51998AC0455

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Tietojen ja taitojen Eurooppaan"

(98/C 157/13)

Komissio päätti 18. marraskuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut sosiaali-, perhe-, koulutus- ja kulttuuriasiain jaosto antoi lausuntonsa 12. maaliskuuta 1998. Esittelijä oli Christoforos Koryfidis.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25. ja 26. maaliskuuta 1998 pitämässään 353. täysistunnossa (maaliskuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 65 ääntä puolesta yhden pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komission tiedonanto "Tietojen ja taitojen Eurooppaan" on tärkeä yritys määrittää koulutusta ja nuorisoa koskevien uudenlaisten yhteisötoimien sovellusala ja sisältö.

1.2. Komission asiakirjassa esitetyt pyrkimykset ja ajatukset pohjautuvat uudistettuun perustamissopimukseen, komission Agenda 2000 -toimintaohjelmassa aihepiiristä esittämiin näkemyksiin sekä aiempiin aiheesta julkaistuihin tiedonantoihin. Tiedonannon keskeiset ajatukset pohjautuvat seuraaviin ehdottoman tarpeellisiin asioihin:

tarve säilyttää EU:n vahva poliittinen ja taloudellinen asema maailmassa sekä antaa uusia virikkeitä yhteisön aloitteille innovaation, tutkimuksen ja koulutuksen alalla;

tarve rakentaa yhteys työpaikkoja luovan (makrotaloudellisen tai muun) politiikan ja koulutuspolitiikan välille; tavoitteena on saada esiin, kehittää ja hyödyntää kunkin yksilön voimavaroja mahdollisimman hyvin sekä heidän omaksi edukseen että koko yhteiskunnan hyväksi;

tarve kehittää ja uudenaikaistaa EU:n sisäistä politiikkaa pyrkien pelkkiä taloudellisia tavoitteita pidemmälle Euroopan kansalaisuuden kehittämiseksi käsitteen laajassa merkityksessä.

1.3. Kuten tiedonannossa korostetaan, tärkein edellytys tietojen ja taitojen Euroopan kehittämiselle on "avoimen ja elinvoimaisen eurooppalaisen koulutusalueen asteittainen rakentaminen". Koulutusalueen käsite tarjoaa moniulotteisen kehyksen, jonka piirissä pyritään toteuttamaan käytännössä "elinikäisen oppimisen" tärkeä tavoite.

2. Yleistä

2.1. Komitean mielestä on tärkeää korostaa, että tiedonanto liittyy koulutusta koskevaan valkoiseen kirjaan () ja valkoisen kirjan seurannasta tehtyyn arviointiin (). Nyt käsiteltävänä olevasta tiedonannosta esitetyt huomautukset pohjautuvat siten TSK:n edellä mainituista asiakirjoista aiemmin antamiin lausuntoihin ().

2.2. Nyt käsiteltävänä oleva komission tiedonanto julkaistaan aikana, jolloin työllisyyshuippukokousta lukuun ottamatta EU:n politiikka keskittyy lähinnä laajentumista sekä talous- ja rahaliittoa koskeviin kysymyksiin. Siten asiakirja siirtää EU:n politiikan painopistettä kohti aihepiiriä, joka on Euroopan kansalaisille näkyvämpi ja konkreettisempi. Tämä on omiaan lisäämään ihmisten tuntemaa kiinnostusta ja tuo EU-politiikan heitä lähemmäksi.

2.3. TSK pitää tiedonannon sisältöä rakentavana ja tietyin varauksin erittäin tärkeänä EU:n tulevaisuuden kannalta. TSK esittää seuraavat huomiot komission tiedonannossa esitetyistä näkemyksistä.

2.3.1. Komission näkemykset tietotaitoon liittyvien politiikkojen (innovaatio, tutkimus, koulutus) asettamisesta etusijalle ovat olennaisen tärkeitä ja uraauurtavia. TSK on esittänyt ja tukenut tämäntyyppisiä ajatuksia jo aiemmissa lausunnoissaan.

2.3.2. Komitea pitää tärkeänä yhdenmukaisuutta näiden poliittisten suuntaviivojen ja sen välillä, että huolehditaan Euroopan taloudellisesta kilpailukyvystä, työllisyydestä ja suotuisan ympäristön luomisesta Euroopan kansalaisille toteuttaa itseään. Tämä vastaavuus on tärkein tekijä varmistettaessa, että Euroopan unioni ja sen kansalaiset pystyvät sopeutumaan kognitiivisen yhteiskunnan mukanaan tuomaan uuteen ympäristöön.

2.3.3. Työllisyydelle suotuisan koordinoidun strategian ja makrotalouspolitiikan kehitys edellyttää tuoretta koulutuksellista, pedagogista ja didaktista lähestymistapaa: lähestymistapoja, joiden avulla nuorisolle ja kaikille kansalaisille annetaan uudenlaisia näkemyksiä ja luodaan uudenlaisia asenteita sellaisiin asioihin kuin "solidaarinen talous" tai muihin toimintoihin, joihin liittyviä tarpeita markkinat eivät vielä tyydytä (esim. ympäristönsuojelulliset tarpeet).

2.3.3.1. Tällainen strategia ja makrotalouspolitiikka vaatii kaikkien tuotantosektoreiden jatkuvaa tarkkailua ja vakavaa tutkimusta: erityisesti niiden alojen kohdalla, joilla merkit selkeästi viittaavat (positiiviseen tai negatiiviseen) muutokseen. Näiden muutossuuntausten perusteella on hyvissä ajoin ja perustellusti määriteltävä keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutuspolitiikka sekä lyhyellä aikavälillä koulutusta koskevat toimenpiteet, joiden avulla saadaan nopeasti tuloksia aikaan.

2.3.4. TSK:n mielestä tietojen ja taitojen Eurooppa merkitsee sitä, että jokaisella eurooppalaisella on mahdollisuus käyttää hyväkseen tietoa, valistunutta politiikkaa ja yhteiskunnallista toimintaa sekä elinikäistä oppimista. Sen on myös merkittävä sellaisen yhtenäisen, solidaarisen yhteiskunnan luomista, joka perustuu korkeaan elämänlaatuun, puhtaaseen ympäristöön, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen (). Toisin sanoen se merkitsee poliittisen ja yhteiskunnallisen demokratian lisääntymistä.

2.3.5. TSK tukee periaatteessa täysin komission konkreettista ehdotusta avoimen ja elinvoimaisen eurooppalaisen koulutusalueen asteittaisesta rakentamisesta. Ajatus on yhdenmukainen komitean aiemmin esittämien näkemysten kanssa: on olemassa aloja, joita kansalliset koulutusjärjestelmät eivät kata ja jotka ovat EU:n toimielinten vastuualuetta, ja että tarvitaan myös läheisyysperiaatetta kunnioittaen kansallisten koulutusjärjestelmien koordinointia, jotta niistä saataisiin tehokkaampia.

2.3.6. Toinen ongelma, joka liittyy tietojen ja taitojen Euroopan ja eurooppalaisen koulutusalueen rakentamiseen, on syrjäytyminen. Syrjäytyminen mahdollisuudesta olla mukana rakentamassa tietojen ja taitojen Eurooppaa ja nauttia sen eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja Euroopan kansalaisille tuomista eduista ei ole pelkästään yksityisiä ihmisiä koskettava ongelma, vaan se koskettaa kokonaisia yhteiskuntaryhmiä ja mahdollisesti kokonaisia alueita EU:ssa. Tämän vuoksi on välttämätöntä kehittää viipymättä politiikkaa, jonka avulla vältetään tällaisten uhkien toteutuminen.

2.3.7. TSK:n mielestä uusien yhteisötoimien, jotka koskevat nuorisoa (koulutusjärjestelmään osallistuvia tai sen ulkopuolella olevia), on oltava osa yleisempää politiikkaa, joka perustuu eurooppalaisen sivilisaation perusajatuksiin ja historialliseen kehitykseen sekä mahdollisuuteen rakentaa tietojen ja taitojen Eurooppaa. Ei pidä unohtaa, että työskentelemme ensisijaisesti tämän päivän nuorten hyväksi: heidän ikänsä estää heitä osallistumasta suunnittelutyöhömme. Siksi velvollisuutenamme on vähintäänkin välittää heille historialliset muistomme ja arvot, joiden ansiosta olemme saavuttaneet nykyisen asemamme. Meidän on varmistettava, että he ymmärtävät käyttämämme lähestymistavan, kun toteutamme suunnitelmiamme.

2.3.8. Toisaalta tietojen ja taitojen Eurooppa herättää kysymyksiä ja näkemyksiä siitä roolista, joka uudella teknologialla voi olla uudenlaisen, suoremman ja tehokkaamman demokratian kehityksessä. Maailmassa, jossa tietoa voidaan siirtää rajattomia määriä, voi olla aika käsitellä kysymystä siitä, kuinka koulutuksen avulla voitaisiin luoda sellainen kulttuuri, jonka jäsenet pystyvät jalostamaan tietoa ja tarkistamaan tietojen paikkansapitävyyden; kuinka luoda kulttuuri, jossa voi kehittyä korkeampia ja välittömämpiä demokratian muotoja.

2.3.9. TSK on tyytyväinen, että komission tiedonannossa esitetyt näkemykset erityisesti, mitä tulee tavoitteiden määrään, toimien keskittämiseen, mukana olevien toimijoiden rooliin sekä kansainväliseen yhteistyöhön ovat hyvin lähellä komitean omia näkemyksiä, joita se on esittänyt aiemmissa lausunnoissaan.

3. Erityistä

3.1. Tietojen ja taitojen politiikka

3.1.1. TSK nostaa tiedonannosta esiin seuraavat kysymykset:

Kuinka perustella pitävästi päätös rakentaa tietojen ja taitojen Eurooppa ja todistaa sen välttämättömyys?

Käsitteiden "tietojen ja taitojen Eurooppa", "eurooppalainen koulutusalue" ja "elinikäinen oppiminen" tarkka määrittely.

Soveltamisalan tarkentaminen (tavoitteet, toimenpiteet, toimien piiriin kuuluvien kansalaisten määrä, toimenpiteiden kustannukset).

TSK esittää seuraavat, komission tiedonannon keskeisiä kohtia täydentävät huomautukset.

3.1.1.1. Keskivertokansalainen on yhä enemmän tietoinen tiedon ja teknologian kiivastahtisen kehityksen haitallisista vaikutuksista yhteiskunnalliseen tasapainoon ja talouteen. On tarjottava yksityiskohtaista ja objektiivista tietoa siitä, mitä tapahtuu ja ihmisten on pystyttävä osallistumaan kehitykseen. Siksi niiden velvollisuus, joilla tietoa on ja erityisesti niiden, jotka valvovat opetusta ja kognitiivisen yhteiskunnan rakentamista , on tarjota tietonsa myös toisten käyttöön.

3.1.1.2. Eurooppalaisessa yhteydessä tämä tarkoittaa, että EU:n toimielinten ja erityisesti komission on esitettävä ymmärrettäviä, hyvin perusteltuja ja vakuuttavia vastauksia niihin moniin kysymyksiin, jotka suurta yleisöä tähän aiheeseen liittyen askarruttavat. Ellei näihin kysymyksiin vastata, syntyy ahdasmielistä erottelua, joka johtuu tiedon puutteesta ja perustuu lukkiutuneisiin asenteisiin.

3.1.1.3. Uusia ohjelmia suunniteltaessa, kehitettäessä ja toteutettaessa on harkittava vakavasti kahdessa edellisessä kohdassa esitettyjä näkökohtia. Kaikille ohjelmille on annettava ymmärrettävä, pätevä ja vakuuttava perustelu. Ennen kaikkea on ymmärrettävä niiden merkitys ja sisältö sekä menettelytavat, joiden avulla tavoitteet saavutetaan.

3.1.2. Syy siihen, miksi komitea on valinnut edellä esitellyn lähestymistavan komission tiedonantoon nähden, on komitean institutionaalinen rooli ja erityisesti sen tärkeimmät huolenaiheet, jotka koskevat eurooppalaisen yhteiskunnan tämänhetkisiä ongelmia. Nämä ongelmat joista tärkeimpiä ovat työllisyyteen liittyvät ongelmat, Euroopan talouden kilpailukyky sekä eurooppalaista sosiaalimallia uhkaavat vaarat selittävät komitean varovaisen asenteen Euroopan unionin tässä kysymyksessä tekemiin tärkeimpiin valintoihin. Tästä syystä komitea pyytää komissiota yhdistämään entistä tiukemmin näkemyksensä tietojen ja taitojen Euroopan kehittämisestä Euroopan kansalaisia erityisesti nuoria tällä hetkellä askarruttaviin ongelmiin, vaikeuksiin ja huoliin.

3.1.2.1. Komission uutta, koulutusta ja nuorisoa koskevaa ehdotusta arvioidaan siis sillä perusteella, pystyykö se ratkaisemaan nämä ongelmat tai ainakin lieventämään niitä. Ainakin ehdotuksen perusperiaatteet ovat oikeansuuntaiset, mitä tulee asetettuihin tavoitteisiin, toimenpiteiden määrään ja laajuuteen, mukana olevien toimijoiden määrään ja heidän merkitykseensä, sekä ohjelmien kehittämisen viitekehykseen.

3.1.2.2. Komitean mielestä tarkistetussa perustamissopimuksessa olevat koulutusta, työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevat uudet määräykset tarjoavat selvästi vankemman pohjan kehittää näitä politiikanaloja.

3.2. Hallintopolitiikka

3.2.1. Komitean mielestä ohjelmien hallinnointitavat ovat erittäin ongelmallisia. Mahdollisuus saada niistä tietoa ja mahdollisuus osallistua niihin ovat Euroopan kansalaisten perusoikeuksia, mikä asettaa Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioille velvoitteita. TSK pyytää siksi komissiota tehostamaan pyrkimyksiään tiedottaa yhteisöohjelmista niiden suunnittelu- ja toteutusvaiheesta aina ohjelmien tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin saakka käyttäen kaikkia käytettävissä olevia tiedotuskeinoja ja erityisesti sähköisten viestimien kautta. Komitea kehottaa samoin kaikkia Euroopan kansalaisia osallistumaan aktiivisesti näiden ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

3.2.2. Komitean mielestä on pyrittävä parantamaan Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ohjelmiin. Komission tulee luoda olosuhteet, joissa ohjelmiin osallistumista haittaavat esteet poistetaan automaattisesti, kun ihmiset haluavat osallistua ohjelmiin. Heille tulisi tarjota mahdollisuus vedota riippumattomaan instanssiin ongelmien ratkaisemiseksi.

3.3. Työllisyyden edistäminen

3.3.1. TSK on myös samaa mieltä komission tiedonannossa tehdystä kytkennästä työllisyyspolitiikan ja koulutusta ja nuorisoa koskevien politiikkojen välillä. Komitea haluaa kuitenkin korostaa, ettei koulutukselta tule odottaa enempää kuin se pystyy antamaan ja synnyttää siten turhia toiveita. Koulutus on luonnollisestikin olennaisen tärkeää työllisyyden kannalta, mutta koulutus yksinomaan ei pysty ratkaisemaan työttömyysongelmaa.

3.3.2. Edellä esitetyn huomion tarkoituksena on tähdentää, ettei koulutuspolitiikalle tule asettaa epärealistisen korkeita odotuksia, ja että samaan aikaan on pidettävä huoli, ettei tehdä vääriä johtopäätöksiä sen suhteen, millaisin keinoin vakava työttömyysongelma tulisi ratkaista.

3.3.3. TSK:n mielestä ehdotetut kuusi laajaa toiminta-aluetta () ovat hyvä lähestymistapa. Ne kattavat laajan osan kyseisen alan tarpeista. Komitea pitää kuitenkin fyysisen liikkuvuuden mahdollisuuksien täydellistä toteuttamista erityisen tärkeänä ja ehdottaa keskittymistä erityisesti siihen, pyrkien samaan aikaan tasapainottamaan toteutuksen eri osatekijöitä (koulutus, nuoriso), jotta rahoitus kohdistetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja että tulosten laatu on mahdollisimman hyvä.

3.4. Tietojen ja taitojen Euroopan rakentaminen

3.4.1. TSK tukee erityisesti komission ja neuvoston näkemystä, jonka mukaan on painotettava nimenomaan yleissivistävän peruskoulutuksen korkeaa tasoa sekä taitoja (teknisiä, sosiaalisia ja organisatorisia), jotka edistävät innovaatioita ja luovat yrittäjähenkeä. Komitea on kuitenkin sitä mieltä, että monista eri syistä kansalliset koulutusjärjestelmät eivät yksinään voi toteuttaa eivätkä olla vastuussa niistä muutoksista, joita yleissivistävältä koulutukselta vaaditaan. Tiedon ja teknologian kehityksen vauhti on sellainen, että tarvitaan joustavia ja ajan tasalla olevia seurantajärjestelmiä. Tämän kehityksen vuoksi on myös tarpeen vastata välittömästi kehityskulkujen vaikutuksiin ja ryhtyä toimenpiteisiin, joiden avulla niiden tarjoamat mahdollisuudet käytetään luovasti hyväksi. TSK kehottaa siksi komissiota luomaan edellytykset, joita tarvitaan valtakunnallisten koulutusjärjestelmien liikkeellepanemiseksi ja niissä olevan valtavan potentiaalin hyödyntämiseksi.

3.4.2. TSK:n kommentit tarpeesta saada valtakunnalliset koulutusjärjestelmät mukaan rakentamaan tietojen ja taitojen Eurooppaa perustuvat varmuuteen siitä, etteivät nämä järjestelmät ole riittävässä määrin osallisina Euroopan kehittämisessä, puhumattakaan mukanaolosta tietojen ja taitojen Eurooppaa kehitettäessä.

3.4.3. Näillä huomautuksilla komitean tarkoituksena ei luonnollisestikaan ole aliarvioida Euroopan monikielisen ja monikulttuurisen ulottuvuuden arvoa. Komitea on päinvastoin useasti ilmaissut pitävänsä tätä ulottuvuutta erittäin tärkeänä positiivisena tekijänä EU:n kehityksessä instituutiona ja yleisemminkin EU:n alueen laajentuessa. Komitea uskoo kuitenkin, että EU:n kehittämä uusi kansainvälinen yhteistyöpolitiikka ja unionin laajentumisnäkymät huomioon ottaen on aika tutkia, edistää ja vahvistaa tiettyjä pysyviä ja arvokkaita kulttuurisia tekijöitä, joita on pidettävä osana Euroopan kulttuuriperintöä ().

3.5. Eurooppalainen koulutusalue

3.5.1. TSK esittää seuraavat huomiot, jotka koskevat avoimen ja elinvoimaisen "eurooppalaisen koulutusalueen" asteittaista rakentamista sekä "elinikäisen oppimisen" tavoitteen saavuttamista.

3.5.2. TSK kannattaa periaatteessa komission ehdotuksen mukaista eurooppalaisen koulutusalueen sisältöä ja soveltamisalaa. Se on niin ikään samaa mieltä tämän käsitteen takana olevista tavoitteista sekä ajatuksesta, että koulutusalue tulisi rakentaa asteittain. TSK katsoo, että: ihmisten mahdollisuus saada helposti ja keskeytyksettä käyttöönsä viimeisintä tietoa antaa heille uusia näköaloja ja tavoitteita, tarjoaa heille uusia välineitä ja uusia toimintatapoja;

kansainvälisten, kahdenvälisten ja kulttuurienvälisten yhteistoimien kehitys auttaa varmastikin luomaan ja vahvistamaan Euroopan kansalaisuutta, mikä puolestaan on tulevaisuudessa edellytys eurooppalaisten ja Euroopan unionin yhdessä ottamalle seuraavalle askeleelle kohti voimakkaampaa integraatiota;

on eduksi kehittää taitoja jatkuvasti vastaamaan talouteen, tuotantoon ja työhön vaikuttavia uusia vaatimuksia (talouden maailmanlaajuistuminen, tuotannon automatisointi, työn uudet organisointimuodot). Yhdistettynä rajattomaan mahdollisuuteen tiedon hyväksikäyttöön tämä auttaa muuttamaan ihmisen ja työn välistä suhdetta, mikä varmastikin on eduksi ihmisille. Erityisesti ihmisten luovuus, eli monipuolisuuden ja tehokuuden lisääntyminen voi rikastuttaa tähän saakka tiukan hyötyajattelun leimaamaa suhdetta kansalaisten ja työn välillä.

3.5.3. TSK on kuitenkin sitä mieltä, että kaksi tekijää vaikuttavat ratkaisevasti siihen, hyväksyvätkö kansalaiset eurooppalaisen koulutusalueen ja voidaanko sitä niin muodoin tehokkaasti kehittää:

taloudelliset ongelmat ja erityisesti työttömyyden vastaisessa taistelussa saavutetut tulokset, sekä

eurooppalaisen koulutusalueen ja kansallisten koulutusjärjestelmien välille kehittyvä suhde.

3.5.4. Kansallisten koulutusjärjestelmien ja eurooppalaisen koulutusalueen välisiin suhteisiin liittyen TSK korostaa voivan olla tärkeää, että komissio kehittäisi uusiin tietoliikenne- ja informaatioteknologioihin perustuvaa virtuaalista opetusta ().

3.5.5. Komitean mielestä eurooppalaisen koulutusalueen kehittämiseksi on hyödynnettävä asianmukaisesti Cedefopin esittämiä näkemyksiä.

3.6. Mukana olevat toimijat

3.6.1. TSK pitää hyvin tärkeänä myös tiedonannon lukua, jossa käsitellään tietojen ja taitojen Euroopan kehittämiseen osallistuvia toimijoita. Esitetyt näkemykset ovat hyvin merkittäviä yhteiskunnallisen vuoropuhelun kehittämisen kannalta yleisesti, mutta ne ovat tärkeitä myös koulutusta ja nuorisoa koskevia politiikkoja ajatellen. TSK tukee erityisesti näitä komission näkemyksiä.

3.6.2. Komitea kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että on tarpeen rajata tarkemmin paitsi mukana olevien toimijoiden yhteiset toimialueet koulutusprosessissa, myös kunkin toimijan erityinen toimialue niiden toimintasektorin perusteella. Komitea korostaa, että tämä tavoite johon on pyrittävä järkevästi ja asteittain ei saa johtaa siihen, että tasa-arvon nimissä kaikki sekaantuvat kaikkeen. Jatkuvan, laajan ja perusteellisen vuoropuhelun avulla jonka pohjana on kunkin toimijan asiantuntemus omasta erityisalastaan on mahdollista kehittää järjestelmää tasapainoisesti ja puuttua erimielisyyttä herättäviin kohtiin. Koulutustyön perinteiset kumppanit eli perhe, koulutuslaitoksen piirissä toimivat ja oppilaat muodostavat luonnollisestikin oman osansa siinä ajatusmallissa, jota edellä on kuvattu. Heidän ajatuksiaan, näkemyksiään ja ehdotuksiaan on aina pidettävä tärkeinä.

3.7. Järjestelmän yhtenäistäminen

3.7.1. Komitea pitää koulutusaluehankkeen kehityksen kannalta välttämättömänä edellytyksenä eurooppalaista koulutusaluetta koskevien politiikkojen (yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso) ja niihin liittyvien toimien yhdistämistä. Koulutusta ja nuorisoa koskevat politiikat on tuotava yhden yhteisen toimintakehyksen piiriin ja integroitava suunnittelusta ja hyväksymisestä toimeenpanoon saakka. Tämä näkemys perustuu siihen tosiseikkaan, että koulutusta koskevista aloitteista rajataan yhäkin tiettyjä aloja ulkopuolelle; lisäksi on tarpeen omaksua keskitetty poliittinen lähestymistapa. Tämä juontuu tarpeesta kehittää yhtenäinen koulutusta ja nuorisoa koskeva strategia ja yhtenäistää toimintojen suunnittelua.

3.7.2. Edellä mainittu huomioiden TSK kannattaa komission ehdotusta rajoittaa tavoitteiden määrää ja keskittää toimia entistä enemmän. Komitea on myös samaa mieltä ehdotetuista erityistavoitteista ja toimista. Ne ovat yhdenmukaisia näkemysten kanssa, jotka talous- ja sosiaalikomitea on ilmaissut aiemmissa tätä aihetta käsittelevissä lausunnoissaan, kuten valkoisen kirjan "Opettaminen ja oppiminen kohti kognitiivista yhteiskuntaa" seurannasta tehtyä arviointia koskevassa lausunnossaan ().

3.7.3. Edellä mainittujen tavoitteiden ja toimien täydentämiseksi TSK muistuttaa ehdotuksesta, jonka se esitti kouluavustusjärjestelmän omaksumisesta, edistämisestä ja yleistämisestä ().

3.7.4. TSK viittaa erityisesti komission esittämiin puitteisiin olennaisten toimien kehittämiseksi. Tarvitaan integroituja toimenpiteitä ja toimenpiteitä, jotka käyttävät tehtyjä investointeja täysin ja tehokkaasti hyväksi. Tosin sanoen: on määriteltävä yleiset ja erityiset tavoitteet, joita yhdistää laajempi kehys;

on asetettava tietty aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle;

on varattava mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin toteutusvaiheen aikana;

on kehitettävä keinoja käyttää näiden toimien tuloksia hyväksi suunniteltaessa hankkeita, joilla on uusia, entistä kunnianhimoisempia tavoitteita.

3.7.5. TSK kannattaa komission ehdotusta luoda "yhteinen toiminta-, koordinointi- ja seurantakehys", jossa "määritellään tavoitteet, toimenpidetyypit, yhteiset ja kokeilutoimet sekä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen seuraaminen". Komitea haluaa kuitenkin kiinnittää komission huomion tarpeeseen luoda erityiset puitteet koulutusta ja nuorisoa koskeville toimille, jotka on määrä toimeenpanna erityisillä päätöksillä. TSK:n mielestä on määriteltävä selkeästi sekä yhteiset toimet ja niiden lähtökohdat että kullakin yksittäisellä alueella toteutettavien toimenpiteiden puitteet.

3.8. Budjettivarat

3.8.1. Eurooppalaisen koulutusalueen onnistunut toteuttaminen ja siten nykyaikaisen, tehokkaan eurooppalaisen koulutusjärjestelmän rakentaminen riippuu komitean näkemyksen mukaan näihin tavoitteisiin varatuista taloudellisista resursseista. Komitean mielestä nykyiset koulutus- ja nuorisopolitiikkaan suunnatut varat ovat riittämättömät suhteessa niiden ongelmien laajuuteen ja vakavuuteen, joihin mainituilla toiminnoilla odotetaan löydettävän vastauksia. Siksi TSK kehottaa komissiota ja muita yhteisön toimielimiä arvioimaan uudelleen kantansa tähän kysymykseen ja tekemään viipymättä päätökset sen suuruisesta rahoituksesta, joka vastaa todellisia tarpeita.

3.8.2. Toimien rahoitusta koskevien komission ehdotusten suhteen komitea esittää seuraavat huomiot:

Komitea uskoo, että kaikki osapuolet hyväksyvät täysin ajatuksen ohjelmien yhteisrahoituksesta. Ohjelman vaikutukset jäsenvaltioissa riippuvat kuitenkin sekä ohjelman soveltamisalueesta että yhteisön tarjoaman rahoituksen määrästä. Tämä merkitsee sitä, että mikäli yhteisön antama rahoitus joidenkin ohjelmien kohdalla jää tietyn rajan alapuolelle, sekä ohjelmien että unionin uskottavuus joutuu kyseenalaiseksi.

Komitea korostaa, että yhteisrahoitusjärjestelmää käytetään jo tuloksellisesti keinona varmistaa, että varat käytetään nimenomaisesti tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen.

Komitean mielestä Agenda 2000:ssa esitetyt rakennepolitiikkaa koskevat yleistavoitteet sekä ehdotus uuden tavoite 3 -alueen luomisesta () ovat tärkeitä edellytyksiä uudelle lähestymistavalle koulutuksen julkisen rahoituksen turvaamiseksi.

4. Päätelmät

4.1. Tieteen ja etenkin teknologian huima kehitysvauhti ja osittain siitä johtuvat talouselämän ja työmarkkinoiden muutokset pakottavat Euroopan unionin vauhdittamaan institutionaalisen rakenteensa uudenaikaistamista ja täydentämistä. Tätä taustaa vasten komitea pitää erittäin tärkeänä komission toimia, joiden avulla pyritään "kapitalisoimaan tietoa" muun muassa edistämällä tiedonhankinnan keinojen kehittämistä, levittämistä ja hyödyntämistä. Komitean mielestä komission ehdotus yhteisön tuleviksi koulutusta ja nuorisoa koskeviksi toimiksi on erittäin hyvä ja ajan tarpeisiin soveltuva.

4.2. Komitea kannattaa yleisesti ottaen komission ehdotuksen sisältöä ja oikeusperustaa. Komitea on samaa mieltä myös komission ehdottamasta aikataulusta, jonka mukaan menettelyt on saatettava päätökseen, jotta uudet koulutusta ja nuorisoa koskevat toimet voidaan käynnistää 1. tammikuuta 2000. Komitean seuraavassa esittämien huomautusten ja ehdotusten tarkoituksena on näin ollen ainoastaan täsmentää ja täydentää komission tiedonantoa tietyiltä osin.

4.3. Komitea korostaa, kuinka tärkeä vaikutus komission ehdottaman "eurooppalaisen koulutusalueen" asteittaisella rakentamisella on Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta yleensä.

Komitea huomauttaa, että ehdotus: kiistämättä kattaa tärkeän, kansallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolelle jäävän alueen;

auttaa koordinoimaan perustamissopimuksen puitteita ja rajoja kunnioittaen jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä, jotta niistä tulisi entistä tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä sekä tiedon tuottamisen että nuorten ja muiden kansalaisten tiedon omaksumisprosessien kannalta;

voi "elinikäisen oppimisen ja koulutuksen" periaatteen avulla kohottaa Euroopan kansalaiset ympäristön ja aikakautemme asettamien vaatimusten mukaiselle yksilöllisen, tuottavan ja poliittis-sosiaalisen dynamiikan tasolle katkaisematta heiltä yhteyttä historiaansa ja eurooppalaisen kulttuurin taustalla oleviin arvoihin. (Kyseessä on ihmiskeskeisyys, joka ei sulje ulkopuolelle vaan antaa jokaiselle mahdollisuuden olla tärkeässä osassa yhteisten asioiden hoidossa.)

4.4. Komitean mielestä on ensi sijassa unionin toimielinten ja erityisesti komission tehtävä ottaa vastuu tietojen ja taitojen Euroopan rakentamisesta. Tätä näkemystä ei tule samaistaa keskittämiseen. Sitä on pidettävä jatkuvana pyrkimyksenä tukea muita samansuuntaisia ajatuksia, joilla pyritään: lisäämään päätöksentekomenettelyjen avoimuutta ja julkisuutta, selkiyttämään tehtyjen valintojen oikeutusta sekä määrittelemään entistä tarkemmin kyseessä olevat termit ja mittakaava;

lisäämään Euroopan kansalaisten ja tärkeiden toimijoiden laadullista ja määrällistä osallistumista ohjelmien suunnittelussa, laatimisessa ja toteuttamisessa;

luomaan entistä tiiviimpi yhteys nykyajan suurten ongelmien, erityisesti työllisyysongelman sekä koulutusta ja nuorisoa koskevien poliittisten valintojen ja konkreettisten toimenpiteiden välille, sekä

yksinkertaistamaan ohjelmien hallintoa käyttämällä resurssit entistä paremmin ja siten, että kansalaiset voivat osallistua ohjelmiin nykyistä laajemmin ja ilman esteitä.

4.5. Komitea huomauttaa erityisesti, kuinka tärkeää kaikkien toimenpiteiden kannalta on parantaa peruskoulutuksen laatua sekä hyödyntää koordinoidusti kansallisien koulutusjärjestelmien sisältämä valtava potentiaali. Komitea kehottaa komissiota hyödyntämään kaikkia mahdollisia ehdotuksia ja ryhtymään tarkoin harkittuihin toimiin, jotta kansalliset koulutusjärjestelmät vapautuisivat takapajuisten toimintakehystensä kahleista. Yksi niistä ajatuksista, joita tätä silmällä pitäen kannattaisi tutkia ja siirtää käytäntöön, on kilpailuhengen luominen ja tukeminen Euroopan unionissa konkreettisten toimenpiteiden avulla oppilaitosten, koulupiirien tai valtakunnallisten järjestelmien välillä sekä vastaavan kilpailuhengen luominen suhteessa EU:n ulkopuolisten maiden koulutusjärjestelmiin ().

4.6. Komitea esittää komission ehdotuksista seuraavat huomiot:

Komitea on samaa mieltä komission ehdotuksista, jotka koskevat tavoitteiden määrää sekä toimien keskittämistä. Komitea korostaa erityisesti, että virtuaalisesta liikkuvuudesta voi muodostua yksi niistä välineistä, joiden avulla eurooppalaisesta koulutusalueesta voidaan rakentaa tietojen ja taitojen Eurooppa.

Komitean mielestä komission näkemykset toimien kehittämisestä ja niihin osallistuvien toimijoiden roolista ovat erittäin tärkeitä ehdotuksia työmarkkinaosapuolien välisen vuoropuhelun tulevaisuuden kannalta.

Komitean mielestä komissio on oikealla tiellä ottaessaan koulutusta ja nuorisoa koskevien politiikkojen suunnittelussa huomioon laajentumisnäkymät sekä suosittaessaan uutta tapaa seurata ja koordinoida toimia juridisten välineiden avulla. Komitea painottaa kuitenkin, että erityisalat on rajattava selvästi ja selvitettävä tällä välin, mitä tarkoittaa "Euroopan yhteinen kulttuuriperintö".

Lopuksi komitea toteaa ohjelmien budjettiresursseihin ja hallintoon liittyen, että koulutusta ja nuorisoa koskeva politiikka on sijoitettava tärkeysjärjestyksen kärkeen. Komitea kannattaa tavoite 3 -alueen luomista, mutta huomauttaa, että on erityisen tarkasti valvottava, että ohjelmien yhteisrahoitusjärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

Bryssel, 25. maaliskuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() KOM(95) 590 lopull.

() KOM(97) 256 lopull.

() EYVL C 295, 7.10.1996; EYVL C 95, 30.3.1998.

() Agenda 2000 (KOM(97) 2000), osa I.

() Fyysinen liikkuvuus, virtuaalinen liikkuvuus, yhteistyöverkot, kielitaito ja kulttuurien ymmärtäminen, innovaatioiden edistäminen, yhteisötason tietojen parantaminen.

() Euroopan kehityksen 25 vuosisataa ovat rikas perintö kaikille eurooppalaisille. Se antaa heille korvaamattoman arvokkaan pohjan, jolle rakentaa ratkaisuja ja voittaa ongelmat ympäristössä, jossa taloudellinen ja muu toiminta on käynyt yllätyksellisemmäksi kansainvälistymisen myötä. On jokaisen omalla vastuulla käyttää tätä perintöä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi, mutta myös EU:n toimielimet kantavat muodollisen ja institutionaalisen vastuun. TSK pyytää siksi komissiota sisällyttämään perustamissopimuksen puitteissa suunnitelmiinsa toimia "Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön" tutkimiseksi, tukemiseksi ja edistämiseksi.

() Kyseessä on uusien teknologioiden käyttäminen opetuksessa yleensä. EU on tässä asiassa jäänyt Yhdysvalloista ja Japanista jälkeen. (Koulutusta koskevassa valkoisessa kirjassa komissio huomauttaa, että tästä asiasta on jo saatu jonkin verran kokemusta "telemaattisten sovellutusten" ohjelmissa.).

() KOM(95) 590 lopull. sekä KOM(97) 256 lopull.

() Tämä järjestelmä olisi samankaltainen Yhdysvalloissa kehitetyn "intensiiviopetuksen" järjestelmän kanssa. Järjestelmän tavoitteena on estää lasten syrjäytyminen opetuksesta ja oppimisesta varhaisessa vaiheessa. Tällainen syrjäytyminen joka aina ei ole totaalista on tulosta monien lasten usein koulunkäynnin alkuvaiheessa kohtaamista vaikeuksista integroitua koulujärjestelmään. Monista syistä johtuvia sopeutumisvaikeuksia pyritään hoitamaan kouluapujärjestelmällä, johon kuuluvat ongelman diagnoosi, sopivien opetusmenetelmien etsiminen sekä osittainen tai täydellinen yksityisopetus. Kouluapujärjestelmää suositetaan käytettäväksi olemassa olevan koulujärjestelmän sisällä, normaalin aikataulun puitteissa tai sen ulkopuolella, käyttäen erityiskoulutuksen saaneita asiantuntijoita. Heikkojen oppilaiden lisäksi järjestelmää voitaisiin soveltaa myös sellaisiin oppilaisiin, joiden lahjakkuus opinnoissa on heidän ikäluokkaansa korkeampi ja joiden tästä syystä on vaikea sopeutua kouluympäristöön.

() Uuden tavoite 3:n on määrä auttaa jäsenvaltioita mukauttamaan ja uudenaikaistamaan koulutus- ja työllisyysjärjestelmiään.

() On tarpeen luoda ilmapiiri, jonka avulla valtioiden koulutusjärjestelmät pääsevät irti tämänhetkisestä lamaannuksen tilastaan. Tämän vuoksi ehdotetaan sellaisten "tiedon olympialaisten" perustamista, joissa peruskoulua käyvät tai peruskoulun jälkeistä koulutusta saavat oppilaat, koulutuslaitokset ja yleisemmin koulutukselliset instituutiot ja laitokset voisivat pyrkiä kunnostautumaan. Kisojen palkintona voisi olla: tiettyihin toimiin saatava erityisrahoitus;

liikkuvuuteen liittyvät hankkeet;

apurahat;

kilpailun aiheeseen liittyvien perusrakenteiden tukeminen.

LIITE talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraavat muutosehdotukset saivat yli 25 prosenttia annetuista äänistä, mutta ne hylättiin käsittelyssä.

Kohta 3.8.2

Poistetaan kaksi viimeistä luetelmakohtaa.

Perustelu

Ensimmäisestä poistettavaksi ehdotettavasta luetelmakohdasta ei käy ilmi, mitä komitea haluaa. Onko se, ettei yhteisrahoitusjärjestelmää käytetä keinona hankkia lisää yhteisön rahoitusta, hyvä vai huono asia?

Toinen poistettavaksi esitetty luetelmakohta koskee ehdotuksia rakennerahastojen uusiksi tavoite 3 -alueiksi. Tässä asiassa meidän on odotettava rakennerahastoista valmisteltavassa lausunnossa esitettävää näkemystä. Sitä paitsi julkinen rahoitus voidaan varmistaa yhteisön eikä rakennerahastojen toimin.

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 22, ei-ääniä: 37, tyhjiä: 11.

Kohta 4.5

Korvataan viimeisessä virkkeessä ilmaus "kilpailuhengen luominen" seuraavasti:

"Yksi niistä ajatuksista, joita tätä silmällä pitäen kannattaisi tutkia ja siirtää käytäntöön, on kokemusten vaihdon lisääminen ja tukeminen Euroopan unionissa "

Perustelu

Oppilaitosten, koulupiirien ja jäsenvaltioiden koulujärjestelmien välinen kilpailu ei tässä yhteydessä ole paikallaan. Totisessa kilpailussa muut seikat hukkuvat tehokkuuden alle. Jäsenvaltion koulujärjestelmää ei voi korvata toisella. Onkin luotava mahdollisuus oppia toisiltamme ja siten tehostaa kaikkien koulujärjestelmiä.

Äänestyksen tulos

Jaa-ääniä: 29, ei-ääniä: 38, tyhjiä: 2.