttanut sekä kohderyhmien että suuren yleisön aktivointiin ja mielenkiintoon.

4.2

Vammaisjärjestöt osallistuivat teemavuoteen liittyneeseen eurooppalaiseen tietoisuuskampanjaan. Tämäntyyppistä osallistumista on jatkettava ja lisättävä Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 yhteydessä, koska asiaan liittyy niin paljon erilaisia sidosryhmiä. On erittäin tärkeää, että kohderyhmät kokevat välineiden ja kehysten vastaavan tarpeitaan ja että he saavat ottaa vastuuta tapahtumista niiden onnistumisen takaamiseksi. On myös tärkeää, että valmisteluille varataan riittävästi aikaa teemavuoden järjestämisestä tehdyn päätöksen ja vuoden virallisen aloittamisen välille.

4.3

Ulkopuoliset arvioijat korostivat, että varainhoitoasetuksen noudattaminen oli liian raskas taakka jäsenvaltioille ja toimittajille mutta myös Euroopan komissiolle, joka olisi voinut varata enemmän aikaa lisätoimia varten. Euroopan komission olisi otettava tämä huomioon parhaillaan tehtävissä varainhoitoasetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen tarkistuksissa.

4.4

Lisäksi indikaattoreiden ja seurantajärjestelmän kehittäminen antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden tallettaa toimiaan koskevaa tietoa, mikä tehostaisi hyvistä käytänteistä saadun tiedon seurantaa ja keruuta.

4.5

Eurooppalaisten teemavuosien tulisi olla paitsi mahdollisuus lisätä tietoisuutta tai juhlistaa jotakin, myös jatkotoimien ponnahduslauta. Euroopan vammaisten teemavuosi 2003 synnytti paljon odotuksia sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. On tärkeää, että tietoisuuskampanjat muutetaan pysyviksi toimintatavoiksi ja että teemavuoden aikana syntyneisiin haasteisiin vastaamiseksi on olemassa sopivia politiikkoja sekä lainsäädäntökehys. Rahoituksen saatavuus on myös keskeistä teemavuoden aikana kehitettyjen uusien hankkeiden ja kumppanuuksien jatkamisen kannalta.

5.   Katsaus ETSK:n toimintaan Euroopan vammaisten teemavuonna 2003

5.1

ETSK sitoutui muutamiin aloitteisiin Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 aikana. Tässä kertomuksessa arvioidaan näitä sitoumuksia ja ehdotetaan toimia tulevaa silmällä pitäen.

5.2

ETSK perusti vammaisuutta käsittelevän työryhmän, joka koostui joukosta komitean jäseniä ja virkamiehiä ja jonka tavoitteena oli valmistella ja toteuttaa teemavuoteen liittyviä ETSK:n toimia.

5.3

ETSK vahvisti Madridin julkilausuman periaatteet ja sitoutui niiden levittämiseen (4). ETSK hyväksyi useita Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 valmisteluihin ja seurantaan liittyviä lausuntoja (5), joita levitettiin laajasti muihin EU:n toimielimiin ja asiaankuuluviin järjestöihin. Lisäksi ETSK järjesti kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin vammaisten työllistymistä ja arvioitiin Euroopan vammaisten vuotta 2003.

5.4

ETSK on sitoutunut nivomaan vammaisasiat kaikkeen työskentelyynsä ja ottamaan vammaisten edut, oikeudet ja velvollisuudet huomioon kaikissa lausunnoissaan. Vaikka parannettavaa onkin vielä paljon, ETSK on menossa oikeaan suuntaan, ja yhä useammissa komitean lausunnoissa otetaan huomioon vammaisnäkökulma ja kiinnitetään siten muiden toimielinten huomio vammaisten oikeuksiin.

5.5

ETSK antoi teemavuoden aikana vammaisiin liittyviä lausuntoja sekä oma-aloitteisesti että vastauksena tiedonantoihin tai lainsäädäntöehdotuksiin (6). Erityisesti voidaan mainita, että ETSK valmisteli lausunnon, jossa annetaan ohjeita valtavirtaistamisesta ja vammaisjärjestöjen kuulemisesta (7). Monissa komitean lausunnoissa käsitellään vammaisasioita työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja teollisuuden näkökulmasta (8). ETSK sitoutui myös säännölliseen arviointiin, jonka komitean työryhmä toteuttaa vuonna 2006.

5.6

Lisäksi ETSK otti esteettömyysvaatimukset huomioon toukokuussa 2004 käyttöön vihittyjen uusien toimitilojensa kunnostuksessa. Vammaiset jäsenet ja virkamiehet pääsevät liikkumaan ETSK:n uusissa tiloissa lähes esteettömästi. Lisäksi ETSK:n tiloissa on tämän seurauksena pidetty vammaisjärjestöjen seminaareja. EU:n toimielimet ja muut elimet voivat ottaa tästä esimerkkiä.

5.7

ETSK panee merkille EU:n vuonna 2003 uudistetut henkilöstösäännöt ja niiden määräykset, jotka helpottavat vammaisten palkkaamista. ETSK kuitenkin toteaa, että useampien vammaisten rekrytoimiseksi tarvitaan aloitteellisempi lähestymistapa.

5.8

ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio arvioisi henkilöstösääntöjen muutoksia suhteessa vammaisten työllistämiseen osana Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta 2007.

5.9

ETSK kehottaa myös perustamaan vammaisille harjoittelujärjestelmän. Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 voisi olla oikea hetki tehdä tällaisia tarkistuksia.

6.   Euroopan vammaisten teemavuoden seuranta EU:n tasolla

6.1

ETSK on lausunnoissaan aina korostanut, että Euroopan vammaisten teemavuoden onnistumista on mitattava siitä saatavien konkreettisten tulosten perusteella.

6.2

Komitea pahoittelee, että Euroopan vammaisten teemavuosi 2003 ei ole johtanut vammaisten syrjimättömyyttä koskevaan kattavaan lainsäädäntöön kaikilla EU:n politiikan aloilla.

6.3

ETSK ilmaisi helmikuussa 2004 antamassaan lausunnossa tyytyväisyytensä vuoden 2003 ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille” -toimintasuunnitelmaan. Se kuitenkin korosti, että toimintasuunnitelma ei ole riittävän kunnianhimoinen ja esitti Euroopan komission harkittavaksi jatkotoimia (9) .

6.4

ETSK panee merkille, että ensimmäinen vammaisten tilannetta koskeva kaksivuotisraportti samoin kuin eurooppalaisen toimintasuunnitelman (10) seuraavan vaiheen uudet painopisteet on juuri julkaistu.

6.5

Vammaisten sosiaalista suojelua, työllisyyttä ja elinikäistä oppimista koskevien eurooppalaisten strategioiden vaikutuksesta olisi laadittava suosituksia. Tämä on erityisen oleellista, koska vammaisia ei mainita uudistetussa Lissabonin strategiassa eikä kansallisissa uudistusohjelmissa, jotka esiteltiin vuonna 2005. Niinpä ETSK suhtautuu myönteisesti työasiakirjaan (11), jossa käsitellään vammaisasioiden valtavirtaistamista Euroopan työllisyysstrategiassa, ja pyytää komissiota arvioimaan asiakirjan ehdotusten täytäntöönpanoa.

6.6

ETSK suhtautuu myönteisesti myös Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajuuskaudellaan tekemään ehdotukseen vuosittaisesta vammaisuutta käsittelevästä ministerikonferenssista, jolla edistettäisiin korkean tason poliittista keskustelua ja johon vammaisjärjestöt osallistuisivat.

6.7

ETSK katsoo, että Euroopan komission olisi yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa kehitettävä väline, jolla arvioidaan EU:n lainsäädännön vaikutuksia vammaisiin, ja opetusta eri pääosastoilla työskenteleville virkamiehille siitä, kuinka uutta välinettä tulisi käyttää.

6.8

Amsterdamin sopimuksessa EY sitoutui ottamaan vammaiset huomioon sisämarkkinoihin liittyvien toimenpiteiden muotoilussa. Julistusta N:o 22 ei valitettavasti ole pantu täytäntöön, mikä on johtanut tavaroiden ja palveluiden saatavuuden esteiden lisääntymiseen.

6.9

ETSK kehottaa Euroopan komissiota tekemään aloitteen, joka saattaisi sisämarkkina-asioita käsitteleviä virkamiehiä ja vammaisjärjestöjä edustavia asiantuntijoita yhteen kehittämään strategista suunnitelmaa.

6.10

ETSK on tyytyväinen siihen, että liikuntarajoitteisia lentomatkustajia koskeva asetus annettiin niin nopeasti. Asetus auttaa torjumaan liikuntarajoitteisten henkilöiden lentomatkailussa kokemaa syrjintää. ETSK on tyytyväinen myös useisiin muihin liikenteeseen liittyviin lainsäädäntöaloitteisiin, jotka myös edistävät vammaisten oikeuksia.

6.11

ETSK esittää saavutettavuuskriteerien sisällyttämistä kaikkiin EU:n myöntämiin apurahoihin sekä unionin omiin hankintapolitiikkoihin.

6.12

ETSK seuraa kiinteästi myös neuvotteluja vammaisten ihmisoikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta ja suhtautuu myönteisesti EU:n ehdotukseen, että Euroopan yhteisöt liittyisivät yleissopimukseen, joka suojaa EU:n alueella asuvia vammaisia myös EU:n toimielimien ja muiden elimien toimilta.

6.13

ETSK uskoo, että syrjinnän torjumiseksi kaikilla EU:n toimivallan aloilla tarvitaan lisää lainsäädäntöä. Komitea odottaakin kiinnostuneena syrjimättömyyttä koskevien uusien lainsäädäntöaloitteiden toteutettavuustutkimuksen tuloksia. Lisäksi komitea suhtautuu luottavaisesti siihen, että ensi vuonna tehdään ehdotus vammaisdirektiivistä.

Bryssel 14. helmikuuta 2006

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  Neuvoston päätös 2001/903/EY.

(2)  Neuvoston päätöslauselma (2003/C 175/01), annettu 15. heinäkuuta 2003, vammaisten työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisestä.

Neuvoston päätöslauselma (2003/C 134/05), annettu 6. toukokuuta 2003, vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta.

Neuvoston päätöslauselma (2003/C 134/04), annettu 5. toukokuuta 2003, vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden yhtäläisistä mahdollisuuksista koulutukseen.

Neuvoston päätöslauselma (2003/C 39/03), annettu 6. helmikuuta 2003: ”eAccessibility” - vammaisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen helpottamisesta.

(3)  2010 – Kaikkien saatavilla oleva Eurooppa, saavutettavuutta käsittelevä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmä,

http://europa.eu.int/comm/employment_social/index/7002_en.html

(4)  ETSK:n 17.10.2001 antama lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003” (KOM(2001) 271 lopullinen – 2001/0116 (CNS), esittelijä Miguel Cabra de Luna, EYVL C 36, 8.2.2002).

(5)  ETSK:n 26.3.2003 antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Tavoitteena oikeudellisesti sitova Yhdistyneiden Kansakuntien asiakirja vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämiseksi ja suojelemiseksi” (KOM(2003) 16 lopullinen, esittelijä Miguel Cabra de Luna, EUVL C 133, 6.6.2003).

ETSK:n 17.10.2001 antama lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003” (KOM(2001) 271 lopullinen – 2001/0116 (CNS), esittelijä Miguel Cabra de Luna, EYVL C 36, 8.2.2002).

ETSK:n 25.2.2004 antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma” (KOM(2003) 650 lopullinen, esittelijä Miguel Cabra de Luna, EUVL C 110, 30.4.2004).

(6)  Ks. alaviite 5 sekä ETSK:n 17.7.2002 antama oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Vammaisten integroituminen yhteiskuntaan”, esittelijä Miguel Cabra de Luna, EYVL C 241, 7.10.2002.

ETSK:n 28.9.2005 antama lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä” (KOM(2005) 47 lopullinen – 07/2005 (COD), esittelijä Miguel Cabra de Luna, EUVL C 24, 31.1.2006).

Yhteinen työasiakirja vammaisten tilanteesta Turkissa, EU:n ja Turkin neuvoa-antavan sekakomitean 19. kokous, esittelijät: ETSK:n jäsen Daniel Le Scornet ja sekakomitean puheenjohtaja Süleyman Çelebi (REX/194).

(7)  ETSK:n 17.7.2002 antama oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Vammaisten integroituminen yhteiskuntaan”, (esittelijä Miguel Cabra de Luna, EYVL C 241, 7.10.2002).

(8)  ETSK:n 28.9.2005 antama lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä” (KOM(2005) 47 lopullinen – 07/2005 (COD), esittelijä Miguel Cabra de Luna, EUVL C 24, 31.1.2006).

Yhteinen työasiakirja vammaisten tilanteesta Turkissa, EU:n ja Turkin neuvoa-antavan sekakomitean 19. kokous, esittelijät: ETSK:n jäsen Daniel Le Scornet ja sekakomitean puheenjohtaja Süleyman Çelebi (REX/194).

ETSK:n 1.7.2004 antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sosiaalisen suojelun uudistaminen uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi – kokonaisvaltainen lähestymistapa työnteon kannattavuuden parantamiseksi” (KOM(2003) 842 lopullinen, esittelijä Donna St Hill, EUVL C 302, 7.12.2004).

ETSK:n 29.10.2003 antama lausunto aiheesta ”Kaikkien ulottuvilla oleva ja sosiaalisesti kestävä matkailu”, (esittelijä Juan Mendoza Castro, EUVL C 32, 5.2.2004).

ETSK:n 26.3.2003 antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuus – Täystyöllisyyteen ja parempiin työpaikkoihin tähtäävä strategia” (KOM(2003) 6 lopullinen, esittelijä Christoforos Koryfídis, EUVL C 133, 6.6.2003).

ETSK:n 18.7.2002 antama lausunto aiheesta ”Luonnos komission asetukseksi EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen” (EYVL C 88/2, 12.4.2002, esittelijä Gustav Zöhrer, EYVL C 241, 7.10.2002).

(9)  ETSK:n 25.2.2004 antama lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma” (KOM(2003) 650 lopullinen, esittelijä Miguel Cabra de Luna, EUVL C 110, 30.4.2004).

(10)  Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006–2007” (KOM(2005) 604, 28.11.2005).

(11)  Vammaisasioiden valtavirtaistaminen Euroopan työllisyysstrategiassa, Euroopan työllisyyskomitea, EMCO/11/290605.


Top