(1)

Satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, jäljempänä ’Pariisin pöytäkirja’, allekirjoitettiin Pariisissa 26 päivänä tammikuuta 1982 ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982. Pariisin pöytäkirjan jäseninä on 27 merenkulkuviranomaista (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Kanada, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Venäjän federaatio, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Unioni ei ole Pariisin pöytäkirjan jäsen.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/16/EY (1) esitetään unionin satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskeva oikeudellinen järjestelmä muotoillen uudelleen ja vahvistaen aikaisempia, vuodesta 1995 voimassa olleita tämän alan unionin säädöksiä. Satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskeva unionin oikeudellinen järjestelmä perustuu Pariisin pöytäkirjaan.

(3)

Jäsenvaltioiden osalta Pariisin pöytäkirjan menettelyt, välineet ja toimet tuodaan tosiasiallisesti unionin oikeuden soveltamisalaan direktiivillä 2009/16/EY. Tietyistä Pariisin pöytäkirjan 7.1 kohdan nojalla perustetun satamavaltiovalvontakomitean (PSCC) tekemistä päätöksistä tulee kyseisen direktiivin nojalla jäsenvaltioita sitovia.

(4)

Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissään ehdottoman jyrkästi Venäjän federaation ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Eurooppa-neuvosto totesi 24–25 päivänä maaliskuuta 2022 antamissaan päätelmissään, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta, ja vaati, että Venäjän federaation on lopetettava välittömästi sotilaallinen hyökkäyksensä Ukrainan alueella.

(5)

Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen yhteydessä Pariisin pöytäkirjan sihteeristö sai 14 päivänä maaliskuuta 2022 kirjeen Ukrainan infrastruktuuriministeriltä. Kyseisessä kirjeessä Pariisin pöytäkirjan jäseniä pyydettiin olemaan pysäyttämättä Ukrainan lipun alla purjehtivia aluksia aiheettomasti satamavaltioiden suorittamien tarkastusten jälkeen, sulkemaan Venäjän federaatio Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle ja olemaan tunnustamatta Venäjän federaation merenkulkuhallinnon puolesta annettuja todistuksia.

(6)

Sitä koskevaa pyyntöä, että ukrainalaisia aluksia ei pysäytettäisi aiheettomasti, käsiteltiin 2 päivänä maaliskuuta 2022 annetussa Pariisin pöytäkirjan kiertokirjeessä PSCircular 101 (ohjeet merenkulkijoiden kotiuttamisesta Ukrainan tilanteen johdosta). Kyseisessä kiertokirjeessä ilmoitetaan jäsenten viranomaisille, että nykyisissä olosuhteissa on tarpeen soveltaa joustavuutta, muun muassa merenkulkijoiden kotiuttamisen, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen, merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 kansainvälisen yleissopimuksen nojalla annettujen todistusten sekä lääkärintodistusten osalta. Jos tilanteen kehittyminen sitä edellyttää, Pariisin pöytäkirjan puitteissa voidaan harkita kyseisen kiertokirjeen mukauttamista. Tästä kannasta olisi ilmoitettava Ukrainan viranomaisille.

(7)

Venäjän federaation jäsenyyttä Pariisin pöytäkirjassa koskevan pyynnön osalta on huomattava, että Venäjän federaatio on suljettu direktiivin 2009/16/EY 24 artiklassa säädetyn THETIS satamavaltiovalvontavälineen ja tarkastustietokannan pääsy- ja käyttöoikeuden ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Venäjän federaation osallistumista Pariisin pöytäkirjan työhön on jo rajoitettu huomattavasti, ja ilman pääsyä kyseiseen tietokantaan Venäjän federaatio ei voi tosiasiallisesti täyttää Pariisin pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan.

(8)

Pariisin pöytäkirjaan tai mihinkään toimintaohjeisiin ei sisälly mitään menettelyä tai mekanismia jäsenten poistamiseksi Pariisin pöytäkirjasta. Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle sulkemisen lisäksi vaihtoehtona on keskeyttää jäsenyys toistaiseksi. Vaikka keskeyttämisen välitön oikeusvaikutus olisi samanlainen kuin ulkopuolelle jättäminen, se ei ole yhtä pysyvä. Pariisin pöytäkirjassa ei kuitenkaan ole määräystä keskeyttämisestäkään. Keskeyttäminen mahdollistaisi sen, että voitaisiin harkita tarkemmin tarvetta sulkea jäsen kokonaan Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle, ja keskeyttäminen voitaisiin kumota, jos olosuhteet muuttuvat.

(9)

Maailmanlaajuisena toimijana unioni on keskeisellä sijalla Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja muiden monenvälisten foorumien ja prosessien toimissa, joiden tavoitteena on saattaa Venäjän federaatio vastuuseen ilman edeltävää provokaatiota toteuttamastaan perusteettomasta sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan, saada sotilaallinen hyökkäys loppumaan Ukrainan alueella ja varmistaa, että Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta kunnioitetaan täysimääräisesti sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Venäjän federaation ilman edeltävää provokaatiota ja perusteettomasti toteuttama sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan rikkoo vakavasti YK:n peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa, jossa kielletään väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttäminen minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.

(10)

Edellä esitetyn perusteella ja tilanteen vakavuuden vuoksi sekä niin kauan kuin Venäjän federaatio ei noudata YK:n peruskirjan periaatteita eikä kansainvälisiä velvoitteitaan on aiheellista keskeyttää Venäjän federaation jäsenyys Pariisin pöytäkirjassa valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 62 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(11)

Yhteistyö Pariisin pöytäkirjan muiden kolmansien maiden (Islanti, Kanada, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta) kanssa satamavaltiovalvontakomiteassa on olennaisen tärkeää päätöksen tekemiseksi Venäjän federaation Pariisin pöytäkirjan jäsenyyden keskeyttämisestä.

(12)

Venäjän federaation merenkulkuhallinnon antamien todistusten tunnustamatta jättämistä koskevan pyynnön osalta todetaan, että tällaiset todistukset annetaan kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti. Koska Venäjän federaatio on edelleen Kansainvälisen merenkulkujärjestön jäsen, Pariisin pöytäkirjalla ei ole toimivaltaa olla tunnustamatta tällaisia todistuksia. Tästä kannasta olisi ilmoitettava Ukrainan viranomaisille.

(13)

On aiheellista määrittää unionin puolesta satamavaltiovalvontakomiteassa otettava kanta Venäjän federaation kuulumiseen Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjaan, koska kyseinen päätös voisi vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuteen, erityisesti direktiiviin 2009/16/EY.

(14)

Niiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat Pariisin pöytäkirjan jäseniä, olisi esitettävätt unionin kanta toimien yhdessä unionin edun mukaisesti,

a)

hyväksytään satamavaltiovalvontakomitean asiakirjan PSCC55/11.1 kohdassa 5 esitetty lähestymistapa Ukrainan lipun alla purjehtivien alusten pysäyttämiseen Pariisin pöytäkirjan satamissa;

b)

tuetaan aktiivisesti Venäjän federaation jäsenyyden keskeyttämistä Pariisin pöytäkirjassa;

c)

pyritään pääsemään Pariisin pöytäkirjan muiden jäsenten kuin Venäjän federaation välillä yksimielisyyteen siitä, että Venäjän federaation jäsenyys Pariisin pöytäkirjassa keskeytetään toistaiseksi;

d)

hyväksytään satamavaltiovalvontakomitean asiakirjan PSCC55/11.1 kohdassa 7 esitetty lähestymistapa Venäjän federaation antamien lakisääteisten todistuskirjojen tunnustamatta jättämiseen.