3.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/47

1.1

Vuoteen 2020/2030 mennessä tällä hetkellä 25-jäseninen Euroopan unioni on varmasti laajentunut, kun unioniin on liittynyt sellaisia uusia valtioita kuin Romania, Turkki, Bulgaria ja Kroatia. Muita mahdollisia liittymisiä ennakoimatta on todennäköistä, että EU:n läheisyys alkaa vaikuttaa yhteistyöhön ja kauppaan myös syrjäisemmissä valtioissa, kuten Ukrainassa, Georgiassa ja Venäjällä.

1.2

Kyseinen mittava aluekokonaisuus muodostaa mantereen suuruisen suorakulmion, jonka sivut ovat 6 000 kilometriä idästä länteen ja 4 000 kilometriä pohjoisesta etelään. Henkilöliikenne kohtaa uusia haasteita näin laajalla alueella, kun on vapauden periaatteiden mukaisesti mahdollistettava vapaa liikkuvuus, kehitettävä eurooppalaista demokratiaa, joka edellyttää kulttuurivaihtoa, ja edistettävä talouden kehitystä.

1.3

Liikennevälineitä on kehitettävä vastaamaan kahden kolmen vuosikymmenen kuluttua todennäköisesti vallitseviin liikkuvuuden tarpeisiin, ja tämä on tehtävä Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 Lissabonissa asettaman tavoitteen valossa:

”Euroopasta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.”

1.4

Niinpä kaikissa yksityisten ja julkisten liikennevälineiden kehittämiseen tähtäävissä ehdotuksissa on otettava huomioon seuraavat seikat:

1.5

Liikennevälineiden kehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa on osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi välttämättä otettava huomioon liikuntarajoitteiset matkustajat, kuten vammaiset, vanhukset ja hyvin pienet lapset. Jotta heille taattaisiin mahdollisuus itsenäiseen ja esteettömään matkustamiseen, olisi annettava säännöksiä, joilla taataan tulevaisuuden liikennevälineiden ja niihin liittyvien infrastruktuurien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa. Lentoliikenteessä asia on jo edennyt, sillä komissio on ehdottanut asetusta, jossa määritellään liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia lentoliikenteessä. (1)

1.6

Komitea toteaa, että Euroopan unioni on jo kymmeniä vuosia kiinnittänyt aktiivisesti huomiota tavaroiden kuljettamiseen ja tehnyt useita aloitteita, joilla on pyritty lisäämään tavaraliikenteen määrää yhteisön sisäisen vaihdannan ja sitä kautta talouskehityksen edistämiseksi. Liikenteen perusrakenteita on siten lisätty pääasiassa maantieliikenteessä, harvemmin rautateillä ja poikkeustapauksissa jokiliikenteessä.

1.7

Komissio antaa vuoden 2005 lopussa tiedonannon valkoisessa kirjassa Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika tehtyjen ehdotusten toteutumisesta jakson puoliväliin mennessä. Tuolloin voidaan arvioida käyttäjien asemaa liikennepolitiikassa ja tarkistaa, näkyykö kestävän kehityksen huomioiminen siten, että lisääntyvässä tavaraliikenteessä käytettäisiin myös maantieliikenteelle vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja (rautatiet, meri- ja sisävesiväylät jne.). Komitea antaa aikanaan tämän tiedonannon pohjalta lausuntonsa, jota ei ole aihetta tässä ennakoida.

1.8

Kertomusta odotellessaan komitea toteaa, että vaikka Kansainvälinen rautatieliitto onkin ennustanut matkustajakilometrien kokonaismäärän Länsi-Euroopassa vuonna 2010/2020 (2), henkilöliikennettä ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Jo kymmenien vuosien ajan on tunnuttu olevan sitä mieltä, että tyydyttämällä tavaraliikenteen vaatimukset ja tarpeet saadaan aikaan riittävät ratkaisut myös henkilöliikenteen tarpeisiin. Tämä on itsestään selvää maantieinfrastruktuureja kehitettäessä, koska ne ovat samanlaisia riippumatta siitä käytetäänkö niitä tavarankuljetukseen vai yksityis- ja joukkoliikenteeseen (henkilö- ja linja-autot). Maanteillä on kautta aikojen ollut nämä kaksi tarkoitusta. Nykyään liikenteen kehitys hankaloittaa tavarankuljetuksen ja henkilöliikenteen rinnakkaiseloa monilla teillä, ja tekee siitä jopa vaarallista. Tavarankuljetuksen tarpeiden asettaminen etusijalle on johtanut sellaisten maantieinfrastruktuurien suosimiseen, joita sekä tavara- että henkilöliikenne voivat käyttää. Tämä kuitenkin tapahtuu muiden kuljetusmuotojen kustannuksella.

1.9

Komitean näkemyksen mukaan kyseinen menettely

1.10

Näin ollen komitea, jonka tarkoitus ei ole käynnistää asiaa koskevia tutkimuksia, pyytää komissiota aloittamaan pikaisesti kokonaisvaltaisen tarkastelun, jonka tarkoituksena on

2.1.1

Komitea toivoo komission puuttuvan asiaan, jotta Euroopan päättäjät ja kansalaiset tulisivat tietoisiksi EU:n alueen nykyisistä ja tulevista maantieteellisistä ulottuvuuksista. Euroopan unioniin, jossa on tällä hetkellä 25 jäsenvaltiota, tulee yhden sukupolven aikana, vuosiin 2020–2030 mennessä epäilemättä liittymään uusia jäsenvaltioita ja sen vaikutusala tulee laajenemaan läheisyyden (tai naapurivaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön) ansiosta niin, että se kattaa koko Euroopan mantereen, jolloin henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen liittyvät ongelmat saavat aivan uudet mittasuhteet.

2.1.2

Tällä hetkellä aivan liian harvat eurooppalaiset ovat tietoisia siitä, että EU vaikutuspiireineen tulee kattamaan alueen, joka ulottuu itä–länsi-suunnassa Atlantin valtamerestä Volgaan ja Mustaanmereen Venäjän sydämessä sekä Itämereen ja pohjois–etelä-suunnassa aina Välimeren rannoille eli Afrikan mantereelle saakka.

2.1.3

Uudenkokoisella alueella välimatkojen ja siirtymiseen tarvittavan ajan ei voida enää katsoa vain pidentyneen tai olevan vain aiemmin vallinneen tilanteen luonteva jatke, kun otetaan huomioon teknologiset rajoitukset ja keskipitkällä aikavälillä arvioitu nopeuksien kehitys.

2.1.4

Samalla tavoin globalisaatio sekä tavoiteltu ja todennäköinen elintason nousu tietyissä asukasmäärältään suurissa maissa edistävät määrällisten siirtymistarpeiden syntymistä sadoille miljoonille EU:n ulkopuolella eläville henkilöille, joilla on vuosittain tarve tai halu tulla EU:n alueelle ja tehdä siellä useita peräkkäisiä suhteellisen lyhyitä matkoja. Niinpä komitea arvioi, että Euroopan uusista ulottuvuuksista on otettava huomioon sekä etäisyydet (EU:n alue, lähialueet, kansainväliset yhteydet) että aika (siirtymisen kesto, liikennevälineiden nopeus, siirtymisiin tarvittavan ajan optimointi käyttäjien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti).

2.2.1

Henkilöiden siirtymistarpeen pääasialliset syyt

2.2.2

Komitea ehdottaa ainakin seuraavien syiden tutkimista:

2.2.3

Komitea ehdottaa, että sen pyytämä kokonaisvaltainen tarkastelu rajoitetaan koskemaan toistuvaa ja volyymiltään merkittävää liikkumista.

—

Matkustaminen yksin tai hyvin pienissä ryhmissä (muutama henkilö, pariskunta, perhe jne.)

Huom. Pienen ryhmän koko voitaisiin määritellä esimerkiksi sen mukaan, kuinka monta matkustajaa liikennesääntöjen mukaan saa olla yksityishenkilön kuljettamassa ajoneuvossa.

—

Matkustaminen erikokoisissa ryhmissä (työmatkalaiset, turistit, eläkeläiset, lomalaiset jne.).

2.2.6

Edellä mainitusta syystä komitea ehdottaa eron tekemistä seuraavien etäisyyksien välillä:

2.2.7

Etäisyyksiä käsittelevään lukuun sopii yhdistää myös kansainväliset tai mannertenväliset siirtymiset, jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan alueelle saapuvat ja siltä poistuvat muuttovirrat.

2.2.8

Komitea toivoo tietenkin, että sen pyytämä kokonaisvaltainen tarkastelu koskee henkilöiden kuljettamiseen käytettäviä liikennevälineitä ja infrastruktuureja. Tällä alalla tulee paitsi kartoittaa, arvioida ja optimoida käytössä olevat, jo laajasti tunnetut kuljetusmuodot, myös ilman ennakkoasenteita tutkia uusia tapoja, joiden avulla voitaisiin nopeasti hyödyntää tulevina vuosikymmeninä alalla käyttöön tulevia uusia tekniikoita ja teknologioita. Tämä edellyttää, että komissio tekee ehdotuksia, joilla edistetään, organisoidaan ja koordinoidaan liikennevälineiden kehitystä koskevaa tutkimusta ja ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita samalla, kun jätetään tilaa uusien mahdollisuuksien liittämiselle mukaan.

2.2.9

Nykyiset henkilöiden kuljetukseen käytettävät liikennevälineet voidaan tämän kokonaisvaltaisen tarkastelun yhteydessä jaotella seuraavasti:

2.3.1

Etsiessään lukuihin perustuvia ennusteita henkilöiden liikkuvuudesta tulevina vuosikymmeninä komitea havaitsi, että aiheesta on aivan liian vähän tietoa. Aiheesta on menneinä vuosina laadittu suhteellisen paljon raportteja, mutta niiden pohjalta ei voi tehdä riittävän luotettavia ennusteita. Raporteissa ei oteta huomioon viimeaikaisia muutoksia, kuten EU:n laajenemista 25-jäseniseksi ja suunniteltujen uusien liittymisten keskipitkän aikavälin näkymiä eikä EU:n vaikutuspiiriin kuuluvilla lähialueilla sijaitsevissa maissa tapahtunutta kehitystä.

2.3.2

ETSK:n tiedossa ei ole tutkimuksia, joita olisi tehty mahdollisista vaikutuksista ja seurauksista, joita EU:lle aiheutuu elintason noususta kehittyvissä maissa. Elintason nousu antaa samankaltaisten mutta eri lähteistä peräisin olevien arvioiden mukaan sadoille miljoonille kyseisistä maista kotoisin oleville ihmisille vuosittain — Kiinalle vuodesta 2020 ja Intialle todennäköisesti vuodesta 2030 lähtien — mahdollisuuden liikkua oman maansa rajojen ulkopuolella. Tällä hetkellä tuntuu utopistiselta, että vuonna 2020 sata miljoonaa kiinalaista — luku, joka on korkea ja usein toistettu — voisi matkustaa vuosittain turisteina oman maansa ulkopuolella. Tuo määrä on kuitenkin vain kahdeksan prosenttia Kiinan väkiluvusta. Se on vähemmän kuin maansa ulkopuolella matkailevien japanilaisten (noin 12 miljoonaa ihmistä) prosentuaalinen osuus. Hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että jo nyt neljällä prosentilla Kiinan väestöstä on keskimäärin sama elintaso kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Neljä prosenttia on vähän, mutta Kiinan mittakaavassa se merkitsee yli viittäkymmentä miljoonaa ihmistä.

2.3.3

Oletetaan vertailun vuoksi, että vaikkapa vain 50 miljoonaa kiinalaista päättää tulla Eurooppaan turisteina. He haluavat viettää useassa EU-maassa suhteellisen lyhyen ajan (keskimäärin kymmenen päivää) ja käyttävät siirtymiseen lentokonetta. Komitea toivoo, että EU pohtii valmiuksien tarvittavaa kehittämistä varmistettuaan ennakoivat hypoteesit, ja rohkaisee jäsenvaltioita kehittämään itselleen sopivat keinot hyötyä tällaisesta turismin kehityksestä taloudellisesti. Kun liikkuvuustarve on saavuttanut kiinalaiset ja intialaiset, nämä suuntaavat tilaisuuden koittaessa sellaisiin maihin, joissa heidät voidaan ottaa vastaan.

2.3.4

Komitea on kiinnostuneena tutustunut komission syyskuussa 2004 julkaisemaan asiakirjaan European energy and transport: Scenario on key drivers. Tässä asiakirjassa, johon on syytä viitata, on luettavissa useilla aloilla tehtyjen, vuosiin 2020/2030/2040 tähtäävien ennakoivien tutkimusten tuloksia. Tutkimusten tavoite on lähinnä ollut selvittää energiatarpeita sekä mahdollisuuksia käyttää uusiutuvia ja vähemmän saastuttavia energiamuotoja. Luvussa VI käsitellään liikennettä tästä näkökulmasta ja tehdään joitakin ennusteita, jotka voisi muotoilla uudestaan siten, että ne kertoisivat nimenomaan henkilöiden kuljetuksesta, joka tällä hetkellä on rinnastettu tavaroiden kuljetukseen, jolla on näissä tilastoissa hallitseva asema.

2.3.5

Tämän raportin liitteessä  (3) on tietoja ennakoidusta kehityksestä

On huomattava, että nämä ennusteet on tehty 30 maalle (25 jäsenvaltiota sekä komission lisäämät Romania, Bulgaria, Sveitsi, Norja ja Turkki). Kaiken kaikkiaan henkilöiden kuljetus kehittyy näissä 30 maassa 40 vuoden aikana seuraavalla tavalla (Gmkm= gigamatkustajakilometri):

2.3.6

Komitea toteaa sen kiinnostavan seikan, että tuleville vuosikymmenille ennustetaan pienempää kasvua kuin kaudella 1990/2000 todettu kasvu. Tästä voitaisiin olettaa, ettei henkilöiden liikkuvuus enää ole talouden elinvoimaisuuden mittari.

2.3.7

On syytä huomauttaa, että kaudella 2000–2030 henkilöautoliikenne kasvaa 45 prosenttia mutta rautatiekuljetukset vain 30 prosenttia. Lentokuljetukset lisääntyvät samalla aikavälillä 300 prosenttia. Komitealla ei ole valmiuksia arvioida näiden ennusteiden yhdenmukaisuutta, mutta se huomauttaa, että niitä on tutkittava tarkemmin, jotta saadaan kokonaiskuva keskipitkän ja pitkän aikavälin tilanteesta.

2.3.8

Komitea pyytääkin, että komissio käynnistäisi laajan ja yksityiskohtaisen, tulevaan tähtäävän tutkimuksen, jossa arvioitaisiin mahdollisimman kattavasti määrällisiä ja laadullisia tarpeita, jotta voidaan vastata henkilöiden liikkuvuustarpeisiin vuosiin 2020 ja 2030 mennessä.

2.3.9

Mainitussa tutkimuksessa tulisi käsitellä paitsi komission edellä mainitussa asiakirjassaan tarkasteluun valitsemia 30:tä maata, myös EU:n läheisyydessä ja vaikutuspiirissä sijaitsevia maita (Kroatia, Albania, Ukraina, Venäjä, Pohjois-Afrikka), joille seuraavien 25 vuoden aikana tavalla tai toisella kehittyy entistä kiinteämmät suhteet Euroopan unioniin.

2.3.10

Tutkimuksessa olisi myös voitava arvioida kansainvälisen matkustamisen, erityisesti kehittyvistä maista (Kiina, Intia jne.) peräisin olevan turismin, vaikutusta EU:n alueelle saapumista ja sieltä poistumista sekä EU:n alueella matkustamista ajatellen.

3.1

katsoo, että henkilöiden liikkuvuus laajentuneessa Euroopan unionissa on ehdottomasti taattava demokratian vahvistamiseksi ja EU:n yhtenäisyyden edistämiseksi.

3.2

toteaa, että henkilöiden liikkuvuudesta vuoteen 2030 mennessä on vain vähän ennakoivia tutkimuksia, joiden avulla olisi mahdollista arvioida vaikutuksia liikennevälineiden määrän tarpeeseen sekä vastaaviin perusrakenteisiin.

3.3

korostaa, että kaikki suurisuuntaiset Euroopan mantereen mittakaavassa toteutettavat infrastruktuurihankkeet vaativat erittäin pitkän ajan (parinkymmenen vuoden verran) ennen kuin on päästy käyttöönottovaiheeseen.

3.4

arvioi saatavilla olevien, henkilöiden liikkuvuustarpeiden voimakasta lisääntymistä ennakoivien tietojen perusteella, että komission olisi käynnistettävä aiheesta tutkimuksia ja sen jälkeen kokonaisvaltainen erityinen tarkastelu, joka tehtäisiin tavaroiden liikkuvuuden kehitystä koskevien tutkimusten ja tarkastelujen rinnalla.

3.5

ehdottaa, että kyseisten tarkastelujen perusteella voitaisiin vuonna 2010 laatia uusi liikennepolitiikkaa käsittelevä valkoinen kirja, jolla pyrittäisiin laajemmin kuin vuonna 2001 vastaamaan henkilöiden kuljetukseen liittyvän politiikan tarpeisiin vuosiin 2020–2030 mennessä ja jossa voitaisiin käsitellä seuraavia asioita:

3.6

ehdottaa, että komissio käynnistää asianomaisten valtioiden kanssa ne toimet, jotka tarvitaan henkilöiden liikkuvuuden takaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Seuraavat seikat olisi otettava huomioon:

3.7

korostaa lopuksi, että yhdistyneen Euroopan on huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot tarjoavat tasapainoisen valikoiman palveluja sekä tavaroiden että henkilöiden kuljetuksessa. Komitea toivoo, että sille ilmoitetaan tämän kokonaisvaltaisen tarkastelun käynnistämisestä. Se haluaa myös osallistua tarkastelun toteutukseen sekä tulla kuulluksi tarkastelun päätelmistä.