This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32020L0012
Commission Delegated Directive (EU) 2020/12 of 2 August 2019 supplementing Directive (EU) 2017/2397 of the European Parliament and of the Council as regards the standards for competences and corresponding knowledge and skills, for the practical examinations, for the approval of simulators and for medical fitness (Text with EEA relevance)
Komission Delegoitu Direktiivi (EU) 2020/12, annettu 2 päivänä elokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2397 täydentämisestä pätevyyksiä ja niitä vastaavia tietoja ja taitoja, käytännön kokeita, simulaattoreiden hyväksymistä ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komission Delegoitu Direktiivi (EU) 2020/12, annettu 2 päivänä elokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2397 täydentämisestä pätevyyksiä ja niitä vastaavia tietoja ja taitoja, käytännön kokeita, simulaattoreiden hyväksymistä ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
C/2019/5646
EUVL L 6, 10.1.2020, p. 15–100
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Completion | 32017L2397 | 30/01/2020 |
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Corrected by | 32020L0012R(01) | (HU) |
10.1.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 6/15 |
KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI (EU) 2020/12,
annettu 2 päivänä elokuuta 2019,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2397 täydentämisestä pätevyyksiä ja niitä vastaavia tietoja ja taitoja, käytännön kokeita, simulaattoreiden hyväksymistä ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien vaatimusten osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta sisävesiliikenteessä sekä neuvoston direktiivien 91/672/ETY ja 96/50/EY kumoamisesta 12 päivänä joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2397 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 1 ja 4 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivissä (EU) 2017/2397 määritellään ehdot ja menettelyt, jotka koskevat kulkuneuvojen toimintaan unionin sisävesiväylillä osallistuvien henkilöiden pätevyyden varmentamista. Varmentamisen tarkoituksena on helpottaa liikkuvuutta, taata vesiliikenteen turvallisuus sekä suojella ihmishenkiä ja ympäristöä. |
(2) |
Yhdenmukaistettujen vähimmäisvaatimusten vahvistamiseksi pätevyyksien varmentamista varten komissiolle on siirretty valta antaa yksityiskohtaiset säännöt, joissa vahvistetaan pätevyyksiä ja niitä vastaavia taitoja ja tietoja koskevat vaatimukset, käytännön kokeita koskevat vaatimukset, simulaattoreiden hyväksymistä koskevat vaatimukset ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat vaatimukset. |
(3) |
Delegoiduissa säädöksissä olisi direktiivin (EU) 2017/2397 32 artiklan mukaisesti viitattava sisävesiliikenteen alan normien laadinnasta vastaavan eurooppalaisen komitean (CESNI) vahvistamiin normeihin ja niihin olisi sisällyttävä normien teksti kokonaisuudessaan edellyttäen, että kyseiset normit ovat saatavilla ja ajan tasalla, että ne täyttävät kaikki sovellettavat direktiivin liitteissä säädetyt vaatimukset ja että CESNI:n päätöksentekoprosessin muutokset eivät vaaranna unionin etuja. Kaikki kolme edellytystä täyttyivät, ja CESNI hyväksyi kokouksessaan 8 päivänä marraskuuta 2018 ensimmäiset sisävesiliikenteeseen liittyviä ammattipätevyyksiä koskevat normit. |
(4) |
Pätevyysvaatimuksissa olisi vahvistettava kulkuneuvon turvallisen käytön edellyttämät vähimmäisvaatimukset miehistön operatiivisen ja johtotason jäsenten, tutkan avulla tapahtuvaan navigointiin luvan saaneiden päälliköiden ja meriväylän luonteisilla vesiväylillä navigointiin luvan saaneiden päälliköiden, matkustajaliikenteen asiantuntijoiden sekä nesteytetyn maakaasun (LNG) asiantuntijoiden osalta. Jokainen vaadittu pätevyys olisi määriteltävä ilmoittaen erikseen sitä vastaavat vaaditut tiedot ja taidot. |
(5) |
Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa direktiivin (EU) 2017/2397 17 artiklan 3 kohdassa edellytetyt käytännön kokeet, olisi vahvistettava käytännön kokeisiin sovellettavat vaatimukset. Tätä varten vaatimuksissa olisi määriteltävä kunkin käytännön kokeen osalta erityispätevyys ja arviointitilanteet, mukaan lukien erityinen pisteytysjärjestelmä sekä tekniset vaatimukset kulkuneuvon ja maissa sijaitsevien laitosten osalta. Niitä päällikön pätevyyttä hakevia henkilöitä varten, jotka eivät ole aiemmin läpäisseet operatiivisen tason arviointia, olisi säädettävä lisämoduulista, jotta myös kyky suorittaa kyseisen tason valvontaan liittyvät tehtävät voidaan todentaa. |
(6) |
Olisi vahvistettava simulaattoreiden hyväksyntää koskevat vaatimukset sen varmistamiseksi, että pätevyyden arvioinnissa käytettävät simulaattorit suunnitellaan siten, että pätevyydet voidaan todentaa käytännön kokeita koskevien vaatimusten mukaisesti. Vaatimusten olisi katettava navigaatiosimulaattoreita ja tutkasimulaattoreita koskevat tekniset ja toiminnalliset edellytykset sekä kyseisten simulaattoreiden hallinnollinen hyväksymismenettely. |
(7) |
Terveydentilaa koskevien vaatimusten ja tarkastusmenettelyjen kansallisten erojen vähentämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että sisävesiliikenteen alalla toimiville kansimiehistön jäsenille annetut lääkärintodistukset ovat pätevä osoitus heidän lääketieteellisestä kelpoisuudestaan tuleviin tehtäviin, olisi vahvistettava lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat vaatimukset. Vaatimuksissa olisi täsmennettävä testit, jotka lääkäreiden on tehtävä, ja kriteerit, joita heidän on sovellettava määrittäessään kansimiehistön jäsenten soveltuvuutta työhön. Näiden olisi katettava näkö, kuulo ja sellaiset fyysiset ja psyykkiset tilat, jotka saattavat aiheuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi työkyvyttömyyttä, sekä mahdolliset riskinhallintatoimenpiteet ja rajoitukset. Yhtenäisyyden vuoksi vaatimusten olisi perustuttava merenkulkijoiden lääkärintarkastuksia koskeviin Kansainvälisen työjärjestön julkaisemiin ohjeisiin, erityisesti rannikkopalveluihin sovellettaviin kriteereihin. |
(8) |
Yhtenäisyys- ja tehokkuussyistä päivämäärän, johon mennessä tämä delegoitu direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, olisi oltava yhdenmukainen niiden päivämäärien kanssa, jotka on asetettu direktiivin (EU) 2017/2397 saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. |
(9) |
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tietojen, jotka jäsenvaltiot ovat velvollisia toimittamaan komissiolle saattaessaan direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, on oltava selkeitä ja täsmällisiä. Sama pätee tähän delegoituun säädökseen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiivin (EU) 2017/2397 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pätevyyksiä sekä niitä vastaavia tietoja ja taitoja koskevat vaatimukset ovat ne, jotka vahvistetaan tämän direktiivin liitteessä I.
2 artikla
Direktiivin (EU) 2017/2397 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut käytännön kokeita koskevat vaatimukset ovat ne, jotka vahvistetaan tämän direktiivin liitteessä II.
3 artikla
Direktiivin (EU) 2017/2397 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut simulaattoreiden hyväksyntää koskevat vaatimukset ovat ne, jotka vahvistetaan tämän direktiivin liitteessä III.
4 artikla
Direktiivin (EU) 2017/2397 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat vaatimukset ovat ne, jotka vahvistetaan tämän direktiivin liitteessä IV.
5 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2022. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltioon, joka ei ole kaikilta osin saattanut direktiiviä (EU) 2017/2397 osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pannut sitä täytäntöön mainitun direktiivin 39 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti. Silloin kun kyseinen jäsenvaltio saattaa direktiivin (EU) 2017/2397 osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panee sen täytäntöön kaikilta osin, sen on samaan aikaan saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja ilmoitettava tästä komissiolle.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
6 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
7 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 2 päivänä elokuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
LIITE I
PÄTEVYYSVAATIMUKSET SEKÄ NIITÄ VASTAAVAT TIEDOT JA TAIDOT
I OPERATIIVISTA TASOA KOSKEVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET
1. Navigointi
1.1 Matruusin on kyettävä avustamaan kulkuneuvon johtoa kulkuneuvon ohjaus- ja käsittelytilanteissa sisävesiväylillä. Matruusin on kyettävä tähän kaikentyyppisillä vesiväylillä ja kaikentyyppisissä satamissa.
Matruusilla on erityisesti oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
2. Kulkuneuvon toiminta
2.1 Matruusin on kyettävä avustamaan kulkuneuvon johtoa kulkuneuvon toiminnan valvonnassa ja kulkuneuvolla olevista henkilöistä huolehtimisessa.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
2.2 Matruusin on kyettävä käyttämään kulkuneuvon varusteita.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
3. Lastin käsittely, ahtaus ja matkustajaliikenne
3.1 Matruusin on kyettävä avustamaan kulkuneuvon johtoa lastin valmistelussa, ahtauksessa ja seurannassa lastauksen ja purkamisen aikana.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
3.2 Matruusin on kyettävä avustamaan kulkuneuvon johtoa palvelujen tarjoamisessa matkustajille sekä avustamaan suoraan vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2010 (1) liitteessä IV annettujen koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
4. Laivakonetekniikka ja sähkö-, automaatio- ja säätötekniikka
4.1 Matruusin on kyettävä avustamaan kulkuneuvon johtoa laivakonetekniikan sekä sähkö-, automaatio- ja säätötekniikan alalla yleisen teknisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
4.2 Matruusin on kyettävä suorittamaan laivakonetekniikan sekä sähkö-, automaatio- ja säätötekniikan laitteiden huoltotöitä yleisen teknisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
5. Huolto ja korjaus
5.1 Matruusin on kyettävä avustamaan kulkuneuvon päällystöä aluksen ja sen laitteiden ja varusteiden huollossa ja korjauksessa.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
6. Viestintä
6.1 Matruusin on kyettävä viestimään yleisesti ja ammattimaisesti, mihin sisältyy kyky käyttää merenkulun standardisanastoa tilanteissa, joissa on viestintäongelmia.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
6.2 Matruusin on kyettävä toimimaan sosiaalisesti.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
7. Terveys ja turvallisuus sekä ympäristönsuojelu
7.1 Matruusin on kyettävä noudattamaan työturvallisuussääntöjä sekä ymmärtämään terveyttä ja turvallisuutta koskevien sääntöjen ja ympäristön merkitys.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
7.2 Matruusin on kyettävä ymmärtämään koulutuksen merkitys aluksella ja toimimaan välittömästi hätätilanteissa.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Kyky pitää poistumisreitit vapaina (kulkuneuvolla vallitsevien paikallisten erityispiirteiden mukaisesti). |
||||||||||||||||||||||||||
|
Kyky käyttää hätäviestintä- ja hälytysjärjestelmiä ja -välineitä. |
7.3 Matruusin on kyettävä toteuttamaan varotoimenpiteitä tulipalon ehkäisemiseksi ja käyttämään palontorjuntalaitteita asianmukaisesti.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
7.4 Matruusin on kyettävä suorittamaan tehtäviä ympäristönsuojelun merkitys huomioon ottaen.
Matruusilla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
II JOHTOTASOA KOSKEVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET
0. Valvonta
Päällikön on kyettävä ohjeistamaan muita kansimiehistön jäseniä ja valvomaan heidän suorittamiaan direktiivin (EU) 2017/2397 liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, mikä edellyttää riittävää taitoa kyseisten tehtävien suorittamiseen.
Henkilöiden, jotka haluavat pätevöityä päälliköksi, on osoitettava jäljempänä olevissa 0.1–7.4 kohdassa luetellut pätevyydet, jolleivät he ole toteuttaneet jompaakumpaa seuraavista:
— |
suorittanut operatiivista tasoa koskeviin pätevyysvaatimuksiin perustuvan hyväksytyn koulutusohjelman; |
— |
läpäissyt pätevyyden arvioinnin, jonka hallintoviranomainen on suorittanut operatiivista tasoa koskevien pätevyysvaatimusten täyttymisen todentamiseksi. |
0.1 Navigointi
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
0.2 Kulkuneuvon toiminta
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
0.3 Lastin käsittely, ahtaus ja matkustajaliikenne
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
0.4 Laivakonetekniikka ja sähkö-, automaatio- ja säätötekniikka
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
Kyky huoltaa konehuone, pääkone, pääasialliset koneet ja laitteet, apulaitteet ja valvontajärjestelmät ja huolehtia niistä. |
||||||||||||||||
|
Kyky huoltaa pumppuja, putkistoja ja tyhjennys- ja painolastivesijärjestelmiä ja huolehtia niistä. |
0.5 Huolto ja korjaus
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
0.6 Viestintä
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
0.7 Terveys ja turvallisuus sekä ympäristönsuojelu
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kyky käyttää hätäviestintä- ja hälytysjärjestelmiä ja -välineitä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
1. Navigointi
1.1 Päällikön on kyettävä suunnittelemaan matka ja navigoimaan sisävesiväylillä, mihin sisältyy kyky valita järkevin, taloudellisin ja ekologisin purjehdusreitti lastaus- ja purkumääränpään saavuttamiseksi ottaen huomioon sovellettavat liikennöintiä koskevat säännöt ja sovitut sisävesiliikenteessä sovellettavat säännöt.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
1.2 Päällikön on kyettävä soveltamaan tietoja kulkuneuvon miehitykseen sovellettavista säännöistä, mukaan lukien tiedot lepoajoista ja kansimiehistön kokoonpanosta.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||
|
|
1.3 Päällikön on kyettävä purjehtimaan ja ohjaamaan kulkuneuvoa sisävesiväylillä kaikissa olosuhteissa niin, että turvataan aluksen turvallinen toiminta, mukaan lukien vilkkaan liikenteen tilanteet tai tilanteet, joissa muut kulkuneuvot kuljettavat vaarallista lastia ja jotka edellyttävät vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADN) perustuntemusta.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
1.4 Päällikön on kyettävä reagoimaan hätätilanteisiin sisävesillä.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
2. Kulkuneuvon toiminta
2.1 Päällikön on kyettävä soveltamaan tietoa sisävesialusten rakennuksesta ja rakennusmenetelmistä erityyppisten kulkuneuvojen toimintaan, ja hänellä on oltava perustiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1629 (2) tarkoitetuista sisävesialusten teknisistä vaatimuksista.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
2.2 Päällikön on kyettävä seuraamaan sovellettavassa kulkuneuvotodistuksessa mainittuja pakollisia laitteita.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
3. Lastin käsittely, ahtaus ja matkustajaliikenne
3.1 Päällikön on kyettävä suunnittelemaan ja varmistamaan lastien turvallinen lastaus, ahtaus, kiinnitys ja purkaminen ja niistä huolehtiminen matkan aikana.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
3.2 Päällikön on kyettävä suunnittelemaan ja varmistamaan kulkuneuvon vakavuus.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
3.3 Päällikön on kyettävä suunnittelemaan ja varmistamaan matkustajien turvallinen kuljettaminen ja matkustajista huolehtiminen matkan aikana, mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden suora avustaminen asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
4. Laivakonetekniikka ja sähkö-, automaatio- ja säätötekniikka
4.1 Päällikön on kyettävä suunnittelemaan laivakonetekniikan ja sähkö-, automaatio- ja säätötekniikan työnkulku.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
4.2 Päällikön on kyettävä seuraamaan pääkoneita sekä apukoneita ja -laitteita.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
Kyky käyttää ja tulkita käsikirjoja moottorin suorituskyvyn arvioimiseksi ja moottorien käyttämiseksi asianmukaisesti. |
4.3 Päällikön on kyettävä suunnittelemaan ja antamaan ohjeita, jotka liittyvät kulkuneuvon pumppuun ja pumpun valvontajärjestelmään.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
4.4 Päällikön on kyettävä järjestämään kulkuneuvon sähköteknisten laitteiden turvallinen käyttö sekä huolto ja korjaus.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
4.5 Päällikön on kyettävä valvomaan teknisten laitteiden turvallista huoltoa ja korjausta.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
5. Huolto ja korjaus
5.1 Päällikön on kyettävä järjestämään kulkuneuvon ja sen varusteiden turvallinen huolto ja korjaus.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||
|
Kyky ohjeistaa ja valvoa miehistöä työskentelymenetelmät ja turvallisuusrajoitukset huomioon ottaen, kun se käyttää köysiä ja vaijereita kulkuneuvotodistuksen ja kulkuneuvon ohjelehtien mukaisesti. |
6. Viestintä
6.1 Päällikön on kyettävä johtamaan henkilöstöään, olemaan sosiaalisesti vastuullinen sekä huolehtimaan työnkulun järjestämisestä ja koulutuksesta kulkuneuvolla.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
||||||||||||||
|
|
6.2 Päällikön on kyettävä varmistamaan sujuva viestintä koko ajan, mihin sisältyy merenkulun standardisanaston käyttö tilanteissa, joissa on kommunikointiongelmia.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
6.3 Päällikön on kyettävä vaalimaan tasapainoista ja sosiaalista työskentely-ympäristöä aluksella.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
7. Terveys ja turvallisuus, matkustajien oikeudet sekä ympäristönsuojelu
7.1 Päällikön on kyettävä valvomaan sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteuttamaan toimenpiteitä ihmishengen turvallisuuden takaamiseksi.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||
|
|
7.2 Päällikön on kyettävä säilyttämään aluksella olevien henkilöiden turvallisuus, mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden suora avustaminen asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
7.3 Päällikön on kyettävä laatimaan valmiussuunnitelmia ja vaurion torjuntakaavioita sekä käsittelemään hätätilanteita.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
7.4 Päällikön on kyettävä takaamaan ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten noudattaminen.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
III MERIVÄYLÄN LUONTEISILLA SISÄVESIVÄYLILLÄ PURJEHTIMISTA KOSKEVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET
1. Meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä purjehtivan päällikön on kyettävä käyttämään ajantasaisia merikarttoja ja muita karttoja, merenkulkijoille tarkoitettuja tiedotteita ja muita julkaisuja, jotka koskevat erityisesti meriväylän luonteisia sisävesiväyliä.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||
|
|
2. Meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä purjehtivan päällikön on kyettävä käyttämään tietoa vuoroveden nollatasoista, vuorovesivirtauksista, -jaksoista ja -kierroista, vuorovesivirtausten ajasta sekä vuorovesistä ja niiden vaihteluista jokisuistossa.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
3. Meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä purjehtivan päällikön on kyettävä käyttämään SIGNI-järjestelmää (Signalisation de voies de Navigation Intérieure) ja IALA-järjestelmää (Kansainvälinen turvalaite- ja majakkajärjestö, International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) turvalliseen navigointiin meriväylän luonteisilla sisävesiväylillä.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
IV PURJEHTIMISTA TUTKAN AVULLA KOSKEVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET
1. Tutkan avulla purjehtivan päällikön on kyettävä toteuttamaan ennen vesille lähtöä asianmukaiset toimet, jotka liittyvät navigointiin tutkan avulla.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
2. Tutkan avulla purjehtivan päällikön on kyettävä tulkitsemaan tutkakuvaa ja analysoimaan tutkan antamia tietoja.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
3. Tutkan avulla purjehtivan päällikön on kyettävä vähentämään eri lähteistä tulevia häiriöitä.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
4. Tutkan avulla purjehtivan päällikön on kyettävä navigoimaan tutkan avulla ottaen huomioon sovitut sisävesiliikenteessä sovellettavat säännöt ja tutkan avulla tapahtuvaan navigointiin sovellettavia vaatimuksia (kuten miehitysvaatimukset, alusten tekniset vaatimukset) koskevien sääntöjen mukaisesti.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||
|
|
5. Tutkan avulla purjehtivan päällikön on kyettävä toimimaan erityisissä olosuhteissa, kuten vilkkaassa liikenteessä, laitteiden vikaantuessa tai vaaratilanteissa.
Päälliköllä on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
V MATKUSTAJALIIKENTEEN ASIANTUNTIJOITA KOSKEVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET
1. Asiantuntijan on kyettävä järjestämään hengenpelastuslaitteiden käyttö matkustaja-aluksilla.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
2. Asiantuntijan on kyettävä soveltamaan turvallisuusohjeita ja toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet matkustajien suojelemiseksi yleisesti, etenkin hätätilanteissa (esim. evakuointi, vaurio, yhteentörmäys, karilleajo, tulipalo, räjähdys tai muut tilanteet, jotka voivat aiheuttaa paniikin), mukaan lukien vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden suora avustaminen asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteessä IV olevien koulutusvaatimusten ja ohjeiden mukaisesti.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
3. Asiantuntijan on kyettävä viestimään englannin kielen peruskäsitteillä.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
4. Asiantuntijan on kyettävä täyttämään asetuksen (EU) N:o 1177/2010 asiaankuuluvat vaatimukset.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
VI NESTEYTETYN MAAKAASUN (LNG) ASIANTUNTIJOITA KOSKEVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET
1. Asiantuntijan on kyettävä varmistamaan nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttäviin kulkuneuvoihin sovellettavan lainsäädännön ja vaatimusten sekä muiden asiaankuuluvien terveys- ja turvallisuussääntöjen noudattaminen.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
2. Asiantuntijan on kyettävä ottamaan huomioon nesteytettyyn maakaasuun liittyvät erityishuomiota vaativat seikat, tunnistamaan riskit ja hallitsemaan niitä.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||
|
|
||||||
|
|
3. Asiantuntijan on kyettävä hoitamaan nesteytettyyn maakaasuun erityisesti liittyviä järjestelmiä turvallisesti.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
4. Asiantuntijan on kyettävä varmistamaan nesteytettyyn maakaasuun liittyvien järjestelmien säännölliset tarkastukset.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||
|
|
5. Asiantuntijan on kyettävä tietämään, miten nesteytetyn maakaasun polttoainetäydennykset tehdään turvallisesti ja valvotusti.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||||
|
|
6. Asiantuntijan on kyettävä valmistelemaan nesteytettyyn maakaasuun liittyvät järjestelmät kulkuneuvon huoltoa varten.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||
|
|
7. Asiantuntijan on kyettävä hoitamaan nesteytettyyn maakaasuun liittyvät hätätilanteet.
Asiantuntijalla on oltava kyky
SARAKE 1 PÄTEVYYS |
SARAKE 2 TIEDOT JA TAIDOT |
||||||||||||||||||||||
|
|
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118).
LIITE II
KÄYTÄNNÖN KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET
I KÄYTÄNNÖN KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET ERITYISLUVAN SAAMISEKSI TUTKAN AVULLA TAPAHTUVAA NAVIGOINTIA VARTEN
1. Erityispätevyys ja arviointitilanteet
Koevalvojat voivat vapaasti päättää yksittäisten koe-elementtien sisällöstä.
Koevalvojien on testattava elementit 1–16 sekä vähintään yksi elementeistä 17–19. Hakijoiden on saatava kustakin elementistä vähintään 7/10 pistettä.
Nro |
Pätevyys |
Koe-elementti |
1 |
1.1. |
kytkeä päälle ja säätää merenkulun tutkalaitteita ja valvoa niiden toimintaa; |
2 |
1.1. |
kytkeä päälle ja säätää kääntymisnopeuden ilmaisinta ja valvoa sen toimintaa; |
3 |
1.1. |
tulkita tutkakuvaa oikein säätämällä mittausalue, erotuskyky, kirkkaus, vahvistus, kontrasti, muut tutkaan liitetyt laitteet, keskikohta ja viritys; |
4 |
1.1. |
käyttää kääntymisnopeuden ilmaisinta esimerkiksi säätämällä kääntymisnopeuden ilmaisin kulkuneuvon suurimman kääntymisnopeuden mukaisesti; |
5 |
2.1 |
määrittää antennin sijainti näyttöruudulla ja kulkusuuntaviiva, säätää oman kulkuneuvon sijainti, kurssi ja kääntymissuunta sekä asettaa etäisyydet ja kantama; |
6 |
2.1 |
tulkita muiden liikenteen osapuolten (liikkumattoman kulkuneuvon, vastaantulevan kulkuneuvon ja samaan suuntaan kulkevan kulkuneuvon) käyttäytymistä; |
7 |
2.2 |
analysoida tutkan välittämiä tietoja, joita ovat muun muassa kulkusuuntaviiva, elektroninen suuntimaviiva, mittarenkaat ja liikkuva etäisyysmittarengas, tutkajäljet, hajauttaminen ja voimajohdot, sekä selittää tutkakuvaa; |
8 |
3.1 |
vähentää omasta kulkuneuvosta tulevia häiriöitä tarkistamalla antennia ja vähentämällä varjoja ja monikertaisia heijastuksia esimerkiksi ruuma-alueella; |
9 |
3.2 |
toteuttaa toimia ympäristöstä johtuvien häiriöiden vähentämiseksi vähentämällä sateen ja aaltojen vaikutusta, käsittelemällä oikein sirontakenttiä (esim. silloista johtuvia), voimajohdoista ja kaapeleista aiheutuvia vale-/haamukaikuja sekä varjostusta ja monitievaikutuksia; |
10 |
3.3 |
poistaa muista merenkulun tutkalaitteista tulevat häiriöt käyttämällä häiriönestoa; |
11 |
4.1. |
jakaa tehtävät kansimiehistön jäsenille tarkoituksenmukaisesti; |
12 |
4.1. |
varmistaa yhteistyö ruorimiehen ja merenkulun tutkalaitteita käyttävän henkilön välillä näkyvyyden ja ohjaushytin ominaisuuksien mukaisesti; |
13 |
4.1 |
käyttää kääntymisnopeuden ilmaisimia ja sisävesien ECDIS-järjestelmää tai vastaavia karttajärjestelmiä yhdessä tutkan kanssa; |
14 |
4.1. |
toimia poliisimääräysten mukaisesti tilanteissa, joissa näkyvyys on heikentynyt, ja tilanteissa, joissa näkyvyys on hyvä; |
15 |
4.1. |
käyttää radiota ja äänimerkkejä ja sopia kurssista käyttäen tutkan välittämiä tietoja; |
16 |
4.1. |
antaa komentoja ruorimiehelle ja samalla tarkistaa, onko tällä vaaditut tiedot ja taidot; |
17 |
5.1 |
toteuttaa vilkkaassa liikenteessä tarvittavia toimenpiteitä; |
18 |
5.1. |
toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä laitteiden rikkoutuessa; |
19 |
5.1. |
reagoida tarkoituksenmukaisesti epäselvissä tai vaarallisissa liikennetilanteissa. |
2. Käytännön kokeissa käytettäviä kulkuneuvoja koskevat tekniset vaatimukset
Käytännön kokeissa käytettäviin kulkuneuvoihin sovelletaan direktiivin (EU) 2017/2397 2 artiklaa.
Kulkuneuvon, jota käytetään käytännön kokeissa tutkan avulla purjehtivan päällikön pätevyyden arvioimiseksi, on täytettävä ES-TRIN-normin 2017/1 (1) 7.06 artiklassa asetetut tekniset vaatimukset. Kulkuneuvo on oltava varustettu toimivalla sisävesien ECDIS-järjestelmällä tai siihen verrattavissa olevalla sähköisiä merikarttoja näyttävällä laitteella.
II KÄYTÄNNÖN KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET PÄTEVYYSKIRJAN SAAMISEKSI MATKUSTAJALIIKENTEEN ASIANTUNTIJANA TOIMIMISTA VARTEN
1. Erityispätevyys ja arviointitilanteet
Koevalvojat voivat vapaasti päättää yksittäisten koe-elementtien sisällöstä.
Koevalvojien on testattava 11 elementtiä I luokkaan kuuluvista 14 elementistä edellyttäen, että elementit 16 ja 20 arvioidaan.
Koevalvojien on testattava 7 elementtiä II luokkaan kuuluvista 8 elementistä.
Hakijat voivat saada kustakin elementistä enintään 10 pistettä.
Hakijoiden on saatava kustakin I luokan elementistä vähintään 7/10 pistettä. II luokan osalta hakijoiden on saatava kaikkiaan vähintään 45 pistettä.
Nro |
Pätevyys |
Koe-elementti |
Luokka I–II |
1 |
1.1. |
esitellä pelastusrenkaiden käyttö matkustajille; |
I |
2 |
1.1. |
esitellä pelastusliivien käyttö matkustajille ja kansimiehistön jäsenille sekä aluksella olevalle muulle henkilöstölle, mukaan lukien erityisten henkilökohtaisten pelastusvälineiden esittely henkilöille, joilla ei ole turvallisuusasiakirjaan perustuvia tehtäviä; |
I |
3 |
1.1. |
esitellä asianmukaisten varusteiden käyttö matalaan veteen, rannalle tai toiseen kulkuneuvoon evakuoimista varten; |
I |
4 |
1.1. |
esitellä laivaveneen käyttö sen moottori ja valonheitin mukaan luettuina tai ES-TRIN-normin 2017/1 19.15 artiklan mukainen laiturirakenne, joka korvaa laivaveneen tai ES-TRIN-normin 2017/1 19.09 artiklan 5–7 kohdan mukaiset yhteispelastusvälineet; |
I |
5 |
1.1. |
esitellä soveltuvien paarien käyttö; |
I |
6 |
1.1. |
esitellä ensiapupakkausten käyttö; |
I |
7 |
1.1. |
esitellä itsenäisen hengityslaitteen tai ES-TRIN-normin 2017/1 19.12 artiklan 10 kohdan mukaisten varustekokonaisuuksien ja savuhuppujen tai niiden yhdistelmän käyttö; |
I |
8 |
2.1. |
tarkistaa tämän taulukon 1–7 kohdassa mainittujen laitteiden tarkastusvälit ja seurata niitä; |
II |
9 |
2.1. |
tarkistaa ensiapupakkauksia, itsenäisiä hengityslaitteita, varustekokonaisuuksia ja savuhuppuja käyttävien henkilöiden pätevyys ja seurata sitä; |
II |
10 |
2.1. |
varastoida hengenpelastuslaitteet asianmukaisesti ja jakaa ne; |
I |
11 |
2.3. |
yksilöidä alueet, joille liikuntarajoitteisilla matkustajilla on pääsy; |
II |
12 |
1.1. |
esitellä hengenpelastuslaitteiden käyttöä liikuntarajoitteisille matkustajille; |
I |
13 |
2.1 |
selittää turvallisuusasiakirjan ja turvallisuussuunnitelman perusteet; |
II |
14 |
2.1. |
antaa aluksen henkilöstölle tehtävät turvallisuusasiakirjan ja turvallisuussuunnitelman mukaisesti; |
II |
15 |
2.3 |
antaa aluksen henkilöstölle tehtävät, jotka koskevat syrjimätöntä pääsyä ja turvallisuusasiakirjan mukaista suunnittelua liikuntarajoitteisten matkustajien osalta; |
II |
16 |
2.3 |
järjestää liikuntarajoitteisten matkustajien koulutus ja opastus asetuksen (EU) N:o 1177/2010 liitteen IV mukaisesti; |
I |
17 |
2.2 |
järjestää matkustajatilojen evakuointi ja selostaa yhteentörmäys-, karilleajo- savu- ja palotilanteessa toteutettavat toimenpiteet; |
I |
18 |
2.2. |
sammuttaa alkamassa oleva tulipalo ja käsitellä vesitiiviitä ovia ja palo-ovia; |
I |
19 |
2.2. |
toimittaa tarvittavat tiedot päällikölle, matkustajille ja pelastusjoukoille simuloidussa hätätilanteessa; |
II |
20 |
3.1 |
käyttää englannin kielen perussanastoa sekä sellaisia ilmaisuja, joilla voidaan ohjata matkustajia ja aluksella olevaa henkilöstöä normaalitilanteessa sekä antaa hälytys ja ohjata heitä hätätilanteissa; |
I |
21 |
4.1 |
selittää, mitä matkustajan oikeuksia sovelletaan; |
I |
22 |
4.1 |
toteuttaa sovellettavat menettelyt esteettömyyden ja ammattitaitoisen avun varmistamiseksi matkustajille asetuksen (EU) N:o 1177/2010 mukaisesti. |
II |
2. Käytännön kokeissa käytettäviä kulkuneuvoja ja maissa sijaitsevia yksikköjä koskevat tekniset vaatimukset
Tilan, jossa arviointi suoritetaan, varustuksena on oltava koe-elementin nro 2 esittelyyn tarvittavat matkustaja-aluksen hengenpelastusvälineet, mukaan lukien sovellettavan ES-TRIN-normin 2017/1 mukaiset risteilyaluksen erityiset hengenpelastusvälineet. Siinä on oltava turvallisuusasiakirja ja turvallisuussuunnitelma ES-TRIN-normin 2017/1 mukaisesti sekä soveltuvat tilat ja varusteet, jotta voidaan arvioida kykyä järjestää evakuointi ja edellytyksiä torjua tulipaloa ja reagoida palotilanteessa.
Käytännön kokeissa käytettäviin kulkuneuvoihin sovelletaan direktiivin (EU) 2017/2397 2 artiklaa.
III KÄYTÄNNÖN KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET PÄTEVYYSKIRJAN SAAMISEKSI NESTEYTETYN MAAKAASUN (LNG) ASIANTUNTIJANA TOIMIMISTA VARTEN
1. Erityispätevyys ja arviointitilanteet
Koevalvojat voivat vapaasti päättää yksittäisten koe-elementtien sisällöstä. Koevalvojien on testattava 9 elementtiä I luokkaan kuuluvista 11 elementistä.
Koevalvojien on testattava 5 elementtiä II luokkaan kuuluvista 7 elementistä.
Hakijat voivat saada kustakin elementistä enintään 10 pistettä.
Hakijoiden on saatava kustakin I luokan testatusta elementistä vähintään 7/10 pistettä. II luokan osalta hakijoiden on saatava kaikkiaan vähintään 30 pistettä.
Nro |
Pätevyys |
Koe-elementti |
Luokka I–II |
||||||||
1 |
1.1 |
ohjeistaa ja seurata miehistön jäseniä näiden toiminnoissa nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttäviin kulkuneuvoihin sovellettavan lainsäädännön ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi erityisesti polttoainetäydennyksen osalta; |
II |
||||||||
2 |
1.2 |
ohjeistaa ja seurata miehistön jäseniä näiden toiminnoissa muiden asiaankuuluvien terveys- ja turvallisuussääntöjen noudattamisen varmistamiseksi; |
II |
||||||||
3 |
2.2 |
hoitaa riskinhallinta, dokumentoida aluksen turvallisuustilanne (mukaan lukien turvallisuussuunnitelma ja turvallisuusohjeet), arvioida ja valvoa vaarallisia alueita ja paloturvallisuutta ja käyttää henkilönsuojaimia; |
II |
||||||||
4 |
3.1 |
esitellä nesteytetyn maakaasun käyttäytymistapaa; |
II |
||||||||
5 |
3.1 |
lukea painetta ja lämpötilaa, hoitaa strippaus-, säiliö-, kaasunsyöttö-, ilmanvaihto-, putkisto- ja turvallisuusjärjestelmiä ja venttiilejä sekä hallita nesteytetyn maakaasun höyrystymistä; |
I |
||||||||
6 |
4.1 |
suorittaa päivittäinen huolto, viikottainen huolto ja säännöllinen kausihuolto; |
I |
||||||||
7 |
4.1 |
korjata havaitut toimintahäiriöt huollon yhteydessä; |
I |
||||||||
8 |
4.1 |
dokumentoida huoltotyöt; |
II |
||||||||
9 |
5.1 |
aloittaa polttoainetäydennys ja valvoa sitä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan kulkuneuvon turvallinen kiinnitys ja kaapeleiden ja putkien oikea paikka vuotojen välttämiseksi, ja toteuttaa toimenpiteitä nesteytetyn maakaasun ja polttoainetäydennyksen välisen kytköksen irrottamiseksi tarvittaessa milloin tahansa; |
I |
||||||||
10 |
5.1 |
varmistaa sovellettavien turvallisuusvyöhykemääräysten noudattaminen; |
II |
||||||||
11 |
5.1 |
ilmoittaa polttoainetäydennyksen aloittamisesta; |
II |
||||||||
12 |
5.1 |
suorittaa turvallinen polttoainetäydennys käsikirjan mukaisesti, mihin sisältyy kyky seurata painetta, lämpötilaa ja nesteytetyn maakaasun tasoa säiliöissä; |
I |
||||||||
13 |
5.1 |
puhdistaa putkistot, sulkea venttiilit ja irrottaa kulkuneuvo tankkauslaitteistosta sekä ilmoittaa menettelyn päättymisestä polttoainetäydennyksen jälkeen; |
I |
||||||||
14 |
6.1 |
suorittaa
|
I |
||||||||
15 |
7.1 |
toimia asianmukaisesti hätätilanteissa, kuten seuraavissa:
|
I |
||||||||
16 |
7.1 |
toimia asianmukaisesti, jos LNG-säiliön lähellä tai konehuoneessa syttyy tulipalo; |
I |
||||||||
17 |
7.1 |
toimia asianmukaisesti, jos putkistossa muodostuu painetta sen jälkeen, kun hätäpysäytys on aktivoitunut nesteytetyn maakaasun välittömän vapautumisen tai päästön uhatessa; |
I |
||||||||
18 |
7.1 |
toteuttaa hätätoimenpiteitä, myös etävalvonnan yhteydessä, esimerkiksi LNG-palon, allaspalon, suihkupalon ja leimahduksen torjumiseksi asianmukaisesti. |
I |
2. Käytännön kokeissa käytettäviä kulkuneuvoja ja maissa sijaitsevia tiloja koskevat tekniset vaatimukset
Kulkuneuvo sekä maissa sijaitsevat tilat on varustettava seuraavilla:
1. |
Arvioinnissa käytettävä dokumentaatio, kuten
|
2. |
Nesteytetyn maakaasun käyttöön liittyvät erityisjärjestelyt
|
3. |
Asianmukainen konehuone
|
Käytännön kokeissa käytettäviin kulkuneuvoihin sovelletaan direktiivin (EU) 2017/2397 2 artiklaa.
IV KÄYTÄNNÖN KOKEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET PÄÄLLIKÖN PÄTEVYYSKIRJAN SAAMISEKSI
1. Erityispätevyys ja arviointitilanteet
Koe käsittää kaksi osaa, joista toinen koskee matkan suunnittelua ja toinen matkan toteutusta. Matkan toteutusta koskeva arviointi on suoritettava yhdessä tilaisuudessa. Kokeen kumpikin osa käsittää useita elementtejä.
Niiden päälliköiden osalta, jotka eivät ole suorittaneet operatiivista tasoa koskeviin pätevyysvaatimuksiin perustuvaa hyväksyttyä koulutusohjelmaa eivätkä läpäisseet pätevyyden arviointia, jonka hallintoviranomainen on suorittanut operatiivista tasoa koskevien pätevyysvaatimusten täyttymisen todentamiseksi, vaatimuksia täydennetään V jaksossa esitetyissä vaatimuksissa vahvistetuilla erityisillä elementeillä (valvontaa koskeva lisäosio päällikön pätevyyskirjaa varten järjestettävän käytännön kokeen yhteydessä).
Sisällön osalta kokeen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Matkan suunnittelu
Matkan suunnittelua koskeva kokeen osa käsittää lisäyksessä 1 olevassa taulukossa luetellut elementit. Elementit ryhmitellään I ja II luokkaan niiden tärkeyden mukaan. Kokeessa on valittava luettelosta kummankin luokan osalta 10 elementtiä ja testattava ne.
Matkan toteutus
Hakijoiden edellytetään osoittavan, että he pystyvät toteuttamaan matkan. Tältä osin ehdoton edellytys on, että hakija pystyy itse käsittelemään kulkuneuvoa. Yksittäiset testattavat elementit esitetään lisäyksessä 2 olevassa taulukossa ja – toisin kuin matkan suunnittelua koskevassa osassa – ne kaikki on aina testattava.
Koevalvojat voivat vapaasti päättää kunkin yksittäisen koe-elementin sisällöstä.
Lisäys 1
Matkan suunnittelua koskevan kokeen osan sisältö
Kummassakin luokassa on testattava 10 elementtiä. Hakijat voivat saada kustakin elementistä enintään 10 pistettä.
Hakijoiden on saatava kustakin I luokan testatusta elementistä vähintään 7/10 pistettä. II luokan osalta hakijoiden on saatava kaikkiaan vähintään 60 pistettä.
Nro |
Pätevyys |
Koe-elementti |
Luokka I–II |
1 |
1.1.1 |
navigoida Euroopan sisävesiväylillä mukaan lukien sulut ja nostolaitteet, navigoinnista agentin kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti; |
I |
2 |
1.1.3 |
tarkastella kulkuneuvon käytön taloudellisia ja ekologisia näkökohtia, jotta kulkuneuvoa käytettäisiin tehokkaasti ja ympäristö huomioon ottaen; |
II |
3 |
1.1.4 |
ottaa huomioon tekniset rakenteet ja vesiväylien profiilit ja toteuttaa varotoimia; |
I |
4 |
1.2.1 |
varmistaa kulkuneuvon turvallinen miehitys sovellettavien sääntöjen mukaisesti; |
I |
5 |
1.3.3 |
varmistaa turvallinen pääsy kulkuneuvolle; |
II |
6 |
2.1.1 |
noudattaa sisävesialusten rakennuksen ja rakennusmenetelmien periaatteita; |
II |
7 |
2.1.2 |
erottaa toisistaan kulkuneuvojen eri rakennusmenetelmät ja niiden käyttäytyminen vedessä, erityisesti vakavuuden ja lujuuden osalta; |
II |
8 |
2.1.3 |
ymmärtää kulkuneuvon rakenneosia sekä vaurion torjuntaa ja analysointia; |
II |
9 |
2.1.4 |
toteuttaa toimia kulkuneuvon vesitiiviyden suojaamiseksi; |
I |
10 |
2.2.1 |
ymmärtää kulkuneuvon laitteiden toimintoja; |
II |
11 |
2.2.2 |
noudattaa tavaroiden ja matkustajien kuljettamiseen sovellettavia erityisvaatimuksia; |
I |
12 |
3.1.1 |
ymmärtää lastien kuljetusta koskevia kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä, normeja ja standardeja; |
II |
13 |
3.1.2 |
laatia ahtauspiirroksia, joihin sisältyy tiedot lastauksesta ja painolastivesijärjestelmistä rungon kuormittumisen pitämiseksi hyväksyttävissä rajoissa; |
I |
14 |
3.1.3. |
valvoa lastaus- ja lastinpurkumenettelyjä kuljetuksen turvallisuuden näkökulmasta; |
I |
15 |
3.1.4 |
erottaa erilaiset tavarat ja niiden ominaisuudet, jotta voidaan valvoa ja varmistaa, että tavarat lastataan turvallisesti ahtauspiirroksen mukaisesti; |
II |
16 |
3.2.1 |
ottaa huomioon lastien ja lastitoimintojen vaikutus trimmiin ja vakavuuteen; |
I |
17 |
3.2.2 |
tarkistaa kulkuneuvon tosiasiallinen vetoisuus ja käyttää vakavuus- ja trimmikaavioita ja lujuuslaskennan laitteita, mukaan lukien ahtauspiirroksen tarkistamiseen käytettävät automaattiset datapohjaiset laitteet; |
I |
18 |
3.3.1 |
ymmärtää matkustajien kuljetusta koskevia kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä, normeja ja standardeja; |
II |
19 |
3.3.2 |
järjestää ja seurata turvallisuusharjoituksia, joista määrätään (turvallisuutta koskevassa) hälytysluettelossa, sen varmistamiseksi, että mahdollisissa vaaratilanteissa toimitaan turvallisuuden edellyttämällä tavalla; |
II |
20 |
3.3.3 |
kommunikoida matkustajien kanssa hätätilanteissa; |
I |
21 |
3.3.4 |
määritellä matkustajien rajoitettuun pääsyyn liittyvä riskianalyysi ja seurata sitä aluksella sekä luoda alukselle toimiva suojajärjestelmä luvattoman pääsyn estämiseksi; |
II |
22 |
3.3.5 |
analysoida matkustajien ilmoittamat tilanteet (eli ennakoimattomat tapahtumat, kunnianloukkaukset, ilkivalta), jotta niihin reagoitaisiin asianmukaisella tavalla; |
II |
23. |
4.4.1 |
estää aluksella olevien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden mahdollinen vaurio; |
II |
24 |
4.5.3 |
arvioida teknistä ja sisäistä dokumentaatiota; |
II |
25 |
5.1.1 |
varmistaa miehistön jäsenten toimivan turvallisuuden edellyttämällä tavalla materiaaleja ja lisäaineita käytettäessä; |
II |
26 |
5.1.2 |
määritellä, seurata ja varmistaa työtilausten olevan sellaisia, että miehistön jäsenet pystyvät suorittamaan huolto- ja korjaustyöt itsenäisesti; |
II |
27 |
5.1.3 |
hankkia ja valvoa tarvikkeita ja työvälineitä ottaen huomioon terveys- ja ympäristönsuojelunäkökohdat; |
II |
28 |
5.1.4 |
varmistaa, että vaijereita ja köysiä käytetään valmistajan eritelmien ja suunnitellun käyttötarkoituksen mukaan; |
II |
29 |
6.3.2 |
soveltaa kansallista, eurooppalaista ja kansainvälistä sosiaalilainsäädäntöä; |
II |
30 |
6.3.3 |
noudattaa tiukkaa alkoholi- ja huumekieltoa ja reagoida asianmukaisesti kieltoa rikottaessa, ottaa vastuu ja selittää väärinkäytön seuraukset; |
II |
31 |
6.3.4 |
järjestää aterioiden hankinta ja valmistus aluksella; |
II |
32 |
7.1.1 |
soveltaa kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet terveyden suojelemiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi; |
II |
33 |
7.1.2 |
tarkastaa kulkuneuvotodistuksen ja muiden kulkuneuvon ja sen käytön kannalta olennaisten asiakirjojen kelpoisuus ja seurata sitä; |
I |
34 |
7.1.3 |
noudattaa turvallisuusmääräyksiä kaikkien työskentelymenetelmien yhteydessä toteuttamalla asiaankuuluvat turvallisuustoimenpiteet onnettomuuksien välttämiseksi; |
I |
35 |
7.1.4 |
valvoa ja seurata kaikkia turvallisuustoimenpiteitä, jotka on tarpeen toteuttaa suljettujen tilojen puhdistamiseksi ennen kuin henkilöt avaavat kyseisiä tiloja, menevät niihin ja puhdistavat niitä; |
II |
36 |
7.2.5 |
valvoa hengenpelastuslaitteita ja henkilönsuojainten asianmukaista käyttöä; |
II |
37 |
7.3.1 |
aloittaa valmistelut erityyppisten hätätilanteiden pelastussuunnitelmia varten; |
II |
38 |
7.4.1 |
toteuttaa varotoimia ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja käyttää asiaankuuluvia varusteita; |
II |
39 |
7.4.2 |
soveltaa ympäristönsuojelulakeja; |
II |
40 |
7.4.3 |
käyttää välineitä ja materiaaleja taloudellisesti ja ympäristöä säästävällä tavalla. |
II |
Lisäys 2
Matkan toteutusta koskevan kokeen osan sisältö
Kaikki kokeen tässä osassa luetellut elementit on testattava. Hakija on saatava kustakin elementistä vähintään 7/10 pistettä.
Nro |
Pätevyys |
Koe-elementti |
1 |
1.1.1 |
navigoida ja ohjata tilanteeseen sopivaa kulkuneuvoa vesiliikennettä koskevia lakisääteisiä vaatimuksia noudattaen (suhteessa virran nopeuteen ja suuntaan, veden syvyyden ja lastatun kulkuneuvon syväyksen tarkistamiseen, kölivaraan, liikennetiheyteen, vuorovaikutukseen muiden kulkuneuvojen kanssa jne.); |
2 |
1.1.4 |
telakoida ja laskea vesille sisävesikulkuneuvo oikealla ja asianmukaisella tavalla sekä lakisääteisten ja/tai turvallisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisesti; |
3 |
1.1.5 |
säätää tai palauttaa alkutilaan navigointilaitteet tarvittaessa; |
4 |
1.1.5 |
kerätä kaikki navigointilaitteiden tuottamat navigoinnin kannalta olennaiset tiedot ja käyttää niitä kulkuneuvon käsittelyn mukauttamiseen; |
5 |
1.1.6 |
kytkeä tarvittavat laitteet ohjausasentoon (navigointilaitteet, kuten sisävesiliikenteen AIS-järjestelmä ja sisävesien ECDIS-järjestelmä) ja säätää ne; |
6 |
2.2.2 |
tarkastaa, että kulkuneuvo on määräysten mukaisesti valmis matkaan ja että lasti ja muut tavarat on lastattu turvallisesti määräyksiä noudattaen; |
7 |
4.2.2 |
reagoida asianmukaisesti navigoinnin aikana ilmeneviin käyttöhäiriöihin (simuloidaan tarvittaessa) (esim. jäähdytysveden lämpötilan nousu, moottorin öljynpaineen voimakas äkillinen lasku, pääkone(id)en vioittuminen, peräsimen vioittuminen, radioyhteyksien häiriöt, radiopuhelimen rikkoutuminen, toisen kulkuneuvon epävarma kulkusuunta), päättää seuraavista vaiheista ja järjestää tai suorittaa itse asianmukaiset huoltotoimenpiteet turvallisen navigoinnin varmistamiseksi; |
8 |
5.1.2 |
käsitellä kulkuneuvoa siten, että pystyy ennakoimaan onnettomuuden mahdollisuuden ja välttämään tarpeetonta kulumista; käytettävissä olevien indikaattorien säännöllinen tarkistus; |
9 |
6.1.1 |
kommunikoida kohdennetusti miehistön jäsenten kanssa (viestintä aluksella) eri toimenpiteistä osana henkilöstökokouksia (esim. selontekoina) ja niiden henkilöiden kanssa, joiden kanssa on tarpeen tehdä yhteistyötä (käyttäen kaikkia radioverkkoja); |
10 |
6.2.2 |
kommunikoida kyseisten toimien aikana asiaankuuluvien henkilöiden kanssa (aluksella) ja muiden toimijoiden (alan liikennekeskus, muu kulkuneuvo jne.) kanssa sääntöjä noudattaen (verkot, kulkureittiä vastaavat vesiväylät); käyttää radiopuhelinta ja puhelinta; |
11 |
7.3.3 |
hoitaa hätätilanteita (simuloidaan tarvittaessa – esim. mies yli laidan, konerikko, tulipalo aluksella, vaarallisten aineiden leviäminen, vuoto) nopeilla ja harkituilla pelastustoimilla ja/tai vahingon rajoittamistoimenpiteillä. Ilmoittaa ja tiedottaa hätätilanteesta asiaan liittyville henkilöille ja toimivaltaisille viranomaisille; |
12 |
7.3.4 |
Kommunikoida toimintahäiriötilanteessa niiden henkilöiden kanssa, joita asia koskee, sekä muiden toimijoiden kanssa (käyttäen radiopuhelinta ja puhelinta), jotta ongelma voidaan ratkaista. |
2. Käytännön kokeissa käytettäviä kulkuneuvoja koskevat tekniset vaatimukset
Käytännön kokeissa käytettäviin kulkuneuvoihin sovelletaan direktiivin (EU) 2017/2397 2 artiklaa.
V VAATIMUKSET LISÄOSIOLLE, JOKA KOSKEE VALVONTAA PÄÄLLIKÖN PÄTEVYYSKIRJAA VARTEN JÄRJESTETTÄVÄN KÄYTÄNNÖN KOKEEN YHTEYDESSÄ
Ehdokkaiden, jotka eivät ole suorittaneet operatiivista tasoa koskeviin pätevyysvaatimuksiin perustuvaa hyväksyttyä koulutusohjelmaa eivätkä läpäisseet pätevyyden arviointia, jonka hallintoviranomainen on suorittanut operatiivista tasoa koskevien pätevyysvaatimusten täyttymisen todentamiseksi, on läpäistävä tämä osio.
Jäljempänä esitetyt vaatimukset on täytettävä niiden vaatimusten lisäksi, joita tarkoitetaan käytännön kokeisiin päällikön pätevyyskirjan saamiseksi sovellettavilla vaatimuksilla.
1. Erityispätevyys ja arviointitilanteet
Koevalvojat voivat vapaasti päättää yksittäisten koe-elementtien sisällöstä. Koevalvojien on testattava 20 elementtiä I luokkaan kuuluvista 25 elementistä.
Koevalvojien on testattava 8 elementtiä II luokkaan kuuluvista 12 elementistä.
Hakijat voivat saada kustakin elementistä enintään 10 pistettä.
Hakijoiden on saatava kustakin I luokan elementistä vähintään 7/10 pistettä. II luokan osalta hakijoiden on saatava kaikkiaan vähintään 40 pistettä.
Nro |
Pätevyys |
Koe-elementti |
Luokka I–II |
1 |
0.1.1 |
käyttää aluksella saatavilla olevaa materiaalia, kuten vinssejä, pollareita, köysiä ja vaijereita, ottaen huomioon asianmukaiset työturvallisuustoimenpiteet mukaan lukien henkilönsuojainten ja henkilökohtaisten pelastautumisvälineiden käyttö; |
I |
2 |
0.1.2 |
kytkeä yhteen ja irti työntöalus-proomuyhdistelmiä tarvittavia välineitä ja materiaaleja käyttäen; |
I |
3 |
0.1.2 |
käyttää aluksella kytkentätoimintoihin saatavilla olevia välineitä ja materiaaleja, ottaen huomioon asianmukaiset työturvallisuustoimenpiteet mukaan lukien henkilönsuojainten ja henkilökohtaisten pelastautumisvälineiden käyttö; |
I |
4 |
0.1.3 |
esitellä ankkurointia; |
I |
5 |
0.1.3 |
käyttää aluksella ankkurointiin käytettävissä olevia välineitä ja materiaaleja, ottaen huomioon asianmukaiset työturvallisuustoimenpiteet mukaan lukien henkilönsuojainten ja henkilökohtaisten pelastautumisvälineiden käyttö; |
I |
6 |
0.1.4 |
taata kulkuneuvon vesitiiviys; |
I |
7 |
0.1.4 |
suorittaa kannella ja asuintiloissa tarkistuslistan mukaiset työt, kuten lastiluukkujen ja ruumien vesieristys ja varmistus; |
I |
8 |
0.1.5 |
selittää ja esitellä sulkujen, patojen ja siltojen kautta kuljettaessa sovellettavat menettelyt kansimiehistön jäsenelle; |
II |
9 |
0.1.6 |
käsitellä ja pitää yllä kulkuneuvon päivä- ja yöajan merkintäjärjestelmää, merkkejä ja äänimerkkejä; |
I |
10 |
0.3.3 |
käyttää lastatun tai puretun lastin määrän määrittämismenetelmiä; |
II |
11 |
0.3.3 |
laskea nestemäisen lastin määrä luotaus- tai säiliötaulukoita tai niitä molempia käyttäen; |
II |
12 |
0.4.1 |
käyttää ja valvoa koneita ja laitteita konehuoneessa menettelyjä noudattaen. |
I |
13 |
0.4.1 |
selittää tyhjennys- ja painolastivesijärjestelmän turvallista toimintaa, käyttöä ja kunnossapitoa, mihin kuuluu myös siirtotoimintoihin liittyvistä vaaratilanteista ilmoittaminen ja kyky mitata asianmukaisesti ja ilmoittaa säiliöiden täyttötaso; |
II |
14 |
0.4.1 |
valmistella ja suorittaa moottoreiden sammutustoimet käytön päätyttyä; |
I |
15 |
0.4.1 |
käyttää tyhjennysveden, painolastiveden ja lastin pumppausjärjestelmiä; |
I |
16 |
0.4.1 |
käyttää hydrauliikka- ja paineilmajärjestelmiä; |
I |
17 |
0.4.2 |
käyttää kytkintaulua; |
I |
18 |
0.4.2 |
käyttää maasyöttöä; |
I |
19 |
0.4.3 |
käyttää moottoreiden ja laitteiden huollossa ja korjauksessa turvallisia työmenetelmiä; |
I |
20 |
0.4.5 |
huoltaa pumppuja, putkistoja ja tyhjennys- ja painolastivesijärjestelmiä ja huolehtia niistä; |
II |
21 |
0.5.1 |
puhdistaa kaikki asuintilat ja ohjaushytti sekä huolehtia taloustöistä asianmukaisella tavalla hygieniasääntöjä noudattaen, myös omien asuintilojen osalta; |
II |
22 |
0.5.1 |
puhdistaa konehuoneet ja moottorit tarkoituksenmukaisia puhdistusaineita käyttäen; |
I |
23 |
0.5.1 |
puhdistaa ja suojata asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisia aineita käyttäen kulkuneuvon ulkoiset osat, runko ja kannet ympäristösääntöjä noudattaen; |
II |
24 |
0.5.1 |
huolehtia kulkuneuvon jätteiden ja talousjätteiden huollosta ympäristösääntöjä noudattaen; |
II |
25 |
0.5.2 |
huoltaa kaikkia teknisiä laitteita teknisten ohjeiden mukaisesti ja huolehtia niistä; käyttää huolto-ohjelmia (myös digitaalisia); |
I |
26 |
0.5.3 |
käyttää ja säilyttää köysiä ja vaijereita turvallisten työskentelytapojen ja työturvallisuussääntöjen mukaisesti; |
II |
27 |
0.5.4 |
pleissata köysiä ja vaijereita, soveltaa solmuja niiden käyttötarkoituksen mukaisesti ja pitää vaijerit ja köydet kunnossa; |
I |
28 |
0.6.1 |
käyttää tarvittavia teknisiä ja merenkulkualan termejä sekä standardisanastoon sisältyviä sosiaalisiin näkökohtiin liittyviä termejä; |
I |
29 |
0.7.1 |
ehkäistä kulkuneuvolla ilmeneviin riskeihin liittyviä vaaroja; |
I |
30 |
0.7.1 |
ehkäistä toimintoja, jotka saattavat olla vaarallisia henkilöstölle tai kulkuneuvolle; |
I |
31 |
0.7.2 |
käyttää henkilönsuojaimia; |
I |
32 |
0.7.3 |
käyttää uimataitoa pelastustoimissa; |
II |
33 |
0.7.3 |
käyttää pelastuslaitteita pelastustoimissa sekä pelastaa ja siirtää uhri; |
II |
34 |
0.7.4 |
pitää poistumisreitit vapaina; |
II |
35 |
0.7.5 |
käyttää hätäviestintä- ja hälytysjärjestelmiä ja -välineitä; |
I |
36 |
0.7.6, 0.7.7 |
soveltaa erilaisia palontorjuntamenetelmiä ja käyttää sammutuslaitteita ja kiinteitä sammutuslaitteistoja; |
I |
37 |
0.7.8 |
antaa ensiapua. |
I |
2. Vähimmäisvaatimukset kulkuneuvolle, jolla käytännön koe suoritetaan
Käytännön kokeissa käytettäviin kulkuneuvoihin sovelletaan direktiivin (EU) 2017/2397 2 artiklaa.
(1) Sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskevat eurooppalaiset normit ovat käytettävissä osoitteessa https://www.cesni.eu.
LIITE III
SIMULAATTOREIDEN HYVÄKSYMISVAATIMUKSET
I NAVIGOINTI- JA TUTKASIMULAATTOREITA KOSKEVAT TEKNISET JA TOIMINNALLISET VAATIMUKSET SISÄVESILIIKENTEESSÄ
Nro |
Kohde |
Teknisen vaatimuksen laatutaso |
Testausmenettely |
Navigointisimulaattori |
Tutkasimulaattori |
||||||||
1. |
Sisävesiliikenteen tutkalaitteisto |
Simulaattorissa on asennettuna vähintään yksi sisävesiliikenteen tutkalaitteisto, jolla on samat toiminnot kuin ES-TRIN-normin mukaisella tyyppihyväksytyllä sisävesiliikenteen tutkalaitteistolla. |
Todennetaan, onko laitteistolla samat toiminnot kuin tyyppihyväksytyllä sisävesiliikenteen tutkalaitteistolla. |
x |
x |
||||||||
2. |
Viestintäjärjestelmä |
Simulaattorissa on asennettuna viestintäjärjestelmä, johon sisältyvät
|
Todennetaan, onko simulaattoriin asennettu viestintäjärjestelmät. |
x |
x |
||||||||
3. |
Sisävesien ECDIS-järjestelmä |
Simulaattorissa on asennettuna vähintään yksi sisävesien ECDIS-järjestelmä. |
Todennetaan, onko laitteistolla samat toiminnot kuin sisävesien ECDIS-järjestelmällä. |
x |
|
||||||||
4. |
Toiminta-alue |
Toiminta-alue käsittää vähintään yhden edustavan joen, johon kuuluu sivuhaaroja tai kanavia sekä satamia. |
Alueen silmämääräinen tarkastus. |
x |
x |
||||||||
5. |
Äänimerkit |
Äänimerkkejä voidaan antaa jalkapolkimien tai painikkeiden avulla. |
Todennetaan, toimivatko jalkapolkimet tai painikkeet asianmukaisesti. |
x |
x |
||||||||
6. |
Yönavigoinnin valotaulu |
Simulaattoriin on asennettu yönavigoinnin valotaulu. |
Todennetaan, toimiiko yönavigoinnin valotaulu asianmukaisesti. |
x |
x |
||||||||
7. |
Kulkuneuvon matemaattiset mallit |
Vähintään kolme matemaattista mallia edustavista kulkuneuvotyypeistä, joissa käytetään erilaisia propulsiomenetelmiä ja joissa on erilaiset lastausolosuhteet; yksi kulkuneuvoista voi olla hinaaja, yksi keskikokoinen kulkuneuvo (esim. pituus 86 m) ja yksi suuri kulkuneuvo (esim. pituus 110 tai 135 m). |
Todennetaan, ovatko kolme pakollista mallia käytettävissä. |
x |
|
||||||||
8. |
Kulkuneuvon matemaattiset mallit |
Vähintään yksi matemaattinen malli edustavasta kulkuneuvotyypistä (esim. pituus 86 m). |
Todennetaan, onko pakollinen malli käytettävissä. |
|
x |
||||||||
9 |
Käytettävissä olevan kohdealuksen numero (1) |
Simulaattorissa on kohdealus vähintään viidestä Euroopan liikenneministerikonferenssin (CEMT) luokasta. |
Todennetaan, onko käytettävissä edellytetty määrä ja valikoima kohdealuksia. |
x |
x |
||||||||
10. |
Radioasemanhoitajan työpiste |
Radioasemanhoitaja kykenee käyttämään viestintään kaikkia VHF-taajuuksien kanavia. Radioasemanhoitaja kykenee seuraamaan kanavien käyttöä. |
Todennetaan, kykeneekö radioasemanhoitaja käyttämään viestintään kaikkia VHF-taajuuksien kanavia ja pystyykö radioasemanhoitaja seuraamaan kaikkien kanavien käyttöä. |
x |
x |
||||||||
11. |
Erilaiset harjoitukset |
On mahdollista luoda, tallentaa ja tehdä erilaisia harjoituksia, joita on voitava muokata niitä tehtäessä. |
Suoritetaan erilaisia toimintoja. |
x |
x |
||||||||
12. |
Erilliset harjoitukset |
Kun koetta suorittaa useampi kuin yksi hakija, hakijan harjoitukset eivät saa vaikuttaa toisen hakijan kokeeseen. |
Koe toistetaan kullekin hakijalle erikseen. |
x |
x |
||||||||
13. |
Kulkuneuvon siltatoiminnot ja siltojen malli |
Ohjaushytti on suunniteltu yhden henkilön suorittamaa tutkanavigointia varten ES-TRIN-normin 2017/1 mukaisesti. |
Todennetaan, vastaavatko siltojen malli ja laitetoiminnot sovellettavia sisävesiliikenteen kulkuneuvolle asetettuja teknisiä vaatimuksia. Todennetaan, onko ohjaushytti suunniteltu yhtä ohjaustoimintoja hoitavaa henkilöä varten. |
x |
x |
||||||||
14. |
Ohjauspaikka (silta/koppi) |
Ohjauspaikka muistuttaa muotonsa ja kokonsa puolesta sisävesialusten ohjauspaikkaa. |
Silmämääräinen tarkastus. |
x |
x |
||||||||
15. |
Radioasemanhoitajan työpiste |
|
Radioasemanhoitajan työpisteen silmämääräinen tarkastus ja toiminnallisuustarkastus. |
x |
x |
||||||||
16. |
Valmistelu-/seurantatila |
Mahdollisuus toistaa harjoitus radioasemanhoitajan työpisteessä tai seurantatilassa. |
Arviointitoimia seurataan. |
x |
x |
||||||||
Oma kulkuneuvo (2) |
|||||||||||||
17. |
Vapausasteet |
Simulaattori kykenee visualisoimaan liikkeen kuudella vapausasteella. |
Simulaattorissa toteutettuja vapausasteita voidaan arvioida havainnoimalla visualisointijärjestelmää tai instrumenttien avulla. Sen vuoksi seuraavat toimenpiteet toteutetaan käyttäen pientä kulkuneuvoa, joka tavallisesti liikkuu omaleimaisemmin ja nopeammin kuin isommat kulkuneuvot.
|
x |
|
||||||||
18. |
Vapausasteet |
Simulaattori kykenee visualisoimaan liikkeen kolmella vapausasteella. |
Simulaattorissa toteutetut vapausasteet arvioidaan. |
|
x |
||||||||
19. |
Propulsiojärjestelmä |
Propulsiojärjestelmän kaikkien osien simulointi tehdään lähes todellisuutta vastaavasti, ja siinä otetaan huomioon kaikki olennaiset vaikutukset. |
Propulsiojärjestelmä testataan kiihdytys- ja pysäytyskokeilla, joiden aikana voidaan havainnoida moottorin (reagointi kaasuun) ja kulkuneuvon suoritusta (maksiminopeus ja aikakäyttäytyminen). |
x |
x |
||||||||
20. |
Valvontalaitteet |
Valvontalaite käyttäytyy peräsimen kääntymisnopeuden osalta hyvin paljon todellisen valvontalaitteen tavoin ja se ottaa huomioon tärkeimmät vaikutukset. |
Valvontalaitteiden simuloinnin laadun testaamiseksi voidaan tehdä erilaisia tutkimuksia. Annetaan rajat sille, milloin käyttäytymistä ei voida arvioida ilman tilamuuttujia koskevia sääntöjä.
|
x |
x |
||||||||
21. |
Matalan veden vaikutukset |
Rajoittuneen vedensyvyyden vaikutukset tehon tarpeeseen ja ohjauskäyttäytymiseen mallinnetaan oikein laadullisesti. |
Ehdotetaan kahta testityyppiä, jotka mahdollistavat matalan veden vaikutusten tarkastelun laadun arvioimisen: Kulku suoraan eteenpäin: mitataan eri vedensyvyyksissä saavutettu suurin nopeus, yhdenmukaistetaan se syvässä vedessä saavutetun nopeuden kanssa ja esitetään graafisesti suhteessa syväys/vedensyvyys-parametriin (T/h). Vertaaminen mallitesteistä saatuihin tietoihin antaa tietoa matalan veden vaikutuksen simuloinnin laadusta. Kääntöympyrä: ohjaamalla kulkuneuvoa tasaisella teholla sivusuunnassa rajoittamattomassa vedessä peräsinkulman ollessa 20° voidaan rekisteröidä paikallaan olevan kääntyvän kulkuneuvon nopeuden, sortokulman, kääntymisnopeuden ja kääntöympyrän halkaisijan pysyvät arvot veden syvyyden vähentyessä asteittain. Esittämällä kyseiset tiedot graafisesti suhteessa T/h-parametriin voidaan määrittää, kuinka sortokulma, kääntymisnopeus, nopeus ja kääntöympyrän halkaisija muuttuvat veden syvyyden mukaan. |
x |
|
||||||||
22. |
Virtauksen vaikutus |
Kulkuneuvolla on vähintään kaksi virtauksen mittauskohtaa, jotta virtauksen aiheuttama mutkailumomentti voidaan laskea. |
Suunnitellaan testit, joilla tarkistetaan kyseisen suorituskykyyn vaikuttavan seikan olemassaolo ja sen huomioonottaminen simulaatiossa.
|
x |
x |
||||||||
23. |
Tuulen vaikutus |
Tuulen vaikutus luo voimia vaakatasossa tuulen todellisen nopeuden ja suunnan mukaisesti. Tuuli aiheuttaa myös mutkailu- ja keinuntaliikettä. |
Tuulen vaikutuksen laatutason testaamiseksi voidaan tehdä erilaisia testejä. Jotta vaikutus olisi helposti havaittavissa, on syytä valita suhteellisen suuria tuulen nopeuksia. Tehkää testi seuraavasti: suorittakaa testi sekä vastatuulelle että sivutuulelle kahdella eri tuulen nopeudella alueella, johon kohdistuu vain tuulen vaikutus. Aloittakaa tuuli ja huomioikaa kulkuneuvon käyttäytyminen. Lopettakaa tuuli ja huomioikaa kulkuneuvon käyttäytyminen uudelleen. Aloittakaa liikkumattomalla kulkuneuvolla. |
x |
|
||||||||
24. |
Rannan vaikutus |
Sivuttaissuuntainen voima ja mutkailumomentti pyrkivät muuttumaan, kun etäisyys rantaan ja nopeus kasvavat. |
Rannan vaikutuksen testaamiseksi tarvitaan harjoitusalue, jonka yhdellä sivulla on rantapengerrys tai seinämä. Tehdään seuraavat testit:
|
x |
|
||||||||
25. |
Kahden kulkuneuvon keskinäinen vuorovaikutus |
Kulkuneuvot ovat vuorovaikutuksessa; lasketaan realistiset vaikutukset. |
Kahden kulkuneuvon keskinäisen vuorovaikutuksen testaamiseksi kokonaisuudessaan tehdään kahdella omalla kulkuneuvolla simulaattoriharjoitus sivusuunnassa rajoittamattomassa vedessä. Jos tämä ei ole mahdollista, testissä voidaan käyttää toisena kulkuneuvona myös liikennekulkuneuvoa. Jotta tuloksista saataisiin hyvä arvio, kulkuneuvojen on lähdettävä liikkeelle samansuuntaisilla kursseilla ja suhteellisen pienen sivusuuntaisen välimatkan päässä toisistaan.
|
x |
|
||||||||
26. |
Nopeuspainuma (squat) |
Mallinnetaan sekä dynaaminen painuma että trimmi suhteessa nopeuteen, veden syvyyteen ja syväykseen. |
Ominaisuus testataan parhaiten alueella, jolla vesi on sivusuunnassa rajoittamaton ja vedensyvyys on muuttumaton.
|
x |
|
||||||||
27. |
Kanavan vaikutus |
Takaisinvirtauksen ottaminen huomioon. Takaisinvirtaus ei ole lineaarisessa suhteessa kulkuneuvon nopeuteen. |
Takaisinvirtaus on fysikaalinen vaikutus, joka tuotetaan simulaattorissa kulkuneuvoon kohdistuvana vastusvoimana. Tämän testaamiseksi kulkuneuvo sijoitetaan kapeaan kanavaan, jossa se kulkee tasaisesti vakioteholla. Sen jälkeen mitataan nopeus. Tehoa lisätään, ja nopeus mitataan. Testi toistetaan avoimessa vedessä käyttäen samaa tasaista tehoa (kaksi tasoa). Odotetut vaikutukset ovat seuraavat:
|
x |
|
||||||||
28. |
Sulun vaikutus |
Sululla kulkuneuvoon kohdistuvat samat vaikutukset kuin kanavassa. Sulku saa aikaan lisävaikutuksen, sillä sululle saapuessaan kulkuneuvo, jolla on suuri tukkiva vaikutus, aiheuttaa uppoumavirtauksen (mäntävaikutus). |
Kanavan vaikutusta koskeva testi osoittaa takaisinvirtauksen. Tätä testiä ei tarvitse toistaa. Mäntävaikutus voidaan esitellä seuraavasti:
|
x |
|
||||||||
29. |
Karilleajo |
Karilleajo hidastaa kulkuneuvon kulkua, se voidaan kuulla äänestä mutta ei kaikissa tapauksissa johda kulkuneuvon pysähtymiseen. Karilleajosta ilmoitetaan käyttäjälle. |
Karilleajon testaamiseksi tarvitaan harjoitusalue, jonka pohja on sileä ja loivasti nouseva. Tässä yhteydessä tarkastellaan soveltuvien syvyystietojen olemassaoloa itse simulaattorissa, ei visualisointijärjestelmässä olevaa kuvaa. Jos kyseessä on ajautuminen rantamatalikolle, testataan, pysähtyykö kulkuneuvo todella, ja jos näin on, pysähtyykö se äkillisesti vai hidastaen. Karilleajon aikana testataan kulkuneuvon vaakatason muutos visualisointijärjestelmällä. Tasaisen pohjan päällä erittäin matalassa vedessä kulkemisen osalta testataan, ajaako kulkuneuvo karille nopeuspainuman vuoksi, kun nopeus kasvaa yhtäjaksoisesti. Kaiken karille tai matalikolle ajon yhteydessä testataan, liittyykö tilanteeseen ääni. |
x |
|
||||||||
30. |
Karilleajo Kulkuneuvo–ranta-törmäys, kulkuneuvo–kulkuneuvo-törmäys, kulkuneuvo–silta-törmäys |
Karilleajosta sekä kulkuneuvo–ranta-, kulkuneuvo–kulkuneuvo- ja kulkuneuvo–silta-törmäyksestä ilmoitetaan simulaatiossa hakijalle ja käyttäjälle. |
Silmämääräinen tarkastus |
|
x |
||||||||
31. |
Kulkuneuvo–ranta-törmäys |
Kulkuneuvo–ranta-törmäys ilmoitetaan simulaatiossa vähintään äänellä. Simulaatio hidastaa kulkuneuvon vauhtia. Törmäystä koskeva laskelma tehdään käyttäen kaksiulotteista kulkuneuvon mallia. |
Kulkuneuvo–ranta-törmäyksen simulaatiota voidaan testata vain sellaisten harjoitusalueiden osalta, joilla on erilaisia esineitä rannalla. Ohjaamalla kulkuneuvo eri esineitä vastaan voidaan testata, pystyykö simulaattori havaitsemaan ne ja reagoimaan niihin. Eri esineiden osalta testataan, onko olemassa tiettyjä esinetyyppejä, joiden kohdalla ei ilmene reaktiota törmäykseen. Törmäyksen ääni voidaan testata simulaattorin äänentoistojärjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä. Törmäyksen havainnointi visualisointijärjestelmässä näyttää, tapahtuuko törmäys äkillisesti vai simuloituuko törmäyksenvaimennusvyöhyke. Pienellä törmäyskulmalla ja alhaisella nopeudella tapahtuva törmäys voi näkyä, jos lasketaan kimmoisa törmäys. |
x |
|
||||||||
32. |
Kulkuneuvo–kulkuneuvo-törmäys |
Kulkuneuvo–kulkuneuvo-törmäys ilmoitetaan simulaatiossa vähintään äänellä. Simulaatio hidastaa kulkuneuvon vauhtia. Törmäystä koskeva laskelma tehdään käyttäen kaksiulotteista kulkuneuvon mallia. |
Edellyttäen, ettei oman kulkuneuvon kannalta ole väliä, onko toinen kulkuneuvo, johon se törmää, myös oma kulkuneuvo vai liikennekulkuneuvo, voidaan toteuttaa erilaisia yhteentörmäyksiä. Testataan, minkälainen vaikutus simulaattorissa ilmenee kulkuneuvo–kulkuneuvo-törmäyksen aikana omalle kulkuneuvolle ja onko havaittavissa ääni. Kouluttajan työpisteessä testataan riittävän suurennoksen avulla, käytetäänkö yhteentörmäyksen havaitsemiseen kulkuneuvon ääriviivoja. Testataan, tapahtuuko törmäys täsmälleen samalla hetkellä, kun ääriviivat koskettavat toisiaan. Testataan, onko myös eri muotoisille kulkuneuvoille olemassa yhteentörmäyksen täsmällinen havainto. |
x |
|
||||||||
33. |
Kulkuneuvo–silta-törmäys |
Kulkuneuvo–silta-törmäykset havaitaan käyttäen muuttumatonta korkeuden arvoa (joka vastaa alennettua ohjaushyttiä, alennettua mastoa). Törmäykset ilmoitetaan simulaatiossa vähintään äänellä. Simulaatio hidastaa kulkuneuvon vauhtia. |
Tämän tilanteen tutkimiseksi harjoitusalueella on oltava silta ja on käytettävä sisävesien elektronista merikarttaa. Testataan, syntyykö törmäys, kun kuljetaan sillan ali siten, että vapaata tilaa ei ole riittävästi, sekä se, mitä ilmenee jatkosimulaatiossa. Testataan, onko turvallinen kulku mahdollinen alentamalla vedenkorkeutta tai lisäämällä syväystä riittävästi. Tämä on myös testattava visualisointijärjestelmässä. Aluksen törmäyskohdan testaamiseksi tarvitaan useita harjoituskertoja, jos kohtia on vain yksi. Tällöin voidaan myös paikantaa, aiheuttaako silta törmäyksen keskiviivalla vai ulkoreunoilla. |
x |
|
||||||||
34. |
Korkeussäädettävä ohjaushytti |
Törmäyskorkeus ja katsepiste ovat mukautettavissa sillan asentoon. Korkeussäädettävä ohjaushytti voi olla jatkuvassa liikkeessä. |
Edellytyksenä tämän suorituskykyyn liittyvän piirteen testaamiselle on, että käytettävissä on tyypillinen sisävesikulkuneuvo, esim. 110 metrin pituinen kulkuneuvo. Perusvalmiuksia tähän toimintoon voidaan testata sillä, onko käytettävissä ohjauslaite sillan asennon muuttumisen varalta. Toimintoa voidaan testata sillalla, ja on tarkistettava, voidaanko asento valita vapaasti ja onko liike äkillistä vai tapahtuuko se realistisella nopeudella. Sijoittamalla lähelle toinen oma kulkuneuvo voidaan testata, onko kyseinen toiminto käytettävissä visualisointijärjestelmässä myös muulle kulkuneuvolle. Voidaan havainnoida, liikkuvatko myös navigointivalot ja päivämerkit toisen oman kulkuneuvon korkeussäädettävän ohjaushytin nostoliikkeen mukaisesti visualisointijärjestelmässä. |
x |
|
||||||||
35. |
Köydet |
Visualisointijärjestelmä näyttää sekä kulkuneuvon että köyden dynamiikan (esim. höllyys, kimmoisuus, paino ja katkeaminen sekä kiinnitykset pollarikohtiin). |
Köysikiinnitystä testataan harjoitusalueella, jossa on laiturimuuri. Köyttä käytettäessä testataan, kiinnittyykö köysi tiettyihin pollarikohtiin. Köyden katkeaminen testataan yrittämällä pysäyttää kulkuneuvo köydellä täydestä nopeudesta. Köyden höltyminen testataan vähentämällä voimaa ja etäisyyttä. |
x |
|
||||||||
36. |
Ankkurit |
Ankkurit voidaan laskea ja nostaa ylös. Veden syvyys ja kettingin dynamiikka otetaan huomioon. |
Ankkurin toimintaa voidaan tutkia harjoitusalueella, jolla veden syvyys on rajoitettu, käyttäen omaa kulkuneuvoa, jolla on yksi tai useampia ankkureita. On tarkoituksenmukaista, että käytettävissä on jatkuva virtaus, jonka nopeus vaihtelee. Ankkurin lasku ja nostaminen ylös on mahdollista vain, jos tietyt toimintaedellytykset täyttyvät. Tarkistetaan myös, onko käytettävissä välineitä kettingin pituuden ilmaisemiseen. Testataan, onko nopeus erilainen, kun ankkuri lasketaan ja kun se nostetaan ylös. Lisäksi tarkistetaan, kuuluuko asianmukainen ääni. Veden syvyyttä vaihtelemalla testataan, vaikuttaako veden syvyys ankkurin toimintaan. Vähäisellä virtausnopeudella testataan, alkaako kuluneuvo heilua ja pysähtyykö se ankkuroitumisen jälkeen. Jatkuvasti kasvavan virtauksen olosuhteissa testataan, pitääkö ankkuri kulkuneuvon paikallaan. Jos yksi ankkuri ei pidä kulkuneuvoa paikallaan, testataan, pysähtyykö se, jos käytetään kahta ankkuria. |
x |
|
||||||||
37. |
Hinaus (kahden kulkuneuvon välinen toimenpide) |
Hinattaessa otetaan huomioon kummankin kulkuneuvon sekä köysikytkennän dynamiikka. |
Harjoitusalueena hinaustoiminnon testausta varten voi olla aava merialue. Oman hinaavan tai hinattavan kulkuneuvon lisäksi tarvitaan toinen kulkuneuvo (oma tai liikennekulkuneuvo). Perusedellytystä hinauksen toteuttamiseksi voidaan testata kiinnittämällä hinausköysi oman kulkuneuvon ja toisen kulkuneuvon välille. Jos tämä ei ole mahdollista, testataan, onko annettu vähintään yksi vaihtoehtoinen menetelmä virtuaalisesta hinaajasta tulevan voiman määrittelemiseksi. Testataan, voiko hinausapuna käytettävä toinen kulkuneuvo kiihdyttää hinauksessa olevaa omaa kulkuneuvoa, ja myös, voiko se aiheuttaa mutkailuliikkeen vetämällä kulkuneuvoa sivusuunnassa. Testataan, voiko oma hinaava kulkuneuvo liikuttaa toista kulkuneuvoa sopivilla liikkeillä ja pysäyttää sen sekä voidaanko toinen kulkuneuvo myös saattaa kiertoliikkeeseen vetämällä sitä sivusuunnassa. |
x |
|
||||||||
Liikennekulkuneuvo |
|||||||||||||
38. |
Liikennekulkuneuvojen määrä |
Käytettävissä on vähintään kymmenen liikennekulkuneuvoa. |
Osoitetaan testillä, voidaanko harjoitukseen liittää vaadittu määrä kulkuneuvoja. |
x |
x |
||||||||
39. |
Liikennekulkuneuvojen valvonta |
Liikennekulkuneuvo voi noudattaa reittejä ja muuttaa kurssia ja nopeutta todellisuutta vastaavalla tavalla. |
Valvontatoimintojen saatavuus testataan perustamalla uusi harjoitus, jossa on mukana liikennekulkuneuvo. |
x |
x |
||||||||
40. |
Liikekäyttäytyminen |
Liike on suhteellisen tasaista. |
Sovelletaan liikennekulkuneuvon valvontaan liittyvää testausmenettelyä. |
x |
x |
||||||||
41. |
Tuulen vaikutus |
Liikennekulkuneuvo reagoi tiettyyn tuuleen siten, että syntyy sortokulma. |
Harjoituksessa käytetyllä tuulella luodaan liikennekulkuneuvolle sortokulma, joka muuttuu tuulen nopeuden ja suunnan mukaan. |
x |
|
||||||||
42. |
Virtauksen vaikutus |
Liikennekulkuneuvo reagoi tiettyyn virtaukseen siten, että syntyy sortokulma. |
Harjoituksessa käytetyllä virtauksella luodaan liikennekulkuneuvolle sortokulma, joka muuttuu virtauksen nopeuden ja suunnan mukaan. |
x |
x |
||||||||
43. |
Kuvaosasto ja kuvan koko |
Visualisointijärjestelmä mahdollistaa näkymän koko horisontista (360 astetta). Horisontaalinen näkökenttä voidaan saavuttaa vähintään 210 asteen muuttumattomalla näkökentällä sekä sitä horisontin loppuosan osalta täydentävillä yhdellä tai useammalla vaihtuvalla näkökentällä. Vertikaalinen näkökenttä mahdollistaa alhaalla veteen ja ylhäällä taivaaseen ulottuvan näkymän sellaisena kuin se olisi nähtävissä normaalissa ohjausasennossa ohjaushytistä. |
Käynnissä olevan simulaattorin silmämääräinen tarkastus. |
x |
|
||||||||
44. |
Kuvan erotuskyky |
Erotuskyky vastaa ihmissilmän erotuskykyä. Kuvataajuus (ihannetapauksessa > 50 kuvaa sekunnissa ja vähimmäistapauksessa tuottaa todenmukaisen jouhevan kuvan) mahdollistaa nykimättömän kuvan. |
Erotuskyky testataan silmämääräisellä tarkastuksella. |
x |
|
||||||||
45. |
Muut yksityiskohdat ja näytön laatu |
Näyttöjärjestelmän tarkkuus ylittää yksinkertaistetun kuvauksen. Se näyttää kaikissa olosuhteissa hyvän näkymän navigointialueesta. |
Visuaalinen mallinnus testataan silmämääräisellä tarkastuksella. |
x |
|
||||||||
46. |
Veden pinta |
Kulkuneuvon synnyttämät aallot ovat riippuvaisia kulkuneuvon nopeudesta. Veden syvyys otetaan huomioon. Tuulen synnyttämät aallot vastaavat tuulen suuntaa ja nopeutta. |
Silmämääräisellä tarkastuksella osoitetaan, muuttuvatko kulkuneuvon synnyttämät aallot kulkuneuvon nopeuden mukaan ja tuulen synnyttämät aallot tuulen suunnan ja nopeuden mukaan. |
x |
|
||||||||
47. |
Aurinko, kuu, taivaankappaleet |
Aurinko ja kuu noudattavat 24 tunnin jaksotusta. Sijainnit eivät vastaa aivan tarkkaan simulaation paikkaa ja päivää. Yötaivaalla voi olla tähtiä mielivaltaisesti. |
Silmämääräisellä tarkastuksella osoitetaan, voidaanko aurinkoa, kuuta ja taivaankappaleita päivä-, yö- ja hämäräajan tilanteissa muokata. |
x |
|
||||||||
48. |
Sää |
Paikallaan olevat korkeat pilvikerrokset esitetään. Lisäksi voidaan esittää sadetta, auerta ja sumua. |
Silmämääräinen tarkastus näyttää tarvittavan tarkkuuden. |
x |
|
||||||||
49. |
Ympäristömelu |
Moottorin melu tuotetaan todellisuutta vastaavalla tavalla. |
Moottorin melu testataan hiljaisissa sää- ja meriolosuhteissa arvioimalla melu kaikilla moottorin nopeuksilla. Määritetään, kuuluuko moottorin ääni ja ovatko ääni ja äänen voimakkuus asianmukaisia. |
x |
x |
||||||||
50. |
Ulkoiset melun lähteet (esim. moottorin melu, varoittavat äänimerkit ja ankkuri) |
Yksittäiset äänimerkit soitetaan todellisuutta vastaavalla tavalla, mutta niitä ei voida paikantaa akustisesti. |
Ensiksi aktivoidaan kaikki liikkumattoman oman kulkuneuvon ohjaushytissä käytettävissä olevat äänimerkit yksi toisensa jälkeen. Arvioidaan, ovatko äänimerkkien ääni ja äänen voimakkuus todenmukaisia. Toisessa vaiheessa aktivoidaan samat äänimerkit toisessa kulkuneuvossa ja etäisyyttä alukseen muutetaan. Tutkitaan, soitetaanko oikeat äänimerkit oikealla tavalla ja oikealla voimakkuudella. Kaikki kulkuneuvon ohjaushytissä olevat apuvoimalaitteet (esim. ankkurit) on aktivoitava erikseen. Todennetaan, onko toiminnan tila havaittavissa kuuloaistilla. |
x |
|
||||||||
51. |
Ulkoinen melu (äänimerkit) |
Kohdealukselta tulevat äänimerkit ovat kuultavissa. |
Harjoituksessa annetaan äänimerkki kohdealukselta. |
|
x |
||||||||
52. |
Sisäinen akustinen informaatio |
Siltakoneistoista lähtevät äänimerkit kuulostavat todellisilta, mutta ne tulevat simulaattorin konsolissa sijaitsevista kaiuttimista. |
Kaikki käytettävissä olevien ohjaushytin laitteiden äänimerkit aktivoidaan yksi toisensa jälkeen. Testataan, ovatko äänimerkit laitteiden itsensä lähettämiä vai tulevatko ne simulaattorin kaiuttimista ja millä etäisyydellä ne kuulostavat todellisilta. |
x |
|
||||||||
53. |
Kuuleminen |
Käyttäjä kykenee kuulemaan kaikki kulkuneuvon ohjaushytistä lähtevät äänet. |
Simuloinnin yhteydessä testataan, lähetetäänkö äänet kulkuneuvon ohjaushytistä selkeästi ja ymmärrettävästi ja onko äänen voimakkuus säädettävissä. |
x |
|
||||||||
54. |
Tallennus |
Kulkuneuvon ohjaushytistä lähtevät äänet tallennetaan synkronoidusti simuloinnin kanssa. |
Tehdään harjoitus, johon sisältyy radioviestintää ja ääniä. Toistettaessa on kuultava oikea äänitallenne synkronisesti simulaation toiston kanssa. |
x |
|
||||||||
55. |
Tutkan vaatimustenmukaisuus |
Horisontaalisen suuntiman kulman tarkkuuden on oltava eurooppalaisen teknisen spesifikaation (ETSI) EN 302 194 mukainen. Pystysuorassa suunnassa rajoitettuun avautumiskulmaan liittyvät vaikutukset ovat tunnistettavissa, esimerkiksi siltojen kautta kuljettaessa. |
”Vertikaalinen” vaatimustenmukaisuus: Sillan alituksen simulointi, ottaen huomioon
|
x |
x |
||||||||
56. |
Erotuskyky |
Tutkan simuloinnilla luodaan todenmukainen tutkakuva. Tutkan simulointi täyttää spesifikaation (ETSI) EN 302 194 [1] vaatimukset. |
Sopiva erotuskyky osoitetaan 1 200 metrin etäisyydellä: kaksi esinettä, joiden atsimutaalinen etäisyys on 30 metriä, yksilöidään kahtena erillisenä esineenä. Kaksi 1 200 metrin etäisyydellä samassa suunnassa olevaa esinettä, joiden välinen etäisyys on 15 metriä, yksilöidään kahtena erilaisena esineenä. |
x |
x |
||||||||
57. |
Oman tai muun kulkuneuvon aiheuttama varjostus |
Varjostuminen vastaa trigonometrisiä suhteita, mutta se ei ota huomioon kulkuneuvon dynaamisen sijainnin muutoksia. |
Oman kulkuneuvon aiheuttama varjostus testataan lähestymällä poijua ja määrittämällä etäisyys, kun kulkuneuvon keula peittää poijun. Tämän etäisyyden on oltava realistinen. Muun kulkuneuvon aiheuttama varjostus testataan sijoittamalla kaksi kulkuneuvoa samaan suuntaan. Kun pienempi kulkuneuvo sijoitetaan suuremman kulkuneuvon taakse, pienempi kulkuneuvo ei saa näkyä tutkakuvassa. |
x |
x |
||||||||
58. |
Aalto- ja sadevälke |
Suodattimien säätö ja niiden vaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin todellisilla hyväksytyillä laitteilla. |
Arviointi tehdään kytkemällä suodattimet päälle ja säätämällä niitä. |
x |
x |
||||||||
59. |
Valekaiut |
Valekaikuja syntyy. Lisäksi moninkertaisten kaikujen taajuus muuttuu etäisyyden mukaan todenmukaisella tavalla. |
Harjoituksessa, jossa on monta kohdealusta, valekaikujen on oltava näkyviä. Testin aikana havainnoija etsii häiriöitä ja moninkertaisia kaikuja. |
x |
x |
||||||||
60. |
Veden syvyys |
Pohjan pinnanmuodot kuvataan yksityiskohtaisesti syvyyskäyrien ja luotausten avulla tai millä tahansa muulla suuren erotuskyvyn menetelmällä, sikäli kuin tietoja on saatavilla. |
Purjehdittaessa tutkittavan alueen läpi testataan, näyttääkö kaikuluotain todenmukaisia arvoja. |
x |
|
||||||||
61. |
Virtaus |
Virtaus voidaan määritellä sattumanvaraisesti vähintään kaksiulotteisilla vektorikentillä, joilla on kulkuneuvon kokoon ja asianomaiseen alueeseen mukautettu suuri erotuskyky. |
Virtauksen vaikutus testataan antamalla oman kulkuneuvon ajelehtia joella. Kulkuneuvon on liikuttava virtauksen mukana todenmukaisella tavalla. |
x |
x |
||||||||
62. |
Vuorovesi |
Vuorovesitiedot annetaan karkeaa spatiaalista tai temporaalista erotuskykyä tai niitä molempia käyttäen. |
Vuoroveden vaikutusta kelluviin esineisiin voidaan arvioida simuloimalla mieluiten pientä kelluvaa esinettä, johon ei vaikuta minkäänlainen työntö- tai muu voima (esim. tuulen tai köysien vaikutuksesta). Muuttamalla ajankohtaa päivän aikana voidaan testata, ovatko vuorovesivirtaus ja vedenkorkeus riippuvaisia ajankohdasta ja todenmukaisia. Vedenkorkeus voidaan nähdä suoraan kaikuluotaimesta, ja se voidaan kirjata koko päivän osalta, jolloin sitä voidaan verrata mitattuihin tai laskettuihin tietoihin. |
x |
|
||||||||
63. |
Tuuli |
Voidaan määritellä tuulen vaihtelut ja tuulen vektorikentät, joita voidaan muokata paikallisesti. |
Jos kulkuneuvolle on ”asennettu” tuulimittari, sillalle sijoitettu laite näyttää tuulen suhteellisen nopeuden ja suunnan. Erilaisten tuulikenttien vaikutus kulkuneuvon dynamiikkaan testataan. |
x |
|
||||||||
64. |
Liikkumattomien esineiden 2D/3D-simulointimallit |
Esineen korvaaminen 2D-mallilla on sallittua vain, jos esine on kaukana eikä sitä tunnisteta. |
Jos kulkuneuvo liikkuu koko simulaatioalueella, joka on tarkoitus validoida, havainnoidaan kiinteät esineet. Voidaan todeta, millä etäisyydellä ja millä tavalla tarkkuus vähenee sekä se, käytetäänkö 2D-malleja. |
x |
|
||||||||
65. |
Liikkumattomia esineitä koskeva tarkkuus |
Hyvä tarkkuus mahdollistaa esineiden esittämisen todenmukaisina, vaikka muodossa ja pinnassa on tunnistettavissa yksinkertaisuuksia. |
Arvioitava koulutusalue varataan, ja oma kulkuneuvo sijoitetaan paikalleen. Ensiksi tutkitaan, onko kaikki navigoinnin kannalta tärkeät esineet identifioitu. Näkymän täytyy ensi näkemältä vaikuttaa todenmukaiselta. |
x |
|
||||||||
66. |
Liikuteltavien esineiden päivä- ja yömallit |
Pimeässä mikä tahansa esine voidaan valaista. Navigoinnin kannalta tärkeät valonlähteet voivat säteillä valoa ennalta määriteltyjen ominaispiirteiden mukaisesti. |
Arvioitava koulutusalue varataan, ja oma kulkuneuvo sijoitetaan paikalleen. Simuloinnin ajankohdaksi asetetaan keskiyö. Testataan, onko kaikki navigoinnin kannalta tärkeät esineet valaistu simulaatiossa todellisuutta vastaavasti. Lisäksi testataan, onko muita esineitä valaistu. Jos simulaattoriohjelma sen mahdollistaa, kouluttaja kytkee aiottujen kohteiden valaistuksen vuorotellen päälle ja pois. |
x |
|
||||||||
67. |
Liikuteltavien esineiden 2D/3D-simulointimallit |
Kaksiulotteisia esineitä käytetään ainoastaan taustalla (pitkä etäisyys), ne vaivoin näkyvät. Muutoin käytetään 3D-malleja. |
Arvioitava harjoitusalue varataan, ja oma kulkuneuvo valitaan. Navigointi toteutetaan koko alueella, ja samaan aikaan käytetään, havainnoidaan ja arvioidaan käytettävissä olevia liikuteltavia esineitä sen määrittämiseksi, onko niissä tasaisia pintoja, jotka kääntyvät havainnoijaan päin. |
x |
|
||||||||
68. |
Tarkkuustaso |
Jos tarkkuutta on parannettu, esineet esitetään todenmukaisina, vaikka muodot ja pinnat näkyvätkin yksinkertaistettuina. |
Oma kulkuneuvo liikkuu mielivaltaisesti valitulla toiminta-alueella. Käytetään arvioitavia liikkuvia esineitä. Niiden on näyttävä todenmukaisina. |
x |
|
||||||||
69. |
Valojen ja päivämerkkien asettaminen |
Esitettäviä valoja ja merkkejä voidaan kytkeä toimintaan yksittäin, sillä kaikki valot ja merkit on tallennettu tietokantaan erikseen ja asemoidaan todellisen kulkuneuvon vaatimusten sekä asianomaiseen kulkuneuvoon sovellettavan sääntelyn mukaisesti. |
Kaikilla harjoitusalueilla käytetään liikennekulkuneuvon välittömässä läheisyydessä olevaa omaa kulkuneuvoa. Mahdollisuuksien mukaan käyttäjä kytkee päälle kaikenlaiset liikennekulkuneuvolla olevat päivämerkit ja liikennevalot. Simulaattorin niin salliessa käytetään liikennekulkuneuvon sijasta toista omaa kulkuneuvoa. Myös toiselle omalle kulkuneuvolle asetetaan kaikenlaiset valot ja päivämerkit. Ensimmäisen oman kulkuneuvon ohjauspaikassa testataan, mitkä valot ja päivämerkit ovat nähtävissä kahdella muulla kulkuneuvolla. |
x |
|
||||||||
70. |
Päivä- ja yömallit |
Valonlähteet voivat vilkkua tiettyjen ominaispiirteiden mukaisesti. |
Oma kulkuneuvo navigoi toiminta-alueella. Simuloinnin ajankohdaksi asetetaan klo 24:00. Mahdollisuuksien mukaan käyttäjä kytkee päälle kaikki käytettävissä olevat kyseisiin kohteisiin asennetut valonlähteet silmämääräistä tarkastusta varten. |
x |
|
||||||||
71. |
Tutkan heijastavuus |
Tutkakuvan kaiku on todenmukainen ja riippuvainen katselukulmasta. |
Testataan, liittyykö heijastaviin esineisiin todenmukainen kaiku. |
x |
x |
||||||||
72. |
Aaltojen ja sateen aiheuttamat kaiut |
Aaltoiluun liittyvät kaiut tallennetaan tyypilliselle aaltomallille, joka kattaa myös aaltoiluun perustuvan vedenkorkeuden vaihtelun. Sateen kautta syntyvät kaiut esitetään todenmukaisella tavalla. |
Aaltoiluun perustuvat kaiut testataan käyttäen eri aallonkorkeuksia ja aallokon eri suuntia. Sateeseen perustuvat kaiut testataan. |
x |
x |
||||||||
73. |
Aallot |
Aaltoilua ja aallokon suuntaa voidaan muokata; kulkuneuvo liikkuu todenmukaisesti. |
Testataan, vaihteleeko kulkuneuvon liike aaltoilun mukaan. Aallokon suuntien ja aallonkorkeuden on oltava nähtävissä. |
x |
|
||||||||
74. |
Sade |
Kaikki sääolosuhteet (näkyvyyden rajoittuminen, sade, mutta ei salamointi ja pilvien muodostuminen) ovat käytettävissä ja niiden ansiosta muodostuu johdonmukainen tilannekuva. |
Tehdään silmämääräinen tarkastus, jotta nähdään, onko näkyvyys mahdollisesti heikentynyt. |
x |
|
||||||||
75. |
Karttanäyttö |
Sisävesien ECDIS-järjestelmän tiedot täyttävät uusimman Euroopan unionin tai Reinin navigaation keskuskomission julkaiseman säännöstön vaatimukset (komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 909/2013 tai RNKK:n sisävesien ECDIS-järjestelmän versio 2.3 tai sen päivitetty versio). |
Tarkistetaan, onko ECDIS-ohjelmisto sertifioitu ja onko käytössä sisävesien elektroninen merikartta. |
x |
|
||||||||
76. |
Mittayksiköt |
Simulaattori käyttää Euroopan sisävesiliikenteessä käytettäviä yksikköjä (km, km/h). |
Käytetyt yksiköt arvioidaan. |
x |
x |
||||||||
77. |
Kielivaihtoehdot |
Käytetään kokeen kieltä ja/tai englantia. |
Välineiden kieli tarkistetaan. |
x |
x |
||||||||
78. |
Harjoitusten määrä |
On mahdollista luoda, tallentaa ja tehdä erilaisia harjoituksia, joita on voitava muokata niitä tehtäessä. |
Suoritetaan erilaisia toimintoja. |
x |
x |
||||||||
79. |
Omien kulkuneuvojen määrä |
Jokaista siltaa varten voidaan käyttää erillistä omaa kulkuneuvoa. |
Esitellään monia siltoja koskevat erilliset harjoitukset (tapauksen mukaan). |
x |
|
||||||||
80. |
Tietojen tallennus |
Kaikki simuloinnin toistamiseksi tarvittavat simulaatioarvot, mukaan lukien hakijan suoritukseen liittyvät video ja ääni, tallennetaan. |
Aloitetaan simulaatioajo ja tallennetaan se. Simulaatio ladataan uudelleen ja se tarkistetaan, jotta tiedetään, ovatko kaikki olennaiset tiedot tallennetusta simulaatioajosta käytettävissä. |
x |
x |
||||||||
81. |
Esitetyn kokeen tallennus |
Koe on voitava toistaa käyttäjän tiloissa tai seurantatilassa. Radioviestintä on voitava tallentaa. |
Harjoitus toistetaan. |
x |
x |
II HALLINNOLLISTA MENETTELYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET NAVIGOINTISIMULAATTORIN JA TUTKASIMULAATTORIN HYVÄKSYMISTÄ VARTEN
I Menettely direktiivin (EU) 2017/2397 17 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa kokeissa käytettävien simulaattoreiden hyväksymistä varten
1. |
Simulaattoreita pätevyyksien arvioimiseen käyttävän yksikön on tehtävä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle hyväksymispyyntö, jossa
|
2. |
Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että standardissa simulaattoreiden toiminnallisten ja teknisten vaatimusten osalta täsmennetyt vähimmäisvaatimukset arvioidaan kutakin kohtaa vastaavan testausmenettelyn mukaisesti. Tässä arvioinnissa toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä koulutusohjelman järjestävän yksikön riippumattomia asiantuntijoita. Asiantuntijoiden on dokumentoitava vaatimustenmukaisuustarkastus kunkin kohdan osalta. Jos testausmenettelyt vahvistavat, että vaatimukset täyttyvät, toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä simulaattori. Hyväksynnässä on täsmennettävä pätevyyden arviointi, jota varten simulaattori on hyväksytty. |
II Ilmoitus hyväksymisestä sekä laatuvaatimusjärjestelmä
1. |
Simulaattoreiden hyväksymisen osalta toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava simulaattorin hyväksymistä Euroopan komissiolle ja mille tahansa muulle kansainväliselle organisaatiolle, jota asia koskee, ja ilmoitettava vähintään seuraavat seikat:
|
2. |
Direktiivin (EU) 2017/2397 27 artiklassa tarkoitettua laadunarviointi- ja -varmistusjärjestelmää varten toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä I jakson 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut pyynnöt ja I jakson 2 kohdassa tarkoitettu dokumentaatio. |
(1) Kohdealus on kokonaisuudessaan simulaattorin valvonnassa, ja sen liikekäyttäytyminen voi olla paljon yksinkertaisempaa kuin omalla kulkuneuvolla.
(2) Oma kulkuneuvo on simulaattorissa oleva esine, jota ihminen valvoo kaikilta osin ja joka tuottaa visuaalisen esityksen skenaariosta.
LIITE IV
LÄÄKETIETEELLISTÄ KELPOISUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
LÄÄKETIETEELLISTÄ KELPOISUUTTA KOSKEVAT KRITEERIT SAIRAUKSIEN YHTEYDESSÄ (YLEINEN KELPOISUUS, NÄKÖ JA KUULO)
Johdanto
Lääkärin olisi otettava huomioon, ettei ole mahdollista laatia kelpoisuuskriteereiden kattavaa luetteloa, joka kattaisi kaikki mahdolliset sairaudet ja niiden esiintymistä ja ennusteita koskevan vaihtelun. Taulukossa käytetyn lähestymistavan taustalla olevat periaatteet voidaan usein ekstrapoloida myös sellaisiin sairauksiin, jotka eivät sisälly taulukkoon. Lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat päätökset jonkin sairauden yhteydessä perustuvat huolelliseen kliiniseen arviointiin ja analyysiin, ja kelpoisuutta koskevaa päätöstä tehtäessä on aina otettava huomioon seuraavat seikat:
• |
Lääketieteellisellä kelpoisuudella, joka koostuu fyysisestä ja psyykkisestä kelpoisuudesta, tarkoitetaan sitä, että sisävesikulkuneuvolla työskentelevällä henkilöllä ei ole mitään tautia tai vammaa, joka estäisi häntä
|
• |
Luettelossa mainitut sairaudet ovat yleisiä esimerkkejä sairauksista, jotka saattavat vaikuttaa niin, etteivät miehistön jäsenet ole enää lääketieteellisesti soveltuvia. Luetteloa voidaan myös käyttää tukena määritettäessä kelpoisuuden osalta tarkoituksenmukaisia rajoituksia. Esitetyt kriteerit on tarkoitettu ainoastaan ohjeiksi lääkäreille, eivätkä ne voi korvata perusteellista lääketieteellistä arviota. |
• |
Sairauden vaikutukset työskentelyyn ja elämiseen sisävesillä vaihtelevat suuresti sairauden luonteesta ja hoitomahdollisuuksista riippuen. Lääketieteellistä kelpoisuutta koskevan päätöksen tekemisessä käytetään tietoa kyseisestä sairaudesta sekä arviota sen vaikutuksista tutkittavalle henkilölle. |
• |
Jos lääketieteellistä kelpoisuutta ei voida kaikilta osin osoittaa, voidaan käyttää riskinhallintatoimenpiteitä ja rajoituksia edellyttäen, etteivät ne heikennä navigointiturvallisuutta. Luettelo riskinhallintatoimenpiteistä ja rajoituksista lisätään huomautukseksi tähän tekstiin. Lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien kriteerien kuvauksissa viitataan tarvittaessa kyseisiin riskinhallintatoimenpiteisiin ja rajoituksiin. |
Taulukko esitetään seuraavasti:
Sarake 1: WHO:n kansainvälinen tautiluokitus, 10. laitos (ICD-10). Koodit annetaan analyysin ja ennen kaikkea tietojen kansainvälisen koostamisen tueksi.
Sarake 2: Sairauden tai sairauksien ryhmän yleisnimi ja lyhyt toteamus sen vaikutuksesta työskentelylle sisävesiväylillä.
Sarake 3: Lääketieteellisen kelpoisuuden kriteerit, jotka johtavat päätökseen ”soveltumaton”.
Sarake 4: Lääketieteellisen kelpoisuuden kriteerit, jotka johtavat päätökseen ”kykenee suorittamaan kaikkina aikoina määrätyt velvoitteet”.
Lisäykset:
Lisäys 1. Asiaankuuluvat näkökykyä koskevat vaatimukset, joita tarkoitetaan diagnoosikoodissa H 0059.
Lisäys 2. Asiaankuuluvat kuuloa koskevat vaatimukset, joita tarkoitetaan diagnoosikoodissa H 68–95.
ICD 10 Diagnoosikoodi |
Sairaus Kriteerin perusteet |
Ei kykene suorittamaan määrättyjä tehtäviä kaikkina aikoina
|
Kykenee suorittamaan määrätyt tehtävät kaikkina aikoina |
||||||
A 00–B99 |
TARTUNTATAUDIT |
||||||||
A 00–09 |
Suoliston tartuntataudit Tartuttaminen muihin, uusiutuvuus |
T – Jos havaittu maissa (oireita tai odottaa testituloksia kantajuudesta) tai vahvistettu kantajuus, kunnes poissulkeminen osoitettu |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
A 15–16 |
Tuberkuloosi Tartuttaminen muihin, uusiutuvuus |
T – Positiivinen seulontatesti tai saanut hoitoa tutkimukseen asti. Jos saanut tartunnan, hoitoon asti stabiloitu ja tartuntakyvyn puuttuminen vahvistettu P – Tauti uusiutunut tai vakavia jälkivaurioita |
Hoito saatettu päätökseen onnistuneesti |
||||||
A 50–64 |
Sukupuoliteitse tarttuvat infektiot Äkillinen toimintakyvyn heikkeneminen, uusiutuvuus |
T – Jos havaittu maissa: kunnes diagnoosi on vahvistettu, hoito aloitettu ja hoitojakso saatettu loppuun onnistuneesti P – Toimintakykyä heikentäviä myöhäiskomplikaatioita, joita ei voida hoitaa |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
B 15 |
Hepatiitti A Tarttuu saastuneiden elintarvikkeiden tai saastuneen veden välityksellä |
T – Kunnes keltaisuus häviää tai rasituksen sieto palaa |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
B 16–19 |
Hepatiitti B Tarttuu kosketuksessa veren tai muiden ruumiinnesteiden kanssa. Mahdollisuus pysyvään maksan vajaatoimintaan ja maksasyöpään |
T – Kunnes keltaisuus häviää tai rasituksen sieto palaa P – Pysyvä maksan vajaatoiminta, johon liittyy työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita tai joka todennäköisesti johtaa komplikaatioihin |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita. Työkuntoinen enintään kahden vuoden aikarajoituksella |
||||||
|
Hepatiiti C Tarttuu kosketuksessa veren tai muiden ruumiinnesteiden kanssa. Mahdollisuus pysyvään maksan vajaatoimintaan |
T – Kunnes keltaisuus häviää tai rasituksen sieto palaa P – Pysyvä maksan vajaatoiminta, johon liittyy työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita tai joka todennäköisesti johtaa komplikaatioihin |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
B 20–24 |
HIV+ Tarttuu kosketuksessa veren tai muiden ruumiinnesteiden kanssa. Etenee HIV-taudeiksi tai immuunikadoksi |
T – Hyvät tiedot sairaudesta ja hoitosuositusten noudattaminen kaikilta osin P – Toimintakykyä heikentäviä palautumattomia HIV-sairauksia. Jatkuva toimintakyvyn heikkeneminen lääkityksen vaikutuksesta |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita. Työkuntoinen enintään kahden vuoden aikarajoituksella |
||||||
A 00–B 99 ei mainita erikseen |
Muu infektio Toimintakyvyn heikkeneminen, tartuttaminen muihin |
T – Jos vakava infektio ja vakava tartuntariski P – Jos toistuva toimintakyvyn heikkeneminen tai infektion toistuminen pysyvästi todennäköistä |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
C00-48 |
SYÖVÄT |
||||||||
C 00–48 |
Pahanlaatuiset kasvaimet – mukaan lukien lymfooma, leukemia ja niihin liittyvät sairaudet Uusiutuvuus – erityisesti äkilliset komplikaatiot, esim. itselle verenvuodon seurauksena aiheutuva vaara |
T – Kunnes tutkittu, hoidettu ja ennuste arvioitu P – Toimintakyvyn jatkuva heikkeneminen, johon liittyy työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita tai suuri todennäköisyys taudin uusimisesta |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita Erikoislääkärin vahvistettava virallisella arvioinnilla |
||||||
D 50–89 |
VEREN HÄIRIÖTILAT |
||||||||
D 50–59 |
Anemia/hemoglobiinisairaudet Alentunut rasituksen sieto. Ajoittaiset punasolujen poikkeavuudet |
T – Kunnes hemoglobiini on normaali tai vakaa P – Vakava uusiutuva tai jatkuva anemia tai punasolujen hajoamisesta johtuvat oireet, joita ei voida hoitaa |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
D 73 |
Pernan poisto (leikkaushistoria) Lisääntynyt alttius tietyille infektioille |
T – Kunnes sairaalahoito on päättynyt ja rasituksen sieto on palautunut |
Ei työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
||||||
D 50–89 ei mainita erikseen |
Muut veren ja verta muodostavien elinten sairaudet Vaihteleva – epänormaalin verenvuodon uusiutuminen ja mahdollisesti alentunut rasituksen sieto tai heikko vastustuskyky infektioita vastaan |
T – Kun tutkimukset ovat kesken P – Krooniset hyytymishäiriöt |
Tapauskohtainen arvio |
||||||
E 00–90 |
UMPIERITYSSAIRAUDET JA AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET |
||||||||
E 10 |
Diabetes – insuliini käytössä Äkillinen toimintakyvyn heikkeneminen hypoglykemian vuoksi. Veren glukoositasapainon hallinnan menetyksestä johtuvat komplikaatiot. Näön, hermoston ja sydämen ongelmien todennäköisyys kasvanut |
T – Jos ei seuraavia:
P – Jos hallinta puutteellista tai hoitoa ei noudateta. Hypoglykemiaa esiintynyt tai puutteelliset tiedot hypoglykemiasta. Toimintakykyä heikentävät diabeteksen komplikaatiot |
Tapauskohtainen arvio viimeistään 5 vuoden kuluttua. Jos on näyttöä hyvästä hallinnasta, hoitosuositusten noudattamisesta ja hyvästä hypoglykemian tuntemuksesta. Rajoitus 04*** voidaan ilmoittaa |
||||||
E 11–14 |
Aikuistyypin diabetes Muu lääkitys Eteneminen kohti insuliinihoitoa; näön, hermoston ja sydämen ongelmien todennäköisyys kasvanut |
T – Jos ei seuraavia:
|
Kun tasapaino on vakaa eikä toimintakykyä heikentäviä komplikaatioita ole: työkuntoinen enintään viiden vuoden aikarajoituksella |
||||||
Aikuistyypin diabetes; hoito pelkästään ruokavaliolla Eteneminen kohti insuliinihoitoa; näön, hermoston ja sydämen ongelmien todennäköisyys kasvanut |
T – Jos ei seuraavia:
|
Kun tasapaino on vakaa eikä toimintakykyä heikentäviä komplikaatioita ole: työkuntoinen enintään viiden vuoden aikarajoituksella |
|||||||
E 65–68 |
Lihavuus / normaalista poikkeava paino – yli- tai alipainoisuus Tapaturmariski, alentunut liikkuvuus ja rasituksen sieto tavanomaisten ja hätätilatehtävien hoidossa. Diabeteksen, valtimosairauden ja niveltulehduksen todennäköisyys kasvanut |
T – Jos turvallisuuskriittisiä tehtäviä ei pystytä suorittamaan, pätevyys- tai harjoitustestin tulos on huono tai painoindeksi (BMI) ≥ 40 (lihavuustaso 3) P – Turvallisuuskriittisiä tehtäviä ei pystytä suorittamaan; pätevyys- tai harjoitustestin tulos on huono eikä parannuksia saavuteta |
Kykenee suorittamaan nimetyt turvallisuuskriittiset tehtävät normaalioloissa ja hätätilanteessa. Rajoitukset 07*** ja/tai 09*** voidaan ilmoittaa |
||||||
E 00–90 ei mainita erikseen |
Muut umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet (kilpirauhanen, lisämunuainen ml. Addisonin tauti, aivolisäke, munasarjat, kivekset) Uusiutumisen tai komplikaatioiden todennäköisyys |
T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. Vuoden ajan ensimmäisestä diagnoosista tai uusiutumisesta, jolloin on tehty säännöllinen tarkastus P – Jos toimintakyky heikkenee jatkuvasti, lääkitystä on tarkistettava usein tai merkittävien komplikaatioiden todennäköisyys on kasvanut |
Tapauskohtainen arvio: jos lääkitys on vakiintunut eikä sairautta seurata usein, terveydentila ei heikkene ja komplikaatioiden todennäköisyys on hyvin pieni |
||||||
F 00–99 |
MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT, KOGNITIIVISET HÄIRIÖT |
||||||||
F10 |
Alkoholin haitallinen käyttö (riippuvuus) Toistuvuus, tapaturmat, arvaamaton käytös/turvallisuuskäyttäytyminen |
T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. Vuoden ajan ensimmäisestä diagnoosista tai uusiutumisesta, jolloin on tehty säännöllinen tarkastus P – Jos haitallinen käyttö on pitkäaikaista tai esiintyy samanaikaisesti muiden häiriöiden kanssa tai jos on todennäköistä, että se pahenee tai toistuu työssä ollessa |
Kolmen peräkkäisen vuoden osalta: työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella, rajoituksilla 04*** ja 05***. Sen jälkeen: työkuntoinen kolmen vuoden ajan, rajoituksilla 04*** ja 05***. Sen jälkeen: työkuntoinen rajoituksetta peräkkäisinä kahden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksoina, ilman haitallisen käytön toistumista ja ilman esiintymistä yhdessä muiden häiriöiden kanssa, jos kunkin ajanjakson lopussa otettava verikoe osoittaa, että ongelmia ei ole |
||||||
F 11–19 |
Lääkeaineriippuvuus /pitkäaikainen aineiden haitallinen käyttö; tähän sisältyvät sekä laittomien lääkeaineiden käyttö että riippuvuus reseptilääkkeistä Toistuvuus, tapaturmat, arvaamaton käytös/turvallisuuskäyttäytyminen |
T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. Vuoden ajan ensimmäisestä diagnoosista tai uusiutumisesta, jolloin on tehty säännöllinen tarkastus P – Jos haitallinen käyttö on pitkäaikaista tai esiintyy samanaikaisesti muiden häiriöiden kanssa tai jos on todennäköistä, että se pahenee tai toistuu työssä ollessa |
Kolmen peräkkäisen vuoden osalta: työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella, rajoituksilla 04*** ja 05***. Sen jälkeen: työkuntoinen kolmen vuoden ajan, rajoituksilla 04*** ja 05***. Sen jälkeen: työkuntoinen rajoituksetta peräkkäisinä kahden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksoina, ilman haitallisen käytön toistumista ja ilman esiintymistä yhdessä muiden häiriöiden kanssa, jos kunkin ajanjakson lopussa otettava verikoe osoittaa, että ongelmia ei ole |
||||||
F 20–31 |
Psykoosi (akuutti) – elimellisperäiset, skitsofreeniset tai muuhun ICD-luokituksen luokkaan kuuluvat. Kaksisuuntaiset (maanis-depressiiviset) häiriöt. uusiutuminen, joka johtaa tajunnan sisällön/ havaitsemisen muutoksiin, tapaturmiin, arvaamattomaan ja vaaralliseen käytökseen |
Yksittäisen jakson, johon liittyy altistavia tekijöitä, jälkeen: T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. Kolmen kuukauden ajan ensimmäisestä diagnoosista |
Jos kansimiehistön jäsenellä on sairaudentunto, hän noudattaa hoitoa eikä lääkitys aiheuta hänelle haittavaikutuksia: työkuntoinen rajoituksella 04***. Rajoitus 05*** voidaan ilmoittaa. Työkuntoinen rajoituksetta: yksi vuosi sairausjakson jälkeen edellyttäen, että altistavat tekijät voidaan välttää ja ne vältetään aina. Aikarajoitukset: kahden ensimmäisen vuoden aikana kuusi kuukautta. Seuraavien viiden vuoden aikana yksi vuosi |
||||||
|
Yksittäisen jakson, johon ei liity altistavia tekijöitä, tai useamman kuin yhden jakson, joihin liittyy tai ei liity altistavia tekijöitä, jälkeen: T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. Kahden vuoden ajan edellisestä jaksosta P – Useampia kuin yksi jakso tai jatkuva toistumisen todennäköisyys. Työkykyisyydelle rajoituksilla tai rajoituksetta asetetut kriteerit eivät täyty |
Jos tila ei ole uusiutunut eikä lääkitystä ole käytetty kahteen vuoteen: työkuntoinen, jos erikoislääkäri on todennut, että syy voidaan määritellä yksiselitteisesti tilapäiseksi ja että tilan uusiutuminen on hyvin epätodennäköistä |
|||||||
F 32–38 |
Mielialahäiriöt / affektiiviset häiriöt Vaikea ahdistustila, masennus tai mikä tahansa muu mielenterveyshäiriö, joka todennäköisesti heikentää toimintakykyä. Toistuvuus, heikentynyt toimintakyky – erityisesti hätätilanteissa |
T – Jos tila on akuutti, sen tutkimus on kesken tai jos ilmenee toimintakykyä heikentäviä oireita tai lääkityksen sivuvaikutuksia P – Pitkäaikaisia tai toistuvia toimintakykyä heikentäviä oireita |
Täyden toipumisen ja kyseisen yksittäistapauksen kokonaisvaltaisen tarkastelun jälkeen. Voidaan antaa työkykyarvio mielialahäiriön erityispiirteistä ja vaikeudesta riippuen. Aikarajoitukset: kahden ensimmäisen vuoden aikana kuusi kuukautta. Rajoitukset 04*** ja/tai 07*** voidaan ilmoittaa. Seuraavien viiden vuoden aikana yksi vuosi |
||||||
Mielialahäiriöt / affektiiviset häiriöt Lievät tai reaktiiviset ahdistus-/masennusoireet. Toistuvuus, heikentynyt toimintakyky – erityisesti hätätilanteissa |
T – Kunnes oireeton eikä lääkitystä ole P – Pitkäaikaisia tai toistuvia toimintakykyä heikentäviä oireita |
Jos toimintakykyä heikentäviä oireita tai lääkityksen sivuvaikutuksia ei ole. Rajoitukset 04*** ja/tai 07*** voidaan ilmoittaa |
|||||||
F 00–99 ei mainita erikseen |
Muut häiriötilat esim. persoonallisuushäiriö, tarkkaavuushäiriö (ADHD), kehityshäiriö (esim. autismi). Toimintakyvyn ja luotettavuuden heikkeneminen, vaikutus henkilösuhteisiin |
P – Jos häiriöllä katsotaan olevan turvallisuuskriittisiä seurauksia |
Haitallisia vaikutuksia ei ennakoida ilmenevän työssä. Tapauksia edellisten palveluskausien aikana: Rajoitukset 04*** ja/tai 07*** voidaan ilmoittaa |
||||||
G 00–99 |
HERMOSTON SAIRAUDET |
||||||||
G 40–41 |
Yksittäinen epileptinen kohtaus Kohtauksista kulkuneuvolle, muille ihmisille ja itselle aiheutuva haitta |
Yksittäinen epileptinen kohtaus T – Kun tutkimus on kesken; vuoden ajan kohtauksen jälkeen |
Vuoden kuluttua kohtauksesta, ja kun lääkitys vakiintunut: työkuntoinen rajoituksella 04*** Työkuntoinen rajoituksetta: vuoden kuluttua kohtauksesta ja vuoden kuluttua hoidon päättymisestä |
||||||
Epilepsia – ei altistavia tekijöitä (toistuvat kohtaukset) Kohtauksista kulkuneuvolle, muille ihmisille ja itselle aiheutuva haitta |
T – Kun tutkimus on kesken; kahden vuoden ajan viimeisen kohtauksen jälkeen P – Toistuvia kohtauksia, eivät hallinnassa lääkityksellä |
Ei lääkitystä tai lääkitys vakiintunut ja hoitoa noudatetaan: työkuntoinen rajoituksella 04*** Työkuntoinen rajoituksetta, kun kohtaukseton ja ilman lääkitystä vähintään kymmenen vuoden ajan |
|||||||
Epilepsia – alkoholin, lääkkeiden, päänsäryn aiheuttama (toistuvat kohtaukset) Kohtauksista kulkuneuvolle, muille ihmisille ja itselle aiheutuva haitta |
T – Kun tutkimus on kesken; kahden vuoden ajan viimeisen kohtauksen jälkeen P – Toistuvia kohtauksia, eivät hallinnassa lääkityksellä |
Ei lääkitystä tai lääkitys vakiintunut ja hoitoa noudatetaan: työkuntoinen rajoituksella 04*** Työkuntoinen rajoituksetta, kun kohtaukseton ja ilman lääkitystä vähintään viiden vuoden ajan |
|||||||
G 43 |
Migreeni (usein toistuvat kohtaukset, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä) Invalidisoivien uusiutumisten todennäköisyys |
P – Usein toistuvat kohtaukset, jotka johtavat työkyvyttömyyteen |
Invalidisoivia haitallisia vaikutuksia ei ennakoida ilmenevän työssä. Ei tapauksia edellisten palveluskausien aikana |
||||||
G 47 |
Uniapnea Väsymystä ja unijaksoja työskentelyn aikana |
T – Kunnes hoito on aloitettu ja sitä on jatkettu onnistuneesti kolmen kuukauden ajan P – Hoidolla ei ole saatu tuloksia tai sitä ei noudateta |
Kun hoidolla on osoitettu saatavan tuloksia kolmen kuukauden ajan. Hoidon noudattamista arvioidaan kuuden kuukauden välein. Rajoitus 05*** voidaan ilmoittaa |
||||||
Narkolepsia Väsymystä ja unijaksoja työskentelyn aikana |
T – Kunnes hallinnassa hoidolla vähintään kahden vuoden ajan P – Hoidolla ei ole saatu tuloksia tai sitä ei noudateta |
Jos erikoislääkäri vahvistaa häiriön olleen hallinnassa hoidolla vähintään kahden vuoden ajan: työkuntoinen rajoituksella 04*** |
|||||||
G 00–99 ei mainita erikseen |
Muut elimellisperäiset hermoston sairaudet esim. Multippeli skleroosi, Parkinsonin tauti. Uusiutuminen/eteneminen. Lihasvoiman, tasapainon, koordinaation ja liikkuvuuden rajoitukset |
T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. P – Jos rajoitukset vaikuttavat työn turvallisuuteen tai jos fyysiset pätevyysvaatimukset eivät täyty |
Tapauskohtainen arvio työtehtävien ja hätätilaan liittyvien vaatimusten mukaan neurologian ja psykiatrian erikoislääkärin ohjeiden perusteella |
||||||
R 55 |
Pyörtyminen ja muut tajunnan häiriöt Esiintyminen aiheuttaa vamman tai hallinnanmenetyksen |
T – Kunnes tutkittu, jotta voidaan määrittää syy ja osoittaa, että mahdollinen perussairaus on hallinnassa. Tapahtuma on |
|
||||||
a) Yksinkertainen pyörtyminen / idiopaattinen synkopee
|
Tapauskohtainen arvio. Rajoitus 04*** voidaan ilmoittaa |
||||||||
b) Ei yksinkertainen pyörtyminen / idiopaattinen synkopee. Selittämätön häiriö: ei toistuva eikä havaittua sydänperäistä, aineenvaihdunnallista tai neurologista perussyytä T – Neljä viikkoa |
Tapauskohtainen arvio. Rajoitus 04*** voidaan ilmoittaa. |
||||||||
c) Häiriö: toistuva tai sydänperäiseen, aineenvaihdunnalliseen tai neurologiseen perussyyhyn liittyvä T – Jos mahdollinen perussyy, jota ei ole määritetty tai joka ei ole hoidettavissa: kuuden kuukauden ajan tapahtumasta, jos se ei toistu T – Jos mahdollinen perussyy tai todettu ja hoidettu syy: yhden kuukauden ajan onnistuneen hoidon jälkeen
d) Tajunnan häiriö, johon liittyy epileptiseen kohtaukseen liittyviä piirteitä Ks. G 40–41 P – Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa, jos toistuvat tapahtumat jatkuvat huolimatta kattavasta tutkimuksesta ja asianmukaisesta hoidosta |
|
||||||||
T 90 |
Kallonsisäinen leikkaus/vamma, mukaan lukien verisuonen poikkeamien tai vakavan pään vamman, johon liittyy aivovaurio, hoito. Epileptisistä kohtauksista alukselle, muille ihmisille ja itselle aiheutuva haitta. Puutteita kognitiivisissa, sensorisissa tai motorisissa toiminnoissa. Toistuvuus tai perussairauden komplikaatiot |
T – Vuoden ajan tai pidempään, kunnes epileptisen kohtauksen todennäköisyys on pieni* erikoislääkärin lausunnon perusteella P – Pitkäaikainen toimintakyvyn heikkeneminen perussairauden, -vamman tai toistuvien epileptisten kohtausten vuoksi |
Vähintään yhden vuoden kuluttua, jos epileptisten kohtausten todennäköisyys on pieni* eikä toimintakyky ole heikentynyt perussairauden tai -vamman vuoksi: työkuntoinen rajoituksella 04*** Työkuntoinen rajoituksetta, kun toimintakyky ei ole heikentynyt perussairauden tai -vamman vuoksi eikä epilepsialääkitystä ole. Epileptisten kohtausten todennäköisyys hyvin pieni* |
||||||
H00-99 |
SILMÄN JA KORVAN SAIRAUDET |
||||||||
H00-59 |
Silmäsairaudet: etenevä tai toistuva (esim. glaukooma, makula, diabeettinen taustaretinopatia, verkkokalvon pigmenttisurkastuma, sarveiskalvon kartiopullistuma, kahtena näkeminen, luomikouristus, suonikalvoston tulehdus, sarveiskalvon haavauma, verkkokalvon irtauma) Myöhemmin näkökykyä koskevat vaatimukset eivät täyty, uusiutumisriski |
T – Tilapäinen kyvyttömyys täyttää asiaankuuluvat näkökykyä koskevat vaatimukset (ks. lisäys 1) ja vain pieni todennäköisyys sille, että sairaus pahenee myöhemmin tai uusiutuu työkykyä heikentävästi hoidettuna tai parantumisen jälkeen P – Kyvyttömyys täyttää asiaankuuluvat näkökykyä koskevat vaatimukset (ks. lisäys 1) tai todennäköisyys sille, että sairaus pahenee myöhemmin tai uusiutuu toimintakykyä heikentävästi, on kasvanut hoidon jälkeen |
Uusiutumisen todennäköisyys hyvin pieni. Eteneminen tasolle, jolla näkökykyä koskevat vaatimukset eivät täyty todistuksen voimassaoloaikana, hyvin epätodennäköistä |
||||||
H65-67 |
Korvatulehdus – ulkokorva ja välikorva Toistuvuus, mahdollinen tartuntalähde elintarvikkeita käsittelevillä henkilöillä, ongelmia kuulosuojainten käytössä |
T – Jos työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita P – Jos korvasta kroonista vuotoa elintarvikkeita käsittelevillä henkilöillä |
Vaikuttava hoito eikä uusiutuminen todennäköistä |
||||||
H68-95 |
Korvan sairaudet etenevä (esim. otoskleroosi) |
T – Tilapäinen kyvyttömyys täyttää asiaankuuluvat kuulovaatimukset (ks. lisäys 2) ja vain pieni todennäköisyys sille, että sairaus pahenee myöhemmin tai uusiutuu toimintakykyä heikentävästi hoidettuna tai parantumisen jälkeen P – Kyvyttömyys täyttää asiaankuuluvat kuulovaatimukset (ks. lisäys 2) tai todennäköisyys sille, että sairaus pahenee myöhemmin tai uusiutuu toimintakykyä heikentävästi, on kasvanut hoidon jälkeen |
Hyvin pieni uusiutumisaste*. Eteneminen tasolle, jolla kuulovaatimukset eivät täyty todistuksen voimassaoloaikana, hyvin epätodennäköistä |
||||||
H81 |
Ménièren tauti ja muut invalidisoivat kroonisen tai toistuvan huimauksen muodot Kyvyttömyys säilyttää tasapaino, mistä on seurauksena liikkuvuuden heikkeneminen ja pahoinvointi |
T – Akuutissa vaiheessa P – Usein toistuvat kohtaukset, jotka johtavat työkyvyttömyyteen |
toimintakykyä heikentävien vaikutusten todennäköisyys pieni työssä ollessa |
||||||
I00-99 |
SYDÄN JA VERISUONET |
||||||||
I 05–08 I 34–39 |
Sydämen synnynnäiset ja läppäviat (mukaan lukien kyseisiin sairauksiin liittyvät leikkaukset). Sydämen sivuäänet, joita ei ole aiemmin tutkittu Todennäköisyys etenemiselle, rajoituksia rasituksen osalta |
T – Kunnes tutkittu ja tarvittaessa onnistuneesti hoidettu P – Jos rasituksen sietoa rajoitettu, jos ilmenee työkyvyttömyysjaksoja, jos käytössä ovat antikoagulantit tai jos toimintakykyä heikentävän tapahtuman todennäköisyys pysyvästi suuri |
Tapauskohtainen arvio kardiologin lausunnon perusteella |
||||||
I 10–15 |
Verenpainetauti Kasvanut sepelvaltimotaudin, silmä- ja munuaisvaurion ja aivohalvauksen todennäköisyys. Hypertensiivisen kriisin mahdollisuus |
T – Yleensä, jos systolinen paine > 160 tai diastolinen paine > 100 mm Hg, kunnes tutkittu ja tarvittaessa hoidettu onnistuneesti P – Jos pitkäaikaisesti systolinen paine > 160 tai diastolinen paine > 100 mm Hg hoidettuna tai ilman hoitoa |
Jos sairaus on hoidossa eikä siitä tai lääkityksestä johtuvia toimintakykyä heikentäviä vaikutuksia ole |
||||||
I 20–25 |
Sydäntapahtumat eli sydäninfarkti, EKG-näyttö aiemmasta sydäninfarktista tai äskettäin tunnistetusta vasemmanpuoleisesta haarakatkoksesta, angina, sydämenpysähdys, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, sepelvaltimon pallolaajennus Äkillinen työkyvyn menetys, rasituksen sieto alentunut. Ongelmia huolehtia uusiutuvasta sydäntapahtumasta työssä ollessa |
T – Kolmen kuukauden ajan ensimmäisen tutkimuksen ja hoidon jälkeen ja pidempään, jos oireet eivät ole hävinneet ja jos uusiutumisen todennäköisyys on patologisten löydösten perusteella kasvanut P – Jos todistuksen myöntämisperusteet eivät täyty ja uusiutumisen todennäköisyyden pieneneminen on epätodennäköistä |
Uusiutumisaste hyvin pieni* ja vastaa täysin riskien vähentämistä koskevia suosituksia eikä samanaikaisesti esiinny muita häiriötiloja: myönnetään ensin kuuden kuukauden todistus ja sen jälkeen vuosittainen todistus. Hyvin pieni uusiutumisaste*: työkuntoinen rajoituksella 04*** Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
I 44–49 |
Sydämen rytmihäiriöt ja impulssinjohtumishäiriöt (mukaan lukien ne, joihin liittyy tahdistin tai implantoitava defibrillaattori (ICD)) Todennäköisyys uusiutumisen aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä, äkillinen työkyvyn menetys, rasituksen sieto alentunut. Voimakkaat sähkökentät saattavat vaikuttaa tahdistimen/ICD:n toimintaan |
T – Kunnes tutkittu, hoidettu ja hoidon riittävyys vahvistettu P – Jos invalidisoivia oireita tai liian suuri todennäköisyys uusiutumisen aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä, mukaan lukien implantoitava defibrillaattori |
Hyvin pieni uusiutumisaste*: työkuntoinen rajoituksella 04*** Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
I 61–69 G 46 |
Iskeemiset aivoverisuonisairaudet (aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) Uusiutumisen todennäköisyys kasvanut, äkillinen työkyvyn menetys, liikuntarajoitteisuus. Alttius kehittää muita verenkiertoelinten sairauksia, jotka aiheuttavat äkillisen työkyvyn menetyksen |
T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. Kolmen kuukauden ajan ensimmäisestä diagnoosista P – Jos jäljellä olevat oireet vaikuttavat tehtäviin tai jos uusiutumisen todennäköisyys on merkittävästi liian suuri |
Tapauskohtainen arvio soveltuvuudesta tehtäviin; rajoitus 04*** ilmoitetaan. Arviointiin sisältyy myös tulevien sydäntapahtumien todennäköisyys. Kykenee täyttämään tavanomaiset sekä hätätilaan liittyvät pätevyysvaatimukset nimettyjen turvallisuuskriittisten tehtävien osalta. Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
I 73 |
Valtimoperäinen – katkokävely Muiden sellaisten verenkiertoelinten sairauksien todennäköisyys, jotka aiheuttavat äkillisen työkyvyn menetyksen. Fyysisen toimintakyvyn rajoituksia |
T – Kunnes arvioitu P – Jos kyvytön suorittamaan tehtäviä |
Työkuntoinen rajoituksella 04*** edellyttäen, että oireet ovat vähäisiä eivätkä vaikuta haitallisesti olennaisiin tehtäviin tai että ne poistetaan leikkaus- tai muulla hoidolla. Arviointiin sisältyy myös tulevien sydäntapahtumien todennäköisyys. Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
183 |
Suonikohjut Mahdollisesti verenvuotoa vaurion yhteydessä, ihomuutoksia ja haavautumista |
T – Kunnes hoidettu, jos toimintakykyä heikentäviä oireita. Leikkauksen jälkeen enintään yksi kuukausi |
Ei toimintakykyä heikentäviä oireita tai komplikaatioita |
||||||
I 80.2–3 |
Syvä laskimotukos / keuhkoveritulppa Uusiutumisen sekä vakavan keuhkoveritulpan todennäköisyys. Antikoagulanttihoidosta johtuvan verenvuodon todennäköisyys |
T – Kunnes tutkittu ja hoidettu sekä yleensä lyhytkestoisen antikoagulanttihoidon ajan P – Harkitaan, jos toistuvia tapahtumia tai pysyvä antikoagulanttihoito |
Voidaan katsoa työkuntoiseksi, jos vaurion todennäköisyys pieni sen jälkeen, kun antikoagulanttihoito on vakiintunut, ja hyytymistasoa seurataan säännöllisesti |
||||||
I 00–99 ei mainita erikseen |
Muut sydänsairaudet, esim. sydänlihassairaus, sydänpussitulehdus, sydämen vajaatoiminta Uusiutumisen todennäköisyys, äkillinen työkyvyn menetys, liikuntarajoitteisuus |
T – Kunnes tutkittu, hoidettu ja hoidon riittävyys vahvistettu P – Jos toimintakykyä heikentäviä oireita tai todennäköisyys uusiutumisen aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä |
Tapauskohtainen arvio erikoislääkärin lausunnon perusteella |
||||||
J 00–99 |
HENGITYSELIMET |
||||||||
J 02–04 J 30–39 |
Nenän, nielun ja onteloiden sairaudet Yksilölle toimintakykyä heikentävä. Tartunnan levittäminen elintarvikkeisiin ja muuhun miehistöön joissakin sairauksissa |
T – Kunnes työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita ei ole P – Jos toimintakykyä heikentävä ja toistuva |
Kun hoito on saatettu loppuun, jos uusiutumiselle altistavia tekijöitä ei ole |
||||||
J 40–44 |
Pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja/tai keuhkolaajentuma Alentunut rasituksen sieto ja toimintakykyä heikentäviä oireita |
T – Jos akuutti jakso P – Jos toistuu vakavana tai jos yleiset lääketieteellistä kelpoisuutta koskevat vaatimukset eivät täyty tai jos aiheuttaa hengenahdistusta |
Arvioidaan soveltuvuutta hätätilanteiden osalta. Kykenee suorittamaan nimetyt turvallisuuskriittiset tehtävät normaalioloissa ja hätätilanteessa Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
J 93 |
Ilmarinta (itsesyntyinen tai traumaattinen) Äkillinen toimintakyvyn heikkeneminen uusiutumisen vuoksi |
T – Yleensä 12 kuukauden ajan ensimmäisen episodin jälkeen P – Toistuvien episodien jälkeen, mikäli pleurektomiaa tai pleurodeesiä ei tehty |
Yleensä 12 kuukautta episodin jälkeen tai lyhyempi aika erikoislääkärin ohjeiden mukaan |
||||||
K 00–99 |
RUOANSULATUSELIMET |
||||||||
K 01–06 |
Suun terveys Hammassärystä johtuva äkillinen kipu. Toistuvat suun ja ikenien infektiot |
T – Kunnes työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita ei ole |
Jos hampaat ja ikenet näyttävät olevan kunnossa (hampaattomilla ainoastaan ikenet; hammasproteesit hyvin istuvia ja hyvässä kunnossa). Ei kokoproteesia; tai edellisenä vuonna tehty hammastarkastus, joka ei edellytä lisätoimenpiteitä ja jonka jälkeen ongelmia ei ole ilmennyt |
||||||
K 25–28 |
Peptinen haava Uusiutuvuus; kipu, verenvuoto, repeämä |
T – Kunnes parantunut tai hoidettu leikkauksella tai helikobakteerihäädöllä ja henkilö ollut tavanomaisella ruokavaliolla kolmen kuukauden ajan P – Jos haava on pitkäaikainen leikkauksesta ja lääkityksestä huolimatta |
Kun parantunut ja henkilö ollut tavanomaisella ruokavaliolla kolmen kuukauden ajan |
||||||
K 40–41 |
Tyrät – nivustyrä, reisityrä Kureutumisen todennäköisyys |
T – Kunnes tutkittu ja todettu, ettei kureutuminen ole todennäköistä, tai tarvittaessa hoidettu |
Kun hoidettu tyydyttävästi tai kun kureutuminen ei kirurgin mukaan ole todennäköistä |
||||||
K 42–43 |
Tyrät – napatyrä, ventraalityrä Vatsanpeitteiden instabiliteetti taivutuksessa ja nostossa |
Tapauskohtainen arvio oireiden tai toimintakyvyn heikentymisen vakavuuden mukaan. Arvioidaan, miten koko kehoa käyttäen tehtävä säännöllinen fyysinen ponnistelu vaikuttaa |
Tapauskohtainen arvio oireiden tai toimintakyvyn heikentymisen vakavuuden mukaan. Arvioidaan, miten koko kehoa käyttäen tehtävä säännöllinen fyysinen ponnistelu vaikuttaa |
||||||
K 44 |
Tyrät – palleatyrä (hiatustyrä) Refluksi eli mahalaukun ja mahahappojen nousu ruokatorveen, mikä aiheuttaa närästystä jne. |
Tapauskohtainen arvio makuuasennossa ilmenevien oireiden ja niiden aiheuttamien unihäiriöiden perusteella |
Tapauskohtainen arvio makuuasennossa ilmenevien oireiden ja niiden aiheuttamien unihäiriöiden perusteella |
||||||
K 50, 51,57,58, 90 |
Infektioon perustumaton enteriitti, koliitti, Crohnin tauti, divertikuliitti jne. Toimintakyvyn heikkeneminen ja kipu |
T – Kunnes tutkittu ja hoidettu P – Jos vakava tai uusiutuva |
Tapauskohtainen erikoislääkärin arvio. Uusiutumisen todennäköisyys pieni |
||||||
K 60 I 84 |
Peräaukon sairaudet: peräpukamat, fissuurat, fistelit Kivuliaan ja toimintakykyä rajoittavan episodin todennäköisyys |
T – Jos työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita P – Harkitaan, jos ei hoidettavissa tai on toistuva |
Tapauskohtainen arvio |
||||||
K 70, 72 |
Maksakirroosi Maksan vajaatoiminta. Vuotavat ruokatorven laskimolaajentumat |
T – Kunnes tutkittu perusteellisesti P – Jos tila on vakava tai sitä pahentavat nesteen kertyminen vatsaonteloon tai ruokatorven laskimolaajentumat |
Tapauskohtaisesti erikoislääkärin arvion perusteella Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
K 80–83 |
Sappiteiden sairaus Sappikivikohtaus sappikivien, ikteruksen, maksan vajaatoiminnan vuoksi |
T – Sappikivikohtaus, kunnes lopullisesti hoidettu P – Pitkälle edennyt maksasairaus, toistuvia tai pitkäaikaisia toimintakykyä heikentäviä oireita |
Tapauskohtainen erikoislääkärin arvio. Sappikivikohtauksen äkillinen alkaminen epätodennäköistä |
||||||
K 85–86 |
Haimatulehdus Uusiutumisen todennäköisyys |
T – Kunnes parantunut P – Jos toistuva tai liittyy alkoholiin, jollei alkoholista pidättäytymistä ole vahvistettu |
Tapauskohtainen arvio erikoislääkärin lausunnon perusteella |
||||||
Y 83 |
Avanne (ileostomia, kolostomia) Toimintakyvytön, jos hallinta menetetty – tarvitaan pusseja jne. Ongelmat mahdollisia pitkittyneessä hätätilanteessa |
T – Kunnes tutkittu, hallinnassa ja hoitoa noudatetaan. P – Hallinta puutteellista |
Tapauskohtainen arvio |
||||||
N 00–99 |
VIRTSA- JA SUKUPUOLIELINTEN SAIRAUDET |
||||||||
N 00, N 17 |
Akuutti munuaistulehdus Munuaisten vajaatoiminta, munuaisperäinen verenpainetauti |
P – Kunnes parantunut |
Tapauskohtainen arvio, jos pitkittyneitä vaikutuksia |
||||||
N 03–05, N 18–19 |
Subakuutti tai pitkäaikainen munuaistulehdus tai nefroosi Munuaisten vajaatoiminta, munuaisperäinen verenpainetauti |
T – Kunnes tutkittu |
Erikoislääkärin tapauskohtainen arvio munuaisten toiminnan ja komplikaatioiden todennäköisyyden perusteella |
||||||
N 20–23 |
Munuaisten ja virtsateiden kivitauti Munuaiskoliikin aiheuttama kipu |
T – Kunnes tutkittu ja vahvistettu, etteivät työn turvallisuuteen vaikuttavat oireet ole todennäköisiä P – Vaikeissa tapauksissa, joissa kivien muodostuminen uusiutuu |
Tapauskohtainen arvio |
||||||
N 33, N 40 |
Eturauhasen laajentuma / virtsateiden tukos Akuutti virtsaumpi |
T – Kunnes tutkittu ja hoidettu P – Jos ei parannettavissa |
Tapauskohtainen arvio |
||||||
N 70–98 |
Gynekologiset sairaudet – Runsas emätinverenvuoto, voimakkaat kuukautiskivut, endometrioosi, sukupuolielinten laskeuma tai muu häiriötila Toimintakyvyn heikkeneminen kivun tai verenvuodon vuoksi |
T – Jos toimintakyky heikkenee tai jos tarvitaan tutkimuksia syyn selvittämiseksi ja sen parantamiseksi |
Tapauskohtainen arvio, jos on todennäköistä, että sairaus edellyttää hoitoa matkustamisen aikana tai vaikuttaa työkykyyn |
||||||
R 31, 80, 81, 82 |
Proteiinivirtsaisuus, hematuria, glukosuria tai muu virtsan poikkeava löydös. Munuais- tai muiden sairauksien indikaattori |
T – Jos ensimmäiset löydökset kliinisesti merkittäviä P – Vakava ja ei parannettavissa oleva perussyy – esim. munuaisten toiminnan heikkeneminen |
Vakavan perussairauden todennäköisyys hyvin pieni |
||||||
Z 90,5 |
Munuaisen puuttuminen tai yksi toimimaton munuainen Rajoittaa nestetasapainon säätelyä, jos jäljellä oleva munuainen ei ole täysin toimintakykyinen |
P – Uudella kansimiehistön jäsenellä mikä tahansa jäljellä olevan munuaisen toiminnan heikkeneminen. Palveluksessa jo olevalla kansimiehistön jäsenellä merkittävä jäljellä olevan munuaisen häiriötila |
Jäljellä olevan munuaisen on oltava täysin toimintakykyinen, eikä siihen saa munuaistutkimuksen ja erikoislääkärin lausunnon perusteella liittyä etenevän sairauden riskiä |
||||||
O 00–99 |
RASKAUS |
||||||||
O 00–99 |
Raskaus Komplikaatiot, liikkuvuuden rajoitukset myöhäisessä vaiheessa. Mahdollinen vahinko äidille ja lapselle ennenaikaisen synnytyksen tilanteessa työssä ollessa |
T – Päätös kansallisen lainsäädännön mukaan Poikkeava raskaus, joka edellyttää tarkkaa valvontaa |
Ongelmaton raskaus, johon ei liity toimintakykyä heikentäviä vaikutuksia: Päätös kansallisen käytännön ja lainsäädännön mukaan |
||||||
L00-99 |
IHO |
||||||||
L 00–08 |
Ihoinfektiot Toistuvuus, tartuttaminen muihin |
T – Jos oireet vaikuttavat työn turvallisuuteen P – Arvioidaan kansimiehistön jäseniltä, joilla on toistuvasti ongelmia |
Infektion luonteen ja vakavuuden mukaan |
||||||
L10-99 |
Muut ihon sairaudet, esim. ekseema, ihottuma, psoriaasi Toistuvuus, joskus työperäinen syy |
T – Jos työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita |
Päätös tapauskohtaisesti, rajoituksia tarpeen mukaan, jos lämpö tai työssä käytettävät aineet pahentavat sairautta |
||||||
M00-99 |
TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET |
||||||||
M 10–23 |
Nivelrikko, muut nivelsairaudet ja myöhemmin tekonivel. Kipu ja liikuntarajoitteisuus, jotka vaikuttavat tavanomaisiin ja hätätilatehtäviin. Infektion ja sijoiltaanmenon mahdollisuus, tekonivelten elinikä rajoitettu |
T – Työhön paluu lonkan tai polven tekonivelleikkauksen jälkeen edellyttää toiminnon palautumista täydellisesti, minkä erikoislääkäri on virallisesti vahvistanut P – Pitkälle edenneet ja vaikeat tapaukset |
Tapauskohtainen arvio. Kykenee hoitamaan tavanomaiset ja hätätilaan liittyvät tehtävät kaikilta osin ja todennäköisyys sille, että tila heikkenee niin, ettei pysty suorittamaan tehtäviä, on hyvin pieni |
||||||
M 24.4 |
Toistuva sijoiltaanmeno tai siirtymä – olka- tai polvinivelet Äkillinen liikuntarajoitteisuus, kipu |
T – Kunnes nivelen toiminta palautunut ja vaakantunut riittävästi |
Nivelen yksittäisen epävakaisuuden tapauskohtainen arvio |
||||||
M 54.5 |
Selkäkipu Kipu ja liikuntarajoitteisuus vaikuttavat tavanomaisiin ja hätätilaan liittyviin tehtäviin. Voimistunut toimintakyvyn heikkeneminen |
T – Akuutissa vaiheessa P – Jos toistuva tai invalidisoiva |
Tapauskohtainen arvio |
||||||
Y 83.4 Z 97,1 |
Tekoraajat Liikuntarajoitteisuus vaikuttaa tavanomaisiin ja hätätilaan liittyviin tehtäviin. |
P – Jos olennaisia tehtäviä ei pystytä suorittamaan |
Jos tavanomaiset ja hätätilaan liittyvät tehtävät pystytään suorittamaan, on sallittua rajoittaa yksittäisiä muita kuin olennaisia tehtäviä. Rajoitus 03*** voidaan ilmoittaa |
||||||
|
YLEISTÄ |
||||||||
R 47, F 80 |
Puhehäiriöt Kummunikoinnin rajoitteisuus |
P – Ei sovellu suorittamaan tavanomaisia ja hätätilaan liittyviä tehtäviä luotettavasti, turvallisesti ja tehokkaasti |
Kommunikointiin tarvittava puhekyky ei ole heikentynyt |
||||||
T 78 Z 88 |
Yliherkkyydet (muu kuin allerginen ihottuma ja astma) Uusiutumisen ja vakavampien reaktioiden todennäköisyys Alentunut toimintakyky tehtävien suorittamiseen |
T – Kunnes työn turvallisuuteen vaikuttavia oireita ei ole P – Jos hengenvaarallinen reaktio on kohtuudella ennakoitavissa |
Kun reaktio ennemmin heikentää toimintakykyä kuin uhkaa henkeä ja vaikutukset saadaan täysin hallintaan pitkäaikaisella muihin kuin steroideihin perustuvalla itselääkityksellä tai elintapojen muutoksilla, jotka voidaan toteuttaa työpaikalla ilman turvallisuuskriittisesti haitallisia vaikutuksia |
||||||
Z 94 |
Siirteet – munuainen, sydän, keuhko, maksa (proteesit eli tekonivelet, tekoraajat, tekomykiöt, kuulokojeet, sydänläppäproteesit jne., ks. kyseistä sairautta koskeva kohta) Hyljinnän mahdollisuus. Lääkityksen sivuvaikutukset |
T – Kunnes leikkauksen ja hylkimisenestolääkityksen vaikutukset vakiintuneet P – Tapauskohtainen arvio, jonka erikoislääkäri on virallisesti vahvistanut |
Tapauskohtainen arvio erikoislääkärin lausunnon perusteella. Työkuntoinen yhden vuoden aikarajoituksella |
||||||
Luokitus sairauden mukaan |
Etenevät sairaudet, jotka nykyisin sisältyvät vastaavaan tautiluokitukseen, esim. Huntingtonin tauti (ml. sukuhistoria), keratokonus |
T – Kunnes tutkittu ja tarvittaessa hoidettu P – Jos haitallinen eteneminen on todennäköistä |
Tapauskohtainen arvio erikoislääkärin lausunnon perusteella. Kyseiset sairaudet ovat hyväksyttäviä, jos pidetään epätodennäköisenä, että ne etenevät haitallisesti ennen seuraavaa lääkärintarkastusta |
||||||
Luokitus sairauden mukaan |
Erikseen luokittelemattomat sairaudet |
T – Kunnes tutkittu ja tarvittaessa hoidettu P – Jos toimintakyky heikkenee jatkuvasti |
Toimikaa analogisesti läheisten sairauksien mukaisesti. Arvioikaa äkillisen invaliditeetin, uusiutumisen tai etenemisen liian suuri todennäköisyys ja tavanomaisten ja hätätilaan liittyvien tehtävien suorittamiseen kohdistuvat rajoitukset. Epäselvissä tapauksissa hankkikaa asiantuntijaneuvoja tai harkitkaa rajoituksia ja erillistä arvioijaa |
Lisäys 1
Asiaankuuluvat näkökykyä koskevat vaatimukset, joita tarkoitetaan diagnoosikoodissa H 0059
Näkökykyä koskevat vähimmäisvaatimukset:
1. Näön tarkkuus päivällä:
Näön tarkkuus molemmilla silmillä yhdessä tai paremmalla silmällä on korjauksella tai ilman korjausta vähintään 0,8. Monokulaarinen näkö hyväksytään.
Ilmeistä kahtena näkemistä (liikkuvuus), jota ei voida korjata, ei hyväksytä. Jos monokulaarinen näkö: hyvän silmän normaali liikkuvuus.
Rajoitus 01*** voidaan ilmoittaa.
2. Hämäränäkö:
Testataan glaukooman, verkkokalvon sairauksien ja samentumien (esim. kaihi) yhteydessä. Kontrastiherkkyys 0,032 cd/m2, kun ei häikäisevää valoa; testitulos 1:2,7 tai parempi Mesotest-laitteella.
3. Näkökenttä:
Näkökentän on oltava sivusuunnassa vähintään 120 astetta. Laajennuksen on oltava vähintään 50 astetta vasemmalle ja oikealle ja 20 astetta ylös ja alas. Näkökentän keskikohdasta 20 asteen säteellä ei saa olla vikoja.
Vähintään yhden silmän on täytettävä näön tarkkuudelle asetetut vaatimukset, ja sillä on oltava näkökenttä, jossa ei ole patologista sokeaa aluetta. Silmälääkärin suorittama virallinen testaus on pakollinen, jos ensimmäisessä testissä todetaan poikkeavuuksia tai jos kyseessä on glaukooma tai sauva-tappidystrofia.
4. Värinäkö navigointitehtäviä hoitavilla kansimiehistön jäsenillä
Värinäön katsotaan olevan riittävä, jos hakija läpäisee Ishihara-testin (24 taulun versio) tehden enintään kaksi virhettä. Jos hakija ei läpäise testiä, on tehtävä yksi mainituista hyväksytyistä vaihtoehtoisista testeistä. Epäselvissä tapauksissa tehdään testi anomaloskoopilla. Anomaloskoopin lukeman on oltava välillä 0,7–1,4, mikä ilmentää tavallista trikromaattista eli kolmivärinäköä.
Ishihara-tauluille hyväksytyt vaihtoehtoiset testit ovat
a) |
Velhagen/Broschmann (enintään kaksi virhettä); |
b) |
Kuchenbecker-Broschmann (enintään kaksi virhettä); |
c) |
HRR (tulos vähintään ”mild”); |
d) |
TMC (tulos vähintään ”second degree”); |
e) |
Holmes Wright B (tulos enintään kahdeksan virhettä ”small”); |
f) |
Farnsworth Panel D 15 -testi (tulos vähintään: enintään yksi ristikuva väridiagrammissa); |
g) |
Colour Assessment and Diagnosis (CAD) -testi (tulos enintään neljä CAD-yksikköä). |
Neuvoston direktiivin 96/50/EY (1) mukaisesti myönnetyn päällikön todistuksen haltija, jonka värinäköä koskeva anomaloskooppi-luku on välillä 0,7–3,0, katsotaan soveltuvaksi, jos todistus on myönnetty ennen 1. huhtikuuta 2004.
Värinäköä optisesti korjaavan suodatinlasin, kuten värillisten piilolinssien ja silmälasilinssien, käyttö ei ole sallittua.
Lisäys 2
Asiaankuuluvat kuuloa koskevat vaatimukset, joita tarkoitetaan diagnoosikoodissa H 68–95
Kuuloa koskevat vähimmäisvaatimukset
Kuuloa on pidettävä riittävän hyvänä, jos kuulonmenetyksen keskimääräinen arvo molemmissa korvissa, kuulokojeella tai ilman, on enintään 40 dB taajuuksilla 500, 1000, 2000 ja 3000 Hz. Jos 40 dB ylittyy, kuuloa on kuitenkin pidettävä riittävänä, jos ISO 8253–1:2010 -standardin mukaisella tai vastaavalla audiometrillä tehty kuulotesti läpäistään.
Rajoitus 02*** voidaan ilmoittaa.
Taulukkoa ja lisäyksiä koskevat huomautukset
* Uusiutuvuus:
Käytettäessä uusiutumisen todennäköisyydestä ilmaisuja ”hyvin pieni” ja ”pieni”, tarkoitetaan ensisijaisesti kliinistä arviota. Joidenkin sairauksien uusiutumistodennäköisyydestä on saatavilla myös kvantitatiivista näyttöä. Kun tällaista näyttöä on saatavilla, esimerkiksi epileptisten kohtausten tai sydäntapahtumien osalta, se voi osoittaa tarpeen lisätutkimuksille kohonneen uusiutumisen todennäköisyyden määrittämiseksi kyseessä olevan henkilön osalta. Kvantitatiivisesti uusiutumistasot ovat suunnilleen seuraavat:
hyvin pieni: uusiutumisaste on alle 2 prosenttia vuodessa
pieni: uusiutumisaste on 2–5 prosenttia vuodessa.
** Aikuisiän astma
Astma voi jatkua lapsuudesta asti, tai se voi alkaa yli 16-vuotiaana. Astman kehittymiselle aikuisiässä on olemassa suuri määrä erilaisia sisäsyntyisiä ja ulkoisia syitä. Niiden hiljattain palvelukseen otettujen henkilöiden kohdalla, joilla on aikuisena alkanut astma, on tutkittava tiettyjen allergeenien rooli, mukaan lukien työperäistä astmaa aiheuttavat allergeenit. On myös otettava huomioon vähemmän spesifiset syyt, kuten kylmyys, rasitus ja hengitystieinfektiot. Ne kaikki voivat vaikuttaa soveltuvuuteen työskennellä sisävesillä.
Lievä, ajoittain esiintyvä astma: ajoittaista lievää hengityksen vinkumista, jota esiintyy harvemmin kuin kerran kahdessa viikossa ja joka tasaantuu helposti ja nopeasti inhaloitavilla beeta-agonisteilla.
Lievä astma: usein toistuvaa hengityksen vinkumista, joka vaatii beeta-agonistien käyttöä inhalaattorilla tai siirtymistä kortikosteroidi-inhalaattoriin. Ottamalla säännöllisesti inhaloitavia steroideja (tai steroideja / pitkävaikutteisia beeta-agonisteja) on mahdollista eliminoida oireet ja beeta-agonistien käytön tarve kokonaan.
Rasitusastma: rasituksen aikaansaamaa hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta, erityisesti kylmässä ympäristössä. Kohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti inhaloitavilla steroideilla (tai steroideilla / pitkävaikutteisilla beeta-agonisteilla) tai muilla suun kautta otettavilla lääkkeillä.
Keskivaikea astma: Usein toistuvaa hengityksen vinkumista huolimatta inhaloitavien steroidien (tai steroidien / pitkävaikutteisten beeta-agonistien) säännöllisestä käytöstä; edellyttää inhaloitavien beeta-agonistien jatkuvaa ja toistuvaa käyttöä tai muita lääkkeitä ja joskus suun kautta otettavia steroideja.
Vaikea astma: toistuvia vinkumis- ja hengenahdistuskohtauksia, toistuvia sairaalajaksoja ja toistuvaa suun kautta otettavien steroidien käyttöä.
*** Riskinhallintatoimenpiteet ja rajoitukset
01 Näön korjaus (silmälasit tai piilolinssit tai molemmat) vaaditaan
02 Kuulokoje vaaditaan
03 Tekoraaja vaaditaan
04 Ei yksin suoritettavaa vahtivuoroa ohjaushytissä
05 Vain päivänvalossa
06 Navigointitehtävät eivät sallittuja
07 Rajoitettu yhteen miehistöön, nimeltään ...
08 Rajoitettu alue, eli ...
09 Rajoitettu tehtävä, eli ...
Riskinhallintatoimenpiteitä ja rajoituksia voidaan yhdistää. Niitä on tarvittaessa yhdistettävä.
(1) Neuvoston direktiivi 96/50/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen kansallisten pätevyyskirjojen myöntämisperusteiden harmonisoinnista yhteisössä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 31).