(1)

Siirtyminen vähähiiliseen, kestävämpään ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti on keskeinen tekijä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Vuonna 2016 unioni teki Pariisin sopimuksen (2). Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetetaan tavoitteeksi torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää kehitystä.

(2)

Komissio pani merkille tämän haasteen ja esitti joulukuussa 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (3). Vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja jossa kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoite edellyttää, että sijoittajille annetaan heidän sijoitustensa osalta selkeitä signaaleja hukkainvestointien välttämiseksi ja kestävän rahoituksen hankkimiseksi.

(3)

Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa (4), jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Toukokuussa 2018 julkaistu myöhempiä lainsäädäntöaloitteita tukeva vaikutusten arviointi (5) osoitti tarpeen selventää, että sijoituspalveluyritysten olisi otettava kestävyystekijät huomioon osana velvoitteitaan asiakkaitaan ja potentiaalisia asiakkaitaan kohtaan. Sijoituspalveluyritysten olisi siis otettava säännönmukaisesti huomioon paitsi kaikki asiaankuuluvat rahoitusriskit myös kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2088 (6) tarkoitetut asiaankuuluvat kestävyysriskit, joiden toteutumisella saattaisi olla sijoituksen arvoon tosiasiallinen tai mahdollinen olennainen kielteinen vaikutus. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/565 (7) ei viitata nimenomaisesti kestävyysriskeihin. Tästä syystä ja sen varmistamiseksi, että sisäiset menettelyt ja organisatoriset järjestelyt pannaan täytäntöön ja että niitä noudatetaan asianmukaisesti, on tarpeen selventää, että sijoituspalveluyritysten prosessien, järjestelmien ja sisäisen valvonnan tulisi heijastaa kestävyysriskejä ja että näiden riskien analysoimiseksi tarvitaan teknisiä valmiuksia ja tietoja.

(4)

Sijoittajansuojan korkean tason säilyttämiseksi sijoituspalveluyritysten olisi määrittäessään eturistiriitatyyppejä, joiden olemassaolo voi vahingoittaa asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan etuja, otettava mukaan sellaiset eturistiriitatyypit, jotka johtuvat asiakkaan kestävyysmieltymysten huomioimisesta. Niiden nykyisten asiakkaiden kohdalla, joille on jo tehty soveltuvuusarviointi, sijoituspalveluyrityksillä olisi oltava mahdollisuus yksilöidä asiakkaan henkilökohtaiset kestävyysmieltymykset nykyisen soveltuvuusarvioinnin seuraavan säännöllisen päivityksen yhteydessä.

(5)

Sijoitusneuvontaa ja salkunhoitoa tarjoavien sijoituspalveluyritysten olisi kyettävä suosittamaan asiakkailleen ja potentiaalisille asiakkailleen sopivia rahoitusvälineitä ja niiden olisi tästä syystä kyettävä esittämään kysymyksiä määrittääkseen asiakkaan henkilökohtaiset kestävyysmieltymykset. Sen mukaan, että sijoituspalveluyrityksellä on velvollisuus toimia asiakkaidensa etujen mukaisesti, olisi asiakkaille ja potentiaalisille asiakkaille annettavien suositusten heijastettava sekä taloudellisia tavoitteita että kaikkia kyseisten asiakkaiden ilmaisemia kestävyysmieltymyksiä. Sen vuoksi on tarpeen selventää, että sijoituspalveluyrityksillä olisi oltava käytössä asianmukaiset järjestelyt, jotta ne voivat varmistaa, että kestävyystekijöiden sisällyttäminen neuvontaprosessiin ja salkunhoitoon ei johda väärin perustein tapahtuvaan myyntiin tai rahoitusvälineiden tai strategioiden virheelliseen esittelyyn, ikään kuin ne vastaisivat kestävyysmieltymyksiä, vaikka niin ei ole laita. Tällaisten käytäntöjen tai virheellisten esittelyjen välttämiseksi sijoitusneuvontaa tarjoavien sijoituspalveluyritysten olisi ensin arvioitava asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan sijoitustavoitteita, aikahorisonttia ja yksilöllisiä olosuhteita, ennen kuin ne tiedustelevat asiakkailtaan näiden mahdollisia kestävyysmieltymyksiä.

(6)

Tähän mennessä on kehitetty kestäviä rahoitusvälineitä, joiden kestävyystavoitetaso vaihtelee. Jotta asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat ymmärtäisivät kestävyyden eri asteet ja voisivat tehdä tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä kestävyyden osalta, sijoitusneuvontaa ja salkunhoitopalveluja tarjoavien sijoituspalveluyritysten olisi selitettävä ero yhtäältä kestävistä sijoituksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (8) mukaisesti ympäristön kannalta kestäviksi katsottaviin taloudellisiin toimintoihin kokonaan tai osittain koostuvien rahoitusvälineiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 17 kohdan mukaisten kestävien sijoitusten sekä sellaisten rahoitusvälineiden, joissa otetaan huomioon kestävyystekijöihin kohdistuvat pääasialliset haitalliset vaikutukset, ja joita voitaisiin suositella asiakkaiden yksilöllisten kestävyysmieltymysten mukaisina, ja toisaalta sellaisten muiden rahoitusvälineiden välillä, joita ei voida näiden elementtien puutteen takia suositella asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille, joilla on yksilöllisiä kestävyysmieltymyksiä.

(7)

On tarpeen käsitellä myös viherpesua eli erityisesti epäoikeudenmukaisen kilpailuedun saamista suosittelemalla rahoitusvälinettä ympäristöystävällisenä tai kestävänä, vaikka rahoitusväline ei itse asiassa täytä ympäristöä tai muuta kestävyyttä koskevia perusnormeja. Väärin perustein tapahtuvan myynnin ja viherpesun estämiseksi sijoituspalveluyritysten ei pitäisi suositella tai päättää käydä kauppaa rahoitusvälineillä yksilöllisten kestävyysmieltymysten mukaisina, jos kyseiset rahoitusvälineet eivät ole näiden mieltymysten mukaisia. Sijoituspalveluyritysten tulisi selittää asiakkailleen ja potentiaalisille asiakkailleen, miksi näin ei ole, ja pidettävä kirjaa näistä syistä.

(8)

On tarpeen selventää, että sijoituspalveluyritykset voivat edelleen suositella rahoitusvälineitä, joihin ei voida soveltaa yksilöllisiä kestävyysmieltymyksiä, mutta eivät yksilöllisiä kestävyysmieltymyksiä vastaavina rahoitusvälineinä. Jotta asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille voitaisiin antaa lisäsuosituksia, kun rahoitusvälineet eivät vastaa asiakkaan kestävyysmieltymyksiä, asiakkaalla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa kestävyysmieltymyksiään koskevia tietoja. Väärin perustein tapahtuvan myynnin ja viherpesun estämiseksi sijoituspalveluyritysten olisi pidettävä kirjaa asiakkaiden päätöksistä sekä heidän tietojen mukauttamisen tueksi esittämistään perusteluista.

(9)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2017/565 olisi muutettava.

(10)

Toimivaltaisille viranomaisille ja sijoituspalveluyrityksille olisi annettava riittävästi aikaa mukautua tämän asetuksen sisältämiin uusiin vaatimuksiin. Sen soveltamista olisi näin ollen lykättävä.