Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52005IE1250

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Henkilöiden liikkuvuus laajentuneessa Euroopan unionissa ja sen vaikutus kulkuneuvoihin

    EUVL C 28, 3.2.2006, p. 47–52 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    3.2.2006   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 28/47


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Henkilöiden liikkuvuus laajentuneessa Euroopan unionissa ja sen vaikutus kulkuneuvoihin”

    (2006/C 28/09)

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 10. helmikuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia lausunnon aiheesta Henkilöiden liikkuvuus laajentuneessa Euroopan unionissa ja sen vaikutus kulkuneuvoihin.

    Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. lokakuuta 2005. Esittelijä oli Philippe Levaux.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2005 pitämässään 421. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 74 ääntä puolesta 4:n pidättyessä äänestämästä.

    1.   Oma-aloitteisen lausunnon perustelut

    1.1

    Vuoteen 2020/2030 mennessä tällä hetkellä 25-jäseninen Euroopan unioni on varmasti laajentunut, kun unioniin on liittynyt sellaisia uusia valtioita kuin Romania, Turkki, Bulgaria ja Kroatia. Muita mahdollisia liittymisiä ennakoimatta on todennäköistä, että EU:n läheisyys alkaa vaikuttaa yhteistyöhön ja kauppaan myös syrjäisemmissä valtioissa, kuten Ukrainassa, Georgiassa ja Venäjällä.

    1.2

    Kyseinen mittava aluekokonaisuus muodostaa mantereen suuruisen suorakulmion, jonka sivut ovat 6 000 kilometriä idästä länteen ja 4 000 kilometriä pohjoisesta etelään. Henkilöliikenne kohtaa uusia haasteita näin laajalla alueella, kun on vapauden periaatteiden mukaisesti mahdollistettava vapaa liikkuvuus, kehitettävä eurooppalaista demokratiaa, joka edellyttää kulttuurivaihtoa, ja edistettävä talouden kehitystä.

    1.3

    Liikennevälineitä on kehitettävä vastaamaan kahden kolmen vuosikymmenen kuluttua todennäköisesti vallitseviin liikkuvuuden tarpeisiin, ja tämä on tehtävä Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 Lissabonissa asettaman tavoitteen valossa:

    ”Euroopasta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.”

    1.4

    Niinpä kaikissa yksityisten ja julkisten liikennevälineiden kehittämiseen tähtäävissä ehdotuksissa on otettava huomioon seuraavat seikat:

    Henkilöiden liikkuvuuden määrällisistä ja laadullisista tarpeista vuoteen 2020/2030 mennessä tehdään ennakoivia tutkimuksia.

    Euroopan unioni on 2000-luvun alussa määrittänyt kilpailukykyä koskevat tavoitteet, minkä ansiosta unionin kansalaiset reagoivat muutoksiin aiempaa herkemmin.

    Unionin kansalaiset ovat aiempaa kiinnostuneempia ympäristönsuojelusta.

    Kulttuurin, muiden muassa taiteellisen ja arkkitehtonisen kulttuuriperinnön, koulutuksen ja tieteellisen tiedon aloilla tarvitaan vaihtotoimintaa.

    Euroopan unionin väestö tulee aiempaa kansainvälisemmäksi, ja unionin alue kasvaa yli kaksinkertaiseksi.

    Uusia teknologioita syntyy ja kehittyy, mikä mahdollistaa uusien liikennevälineiden suunnittelemisen (edellyttäen, että niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvittavista säädöksistä, tutkimusrahoituksesta ja rahoituskeinoista päätetään nopeasti).

    Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Kaakkois-Aasiasta, Kiinasta ja Intiasta tulevien matkailijoiden määrä ja muu kanssakäyminen kyseisten maiden kanssa lisääntyvät.

    1.5

    Liikennevälineiden kehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa on osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi välttämättä otettava huomioon liikuntarajoitteiset matkustajat, kuten vammaiset, vanhukset ja hyvin pienet lapset. Jotta heille taattaisiin mahdollisuus itsenäiseen ja esteettömään matkustamiseen, olisi annettava säännöksiä, joilla taataan tulevaisuuden liikennevälineiden ja niihin liittyvien infrastruktuurien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa. Lentoliikenteessä asia on jo edennyt, sillä komissio on ehdottanut asetusta, jossa määritellään liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia lentoliikenteessä. (1)

    1.6

    Komitea toteaa, että Euroopan unioni on jo kymmeniä vuosia kiinnittänyt aktiivisesti huomiota tavaroiden kuljettamiseen ja tehnyt useita aloitteita, joilla on pyritty lisäämään tavaraliikenteen määrää yhteisön sisäisen vaihdannan ja sitä kautta talouskehityksen edistämiseksi. Liikenteen perusrakenteita on siten lisätty pääasiassa maantieliikenteessä, harvemmin rautateillä ja poikkeustapauksissa jokiliikenteessä.

    1.7

    Komissio antaa vuoden 2005 lopussa tiedonannon valkoisessa kirjassa Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika tehtyjen ehdotusten toteutumisesta jakson puoliväliin mennessä. Tuolloin voidaan arvioida käyttäjien asemaa liikennepolitiikassa ja tarkistaa, näkyykö kestävän kehityksen huomioiminen siten, että lisääntyvässä tavaraliikenteessä käytettäisiin myös maantieliikenteelle vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja (rautatiet, meri- ja sisävesiväylät jne.). Komitea antaa aikanaan tämän tiedonannon pohjalta lausuntonsa, jota ei ole aihetta tässä ennakoida.

    1.8

    Kertomusta odotellessaan komitea toteaa, että vaikka Kansainvälinen rautatieliitto onkin ennustanut matkustajakilometrien kokonaismäärän Länsi-Euroopassa vuonna 2010/2020 (2), henkilöliikennettä ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Jo kymmenien vuosien ajan on tunnuttu olevan sitä mieltä, että tyydyttämällä tavaraliikenteen vaatimukset ja tarpeet saadaan aikaan riittävät ratkaisut myös henkilöliikenteen tarpeisiin. Tämä on itsestään selvää maantieinfrastruktuureja kehitettäessä, koska ne ovat samanlaisia riippumatta siitä käytetäänkö niitä tavarankuljetukseen vai yksityis- ja joukkoliikenteeseen (henkilö- ja linja-autot). Maanteillä on kautta aikojen ollut nämä kaksi tarkoitusta. Nykyään liikenteen kehitys hankaloittaa tavarankuljetuksen ja henkilöliikenteen rinnakkaiseloa monilla teillä, ja tekee siitä jopa vaarallista. Tavarankuljetuksen tarpeiden asettaminen etusijalle on johtanut sellaisten maantieinfrastruktuurien suosimiseen, joita sekä tavara- että henkilöliikenne voivat käyttää. Tämä kuitenkin tapahtuu muiden kuljetusmuotojen kustannuksella.

    1.9

    Komitean näkemyksen mukaan kyseinen menettely

    on etäällä valkoisen kirjan tavoitteesta ottaa käyttäjät ensisijaisesti huomioon liikennepolitiikassa

    on vaikeasti sovitettavissa yhteen sen pyrkimyksen kanssa, että kestävän kehityksen periaatteet otettaisiin huomioon

    ei edistä eurooppalaista yhteenkuuluvuutta, johon kuuluu kaikenlaisen vaihdon ja siis myös suhteessa henkilöiden liikkuvuuden helpottaminen

    ei ota huomioon, että Euroopan unioni voi hyötyä kansainvälisen turismin kehittymisestä Kiinassa ja Intiassa, jotka vuoteen 2030 mennessä saavuttanevat niin korkean elintason, että useat sadat miljoonat kyseisten maiden kansalaiset voivat vuosittain matkustaa maailmalla.

    1.10

    Näin ollen komitea, jonka tarkoitus ei ole käynnistää asiaa koskevia tutkimuksia, pyytää komissiota aloittamaan pikaisesti kokonaisvaltaisen tarkastelun, jonka tarkoituksena on

    arvioida henkilöiden liikkuvuuden määrää EU:ssa ja sen vaikutuspiiriin kuuluvilla lähialueilla vuoteen 2020/2030 asti

    arvioida vuoteen 2020/2030 asti Euroopan alueelta kansainvälisiin kohteisiin matkaavien eurooppalaisten ja Euroopan alueelle turisteiksi, työmatkalle tai muusta syystä saapuvien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten liikkuvuuden määrää

    varmistaa näiden arvioiden pohjalta, että nykyinen tai eri ohjelmien kautta suunnitteilla oleva kapasiteetti riittää tyydyttämään henkilökuljetusten tarpeet vielä vuonna 2020/2030

    ehdottaa, että vuonna 2010 julkaistavassa, liikennepolitiikkaa käsittelevässä uudessa valkoisessa kirjassa annetaan nykyistä suurempi merkitys aiheelle ”Henkilöiden liikkuvuus laajentuneessa Euroopan unionissa ja sen vaikutus kulkuneuvoihin vuoteen 2020/2030 mennessä” ja että samalla laaditaan toimintaohjelma, joka on EU:n ja sen kansalaisten tavoitteiden ja etujen mukainen.

    2.   Henkilöiden kuljetukselle ja liikkuvuudelle omistetun kokonaisvaltaisen tarkastelun suuntaviivat ja tutkimuskenttä

    2.1   Euroopan alueen uudet ulottuvuudet: välimatka ja aika

    2.1.1

    Komitea toivoo komission puuttuvan asiaan, jotta Euroopan päättäjät ja kansalaiset tulisivat tietoisiksi EU:n alueen nykyisistä ja tulevista maantieteellisistä ulottuvuuksista. Euroopan unioniin, jossa on tällä hetkellä 25 jäsenvaltiota, tulee yhden sukupolven aikana, vuosiin 2020–2030 mennessä epäilemättä liittymään uusia jäsenvaltioita ja sen vaikutusala tulee laajenemaan läheisyyden (tai naapurivaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön) ansiosta niin, että se kattaa koko Euroopan mantereen, jolloin henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen liittyvät ongelmat saavat aivan uudet mittasuhteet.

    2.1.2

    Tällä hetkellä aivan liian harvat eurooppalaiset ovat tietoisia siitä, että EU vaikutuspiireineen tulee kattamaan alueen, joka ulottuu itä–länsi-suunnassa Atlantin valtamerestä Volgaan ja Mustaanmereen Venäjän sydämessä sekä Itämereen ja pohjois–etelä-suunnassa aina Välimeren rannoille eli Afrikan mantereelle saakka.

    2.1.3

    Uudenkokoisella alueella välimatkojen ja siirtymiseen tarvittavan ajan ei voida enää katsoa vain pidentyneen tai olevan vain aiemmin vallinneen tilanteen luonteva jatke, kun otetaan huomioon teknologiset rajoitukset ja keskipitkällä aikavälillä arvioitu nopeuksien kehitys.

    2.1.4

    Samalla tavoin globalisaatio sekä tavoiteltu ja todennäköinen elintason nousu tietyissä asukasmäärältään suurissa maissa edistävät määrällisten siirtymistarpeiden syntymistä sadoille miljoonille EU:n ulkopuolella eläville henkilöille, joilla on vuosittain tarve tai halu tulla EU:n alueelle ja tehdä siellä useita peräkkäisiä suhteellisen lyhyitä matkoja. Niinpä komitea arvioi, että Euroopan uusista ulottuvuuksista on otettava huomioon sekä etäisyydet (EU:n alue, lähialueet, kansainväliset yhteydet) että aika (siirtymisen kesto, liikennevälineiden nopeus, siirtymisiin tarvittavan ajan optimointi käyttäjien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti).

    2.2   Henkilöiden liikkuvuudelle omistetun kokonaistarkastelun mahdollisia tutkimusaloja

    2.2.1

    Henkilöiden siirtymistarpeen pääasialliset syyt

     

    Henkilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on unionin kehittämisen perusperiaatteita. Komitea katsoo, että periaatteen asianmukainen soveltaminen on varmistettava säännöllisesti, etenkin nyt laajentumisen ja globalisaation haasteiden yhteydessä. Periaatteen noudattaminen on merkittävä haaste Euroopan demokratialle ja yhtenäisyydelle.

     

    Henkilöiden vapaa liikkuvuus merkitsee sitä, että on laadittava sääntöjä (oikeussäännöt, lainkäyttöä koskevat säännöt, terrorismilta suojautuminen, liikuntarajoitteisten matkustajien kuljetus jne.). Käsillä olevan oma-aloitteisen lausunnon tavoite ei ole sääntöjen laatiminen, vaan siinä keskitytään kulkuvälineisiin ja kalustoon, joita tarvitaan henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen vastaamiseksi.

     

    Henkilöiden matkustushalukkuuden tai -tarpeen syiden selvittäminen on välttämätöntä, sillä toteuttamiskeinot määräytyvät näiden syiden ja niiden määrällisen ja laadullisen merkityksen mukaan.

    2.2.2

    Komitea ehdottaa ainakin seuraavien syiden tutkimista:

    matkustaminen työn vuoksi (esim. kauppa tai ammatillinen kanssakäyminen)

    koulutukseen tai tietojenvaihtoon liittyvä matkustaminen (opiskelu, symposiumit, tutkimusyhteistyö jne.)

    matkustaminen ammatillisista syistä (työpaikka, ammatinharjoittaminen ym.)

    matkustaminen kokemusten hankkimiseksi (mm. turismi, kulttuuri ja kulttuuriperintö)

    2.2.3

    Komitea ehdottaa, että sen pyytämä kokonaisvaltainen tarkastelu rajoitetaan koskemaan toistuvaa ja volyymiltään merkittävää liikkumista.

    2.2.4   Matkustamisen kaksi tapaa

    On syytä ottaa huomioon, millä tavalla ihmiset haluavat siirtyä paikasta toiseen, sillä se osaltaan määrittelee käytettävän kulkuvälineen valinnan.

    Pääkategorioita on kaksi:

    Matkustaminen yksin tai hyvin pienissä ryhmissä (muutama henkilö, pariskunta, perhe jne.)

    Huom. Pienen ryhmän koko voitaisiin määritellä esimerkiksi sen mukaan, kuinka monta matkustajaa liikennesääntöjen mukaan saa olla yksityishenkilön kuljettamassa ajoneuvossa.

    Matkustaminen erikokoisissa ryhmissä (työmatkalaiset, turistit, eläkeläiset, lomalaiset jne.).

    2.2.5   Kuljetut etäisyydet

    Komitea haluaa rajoittaa kokonaisvaltaisen tarkastelun alaa, mutta tarkentaa, että jo alan rajaaminen edellyttää erityistä harkintaa. On itsestään selvää, että käytettävät liikennevälineet ovat kuljettavasta matkasta riippuen erilaisia, valinnanvaraisia, toisiaan täydentäviä ja koordinoitavissa. Samalla tavoin aika, joka ollaan valmiit käyttämään matkaan, on riippuvainen kuljettavasta matkasta, käytettävistä liikennevälineistä sekä siirtymisen syistä. Toteutettavia toimia määriteltäessä on otettava huomioon täytäntöönpanosta vastaavat instituutiot (valtio, paikalliset yhteisöt, kunnat jne.).

    2.2.6

    Edellä mainitusta syystä komitea ehdottaa eron tekemistä seuraavien etäisyyksien välillä:

    0–100 km: Ei huomioida kokonaisvaltaisessa tarkastelussa, koska kysymys on taajamissa ja niiden lähialueilla liikkumisesta, jonka aiheuttaa kaupunkien tai kaupunkikeskittymien rakenne ja jota on siksi käsiteltävä erikseen omana aiheenaan. Kaikkialla Euroopassa on vaikeuksia kehittää kaupunkiliikenteeseen sopeutettua ja yhtenäistä palvelutarjontaa (turvallisuus, mukavuus, ympäristöystävällisyys, saasteettomuus, palvelun laatu ja jatkuvuus jne.). Kokemusten jakaminen on välttämätöntä, jotta saadaan käyttäjien kannalta hyödyllisimpiä tuloksia.

    100–250 km: Tässä ryhmässä huomioidaan entistä yleisemmät, myös raja-alueille ulottuvat, päivittäiset meno-paluu-matkat, esimerkiksi matkat kodin ja työpaikan välillä. Nopeat ja halvat liikennevälineet mahdollistavat sen, että suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella asuvat voivat käydä päivittäin töissä kotoaan.

    250–750 km: Näiden etäisyyksien osalta voidaan tutkia, missä olosuhteissa voisi syntyä kilpailua maantieliikenteen (henkilöautot, linja-autot) ja rautatieliikenteen (perinteinen tai luotijuna) välillä.

    750–1 500 km: Näiden etäisyyksien osalta voidaan tutkia, missä olosuhteissa voisi syntyä kilpailua rautatieliikenteen (luotijuna) ja lentoliikenteen välillä.

    yli 1 500 km: Näillä mantereen mittakaavassa laskettavilla etäisyyksillä aika on merkittävämmässä asemassa kuin lyhyemmillä matkoilla, ja siksi lentoliikenteen uudelleenjärjestely on välttämätöntä.

    2.2.7

    Etäisyyksiä käsittelevään lukuun sopii yhdistää myös kansainväliset tai mannertenväliset siirtymiset, jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan alueelle saapuvat ja siltä poistuvat muuttovirrat.

    2.2.8

    Komitea toivoo tietenkin, että sen pyytämä kokonaisvaltainen tarkastelu koskee henkilöiden kuljettamiseen käytettäviä liikennevälineitä ja infrastruktuureja. Tällä alalla tulee paitsi kartoittaa, arvioida ja optimoida käytössä olevat, jo laajasti tunnetut kuljetusmuodot, myös ilman ennakkoasenteita tutkia uusia tapoja, joiden avulla voitaisiin nopeasti hyödyntää tulevina vuosikymmeninä alalla käyttöön tulevia uusia tekniikoita ja teknologioita. Tämä edellyttää, että komissio tekee ehdotuksia, joilla edistetään, organisoidaan ja koordinoidaan liikennevälineiden kehitystä koskevaa tutkimusta ja ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita samalla, kun jätetään tilaa uusien mahdollisuuksien liittämiselle mukaan.

    2.2.9

    Nykyiset henkilöiden kuljetukseen käytettävät liikennevälineet voidaan tämän kokonaisvaltaisen tarkastelun yhteydessä jaotella seuraavasti:

    Maantiekuljetus: matkat tehdään yksityis- tai linja-autolla. Mikään ei tällä hetkellä anna aihetta epäillä, että tätä kuljetusmuotoa, joka hyötyy teknologian kehityksestä sekä moottorien että vähemmän saastuttavien polttoaineiden osalta, alettaisiin kyseenalaistaa (pikemminkin päinvastoin). Asiaan voidaan asennoitua kahdella tavalla:

    Odotetaan ja annetaan tilanteen edetä omalla painollaan, todetaan tulokset ja toivotaan, että tuhoisimmat vaikutukset voidaan korjata.

    Määritellään aktiivisen politiikan suuntaviivat esimerkiksi valmistelemalla ylläpito- ja jakeluverkostoja tulevaisuuden uusia polttoaineita käyttäville ajoneuvoille, luomalla ja ylläpitämällä pelkästään tietyille kulkuneuvoille ja tienkäyttäjille omistettuja infrastruktuureja ja aloittamalla uudestaan tutkimukset, jotka koskevat ”älyteitä”, apuvälineitä ja ajoa pitkillä matkoilla helpottavia toimintoja.

    Rautatiekuljetus: Tänä päivänä tuntuu suosittavan luotijunakuljetuksia, mikä toisinaan valitettavasti hämärtää perinteisen rautatieverkon puutteet.

    Lentokuljetus: Kun EU:n kehityksen olosuhteet otetaan huomioon, lentokuljetus on välttämätön kuljetusmenetelmä niin pitkillä etäisyyksillä kuin kansainvälisessä liikenteessäkin. Havaittua kehitystä ja Airbus A 380:n nopean kaupallistamisen ohjelmaa silmällä pitäen on Euroopan lentoasemien infrastruktuureja (mukaan luettuina kaupunkikeskuksiin liikennöitävät yhteydet) nopeasti kunnostettava, jotta voidaan ottaa vastaan superjumbo-lentokoneet ja sopeutua niiden aiheuttamaan liikenteen lisääntymiseen.

    Merikuljetus: Merikuljetuksia käytetään Pohjanmerellä, Itämerellä ja Välimerellä matkustajien säännölliseen paikalliseen kuljetukseen pitkien ja lyhyiden matkojen päähän. Tätä kuljetusmuotoa voidaan kehittää erityisesti merten moottoriteiksi kutsutuilla reiteillä, ja se voi täydentää muita kuljetusmuotoja.

    Sisävesiliikenne: Sisävesiliikennettä pidetään nykyään toisarvoisena lukuun ottamatta joidenkin joen äärelle rakennettujen pääkaupunkien työmatkaliikennettä sekä matkailualaa (jokiristeilyt ja vesibussit). Sisävesiväylillä tapahtuvia kuljetuksia tulisi kuitenkin pitää mahdollisina vaihtoehtoina eikä hylätä niitä systemaattisesti (esim. Venetsian lentokentälle liikennöinti).

    2.3   Henkilöiden liikkuvuustarpeiden arviointi vuosiin 2020–2030 ulottuvalla jaksolla

    2.3.1

    Etsiessään lukuihin perustuvia ennusteita henkilöiden liikkuvuudesta tulevina vuosikymmeninä komitea havaitsi, että aiheesta on aivan liian vähän tietoa. Aiheesta on menneinä vuosina laadittu suhteellisen paljon raportteja, mutta niiden pohjalta ei voi tehdä riittävän luotettavia ennusteita. Raporteissa ei oteta huomioon viimeaikaisia muutoksia, kuten EU:n laajenemista 25-jäseniseksi ja suunniteltujen uusien liittymisten keskipitkän aikavälin näkymiä eikä EU:n vaikutuspiiriin kuuluvilla lähialueilla sijaitsevissa maissa tapahtunutta kehitystä.

    2.3.2

    ETSK:n tiedossa ei ole tutkimuksia, joita olisi tehty mahdollisista vaikutuksista ja seurauksista, joita EU:lle aiheutuu elintason noususta kehittyvissä maissa. Elintason nousu antaa samankaltaisten mutta eri lähteistä peräisin olevien arvioiden mukaan sadoille miljoonille kyseisistä maista kotoisin oleville ihmisille vuosittain — Kiinalle vuodesta 2020 ja Intialle todennäköisesti vuodesta 2030 lähtien — mahdollisuuden liikkua oman maansa rajojen ulkopuolella. Tällä hetkellä tuntuu utopistiselta, että vuonna 2020 sata miljoonaa kiinalaista — luku, joka on korkea ja usein toistettu — voisi matkustaa vuosittain turisteina oman maansa ulkopuolella. Tuo määrä on kuitenkin vain kahdeksan prosenttia Kiinan väkiluvusta. Se on vähemmän kuin maansa ulkopuolella matkailevien japanilaisten (noin 12 miljoonaa ihmistä) prosentuaalinen osuus. Hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että jo nyt neljällä prosentilla Kiinan väestöstä on keskimäärin sama elintaso kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Neljä prosenttia on vähän, mutta Kiinan mittakaavassa se merkitsee yli viittäkymmentä miljoonaa ihmistä.

    2.3.3

    Oletetaan vertailun vuoksi, että vaikkapa vain 50 miljoonaa kiinalaista päättää tulla Eurooppaan turisteina. He haluavat viettää useassa EU-maassa suhteellisen lyhyen ajan (keskimäärin kymmenen päivää) ja käyttävät siirtymiseen lentokonetta. Komitea toivoo, että EU pohtii valmiuksien tarvittavaa kehittämistä varmistettuaan ennakoivat hypoteesit, ja rohkaisee jäsenvaltioita kehittämään itselleen sopivat keinot hyötyä tällaisesta turismin kehityksestä taloudellisesti. Kun liikkuvuustarve on saavuttanut kiinalaiset ja intialaiset, nämä suuntaavat tilaisuuden koittaessa sellaisiin maihin, joissa heidät voidaan ottaa vastaan.

    2.3.4

    Komitea on kiinnostuneena tutustunut komission syyskuussa 2004 julkaisemaan asiakirjaan European energy and transport: Scenario on key drivers. Tässä asiakirjassa, johon on syytä viitata, on luettavissa useilla aloilla tehtyjen, vuosiin 2020/2030/2040 tähtäävien ennakoivien tutkimusten tuloksia. Tutkimusten tavoite on lähinnä ollut selvittää energiatarpeita sekä mahdollisuuksia käyttää uusiutuvia ja vähemmän saastuttavia energiamuotoja. Luvussa VI käsitellään liikennettä tästä näkökulmasta ja tehdään joitakin ennusteita, jotka voisi muotoilla uudestaan siten, että ne kertoisivat nimenomaan henkilöiden kuljetuksesta, joka tällä hetkellä on rinnastettu tavaroiden kuljetukseen, jolla on näissä tilastoissa hallitseva asema.

    2.3.5

    Tämän raportin liitteessä  (3) on tietoja ennakoidusta kehityksestä

    On huomattava, että nämä ennusteet on tehty 30 maalle (25 jäsenvaltiota sekä komission lisäämät Romania, Bulgaria, Sveitsi, Norja ja Turkki). Kaiken kaikkiaan henkilöiden kuljetus kehittyy näissä 30 maassa 40 vuoden aikana seuraavalla tavalla (Gmkm= gigamatkustajakilometri):

    4 196 gmkm:stä vuonna 1990 5 021 gmkm:iin vuonna 2000 (20 %:n kasvu 10 vuodessa)

    5 817 gmkm vuonna 2010 (16 %:n kasvu 10 vuodessa)

    6 700 gmkm vuonna 2020 (15 %:n kasvu 10 vuodessa)

    7 540 gmkm vuonna 2030 (vain 12,5 %:n kasvu 10 vuodessa).

    2.3.6

    Komitea toteaa sen kiinnostavan seikan, että tuleville vuosikymmenille ennustetaan pienempää kasvua kuin kaudella 1990/2000 todettu kasvu. Tästä voitaisiin olettaa, ettei henkilöiden liikkuvuus enää ole talouden elinvoimaisuuden mittari.

    2.3.7

    On syytä huomauttaa, että kaudella 2000–2030 henkilöautoliikenne kasvaa 45 prosenttia mutta rautatiekuljetukset vain 30 prosenttia. Lentokuljetukset lisääntyvät samalla aikavälillä 300 prosenttia. Komitealla ei ole valmiuksia arvioida näiden ennusteiden yhdenmukaisuutta, mutta se huomauttaa, että niitä on tutkittava tarkemmin, jotta saadaan kokonaiskuva keskipitkän ja pitkän aikavälin tilanteesta.

    2.3.8

    Komitea pyytääkin, että komissio käynnistäisi laajan ja yksityiskohtaisen, tulevaan tähtäävän tutkimuksen, jossa arvioitaisiin mahdollisimman kattavasti määrällisiä ja laadullisia tarpeita, jotta voidaan vastata henkilöiden liikkuvuustarpeisiin vuosiin 2020 ja 2030 mennessä.

    2.3.9

    Mainitussa tutkimuksessa tulisi käsitellä paitsi komission edellä mainitussa asiakirjassaan tarkasteluun valitsemia 30:tä maata, myös EU:n läheisyydessä ja vaikutuspiirissä sijaitsevia maita (Kroatia, Albania, Ukraina, Venäjä, Pohjois-Afrikka), joille seuraavien 25 vuoden aikana tavalla tai toisella kehittyy entistä kiinteämmät suhteet Euroopan unioniin.

    2.3.10

    Tutkimuksessa olisi myös voitava arvioida kansainvälisen matkustamisen, erityisesti kehittyvistä maista (Kiina, Intia jne.) peräisin olevan turismin, vaikutusta EU:n alueelle saapumista ja sieltä poistumista sekä EU:n alueella matkustamista ajatellen.

    3.   Ehdotuksia ja päätelmiä

    ETSK

    3.1

    katsoo, että henkilöiden liikkuvuus laajentuneessa Euroopan unionissa on ehdottomasti taattava demokratian vahvistamiseksi ja EU:n yhtenäisyyden edistämiseksi.

    3.2

    toteaa, että henkilöiden liikkuvuudesta vuoteen 2030 mennessä on vain vähän ennakoivia tutkimuksia, joiden avulla olisi mahdollista arvioida vaikutuksia liikennevälineiden määrän tarpeeseen sekä vastaaviin perusrakenteisiin.

    3.3

    korostaa, että kaikki suurisuuntaiset Euroopan mantereen mittakaavassa toteutettavat infrastruktuurihankkeet vaativat erittäin pitkän ajan (parinkymmenen vuoden verran) ennen kuin on päästy käyttöönottovaiheeseen.

    3.4

    arvioi saatavilla olevien, henkilöiden liikkuvuustarpeiden voimakasta lisääntymistä ennakoivien tietojen perusteella, että komission olisi käynnistettävä aiheesta tutkimuksia ja sen jälkeen kokonaisvaltainen erityinen tarkastelu, joka tehtäisiin tavaroiden liikkuvuuden kehitystä koskevien tutkimusten ja tarkastelujen rinnalla.

    3.5

    ehdottaa, että kyseisten tarkastelujen perusteella voitaisiin vuonna 2010 laatia uusi liikennepolitiikkaa käsittelevä valkoinen kirja, jolla pyrittäisiin laajemmin kuin vuonna 2001 vastaamaan henkilöiden kuljetukseen liittyvän politiikan tarpeisiin vuosiin 2020–2030 mennessä ja jossa voitaisiin käsitellä seuraavia asioita:

    henkilöiden matkustamisen pääasialliset syyt

    matkustustavat (ryhmässä vai yksin)

    luokittelu kuljetun matkan mukaan

    henkilöiden käytössä olevat liikennevälineet ja niiden helppokäyttöisyys, toimintavarmuus, turvallisuus jne.

    3.6

    ehdottaa, että komissio käynnistää asianomaisten valtioiden kanssa ne toimet, jotka tarvitaan henkilöiden liikkuvuuden takaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Seuraavat seikat olisi otettava huomioon:

    vammaisten, vanhusten ja pienten lasten ongelmat ja erityistarpeet (yhteistyössä liikuntarajoitteisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa)

    henkilöiden kuljetukseen liittyvään tutkimukseen ja uuden tekniikan ja teknologian kehittämiseen tarvittavat varat sekä

    lait ja muut säädökset sekä rahoitussäännöt, joiden avulla valtiot voivat toteuttaa tarvittavat investoinnit.

    3.7

    korostaa lopuksi, että yhdistyneen Euroopan on huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot tarjoavat tasapainoisen valikoiman palveluja sekä tavaroiden että henkilöiden kuljetuksessa. Komitea toivoo, että sille ilmoitetaan tämän kokonaisvaltaisen tarkastelun käynnistämisestä. Se haluaa myös osallistua tarkastelun toteutukseen sekä tulla kuulluksi tarkastelun päätelmistä.

    Bryssel 26. lokakuuta 2005

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

    puheenjohtaja

    Anne-Marie SIGMUND


    (1)  ETSK:n valmisteilla oleva lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä”.

    (2)  Ks. liite 1.

    (3)  Ks. liite 2.


    Top