3.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/97

1.1

Unionin tähänastisista laajentumisista saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että kansalaisille ei ole tiedotettu riittävästi laajentumisvalmisteluista ja että he ovat olleet heikosti valmistautuneita laajentumiseen. Kun ajatellaan unionin tulevia toimia, on vahvistettava kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua eli niin sanottua kolmatta pilaria (1).

1.2

Kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua vahvistettaessa on pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

1.3

Komissio on laatinut strategisen kehyksen, jossa yhtäältä vahvistetaan nykyisiä toimia ja hyödynnetään muun muassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuosikymmenten kokemusta, ja toisaalta esitetään uusia toimia, joilla tuetaan ja syvennetään käynnissä olevaa prosessia.

1.3.1

Kroatiassa ja Turkissa on strategian mukaan vahvistettava seuraavia toimia: Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmat, Jean Monnet- ja Marie Curie -hankkeet sekä Kulttuuri- ja Media-ohjelmat. Lisäksi odotetaan kansalaisjärjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita koskevan ohjelman hyväksymistä.

1.3.2

Vaikka tiedonannossa korostetaan, että kansalaisyhteiskunta laatii itse kokemustensa perusteella uusia ohjelmia, siinä tehdään useita ehdotuksia ja suositellaan seuraavia toimia:

1.3.3

Myös viisumimuodollisuuksia tulisi tarvittaessa yksinkertaistaa ja viisumi tulisi myöntää nykyistä nopeammin.

1.4

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toteuttamiseen on varattu noin 40 miljoonan euron rahoitus. ETSK:n mielestä summa on vähäinen.

2.1

Komission asiakirjan otsikosta voisi päätellä, että asiakirjassa tarkastellaan kaikkien ehdokasmaiden kanssa käytävää vuoropuhelua, mutta Kroatiaa koskevaa lyhyttä mainintaa lukuun ottamatta tiedonannossa tarkastellaan lähes yksinomaan Turkkia.

2.2

ETSK:n mielestä tässä yhteydessä olisi ollut hyödyllistä tarkastella myös Kroatiaa, Serbiaa ja Länsi-Balkanin maita (3).

2.3

Turkilla on merkittävä asema Välimeren etelärannalla, ja se kuuluu myös Euro–Välimeri-politiikan piiriin. Komission tulisi selvittää kyseisen kaksitahoisen roolin luonne ja erityispiirteet.

2.4

Ehdokasmaiden työntekijät ja yrittäjät ovat 1990-luvulta lähtien olleet mukana eurooppalaisissa edustuselimissä (mm. EAY, UNICE, UEAPME, Eurochambre), ja ne ovat osallistuneet työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun eri vaiheisiin. Etenkin Turkki on tässä yhteydessä erottunut muista aktiivisuudellaan. ETSK:n mielestä olisi hyödyllistä tutkia tämän osallistumisen ja siitä saatujen kokemusten vaikutuksia Turkissa toimiviin ammattiliittoihin ja yrittäjiin.

2.5

Liittymisneuvotteluihin valmistautumiseen tähtäävällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on merkittävä tehtävä yhteisön säännöstön ja strategioiden kannalta, eikä siihen voida ryhtyä valmistautumatta. ETSK:n mielestä komission on kiinnitettävä erityistä huomiota työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, jotta kaikki edustuselimet nivotaan siihen pysyvästi.

2.5.1

Turkissa on monia kulttuurisäätiöitä ja -järjestöjä, joiden toimintaan nuoriso osallistuu merkittävällä tavalla. ETSK:n mukaan tällaiset kulttuuriyhteisöt voisivat tarjota mainion tilaisuuden tarkastella syventävästi yhteisiä ongelmia ja tuoda esiin yhteiskunnan kehitykseen parhaiten vaikuttavia välineitä.

2.5.2

Myös paikallisyhteisöjen, yliopistojen ja koulutuslaitosten välistä kumppanuustoimintaa olisi edistettävä ja tuettava, koska se mahdollistaa kokemusten vaihtamisen ja tarjoaa kansalaisyhteiskunnan toimijoille tilaisuuden arvioida erilaisia tapoja kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi.

2.6

Konkreettisten tulosten saamiseksi tulisi soveltuvin välinein kannustaa ehdokasmaiden edustajia osallistumaan työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiain pääosaston sekä unionitasolla toimivien edustusorganisaatioiden työskentelyyn.

2.7

Myös uskontojen, etenkin kristinuskon ja islamin, välistä yhteistyötä tulisi edistää ja tukea.

2.8

Lisäksi tulisi kaikin tavoin syventää kulttuurin eri muotoja koskevaa vuoropuhelua.

2.9

Komitea toivoo, että kun kansalaisjärjestöjä koskeva ohjelma piakkoin julkaistaan, komissio esittää siinä konkreettisia ja hyödyllisiä ehdotuksia rakentavaa kokemusten vaihtoa varten.

3.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tiiviissä yhteistyössä komission kanssa perustanut vuodesta 1995 alkaen kunkin ehdokasmaan kanssa neuvoa-antavan sekakomitean.

3.2

Myös AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynen meren maat) kanssa on perustettu neuvoa-antava sekakomitea. Se tarjoaa tätä nykyä komissiolle viitekehyksen Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanossa ja talouskumppanuussopimuksen hallinnoinnissa.

3.3

ETSK on lisäksi perustanut Latinalaisen Amerikan seurantakomitean, jonka tehtävänä on edistää Latinalaisen Amerikan maiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden vahvistamista ja kyseisten organisaatioiden osallistumista käynnissä oleviin alueellisiin integraatioprosesseihin (Keski-Amerikka, Andien yhteisö, Mercosur) sekä seurata nykyisiä tai neuvotteluvaiheessa olevia kumppanuussopimuksia.

3.4

ETSK perusti 1990-luvun jälkipuoliskolla Euro–Välimeri-komitean avustamaan komissiota Välimeren etelärannalle kohdennetun talous- ja sosiaalipolitiikan toteuttamisessa.

3.4.1

EU:n ja Intian pyöreän pöydän ryhmän sekä transatlanttisen toimintaohjelman ansiosta Euroopan unioni on voinut tuoda yhteiskunta- ja kulttuurimalliaan aiempaa näkyvämmin esille muualla maailmassa.

3.5

Vuonna 2004 perustettiin ETSK:n ja Länsi-Balkanin yhteysryhmä, jonka tehtävänä on edistää ETSK:n sekä Länsi-Balkanin maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja talous- ja sosiaalineuvostojen välistä yhteistyötä (4). Näin on määrä auttaa Länsi-Balkanin maiden kansalaisyhteiskuntaa edistämään integroitumista ja lopulta liittymistä Euroopan unioniin.

3.5.1

ETSK on käsitellyt Kaakkois-Eurooppaa seuraavissa asiakirjoissaan:

3.5.2

Komitea on myös antanut oma-aloitteiset lausunnot, joissa käsitellään Bulgariaa, Romaniaa ja Kroatiaa.

3.5.3

ETSK on jo laatinut kaksi osittaista arviointia Euroopan naapuruuspolitiikasta (10) ja laatii parhaillaan valmistelevaa lausuntoa samasta aiheesta (11).

3.6

Toisin kuin muissa neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, joissa ETSK:ta edustaa kuusi tai yhdeksän jäsentä (kaksi tai kolme ryhmää kohti), EU:n ja Turkin neuvoa-antavassa sekakomiteassa on alun pitäenkin ollut 18 ETSK:ta ja 18 Turkkia edustavaa jäsentä. Kaksinkertainen jäsenmäärä muihin sekakomiteoihin nähden on puolustettavissa maan koolla sekä niillä monitahoisilla ongelmilla, joita saattaa syntyä siitä, että kyseessä on ensimmäinen islamilainen maa, joka on esittänyt EU:lle jäsenhakemuksensa.

3.6.1

EU:n ja Turkin neuvoa-antava sekakomitea on pariteettinen elin, jonka jäsenet edustavat EU:n ja Turkin järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Sekakomiteassa ovat edustettuina erilaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, kuten kauppakamarit, teollisuus ja käsiteollisuus, liike-elämä, työnantajajärjestöt, ammattiliitot, osuuskunnat, maanviljelijäjärjestöt, kuluttajajärjestöt, kansalaisjärjestöt sekä osuus- ja yhteisötalous.

3.6.2

EU:n ja Turkin neuvoa-antava sekakomitea on kokoontunut (12) vuorotellen Brysselissä ja Turkin eri kaupungeissa. Jokaisessa kokouksessa on käsitelty taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Sekakomitean 19. kokous pidettiin Istanbulissa 7. ja 8. heinäkuuta 2005 (13).

3.6.3

Kokouksissa käsitellyistä aiheista mielenkiintoisimpia ovat olleet

3.7

Turkin kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa järjestetyissä kokouksissa on näin ollen tarkasteltu useita yhteisön säännöstöön liittyviä aiheita. On korostettava, että etenkin Turkissa järjestettyihin kokouksiin (14) on osallistunut lukuisia Turkin yhteiskuntaa laaja-alaisesti edustavien organisaatioiden edustajia.

3.8

Etenkin Turkissa järjestettyihin kokouksiin on sekakomitean jäsenten ohella osallistunut myös useita Turkin erilaisten organisaatioiden edustajia, mikä on edistänyt merkittävästi keskinäistä ymmärtämystä.

3.9

Sekakomitean tekemistä aloitteista on tuotava esiin pyrkimys perustaa myös Turkkiin talous- ja sosiaalineuvosto unionin ja monien Euroopan maiden mallin mukaisesti (15).

3.10

Komission tiedonannossa pannaan merkille, että ETSK:lla on ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan aktiivinen rooli EU:n ja Turkin välisissä suhteissa (16). Komissio toivoo, että alueiden komitealla voisi olla samantyyppinen rooli Turkin alueilla.

4.1

Viime vuosien suuntauksista toissijaisuusperiaate on jo vakiintunut ja kansalaisläheisyys on tullut yhä tärkeämmäksi. Kansalaisläheisyys on kehittynyt kulttuuriperäiseksi toimintamalliksi, jonka avulla kansalainen ilmaisee halunsa olla mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

4.2

Lähidemokratian kehittymisen yhteydessä voidaan panna merkille kaksi keskeistä ilmiötä:

4.3

Parlamentti koetaan usein liian hitaaksi ja hajanaiseksi päätöksenteossaan. Näin ollen parlamentin kokoonpano ja rooli on määriteltävä uudelleen (17).

4.3.1

Toissijaisuusperiaate on levinnyt ennen kaikkea Euroopan unionin ansiosta, ja se pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan päätökset tehdään eri tasoilla. Keskeinen kysymys on soveltuvimman tason määrittely. On tarpeetonta tehdä Brysselissä se, mikä voidaan tehdä paremmin jäsenvaltio- tai paikallistasolla, ja päinvastoin.

4.4

Uuden teknologian ansiosta tieto leviää nykyisin ennennäkemättömällä nopeudella ja laajuudella. Monet kansalaiset, joilla ei aiemmin ollut mahdollisuutta saada tietoa, ovat nyt hyvin perillä asioista ja katsovat voivansa vaikuttaa mielipiteillään päätöksiin (18).

4.4.1

Kyseisiin tarpeisiin, jotka syntyvät kulttuurisesti kehittyvässä yhteiskunnassa ja muiden Euroopan maiden kanssa jaettujen kokemusten pohjalta, voidaan varmasti vastata parhaiten lähidemokratialla.

4.4.2

Juuri päättynyt laajentumisprosessi ja EU:n tuleva laajentuminen Turkkiin ja Kroatiaan edellyttävät, että kyseiset kulttuuri- ja yhteiskuntamallit ovat yhteisiä.

4.5

Kyseisten mallien tarkoituksena on nivoa eri alat (kuten talouselämä, teollisuus, ammattiliitot ja ammattialajärjestöt) samaan yhteisymmärrykseen pyrkivään järjestelmään.

4.5.1

Erilaisten toimintatapojen yhdentäminen. Eri ammattialoilla on usein erilaisia tapoja käsitellä ongelmia. Vaikka monet tarpeet vaikuttavat nykyisin toimintatapojen kehittymisen ansiosta samankaltaisilta, ovat välineet ja menettelyt yhä pidemmälle menevien tarpeiden ja pyrkimysten toteuttamiseksi vielä erilaiset. Käytössä olevissa malleissa erilaiset näkökannat sovitetaan yhteen korkeimmalla tasolla poliittisen sovittelun avulla.

4.5.2

Tällainen prosessi aiheuttaa kuitenkin yhä enemmän tyytymättömyyttä sekä vieraantumista poliittisista päättäjistä ja ammattialajärjestöistä. Tarvitaankin huomattavia ja uudenlaisia toimia, jotta ongelmia koskevat eri näkemykset voidaan integroida nykyistä paremmin ja alemmilta tasoilta käsin. Tarkoituksena ei ole yhtenäistää toimintatapoja vaan määritellä yhdessä kehityslinjat, joiden avulla voidaan päästä mahdollisimman laajaan yhteisymmärrykseen.

4.5.3

Samassa järjestelmässä. Tällainen integraatioprosessi voidaan käynnistää eri tavoin, kuten jo tehdäänkin. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon erilaiset järjestelmät ja menettelyt. EU:n ja jäsenvaltioiden elinten soveltamissa parhaiten onnistuneissa järjestelmissä kansalaisyhteiskunta on jakautunut kolmeen ryhmään (19). Niihin kuuluvat työnantajien ja työntekijöiden edustajat sekä itsenäisten ammatinharjoittajien, kansalaisjärjestöjen, yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävien komiteoiden, kuluttajansuojajärjestöjen ja ruohonjuuritason ryhmien edustajat.

4.6

Eri tasoilla. Tällaisen järjestelmän tehtävänä on käsitellä tiettyjä usein monitahoisia kysymyksiä alue-, jäsenvaltio- tai unionitasolla. Tämän vuoksi Rooman sopimuksella, jolla vuonna 1957 perustettiin Euroopan yhteisö, perustettiin muiden toimielinten ohella myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea.

4.6.1

Soveltuvimpien tasojen määrittely yhteisten ratkaisujen etsimiseksi on osa kulttuurista kasvua ja lähidemokratiaan pyrkimistä.

4.7

Aktiivisen vuoropuhelun menetelmä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa ja sen sisällä. Jatkuva vuoropuhelu järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa ja sen sisällä syntyy ja leviää kehittyneessä demokratiassa, jossa kansalaisille jaetaan tietoa. Näin voidaan käsitellä monitahoisimpiakin ongelmia ilman ideologista ehdollistamista ja tietämättömyydestä johtuvia rajoja.

4.7.1

Vuoropuhelun jatkuvuus. Vuoropuhelun jatkuvuus on merkittävä tekijä, jonka avulla voidaan ylittää satunnaisuuden asettamat rajat. Etenkin monitahoisimpia ongelmia käsiteltäessä jatkuva, järjestelmällinen ja metodologinen vuoropuhelu saattaa johtaa odottamattomiin tuloksiin.

4.8

Vuorovaikutus  (20) keinona päästä nopeisiin ja yhteisiin ratkaisuihin. Vuorovaikutus on jatkuvasti ja metodologisesti tehdyn yhteisen työn luonnollinen seuraus. Sen avulla varmistetaan, että tulokset ovat arvokkaita ja pysyviä. Lausuntojen valmisteluvaiheessa monet näkökannat, jotka aluksi näyttävät poikkeavan toisistaan, lähenevät ja yhdentyvät.

4.9

Kyseisiä prosesseja sovelletaan yleensä parlamenteissa, ei ruohonjuuritasolla toimivissa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa. Jos kyseiset mallit onnistutaan ulottamaan paikallistasolle järjestelmällisesti, kestävästi ja metodologisesti, siirrytään kehittyneempään demokratiaan, joka johtaa lähidemokratiaan.

5.1

Kööpenhaminan kriteereissä määritellään unionin laajentumisprosessissa noudatettavat periaatteet ja asetetaan uusille jäsenvaltioille velvoite ottaa yhteisön säännöstö täysimittaisesti huomioon politiikoissaan ja toiminnassaan. Myös tämän vuoksi ETSK suhtautuu myönteisesti komission 29. kesäkuuta 2005 antamaan tiedonantoon EU:n ja Turkin kansalaisyhteiskuntien välisestä vuoropuhelusta sekä tukee tiedonantoa.

5.2

Komitean mielestä on luovuttava stereotypioista ja esitettävä EU ja Turkki sellaisina kuin ne tätä nykyä ovat. Komitea katsoo, että on määriteltävä soveltuvimmat tavat edistää keskinäistä ymmärtämystä ja sovellettava nykyistä tehokkaammin lähidemokratiaa.

5.3

Komitea on tyytyväinen siihen, että Turkin talous- ja sosiaalineuvoston uudistusta koskevan uuden lakiluonnoksen valmisteluun on osallistunut järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajia, muun muassa eräitä EU:n ja Turkin neuvoa-antavan sekakomitean jäseniä.

5.3.1

Kyseisessä lakiluonnoksessa vahvistetaan yhtäältä talous- ja sosiaalineuvostoon kuuluvien järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien roolia ja edustavuutta, ja toisaalta rajoitetaan hallituksen mahdollisuutta puuttua neuvostoa koskeviin asioihin.

5.4

ETSK toivoo, että kyseinen laki hyväksytään ja että sitä sovelletaan mahdollisimman pian, ja painottaa voimakkaasti periaatetta, jonka mukaan Turkin uuden talous- ja sosiaalineuvoston tulisi toimia täysin itsenäisesti ja sille tulisi myöntää tarvittavat henkilöstö- ja rahoitusvarat.

5.5

On erittäin tärkeää, että EU:n ja Turkin suhteet perustuvat avoimuuteen, osallistumiseen ja vastuullisuuteen.

5.6

Komitea on EU:n ja Turkin suhteiden luonnetta sekä unioniin äskettäin liittyneiden maiden kokemuksia ajatellen ehdottanut neuvoa-antavan sekakomitean kautta erilaisia toimia, joiden avulla pyritään saamaan järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta mukaan Turkin liittymisneuvotteluihin.

5.6.1

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia on parannettava, jotta kyseiset organisaatiot voivat olla mukana liittymisneuvotteluissa. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi ne tarvitsevat kuitenkin tukea ja rahoitusta.

5.6.2

Etenkin Turkin hallituksen tulisi antaa kyseistä tukea. Lisäksi EU:n toimielinten ja nykyisten jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi antaa täydentävää tukea.

5.7

Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien parantamiseksi niiden tulisi vahvistaa yhteyksiään vastaaviin eurooppalaisiin organisaatioihin sekä osallistua eurooppalaisiin ylikansallisiin hankkeisiin.

5.7.1

Myös neuvoa-antavan sekakomitean jäsenet voivat tässä yhteydessä antaa hyödyllisen panoksen, ja heidän organisaatioitaan kehotetaan käynnistämään kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua edistäviä ohjelmia. Kyseisillä hankkeilla on pyrittävä parantamaan keskinäistä ymmärtämystä ja varmistamaan yhteistyö etenkin vaihtamalla parhaita käytänteitä.

5.8

Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat voisivat osallistua säännöllisesti niihin unionitasolla toimiviin työryhmiin, jotka työskentelevät EU:n politiikanalojen, esimerkiksi Luxemburgin prosessin, täytäntöön panemiseksi.

5.9

Neuvoa-antavan sekakomitean mukaan viisumin myöntämismenettelyt jäsenvaltioissa ovat esteenä kansalaisyhteiskunnan suhteiden kehittämiselle. ETSK kehottaakin hallituksia yksinkertaistamaan kyseisiä menettelyjä, jotta voidaan

5.10

On nopeutettava Turkin talous- ja sosiaalineuvoston perustamista ja annettava sille edellä mainittu itsenäinen asema, sillä neuvosto on tehokas väline hallituksen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välisessä jatkuvassa vuoropuhelussa, jossa ovat mukana kaikki työmarkkinaosapuolet.

5.10.1

Kyseisen elimen, joka mahdollistaa lähidemokratian entistä paremman toteuttamisen, on vastattava koko järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan oikeutettuja odotuksia sekä kuvastettava sen tarpeita ja mahdollisuuksia Turkin integroituessa Euroopan unioniin.

5.10.2

Riittävän laajapohjaisen perustan varmistamiseksi Turkin talous- ja sosiaalineuvostolla tulisi olla alueellinen rakenne ja sen tulisi olla mukana kaikissa yhteisön säännöstön lukuja koskevissa neuvotteluissa, joita tulisi järjestää jatkuvasti ja oikea-aikaisesti.

5.11

Jotta neuvotteluissa päästään toivottuun tulokseen, on niin Turkissa kuin EU:ssakin edistettävä osapuolten toimintamalleja ja kulttuuriperinteitä koskevaa tietämystä ja ymmärrystä. Erityisesti on varmistettava, että EU:ssa vallitseva julkinen kuva Turkista ja Turkin kuva EU:sta perustuvat todellisuuteen.

5.11.1

Tehokkain tapa päästä toivottuun tulokseen on antaa kaikille EU:n ja Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuus järjestää asianmukaisia tiedotuskampanjoita.

5.12

ETSK on neuvoa-antavan sekakomitean säännöllisesti toteuttamien laaja-alaisten toimien myötä sitoutunut jatkuvasti

5.12.1

ETSK ja neuvoa-antava sekakomitea voivat tässä yhteydessä hyödyntää uusista jäsenvaltioista tulevien jäsenten kokemuksia liittymisneuvotteluissa ilmenneiden ongelmien ratkaisemisesta.

5.12.2

Tavoitteena on hyödyntää kaikkia aluetasolla järjestäytyneitä aktiivisia toimijoita lähidemokratiaprosessissa, jota poliittinen luokka ei kykenisi yksinään toteuttamaan.

5.13

Etenkin Turkin tapauksessa kokoukset ja kokemusten vaihdot ovat maan laajuuden ja ongelmien monitahoisuuden vuoksi olleet varsin syvällisiä, ja kyseisiä tilaisuuksia on järjestetty aiempaa useammin. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä.

5.14

On lisättävä rahoitusta, tehostettava toimia, lisättävä kokouksia ja kokemusten vaihtoa sekä määriteltävä entistä paremmin ne yhteiskunnalliset ja ammattialaryhmät, jotka on kutsuttava mukaan prosessiin.

6.1

ETSK:n mielestä tulisi yhteisymmärryksessä Turkin talous- ja sosiaalineuvoston kanssa sekä sen aktiivisella panoksella perustaa pysyvä rakenne, joka koostuisi kansalaisyhteiskunnan edustajista ja jonka tehtävänä olisi seurata Turkin liittymisneuvotteluja (21). Näin varmistettaisiin yhteisön lainsäädännön tehokas ja täysimittainen soveltaminen.

6.1.1

Kun ajatellaan Turkin alueen laajuutta ja kulttuurin monimuotoisuutta, kyseisen rakenteen on voitava toimia niin kansallisella kuin alueellisella tasolla.

6.2

On erittäin tärkeää, että kulttuurien vuorovaikutusta ja yhteisön säännöstön etuja ei hyödynnetä vain Istanbulissa, Ankarassa ja muissa Turkin suurissa kaupungeissa vaan myös kaupunkien ulkopuolella ja maaseudulla.

6.3

Kansojen toiveet, pelot ja odotukset tulevat konkreettisesti esiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välityksellä. Kyseisille organisaatioille on annettava keskeinen rooli suunniteltaessa ja toteutettaessa Turkin EU-jäsenyyttä koskevaa tiedotuskampanjaa.

6.3.1

ETSK:n mielestä on myös hyvin tärkeää perustaa yhteinen tiedotusfoorumi (22) tai foorumi, jolla kansalaisjärjestöt ja muut järjestöt voivat tuoda esiin keskeisiä käytännön ongelmia kentältä ja etsiä yhteisiä ratkaisuja.

6.4

Unioniin liittymisen valmisteluun liittyy myös tukiohjelmia ja rahoitusapua. Usein vain harvat henkilöt, eli kyseisiä asioita hoitavat ammattilaiset, tuntevat menettelytavat, määräajat ja rahoitusmahdollisuudet. Onkin valmisteltava selkeää tiedotusmateriaalia, jota levitetään kaikille organisaatioille ja jonka perusteella voidaan käynnistää hankkeita ja tehdä ehdotuksia.

6.4.1

Myös rahoituksen hakumenettelyjä on mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava, ja niitä on tehtävä asianmukaisesti tunnetuksi yhteiskuntaa edustavien elinten keskuudessa.

6.5

Euroopan komission Turkin-edustusto voi EU:n ja Turkin neuvoa-antavan sekakomitean, ETSK:n ja alueiden komitean tuen ja kokemusten ansiosta avustaa merkittävästi Turkin kansalaisyhteiskunnan eri alojen edustajien, mukaan luettuna työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käyvien tahojen, sekä Turkin ja EU:n välisen konkreettisen ja jäsennellyn vuoropuhelun järjestämistä (23). Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tarkoitetun rahoituksen avulla on hyvin tärkeää antaa Turkin ja EU:n työmarkkinaosapuolille mahdollisuus laatia yhteisiä koulutushankkeita lukuisilla aloilla, jotka on mainittu 31:ssä yhteisön säännöstön luvussa.

6.6

ETSK on sitä mieltä, että on tärkeää vahvistaa mahdollisimman pian Turkin organisaatioiden valmiuksia sekä antaa niille mahdollisuus parantaa tietojaan Euroopassa toimivista vastaavista organisaatioista ja etenkin niiden tehtävistä ja lähidemokratian edustajan roolista.

6.6.1

Kun yhteisön säännöstöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, on myös tärkeää laatia järjestöjä koskeva lainsäädäntö, jonka kirjain ja henki vastaavat EU:ssa voimassa olevia säädöksiä.

6.7

Turkin hallituksen tulisi yhteisön säännöstön perusteella parantaa järjestöjä koskevaa lainsäädäntöä ja poistaa kansalaisjärjestöjen kehittämistä rajoittavat esteet.

6.8

Sukupuolten tasa-arvoasioissa komitea kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että naiset nivotaan riittävässä määrin mukaan kaikkiin yhteistyötoimiin ja että he ovat asianmukaisesti edustettuina vuoropuhelua käyvissä elimissä ja suunnitelluissa toimissa.

6.9

ETSK katsoo, että turkkilaisia organisaatioita on tuettava, jotta niistä voi tulla nopeasti eri aloilla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden jäseniä.

6.10

Turkin osallistumista koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmiin on kannustettava kaikin tavoin, myös nykyisiin ohjelmiin nivoutuvien uusien tilapäisten ohjelmien avulla.

6.10.1

Yliopisto-opiskelijoiden Erasmus-ohjelma voisi siitä saatujen kokemusten perusteella ja asianmukaisesti vahvistettuna tarjota eri maista kotoisin oleville opiskelijoille erinomaisen tilaisuuden tutustua toisiinsa ja oppia arvostamaan toisiaan.

6.11

Komitea on vakuuttunut siitä, että monia Turkin ministeriöiden edellyttämistä muodollisuuksista, joita turkkilaisten yrittäjien ja taloudellisten toimijoiden on noudatettava halutessaan toimia Euroopan maissa, voitaisiin keventää tai ne voitaisiin poistaa kokonaan.

6.12

EU:n ja Turkin samankaltaisten organisaatioiden edustajien välisiä yhteyksiä on tuettava ja kannustettava, sillä niiden avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa kokemusten ja toimintatapojen yhtenäistämistä.

6.13

Kaikilla toimilla tulisi pyrkiä varmistamaan, että mahdollisimman monet eurooppalaiset oppivat tuntemaan Turkkia ja että turkkilaiset oppivat tuntemaan Euroopan unionia.